Ero sivun ”Helsingin energiapäätöksen vaihtoehdot 2015” versioiden välillä
(Juha Sunin ja muita korjauksia) |
|||
(41 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[ | [[Luokka:Energia]] | ||
[[ | [[Luokka:Helsinki]] | ||
Tässä osiossa esitellään tarkemmin jokainen arvioinnissa mukana olleesta yhdestätoista vaihtoehdosta. Osa näistä vaihtoehdoista on päätöksen virallisia vaihtoehtoja, joista on jo tehty vaikutusarviointia ja hinta-arvioita. Toiset ovat tämän arvioinnin aikana esiin nousseita ratkaisuvaihtoehtoja, joista aikaisempaa tietoa ei juuri löytynyt. Tämän takia tiedon määrä ja tarkkuus näissä esittelyissä vaihtelee suuresti. Vaikka tällä sivulla jostain vaihtoehdosta ei kerrottaisikaan paljoa, kaikista vaihtoehdoista on kerätty arviot arvioinnin kannalta olennaisista tekijöistä kyseisille sivuille. | |||
==Tätä menoa== | ==Tätä menoa== | ||
Tätä menoa -vaihtoehdossa Hanasaaren B- ja Salmisaaren B-voimalaitosten pääasiallisena polttoaineena pysyy kivihiili, mutta biopolttoaineet otetaan käyttöön | [[File:pm10_pitoisuudet_helsinki_bau.png|thumb|500px|Esimerkki leviämismallinnuksen tuloksista kartalla. Pienhiukkasten (PM10) pitoisuus on esitetty suhteessa WHO:N vuorokausiohjearvoon.]] | ||
Tätä menoa -vaihtoehdossa Hanasaaren B- ja Salmisaaren B-voimalaitosten pääasiallisena polttoaineena pysyy kivihiili, mutta biopolttoaineet otetaan käyttöön 5−10 %:n osuudella ja teollisuuspäästödirektiivin edellyttämät muutokset voimalaitoksissa toteutetaan. Teollisuuspäästödirektiivi määrittää Euroopan Unionissa sijaitseville voimalaitoksille uudet päästöraja-arvot 1.1.2016 alkaen. Näiden raja-arvojen saavuttaminen edellyttää sekä Hanasaaren että Salmisaaren voimalaitoksissa muutoksia.<ref name="yva">Helsingin Energia; Helsingin Energian biopolttoaineiden käytön lisääminen. Ympäristövaikutusten arviointi. 2014 http://www.ymparisto.fi/helenbioYVA</ref> | |||
Hanasaaressa toteutettavat muutokset ovat:<ref name="yva"/> | Hanasaaressa toteutettavat muutokset ovat:<ref name="yva"/> | ||
Rivi 18: | Rivi 21: | ||
===Päästöt=== | ===Päästöt=== | ||
Tässä on tarkasteltu lähinnä Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitosten päästöjä, koska ne ovat voimalaitokset, joihin muutoksia tehdään, vaikka ne ovatkin pieniä. Totta kai myös muut Helsingin voimalaitokset tuottavat tässä vaihtoehdossa samanlaisia päästöjä, kuin aina ennenkin. | |||
{| {{prettytable}} | {| {{prettytable}} | ||
|+'''Hanasaaren ja Salmisaaren | |+ '''Hanasaaren ja Salmisaaren päästöjä<ref name="yva"/> | ||
! !! | ! Päästölähde !! CO<sub>2</sub> kt/a !! CO<sub>2</sub>-ekv kt/a (sis. fosiilisten polttoaineiden khk-päästöt) !! CO<sub>2</sub>-ekv kt/a (sis. fossiilisten ja biopolttoaineiden päästöt) | ||
|--- | |--- | ||
| | | Voimalapäästöt || 2 524 || 2 533 || 2 687 | ||
|--- | |--- | ||
| | | Polttoainekuljetusten päästöt || 8 || || | ||
|--- | |--- | ||
| | | Total || || 2 540 || 2 700 | ||
|} | |} | ||
{| {{prettytable}} | {| {{prettytable}} | ||
|+ '''Hanasaaren ja Salmisaaren | |+'''Hanasaaren ja Salmisaaren sivutuotteet<ref name="yva"/> | ||
! | ! !! Lentotuhka (t/a) !! Pohjatuhka (t/a) !! Rikinpoiston lipputuotteet (t/a) !! Yhteensä (t/a) | ||
|--- | |--- | ||
| | | Hanasaari, biopolttoaineita 10 % || 59 000 || 12 000 || 8 000 || 79 000 | ||
|--- | |--- | ||
| | | Salmisaari, biopolttoaineita 10 % || 45 000 || 11 000 || 9 000 || 65 000 | ||
|--- | |--- | ||
| | | Yhteensä || 104 000 || 23 000 || 17 000 || 144 000 | ||
|} | |} | ||
{| {{prettytable}} | {| {{prettytable}} | ||
|+'''Salmisaaren päästöt | |+'''Salmisaaren muut päästöt<ref name="yva"/> | ||
|--- | |--- | ||
| || NO<sub>2</sub> (t/a) || SO<sub>2</sub> (t/a) || Hiukkaset (t/a) | | || NO<sub>2</sub> (t/a) || SO<sub>2</sub> (t/a) || Hiukkaset (t/a) | ||
Rivi 52: | Rivi 52: | ||
| Salmisaari A ja B || 946 || 996 || 92 | | Salmisaari A ja B || 946 || 996 || 92 | ||
|} | |} | ||
===Kustannukset=== | ===Kustannukset=== | ||
Rivi 59: | Rivi 57: | ||
Ei kiinteitä kustannuksia, koska mitään ei rakenneta tai uusita. | Ei kiinteitä kustannuksia, koska mitään ei rakenneta tai uusita. | ||
Polttoaineissa hiilen kustannukset vähenevät hieman, kun sen tilalla poltetaan pieniä määriä pellettejä ja sitä tarvitsee vähemmän. Pellettejä tuodaan Hanasaaren laitokselle korkeintaan 11 rekkalastillista päivässä ja Salmisaaren laitokselle korkeintaan 14.<ref name="yva"/> | |||
===Tuotanto=== | ===Tuotanto=== | ||
{| {{prettytable}} | {| {{prettytable}} | ||
|+ Energiantuotanto Hanasaaren ja Salmisaaren voimaloissa.<ref name="helen"> | |+ Energiantuotanto Hanasaaren ja Salmisaaren voimaloissa.<ref name="helen">Helen: Voimalaitokset https://www.helen.fi/kotitalouksille/neuvoa-ja-tietoa/tietoa-meista/energiantuotanto/voimalaitokset/</ref> | ||
! !! Sähkö MW !! Lämpö MW !! Polttoaine | ! !! Sähkö MW !! Lämpö MW !! Polttoaine | ||
|--- | |--- | ||
Rivi 74: | Rivi 72: | ||
|} | |} | ||
==Vuosaari== | == Vuosaari C == | ||
[[File:VuosaariC_kartta.png|thumb|500px|Kartta Vuosaaren voimala-alueesta. Hiilivarasto (ruskea) saatetaan sijoittaa myös junaradan koillispuolelle.<ref name="yva"/>]] | |||
[[File:energiatunneli_vuosaari.png|thumb|500px|Vuosaaresta Hanasaareen suunniteltu energiatunneli.<ref name="yva"/>]] | |||
Vuosaareen rakennetaan uusi voimala. Uusi voimala (Vuosaari C) voi polttaa biopolttoaineita, lähinnä puuhaketta, ja hiiltä millä tahansa suhteella. Vuosaasesta rakennetaan energiatunneli Hanasaareen sähkön ja kaukolämmön siirtämiseksi Helsingin keskustaan. | Vuosaareen rakennetaan uusi voimala. Uusi voimala (Vuosaari C) voi polttaa biopolttoaineita, lähinnä puuhaketta, ja hiiltä millä tahansa suhteella. Vuosaasesta rakennetaan energiatunneli Hanasaareen sähkön ja kaukolämmön siirtämiseksi Helsingin keskustaan. | ||
Rivi 87: | Rivi 87: | ||
* Hiilineutraalius-tavoitteen saavuttaminen | * Hiilineutraalius-tavoitteen saavuttaminen | ||
* Tuotantoteho | * Tuotantoteho | ||
* Rakennusalan | * Rakennusalan työpaikat | ||
* | * Päätöksentekijä: Helsingin kaupunki, Helen | ||
'''Kuvaus | '''Kuvaus | ||
Vuosaareen | Vuosaareen rakennetaan uusi C-voimalaitos sekä kaukolämmön ja sähkön siirtoon tarkoitettu energiatunneli Vuosaaresta Hanasaareen. Vuosaaren C-voimalaitoksen suunnitelmien perustana on oletus, että laitoksessa käytetään pääosin biopolttoaineita (enintään 80%) sekä kivihiiltä (20%).<ref name="yva"/> Käytettäviksi biopolttoaineiksi on suunniteltu metsähaketta ja pellettejä sekä pieniä määriä peltobiomassoja. Myös biohiilen käyttö on mahdollista. Biopolttoaineesta noin 60 prosenttia olisi tarkoitus löytää kotimaasta.<ref name="hs2"/> | ||
Laitos on suunniteltu varustettavaksi biopolttoaineiden polttoon kehitetyllä kiertoleijupetikattilalla. Kaukolämmön tuotantovarmuuden takaamiseksi laitos suunnitellaan niin, että polttoaineena voidaan käyttää myös pelkkää kivihiiltä, mutta tarvittaessa voimalaitos voidaan suunnitella myös 100 % biopolttoaineiden käyttöön. Jo tehdyssä YVA:ssa käytettiin vertailuvaihtoehtoina 100 % biopolttoaineita sekä ääritilanteena 100 % kivihiiltä.<ref name="yva"/> | Laitos on suunniteltu varustettavaksi biopolttoaineiden polttoon kehitetyllä kiertoleijupetikattilalla. Kaukolämmön tuotantovarmuuden takaamiseksi laitos suunnitellaan niin, että polttoaineena voidaan käyttää myös pelkkää kivihiiltä, mutta tarvittaessa voimalaitos voidaan suunnitella myös 100 % biopolttoaineiden käyttöön. Jo tehdyssä YVA:ssa käytettiin vertailuvaihtoehtoina 100 % biopolttoaineita sekä ääritilanteena 100 % kivihiiltä.<ref name="yva"/> | ||
