Ero sivun ”Ihmisen pystykävelyn evoluutio” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
 
(38 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 23: Rivi 23:
** Tappelu, lyöminen, heittäminen
** Tappelu, lyöminen, heittäminen
** Muutos, ympäristön monimuotoisuus
** Muutos, ympäristön monimuotoisuus
{{comment|# |Kommentteja:
* Oikeaoppinen järjestys on ensin hyökkäykset, sitten puolustukset, sitten kommentit ja lopuksi invalidit argumentit. (Siis jokaisella hierarkiatasolla erikseen.
* Jos argumenttia vastaan hyökätään, se muuttuu invalidiksi.
* Jos on tilanne, jossa hyökkäys ei ole riittävän vahva kumoamaan argumenttia, kohteen voi jakaa kahtia. Toinen versio argumentisita on jyrkempi ja siten helpommin kumottavissa, toinen taas lievempi ja siksi vaikeammin kumottava. Ks lämmönsäätelyhypoteesi.
|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 8. helmikuuta 2017 kello 21.01 (UTC)}}


{{keskustelu
{{keskustelu
| Väittämät = Ihminen kehittyi kävelemään pystyssä, koska se oli neljällä jalalla kulkemista energiatehokkaampaa (pitkiä matkoja kuljettaessa)
| Väittämät = Ihminen kehittyi kävelemään pystyssä, koska se oli neljällä jalalla kulkemista energiatehokkaampaa (pitkiä matkoja kuljettaessa)
| Ratkaisu =  
| Ratkaisu = Keskiarvo kyselyssä 3,27. Ihmisen pystykävely on huomattavasti simpanssin kahdella jalalla kävelyä energiatehokkaampaa. Tarvittaisiin kuitenkin vanhempia fossiileja aivan pystykävelyn alkuajoilta jotta osattaisiin arvioida, miten sen aikaiset ihmisen esi-isät ovat liikkuneet ja paljonko energiaa se on kuluttanut.
| Argumentaatio =  
| Argumentaatio =  


{{defend|# |Hapenkulutusta liikkuessa mittaaven tutkimusten perusteella simpanssien rystykävely on 75% energiaakuluttavampaa kuin normaali neljällä jalalla kävely tai pystykävely. (Lieberman 2010, Sockol ym. 2007)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC)}}
{{attack|# |Pystykävelyn energiatehokkuudesta on voinut olla vähän hyötyä, jos australopithecukset poistuivat jokia ja järviä ympäröivistä galleriametsistä aukeammille alueille etsiessään ruokaa, mutta on epätodennäköistä, että se itsessän olisi aiheuttanut tarpeeksi suuren valintapaineen pystykävelyn kehittymiseksi.|(Dávid-Barret & Dunbar 2016)}}
: {{comment|# |Simpanssiyksilöiden välillä on suuria eroja siinä, onko rystykävely vai kahdella jalalla kävely energiatehokkaampaa. Kahdella jalalla kävely on keskimäärin hieman (~10%) energiatehottomampaa. (Sockol ym. 2007) |--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC)}}


{{defend|# |Ihmisen pystykävely normaalia vauhtia on vähintään yhtä energiatehokasta, kuin nisäkkäiden tyypillinen neljällä jalalla kulkeminen (Rodman & McHenry 1980)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC)}}
{{attack|# |Ihmisen pystykävely on tedennäköisesti kehittynyt energiatehokkaaksi, koska ihminen on kävellyt pystyssä, eikä toisin päin.|(Steudel 1996)}}
: {{defend|# |Ihmisen pystykävely on ekonomista verrattuna nisäkkäiden normaaliin kulkemiseen. Pystykävelyn hyödyt tulevat näkyvin erityisesti päivittäisten matkojen pidentyessä. (Leonard & Robertson 2001)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC)}}
:: {{attack|# |Ei ole näyttöä, että ihmisen käveleminen olisi merkittävästi tyypillistä nisäkkään kulkemista energiatehokkaampaa. Ihmisen energiakulutus asettuu muiden nisäkkäiden 95% luottamusvälin sisään.(Halsey & White 2012)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC)}}


{{comment|# |Jos energiatehokkuus olisi ollut valintaa suuntaava voima kohti pystykävelyä, ensimmäisten ihmisten alaraajojen olisi täytynyt olla pidemät kuin muilla ihmisaponoilla ja the ischia of early hominin pelves should be more dorsally projecting. Tarpeksi vanhaa fossiiliaineistoa ei tällä hetkellä ole olemassa tämän todentamiseksi, mutta ''A. Afarensisilla'' ja'' A. Africanuksella'' jalan pituus on jo ilmeistä. Tulevat fossiililöydöt kertovat lisää energiatehokkuuden roolista pystykävelyn kehityksessä. (Sockol ym. 2007)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC)}}
{{attack|# |Kahdella jalalla kävely on simpansseilla keskimäärin hieman (~10%) energiatehottomampaa kuin rystykävely. (3,00)|(Sockol ym. 2007)}}
:{{comment|# |Simpanssiyksilöiden välillä on suuria eroja siinä, onko rystykävely vai kahdella jalalla kävely energiatehokkaampaa.|(Sockol ym. 2007)}}


{{comment|# |Bent-hip bent-knee kävely ''A. afarensisillä'' on aivan liian energiatehoton, jotta pystykävely olisi kehittynyt siitä. (Crompton ym. 1998)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC)}}
{{defend|# |Hapenkulutusta liikkuessa mittaaven tutkimusten perusteella simpanssien rystykävely on 75% energiaakuluttavampaa kuin normaali neljällä jalalla kävely tai pystykävely. (3,37)|(Sockol ym. 2007)}}
: {{comment|# |Koska bent-hip bent-knee on niin epäenergiatehokas, on epätodennäköistä, että ''A. afarensis'' kulki sillä tavalla. (Carey & Crompton 2014)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC)}}
: {{defend|# |Mukava kävelyvauhti kuluttaa ihmisillä vähiten energiaa, nopea tai hidas kävely enemmän, ja jalat ja lonkat koukussa kävely kaikkein energiatehottominta. Jos ensimmäiset apinaihmiset ovat kävelleet jalat koukussa, on tarvittu huomattava muu valintapaine, jotta pystykävely on päässyt kehittymään. (Wang ym. 2003)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC)}}
: {{attack|# |Vaikka ensimmäiset ihmiset olisivat kulkeneet jalat ja lonkat koukussa, hieman paremmasta jalan ojennuksesta olisi jo ollut hieman hyötyä. (Sockol ym. 2007)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC)}}


{{defend|# |Jo pienellä jalan ja/tai lihassolukimppujen pituuden kasvulla kahdella jalalla kävelystä olisi tullut energiatehokkaampa verrattuna simpanssien rystykävelyyn. (Dávid-Barret & Bunbar 2016)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC)}}
{{defend|# |Ihmisen pystykävely normaalia vauhtia on vähintään yhtä energiatehokasta, kuin nisäkkäiden tyypillinen neljällä jalalla kulkeminen. (3,18)|(Rodman & McHenry 1980)}}
: {{defend|# |Modest changes of less than 10% of the morphospace between chimpanzee- and human-like boundary conditions were sufficient to bring estimated COT below that for quadrupedal chimpanzees. Therefore most, if not all, reconstructions of gait and posture in ''A. afarensis'' would result in lower walking costs relative to quadrupedal apes. (Pontzer et al. 2009)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC)}}
:{{defend|# |Ihmisen pystykävely on ekonomista verrattuna nisäkkäiden normaaliin kulkemiseen. Pystykävelyn hyödyt tulevat näkyvin erityisesti päivittäisten matkojen pidentyessä.|(Leonard & Robertson 2001)}}
::{{attack|# |Ei ole näyttöä, että ihmisen käveleminen olisi merkittävästi tyypillistä nisäkkään kulkemista energiatehokkaampaa. Ihmisen energiakulutus asettuu muiden nisäkkäiden 95% luottamusvälin sisään. (3,00)|(Halsey & White 2012)}}


{{defend|# |Ilmaston muuttuessa mioseenikaudella kuivemmaksi ja ympäristön muuttuessa ruohomaaisemmaksi ihmisten täytyi alkaa kulkea pitepiä matkoja löytääkseen tarpeeksi ruokaa, jolloin energiatehokkaasta liikkumisesta oli suuresti hyötyä. (Isbell & Young 1996, Pickford 2002)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC)}}
{{defend|# |Jo pienellä jalan ja/tai lihassolukimppujen pituuden kasvulla kahdella jalalla kävelystä olisi tullut energiatehokkaampa verrattuna simpanssien rystykävelyyn. (3,50)|(Dávid-Barret & Bunbar 2016)}}
: {{comment|# |Samaan aikaan monet eläimet muuttivat ruokavaliotaan paremmin uuteen ympäristöön sopivaksi (Pickford 2002), ja esimerkiksi simpanssit muuttivat sosiaaliset rakenteet fission–fusion-tyyppiseksi (Isbell & Young 1996).|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC)}}
:{{defend|# |Jo alle 10% muutokset simpanssille typillisistä rakenteista kohti ihmiselle tyypilisiä rakenteita riittivät laskemaan kahdella jalalla kävelyn kustannuksen alle simpanssin neljällä raajalla kävelyn. Tämä takia suurin osa ellei kaikki ''A. afarensisin'' kävelyä kuuvaavista malleista tuottavat alemman energiankulutuksen kuin nelijalkaisilla ihmisapinoilla.|(Pontzer ym. 2009)}}


{{attack|# |Ihmisen pystykävely on tedennäköisesti kehittynyt energiatehokkaaksi, koska ihminen on kävellyt pystyssä, eikä toisin päin. (Steudel 1996)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC)}}
{{defend|# |Ilmaston muuttuessa mioseenikaudella kuivemmaksi ja ympäristön muuttuessa ruohomaaisemmaksi ihmisten täytyi alkaa kulkea pidempiä matkoja löytääkseen tarpeeksi ruokaa, jolloin energiatehokkaasta liikkumisesta oli suuresti hyötyä. |(Isbell & Young 1996, Pickford 2002)}}
:{{comment|# |Samaan aikaan monet eläimet muuttivat ruokavaliotaan paremmin uuteen ympäristöön sopivaksi, ja esimerkiksi simpanssit muuttivat sosiaaliset rakenteet fission–fusion-tyyppiseksi.|(Isbell & Young 1996, Pickford 2002)}}


{{attack|# |Pystykävelyn energiatehokkuudesta on voinut olla vähän hyötyä, jos australopithecukset poistuivat aukeammille alueille beyond the lacustrine/riverine gallery forests etsiessään ruokaa, mutta on epätodennäköistä, että se itsessän olisi aiheuttanut tarpeeksi suuren valintapaineen ystykävelyn kehittymiseksi. (Dávid-Barret & Dunbar 2016)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 19. tammikuuta 2017 kello 14.03 (UTC)}}
{{comment|# |Jos energiatehokkuus olisi ollut valintaa suuntaava voima kohti pystykävelyä, ensimmäisten ihmisten alaraajojen olisi täytynyt olla pidemät kuin muilla ihmisaponoilla ja lantioluun eri muotoinen. Tarpeksi vanhaa fossiiliaineistoa ei tällä hetkellä ole olemassa tämän todentamiseksi, mutta ''A. afarensisilla'' ja'' A. africanuksella'' jalan pituus on jo ilmeistä. Tulevat fossiililöydöt kertovat lisää energiatehokkuuden roolista pystykävelyn kehityksessä.|(Sockol ym. 2007)}}
 
{{comment|# |Polvet ja lonkat koukussa kävely ''A. afarensisillä'' on aivan liian energiatehoton, jotta pystykävely olisi kehittynyt siitä. (3,63)|(Crompton ym. 1998)}}
:{{attack|# |Vaikka ensimmäiset ihmiset olisivat kävelleet polvet ja lonkat koukussa, hieman paremmasta jalan ojennuksesta olisi jo ollut hieman hyötyä.|(Sockol ym. 2007)}}
:{{defend|# |Mukava kävelyvauhti kuluttaa ihmisillä vähiten energiaa, nopea tai hidas kävely enemmän, ja jalat ja lonkat koukussa kävely kaikkein energiatehottominta. Jos ensimmäiset apinaihmiset ovat kävelleet jalat koukussa, on tarvittu huomattava muu valintapaine, jotta pystykävely on päässyt kehittymään.|(Wang ym. 2003)}}


}}
}}
Rivi 64: Rivi 59:
{{keskustelu
{{keskustelu
| Väittämät = Ihminen kehittyi kävelemään pystyssä jo puissa asuessaan, eikä vasta maassa kulkemisen alkamisen jälkeen.
| Väittämät = Ihminen kehittyi kävelemään pystyssä jo puissa asuessaan, eikä vasta maassa kulkemisen alkamisen jälkeen.
| Ratkaisu =  
| Ratkaisu = Keskiarvo kyselyssä 2,94. Ihmisen evoluutiossa ei luultavasti ole koskaan ollut rystykävelyvaihetta, joten puista laskeuduttua neliraajavaihetta ei välttämättä ole ollut. Suuri osa keskustelusta liittyy vertaamaan mahdollista ihmisen evoluution puissakävelyvaihetta nykyisten orankien liikkumiseen puissa. 
| Argumentaatio =  
| Argumentaatio =  


