Ero sivun ”Kemialliset rakenteet” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(Ak: Uusi sivu: {{ensyklopedia|moderator=Julia}} '''Kemialliset rakenteet''': PCB-yhdisteet muodostuvat 12 hiiliatomista sekä 10 atomista, jotka voivat olla joko vetyjä tai klooreja (kuvio 3). Hii...)
 
Ei muokkausyhteenvetoa
 
(Yhtä välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{ensyklopedia|moderator=Julia}}
{{ensyklopedia|moderator=Julia}}
'''Kemialliset rakenteet''': PCB-yhdisteet muodostuvat 12 hiiliatomista
'''Kemialliset rakenteet''': PCB-yhdisteet muodostuvat 12 hiiliatomista
sekä 10 atomista, jotka voivat olla joko vetyjä tai klooreja (kuvio
sekä 10 atomista, jotka voivat olla joko vetyjä tai klooreja (kuvio
Rivi 14: Rivi 13:
2 ja 6) voivat kuitenkin estää tasomaisen konformaation syntyä vaihtelevassa
2 ja 6) voivat kuitenkin estää tasomaisen konformaation syntyä vaihtelevassa
määrin, ja siksi orto-kongeneerit ovat vähemmän dioksiinin
määrin, ja siksi orto-kongeneerit ovat vähemmän dioksiinin
kaltaisia kuin non-orto-kongeneerit. Kaupal-
kaltaisia kuin non-orto-kongeneerit. Kaupalliset PCB:t sisälsivät myös PCDF-yhdisteitä jopa 40 mg/kg, mutta eivät
yleensä PCDD-yhdisteitä.


[[Tiedosto:Kuvio 3.png|thumb|400px|Kuvio 3. Bifenyylin ja PCB:n rakenne]]
[[Tiedosto:Kuvio 3.png|thumb|400px|Kuvio 3. Bifenyylin ja PCB:n rakenne]]


'''PCDD-yhdisteet''' muodostuvat 12 hiiliatomista sekä 8 atomista,
jotka voivat olla joko vetyjä tai klooreja (kuvio 4). Hiiliatomit muodostavat
kaksi aromaattista fenyylirengasta, joita yhdistää kaksi happisiltaa.
Kloorin ja vedyn mahdollisia yhdistelmiä on 75, ja syntyneitä
dibentso-p-dioksiinijohdannaisia kutsutaan kongeneereiksi (ks. [[Kongeneerit]]).
Kloori lisää näiden yhdisteiden kestävyyttä, ja 2,3,7,8-asemien
kloorit ([[Lateraalikloorit]]) ovat erityisen tärkeitä, koska ne ovat
olennaisia toksisuuden kannalta ja estävät PCDD-yhdisteiden entsymaattisen
hajoamisen. Siten 2,3,7,8-rakenteiset 7 kongeneeria ovat
toksikologisesti tärkeimpiä. Kaikki lisäkloorit 2,3,7,8-rakenteeseen
vähentävät toksisuutta, mutta haittavaikutusten kirjo säilyy samanlaisena
(ks. TEF). Tetra-, penta-, heksa-, hepta-, ja oktakloorijohdoksia
kutsutaan usein vastaavasti nimillä TCDD, PeCDD, HxCDD,
HpCDD ja OCDD.
[[Tiedosto:Kuvio 4.|thumb|400px|Kuvio 4. Dibentso-p-dioksiinin ja TCDD:n rakenne]]
'''PCDF-yhdisteet''' muodostuvat 12 hiiliatomista sekä 8 muusta atomista,
jotka voivat olla joko vetyjä tai klooreja. Hiiliatomit muodostavat
kaksi aromaattista fenyylirengasta, joita yhdistävät hiili-hiilisidos
ja happisilta (kuvio 5).
[[Tiedosto:Kuvio 5.|thumb|400px|Kuvio 5. PeCDF:n rakenne]]
Teoriassa kloorin ja vedyn mahdollisia
yhdistelmiä on 135, ja syntyneitä dibentsofuraanijohdannaisia kutsutaan
kongeneereiksi. Kloori lisää näiden yhdisteiden kestävyyttä,
ja klooriatomit 2,3,7,8-asemissa (lateraalikloorit) ovat erityisen tärkeitä,
koska ne lisäävät toksisuutta ja samalla ehkäisevät PCDF-yhdisteiden
entsymaattista hajoamista. Siksi 2,3,7,8-Cl-rakenteiset 10
kongeneeria ovat toksikologisesti tärkeimpiä. Useimmat lisäkloorit
2,3,7,8-rakenteeseen vähentävät toksisuutta, mutta haittavaikutusten
kirjo säilyy samanlaisena (ks. TEF). Tetra-, penta-, heksa-, hepta-
ja oktakloorijohdoksia kutsutaan usein vastaavasti nimillä TCDF,
PeCDF, HxCDF, HpCDF ja OCDF.
<ref>Jouko Tuomisto, Terttu Vartiainen and Jouni T. Tuomisto: Dioksiinit ja PCB-yhdisteet: synopsis.  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ISSN 1798-0089 ; Raportti 23/2011 [http://lib.thl.fi:2345/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=53320&SQS=1:FI:1::10:50::HTML&PL=0]</ref>
<ref>Jouko Tuomisto, Terttu Vartiainen and Jouni T. Tuomisto: Dioksiinit ja PCB-yhdisteet: synopsis.  Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ISSN 1798-0089 ; Raportti 23/2011 [http://lib.thl.fi:2345/lib4/src?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=53320&SQS=1:FI:1::10:50::HTML&PL=0]</ref>