Samalla Vuosaaren ja Hanasaaren välille | Samalla Vuosaaren ja Hanasaaren välille rakennetaan 12 kilometriä pitkä kallioon louhittava energiatunneli kaukolämmön ja mahdollisesti sähkön siirtämiseksi koko kaupungin tarpeisiin. Voimalaitoksen viereen rakennetaan polttoaineiden varastot, juna- ja rekkapurkupaikka, kuljetin ja mahdollinen tieyhteys radan yli.<ref name="yva"/> | ||
===Päästöt=== | ===Päästöt=== | ||
[[File:Vuosaari_nitraattilaskeuma.png|thumb| | [[File:Vuosaari_nitraattilaskeuma.png|thumb|500px|Vuosittainen nitraattilaskeuma Vuosaaren A, B ja C voimaloista yhteensä.<ref name="yva"/>]] | ||
[[File:Vuosaari_rikkilaskeuma.png|thumb| | [[File:Vuosaari_rikkilaskeuma.png|thumb|500px|Vuosittainen rikkilaskeuma Vuosaaren A, B ja C voimaloista yhteensä.<ref name="yva"/>]] | ||
[[File:pm10_pitoisuudet_helsinki_vuosaari.png|thumb| | [[File:pm10_pitoisuudet_helsinki_vuosaari.png|thumb|500px|Esimerkki leviämismallinnuksen tuloksista kartalla. Pienhiukkasten (PM10) korkein WHO:n vuorokausiohjearvoon verrannollinen pitoisuus Vuosaaren vaihtoehdossa.<ref name="yva"/>]] | ||
Uuden voimalaitoksen päästöt tulisivat pääasiassa kahdesta lähteestä: biopolttoaineiden ja kivihiilen poltosta sekä polttoaineiden kuljetuksesta Vuosaareen. | Uuden voimalaitoksen päästöt tulisivat pääasiassa kahdesta lähteestä: biopolttoaineiden ja kivihiilen poltosta sekä polttoaineiden kuljetuksesta Vuosaareen. | ||
Polttoaine tuodaan voimalaitokselle laivalla, proomulla, junalla ja kuorma-autoilla. Laivakuljetuksia tullaan käyttämään biopolttoaineille, hiilelle ja öljylle | Polttoaine tuodaan voimalaitokselle laivalla, proomulla, junalla ja kuorma-autoilla. Koska Vuosaaren C-voimalaitoksessa tarvittavat polttoainemäärät ovat suuria, on voimalaitoksen polttoainehuolto suunniteltu toteutettavaksi pääosin merikuljetuksin. Juna ja kuorma-autot ovat täydentäviä kuljetustapoja. Laivakuljetuksia tullaan käyttämään biopolttoaineille, hiilelle ja öljylle.<ref name="yva"/> Juna- ja kuorma-autokuljetuksia käytetään pääasiassa biopolttoaineiden, junaa myös kivihiilen kuljetuksiin. Kuljetuksia voidaan suorittaa seitsemänä päivänä viikossa 24 tuntia päivässä. | ||
Juna- ja kuorma-autokuljetuksia käytetään pääasiassa biopolttoaineiden, junaa myös kivihiilen kuljetuksiin | |||
Voimalan poltosta syntyvät savukaasut johdetaan savukaasun puhdistukseen, jossa mukana seuranneet hiukkaset poistetaan, minkä jälkeen savukaasut johdetaan savukaasupuhaltimien kautta savupiippuun. Polttoaineen tuhka poistetaan pohjatuhkana tulipesästä ja lentotuhkana savukaasun puhdistuksesta. Savukaasut puhdistetaan tehokkaasti, joten haitat lähiympäristön kasvillisuudelle pysyvät vähäisinä. Piipun korkea päästökorkeus edesauttaa päästöjen tehokasta laimenemista ulkoilmaan, joten vaikutukset yksittäisen alueen pitoisuuksiin minimoituvat. Asiasta tehdyn YVA-raportin leviämismallilaskelmien tulosten perusteella voidaan arvioida, että uusi C-voimalaitosyksikkö aiheuttaa vain pienen lisän koko pääkaupunkiseudun ilman epäpuhtauspitoisuustasoihin. Laskeumalla ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia Natura-alueiden kasvillisuuteen Östersundomin lintuvesien ja Mustavuoren lehdon Natura-alueella tai etäämpänä koillisen suunnassa sijaitsevalla Sipoonkorven Natura-alueella.<ref name="yva"/> | |||
Leviämismallilaskelmien tulosten perusteella voidaan arvioida, että Helsingin Energian voimalaitosten normaalitoiminnan typenoksidi-, rikkidioksidi- tai pienhiukkaspäästöt eivät aiheuta terveydellistä riskiä lähialueen asukkaille, sillä terveyden suojelemiseksi annetut ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot alittuvat kaikissa tarkasteluvaihtoehdoissa. Leviämislaskelmien tuloksia arvioitaessa on otettava huomioon, että | Leviämismallilaskelmien tulosten perusteella voidaan arvioida, että Helsingin Energian voimalaitosten normaalitoiminnan typenoksidi-, rikkidioksidi- tai pienhiukkaspäästöt eivät aiheuta terveydellistä riskiä lähialueen asukkaille, sillä terveyden suojelemiseksi annetut ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot alittuvat kaikissa tarkasteluvaihtoehdoissa. Leviämislaskelmien tuloksia arvioitaessa on otettava huomioon, että YVA-raportissa ei ole tarkastelu laitosten mahdollisia päästöjä häiriötilanteessa eikä voimalaitosten ja alueen muiden päästölähteiden yhteisvaikutusta alueen ilmanlaatuun.<ref name="yva"/> | ||
Vuosaaren uuden voimalaitoksen polttosuhteista on esitetty kolme vaihtoehtoa: | |||
Vuosaaren uuden voimalaitoksen | |||
* '''V1''': 80% biopolttoaineita, 20% hiiltä | * '''V1''': 80% biopolttoaineita, 20% hiiltä | ||
* '''V2''': 100% biopolttoaineita | * '''V2''': 100% biopolttoaineita | ||
* '''V3''': 100% hiiltä | * '''V3''': 100% hiiltä | ||
{| {{prettytable}} | {| {{prettytable}} | ||
|+'''Vuosaari C:n | |+'''Vuosaari C:n kasvihuonekaasupäästöt eri polttosuhteille.<ref name="yva"/> | ||
! !! CO<sub>2</sub>, kt/a !! CO<sub>2</sub>-ekv, kt/a (sis. fossiilisten polttoaineiden khk-päästöt) !! CO<sub>2</sub>-ekv, kt/a (sis. fossiilisten ja biopolttoaineiden khk-päästöt) | ! !! CO<sub>2</sub>, kt/a !! CO<sub>2</sub>-ekv, kt/a (sis. fossiilisten polttoaineiden khk-päästöt) !! CO<sub>2</sub>-ekv, kt/a (sis. fossiilisten ja biopolttoaineiden khk-päästöt) | ||
|--- | |--- | ||
Rivi 170: | Rivi 138: | ||
|--- | |--- | ||
| V3 yhteensä || || 2 890 || 2 950 | | V3 yhteensä || || 2 890 || 2 950 | ||
|} | |||
{| {{prettytable}} | |||
|+'''Laskennalliset sivutuotteiden määrät Vuosaari C:stä eri polttosuhteilla<ref name="yva"/> | |||
! Alavaihtoehto !! Lentotuhka (t) !! Pohjatuhka (t) !! Rikinpoiston lopputuote (t) !! Yhteensä (t) | |||
|--- | |||
| V1 || 59 000 || 10 000 || - || 69 000 | |||
|--- | |||
| V2 || 52 000 || 9 800 || - || 62 000 | |||
|--- | |||
| V3 || 82 000 || 52 000 || - || 134 000 | |||
|} | |||
{| {{prettytable}} | |||
|+'''Vuosaaren voimaloiden muut päästöt<ref name="yva"/> | |||
! Voimalaitos !! NO<sub>2</sub> (t/a) !! SO<sub>2</sub> (t/a) !! Hiukkaset (t/a) | |||
|--- | |||
| Vuosaari C || 853 || 853 || 57 | |||
|--- | |||
| Vuosaari A and B || 550 || - || - | |||
|--- | |||
| Yhteensä || 2 349 || 1 849 || 149 | |||
|} | |} | ||
Rivi 176: | Rivi 166: | ||
'''Rakennuskustannukset | '''Rakennuskustannukset | ||
Uusi voimala olisi luultavasti tuplasti kalliimpi investointi kuin vanhojen voimaloiden muutostyöt.<ref name="hs2">Helsingin Sanomat: Helsingin vaihtoehdot: Kallis voimala luonnonsuojelualueen viereen tai Hanasaari ilman asuntoja. 19.3.2014 http://www.hs.fi/kaupunki/a1395126812045</ref> Vuonna 2011 tehdyn arvion mukaan itse voimala maksaa arviolta noin 650 miljoonaa euroa, energiatunneli 180 miljoonaa. Arvio kokonaiskustannuksista oli 1,2 miljardia euroa.<ref name="hs">Helsingin Sanomat: Näistä isoista investoinneista päätetään. 19.3.2014 http://www.hs.fi/kaupunki/a1395126752422</ref> | |||
'''Käyttökustannukset | |||
Vuotuinen polttoaineen kulutus tulee olemaan noin 4 TWh riippuen vuodesta sekä laitoksen ajotavasta.<ref name="yva"/> | |||
Mikäli Vuosaaren C-voimalaitos käyttäisi 100 %:sesti biopolttoaineita (suhde 90 % metsähaketta, 10 % pellettiä), | Mikäli Vuosaaren C-voimalaitos käyttäisi 100 %:sesti biopolttoaineita (suhde 90 % metsähaketta, 10 % pellettiä), se tarkoittaa polttoainemääränä vuodessa 1,8 miljoonaa tonnia haketta ja 103 000 tonnia pellettiä. | ||
Mikäli biopolttoaineen osuus olisi 80 % (suhde 90 % metsähaketta, 10 % pellettiä), tarkoittaisi se polttoainemääränä vuodessa 1,46 miljoonaa tonnia haketta, 82 000 tonnia pellettejä ja 140 000 tonnia kivihiiltä. | Mikäli biopolttoaineen osuus olisi 80 % (suhde 90 % metsähaketta, 10 % pellettiä), tarkoittaisi se polttoainemääränä vuodessa 1,46 miljoonaa tonnia haketta, 82 000 tonnia pellettejä ja 140 000 tonnia kivihiiltä. | ||