{{defend|# |Pystysuuntainen kiipeäminen toimi preadaptaationa pystykävelylle. (Stern & Susman 1981)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC)}}
{{attack|# |Jos ihminen kehittyi pystykävelijäksi puissa, rystykävelyn on täytynyt kehittyä epäparsimonisesti erikseen simpansseilla ja gorilloilla. Lisäksi ihmisten rystykävelystä kertovat rakenteet olisivat kehittyneet ilman rystykävelyä. Tämä on epärtodennäköistä. (3,13)|(Begun ym. 2007)}}
:{{defend|# |Simpanssin neliraajainen pystysuuntainen kiipeäminen ja ihmisen pystykävely ovat samankaltaisia. Pystysuuntaiseen kiipeämiseen sopeutuneilla eläimillä olisi ollut sellaisia yläraajan ja lantion alueen rakenteita, jotka enteilivät nykyihmismäistä morfologiaa ja jollaisia löytyy australopithekuksilta. (Prost 2005)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC)}}
:{{attack|# |"Rystykävelystä kertovia" rakenteita ei todellisuudessa ole linkitetty rystykävelyn ranteisiin kohdistuviin voimiin ja rasitteisiin. Ilman todisteita siitä, että simpanssien ja gorilloiden kanssa yhteiset rakenteet todella littyvät rystykävelyyn, ne voidaan selittää läheisellä sukulaisuudella. (3,12)|(Crompton & Thorpe 2007)}}
 
{{attack|# |Simpansseihin ja gorilloihin olisi täytynyt jäädä merkkejä, jos pystykävely olisi kehittynyt jo kaikkien ihmisapinoiden yhteisellä esi-isällä. (3,64)|(Schwartz 2007)}}


{{defend|# |Orangit liikkuvat puissa kahdella jalalla, ottaen tukea yläpuolella olevista oksista.|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 16. helmikuuta 2017 kello 13.39 (UTC)}}
{{attack|# |Jos uskomme simpanssien ja gorillojen olevan lähimpiä sukulaisiamme, käyttäytymiseen, anatomiaan ja historiaan liittyvät aineistot eivät tue puissa elettyä jaksoa aikaan, kun ihmiset kehittyivät pystykävelijöiksi. Neljällä jalalla kulkeminen maassa vaikuttaisi olleen olennainen osa ihmisen pystykävelyn kehittymistä.|(Gebo 1996)}}
:{{defend|# |Orankien kävely on muiden ihmisapinoiden kävelyä lähempänä ihmisen pystykävelyä, vaikka orangit liikkuvatkin maassa vain harvoin. (Roberts & Thorpe 2014)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC)}}
::{{defend|# |Kaikki ihmisapinat liikkuvat puissa ainakin osittain kahdella jalalla, mutta vain orangit ja ihmiset kulkevat ja pystyvät kulkemaan suorilla jaloilla. (Thorpe ym. 2007)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC)}}
::{{attack|# |Orangit eivät liiku sujuvasti kahdella jalalla. Niiden polvet osoittavat sivuille ja paino on jalkojen sivulla. Tästä näkökulmasta simpanssit ja bonobot ovat parempia kahdella jallla liikkujia. (Begun ym. 2007)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC)}}
:{{attack|# |Tietämättä orangin painon todellista jakautumista puussa liikkuessa on mahdotonta sanoa, liikkuuko oranki puussa kahdella jalalla ja käyttää käsiä apuna, vai roikkuuko se käsillä käyttäen jalkoja apuna. Koska orangit kulkevat tällä tavalla erityisesti pienemmillä tuilla liikkuessaan, painoa on todennäköisemmin enemmän etu- kuin takaraajoilla. (Begun ym. 2007)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC)}}
::{{attack|# |Painon jakautumisen pystyy päättelemään selvästi oksien taipumisesta samoin kuin raajojen suhteellisesta asennosta keskiruumiiseen nähden. Orangit kulkevat kahdella jalalla ottaen käsillä tukea. (Crompton & Thorpe 2007)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC)}}


{{defend|# |Uusimpien paleontologisten tutkimsuten mukaan pystykävely kehittyi metsäympäristössä. Geneettisen aineiston perusteella pystykävelyn kehitys edeltää ihmisen ja simpanssien haarojen eroamista. Metsäympäristön pystykävelyn etu ei kuitenkaan ole teidossa. Esimerkiksi orangeilla se kuitenkin mahdollistaa ohuemmilla ja joustavammilla oksilla liikkumisen kuin muutoin olisi mahdollista. (Thorpe 2009)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC)}}
{{defend|# |Pystysuuntainen kiipeäminen toimi preadaptaationa pystykävelylle. |(Stern & Susman 1981)}}
:{{defend|# |Simpanssin neliraajainen pystysuuntainen kiipeäminen ja ihmisen pystykävely ovat samankaltaisia. Pystysuuntaiseen kiipeämiseen sopeutuneilla eläimillä olisi ollut sellaisia yläraajan ja lantion alueen rakenteita, jotka enteilivät nykyihmismäistä morfologiaa ja jollaisia löytyy australopithekuksilta. (2,58)|(Prost 1980)}}


{{defend|# |Bwindi chimpanzees move in trees fluidly from two to three to four limbs, which ever happens to be most useful at the moment. They also spend quite a lot of time bipedally, for example reaching for fruit in trees. Human bipedalism could have evolved this way too, by first being a mixture of different ways of locomotion. (Stanford 2002, 2006)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC)}}
{{defend|# |Orangit liikkuvat puissa kahdella jalalla, ottaen tukea yläpuolella olevista oksista.|}}
:{{attack|# |Tietämättä orangin painon todellista jakautumista puussa liikkuessa on mahdotonta sanoa, liikkuuko oranki puussa kahdella jalalla ja käyttää käsiä apuna, vai roikkuuko se käsillä käyttäen jalkoja apuna. Koska orangit kulkevat tällä tavalla erityisesti pienemmillä tuilla liikkuessaan, painoa on todennäköisemmin enemmän etu- kuin takaraajoilla. |(Begun ym. 2007)}}
::{{attack|# |Painon jakautumisen pystyy päättelemään selvästi oksien taipumisesta samoin kuin raajojen suhteellisesta asennosta keskiruumiiseen nähden. Orangit kulkevat kahdella jalalla ottaen käsillä tukea. |(Crompton & Thorpe 2007)}}
:{{defend|# |Orankien kävely on muiden ihmisapinoiden kävelyä lähempänä ihmisen pystykävelyä, vaikka orangit liikkuvatkin maassa vain harvoin.  (3,60)|(Roberts & Thorpe 2014)}}
::{{attack|# |Orangit eivät liiku sujuvasti kahdella jalalla. Niiden polvet osoittavat sivuille ja paino on jalkojen sivulla. Tästä näkökulmasta simpanssit ja bonobot ovat parempia kahdella jallla liikkujia. (3,29)|(Begun ym. 2007)}}
::{{defend|# |Kaikki ihmisapinat liikkuvat puissa ainakin osittain kahdella jalalla, mutta vain orangit ja ihmiset kulkevat ja pystyvät kulkemaan suorilla jaloilla. (2,78)|(Thorpe ym. 2007)}}
:{{defend|# |Ihmisen lapaluu muistuttaa muodoltaan huomattavan paljon orangin lapaluuta verrattuna simpanssien ja gorillan lapaluuhun. (3,30)|(Green ym. 2015)}}
::{{comment|# |Ihmisillä lapaluun superior angle on jossain Afrikan ihmisapinoiden ja orangin väliltä, mikä vihjaa samankaltaisesta muodosta jo ihmisapinoiden yhteisessä kantamuodossa. Pongon lapaluun muoto voi olla autapomorfinen ihmisapinoiden keskuudessa tai mahdollisesti plesiomorfinen metsien nelijalkaisten apinoiden keskuudessa. Kummassakin tapauksessa morfologinen yhteneväisyys Pongon ja Homon välillä vaikuttaa parhaillaankin vain pinnalliselt.| (Green ym. 2015)}}


{{defend|# |''Ardipithecus ramidus'' (eli metsäisillä alueilla 5,4-4,2 Mya (Wikipedia)) oli niin suurikokoinen eläin, että on todennäköisempää, että se kulki puissa kahdella jalalla ottaen tukea yläpuolen oksista kuin tyypilliseen apinoiden tapaan neljällä jalalla. ''Ar. ramiduksella'' oli myös selkeitä adaptatioita maalla kahdella jalalla kulkemiseen. (Crompton ym. 2010)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC)}}
{{defend|# |Uusimpien paleontologisten tutkimsuten mukaan pystykävely kehittyi metsäympäristössä. Geneettisen aineiston perusteella pystykävelyn kehitys edeltää ihmisen ja simpanssien haarojen eroamista. Metsäympäristön pystykävelyn etu ei kuitenkaan ole teidossa. Esimerkiksi orangeilla se kuitenkin mahdollistaa ohuemmilla ja joustavammilla oksilla liikkumisen kuin muutoin olisi mahdollista. |(Thorpe 2009)}}


{{defend|# |Vaikka ihmisen alaraajat kehittyivät pystykävelyyn maalla, yläraajat sälyivät pitkinä ja tarttumiseen hyvin sopivina, mistä on selkeästi enemmän hyötyä metsäympäristössä. (Thorpe ym. 2007) |--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC)}}
{{defend|# |''Ardipithecus ramidus'' (4,4 Mya) oli niin suurikokoinen eläin, että on todennäköisempää, että se kulki puissa kahdella jalalla ottaen tukea yläpuolen oksista kuin tyypilliseen apinoiden tapaan neljällä jalalla. ''Ar. ramiduksella'' oli myös selkeitä adaptatioita maalla kahdella jalalla kulkemiseen. |(Crompton ym. 2010)}}


{{defend|# |Joustavilla oksilla liikkuminen on turvallisempaa, jos pitää kiinni paitsi alla olevasta oksasta myös yläpuolelta. Siten kahdella jalalla kulkeminen käsillä tuettuna on puissa turvallisempaa, ja mahdollistaa toisen käden irroittamisen ja kurottamisen kohti ruokaa, painon siirtämisen ja tasapainon pitämisen puiden uloimmilla oksilla, joilla suurin osa apinoiden suosimasta ruoasta on. (Thorpe et al. 2007)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC)}}
{{defend|# |Vaikka ihmisen alaraajat kehittyivät pystykävelyyn maalla, yläraajat sälyivät pitkinä ja tarttumiseen hyvin sopivina, mistä on selkeästi enemmän hyötyä metsäympäristössä. |(Thorpe ym. 2007)}}


{{attack|# |Jos uskomme simpanssien ja gorillojen olevan lähimpiä sukulaisiamme, käyttäytymiseen, anatomiaan ja historiaan liittyvät aineistot eivät tue puissa elettyä jaksoa aikaan, kun ihmiset kehittyivät pystykävelijöiksi. Neljällä jalalla kulkeminen maassa vaikuttaisi olleen olennainen osa ihmisen pystykävelyn kehittymistä. (Gebo 1996)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC)}}
{{defend|# |Ensimmäisten pystykävelevien ihmisten isovarvas oli edelleen peukalomainen, eli kiinnipitämiseen sopiva. (3,54)|(Clarke & Tobias 1995)}}


{{attack|# |Jos ihminen kehittyi pystykävelijäksi puissa, rystykävelyn on täytynyt kehittyä epäparsimonisesti erikseen simpansseilla ja gorilloilla. Lisäksi ihmisten rystykävelystä kertovat rakenteet olisivat kehittyneet ilman rystykävelyä. Tämä on epärtodennäköistä. (Begun et al. 2007)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC)}}
{{defend|# |Joustavilla oksilla liikkuminen on turvallisempaa, jos pitää kiinni paitsi alla olevasta oksasta myös yläpuolelta. Siten kahdella jalalla kulkeminen käsillä tuettuna on puissa turvallisempaa, ja mahdollistaa toisen käden irroittamisen ja kurottamisen kohti ruokaa, painon siirtämisen ja tasapainon pitämisen puiden uloimmilla oksilla, joilla suurin osa apinoiden suosimasta ruoasta on. (3,48)|(Thorpe ym. 2007)}}
:{{attack|# |"Rystykävelystä kertovia" rakenteita ei todellisuudessa ole linkitetty rystykävelyn ranteisiin kohdistuviin voimiin ja rasitteisiin. Ilman todisteita siitä, että simpanssien ja gorilloiden kanssa yhteiset rakenteet todella littyvät rystykävelyyn, ne voidaan selittää läheisellä sukulaisuudella. (Crompton & Thorpe 2007)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC)}}


{{comment|# |In Homo, the superior angle was situated somewhat intermediate between that of the African apes and Pongo, suggesting that a similar shape might have characterized the LCA of Homo, Gorilla, and Pan. Conversely, the Pongo shape may be autapomorphic among hominoid primates or possibly plesiomorphic with arboreal quadrupedal monkeys; either way, morphological convergence between Pongo and Homo appears to be superficial at best. (Green et al. 2015)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 29. tammikuuta 2017 kello 10.35 (UTC)}}
{{defend|# |Bwindin simpanssit liikkuvat puissa sujuvasti kahdelta raajalta kolmelle tai neljälle rippuen siitä, mikä sattuu sillä hetkellä olemaan näpärintä. Ne myös kuluttavat ison osan ajastaan kahdella jalalla esimerkiksi kurottaen hedelmiä puista. Myös Ihmisen kahdella jalalla kävely olisi voinut kehittyä tällä tavalla saaden alkunsa eri liikkumistapojen yhdistelystä. |(Stanford 2002, 2006)}}


}}
}}
Rivi 99: Rivi 98:
{{keskustelu
{{keskustelu
| Väittämät = Ihminen kehittyi kävelemään pystyssä viettäessään runsaasti aikaa vedessä ruoan perässä.
| Väittämät = Ihminen kehittyi kävelemään pystyssä viettäessään runsaasti aikaa vedessä ruoan perässä.
| Ratkaisu =  
| Ratkaisu = Keskiarvo kyselyssä 2,60. Vesiympäristössä kahdella jalalla kulkeminen olisi ollut hyvin todennäköistä, eikä hyviä vastustavia argumentteja juurikaan ole. Lisää dataa pystykävelyn alkuaikojen ympäristöstä kuitenkin tarvitaan selvittämään, miten lähellä vesistöjä ihmiset todella asuivat.
| Argumentaatio =  
| Argumentaatio =  
{{defend|# |Vesiympäristöistä olisi löytynyt ennustettavasti ja ympäri vuoden kasvien maanalaisia varastorakenteita, joita pystyi käyttämään vararavintona muun ravinnon ollessa harvinaista. (Wrangham ym. 2009)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 1. helmikuuta 2017 kello 13.42 (UTC)}}


