Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi2238
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi2238}}

Rajaus

Millaista julkisen sektorin keräämän tiedon saatavuuden pitäisi olla Suomessa? Erityisesti, mitä asioita tältä alueelta pitäisi nostaa hallitusohjelmaan 2011?

Tulos

1. Julkiset perustietovarannot tulee saada vapaasti kaikkien käyttöön aina kun sen on tietosuoja- ja muun lainsäädännön mukaan mahdollista
   Julkisen sektorin sisällä tietovarantojen olemassa olevien tietojen veloitukseton hakeminen ja käyttö mahdollistetaan määrärahasiirroin ja muin budjettiteknisin keinoin. Erikseen tehtävästä tietojen jalostamisesta aiheutuvat kustannukset veloitetaan. Edistetään julkisin varoin tuotettujen julkisten tietovarantojen saamista kustannustehokkaasti yleiseen käyttöön kansantalouden kasvumahdollisuuksien parantamiseksi.
2. Alla kuvattuja tiedon avoimuuden periaatteita sovellettava, jos mahdollista, koko valtionhallinnossa (kts. alla kohta Riippuvuudet)
   Joissakin kohdissa käytetään esimerkkinä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vastuualuetta. Monet ehdotuksista noudattavat Opasnetin toimintaperiaatteita.

   1. Miten suhtaudutaan tekijänoikeuksiin?
      Julkaisut julkaistaan parhaaksi katsotulla tavalla mutta myös avoimella käyttöoikeuslisenssillä (CC-BY-SA). Tämä tehdään myös aiemmin julkaistuun aineistoon, elleivät voimassaolevat käyttöoikeussopimukset sitä estä. Esimerkiksi THL:n osalta tilanne on sikäli yksinkertainen, että THL:ssä ja sen edeltäjälaitoksessa Kansanterveyslaitoksessa julkaisujen käyttöoikeudet ovat automaattisesti siirtyneet kirjoittajalta laitokselle. Niinpä päätös käyttöoikeuden laajentamisesta voidaan tehdä yksinkertaisesti pääjohtajan päätöksellä koskien myös jo julkaistuja aineistoja.
      Perustelut: Kenenkään oikeuksia ei poljeta eikä vakiintuneita julkaisumuotoja hävitetä. Mutta tuotettu tieto saadaan nopeammin ja paremmin leviämään uusiin käyttökohteisiin koko yhteiskunnan hyödyksi. Esimerkiksi Wikipediaan voi kopioida suoraan soveltuvaa aineistoa THL:n tuottamista julkaisuista. Tämä on huomattavasti nopeampaa kuin kirjoittaa sama asia omin sanoin uudestaan ja lisää THL:n aineiston houkuttelevuutta tietolähteenä Wikipedian kirjoittajien silmissä. Näin THL:n sanoman painoarvo joukkoyhteistyöllä tuotetuissa medioissa kasvaa, ja oheistuotteena viittaukset THL:n aineistoon lisääntyvät.
   2. Millä foorumeilla julkaistaan terveystietoa?
      Julkaisufoorumit ovat niitä mitä parhaaksi katsotaan, mutta tieto julkaistaan saman tien myös Wikiaineistossa aina kun se on mahdollista. Sen lisäksi tietoa kirjoitetaan Wikipediaan silloin, kun tieto on tietosanakirjaan sopivaa.
      Perustelut: Terveystiedon kannattaa olla siellä mistä ihmiset sitä etsivät. Wikipedia nousee googlaamalla selvästi korkeammalle erilaisissa terveysasioissa kuten sikainfluenssassa kuin virallisten valtion organisaatioiden sivut. Lisäksi, jos käyttöoikeus on avattu ensimmäisen kohdan mukaisesti, osa Wikipediassa julkaisemiseen tarvittavasta työstä alkaa tapahtua vapaaehtoisin voimin, mikä keventää paineita THL:n organisaatiossa. Wikiaineistossa sisällön muotovaatimukset ovat löysemmät kuin Wikipediassa, joten sinne aineiston tuottaminen on nopeampaa. Sieltä käsin aineisto on myös erinomaisesti Wikipedian kirjoittajien käytettävissä.
   3. Miten varmistetaan asiantuntemus sisällöntuotannossa?
      Kirjoittajajoukkoa voidaan valikoida halutulla tavalla erilaisissa tiedontuotantohankkeissa. Kuitenkin sallitaan esimerkiksi rinnakkaisella avoimella sivustolla myös tuotetun tiedon muokkaaminen rajoittamattoman joukon toimesta, kunhan laadunvarmistuksen pelisäännöistä pidetään kiinni.
      Perustelut: Laadunvarmistuksen kannalta on tärkeää, että virheiden huomaaminen ja korjaaminen on mahdollisimman helppoa. Tämä onnistuu silloin, kun käyttäjäkunta on mahdollisimman laaja ja kaikki voivat korjata huomaamansa virheet heti.
   4. Miten tarjotaan käyttäjille interaktiivisia palveluita?
      Palveluja voidaan tehdä eri tavoilla, mutta on myös varmistettava, että käyttäjillä on mahdollisuus osallistua varsinaiseen sisällöntuotantoon ja nostaa esiin omia kysymyksiään, joihin etsitään yhdessä vastauksia.
      Perustelut: Joitakin tarpeita on ennakolta tiedossa, mutta monet täsmälliset kysymykset nousevat vasta käytännön tarpeista, eikä niitä osata asiantuntijatoimituksessa ennakoida.
   5. Miten eri hallinnonalojen tietoa yhdistetään?
      Eri hallinnonaloja varten voi olla omia portaaleja, mutta on syytä kehittää myös sellainen verkkotyötila, joka käsittelee mitä tahansa tietoa eikä ole sidottu tiettyihin hallinnon- tai tieteenaloihin. Verkkotyötilan pitäisi keskittyä etsimään vastauksia kysymyksiin, jotka ovat muotoa: "Miten meidän (yhteisönä tai yksilöinä) pitäisi toimia tilanteessa X?"
      Perustelut: Tieto on loppujen lopuksi vain tietoa ja sitä käsitellään ja käytetään samanlaisilla keinoilla sisällöstä riippumatta. Todella menestyksekkäät tiedonvälitysmenetelmät kuten sähköposti, internet ja Wikipedia, ylittävät kaikki hallinto- ja tiederajat ja juuri siksi ne ovat niin menestyksekkäitä. Tästä näkökulmasta tiedon jäsentämisen hallinnolliset rajat ovat keinotekoisia ja jopa turmiollisia. Wikipedia vastaa kysymyksiin, jotka ovat muotoa: "Mikä on asia X?" Tästä syystä Wikipedia ei täytä kaikkia mainitulle verkkotyötilalle asetettavia vaatimuksia.

Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa(M€/v)

Obs	Nro	Ehdotus	Hinta
1	1.	Julkiset perustietovarannot kaikkien käyttöön	+0
2	2.	Tiedontuotannon ja -jakamisen perusperiaatteet valtionhallintoon	+0

Perustelut

1. Kustannukset ovat riippuvaisia siitä, kuinka tietojen jalostamisesta maksettavat maksut määritellään. Jos niille lasketaan omakustannusarvio, jonka mukaan maksu määritetään, törmätään informaation sähköistymisen ongelmaan. Julkisten tietokantojen tulisi olla WWW-muodossa, jotta tiedon hankinta ja saatavuus olisi helpointa. WWW-palvelujen omakustannusarvon laskemiselle hinnoittelun pohjaksi ei käytännössä kuitenkaan ole tarvetta eikä siihen läheskään kaikissa tapauksissa ole laillisia perusteitakaan. Maksuperustelain seurantaprojektin laatiman muistion keskeisin toteamus on, että valtaosa julkisilla tietovarannoilla käydystä kaupasta on julkishallinnon sisäistä. Rahojen siirtely taskusta toiseen ei lisää julkishallinnon nettotuloja. Tietojen veloitukseton hakeminen kuitenkin loisi ulkopuolisille tahoille mahdollisuuden tietojen tehokkaasen käyttöön kansatalouden parantamisessa.Tästä saatavia tuloja on kuitenkin hankala määritellä taulukkoon, mutta yleisenä arviona voidaan esittää, että kyseinen toimenpide toisi valtiolle tuloja. Yleisesti ottaen arvioidaan että datan avaamisesta koituvat hyödyt ovat selkeästi suuremmat kuin esim. tietojen myynnistä nykymallissa saatavat tulot. Arvioidaan tästä johtuen nettokustannukset nollaksi (alaraja-arvio, hyödyt todennäköisesti huomattavat).
2. Pelkät periaatteiden toteutuskustannukset arvioidaan selkeästi pienemmiksi kuin saadut hyödyt. Alaraja-arvio nettokustannuksille 0 M€/v.

Data

• Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelma. Wikistetty versio

Riippuvuudet

• Tutkimuslaitoksen tietopolitiikka
• Opasnetin toimintaperiaatteet

Katso myös

• Suomen hallitusohjelma 2011
• Tutkimuslaitoksen tietopolitiikka
• Opasnetin toimintaperiaatteet

Avainsanat

Politiikka, hallitusohjelma, kilpailukyky, Suomen valtion päätöksenteko

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Suomen hallitusohjelma 2011

Osat: Kehitysyhteistyö | Pelastustoimi | Maanpuolustus | Vakausrahastot | Ostovoima ja kilpailukyky Suomessa | Työttömyysvakuutusrahaston talous Suomessa | Veropolitiikka Suomessa | Talousrikosten torjunta | Ihmisoikeuspolitiikka | Tiede- ja innovaatiopolitiikka Suomessa | Koulutuspolitiikka Suomessa | Kulttuuri- ja liikuntapolitiikka | Maatalous | Elintarvikepolitiikka | Julkisen sektorin keräämän tiedon yleinen saatavuus Suomessa | Laajakaistaverkko- ja älyliikennepolitiikka Suomessa | Liikenneväyläpolitiikka ja rakennettu ympäristö Suomessa | Joukko- ja työmatkaliikenteen kehittäminen Suomessa | Politiikkatoimien vaikuttavuusarviointi Suomessa | Energiapolitiikka | Ilmastopolitiikka | Aluepolitiikka | Kuntareformi | Yrityspolitiikka Suomessa | Julkisen sektorin hankintapolitiikka Suomessa | Palvelurakenteiden ja -tuotantoprosessien kehittäminen Suomessa | Johtaminen ja henkilöstö Suomessa | Työvoimapolitiikka Suomessa | Sosiaali- ja terveyspolitiikka | Sosiaaliturva ja työmarkkinat Suomessa | Eläkepolitiikka | Lapset ja nuoret | Luonto ja yhteiskunta | Vesiensuojelupolitiikka | Julkisen sektorin tuottavuuden mittaaminen ja tavoiteasettelu Suomessa | Organisaatiorakenteet ja ohjaus Suomessa | Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Suomessa | Demokratiakehitys