Mikäli Vuosaaren C-voimalaitos käyttäisi pelkästään kivihiiltä, sitä tarvittaisiin vuodessa 660 000 tonnia.<ref name="yva"/> | Mikäli Vuosaaren C-voimalaitos käyttäisi pelkästään kivihiiltä, sitä tarvittaisiin vuodessa 660 000 tonnia.<ref name="yva"/> | ||
{| {{prettytable}} | {| {{prettytable}} | ||
Rivi 204: | Rivi 188: | ||
|} | |} | ||
Näiden polttoaineiden kustannukset on laskettu tarkemmin mallissa. | |||
===Tuotanto=== | ===Tuotanto=== | ||
Uuden voimalaitoksen kaukolämpöteho olisi noin 350 MW ja sähköteho noin 200 MW. <ref>Helen: Puupolttoaineet https://www.helen.fi/kotitalouksille/neuvoa-ja-tietoa/vastuullisuus/hiilineutraali-tulevaisuus/puupolttoaineet/</ref> | |||
===Vaikutukset Natura 2000 -alueelle=== | ===Vaikutukset Natura 2000 -alueelle=== | ||
Vallitseva tuulensuunta on lounaasta. Sataman melumuuri ja ennen kaikkea Niinisaaren metsäinen vyöhyke rajoittavat päästöjen leviämistä koilliseen ja | Vuosaaren laitosalueen vieressä on Porvarinlahden Natura 2000 -alue. Vallitseva tuulensuunta alueella on lounaasta. Sataman melumuuri ja ennen kaikkea Niinisaaren metsäinen vyöhyke rajoittavat päästöjen leviämistä koilliseen ja Natura-alueelle. Kasvillisuus sitoo pölyä erityisesti kesäaikaan.<ref name="yva"/> | ||
==Hanasaaren purku== | ==Hanasaaren purku== | ||
Rivi 252: | Rivi 222: | ||
===Hyöty?=== | ===Hyöty?=== | ||
Kun Hanasaaren laitos puretaan, hyvä paikka keskustassa vapautuu asuinrakennusten käyttöön. Purkaminen vaikuttaa myös merkittävästi Helsingin keskustan maisemaan, kun laitoksen varastohiilikasoja ei enää ole. | |||
==Hanasaari 40 bio== | ==Hanasaari 40 bio== | ||
[[File:Hanasaari_uusi_kartta.png|thumb|500px|Hanasaaren alue vaihtoehdossa Hanasaari 40 bio.<ref name="yva"/>]] | |||
Hanasaaren voimala remontoidaan polttamaan 40% biopolttoaineita hiilen seassa. | Hanasaaren voimala remontoidaan polttamaan 40% biopolttoaineita hiilen seassa. | ||
Rivi 263: | Rivi 234: | ||
* Metsät ympäri Suomea | * Metsät ympäri Suomea | ||
* Tuotantoteho | * Tuotantoteho | ||
* Biopolttoaineita myyvien kaupunkien talous | * Biopolttoaineita myyvien kuntien ja kaupunkien talous | ||
* Rakennusalan työpaikat | * Rakennusalan työpaikat | ||
* Päätöksentekjä: Helsingin kaupunki, Helen | * Päätöksentekjä: Helsingin kaupunki, Helen | ||
===Päästöt=== | ===Päästöt=== | ||
Hanasaaren voimalaitokselle pelletti tuodaan pääasiassa laivoilla. | Hanasaaren voimalaitokselle pelletti tuodaan pääasiassa laivoilla. Hanasaareen tulisi arvion mukaan vuorokaudessa noin 18 autokuljetusta pellettiä ja vuodessa yhteensä noin 100 alusta, joka sisältää sekä pelletti- että kivihiilikuljetukset.<ref name="yva"/> | ||
{| {{prettytable}} | {| {{prettytable}} | ||
|+''' | |+ '''Kasvihuonekaasupäästöt Hanasaaresta ja Salmisaaresta yhteensä, jos molemmat polttavat 40% biopolttoaineita<ref name="yva"/> | ||
|--- | |||
| || CO<sub>2</sub>, kt/a || CO<sub>2</sub>-ekv, kt/a (sis. fossiilisten polttoaineiden khk-päästöt) || CO<sub>2</sub>-ekv, kt/a (sis. fossiilisten ja biopolttoaineiden khk-päästöt | |||
|--- | |||
| Voimalan päästöt || 1 594 || 1 606 || 2 837 | |||
|--- | |--- | ||
| | | Polttoainekuljetuksen pästöt || 11 || || | ||
|--- | |--- | ||
| | | Yhteensä || || 1 620 || 2 850 | ||
|} | |} | ||
{| {{prettytable}} | {| {{prettytable}} | ||
|+''' | |+'''Savukaasupäästöt Hanasaaresta<ref name="yva"/> | ||
|--- | |--- | ||
| | | NO<sub>2</sub> (t/a) || SO<sub>2</sub> (t/a) || Hiukkaset (t/a) | ||
|--- | |--- | ||
| | | 1 224 || 1 224 || 122 | ||
|} | |} | ||
{| {{prettytable}} | {| {{prettytable}} | ||
|+ ''' | |+'''Sivutuotemäärät Hanasaaresta<ref name="yva"/> | ||
|--- | |--- | ||
| || | | Lentotuhka (t/a) || Pohjatuhka (t/a) || Rikinpoiston lopputuote (t/a) || Yhteensä (t/a) | ||
|--- | |--- | ||
| | | 40 000 || 9 000 || 6 000 || 54 000 | ||
|} | |} | ||
===Kustannukset=== | ===Kustannukset=== | ||
Rivi 307: | Rivi 274: | ||
''Rakennuskustannukset | ''Rakennuskustannukset | ||
Vuonna 2011 tehdyn arvion mukaan pelkkä voimalaitos maksaa noin 100 miljoonaa. Kokonaisvaikutus Helsingin Energian investointikustannuksiin on 500 miljoonaa.<ref name="hs"/> | |||
''Käyttökustannukset | ''Käyttökustannukset | ||
Hanasaaressa käytetään noin 390 000 tonnia kivihiiltä vuodessa ja pellettiä noin 380 000 tonnia. Tuki- ja varapolttoaineena käytetään öljyä arviolta 11 500 tonnia vuodessa.<ref name="yva"/> | |||
===Tuotanto=== | ===Tuotanto=== | ||
Tuotanto Hanasaaressa ei muutu, vaikka polttoaine muuttuisikin. | |||
{| {{prettytable}} | {| {{prettytable}} | ||
|+'''Energiantuotanto Hanasaaressa. <ref> | |+'''Energiantuotanto Hanasaaressa. <ref>Helen: Hanasaaren voimalaitos https://www.helen.fi/kotitalouksille/neuvoa-ja-tietoa/tietoa-meista/energiantuotanto/voimalaitokset/hanasaari/</ref> | ||
! Sähkö MW !! Lämpö MW !! Polttoaine | ! Sähkö MW !! Lämpö MW !! Polttoaine | ||
|--- | |--- | ||
Rivi 324: | Rivi 293: | ||
==Salmisaari 40 bio== | ==Salmisaari 40 bio== | ||
[[File:Salmisaari_uusi_kartta.png|thumb|500px|Salmisaaren alue vaihtoehdossa Salmisaari 40 bio<ref name="yva"/>]] | |||
Salmisaaren voimala remontoidaan polttamaan 40% biopolttoaineita hiilen seassa. | Salmisaaren voimala remontoidaan polttamaan 40% biopolttoaineita hiilen seassa. | ||
Rivi 335: | Rivi 305: | ||
* Päätöksentekijä: Helsingin kaupunki, Helen | * Päätöksentekijä: Helsingin kaupunki, Helen | ||
===Päästöt=== | |||
Kasvihuonekaasupäästöt Salmisaaresta sen polttaessa 40% biopolttoaineita näkyvät Hanasaaren kanssa yhdessä Hanasaari 40 -vaihtoehdon esittelyn päästötaulukossa. | |||
{| {{prettytable}} | {| {{prettytable}} | ||
Rivi 359: | Rivi 325: | ||
|} | |} | ||
Salmisaaressa käytetään kivihiiltä noin 290 000 tonnia vuodessa ja pellettiä noin 280 000 tonnia. Tuki- ja varapolttoaineena öljyä käytetään arviolta 11 500 tonnia vuodessa. Salmisaaren voimalaitokselle pelletit tulevat autokuljetuksilla. YVA-raportissa on arvioitu, että Salmisaareen tulisi noin 53 autokuljetusta pellettiä vuorokaudessa. Helsingin Energia selvittää myös kuljetusvaihtoehtoa, jossa Salmisaaressa käytettäviä pellettejä tuotaisiin myös Hanasaaren sataman kautta. Jos kaikki Salmisaaressa käytettävät pelletit kuljetettaisiin Hanasaaren kautta, sen satamaan kulkisi vuosittain noin 90 pelletti- ja kivihiilialusta tuomaan polttoainetta Salmisaareen.<ref name="yva"/> | |||
===Tuotanto=== | |||
Tuotanto Salmisaaren laitoksella pysyy samana, vaikka polttoaine muuttuisikin. | |||
{| {{prettytable}} | {| {{prettytable}} | ||
Rivi 387: | Rivi 342: | ||
Salmisaaren öljylämpölaitos suljetaan ja Salmisaareen ja Vuosaareen rakennetaan uudet biolämpölaitokset. | Salmisaaren öljylämpölaitos suljetaan ja Salmisaareen ja Vuosaareen rakennetaan uudet biolämpölaitokset. | ||
'''Vaikutukset: | |||
Vaikutukset: | |||
* Päästöt | * Päästöt | ||
* Kustannukset | * Kustannukset | ||
Rivi 401: | Rivi 350: | ||
* Rakennusalan työpaikat | * Rakennusalan työpaikat | ||
* Päätöksentekijä: Helsingin kaupunki, Helen | * Päätöksentekijä: Helsingin kaupunki, Helen | ||
'''Kuvaus | |||
Salmisaaren öljylämpökeskus korvataan uudella pellettilämpölaitoksella, joka voidaan ottaa käyttöön jo vuonna 2017. Laitoksen teho on noin 100 MW. Samalla rakennetaan Vuosaaren voimalaitosalueelle ja mahdollisesti myös muulle laitospaikalle uusi biolämpölaitos. Biolämpölaitosten polttoaineina käytetään pellettiä ja/tai haketta. Myös biohiilen käyttö on mahdollista. Vaihtoehdossa säilytetään mahdollisuus rakentaa Vuosaaren alueelle tulevaisuudessa yhteistuotantovoimalaitos. Kun biolämpölaitokset on otettu käyttöön ja riittävä lämmöntuotantokapasiteetti on pystytty varmistamaan 2020-luvun alkupuolella, Hanasaaren yhteistuotantovoimalaitoksen toiminnasta on mahdollista luopua. Tällöin valtaosa voimalaitosalueesta vapautuu muuhun käyttöön. Myös siltayhteys Sompasaaren ja Kruununhaan välillä on mahdollista toteuttaa. Ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella vaihtoehto on mahdollista toteuttaa. Helenin mukaan tämä vaihtoehto jättää tilaa erilaisille energiatehokkuusratkaisuille sekä uudet lämmöntuotantoratkaisuille, joita toteutetaan vaiheittain niiden toteuttamisedellytysten täyttyessä. Näitä ratkaisuja voivat olla toteuttamassa sekä Helen että muut toimijat. | |||