{{defend|# |Ilmaston kuivuessa ja lämmetessä esi-ihmiset tarvitsivat tarpeeksi vettä lämmönsäätelyä varten, joten he todennäköisesti pysyivät lähellä vesistöjä. Myös saaliseläimiä oli luultavasti helpointa löytää veden läheltä samasta syystä. (Kuliukas ym. 2009)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 1. helmikuuta 2017 kello 13.42 (UTC)}}
{{attack|# |Kaikki ihmisapinat kävelevät ajoittain kahdella jalalla. Jos ihmiset kävelivät kahdella jalalla jo puissa asuessaan, vesiympäristöä ei tarvita selittämään pystykävelyä.|(Roberts & Maslin 2016)}}
 
{{attack|# |Sekä ensimmäiset että myöhemmät ihmiset asuivat metsäisillä alueilla, joista kyllä osia oli kosteikkoja, mutta ne olivat vain osa monimuotoista ympäristöä. Ihmisen kehityksen ajalta löytyy myös ajanjaksoja, jotka vietettiin myös huomattavan kuivilla alueilla.|(Roberts & Maslin 2016)}}


{{defend|# |Muut apinat kulkevat vedessä liikkuessaan kahdella jalalla. (Kuliukas 2002)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 1. helmikuuta 2017 kello 13.42 (UTC)}}
{{attack|# |Parsimonisempi vaihtoehto on, että ihmiset esi-isät eivät koskaan siirtyneet veteen ja nousset takaisin maalle, vaan elivät koko ajan maalla. (3,09)|(Langdon 1997)}}


{{defend|# | Ihmisen lisäksi kaksi kädellistä liikkuu maalla kahdella jalalla: sukupuuttoon kuollut ''Oreopithecus'' ja nenäapina. Molemmat asu(i)vat märissä ympäristöissä ja kulkevat vedessä kahdella jalalla pitääkseen kädet veden yläpuolellä. Nenäapina kävelee usein myös rannalla kahdella jalalla.  (Wrangham ym. 2009)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 1. helmikuuta 2017 kello 13.42 (UTC)}}
{{defend|# |Vesiympäristöistä olisi löytynyt ennustettavasti ja ympäri vuoden kasvien maanalaisia varastorakenteita, joita pystyi käyttämään vararavintona muun ravinnon ollessa harvinaista. (3,26 Ruokaa löytyy paljon helposti)|(Wrangham ym. 2009)}}


{{defend|# |Kahlaus on ainut hypoteesi joka selittää paitsi miksi varhaisten ihmisten piti nousta pystyyn myös miksi heidän piti pysyä ja liikkua pystyssä. (Niemitz 2010)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 1. helmikuuta 2017 kello 13.42 (UTC)}}
{{defend|# |Ilmaston kuivuessa ja lämmetessä esi-ihmiset tarvitsivat tarpeeksi vettä lämmönsäätelyä varten, joten he todennäköisesti pysyivät lähellä vesistöjä. Myös saaliseläimiä oli luultavasti helpointa löytää veden läheltä samasta syystä. |(Kuliukas ym. 2009)}}
:{{attack|# |Myös käsien vapautuminen asioiden kantamiseen pakottaisi varhaisen ihmisen nimen omaan liikkumaan kahdella jalalla.|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 1. helmikuuta 2017 kello 13.42 (UTC)}}


{{defend|# |Lonkat ja polvet koukoussa kulkeminen, hyvin energeettisesti epäedullinen liikkumistapa, olisi ollut huomattavasti vähemmän epäedullinen vedessä. (Kuliukas ym. 2009)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 1. helmikuuta 2017 kello 13.42 (UTC)}}
{{defend|# |Muut apinat kulkevat vedessä liikkuessaan kahdella jalalla. (3,41)|(Kuliukas 2002) }}


{{defend|# |Vedessä eletty aika selittäisi myös monia muita ihmisten piirteitä, kuten karvattomuuden ja huomattavan hyvän uimataidon lähisukulaisiimme verrattuna.|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 1. helmikuuta 2017 kello 13.42 (UTC)}}
{{defend|# | Ihmisen lisäksi kaksi kädellistä liikkuu maalla kahdella jalalla: sukupuuttoon kuollut ''Oreopithecus'' ja nenäapina. Molemmat asu(i)vat märissä ympäristöissä ja kulkevat vedessä kahdella jalalla pitääkseen kädet veden yläpuolellä. Nenäapina kävelee usein myös rannalla kahdella jalalla.   (3,31)|(Wrangham ym. 2009)}}


{{attack|# |Kädelliset eivät tyypillisesti mene veteen. (TÄHÄN VIITE)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 16. helmikuuta 2017 kello 13.39 (UTC)}}
{{defend|# |Kahlaus on ainut hypoteesi joka selittää paitsi miksi varhaisten ihmisten piti nousta pystyyn myös miksi heidän piti pysyä ja liikkua pystyssä. |(Niemitz 2010)}}
:{{attack|# |Myös käsien vapautuminen asioiden kantamiseen pakottaisi varhaisen ihmisen nimen omaan liikkumaan kahdella jalalla.|}}


{{attack|# |Parsimonisempi vaihtoehto on, että ihmiset esi-isät eivät koskaan siirtyneet veteen ja nousset takaisin maalle, vaan elivät koko ajan maalla. (MYÖS TÄHÄN VIITE!)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 16. helmikuuta 2017 kello 13.39 (UTC)}}
{{defend|# |Lonkat ja polvet koukoussa kulkeminen, hyvin energeettisesti epäedullinen liikkumistapa, olisi ollut huomattavasti vähemmän epäedullinen vedessä. (3,80)|(Kuliukas ym. 2009)}}


{{comment|# |PALJONKO HALUAN TÄHÄN MUKAAN YLEISIÄ VESIAPINAA PUOLUSTAVIA/VASTUSTAVIA ARGUMENTTEJA TAI NIITÄ, JOTKA TODISTELEVAT VEDEN LÄHELLÄ ASUMISTA EIVÄTKÄ NIINKÄÄN SEN EVOLUTIIVISTA VAIKUTUSTA??|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 1. helmikuuta 2017 kello 13.42 (UTC)}}
{{defend|# |Lonkkien suoruus on paitsi olennaista ihmisen pystykävelylle myös lisää virtaviivaisuutta, joka vähentää veden vastusta uidessa ja sukeltaessa. (2,82)|(Morgan 1997)}}
 
{{defend|# |Vedessä eletty aika selittäisi myös monia muita ihmisten piirteitä, kuten karvattomuuden ja ihon alle kertyvän rasvakerroksen.|(Morgan 1997)}}


}}
}}
Rivi 127: Rivi 129:
{{keskustelu
{{keskustelu
| Väittämät = Ihminen kehittyi kävelemään pystyssä tehostaakseen lämmönsäätelyä savannilla.
| Väittämät = Ihminen kehittyi kävelemään pystyssä tehostaakseen lämmönsäätelyä savannilla.
| Ratkaisu =  
| Ratkaisu = Keskiarvo kyselyssä 2,65. Koska ihminen ei hyvin todennäköisesti kehittynyt savanniympäristössä, tämä on hyvin epätodennäköinen hypoteesi selittämään pystykävelyn kehittymisen.
| Argumentaatio =  
| Argumentaatio =  


{{defend|# |Kahdella jalalla kävelijöiden mahdollinen päivittäinen savannillaliikkumisaika on pidempi kuin neljällä jalalla kulkevilla eläimillä. (Wheeler 1994)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 1. helmikuuta 2017 kello 13.42 (UTC)}}
{{attack|# |Ensimmisten ihmisten aikasen paleoympäristödatan ja fossiiliaineiston perusteella on hyvin todennäköistä, että ihminen ei kehittynyt avoimella savannilla vaan metsäisemmillä alueilla. (3,69)|(Senut 2006, Richmond ym. 2001)}}
:{{attack|# |Tämä aikaero on niin pieni, ettei se ole läheskään tarpeeksi pystykävelyyn tarvittavien muutosten selittämiseksi. (Chaplin ym. 1994)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 1. helmikuuta 2017 kello 13.42 (UTC)}}


{{defend|# |Savannilla kahdella jalalla kulkeminen vähentää altistusta auringolle puolen päivän aikaan. Kauempana maan pinnasta on myös viileämpää ja tuulisempaa. (Wheeler 1991a)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 1. helmikuuta 2017 kello 13.42 (UTC)}}
{{attack|# |Kaikki menestyneet savannieläimet liikkuvat neljällä raajalla, eikä ole syytä ajatella, että ihminen olisi ollut poikkeus. (2,98)|(Ko 2015)}}
:{{defend|# |Pään alueella on huomattavan paljon hikirauhasia, joten lämmönsäätelyn kannalta on hyödyllistä saada se mahdollisimman tuuliseen paikkaan, josta lämpö haihtuu helpommin. (Porter 1993)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 1. helmikuuta 2017 kello 13.42 (UTC)}}
:{{defend|# |Kaikki muut ovat kehittäneet muita tapoja pysyä viileänä. Pystykävely vaatii huomattavan paljon muutoksia koko elimistössä, ja on siten vaikeammin kehittyvä ominaisuus kuin muut keinot pysyä viileänä. (3,44)|(Morgan 1993)}}


{{attack|# |Ensimmisten ihmisten aikasen paleoympäristödatan ja fossiiliaineiston perusteella on hyvin todennäköistä, että ihminen ei kehittynyt avoimella savannilla vaan metsäisemmillä alueilla. (Senut 2006, Richmond ym. 2001)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 1. helmikuuta 2017 kello 13.42 (UTC)}}
{{attack|# | Mallimme ennustaa, että karvapeitteiset varhaiset ihmiset olisivat olleet hankaluukssissa aktiivisina kuumissa, aurinkoisissa ja avoimissa ympäristöissä. Tällaisella lajilla ei olisi ollut hyötyä pystykävelyn kehittämisestä lämmönsäätelyn avuksi. Karvattomalla lajilla pystykävelystä olisi kuitenkin ollut lämmönsäätelyssä hyötyä. Tämän hetken tietojen mukaan pystyävely kehittyi kuitenkin ennen karvattomuutta. |(Ruxton & Wilkinson 2011)}}
:{{attack|# |Mallissa on kaksi olennaista virhettä: se olettaa, että eläimet ovat jatkuvasti aktiivisia päivällä ja että australopithecukset elivät merenpinnan korkeudella. Korjatun mallin mukaan avoimilla alueilla asuessa kahdella jalalla kävelystä on hyötyä karvapeitteestä riippumatta. (Emme kuitenkaan esitä, että lämmönsäätely olisi ollut syy ihmisen pystykävelyyn, mutta jos pystykävelyn kehitys alkoi muualla ja ihminen sen jälkeen siirtyi avoimempiin ympäristöihin, siitä olisi ollut myös lämmönsäätelyllistä hyötyä.) |(Dávid-Barret & Dunbar 2016)}}


{{attack|# |Kaikki menestyneet savannieläimet liikkuvat neljällä raajalla, eikä ole syytä ajatella, että ihminen olisi ollut poikkeus. (Bender et al. 2007, Ko 2015a)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 1. helmikuuta 2017 kello 13.42 (UTC)}}
{{defend|# |Kahdella jalalla kävelijöiden mahdollinen päivittäinen savannillaliikkumisaika on pidempi kuin neljällä jalalla kulkevilla eläimillä. (3,05)|(Wheeler 1994)}}
:{{defend|# |Kaikki muut ovat kehittäneet muita tapoja pysyä viileänä. Pystykävely vaatii huomattavan paljon muutoksia koko elimistössä, ja on siten vaikeammin kehittyvä ominaisuus kuin muut keinot pysyä viileänä. (Morgan 1993)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 1. helmikuuta 2017 kello 13.42 (UTC)}}
:{{attack|# |Tämä aikaero on niin pieni, ettei se ole läheskään tarpeeksi pystykävelyyn tarvittavien muutosten selittämiseksi. |(Chaplin ym. 1994)}}


{{attack|# | Mallimme ennustaa, että karvapeitteiset varhaiset ihmiset olisivat olleet hankaluukssissa aktiivisina kuumissa, aurinkoisissa ja avoimissa ympäristöissä. Tällaisella lajilla ei olisi ollut hyötyä pystykävelyn kehittämisestä lämmönsäätelyn avuksi. Karvattomalla lajilla pystykävelystä olisi kuitenkin ollut lämmönsäätelyssä hyötyä. Tämän hetken tietojen mukaan pystyävely kehittyi kuitenkin ennen karvattomuutta. (Ruxton & Wilkinson 2011)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 1. helmikuuta 2017 kello 13.42 (UTC)}}
{{defend|# |Savannilla kahdella jalalla kulkeminen vähentää altistusta auringolle puolen päivän aikaan. Kauempana maan pinnasta on myös viileämpää ja tuulisempaa. (3,34)|(Wheeler 1991)}}
:{{attack|# |Mallissa on kaksi olennaista virhettä: se olettaa, että eläimet ovat jatkuvasti aktiivisia päivällä ja että australopithecukset elivät merenpinnan korkeudella. Korjatun mallin mukaan avoimilla alueilla asuessa kahdella jalalla kävelystä on hyötyä karvapeitteestä riippumatta. (Emme kuitenkaan esitä, että lämmönsäätely olisi ollut syy ihmisen pystykävelyyn, mutta jos pystykävelyn kehitys alkoi muualla ja ihminen sen jälkeen siirtyi avoimempiin ympäristöihin, siitä olisi ollut myös lämmönsäätelyllistä hyötyä.) (Dávid-Barret & Dunbar 2016) |--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 1. helmikuuta 2017 kello 13.42 (UTC)}}
:{{defend|# |Pään alueella on huomattavan paljon hikirauhasia, joten lämmönsäätelyn kannalta on hyödyllistä saada se mahdollisimman tuuliseen paikkaan, josta lämpö haihtuu helpommin.|(Porter 1993)}}


