|
|
| (3 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä) |
| Rivi 1: |
Rivi 1: |
| === Ihmisoikeusperustaisuuden sisällyttäminen YVAan ===
| | #REDIRECT [[Kaivostoiminnan vaikutuksien arvioiminen#Ihmisoikeusperusteisuuden sisällyttäminen YVAan]] |
| | |
| {{comment|# |Minusta tämä on hyvä. Ehkä tätä voisi pippuroida viittauksilla kohtiin jossa asiaa opastetaan raportissa. Ja jos osaisi vielä laittaa jonkin motivointilauseen alkuun, että tällainen lähestymistapa on hyvä työkalu YVA:a tehdessä, kun nyt se jää vähän tuon otsikon varaan.|--[[Käyttäjä:Tommi Kauppila|Tommi Kauppila]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Tommi Kauppila|keskustelu]]) 25. syyskuuta 2015 kello 06.43 (UTC)}}
| |
| Ihmisoikeudet ovat kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin kirjattuja oikeuksia, jotka kuuluvat jokaiselle ihmiselle maailmassa ja joita voidaan pitää ihmisarvoisen elämän eräänlaisina minimistandardeina. Kyse on hyvinvoinnin kannalta perustavanlaatuisista asioista, kuten koulutuksesta, terveydestä, turvallisuudesta ja osallistumisesta. Ihmisoikeuksissa on päähuomio yksilöiden oikeuksissa, mutta on olemassa myös ns. yhteisöoikeuksia kuten alkuperäiskansojen oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin sekä heidän perinteisesti omistamiinsa, hallitsemiinsa tai käyttämiinsä alueisiin tai luonnonvaroihin. Vastuu ihmisoikeuksien suojelemisesta ja toteutumisesta on ensisijaisesti valtioilla, mutta myös yritysten tulisi varmistaa, etteivät ne toiminnallaan vahingoita tai estä oikeuksien toteutumista.
| |
| | |
| Yritysten toimintaan liittyvistä ihmisoikeusvastuista on käyty aktiivisesti keskustelua kansainvälisellä tasolla ja erityisesti YK:ssa vuosituhannen vaihteesta. Keskeisiä virstanpylväitä yritysten toimintaan liittyvien ihmisoikeusvastuiden selkiyttämisessä ovat olleet vuonna 2008 valmistunut YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeva viitekehys sekä siihen liittyvät, vuonna 2011 hyväksytyt ohjaavat periaatteet. Suomi valmisti vuonna 2014 oman kansallisen suunnitelmansa näiden periaatteiden toimeenpanoa varten. Ihmisoikeudet on sisällytetty aiempaa vahvemmin myös OECD:n ohjeistuksiin. Samalla niiden huomioiminen yritysten yhteiskuntavastuuraportoinnissa on vahvistumassa mm. Euroopan komission uuden ei-taloudellisia tietoja koskevan direktiivin myötä. Kaivannaisalalla mm. ICMM (International Council on Mining and Metal) on kehittänyt ohjeistuksia kaivosyritysten ihmisoikeusvastuun täytäntöönpanon tueksi. Monet Suomessa toimivat kaivannaisalan yritykset ovat kestävää kehitystä ja yritysten ihmisoikeusvastuuta edistävän YK:n Global Compactin jäseniä.
| |
| | |
| Ihmisoikeusperustaisessa lähestymistavassa kaivostoiminnan ihmisiin kohdistuvia suoria ja epäsuoria vaikutuksia arvioidaan ihmisoikeusstandardien ja -periaatteiden näkökulmasta huomion kohdistuessa erityisesti haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisryhmiin (esim. vammaisiin, lapsiin, etnisiin vähemmistöihin, alkuperäiskansoihin), joiden kohdalla ihmisoikeudet ovat eniten vaarassa jäädä toteutumatta. Tarkastelun keskiössä ovat myös viranomaisten ja päätöksentekijöiden sekä yritysten vastuunjako ja kapasiteetti ihmisoikeusvaikutusten seurannassa, ennaltaehkäisyssä sekä korjaavien toimenpiteiden toimeenpanossa. Ihmisoikeusperustaisen lähestymistavan sisällyttäminen YVAan ja erityisesti sosiaalisten, taloudellisten ja terveydellisten vaikutusten arviointiin mahdollistaa kaivostoiminnan ihmisoikeusriskien tunnistamisen ja niihin liittyvien vastuiden selkiyttämisen jo ennen hankkeen aloittamista. Osallistavan arviointiprosessin avulla yritys pystyy myös hankkimaan kokonaiskuvan lähtötilanteesta sekä luomaan yhteistyösuhteet toimintojen vaikutuspiirissä olevien yhteisöjen sekä muiden toimijoiden kanssa kaivostoiminnan ihmisoikeusvaikutusten seurannalle, ennaltaehkäisylle sekä korjaaville toimenpiteille hankkeen koko elinkaaren aikana. Ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin toteutus vaatii ihmisoikeuksiin ja lähestymistapaan liittyvää erityisosaamista, mutta sisällöllisesti se olisi hyvä integroida osaksi YVAn sosiaalisten, taloudellisten ja terveydellisten vaikutusten arviointia.
| |
| | |
| Lisätietoa:
| |
| | |
| Business and Human Rights Resource Centre: http://business-humanrights.org/ (sisältää laajasti tietoa yritysten ihmisoikeusvastuusta, myös sektorikohtaisesti ml. kaivannaisala)
| |
| | |
| Danish Institute for Human Rights http://www.humanrights.dk/business-human-rights/country+portal
| |
| | |
| Guiding Principles on Business and Human Rights. Implementing the United Nations “Protect, Respect and Remedy” Framework. United Nations Human Rights, Office of the High Commissioner.
| |
| | |
| Institute for Human Rights and Business: http://www.ihrb.org/index.php
| |
| | |
| International Corporate Accountability Roundtable: http://accountabilityroundtable.org/initiatives/overview/
| |
| | |
| International Council on Mining and Metal: http://www.icmm.com
| |
| | |
| OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille. Vuoden 2011 tarkistus. Käännös julkaisusta OECD Guidelines for Multinational Enterprises 2011 Edition. TEM raportteja 5/2012
| |
| | |
| Perustietoa ja koulutusmateriaalia ihmisoikeuksista suomeksi: http://www.ihmisoikeudet.net/
| |
| | |
| Suomen lainsäädäntö, kansainvälinen liiketoiminta ja ihmisoikeudet. TEM julkaisuja, Kilpailukyky, 14/2015
| |
| | |
| UN Global Compact: www.unglobalcompact.org
| |
| | |
| YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden kansallinen toimeenpanosuunnitelma. TEM julkaisuja, Kilpailukyky, 44/2014.
| |
| | |
| Yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet: Yhdistyneitten kansakuntien “suojele - kunnioita - korjaa” -kehyksen täytäntöönpano. TEM raportteja 36/2013
| |