Vaihtoehdon toteutuksen edellyttämät investoinnit ovat noin 360 miljoonaa euroa. Helenin selvitysten mukaan tämä vaihtoehto on kokonaiskustannuksiltaan edullisempi kuin Hanasaaren ja Salmisaaren remontoiminen polttamaan 40% biopolttoainetta tai Hanasaaren purkaminen ja Vuosaaren voimalaitoksen rakentaminen. <ref>Helen: Uusi hajautettu malli hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen 17.06.2015 https://www.helen.fi/uutiset/2015/uusi-hajautettu-malli-hiilidioksidipaastojen-vahentamiseen/</ref>. | |||
Lisätietoa Helenin blogissa (http://blogi.helen.fi/helenilta-uusi-hajautettu-malli-hiilidioksidipaastojen-vahentamiseen/) ja HS:n uutisessa Hanasaaren alueesta (http://www.hs.fi/kaupunki/a1305963824515). | |||
== Loviisan ydinkaukolämpö == | == Loviisan ydinkaukolämpö == | ||
Rivi 406: | Rivi 363: | ||
Loviisaan rakennetaan uusi ydinvoimala, josta kuljetetaan kaukolämpöä Helsinkiin. | Loviisaan rakennetaan uusi ydinvoimala, josta kuljetetaan kaukolämpöä Helsinkiin. | ||
Vaikutukset: | '''Vaikutukset: | ||
* Päästöt | * Päästöt | ||
* | * Kustannukset | ||
* Ydinjäte | * Ydinjäte | ||
* Turvallisuudentunne | * Turvallisuudentunne | ||
* Tuotantoteho | * Tuotantoteho | ||
* Rakennusalan työt | * Rakennusalan työt | ||
* | * Päätöksentekijät: Helsingin kaupunki, Fortum, Loviisan kaupunki, valtio | ||
'''Kuvaus | |||
Uudessa Loviisan laitosyksikössä olisi lämpöteholtaan enintään 4 600 megawatin kevytvesireaktori ja yksikön nettosähköteho olisi 1 000 - 1 800 megawattia. Mikäli laitosyksikkö tuottaisi myös kaukolämpöä, sen sähköteho olisi 800 - 1 600 megawattia ja kaukolämpöteho olisi noin 1 000 megawattia. <ref>Valtioneuvoston periaatepäätös Loviisa 3 -ydinvoimalasta. 6.5.2010 https://www.tem.fi/files/26809/PAP_FPH_LO3.pdf</ref> | |||
Kaukolämpötunnelin | Loviisasta rakenneetaan kaukolämpötunneli Helsinkiin kaukolämmön siirtämiseksi. Kaukolämpötunnelin rakentaminen maksaisi noin 700 miljoonaa euroa ja kaukolämmön talteenoton mahdollistavan laitoksen rakentaminen noin 500 miljoonaa euroa enemmän kuin vain sähköä tuottavan ydinvoimalan. Voimalan kokonaiskustannusarvio on noin 4 miljardin euron luokkaa. Kaukolämmön tuotannon seurauksena ydinvoimalan sähköteho hieman laskisi, mutta kokonaisuutena ydinkaukolämmön omakustannushinta olisi 16 euroa per megawattitunti.<ref>Loviisan Sanomat: Loviisan uuden ydinvoimalan hukkalämmöllä lämmittäisi koko Helsingin. 19.10.2007 http://www.loviisansanomat.net/paauutiset.php?id=2553</ref> | ||
Ydinkaukolämpö tulisi Pöyryn selvitysen pohjalta siinä tarkastelluista vaihtoehdoista taloudellisesti raskaimmaksi. Selvityksessä tarkastellut vaihtoehdot olivat Hanasaaren ja Salmisaaren remontointi, Hanasaaren purku ja Vuosaaren rakennus ja hajautettu uusiutuva energia. Selvitysten pohjalta | Ydinkaukolämpö tulisi Pöyryn selvitysen pohjalta siinä tarkastelluista vaihtoehdoista taloudellisesti raskaimmaksi. Selvityksessä tarkastellut vaihtoehdot olivat Hanasaaren ja Salmisaaren remontointi, Hanasaaren purku ja Vuosaaren rakennus ja hajautettu uusiutuva energia. Selvitysten pohjalta ydinkaukolämpöön liittyisivät suurimmat toteutukselliset ja taloudelliset riskit.<ref>Helen: Helsingin Energian kehitysohjelma kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. 2010. http://www.hel.fi/static/helsinki/paatosasiakirjat/Kvsto2010/Esityslista21/liitteet/Helsingin_Energian_kehitysohjelma_kohti_hiilineutraalia_tulevaisuutta_19.1.2010.pdf</ref> | ||
'''Taustaa''': [http://www.loviisansanomat.net/paauutiset.php?id=2553 Uutinenvuodelta 2007, joka käsittelee ydinkaukolämmön rakentamista Loviisasta Helsinkiin]. {{#l:Loviisan_hukkalampo_uutinen.pdf}} | |||
==Nesteen hukkalämpö== | ==Nesteen hukkalämpö== | ||
[[File:neste_kilpilahti.jpg|thumb|500px|Kartta lämpöputken mahdollisesta reitistä Kilpilahdesta Vuosaareen]] | |||
[[Tiedosto:neste_diagram.jpg|thumb|500px|Lämmön siirtäminen Nesteen Kilpilahden öljynjalostamossa ja sieltä Helsinkiin]] | |||
Hukkalämpö Nesteen öljynjalostamolta Porvoosta käytetään Helsingissä kaukolämpönä. | Hukkalämpö Nesteen öljynjalostamolta Porvoosta käytetään Helsingissä kaukolämpönä. | ||
Vaikutukset: | '''Vaikutukset: | ||
* Kustannukset | * Kustannukset | ||
* Tuotantoteho | * Tuotantoteho | ||
* Rakennusalan työpaikat | * Rakennusalan työpaikat | ||
* | * Päätöksentekijät: Helsingin kaupunki, Neste, Porvoon kaupunki, Sipoon kunta. | ||
'''Kuvaus | |||
Nesteen öljynjalostamolla syntyy paljon hukkalämpöä, joka siirtyy nykyisin jäähdytysvesiverkon kautta mereen. Jäähdytysveden lämpötila on alueella 20-35 C ja siirtyvä teho noin 700 MW tasolla. Käytännössä noin 300 MW maksimimäärä, jonka teknisesti voisi suunnitella siirrettäväksi. Tämä teho on mahdollista toimittaa ympärivuotisesti tasaisena perustehona. Lämmön hankinta Nesteeltä ei suoraan lisää CO<sub>2</sub>-päästöjä. Sen lämpötilan nosto hyödynnettävälle alueelle vaatii kuitenkin sähköä, jonka ostaminen lisää mahdollisesti välillisiä päästöjä. | |||
Ratkaistavia haasteita tässä vaihtoehdossa ovat muun muassa investointikustannus ja lämpöpumppujen teknologia, koska siirrettävä lämpöteho on suuri ja käytettävän teknoĺogian täytyy sopia jalostamoympäristöön. Tarvittavat investoinnit sisältävät lämpöpumput, sähköverkon vahvistamisen Kilpilahdessa, varsinaisen siirtoputken Kilpilahden ja Vuosaaren välille sekä kaukolämpöverkon vahvistamisen Vuosaaren ja Helsingin keskustan välille. Investointien kokonaissumma on 250-500 M€. | |||
Neste on kiinnostunut selvittämään mahdollisuuksia yhteistyöhön Helsingin kanssa, vaikkei tämä vaihtoehto toteutuisikaan. | |||
==Hajautettu energiantuotanto== | ==Hajautettu energiantuotanto== | ||
Rivi 435: | Rivi 407: | ||
Hajautetun energian osuutta Helsingissä lisätään esimerkiksi lämpöpumpuilla, maalämmöllä, tuulimyllyillä, puun pienpoltolla ja aurinkopaneeleilla, joilla tuotetaan sähköä tai lämpöä yksittäisille rakennuksille. | Hajautetun energian osuutta Helsingissä lisätään esimerkiksi lämpöpumpuilla, maalämmöllä, tuulimyllyillä, puun pienpoltolla ja aurinkopaneeleilla, joilla tuotetaan sähköä tai lämpöä yksittäisille rakennuksille. | ||
Vaikutukset: | '''Vaikutukset: | ||
* Päästöt | * Päästöt | ||
* Kustannukset | * Kustannukset | ||
Rivi 444: | Rivi 416: | ||
* Päätöksentekijä: Helsingin kaupunki, kaupungin asukkaat | * Päätöksentekijä: Helsingin kaupunki, kaupungin asukkaat | ||
Uusiutuvilla | '''Kuvaus | ||
Uusiutuvilla energialähteillä voitaisiin nykyisen uusiutuvan tuotannon lisäksi tuottaa vuonna 2020 sähköä 18 TWh (21% vuoden 2012 kulutuksesta) ja primäärienergiaa 40 TWh (11% vuoden 2012 kulutuksesta) kustannuksella 35€/MWh sähkölle ja 27€/MWh lämpölle. Nopeasti käyttöön otettavat resurssit koostuvat pääasiassa puu- ja maatalouspohjaisesta bioenergiasta, tuulienergiasta ja lämpöpumpuista sekä pidemmällä aikavälillä myös aurinkoenergiasta. <ref name="jyx">Halme M, Hukkinen J, Korppi-Tommola J, Linnanen L, Liski M, Lovio R, Lund P, Luukkanen J, Nokso-Koivisto O, Partanen J, Wilenius M: Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla. Helsinki 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201402281297</ref> | |||