}}
}}
Rivi 149: Rivi 151:
{{keskustelu
{{keskustelu
| Väittämät = Ihminen kehittyi kävelemään pystyssä, jotta kädet vapautuisivat muuhun toimintaan.
| Väittämät = Ihminen kehittyi kävelemään pystyssä, jotta kädet vapautuisivat muuhun toimintaan.
| Ratkaisu =  
| Ratkaisu = Keskiarvo kyselyssä 3,95. Suurten asioiden kantaminen tai useamman asian kantaminen yhtä aikaa olisi pakottanut ihmisen esi-isät kulkemaan kahdella jalalla, mutta varsinaiset todisteet siitä, että tämä oli tarpeellista ja siten loi valintapaineen, puuttuvat.
| Argumentaatio =  
| Argumentaatio =  


{{defend|# |Ruoan kerääminen on helpompaa, kun käsiä ei tarvitse käyttää liikkumiseen|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 5. helmikuuta 2017 kello 09.23 (UTC)}}
{{defend|# |Ruoan kerääminen on helpompaa, kun käsiä ei tarvitse käyttää liikkumiseen.|}}
: {{defend|# |Tutkimuksessamme simpanssit keräsivät ruokaa puusta roikkuvasta pussista joko maassa seisten ja kurottaen pussille, tai yläpuolelta nostamalla pussin luokseen oksalle. (Videan & McGrew 2002)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 5. helmikuuta 2017 kello 09.23 (UTC)}}
:{{defend|# |Tutkimuksessamme simpanssit keräsivät ruokaa puusta roikkuvasta pussista joko maassa seisten ja kurottaen pussille, tai yläpuolelta nostamalla pussin luokseen oksalle. |(Videan & McGrew 2002)}}


{{defend|# |Ruoan kantaminen on helpompaa, kun käsiä ei tarvita liikkumiseen.|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 5. helmikuuta 2017 kello 09.23 (UTC)}}
{{defend|# |Ruoan kantaminen on helpompaa, kun käsiä ei tarvita liikkumiseen.|}}
:{{defend|# |Simpanssit kulkevat kahdella jalalla varastaessaan helposti kannettavaa ruokaa pelloilta logiikalla grab and run, ennen kuin ihminen saa kiinni. (Dávid-Barret & Dunbar 2016)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 5. helmikuuta 2017 kello 09.23 (UTC)}}
:{{defend|# |Simpanssit kulkevat kahdella jalalla varastaessaan helposti kannettavaa ruokaa pelloilta kahmaisten paljon ruokaa syliinsä ja juosten karkuun, ennen kuin ihminen saa kiinni. |(Dávid-Barret & Dunbar 2016)}}
::{{attack|# |Arkeologisen ja trace evidencen mukaan australopithecukset olivat kuitenkin erikoistuneet syömään maanalaisia kasvien varasto-osia, jotka eivät ole helposti grabbable ruokia, eli tämä lähestyminen ei toimi. Tietysti pystykävely helpottaa asioiden kantamista, mutta on luultavammin sen seuraus kuin syy. (Dávid-Barret & Dunbar 2016)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 5. helmikuuta 2017 kello 09.23 (UTC)}}
::{{attack|# |Arkeologisen aineiston ja fossiileista löytyvien jäämien perusteella australopithecukset olivat kuitenkin erikoistuneet syömään maanalaisia kasvien varasto-osia, jotka eivät ole helposti kahmaistavia ruokia, eli tämä lähestyminen ei toimi. Tietysti pystykävely helpottaa asioiden kantamista, mutta on luultavammin sen seuraus kuin syy. |(Dávid-Barret & Dunbar 2016)}}
:{{defend|# |Simpanssit ja bonobot kuljettavat ruokaa kahdella jalalla, kun niille antaa kasan helposti kannettavan kokoista ruokaa (Videan & McGrew 2002), tai kun ne löytävät harvinaista ruokaa, jota haluavat piilottaa omiin varastoihinsa mahdollisimman paljon (Carvahlo ym. 2012).|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 5. helmikuuta 2017 kello 09.23 (UTC)}}
:{{defend|# |Simpanssit ja bonobot kuljettavat ruokaa kahdella jalalla, kun niille antaa kasan helposti kannettavan kokoista ruokaa, tai kun ne löytävät harvinaista ruokaa, jota haluavat piilottaa omiin varastoihinsa mahdollisimman paljon. (4,11)|(Videan & McGrew 2002, Carvalho ym. 2012)}}
: {{defend|# |Parinmuodostus muuttui niin, että urokset hankkivat ruokaa, ja naaraat suojelivat lapsia. Koiras keräsi ruokaa naaraalle ja lapselle, ja naaras paritteli vain ruokaa tuovan uroksen kanssa. Kahdella jalalla kävely olisi helpottanut ruoan kantamista ja siten lisännyt suosiota naaraiden keskuudessa. (Ko 2015a)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 5. helmikuuta 2017 kello 09.23 (UTC)}}
:{{defend|# |Parinmuodostus muuttui niin, että urokset hankkivat ruokaa, ja naaraat suojelivat lapsia. Koiras keräsi ruokaa naaraalle ja lapselle, ja naaras paritteli vain ruokaa tuovan uroksen kanssa. Kahdella jalalla kävely olisi helpottanut ruoan kantamista ja siten lisännyt suosiota naaraiden keskuudessa. (3,45)|(Ko 2015)}}
::{{defend|# |Tämän johdosta urosten ei enää tarvinnut fyysisesti tapella naaraista, joten kulmahampaat pienenivät, kun niitä ei enää tarvittu tappeluissa. (Ko 2015a)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 5. helmikuuta 2017 kello 09.23 (UTC)}}
::{{defend|# |Tämän johdosta urosten ei enää tarvinnut fyysisesti tapella naaraista, joten kulmahampaat pienenivät, kun niitä ei enää tarvittu tappeluissa. |(Ko 2015)}}
::{{defend|# |Karvattomien äitien piti kantaa lapsia käsissään ja siten paitsi joutuivat kulkemaan kahdella jalalla, eivät pystyneet keräämään ruokaa, joten urosten piti kerätä ja kanta enemmän ruokaa. (Sutou 2012)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 5. helmikuuta 2017 kello 09.23 (UTC)}}
::{{defend|# |Karvattomien äitien piti kantaa lapsia käsissään ja siten paitsi joutuivat kulkemaan kahdella jalalla, eivät pystyneet keräämään ruokaa, joten urosten piti kerätä ja kanta enemmän ruokaa. (3,05)|(Sutou 2012)}}
:::{{attack|# |Ei ole tiedossa, milloin ihminen menetti karvapeitteen. Tämän hetken tietojen mukaan pystykävely kuitenkin kehittyi ennen karvattomuutta. (Ruxton & Wilkinson 2011)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 5. helmikuuta 2017 kello 09.23 (UTC)}}
:::{{attack|# |Ei ole tiedossa, milloin ihminen menetti karvapeitteen. Tämän hetken tietojen mukaan pystykävely kuitenkin kehittyi ennen karvattomuutta. |(Ruxton & Wilkinson 2011)}}
:::{{attack|# |Lapsia kannetaan yleensä jommalla kummalla puolella lantiolla, mikä on hyvin energiatehotonta verrattuna tasaiseti jakautuneen painon kantamiseen. Ellei ollut jotain erityisen voimakasta syytä alkaa kantaa lapsia käsissä, on epätodennäköistä, että se olisi syynä pystykävelyn kehittymiseen. (Watson ym. 2008)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 5. helmikuuta 2017 kello 09.23 (UTC)}}
:::{{attack|# |Lapsia kannetaan yleensä jommalla kummalla puolella lantiolla, mikä on hyvin energiatehotonta verrattuna tasaiseti jakautuneen painon kantamiseen. Ellei ollut jotain erityisen voimakasta syytä alkaa kantaa lapsia käsissä, on epätodennäköistä, että se olisi syynä pystykävelyn kehittymiseen. (2,59)|(Watson ym. 2008)}}


{{defend|# |Käsien vapautuminen olisi helpottanut työkalujen käyttöä ja mukana kuljettamista.|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 5. helmikuuta 2017 kello 09.23 (UTC)}}
{{defend|# |Käsien vapautuminen olisi helpottanut työkalujen käyttöä ja mukana kuljettamista.|}}
:{{attack|# |Pystykävely kehittyi vähintään 1,5 miljoonaa vuotta ennen vanhimpia löydettyjä kivityökaluja. (Harcourt-Smith 2007, Wheeler 1984)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 5. helmikuuta 2017 kello 09.23 (UTC)}}
:{{attack|# |Pystykävely kehittyi vähintään 1,5 miljoonaa vuotta ennen vanhimpia löydettyjä kivityökaluja. (3,45)|(Harcourt-Smith 2007, Wheeler 1984)}}


}}
}}
Rivi 172: Rivi 174:


{{keskustelu
{{keskustelu
| Väittämät = Ihminen ei kehittynyt aluneprin kävelemään pystyssä, vaan pystyasento kehittyi lähinnä paikallaan pysyvästä ruokailuasemmosta.
| Väittämät = Ihminen ei kehittynyt alunperin kävelemään pystyssä, vaan pystyasento kehittyi lähinnä paikallaan pysyvästä ruokailuasennosta.
| Ratkaisu =  
| Ratkaisu = Keskiarvo kyselyssä 3,13. Pystyasennosta olisi ollut ruokaillessa hyötyä silloin, kun kerättiin seisomakorkeudella olevia ruokia.
| Argumentaatio =
| Argumentaatio =


{{defend|# |Jotkin nykykädelliset keräävät joskus ruokaa seisten, ja ottavat joskus myös joitain askelia ottaen tukea pensaasta, jolloin kahdella jalalla käveleminen on helpompaa kuin ilman tukea. (Wrangham 1980)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 5. helmikuuta 2017 kello 09.52 (UTC)}}
{{attack|# |Tämä hypoteesi ei selitä pystykävelyn kävelyosaa. Pystyasento helpottaa ruoan keräämistä oksilta ja tasapainon pitämistä puissa, mutta ei selitä, miksi ihminen kehittyi seisomisen lisäksi myös kävelemään maassa. |(Ko 2015)}}
 
{{attack|# |Ei ole todisteita sellaiset kasvit, jotka vaativat juuri seisomisen ruokana hyödyntämistä varten (etenkin ruoan ollessa vähissä, jolloin valintapaine on suurin), olisivat olleet merkittävä ja korvaamaton osa ensimmäisten ihmisten ruokavaliota. Ei myöskään ole syytä, miksi ensimmäiset ihmiset olisivat jättäneet muut ruoan lähteet huomiotta, jolloin heidän olisi pytänyt pysyä seisoma-asennossa pitkiä aikoja. (3,37)|(Wrangham ym. 2009)}}


{{defend|# |Australopithecuksilla on rakenteita, jotka tukevat ajatusta pystyruokaluasennosta ja eivät sovi yhteen pitkien matkojen kävleyn ja kantamisen kanssa. Näitä ovat small joint surfaces from the lumbosacral surface down, through which the weight of carried objects must pass, short hindlimbs, femoral shaft obliquity greater than that of the modern humans, lack of an iliofemoral ligament (in smaller individuals), and the poorly developed sacrotuberous and sacroiliac ligaments. (Hunt 1996)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 5. helmikuuta 2017 kello 09.52 (UTC)}}
{{defend|# |Jotkin nykykädelliset keräävät joskus ruokaa seisten, ja ottavat joskus myös joitain askelia ottaen tukea pensaasta, jolloin kahdella jalalla käveleminen on helpompaa kuin ilman tukea. (3,63)|(Wrangham 1980)}}


{{attack|# |Tämä hypoteesi ei selitä pystykävelyn kävelyosaa. Pystyasento helpottaa ruoan keräämistä oksilta ja tasapainon pitämistä puissa, mutta ei selitä, miksi ihminen kehittyi seisomisen lisäksi myös kävelemään maassa. (Ko 2015a)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 5. helmikuuta 2017 kello 09.52 (UTC)}}
{{defend|# |Australopithecuksilla on rakenteita, jotka tukevat ajatusta pystyruokaluasennosta ja eivät sovi yhteen pitkien matkojen kävleyn ja kantamisen kanssa. (3,68)|(Hunt 1996)}}


{{attack|# |Ei ole todisteita sellaisten kasvien unique importance, jotka vaativat juuri seisomisen ruokana hyödyntämistä varten (etenkin ruoan ollessa vähissä, jolloin valintapaine on suurin). Ei myöskään ole syytä, miksi ensimmäiset ihmiset olisivat jättäneet muut ruoan lähteet huomiotta, jolloin heidän olisi pytänyt pysyä seisoma-asennossa pitkiä aikoja. (Wrangham 2009)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 5. helmikuuta 2017 kello 09.52 (UTC)}}
{{defend|# |Pystyssä seisten yltää korkeammalla olevaan ruokaan. (3,98)|(Hunt 1996)}}


{{defend|# |Alkuihmiset saattoivat käyttää silloin epätehokasta kahdella jalalla kävelyä ("shuffling") lyhyillä matkoilla, siirtyessään kahden seisomista vaativan ruokalähteen välillä. Tämä säästää energiaa, kun ei tarvitse ensin laskeutua neljälle raajalle (oletettavasti alkuihmisten pääasiallinen liikkumistapa) ja sitten nousta takaisin seisomaan. Esteettömällä matkalla (open distances) ~9-16 metrin matka olisi ollut energiatehokkaampaa kulkea seisten kuin laskeutua neljälle raajalle. (Sylvester & Kramer 2008)|--[[Käyttäjä:Heta|Heta]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Heta|keskustelu]]) 5. helmikuuta 2017 kello 09.52 (UTC)}}
{{defend|# |Alkuihmiset saattoivat käyttää seisten ruokaillessaan epätehokasta kahdella jalalla kävelyä ("shuffling") lyhyillä matkoilla, siirtyessään kahden seisomista vaativan ruokalähteen välillä. Tämä säästää energiaa, kun ei tarvitse ensin laskeutua neljälle raajalle (oletettavasti alkuihmisten pääasiallinen liikkumistapa) ja sitten nousta takaisin seisomaan. Esteettömällä matkalla (open distances) ~9-16 metrin matka olisi ollut energiatehokkaampaa kulkea seisten kuin laskeutua neljälle raajalle. (3,34)|(Sylvester & Kramer 2008)}}