Nykyinen versio 3. kesäkuuta 2011 kello 07.44




Kemialliset rakenteet: PCB-yhdisteet muodostuvat 12 hiiliatomista sekä 10 atomista, jotka voivat olla joko vetyjä tai klooreja (kuvio 3). Hiiliatomit muodostavat kaksi aromaattista fenyylirengasta, joita yhdistää hiili-hiili-sidos. Teoriassa mahdollisia kloorin ja vedyn yhdistelmiä on 209, ja näistä noin 130 löytyy teknisistä tuotteista. Niitä kutsutaan kongeneereiksi (ks. myös Orto-PCB-yhdisteet). Kloori lisää näiden yhdisteiden kestävyyttä ja vähentää syttymisherkkyttä. PCB:n kaksi fenyylirengasta voivat kiertyä niiden välinen hiili-hiili-sidos akselinaan, joten ne voivat joustavasti asettua joko PCDD-yhdisteiden kaltaiseen tasomaiseen konformaatioon tai vaihtoehtoisesti potkurinmuotoiseen konformaatioon (ks. kuvio 3). orto-kloorit (asemissa 2 ja 6) voivat kuitenkin estää tasomaisen konformaation syntyä vaihtelevassa määrin, ja siksi orto-kongeneerit ovat vähemmän dioksiinin kaltaisia kuin non-orto-kongeneerit. Kaupalliset PCB:t sisälsivät myös PCDF-yhdisteitä jopa 40 mg/kg, mutta eivät yleensä PCDD-yhdisteitä.

Kuvio 3. Bifenyylin ja PCB:n rakenne


PCDD-yhdisteet muodostuvat 12 hiiliatomista sekä 8 atomista, jotka voivat olla joko vetyjä tai klooreja (kuvio 4). Hiiliatomit muodostavat kaksi aromaattista fenyylirengasta, joita yhdistää kaksi happisiltaa. Kloorin ja vedyn mahdollisia yhdistelmiä on 75, ja syntyneitä dibentso-p-dioksiinijohdannaisia kutsutaan kongeneereiksi (ks. Kongeneerit). Kloori lisää näiden yhdisteiden kestävyyttä, ja 2,3,7,8-asemien kloorit (Lateraalikloorit) ovat erityisen tärkeitä, koska ne ovat olennaisia toksisuuden kannalta ja estävät PCDD-yhdisteiden entsymaattisen hajoamisen. Siten 2,3,7,8-rakenteiset 7 kongeneeria ovat toksikologisesti tärkeimpiä. Kaikki lisäkloorit 2,3,7,8-rakenteeseen vähentävät toksisuutta, mutta haittavaikutusten kirjo säilyy samanlaisena (ks. TEF). Tetra-, penta-, heksa-, hepta-, ja oktakloorijohdoksia kutsutaan usein vastaavasti nimillä TCDD, PeCDD, HxCDD, HpCDD ja OCDD.

Tiedosto:Kuvio 4.
Kuvio 4. Dibentso-p-dioksiinin ja TCDD:n rakenne


PCDF-yhdisteet muodostuvat 12 hiiliatomista sekä 8 muusta atomista, jotka voivat olla joko vetyjä tai klooreja. Hiiliatomit muodostavat kaksi aromaattista fenyylirengasta, joita yhdistävät hiili-hiilisidos ja happisilta (kuvio 5).

Tiedosto:Kuvio 5.
Kuvio 5. PeCDF:n rakenne


Teoriassa kloorin ja vedyn mahdollisia yhdistelmiä on 135, ja syntyneitä dibentsofuraanijohdannaisia kutsutaan kongeneereiksi. Kloori lisää näiden yhdisteiden kestävyyttä, ja klooriatomit 2,3,7,8-asemissa (lateraalikloorit) ovat erityisen tärkeitä, koska ne lisäävät toksisuutta ja samalla ehkäisevät PCDF-yhdisteiden entsymaattista hajoamista. Siksi 2,3,7,8-Cl-rakenteiset 10 kongeneeria ovat toksikologisesti tärkeimpiä. Useimmat lisäkloorit 2,3,7,8-rakenteeseen vähentävät toksisuutta, mutta haittavaikutusten kirjo säilyy samanlaisena (ks. TEF). Tetra-, penta-, heksa-, hepta- ja oktakloorijohdoksia kutsutaan usein vastaavasti nimillä TCDF, PeCDF, HxCDF, HpCDF ja OCDF. [1]

Viitteet

  1. ↑ Jouko Tuomisto, Terttu Vartiainen and Jouni T. Tuomisto: Dioksiinit ja PCB-yhdisteet: synopsis. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, ISSN 1798-0089 ; Raportti 23/2011 [1]
Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Kemialliset_rakenteet&oldid=6544”