Helsinkin kaupunkisuunnitteluvirasto julkaisi 14.10.2015 selvityksen tuulivoiman hyväksyttävyydestä Helsingissä. | |||
<ref>Tuulivoiman sosiaalinen hyväksyttävyys Helsingissä. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Helsinki 14.10.2015 http://www.hel.fi/hel2/ksv/Aineistot/uutiset/2015/tuulivoiman-sosiaalinen-hyvaksyttavyys-helsingissa-141015.pdf</ref> | |||
Sen mukaan tuulivoiman sijoittamiseen Helsingin kaupungin alueelle, erityisesti merialueelle, suhtaudutaan yllättävänkin myönteisesti. | |||
==Suuret lämpöpumput== | ==Suuret lämpöpumput== | ||
Rivi 464: | Rivi 442: | ||
Helsingin rakennuksia remontoidaan, isoilla kampanjoilla vaikutetaan ihmisten asenteisiin ja nollaenergiataloja rakennetaan, jotta energiankulutusta vähennetään huomattavasti. | Helsingin rakennuksia remontoidaan, isoilla kampanjoilla vaikutetaan ihmisten asenteisiin ja nollaenergiataloja rakennetaan, jotta energiankulutusta vähennetään huomattavasti. | ||
Vaikutukset | '''Vaikutukset | ||
* Päästöt | * Päästöt | ||
* Kustannukset | * Kustannukset | ||
Rivi 472: | Rivi 450: | ||
* Päätöksentekijä: Helsingin kaupunki, kaupungin asukkaat | * Päätöksentekijä: Helsingin kaupunki, kaupungin asukkaat | ||
'''Kuvaus | |||
*'''R1 Energiakaavoitus''': Toimenpiteen arvioitu energiansäästö- ja | Energiansäästöneuvottelukunnan lausunnossa on nostettu esiin seitsemän hanketta, joiden arvioitu yhteenlaskettu energiansäästö on 325 GWh, 65 kt CO<sub>2</sub> ja kustannukset ovat 9,4 miljoonaa euroa. Toimenpiteet ovat: | ||
*'''R5 Rakennuskannan lämpökamerakuvaus ilmasta:''' Toimenpiteen vaikuttavuus on arvioitu aika pieneksi (5 GWh, 1 ktCO2), mutta sen näkyvyys voisi olla merkittävä samoin kuin toimivuus yksityisten taloyhtiöiden motivointi- ja herättelykeinona. | *'''R1 Energiakaavoitus''': Kaavoitetaan alueen mahdollisimman energiatehokkaiksi. Energiakaavoituksella voidaan Helsingissä järjestelmällisesti tarkastella rakennusten sijoittelua, alueellisia energiaratkaisuja sekä aluerakentamisen tehokkuutta. Toimenpiteen arvioitu energiansäästö- ja hiilidioksidipäästöjen vähennysvaikutus on neljän suurimman joukossa (120 GWh/a, 24 ktCO2). Se ei edellytä merkittäviä investointeja (1 milj. euroa). | ||
*'''R6 Energiarenessanssi – matalaenergiasaneerauksien yhteishankkeet:''' Toimenpiteen vaikuttavuus on merkittävä (120 GWh, 24 ktCO2), mutta myös sen aiheuttamat kustannukset ovat suuremmat (2,9 milj. euroa) kuin monissa muissa toimenpide-ehdotuksissa. | *'''R5 Rakennuskannan lämpökamerakuvaus ilmasta:''' Lämpökameralla kuvataan rakennuskantaa, jotta energiatehottomat talot ja alueet löydetään ja nidien energiatehokkuutta voidaan parantaa. Toimenpiteen vaikuttavuus on arvioitu aika pieneksi (5 GWh, 1 ktCO2), mutta sen näkyvyys voisi olla merkittävä samoin kuin toimivuus yksityisten taloyhtiöiden motivointi- ja herättelykeinona. | ||
*'''P3 Ekotukitoiminnan levittäminen yrityksiin:''' Toimenpiteen vaikuttavuus on arvioitu kohtuulliseksi (20 GWh, 4 ktCO2), ja sen edellyttämät investoinnit melko vähäisiksi (0,2 milj. euroa). | *'''R6 Energiarenessanssi – matalaenergiasaneerauksien yhteishankkeet:''' Parannetaan olemassaolevan rakennuskannan energiatehokkuutta peruskorjauksien yhteydessä. Toimenpiteen vaikuttavuus on merkittävä (120 GWh, 24 ktCO2), mutta myös sen aiheuttamat kustannukset ovat suuremmat (2,9 milj. euroa) kuin monissa muissa toimenpide-ehdotuksissa. | ||
*'''P4 Energiatehokkuuden integrointi opetukseen:''' Toimenpiteen vaikutus on arvioitu melko pieneksi (5 GWh, 1 ktCO2), mutta sen kerrannaisvaikutukset voivat olla merkittävät, ja sen kustannukset on arvioitu melko pieniksi (0,1 M€). | *'''P3 Ekotukitoiminnan levittäminen yrityksiin:''' Koulutetaan ekotukihenkilöitä, jotka neuvovat työtovereitaan laajalti ympäristöasioissa, mm. lajittelussa, jätteen synnyn ehkäisyssä, paperinkulutuksen vähentämisessä, hankintojen teossa, energiansäästössä ja kestävissä liikkumismuodoissa. Toimenpiteen vaikuttavuus on arvioitu kohtuulliseksi (20 GWh, 4 ktCO2), ja sen edellyttämät investoinnit melko vähäisiksi (0,2 milj. euroa). | ||
*'''P6 Energiatehokkaat julkiset hankinnat:''' Toimenpiteen vaikuttavuus on arvioitu melko pieneksi (15 GWh, 3 ktCO2) ja myös sen edellyttämät investoinnit ovat vähäiset (0,2 milj. euroa). | *'''P4 Energiatehokkuuden integrointi opetukseen:''' Otetaan Vihreä lippu -ohjelma käyttöön kouluissa ja päiväkodeissa ja siten kasvatetaan lapsista ympäristöystävällisiä aikuisia. Toimenpiteen vaikutus on arvioitu melko pieneksi (5 GWh, 1 ktCO2), mutta sen kerrannaisvaikutukset voivat olla merkittävät, ja sen kustannukset on arvioitu melko pieniksi (0,1 M€). | ||
*'''L5 Kaupunkilogistiikan kehittäminen:''' Toimenpide-ehdotuksen vaikuttavuus on arvioitu kohtuulliseksi (40 GWh, 8 ktCO2), mutta se edellyttää myös suurehkoja investointeja (5 milj. euroa).<ref> | *'''P6 Energiatehokkaat julkiset hankinnat:''' Siirrytään kaupungin omissa ja julkisissa hankinnoissa energiatehokkaampaan suuntaan. Toimenpiteen vaikuttavuus on arvioitu melko pieneksi (15 GWh, 3 ktCO2) ja myös sen edellyttämät investoinnit ovat vähäiset (0,2 milj. euroa). | ||
*'''L5 Kaupunkilogistiikan kehittäminen:''' Tehostetaan kaupunkilogistiikan energiatehokkuutta perustamalla logistiikkakeskus ja kannustamanna kuljetusyrityksiä energiatehokkuuteen. Toimenpide-ehdotuksen vaikuttavuus on arvioitu kohtuulliseksi (40 GWh, 8 ktCO2), mutta se edellyttää myös suurehkoja investointeja (5 milj. euroa).<ref>Helsingin parhaat energiatehokkuuskäytännöt -työryhmän loppuraportti 2011. Helsingin kaupunki. Rakennusvirasto. 2011 http://dev.hel.fi/paatokset/media/att/58/585dd9cd4744dc052aa3c1efc651a2a0eaedb0f5.pdf</ref> | |||
Vuonna 2007 on osoitettu, että vuoteen 2020 mennessä sähkön käytön tehokkuutta olisi | Vuonna 2007 on osoitettu, että vuoteen 2020 mennessä sähkön käytön tehokkuutta olisi mahdollista parantaa 15 TWh/a (18% vuoden 2012 kulutuksesta) ja primäärienergian käyttöä 52 TWh/a (14% vuoden 2012 kulutuksesta). Kustannukset olisivat 18 €/MWh sähkö ja 23 €/MWh lämpö. Säästö olisi saavutettavissa remonteilla ja uuden teknologian käyttöönotolla kiinteistöissä ja teollisuudessa. Suomessa on 570 000 sähkölämmitteistä rakennusta, jotka voidaan saada yksinkertaisten älykkäiden järjestelmien avulla tasaamaan sähkönkulutusta reaaliaikaisesti. Kysyntäjouston lisääntyminen vähentää huippu-, säätö-, ja reservivoiman tarvetta ja alentaa näin energiakustannuksia.<ref name="jyx"/> | ||
=== WWF:n energiansäästöohjelma === | |||
WWF julkaisi 8.10.2015 arvionsa rakennuskannan energiansäästön mahdollisuksista mietittäessä energiantuotannon vaihtoehtoja. Heidän päätelmänsä oli, että nykyinen hiilivoima voitaisiin lopettaa kokonaan vuoteen 2050 mennessä, jos vain aktiivisesti tehostettaisiin rakennuskannan energiatehokkuutta. Säästöä siis syntyisi yhtä paljon kuin nykyään tuotetaan hiilellä kaukolämpöä. | |||
[http://yle.fi/uutiset/lahiotalojen_energiaremonteilla_kivihiili_historiaan/8365907] | |||
<ref name="wwf">Helsingin energiapäätös: Energiansäästö on polttoainevaihtoehdoista paras. WWF, Helsinki, 2015. http://wwf.fi/mediabank/7784.pdf</ref><ref name="wwf2"> WWF: Hajautettu malli energiatehokkuuden lisäyksellä vahvistettuna on paras ratkaisu Helsingille 8.10.2015 http://wwf.fi/wwf-suomi/viestinta/uutiset-ja-tiedotteet/WWF--Hajautettu-malli-energiatehokkuuden-lisayksella-vahvistettuna-on-paras-ratkaisu-Helsingille-2584.a</ref> | |||
Nämä WWF:n oletukset on otettu mukaan Helsingin rakennuskantamalliin, jotta voidaan tarkastella niitä osana energiakysymyksen kokonaisuutta. Eihän ole selvää, että säästetty energia kannattaa kompensoida nimenomaan vähentämällä hiilen käyttöä, vaan muitakin vaihtoehtoja tulee tarkastella. | |||