}}
}}
=== Kirjallisuusaineisto===


{| class="wikitable collapsible collapsed"
! Näytä taulukko
|---
! Artikkeli !! Vuosi !! Tyyppi !! Hypoteesi
|----
|| Ko 2015a|| 2015|| Review article|| Better view, Carrying food, Thermoregulation-b, Postural feeding
|----
|| Videan & McGrew 2002|| 2002|| Research article|| Better view
|----
|| Bender et al. 2007|| 2007|| Review article|| Better view
|----
|| Sutou 2012|| 2012|| Essay|| Carrying baby
|----
|| Watson et al. 2008|| 2008|| Research article|| Carrying baby
|----
|| Dávid-Barret & Dunbar 2016|| 2016|| Research article|| Carrying food
|----
|| Videan & McGrew 2002|| 2002|| Research article|| Carrying food
|----
|| Carvalho et al. 2012|| 2012|| Comment|| Carrying food
|----
|| Sutou 2012|| 2012|| Essay|| Carrying food
|----
|| Lieberman 2011|| 2011|| Essay|| Energy efficiency
|----
|| Rodman & McHenry 1980|| 1980|| Research article|| Energy efficiency
|----
|| Dávid-Barret & Dunbar 2016|| 2016|| Research article|| Energy efficiency
|----
|| Sockol et al. 2007|| 2007|| Research article|| Energy efficiency
|----
|| Leonard & Robertson 1995|| 1995|| Comment|| Energy efficiency
|----
|| Leonard & Robertson 2001|| 2001|| Comment|| Energy efficiency
|----
|| Isbell & Young 1996|| 1996|| Review article|| Energy efficiency
|----
|| Pontzer et al. 2009|| 2009|| Research article|| Energy efficiency
|----
|| Pickford 2002|| 2002|| Review article|| Energy efficiency
|----
|| Halsey & White 2012|| 2012|| Research article|| Energy efficiency
|----
|| Wang et al. 2003|| 2003|| Research article|| Energy efficiency
|----
|| Steudel 1996|| 1996|| Research article|| Energy efficiency
|----
|| Taylor & Rowntree 1973|| 1973|| Comment|| Energy efficiency
|----
|| Steudel-Numbers 2003|| 2003|| Research article|| Energy efficiency
|----
|| Crompton et al. 1998|| 1998|| Research article|| Energy efficiency
|----
|| Wheeler 1984|| 1984|| Review article|| Energy efficiency
|----
|| Carey & Crompton 2005|| 2005|| Research article|| Energy efficiency
|----
|| Videan & McGrew 2002|| 2002|| Research article|| Foraging
|----
|| Dávid-Barret & Dunbar 2016|| 2016|| Research article|| Thermoregulation-b
|----
|| Wheeler 1984|| 1984|| Review article|| Thermoregulation-b
|----
|| Morgan 1993|| 1993|| Review article|| Thermoregulation-b
|----
|| Porter 1993|| 1993|| Comment|| Thermoregulation-b
|----
|| Wheeler 1994|| 1994|| Comment|| Thermoregulation-b
|----
|| Wheeler 1991-1|| 1991|| Research article|| Thermoregulation-b
|----
|| Wheeler 1991-2|| 1991|| Research article|| Thermoregulation-b
|----
|| Ruxton & Wilkinson 2011|| 2011|| Research article|| Thermoregulation-b
|----
|| Chaplin et al. 1994|| 1994|| Research article|| Thermoregulation-b
|----
|| Bender et al. 2007|| 2007|| Review article|| Thermoregulation-b
|----
|| Roberts & Thorpe  2014|| 2014|| Review article|| Thinner branches
|----
|| Stanford 2006|| 2006|| Research article|| Thinner branches
|----
|| Crompton et al. 2010|| 2010|| Review article|| Thinner branches
|----
|| Sigmon 1971|| 1971|| Research article|| Thinner branches
|----
|| Stanford 2002|| 2002|| Brief communication|| Thinner branches
|----
|| Senut 2006|| 2006|| Book section|| Thinner branches
|----
|| Thorpe 2009|| 2009|| Research article|| Thinner branches
|----
|| Tuttle 1981|| 1981|| || Thinner branches
|----
|| Preuschoft 2004|| 2004|| Review article|| Thinner branches
|----
|| Thorpe et al. 2007-1|| 2007|| Report|| Thinner branches
|----
|| Thorpe et al. 2014|| 2014|| Debate|| Thinner branches
|----
|| Crompton et al. 2003|| 2003|| || Thinner branches
|----
|| Gebo 1996|| 1996|| Research article|| Thinner branches
|----
|| Begun et al. 2007|| 2007|| Comment|| Thinner branches
|----
|| Thorpe et al. 2007-2|| 2007|| Comment|| Thinner branches
|----
|| Wheeler 1984|| 1984|| Review article|| Tool use
|----
|| Harcourt‐Smith 2007|| 2007|| Book section|| Tool use
|----
|| Bender et al. 1997|| 1997|| || Wading
|----
|| Morgan 1993|| 1993|| Review article|| Wading
|----
|| Wrangham et al. 2009|| 2009|| Research article|| Wading
|----
|| Niemitz 2010|| 2010|| Review article|| Wading
|----
|| Kuliukas 2002|| 2002|| Research article|| Wading
|----
|| Kuliukas 2009|| 2009|| Review article|| Wading
|----
|| Kuliukas et al. 2009|| 2009|| Research article|| Wading
|----
|| Bender et al. 2007|| 2007|| Review article|| Wading
|----
|| Wrangham 1980 || 1980 || || Postural feeding
|---
|| Hunt 1996 || 1996 || || Postural feeding
|---
|| Sylvester & Kramen 2008 || 2008 || || Postural feeding
|---
|| Hunt 1994 || 1994 || || Postural feeding
|---
|| Walter 2014 || 2014 || || Postural feeding
|---
|| Wrangham 2009 || 2009 || || Postural feeding
|---
|| Stern & Susman 1981 || 1981 || || Thinner branches
|----
|| Prost 2005 || 2005 || || Thinner branches
|}


=== Kyselydatan analysointi ===
=== Kyselydatan analysointi ===
Rivi 351: Rivi 207:
kyselydata <- as.data.frame(lapply(orig.data, FUN=function(x) {x[x == "En osaa sanoa"] <- NA; x})) # En osaa sanoa -> NA
kyselydata <- as.data.frame(lapply(orig.data, FUN=function(x) {x[x == "En osaa sanoa"] <- NA; x})) # En osaa sanoa -> NA


#kyselydata <- as.data.frame(lapply(kyselydata, FUN=as.numeric))
kyselydata <- kyselydata[,c(1,2,19,3:18,20:47)] # Opiskeluvuosi kolmanneksi sarakkeeksi


#oprint(kyselydata)
kyselydata[,4:47] <- as.data.frame(lapply(kyselydata[,4:47], as.numeric)) # Vastaussarakkeet numeerisiksi


melted.kysely <- melt(kyselydata,
melted.kysely <- melt(kyselydata,
Rivi 366: Rivi 222:
"v_simpanssi_pysty_tehoton",
"v_simpanssi_pysty_tehoton",
"v_ei_energiatehokasta",
"v_ei_energiatehokasta",
"v_bent_hip"), "energiatehokkuus",
"v_bent_hip",
"energiatehokkuus"), "energiatehokkuus",
ifelse(melted.kysely$argumentti %in% c("orangin_liike",
ifelse(melted.kysely$argumentti %in% c("orangin_liike",
"jalan_ojennus",
"jalan_ojennus",
Rivi 376: Rivi 233:
"v_rysty_kantamuoto",
"v_rysty_kantamuoto",
"v_orangit_ei_maassa",
"v_orangit_ei_maassa",
"v_simpanssi_gorilla_merkki"), "puissakavely",
"v_simpanssi_gorilla_merkki",
"puukavely"), "puissakavely",
ifelse(melted.kysely$argumentti %in% c("apinat_vedessa",
ifelse(melted.kysely$argumentti %in% c("apinat_vedessa",
"muut_vesiapinat",
"muut_vesiapinat",
Rivi 383: Rivi 241:
"virtaviivaisuus",
"virtaviivaisuus",
"v_kadelliset_ei_veteen",
"v_kadelliset_ei_veteen",
"v_yksinkertaisuus"), "kahlaus",
"v_yksinkertaisuus",
"kahlaus"), "kahlaus",
ifelse(melted.kysely$argumentti %in% c("iho_aurinko_tuuli",
ifelse(melted.kysely$argumentti %in% c("iho_aurinko_tuuli",
"pidempaan_savannilla",
"pidempaan_savannilla",
"v_savannielaimet_nelijalkaisia",
"v_savannielaimet_nelijalkaisia",
"v_helpommin_viileaksi",
"v_helpommin_viileaksi",
"v_ei_savannilla"), "lammonsaately",
"v_ei_savannilla",
"lammonsaately"), "lammonsaately",
ifelse(melted.kysely$argumentti %in% c("simpanssi_kantaa",
ifelse(melted.kysely$argumentti %in% c("simpanssi_kantaa",
"naaraat_ruokaa",
"naaraat_ruokaa",
"vauvan_kanto",
"vauvan_kanto",
"v_epatasapaino_vauva",
"v_epatasapaino_vauva",
"v_tyokalujen_ajoitus"), "kadet",
"v_tyokalujen_ajoitus",
ifelse(melted.kysely$argumentti %in% c("apinat_keraavat_seisten",
"kadet"), "kadet", "ruokailuasento"
"pystyasento_rakenteet",
)))))
"pysty_korkeammalle",
"lyhyt_matka",
"v_miksi_erikoistua"), "ruokailuasento", "hypoteesi"
))))))


#oprint(melted.kysely)
#oprint(melted.kysely)
oprint(head(melted.kysely))
#oprint(head(melted.kysely))


##HISTOGRAMMEJA
melted.kysely$vastustavat <- ifelse(melted.kysely$argumentti %in% c("v_simpanssi_pysty_tehoton", "v_ei_energiatehokasta", "v_bent_hip", "v_rysty_kantamuoto", "v_orangit_ei_maassa", "v_simpanssi_gorilla_merkki", "v_savannielaimet_nelijalkaisia", "v_helpommin_viileaksi", "v_ei_savannilla", "v_epatasapaino_vauva", "v_tyokalujen_ajoitus", "v_miksi_erikoistua", "v_kadelliset_ei_veteen", "v_yksinkertaisuus"), "vastaan",
ifelse(melted.kysely$argumentti %in% c("kahlaus", "puukavely", "energiatehokkuus", "lammonsaately", "ruoankeruuasento","kadet"), "hypoteesi", "puolesta"))
 
melted.kysely$yleisala <- ifelse(as.character(melted.kysely$Opiskeluala) %in% c("Biologia", "Muut luonnontieteet", "Tekniikka"), "luonnontieteet", "muut")
melted.kysely$biolyleisala <- ifelse(as.character(melted.kysely$Opiskeluala) == "Biologia", "biologia",
ifelse(as.character(melted.kysely$Opiskeluala) %in% c("Muut luonnontieteet", "Tekniikka"), "luonnontieteet", "muut"))
 
## HISTOGRAMMEJA


for(i in unique(melted.kysely$hypoteesi)){
for(i in unique(melted.kysely$hypoteesi)){
kuvat <- ggplot(melted.kysely[melted.kysely$hypoteesi == i,], aes(vastaus)) +
kuvat <- ggplot(melted.kysely[melted.kysely$hypoteesi == i,], aes(as.character(vastaus), fill=vastustavat)) +
geom_histogram(fill="purple") +
geom_histogram() +
scale_fill_manual(values=c("chocolate1", "purple", "turquoise")) +  
labs(x="", y="määrä", title= paste(i)) +
labs(x="", y="määrä", title= paste(i)) +
theme_grey(base_size=24) +
theme_grey(base_size=24) +
Rivi 418: Rivi 282:
}
}


##KESKIARVOT
for(i in unique(melted.kysely$hypoteesi)){
kuvat <- ggplot(melted.kysely[melted.kysely$hypoteesi == i,], aes(vastaus, color=biolyleisala)) +
geom_freqpoly(binwidth=1, size = 1.5) +
coord_cartesian(xlim= c(1.5,5.7)) +
scale_color_manual(values=c("turquoise", "purple", "indianred1")) +
labs(x="", y="määrä", title= paste(i)) +
theme_grey(base_size=24) +
facet_wrap(~argumentti)
 
print(kuvat)
 
}
 
## KESKIARVOT
 
kyselydata <- as.data.frame(kyselydata)
#oprint(colMeans(kyselydata, na.rm=TRUE))
oprint(tapply(kyselydata$Opiskeluala, as.character(kyselydata$Opiskeluala), length))
oprint(tapply(melted.kysely$vastaus, melted.kysely$Opiskeluala, function(x) mean(x, na.rm=TRUE)))
aggregate(kyselydata$Opiskeluvuosi, kyselydata["Opiskeluvuosi"], length)
 