Rakennuskannan kehityksen osalta on perusurassa oletettu, että | |||
* 1,0 % yli 50 vuotiaista asuinrakennuksista puretaan vuosittain | |||
* 2,0 % yli 50 vuotiaista muista rakennuksista puretaan vuosittain | |||
* 2,5 % yli 30 vuotiaista rakennuksista korjataan vuosittain, jolloin niiden energiankulutus laskee keskimäärin 20 %. | |||
* Uutta rakennuskantaa rakennetaan väestön ja työpaikkojen lisääntymistä vastaava määrä olettaen, että lämmitetyt kerrosneliöt asukasta ja työpaikkaa kohden säilyvät nykyisellä tasolla. Oletettu asumisväljyys on 45,7 m<sup>2</sup>/hlö ja työpaikkaväljyys 52,0 m<sup>2</sup>/työpaikka. Oletettu keskimääräinen asuinkerroskorkeus on 3,2 m ja vastaavasti työpaikoille 4,9 m. Uusista asuintaloista 92 % liittyy kaukolämpöverkkoon. Muiden rakennusten osalta oletettu luku on 95 %. | |||
WWF:llä on perusuran lisäksi kaksi skenaariota, joista tässä tarkastellaan kunnianhimoisempaa skenaariota 2. Siinä oletetaan, että kaupunki koordinoi mittavan lähiöiden energiakorjaushankkeen, jonka seurauksena noin 40 000 kerrostaloasuntoa korjataan nopeutetusti energiatehokkaiksi vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi oletetaan, että energiatehokkaan korjausrakentamisen informointi moninkertaistetaan ja energiatehokkaan korjaamisen rahoitus turvataan. Nämä muut toimet hyödyttävät skenaariossa myös muun korjausrakentamisen energiatehokkuutta. Skenaariossa 2 oletetaankin, että energiatehokkuus parantuu peruskorjausten yhteydessä rakennuksissa keskimäärin 33 %. | |||
{| {{prettytable}} | |||
|+''' Energiatehokkuusskenaariot, lisäinvestointikustannukset sekä korjauksien seurauksena saavutettavat energiatehokkuussäästöt suhteessa lähtötilanteeseen WWF:n mukaan. <ref name="wwf"/><ref name="wwf2"/> | |||
|---- | |||
! Skenaario | |||
! Toimenpidekokonaisuus | |||
! Lisäkustannukset | |||
! Kaukolämmön säästö | |||
|---- | |||
| 1 | |||
| Energiatehokkaat ikkunat, julkisivun paikkaus ja poistoilmalämpöpumpun asennus | |||
| 93–111 €/m<sup>2</sup> | |||
| 105–125 kWh/m<sup>2</sup> | |||
|---- | |||
| 2 | |||
| Energiatehokkaat ikkunat, ulkovaipan ja yläpohjan lisäeristys sekä poistoilmalämpöpumpun asennus | |||
| 173–218 €/m<sup>2</sup> | |||
| 124–168 kWh/m<sup>2</sup> | |||
|---- | |||
|} | |||
Huomautus: Yllä olevan, WWF:n raportista saadun taulukon lukuja ei käytetä, koska ne lienevät liian suuria: jos 33 % parannus on 124-168 kWh/m2/a, niin lähtötaso 372-504 kWh/m2 on epäuskottavan korkea. Taulukko on kuitenkin laitettu tähän tiedoksi ja pohdittavaksi. | |||
{| {{prettytable}} | |||
|+'''Uudisrakentamisen energiankulutus (kWh/m<sup>2</sup>/a).<ref name="wwf"/><ref name="wwf2"/> Tässä oletetaan huomattavaa tehostumista, koska vanhemmissa rakennuksissa arvot ovat tyypillisesti 150 kWh/m2/a tai enemmän (ks. [[:op_en:Energy use of buildings|Energy use of buildings]]). | |||
! Vuosikymmen || Asuinrakennukset || Muut rakennukset | |||
|---- | |||
|| 2010|| 76.8|| 83.3 | |||
|---- | |||
|| 2020|| 48|| 52.43 | |||
|---- | |||
|| 2030|| 48|| 52.43 | |||
|---- | |||
|| 2040|| 32|| 34.79 | |||
|---- | |||
|| 2050|| 32|| 34.79 | |||
|---- | |||
|} | |||
==Yhteenvetotaulukko päästöistä== | ==Yhteenvetotaulukko päästöistä== | ||
Rivi 503: | Rivi 535: | ||
| Vuosaari A and B || || 550 || || || || - || - | | Vuosaari A and B || || 550 || || || || - || - | ||
|} | |} | ||
== Muita mahdollisia vaihtoehtoja == | |||
Tässä listataan lyhyesti erilaisia vaihtoehtoja, jotka ovat nousseet esiin erilaisissa keskusteluissa. Niitä ei ole kuitenkaan (toistaiseksi) otettu mukaan arviointimalliin. <ref>Juha Suni, Facebook-keskustelu erilaisista näkökulmista energiakysymykseen. 9.9.2015. [https://www.facebook.com/events/1674722242760160/1680909515474766/]</ref> | |||
=== Kouvolan metsäteollisuus === | |||
Kouvolan metsäteollisuuden tarjoama lämpö oli YVA-prosessissa esillä silloin, kun sinne suunniteltiin uutta täyden jalostusketjun biodieseltehdasta kuten Raumallekin. Lopulta rakennettiin osittainen jalostusketju, valmiin mäntyöljyn jatkojalostukseen ja vedyttämiseen perustuva linja Lappeenrantaan. Investoinnit ovat edelleen mahdollisia Kouvolassa. Nyt siellä ovat valmistumassa sellutehtaan tuotannon lisäysinvestoinnit. | |||
=== Uudenmaan laajuinen lämpökenttäpalvelu === | |||
Turussa käytetään lämmön ja kylmän avointa markkinapaikkaa uudessa kaupunginosassa. Jos tavanomainen kaukolämpöverkko laajennetaan neliputkiseksi, voidaan käydä osto- ja myyntikauppaa pumppulämmön raakaenergiaksi sopivalla noin 20-asteisella vedellä. Nesteeltä on todennäköisesti saatavissa lämmintä ilmaa ja vettä, joka on paljon arvokkaampaa kuin Sofia-mallin oletuksissa. Nesteen ja koko Uudenmaan teollisuuden ja kaupan sekä varastojen uudistuksissa lämpökenttäpalvelun olemassa olo mahdollistaisi arvokkaiden hukkalämpöjen hyödyntämisen esim. koko maakunnan laajuisessa verkostossa. | |||
=== Uusi Päijänteen vesistöalueen metsäteollisuus === | |||
Mahdollisuus tuoda alueelle lämpöä Keravan ja Lahden voimaloista täydennystehona: Jos Uudellamaalla olisi maakuntahallinnon, metropolihallinnon, yhteistyövaltuuskunnan, valtion tms. ylikunnallisen toimijan aikaansaama laaja ja monikäyttöinen lämpöverkko, siihen olisi helppoa kytkeä lisää lämpötehoa ulkopuolelta. Yksi edullinen lämmön lähde olisi vuonna 2017 alkavan, entistä vähemmän lämpöä kuluttavan Äänekosken biojalostamon eli pitkälle kehitetyn sellutehtaan puun ylijäämäkuori. Sitä olisi luvassa vaikka vesitiekuljetuksena 400-500 000 m<sup>3</sup> vuodessa Lahteen ja 200-300 000 m<sup>3</sup> vuodessa Keravalle tai Vuosaareen rautateitse. Ellei Uusimaa huoli kotimaista biopolttoainetta, se voidaan kuljettaa rautateitse vaikka Naantalin uuteen voimalaan. Lahdessa poltettavan kuoren osuus ei kuormittaisi maakuljetusyhteyksiä muutoin kuin sataman ja voimalan välillä Lahden kaupungissa. | |||
Satakunnassa, etenkin Porin Energia Oy:ssä on kokemusta noin 30 km yhdensuuntaisista kaukolämpövedoista satamakaupunginosasta kantakaupungille ja siitä edelleen lämmön ja höyryn toimituksista teollisuuteen ylös jokivartta. Linjakustannukset näillä lähes kivettömillä mailla ovat noin 2 miljoonaa €/km. | |||
Nämä ideat ovat nousseet esiin puolentoista vuoden ryhmäkirjoittamisessa "Uusi energiapolitiikka" -ryhmässä, Turun kaupunkiseudun kehittämistyössä ja Äänekosken teollisuuden uudistamisen sekä UPM:n biodieselprojektien yhteydessä viime vuosina. Kaikki lähteet ovat julkisia, tosin Uusi energiapolitiikka -ryhmään pitää pyytää jäsenyyttä Facebookissa. | |||
<noinclude> | |||
== Katso myös == | == Katso myös == | ||
Vanhemman, projektin aikaisen version tästä sivusta löydät [http://fi.opasnet.org/fi_wiki/index.php?title=Helsingin_energiap%C3%A4%C3%A4t%C3%B6ksen_vaihtoehdot_2015&oldid=30623 täältä]. Sen jälkeen sivua on siistitty projektin raporttia varten. | |||
{{Helsingin energiapäätös 2015}} | {{Helsingin energiapäätös 2015}} | ||
Rivi 511: | Rivi 567: | ||
<references/> | <references/> | ||
</noinclude> |
Nykyinen versio 20. marraskuuta 2015 kello 15.12
Tässä osiossa esitellään tarkemmin jokainen arvioinnissa mukana olleesta yhdestätoista vaihtoehdosta. Osa näistä vaihtoehdoista on päätöksen virallisia vaihtoehtoja, joista on jo tehty vaikutusarviointia ja hinta-arvioita. Toiset ovat tämän arvioinnin aikana esiin nousseita ratkaisuvaihtoehtoja, joista aikaisempaa tietoa ei juuri löytynyt. Tämän takia tiedon määrä ja tarkkuus näissä esittelyissä vaihtelee suuresti. Vaikka tällä sivulla jostain vaihtoehdosta ei kerrottaisikaan paljoa, kaikista vaihtoehdoista on kerätty arviot arvioinnin kannalta olennaisista tekijöistä kyseisille sivuille.