## SCATTER PLOTTEJA
 
kahlausdata <- data.frame(puolesta = rowMeans(kyselydata[, c("apinat_vedessa", "muut_vesiapinat", "ranta_ruoka", "noste",
"virtaviivaisuus")], na.rm = TRUE),
                          vastaan = rowMeans(kyselydata[, c("v_kadelliset_ei_veteen", "v_yksinkertaisuus")], na.rm=TRUE),
                          kahlaus = kyselydata$kahlaus)
puudata <- data.frame(puolesta = rowMeans(kyselydata[, c("orangin_liike", "jalan_ojennus", "lapaluu", "pystysuora_kiipeaminen", "tukipisteet",
"peukalovarvas", "ranteen_rakenteet")], na.rm = TRUE),
                      vastaan = rowMeans(kyselydata[, c("v_rysty_kantamuoto", "v_orangit_ei_maassa", "v_simpanssi_gorilla_merkki")], na.rm=TRUE),
                      puukavely = kyselydata$puukavely)
energiadata <- data.frame(puolesta = rowMeans(kyselydata[, c("rystykavety_energiatehotonta", "pystykavely_energiatehokasta",
"pienet_muutokset")], na.rm = TRUE),
                      vastaan = rowMeans(kyselydata[, c("v_simpanssi_pysty_tehoton", "v_ei_energiatehokasta", "v_bent_hip")], na.rm=TRUE),
                      energiatehokkuus = kyselydata$energiatehokkuus)
lampodata <- data.frame(puolesta = rowMeans(kyselydata[, c("iho_aurinko_tuuli", "pidempaan_savannilla")], na.rm = TRUE),
                        vastaan = rowMeans(kyselydata[, c("v_savannielaimet_nelijalkaisia", "v_helpommin_viileaksi", "v_ei_savannilla")], na.rm=TRUE),
                        lammonsaately = kyselydata$lammonsaately)
kasidata <- data.frame(puolesta = rowMeans(kyselydata[, c("simpanssi_kantaa", "naaraat_ruokaa", "vauvan_kanto")], na.rm = TRUE),
                        vastaan = rowMeans(kyselydata[, c("v_epatasapaino_vauva", "v_tyokalujen_ajoitus")], na.rm=TRUE),
                        kadet = kyselydata$kadet)
asentodata <- data.frame(puolesta = rowMeans(kyselydata[, c("apinat_keraavat_seisten", "pystyasento_rakenteet", "pysty_korkeammalle",
"lyhyt_matka")], na.rm = TRUE),
                      vastaan = kyselydata$v_miksi_erikoistua,
                      ruokailuasento = kyselydata$ruoankeruuasento)
 
ggplot(energiadata, aes(y=vastaan, x=puolesta, size=energiatehokkuus)) +
  geom_point(color="chocolate1") +
  labs(title="Energiatehokkuushypoteesi") +
  theme_bw() # white background instead of grey)
ggplot(lampodata, aes(y=vastaan, x=puolesta, size=lammonsaately)) +
  geom_point(color="darkgoldenrod1") +
  labs(title="Lämmönsäätelyhypoteesi") +
  theme_bw() # white background instead of grey)
ggplot(kasidata, aes(y=vastaan, x=puolesta, size=kadet)) +
  geom_point(color="deeppink3") +
  labs(title="Käsienvapautumishypoteesi") +
  theme_bw() # white background instead of grey)
ggplot(kahlausdata, aes(y=vastaan, x=puolesta, size=kahlaus)) +
  geom_point(color="cornflowerblue") +
  labs(title="Kahlaushypoteesi") +
  theme_bw() # white background instead of grey)
ggplot(puudata, aes(y=vastaan, x=puolesta, size=puukavely)) +
  geom_point(color="chartreuse4") +
  labs(title="Puissakävelyhypoteesi") +
  theme_bw() # white background instead of grey)
ggplot(asentodata, aes(y=vastaan, x=puolesta, size=ruokailuasento)) +
  geom_point(color="olivedrab1") +
  labs(title="Ruokailuasentohypoteesi") +
  theme_bw() # white background instead of grey)
 
## KRUSKAL-WALLIS
 
for(i in unique(melted.kysely$argumentti)){
  test <- kruskal.test(vastaus[melted.kysely$argumentti == i] ~ Opiskeluala[melted.kysely$argumentti == i], data = melted.kysely)
  oprint(i)
  oprint(test)
}
for(i in unique(melted.kysely$argumentti)){
  test <- kruskal.test(vastaus[melted.kysely$argumentti == i] ~ as.factor(biolyleisala)[melted.kysely$argumentti == i], data = melted.kysely)
  oprint(i)
  oprint(test)
}
for(i in unique(melted.kysely$argumentti)){
  test <- kruskal.test(vastaus[melted.kysely$argumentti == i] ~ as.factor(yleisala)[melted.kysely$argumentti == i], data = melted.kysely)
  oprint(i)
  oprint(test)
}
for(i in unique(melted.kysely$argumentti)){
  test <- kruskal.test(vastaus[melted.kysely$argumentti == i] ~ Sukupuoli[melted.kysely$argumentti == i], data = melted.kysely)
  oprint(i)
  oprint(test)
}
 
for(i in unique(melted.kysely$argumentti)){
  test <- kruskal.test(vastaus[melted.kysely$argumentti == i] ~ Opiskeluvuosi[melted.kysely$argumentti == i], data = melted.kysely)
  oprint(i)
  oprint(test)
}
 
for(y in 1:5){
  for(i in (y+1):6){
    oprint(paste(y, i, sep=", "))
    oprint(wilcox.test(melted.kysely$vastaus[melted.kysely$argumentti=="noste"][melted.kysely$Opiskeluvuosi==y],
                melted.kysely$vastaus[melted.kysely$argumentti=="noste"][melted.kysely$Opiskeluvuosi==i]))
  }
}
 
aggregate(kyselydata$noste, kyselydata["Opiskeluvuosi"], FUN=function(x) mean(x, na.rm=TRUE))
 
for(y in 1:5){
  for(i in (y+1):6){
    oprint(paste(y, i, sep=", "))
    oprint(wilcox.test(melted.kysely$vastaus[melted.kysely$argumentti=="apinat_vedessa"][melted.kysely$Opiskeluvuosi==y],
                      melted.kysely$vastaus[melted.kysely$argumentti=="apinat_vedessa"][melted.kysely$Opiskeluvuosi==i]))
  }
}
 
aggregate(kyselydata$apinat_vedessa, kyselydata["Opiskeluvuosi"], FUN=function(x) mean(x, na.rm=TRUE))
 
 
## PCoA
 
# Ihmisille
vastaukset <- kyselydata[,!colnames(kyselydata)%in%c("Opiskeluala", "Sukupuoli", "Opiskeluvuosi")]
#oprint(vastaukset)
pcoa.ihmiset <- cmdscale(dist(vastaukset))
pcoa.ihmiset <- as.data.frame(pcoa.ihmiset)
 
pcoa.ihmiset$sukupuoli <- kyselydata$Sukupuoli
pcoa.ihmiset$opiskeluvuosi <- kyselydata$Opiskeluvuosi
pcoa.ihmiset$bioyleisala <- ifelse(as.character(kyselydata$Opiskeluala) == "Biologia", "biologia",
ifelse(as.character(kyselydata$Opiskeluala) %in% c("Muut luonnontieteet", "Tekniikka"), "luonnontieteet", "muut"))
pcoa.ihmiset$opiskeluala <- kyselydata$Opiskeluala
 
 
kuva <- ggplot(pcoa.ihmiset, aes(x=V1, y=V2, colour=bioyleisala)) + # every dot is a person
geom_point(aes(size=8)) +
theme_grey(base_size=24)+
labs(x="", y="", title="bioyleisala")
 
print(kuva)
 
# Argumenteille
pcoa.argumentit <- cmdscale(dist(t(vastaukset)))
pcoa.argumentit <- as.data.frame(pcoa.argumentit)
 
pcoa.argumentit$argumentti <- colnames(vastaukset)
pcoa.argumentit$hypoteesi <- ifelse(pcoa.argumentit$argumentti %in% c("rystykavety_energiatehotonta",
"pystykavely_energiatehokasta",
"pienet_muutokset",
"v_simpanssi_pysty_tehoton",
"v_ei_energiatehokasta",
"v_bent_hip"), "energiatehokkuus",
ifelse(pcoa.argumentit$argumentti %in% c("orangin_liike",
"jalan_ojennus",
"lapaluu",
"pystysuora_kiipeaminen",
"tukipisteet",
"peukalovarvas",
"ranteen_rakenteet",
"v_rysty_kantamuoto",
"v_orangit_ei_maassa",
"v_simpanssi_gorilla_merkki"), "puissakavely",
ifelse(pcoa.argumentit$argumentti %in% c("apinat_vedessa",
"muut_vesiapinat",
"ranta_ruoka",
"noste",
"virtaviivaisuus",
"v_kadelliset_ei_veteen",
"v_yksinkertaisuus"), "kahlaus",
ifelse(pcoa.argumentit$argumentti %in% c("iho_aurinko_tuuli",
"pidempaan_savannilla",
"v_savannielaimet_nelijalkaisia",
"v_helpommin_viileaksi",
"v_ei_savannilla"), "lammonsaately",
ifelse(pcoa.argumentit$argumentti %in% c("simpanssi_kantaa",
"naaraat_ruokaa",
"vauvan_kanto",
"v_epatasapaino_vauva",
"v_tyokalujen_ajoitus"), "kadet",
ifelse(pcoa.argumentit$argumentti %in% c("apinat_keraavat_seisten",
"pystyasento_rakenteet",
"pysty_korkeammalle",
"lyhyt_matka",
"v_miksi_erikoistua"), "ruokailuasento", "hypoteesi"
))))))
 
kuva <- ggplot(pcoa.argumentit, aes(x=V1, y=V2, colour=hypoteesi, label=argumentti)) + # every dot is an argument
geom_point(size=7) +
theme_grey(base_size=24)+
labs(x="", y="", title="Argumentit") +
geom_text(check_overlap = TRUE, colour="black")


colMeans(kyselydata)
print(kuva)


</rcode>
</rcode>

Nykyinen versio 29. maaliskuuta 2017 kello 13.58


Tämän sivun sisältö on osa kandidaatin tutkielmaa keväältä 2017. Ethän siis muokkaa tätä sivua.

Kysymys

Tämän kandidaatin tutkielman tarkoitus on selvittää, mitä tietoa löytyy ihmisen pystykävelyyn liittyen tieteellisestä kirjallisuudesta viimeisen muutaman vuosikymmenen ajalta sekä vetää yhteen ja jäsentää tuo eri lähteistä löytynyttä tietoa yhdeksi helposti (tai helpommin) hahmotettavaksi kokonaisuudeksi.

Vastaus

Perustelut

Tarkastelussa on tällä sivulla kuusi paljon puhuttua hypoteesia siitä, miksi ihminen kehittyi kävelemään kahdella raajalla. Muut hypoteesit tulevat työhön mukaan vähintään mainintana, mutta ehkä muutenkin?

  • Energiatehokkuus
  • Puissakävely
  • Kahlaus
  • Lämmönsäätely
  • Käsien vapautuminen
  • Ruokailuasento
  • Muita:
    • Parempi näkyvyys
    • Tappelu, lyöminen, heittäminen
    • Muutos, ympäristön monimuotoisuus

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Ihminen kehittyi kävelemään pystyssä, koska se oli neljällä jalalla kulkemista energiatehokkaampaa (pitkiä matkoja kuljettaessa)

Lopetusväite: Keskiarvo kyselyssä 3,27. Ihmisen pystykävely on huomattavasti simpanssin kahdella jalalla kävelyä energiatehokkaampaa. Tarvittaisiin kuitenkin vanhempia fossiileja aivan pystykävelyn alkuajoilta jotta osattaisiin arvioida, miten sen aikaiset ihmisen esi-isät ovat liikkuneet ja paljonko energiaa se on kuluttanut.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:

⇤--#: . Pystykävelyn energiatehokkuudesta on voinut olla vähän hyötyä, jos australopithecukset poistuivat jokia ja järviä ympäröivistä galleriametsistä aukeammille alueille etsiessään ruokaa, mutta on epätodennäköistä, että se itsessän olisi aiheuttanut tarpeeksi suuren valintapaineen pystykävelyn kehittymiseksi. (Dávid-Barret & Dunbar 2016) (type: truth; paradigms: science: attack)

⇤--#: . Ihmisen pystykävely on tedennäköisesti kehittynyt energiatehokkaaksi, koska ihminen on kävellyt pystyssä, eikä toisin päin. (Steudel 1996) (type: truth; paradigms: science: attack)

⇤--#: . Kahdella jalalla kävely on simpansseilla keskimäärin hieman (~10%) energiatehottomampaa kuin rystykävely. (3,00) (Sockol ym. 2007) (type: truth; paradigms: science: attack)

----#: . Simpanssiyksilöiden välillä on suuria eroja siinä, onko rystykävely vai kahdella jalalla kävely energiatehokkaampaa. (Sockol ym. 2007) (type: truth; paradigms: science: comment)

←--#: . Hapenkulutusta liikkuessa mittaaven tutkimusten perusteella simpanssien rystykävely on 75% energiaakuluttavampaa kuin normaali neljällä jalalla kävely tai pystykävely. (3,37) (Sockol ym. 2007) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Ihmisen pystykävely normaalia vauhtia on vähintään yhtä energiatehokasta, kuin nisäkkäiden tyypillinen neljällä jalalla kulkeminen. (3,18) (Rodman & McHenry 1980) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Ihmisen pystykävely on ekonomista verrattuna nisäkkäiden normaaliin kulkemiseen. Pystykävelyn hyödyt tulevat näkyvin erityisesti päivittäisten matkojen pidentyessä. (Leonard & Robertson 2001) (type: truth; paradigms: science: defence)
⇤--#: . Ei ole näyttöä, että ihmisen käveleminen olisi merkittävästi tyypillistä nisäkkään kulkemista energiatehokkaampaa. Ihmisen energiakulutus asettuu muiden nisäkkäiden 95% luottamusvälin sisään. (3,00) (Halsey & White 2012) (type: truth; paradigms: science: attack)