Tätä menoa
Tätä menoa -vaihtoehdossa Hanasaaren B- ja Salmisaaren B-voimalaitosten pääasiallisena polttoaineena pysyy kivihiili, mutta biopolttoaineet otetaan käyttöön 5−10 %:n osuudella ja teollisuuspäästödirektiivin edellyttämät muutokset voimalaitoksissa toteutetaan. Teollisuuspäästödirektiivi määrittää Euroopan Unionissa sijaitseville voimalaitoksille uudet päästöraja-arvot 1.1.2016 alkaen. Näiden raja-arvojen saavuttaminen edellyttää sekä Hanasaaren että Salmisaaren voimalaitoksissa muutoksia.[1]
Hanasaaressa toteutettavat muutokset ovat:[1]
- rikinpoiston tehostaminen
- katalyyttinen typpipäästön vähentäminen (SCR) tai ei-katalyyttinen typpipäästön vähentäminen (SNCR), tai polttotekniset ratkaisut
- sähkösuodattimien toiminnan tehostaminen tai uusiminen
Salmisaaren toimenpiteet pitävät sisällään:[1]
- rikinpoiston tehostamisen
- katalyyttinen typpipäästön vähentäminen tai polttotekniset ratkaisut
- sähkösuodattimien toiminnan tehostaminen tai uusiminen
Päästöt
Tässä on tarkasteltu lähinnä Hanasaaren ja Salmisaaren voimalaitosten päästöjä, koska ne ovat voimalaitokset, joihin muutoksia tehdään, vaikka ne ovatkin pieniä. Totta kai myös muut Helsingin voimalaitokset tuottavat tässä vaihtoehdossa samanlaisia päästöjä, kuin aina ennenkin.
Päästölähde | CO2 kt/a | CO2-ekv kt/a (sis. fosiilisten polttoaineiden khk-päästöt) | CO2-ekv kt/a (sis. fossiilisten ja biopolttoaineiden päästöt) |
---|---|---|---|
Voimalapäästöt | 2 524 | 2 533 | 2 687 |
Polttoainekuljetusten päästöt | 8 | ||
Total | 2 540 | 2 700 |
Lentotuhka (t/a) | Pohjatuhka (t/a) | Rikinpoiston lipputuotteet (t/a) | Yhteensä (t/a) | |
---|---|---|---|---|
Hanasaari, biopolttoaineita 10 % | 59 000 | 12 000 | 8 000 | 79 000 |
Salmisaari, biopolttoaineita 10 % | 45 000 | 11 000 | 9 000 | 65 000 |
Yhteensä | 104 000 | 23 000 | 17 000 | 144 000 |
NO2 (t/a) | SO2 (t/a) | Hiukkaset (t/a) | |
Salmisaari A ja B | 946 | 996 | 92 |
Kustannukset
Ei kiinteitä kustannuksia, koska mitään ei rakenneta tai uusita.
Polttoaineissa hiilen kustannukset vähenevät hieman, kun sen tilalla poltetaan pieniä määriä pellettejä ja sitä tarvitsee vähemmän. Pellettejä tuodaan Hanasaaren laitokselle korkeintaan 11 rekkalastillista päivässä ja Salmisaaren laitokselle korkeintaan 14.[1]
Tuotanto
Sähkö MW | Lämpö MW | Polttoaine | |
---|---|---|---|
Hanasaari | 220 | 420 | kivihiili, pelletit |
Salmisaari | 160 | 300 | kivihiili, pelletit |
Yhteensä | 380 | 720 |
Vuosaari C
Vuosaareen rakennetaan uusi voimala. Uusi voimala (Vuosaari C) voi polttaa biopolttoaineita, lähinnä puuhaketta, ja hiiltä millä tahansa suhteella. Vuosaasesta rakennetaan energiatunneli Hanasaareen sähkön ja kaukolämmön siirtämiseksi Helsingin keskustaan.
Vaikutukset:
- Päästöt
- Kustannukset
- Liikenne
- Melu (Natura 2000 -alue vieressä)
- Ilmanlaatu
- Metsät lähialueilla ja kauempana Suomessa
- Hiilineutraalius-tavoitteen saavuttaminen
- Tuotantoteho
- Rakennusalan työpaikat
- Päätöksentekijä: Helsingin kaupunki, Helen
Kuvaus
Vuosaareen rakennetaan uusi C-voimalaitos sekä kaukolämmön ja sähkön siirtoon tarkoitettu energiatunneli Vuosaaresta Hanasaareen. Vuosaaren C-voimalaitoksen suunnitelmien perustana on oletus, että laitoksessa käytetään pääosin biopolttoaineita (enintään 80%) sekä kivihiiltä (20%).[1] Käytettäviksi biopolttoaineiksi on suunniteltu metsähaketta ja pellettejä sekä pieniä määriä peltobiomassoja. Myös biohiilen käyttö on mahdollista. Biopolttoaineesta noin 60 prosenttia olisi tarkoitus löytää kotimaasta.[3]
Laitos on suunniteltu varustettavaksi biopolttoaineiden polttoon kehitetyllä kiertoleijupetikattilalla. Kaukolämmön tuotantovarmuuden takaamiseksi laitos suunnitellaan niin, että polttoaineena voidaan käyttää myös pelkkää kivihiiltä, mutta tarvittaessa voimalaitos voidaan suunnitella myös 100 % biopolttoaineiden käyttöön. Jo tehdyssä YVA:ssa käytettiin vertailuvaihtoehtoina 100 % biopolttoaineita sekä ääritilanteena 100 % kivihiiltä.[1]
Samalla Vuosaaren ja Hanasaaren välille rakennetaan 12 kilometriä pitkä kallioon louhittava energiatunneli kaukolämmön ja mahdollisesti sähkön siirtämiseksi koko kaupungin tarpeisiin. Voimalaitoksen viereen rakennetaan polttoaineiden varastot, juna- ja rekkapurkupaikka, kuljetin ja mahdollinen tieyhteys radan yli.[1]
Päästöt
Uuden voimalaitoksen päästöt tulisivat pääasiassa kahdesta lähteestä: biopolttoaineiden ja kivihiilen poltosta sekä polttoaineiden kuljetuksesta Vuosaareen.
Polttoaine tuodaan voimalaitokselle laivalla, proomulla, junalla ja kuorma-autoilla. Koska Vuosaaren C-voimalaitoksessa tarvittavat polttoainemäärät ovat suuria, on voimalaitoksen polttoainehuolto suunniteltu toteutettavaksi pääosin merikuljetuksin. Juna ja kuorma-autot ovat täydentäviä kuljetustapoja. Laivakuljetuksia tullaan käyttämään biopolttoaineille, hiilelle ja öljylle.[1] Juna- ja kuorma-autokuljetuksia käytetään pääasiassa biopolttoaineiden, junaa myös kivihiilen kuljetuksiin. Kuljetuksia voidaan suorittaa seitsemänä päivänä viikossa 24 tuntia päivässä.
Voimalan poltosta syntyvät savukaasut johdetaan savukaasun puhdistukseen, jossa mukana seuranneet hiukkaset poistetaan, minkä jälkeen savukaasut johdetaan savukaasupuhaltimien kautta savupiippuun. Polttoaineen tuhka poistetaan pohjatuhkana tulipesästä ja lentotuhkana savukaasun puhdistuksesta. Savukaasut puhdistetaan tehokkaasti, joten haitat lähiympäristön kasvillisuudelle pysyvät vähäisinä. Piipun korkea päästökorkeus edesauttaa päästöjen tehokasta laimenemista ulkoilmaan, joten vaikutukset yksittäisen alueen pitoisuuksiin minimoituvat. Asiasta tehdyn YVA-raportin leviämismallilaskelmien tulosten perusteella voidaan arvioida, että uusi C-voimalaitosyksikkö aiheuttaa vain pienen lisän koko pääkaupunkiseudun ilman epäpuhtauspitoisuustasoihin. Laskeumalla ei arvioida olevan haitallisia vaikutuksia Natura-alueiden kasvillisuuteen Östersundomin lintuvesien ja Mustavuoren lehdon Natura-alueella tai etäämpänä koillisen suunnassa sijaitsevalla Sipoonkorven Natura-alueella.[1]
Leviämismallilaskelmien tulosten perusteella voidaan arvioida, että Helsingin Energian voimalaitosten normaalitoiminnan typenoksidi-, rikkidioksidi- tai pienhiukkaspäästöt eivät aiheuta terveydellistä riskiä lähialueen asukkaille, sillä terveyden suojelemiseksi annetut ilmanlaadun ohje- ja raja-arvot alittuvat kaikissa tarkasteluvaihtoehdoissa. Leviämislaskelmien tuloksia arvioitaessa on otettava huomioon, että YVA-raportissa ei ole tarkastelu laitosten mahdollisia päästöjä häiriötilanteessa eikä voimalaitosten ja alueen muiden päästölähteiden yhteisvaikutusta alueen ilmanlaatuun.[1]
Vuosaaren uuden voimalaitoksen polttosuhteista on esitetty kolme vaihtoehtoa:
- V1: 80% biopolttoaineita, 20% hiiltä
- V2: 100% biopolttoaineita
- V3: 100% hiiltä
CO2, kt/a | CO2-ekv, kt/a (sis. fossiilisten polttoaineiden khk-päästöt) | CO2-ekv, kt/a (sis. fossiilisten ja biopolttoaineiden khk-päästöt) | |
---|---|---|---|
V1 voimalapäästöt | 1 468 | 1 402 | 3 061 |
V2 voimalapäästöt | 1 073 | 1 114 | 3 090 |
V3 voimalapäästöt | 2 722 | 2 882 | 2 947 |
V1 polttoainekuljetuksen päästöt | 15 | ||
V2 polttoainekuljetuksen päästöt | 23 | ||
V3 polttoainekuljetuksen päästöt | 6 | ||
V1 yhteensä | 1 480 | 3 080 | |
V2 yhteensä | 1 140 | 3 110 | |
V3 yhteensä | 2 890 | 2 950 |
Alavaihtoehto | Lentotuhka (t) | Pohjatuhka (t) | Rikinpoiston lopputuote (t) | Yhteensä (t) |
---|---|---|---|---|
V1 | 59 000 | 10 000 | - | 69 000 |
V2 | 52 000 | 9 800 | - | 62 000 |
V3 | 82 000 | 52 000 | - | 134 000 |
Voimalaitos | NO2 (t/a) | SO2 (t/a) | Hiukkaset (t/a) |
---|---|---|---|
Vuosaari C | 853 | 853 | 57 |
Vuosaari A and B | 550 | - | - |
Yhteensä | 2 349 | 1 849 | 149 |
Kustannkset
Rakennuskustannukset
Uusi voimala olisi luultavasti tuplasti kalliimpi investointi kuin vanhojen voimaloiden muutostyöt.[3] Vuonna 2011 tehdyn arvion mukaan itse voimala maksaa arviolta noin 650 miljoonaa euroa, energiatunneli 180 miljoonaa. Arvio kokonaiskustannuksista oli 1,2 miljardia euroa.[4]
Käyttökustannukset
Vuotuinen polttoaineen kulutus tulee olemaan noin 4 TWh riippuen vuodesta sekä laitoksen ajotavasta.[1]
Mikäli Vuosaaren C-voimalaitos käyttäisi 100 %:sesti biopolttoaineita (suhde 90 % metsähaketta, 10 % pellettiä), se tarkoittaa polttoainemääränä vuodessa 1,8 miljoonaa tonnia haketta ja 103 000 tonnia pellettiä.