←--#: . Jo pienellä jalan ja/tai lihassolukimppujen pituuden kasvulla kahdella jalalla kävelystä olisi tullut energiatehokkaampa verrattuna simpanssien rystykävelyyn. (3,50) (Dávid-Barret & Bunbar 2016) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Jo alle 10% muutokset simpanssille typillisistä rakenteista kohti ihmiselle tyypilisiä rakenteita riittivät laskemaan kahdella jalalla kävelyn kustannuksen alle simpanssin neljällä raajalla kävelyn. Tämä takia suurin osa ellei kaikki A. afarensisin kävelyä kuuvaavista malleista tuottavat alemman energiankulutuksen kuin nelijalkaisilla ihmisapinoilla. (Pontzer ym. 2009) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Ilmaston muuttuessa mioseenikaudella kuivemmaksi ja ympäristön muuttuessa ruohomaaisemmaksi ihmisten täytyi alkaa kulkea pidempiä matkoja löytääkseen tarpeeksi ruokaa, jolloin energiatehokkaasta liikkumisesta oli suuresti hyötyä. (Isbell & Young 1996, Pickford 2002) (type: truth; paradigms: science: defence)

----#: . Samaan aikaan monet eläimet muuttivat ruokavaliotaan paremmin uuteen ympäristöön sopivaksi, ja esimerkiksi simpanssit muuttivat sosiaaliset rakenteet fission–fusion-tyyppiseksi. (Isbell & Young 1996, Pickford 2002) (type: truth; paradigms: science: comment)

----#: . Jos energiatehokkuus olisi ollut valintaa suuntaava voima kohti pystykävelyä, ensimmäisten ihmisten alaraajojen olisi täytynyt olla pidemät kuin muilla ihmisaponoilla ja lantioluun eri muotoinen. Tarpeksi vanhaa fossiiliaineistoa ei tällä hetkellä ole olemassa tämän todentamiseksi, mutta A. afarensisilla ja A. africanuksella jalan pituus on jo ilmeistä. Tulevat fossiililöydöt kertovat lisää energiatehokkuuden roolista pystykävelyn kehityksessä. (Sockol ym. 2007) (type: truth; paradigms: science: comment)

----#: . Polvet ja lonkat koukussa kävely A. afarensisillä on aivan liian energiatehoton, jotta pystykävely olisi kehittynyt siitä. (3,63) (Crompton ym. 1998) (type: truth; paradigms: science: comment)

⇤--#: . Vaikka ensimmäiset ihmiset olisivat kävelleet polvet ja lonkat koukussa, hieman paremmasta jalan ojennuksesta olisi jo ollut hieman hyötyä. (Sockol ym. 2007) (type: truth; paradigms: science: attack)
←--#: . Mukava kävelyvauhti kuluttaa ihmisillä vähiten energiaa, nopea tai hidas kävely enemmän, ja jalat ja lonkat koukussa kävely kaikkein energiatehottominta. Jos ensimmäiset apinaihmiset ovat kävelleet jalat koukussa, on tarvittu huomattava muu valintapaine, jotta pystykävely on päässyt kehittymään. (Wang ym. 2003) (type: truth; paradigms: science: defence)


Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Ihminen kehittyi kävelemään pystyssä jo puissa asuessaan, eikä vasta maassa kulkemisen alkamisen jälkeen.

Lopetusväite: Keskiarvo kyselyssä 2,94. Ihmisen evoluutiossa ei luultavasti ole koskaan ollut rystykävelyvaihetta, joten puista laskeuduttua neliraajavaihetta ei välttämättä ole ollut. Suuri osa keskustelusta liittyy vertaamaan mahdollista ihmisen evoluution puissakävelyvaihetta nykyisten orankien liikkumiseen puissa.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:

⇤--#: . Jos ihminen kehittyi pystykävelijäksi puissa, rystykävelyn on täytynyt kehittyä epäparsimonisesti erikseen simpansseilla ja gorilloilla. Lisäksi ihmisten rystykävelystä kertovat rakenteet olisivat kehittyneet ilman rystykävelyä. Tämä on epärtodennäköistä. (3,13) (Begun ym. 2007) (type: truth; paradigms: science: attack)

⇤--#: . "Rystykävelystä kertovia" rakenteita ei todellisuudessa ole linkitetty rystykävelyn ranteisiin kohdistuviin voimiin ja rasitteisiin. Ilman todisteita siitä, että simpanssien ja gorilloiden kanssa yhteiset rakenteet todella littyvät rystykävelyyn, ne voidaan selittää läheisellä sukulaisuudella. (3,12) (Crompton & Thorpe 2007) (type: truth; paradigms: science: attack)

⇤--#: . Simpansseihin ja gorilloihin olisi täytynyt jäädä merkkejä, jos pystykävely olisi kehittynyt jo kaikkien ihmisapinoiden yhteisellä esi-isällä. (3,64) (Schwartz 2007) (type: truth; paradigms: science: attack)

⇤--#: . Jos uskomme simpanssien ja gorillojen olevan lähimpiä sukulaisiamme, käyttäytymiseen, anatomiaan ja historiaan liittyvät aineistot eivät tue puissa elettyä jaksoa aikaan, kun ihmiset kehittyivät pystykävelijöiksi. Neljällä jalalla kulkeminen maassa vaikuttaisi olleen olennainen osa ihmisen pystykävelyn kehittymistä. (Gebo 1996) (type: truth; paradigms: science: attack)

←--#: . Pystysuuntainen kiipeäminen toimi preadaptaationa pystykävelylle. (Stern & Susman 1981) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Simpanssin neliraajainen pystysuuntainen kiipeäminen ja ihmisen pystykävely ovat samankaltaisia. Pystysuuntaiseen kiipeämiseen sopeutuneilla eläimillä olisi ollut sellaisia yläraajan ja lantion alueen rakenteita, jotka enteilivät nykyihmismäistä morfologiaa ja jollaisia löytyy australopithekuksilta. (2,58) (Prost 1980) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Orangit liikkuvat puissa kahdella jalalla, ottaen tukea yläpuolella olevista oksista. (type: truth; paradigms: science: defence)

⇤--#: . Tietämättä orangin painon todellista jakautumista puussa liikkuessa on mahdotonta sanoa, liikkuuko oranki puussa kahdella jalalla ja käyttää käsiä apuna, vai roikkuuko se käsillä käyttäen jalkoja apuna. Koska orangit kulkevat tällä tavalla erityisesti pienemmillä tuilla liikkuessaan, painoa on todennäköisemmin enemmän etu- kuin takaraajoilla. (Begun ym. 2007) (type: truth; paradigms: science: attack)
⇤--#: . Painon jakautumisen pystyy päättelemään selvästi oksien taipumisesta samoin kuin raajojen suhteellisesta asennosta keskiruumiiseen nähden. Orangit kulkevat kahdella jalalla ottaen käsillä tukea. (Crompton & Thorpe 2007) (type: truth; paradigms: science: attack)
←--#: . Orankien kävely on muiden ihmisapinoiden kävelyä lähempänä ihmisen pystykävelyä, vaikka orangit liikkuvatkin maassa vain harvoin. (3,60) (Roberts & Thorpe 2014) (type: truth; paradigms: science: defence)
⇤--#: . Orangit eivät liiku sujuvasti kahdella jalalla. Niiden polvet osoittavat sivuille ja paino on jalkojen sivulla. Tästä näkökulmasta simpanssit ja bonobot ovat parempia kahdella jallla liikkujia. (3,29) (Begun ym. 2007) (type: truth; paradigms: science: attack)
←--#: . Kaikki ihmisapinat liikkuvat puissa ainakin osittain kahdella jalalla, mutta vain orangit ja ihmiset kulkevat ja pystyvät kulkemaan suorilla jaloilla. (2,78) (Thorpe ym. 2007) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Ihmisen lapaluu muistuttaa muodoltaan huomattavan paljon orangin lapaluuta verrattuna simpanssien ja gorillan lapaluuhun. (3,30) (Green ym. 2015) (type: truth; paradigms: science: defence)
----#: . Ihmisillä lapaluun superior angle on jossain Afrikan ihmisapinoiden ja orangin väliltä, mikä vihjaa samankaltaisesta muodosta jo ihmisapinoiden yhteisessä kantamuodossa. Pongon lapaluun muoto voi olla autapomorfinen ihmisapinoiden keskuudessa tai mahdollisesti plesiomorfinen metsien nelijalkaisten apinoiden keskuudessa. Kummassakin tapauksessa morfologinen yhteneväisyys Pongon ja Homon välillä vaikuttaa parhaillaankin vain pinnalliselt. (Green ym. 2015) (type: truth; paradigms: science: comment)

←--#: . Uusimpien paleontologisten tutkimsuten mukaan pystykävely kehittyi metsäympäristössä. Geneettisen aineiston perusteella pystykävelyn kehitys edeltää ihmisen ja simpanssien haarojen eroamista. Metsäympäristön pystykävelyn etu ei kuitenkaan ole teidossa. Esimerkiksi orangeilla se kuitenkin mahdollistaa ohuemmilla ja joustavammilla oksilla liikkumisen kuin muutoin olisi mahdollista. (Thorpe 2009) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Ardipithecus ramidus (4,4 Mya) oli niin suurikokoinen eläin, että on todennäköisempää, että se kulki puissa kahdella jalalla ottaen tukea yläpuolen oksista kuin tyypilliseen apinoiden tapaan neljällä jalalla. Ar. ramiduksella oli myös selkeitä adaptatioita maalla kahdella jalalla kulkemiseen. (Crompton ym. 2010) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Vaikka ihmisen alaraajat kehittyivät pystykävelyyn maalla, yläraajat sälyivät pitkinä ja tarttumiseen hyvin sopivina, mistä on selkeästi enemmän hyötyä metsäympäristössä. (Thorpe ym. 2007) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Ensimmäisten pystykävelevien ihmisten isovarvas oli edelleen peukalomainen, eli kiinnipitämiseen sopiva. (3,54) (Clarke & Tobias 1995) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Joustavilla oksilla liikkuminen on turvallisempaa, jos pitää kiinni paitsi alla olevasta oksasta myös yläpuolelta. Siten kahdella jalalla kulkeminen käsillä tuettuna on puissa turvallisempaa, ja mahdollistaa toisen käden irroittamisen ja kurottamisen kohti ruokaa, painon siirtämisen ja tasapainon pitämisen puiden uloimmilla oksilla, joilla suurin osa apinoiden suosimasta ruoasta on. (3,48) (Thorpe ym. 2007) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Bwindin simpanssit liikkuvat puissa sujuvasti kahdelta raajalta kolmelle tai neljälle rippuen siitä, mikä sattuu sillä hetkellä olemaan näpärintä. Ne myös kuluttavat ison osan ajastaan kahdella jalalla esimerkiksi kurottaen hedelmiä puista. Myös Ihmisen kahdella jalalla kävely olisi voinut kehittyä tällä tavalla saaden alkunsa eri liikkumistapojen yhdistelystä. (Stanford 2002, 2006) (type: truth; paradigms: science: defence)


Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Ihminen kehittyi kävelemään pystyssä viettäessään runsaasti aikaa vedessä ruoan perässä.

Lopetusväite: Keskiarvo kyselyssä 2,60. Vesiympäristössä kahdella jalalla kulkeminen olisi ollut hyvin todennäköistä, eikä hyviä vastustavia argumentteja juurikaan ole. Lisää dataa pystykävelyn alkuaikojen ympäristöstä kuitenkin tarvitaan selvittämään, miten lähellä vesistöjä ihmiset todella asuivat.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:

⇤--#: . Kaikki ihmisapinat kävelevät ajoittain kahdella jalalla. Jos ihmiset kävelivät kahdella jalalla jo puissa asuessaan, vesiympäristöä ei tarvita selittämään pystykävelyä. (Roberts & Maslin 2016) (type: truth; paradigms: science: attack)

⇤--#: . Sekä ensimmäiset että myöhemmät ihmiset asuivat metsäisillä alueilla, joista kyllä osia oli kosteikkoja, mutta ne olivat vain osa monimuotoista ympäristöä. Ihmisen kehityksen ajalta löytyy myös ajanjaksoja, jotka vietettiin myös huomattavan kuivilla alueilla. (Roberts & Maslin 2016) (type: truth; paradigms: science: attack)

⇤--#: . Parsimonisempi vaihtoehto on, että ihmiset esi-isät eivät koskaan siirtyneet veteen ja nousset takaisin maalle, vaan elivät koko ajan maalla. (3,09) (Langdon 1997) (type: truth; paradigms: science: attack)

←--#: . Vesiympäristöistä olisi löytynyt ennustettavasti ja ympäri vuoden kasvien maanalaisia varastorakenteita, joita pystyi käyttämään vararavintona muun ravinnon ollessa harvinaista. (3,26 Ruokaa löytyy paljon helposti) (Wrangham ym. 2009) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Ilmaston kuivuessa ja lämmetessä esi-ihmiset tarvitsivat tarpeeksi vettä lämmönsäätelyä varten, joten he todennäköisesti pysyivät lähellä vesistöjä. Myös saaliseläimiä oli luultavasti helpointa löytää veden läheltä samasta syystä. (Kuliukas ym. 2009) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Muut apinat kulkevat vedessä liikkuessaan kahdella jalalla. (3,41) (Kuliukas 2002) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Ihmisen lisäksi kaksi kädellistä liikkuu maalla kahdella jalalla: sukupuuttoon kuollut Oreopithecus ja nenäapina. Molemmat asu(i)vat märissä ympäristöissä ja kulkevat vedessä kahdella jalalla pitääkseen kädet veden yläpuolellä. Nenäapina kävelee usein myös rannalla kahdella jalalla. (3,31) (Wrangham ym. 2009) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Kahlaus on ainut hypoteesi joka selittää paitsi miksi varhaisten ihmisten piti nousta pystyyn myös miksi heidän piti pysyä ja liikkua pystyssä. (Niemitz 2010) (type: truth; paradigms: science: defence)

⇤--#: . Myös käsien vapautuminen asioiden kantamiseen pakottaisi varhaisen ihmisen nimen omaan liikkumaan kahdella jalalla. (type: truth; paradigms: science: attack)

←--#: . Lonkat ja polvet koukoussa kulkeminen, hyvin energeettisesti epäedullinen liikkumistapa, olisi ollut huomattavasti vähemmän epäedullinen vedessä. (3,80) (Kuliukas ym. 2009) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Lonkkien suoruus on paitsi olennaista ihmisen pystykävelylle myös lisää virtaviivaisuutta, joka vähentää veden vastusta uidessa ja sukeltaessa. (2,82) (Morgan 1997) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Vedessä eletty aika selittäisi myös monia muita ihmisten piirteitä, kuten karvattomuuden ja ihon alle kertyvän rasvakerroksen. (Morgan 1997) (type: truth; paradigms: science: defence)


Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Ihminen kehittyi kävelemään pystyssä tehostaakseen lämmönsäätelyä savannilla.

Lopetusväite: Keskiarvo kyselyssä 2,65. Koska ihminen ei hyvin todennäköisesti kehittynyt savanniympäristössä, tämä on hyvin epätodennäköinen hypoteesi selittämään pystykävelyn kehittymisen.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:

⇤--#: . Ensimmisten ihmisten aikasen paleoympäristödatan ja fossiiliaineiston perusteella on hyvin todennäköistä, että ihminen ei kehittynyt avoimella savannilla vaan metsäisemmillä alueilla. (3,69) (Senut 2006, Richmond ym. 2001) (type: truth; paradigms: science: attack)

⇤--#: . Kaikki menestyneet savannieläimet liikkuvat neljällä raajalla, eikä ole syytä ajatella, että ihminen olisi ollut poikkeus. (2,98) (Ko 2015) (type: truth; paradigms: science: attack)

←--#: . Kaikki muut ovat kehittäneet muita tapoja pysyä viileänä. Pystykävely vaatii huomattavan paljon muutoksia koko elimistössä, ja on siten vaikeammin kehittyvä ominaisuus kuin muut keinot pysyä viileänä. (3,44) (Morgan 1993) (type: truth; paradigms: science: defence)

⇤--#: . Mallimme ennustaa, että karvapeitteiset varhaiset ihmiset olisivat olleet hankaluukssissa aktiivisina kuumissa, aurinkoisissa ja avoimissa ympäristöissä. Tällaisella lajilla ei olisi ollut hyötyä pystykävelyn kehittämisestä lämmönsäätelyn avuksi. Karvattomalla lajilla pystykävelystä olisi kuitenkin ollut lämmönsäätelyssä hyötyä. Tämän hetken tietojen mukaan pystyävely kehittyi kuitenkin ennen karvattomuutta. (Ruxton & Wilkinson 2011) (type: truth; paradigms: science: attack)

⇤--#: . Mallissa on kaksi olennaista virhettä: se olettaa, että eläimet ovat jatkuvasti aktiivisia päivällä ja että australopithecukset elivät merenpinnan korkeudella. Korjatun mallin mukaan avoimilla alueilla asuessa kahdella jalalla kävelystä on hyötyä karvapeitteestä riippumatta. (Emme kuitenkaan esitä, että lämmönsäätely olisi ollut syy ihmisen pystykävelyyn, mutta jos pystykävelyn kehitys alkoi muualla ja ihminen sen jälkeen siirtyi avoimempiin ympäristöihin, siitä olisi ollut myös lämmönsäätelyllistä hyötyä.) (Dávid-Barret & Dunbar 2016) (type: truth; paradigms: science: attack)

←--#: . Kahdella jalalla kävelijöiden mahdollinen päivittäinen savannillaliikkumisaika on pidempi kuin neljällä jalalla kulkevilla eläimillä. (3,05) (Wheeler 1994) (type: truth; paradigms: science: defence)

⇤--#: . Tämä aikaero on niin pieni, ettei se ole läheskään tarpeeksi pystykävelyyn tarvittavien muutosten selittämiseksi. (Chaplin ym. 1994) (type: truth; paradigms: science: attack)

←--#: . Savannilla kahdella jalalla kulkeminen vähentää altistusta auringolle puolen päivän aikaan. Kauempana maan pinnasta on myös viileämpää ja tuulisempaa. (3,34) (Wheeler 1991) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Pään alueella on huomattavan paljon hikirauhasia, joten lämmönsäätelyn kannalta on hyödyllistä saada se mahdollisimman tuuliseen paikkaan, josta lämpö haihtuu helpommin. (Porter 1993) (type: truth; paradigms: science: defence)


Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Ihminen kehittyi kävelemään pystyssä, jotta kädet vapautuisivat muuhun toimintaan.

Lopetusväite: Keskiarvo kyselyssä 3,95. Suurten asioiden kantaminen tai useamman asian kantaminen yhtä aikaa olisi pakottanut ihmisen esi-isät kulkemaan kahdella jalalla, mutta varsinaiset todisteet siitä, että tämä oli tarpeellista ja siten loi valintapaineen, puuttuvat.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:

←--#: . Ruoan kerääminen on helpompaa, kun käsiä ei tarvitse käyttää liikkumiseen. (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Tutkimuksessamme simpanssit keräsivät ruokaa puusta roikkuvasta pussista joko maassa seisten ja kurottaen pussille, tai yläpuolelta nostamalla pussin luokseen oksalle. (Videan & McGrew 2002) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Ruoan kantaminen on helpompaa, kun käsiä ei tarvita liikkumiseen. (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Simpanssit kulkevat kahdella jalalla varastaessaan helposti kannettavaa ruokaa pelloilta kahmaisten paljon ruokaa syliinsä ja juosten karkuun, ennen kuin ihminen saa kiinni. (Dávid-Barret & Dunbar 2016) (type: truth; paradigms: science: defence)
⇤--#: . Arkeologisen aineiston ja fossiileista löytyvien jäämien perusteella australopithecukset olivat kuitenkin erikoistuneet syömään maanalaisia kasvien varasto-osia, jotka eivät ole helposti kahmaistavia ruokia, eli tämä lähestyminen ei toimi. Tietysti pystykävely helpottaa asioiden kantamista, mutta on luultavammin sen seuraus kuin syy. (Dávid-Barret & Dunbar 2016) (type: truth; paradigms: science: attack)
←--#: . Simpanssit ja bonobot kuljettavat ruokaa kahdella jalalla, kun niille antaa kasan helposti kannettavan kokoista ruokaa, tai kun ne löytävät harvinaista ruokaa, jota haluavat piilottaa omiin varastoihinsa mahdollisimman paljon. (4,11) (Videan & McGrew 2002, Carvalho ym. 2012) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Parinmuodostus muuttui niin, että urokset hankkivat ruokaa, ja naaraat suojelivat lapsia. Koiras keräsi ruokaa naaraalle ja lapselle, ja naaras paritteli vain ruokaa tuovan uroksen kanssa. Kahdella jalalla kävely olisi helpottanut ruoan kantamista ja siten lisännyt suosiota naaraiden keskuudessa. (3,45) (Ko 2015) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Tämän johdosta urosten ei enää tarvinnut fyysisesti tapella naaraista, joten kulmahampaat pienenivät, kun niitä ei enää tarvittu tappeluissa. (Ko 2015) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Karvattomien äitien piti kantaa lapsia käsissään ja siten paitsi joutuivat kulkemaan kahdella jalalla, eivät pystyneet keräämään ruokaa, joten urosten piti kerätä ja kanta enemmän ruokaa. (3,05) (Sutou 2012) (type: truth; paradigms: science: defence)
⇤--#: . Ei ole tiedossa, milloin ihminen menetti karvapeitteen. Tämän hetken tietojen mukaan pystykävely kuitenkin kehittyi ennen karvattomuutta. (Ruxton & Wilkinson 2011) (type: truth; paradigms: science: attack)
⇤--#: . Lapsia kannetaan yleensä jommalla kummalla puolella lantiolla, mikä on hyvin energiatehotonta verrattuna tasaiseti jakautuneen painon kantamiseen. Ellei ollut jotain erityisen voimakasta syytä alkaa kantaa lapsia käsissä, on epätodennäköistä, että se olisi syynä pystykävelyn kehittymiseen. (2,59) (Watson ym. 2008) (type: truth; paradigms: science: attack)

←--#: . Käsien vapautuminen olisi helpottanut työkalujen käyttöä ja mukana kuljettamista. (type: truth; paradigms: science: defence)

⇤--#: . Pystykävely kehittyi vähintään 1,5 miljoonaa vuotta ennen vanhimpia löydettyjä kivityökaluja. (3,45) (Harcourt-Smith 2007, Wheeler 1984) (type: truth; paradigms: science: attack)


Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Ihminen ei kehittynyt alunperin kävelemään pystyssä, vaan pystyasento kehittyi lähinnä paikallaan pysyvästä ruokailuasennosta.

Lopetusväite: Keskiarvo kyselyssä 3,13. Pystyasennosta olisi ollut ruokaillessa hyötyä silloin, kun kerättiin seisomakorkeudella olevia ruokia.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:

⇤--#: . Tämä hypoteesi ei selitä pystykävelyn kävelyosaa. Pystyasento helpottaa ruoan keräämistä oksilta ja tasapainon pitämistä puissa, mutta ei selitä, miksi ihminen kehittyi seisomisen lisäksi myös kävelemään maassa. (Ko 2015) (type: truth; paradigms: science: attack)

⇤--#: . Ei ole todisteita sellaiset kasvit, jotka vaativat juuri seisomisen ruokana hyödyntämistä varten (etenkin ruoan ollessa vähissä, jolloin valintapaine on suurin), olisivat olleet merkittävä ja korvaamaton osa ensimmäisten ihmisten ruokavaliota. Ei myöskään ole syytä, miksi ensimmäiset ihmiset olisivat jättäneet muut ruoan lähteet huomiotta, jolloin heidän olisi pytänyt pysyä seisoma-asennossa pitkiä aikoja. (3,37) (Wrangham ym. 2009) (type: truth; paradigms: science: attack)

←--#: . Jotkin nykykädelliset keräävät joskus ruokaa seisten, ja ottavat joskus myös joitain askelia ottaen tukea pensaasta, jolloin kahdella jalalla käveleminen on helpompaa kuin ilman tukea. (3,63) (Wrangham 1980) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Australopithecuksilla on rakenteita, jotka tukevat ajatusta pystyruokaluasennosta ja eivät sovi yhteen pitkien matkojen kävleyn ja kantamisen kanssa. (3,68) (Hunt 1996) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Pystyssä seisten yltää korkeammalla olevaan ruokaan. (3,98) (Hunt 1996) (type: truth; paradigms: science: defence)

←--#: . Alkuihmiset saattoivat käyttää seisten ruokaillessaan epätehokasta kahdella jalalla kävelyä ("shuffling") lyhyillä matkoilla, siirtyessään kahden seisomista vaativan ruokalähteen välillä. Tämä säästää energiaa, kun ei tarvitse ensin laskeutua neljälle raajalle (oletettavasti alkuihmisten pääasiallinen liikkumistapa) ja sitten nousta takaisin seisomaan. Esteettömällä matkalla (open distances) ~9-16 metrin matka olisi ollut energiatehokkaampaa kulkea seisten kuin laskeutua neljälle raajalle. (3,34) (Sylvester & Kramer 2008) (type: truth; paradigms: science: defence)


Kyselydatan analysointi

Ajo 31.1.2017 [1]

+ Näytä koodi


Avoimen kysymyksen vastaukset

Tähän voit halutessasi kirjoittaa kommentteja vastauksistasi tai kyselystä yleisesti.

  • Kannattaa miettiä tasapainoa puolesta ja vastaan olevien väitteiden määrissä. Ehkä myös pyrkiä pitämään niiden määrä vakiona per kohta.
  • Ottaen huomioon kuinka harvinaista jatkuva pystykävely eläinkunnassa on ja kuinka paljon se on aiheuttanut ihmiselle ongelmia (mm. synnytys vaikeutunut lantion muodon muuttumisen vuoksi), väittäisin että paine pystykävelyyn on ollut kova ja juuri lähtöisin kovasta ympäristön paineesta, kuten siitä että ihminen on joutunut kulkemaan pitkiä matkoja ruuan perässä tai paras ruoka on löytynyt vedessä kahlaamalla. Voi toki myös olla että pystykävelyn synty on ollut monen tekijän yhteisvaikutusta tai jopa sattumaa, ja kun sille tielle on lähdetty ei ole enään ollut paluuta.
  • - Välillä jäin pohtimaan, pitääkö tässä yhteydessä perusteluja arvioida myös itsessään, vai olettaa niiden sisältö faktaksi - Perusteluista muodostui toisiinsa nojaavia ketjuja, joten yksittäisten kohtien sijaan päädyin välillä arvioimaan useamman perustelun uskottavuutta yhtä aikaa
  • Vaikeasti ymmärrettävä kysely : /
  • todennäköisesti näiden asioiden summa. miksi näin radikaali muutos (jolla on edelleen vaikutuksia selkään kipujen muodossa) olisi tapahtunut vain yhden asian seurauksena? todennäköisesti on ollut tekijöitä jotka ovat vahvistaneet pystyyn nousemista yhdessä. pystyssä oleva ihminen näkee kauemmas ellei satu olemaan puussa. silläkin voi olla merkitystä, riippuen tietysti mikä nyt sitten oli se ympäristö jossa ihminen kehittyi. kahdella jalalla kävely on sikäli riskialtista, että siinä kompastuu helpommin etenkin pimeässä ja kuhmuraisella alustalla. mutta toisaalta kaksi raajaa vapautuu tekemään jotain muuta kuin kävelemään ja kannattelemaan ruumista
  • Hirveen vaikee oli, aika lonkalta heitin vastauksia.
  • Mielenkiintoinen kysely, varsin vaikea vastattava. Sai aikaan vastustamattoman kiinnostuksen selvittää tuoreimpia tutkimustuloksia aiheesta.

Katso myös

Näiltä sivuilta löytyy osittain samaan kirjallisuuteen pohjaavaa analyysiä ihmisen evoluutiosta kokonaisuudessaan, ei pelkästään pystykävelyn kehityksestä:

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Ihmisen_pystykävelyn_evoluutio&oldid=34272”