Mikäli biopolttoaineen osuus olisi 80 % (suhde 90 % metsähaketta, 10 % pellettiä), tarkoittaisi se polttoainemääränä vuodessa 1,46 miljoonaa tonnia haketta, 82 000 tonnia pellettejä ja 140 000 tonnia kivihiiltä.
Mikäli Vuosaaren C-voimalaitos käyttäisi pelkästään kivihiiltä, sitä tarvittaisiin vuodessa 660 000 tonnia.[1]
Kivihiili | Metsähake | Puupelletti | ||
Polttoaineen kulutus | t/h | 0–108 | 0–334 | 0–178 |
Polttoaineen kulutus | m3/h | 0–135 | 0–1 113 | 0–255 |
Näiden polttoaineiden kustannukset on laskettu tarkemmin mallissa.
Tuotanto
Uuden voimalaitoksen kaukolämpöteho olisi noin 350 MW ja sähköteho noin 200 MW. [5]
Vaikutukset Natura 2000 -alueelle
Vuosaaren laitosalueen vieressä on Porvarinlahden Natura 2000 -alue. Vallitseva tuulensuunta alueella on lounaasta. Sataman melumuuri ja ennen kaikkea Niinisaaren metsäinen vyöhyke rajoittavat päästöjen leviämistä koilliseen ja Natura-alueelle. Kasvillisuus sitoo pölyä erityisesti kesäaikaan.[1]
Hanasaaren purku
Hanasaaren voimalaitos puretaan ja sen tilalle rakennetaan asuinrakennuksia.
Vaikutukset:
- Päästöt
- Kustannukset
- Maankäyttö lähellä Helsingin keskustaa
- Asuntojen hinnat Helsingissä
- Keskustaympäristön miellyttävyys
- Tuotantoteho
- Rakennusalan työpaikat
- Päätöksentekijä: Helsingin kaupunki, Helen
Päästöt
Hanasaaren voimalasta ei sen sulkemisen jälkeen tule päästöjä.
Kustannukset
Purun kustannukset, asuinrakennusten rakennuskustannukset.
Hyöty?
Kun Hanasaaren laitos puretaan, hyvä paikka keskustassa vapautuu asuinrakennusten käyttöön. Purkaminen vaikuttaa myös merkittävästi Helsingin keskustan maisemaan, kun laitoksen varastohiilikasoja ei enää ole.
Hanasaari 40 bio
Hanasaaren voimala remontoidaan polttamaan 40% biopolttoaineita hiilen seassa.
Vaikutukset:
- Päästöt
- Kustannukset
- Metsät ympäri Suomea
- Tuotantoteho
- Biopolttoaineita myyvien kuntien ja kaupunkien talous
- Rakennusalan työpaikat
- Päätöksentekjä: Helsingin kaupunki, Helen
Päästöt
Hanasaaren voimalaitokselle pelletti tuodaan pääasiassa laivoilla. Hanasaareen tulisi arvion mukaan vuorokaudessa noin 18 autokuljetusta pellettiä ja vuodessa yhteensä noin 100 alusta, joka sisältää sekä pelletti- että kivihiilikuljetukset.[1]
CO2, kt/a | CO2-ekv, kt/a (sis. fossiilisten polttoaineiden khk-päästöt) | CO2-ekv, kt/a (sis. fossiilisten ja biopolttoaineiden khk-päästöt | |
Voimalan päästöt | 1 594 | 1 606 | 2 837 |
Polttoainekuljetuksen pästöt | 11 | ||
Yhteensä | 1 620 | 2 850 |
NO2 (t/a) | SO2 (t/a) | Hiukkaset (t/a) |
1 224 | 1 224 | 122 |
Lentotuhka (t/a) | Pohjatuhka (t/a) | Rikinpoiston lopputuote (t/a) | Yhteensä (t/a) |
40 000 | 9 000 | 6 000 | 54 000 |
Kustannukset
Rakennuskustannukset
Vuonna 2011 tehdyn arvion mukaan pelkkä voimalaitos maksaa noin 100 miljoonaa. Kokonaisvaikutus Helsingin Energian investointikustannuksiin on 500 miljoonaa.[4]
Käyttökustannukset
Hanasaaressa käytetään noin 390 000 tonnia kivihiiltä vuodessa ja pellettiä noin 380 000 tonnia. Tuki- ja varapolttoaineena käytetään öljyä arviolta 11 500 tonnia vuodessa.[1]
Tuotanto
Tuotanto Hanasaaressa ei muutu, vaikka polttoaine muuttuisikin.
Sähkö MW | Lämpö MW | Polttoaine |
---|---|---|
220 | 420 | hiili, pelletit |
Salmisaari 40 bio
Salmisaaren voimala remontoidaan polttamaan 40% biopolttoaineita hiilen seassa.
Vaikutukset:
- Päästöt
- Kustannukset
- Metsät ympäri Suomea
- Tuotantoteho
- Biopolttoaineita myyvien kaupunkien talous
- Rakennusalan työpaikat
- Päätöksentekijä: Helsingin kaupunki, Helen
Päästöt
Kasvihuonekaasupäästöt Salmisaaresta sen polttaessa 40% biopolttoaineita näkyvät Hanasaaren kanssa yhdessä Hanasaari 40 -vaihtoehdon esittelyn päästötaulukossa.
NO2 (t/a) | SO2 (t/a) | Hiukkaset (t/a) |
946 | 996 | 92 |
Lentotuhka (t/a) | Pohjatuhka (t/a) | Rikinpoiston lopputuote (t/a) | Yhteensä (t/a) |
30 000 | 8 000 | 6 000 | 44 000 |
Salmisaaressa käytetään kivihiiltä noin 290 000 tonnia vuodessa ja pellettiä noin 280 000 tonnia. Tuki- ja varapolttoaineena öljyä käytetään arviolta 11 500 tonnia vuodessa. Salmisaaren voimalaitokselle pelletit tulevat autokuljetuksilla. YVA-raportissa on arvioitu, että Salmisaareen tulisi noin 53 autokuljetusta pellettiä vuorokaudessa. Helsingin Energia selvittää myös kuljetusvaihtoehtoa, jossa Salmisaaressa käytettäviä pellettejä tuotaisiin myös Hanasaaren sataman kautta. Jos kaikki Salmisaaressa käytettävät pelletit kuljetettaisiin Hanasaaren kautta, sen satamaan kulkisi vuosittain noin 90 pelletti- ja kivihiilialusta tuomaan polttoainetta Salmisaareen.[1]
Tuotanto
Tuotanto Salmisaaren laitoksella pysyy samana, vaikka polttoaine muuttuisikin.
Sähkö MW | Lämpö MW | Polttoaine |
---|---|---|
160 | 300 | hiili, pelletit |
Biolämpölaitokset
Salmisaaren öljylämpölaitos suljetaan ja Salmisaareen ja Vuosaareen rakennetaan uudet biolämpölaitokset.
Vaikutukset:
- Päästöt
- Kustannukset
- Metsät ympäri Suomea
- Tuotantoteho
- Biopolttoaineita myyvien kaupunkien talous
- Rakennusalan työpaikat
- Päätöksentekijä: Helsingin kaupunki, Helen
Kuvaus
Salmisaaren öljylämpökeskus korvataan uudella pellettilämpölaitoksella, joka voidaan ottaa käyttöön jo vuonna 2017. Laitoksen teho on noin 100 MW. Samalla rakennetaan Vuosaaren voimalaitosalueelle ja mahdollisesti myös muulle laitospaikalle uusi biolämpölaitos. Biolämpölaitosten polttoaineina käytetään pellettiä ja/tai haketta. Myös biohiilen käyttö on mahdollista. Vaihtoehdossa säilytetään mahdollisuus rakentaa Vuosaaren alueelle tulevaisuudessa yhteistuotantovoimalaitos. Kun biolämpölaitokset on otettu käyttöön ja riittävä lämmöntuotantokapasiteetti on pystytty varmistamaan 2020-luvun alkupuolella, Hanasaaren yhteistuotantovoimalaitoksen toiminnasta on mahdollista luopua. Tällöin valtaosa voimalaitosalueesta vapautuu muuhun käyttöön. Myös siltayhteys Sompasaaren ja Kruununhaan välillä on mahdollista toteuttaa. Ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella vaihtoehto on mahdollista toteuttaa. Helenin mukaan tämä vaihtoehto jättää tilaa erilaisille energiatehokkuusratkaisuille sekä uudet lämmöntuotantoratkaisuille, joita toteutetaan vaiheittain niiden toteuttamisedellytysten täyttyessä. Näitä ratkaisuja voivat olla toteuttamassa sekä Helen että muut toimijat.
Vaihtoehdon toteutuksen edellyttämät investoinnit ovat noin 360 miljoonaa euroa. Helenin selvitysten mukaan tämä vaihtoehto on kokonaiskustannuksiltaan edullisempi kuin Hanasaaren ja Salmisaaren remontoiminen polttamaan 40% biopolttoainetta tai Hanasaaren purkaminen ja Vuosaaren voimalaitoksen rakentaminen. [7].
Lisätietoa Helenin blogissa (http://blogi.helen.fi/helenilta-uusi-hajautettu-malli-hiilidioksidipaastojen-vahentamiseen/) ja HS:n uutisessa Hanasaaren alueesta (http://www.hs.fi/kaupunki/a1305963824515).
Loviisan ydinkaukolämpö
Loviisaan rakennetaan uusi ydinvoimala, josta kuljetetaan kaukolämpöä Helsinkiin.
Vaikutukset:
- Päästöt
- Kustannukset
- Ydinjäte
- Turvallisuudentunne
- Tuotantoteho
- Rakennusalan työt
- Päätöksentekijät: Helsingin kaupunki, Fortum, Loviisan kaupunki, valtio
Kuvaus
Uudessa Loviisan laitosyksikössä olisi lämpöteholtaan enintään 4 600 megawatin kevytvesireaktori ja yksikön nettosähköteho olisi 1 000 - 1 800 megawattia. Mikäli laitosyksikkö tuottaisi myös kaukolämpöä, sen sähköteho olisi 800 - 1 600 megawattia ja kaukolämpöteho olisi noin 1 000 megawattia. [8]
Loviisasta rakenneetaan kaukolämpötunneli Helsinkiin kaukolämmön siirtämiseksi. Kaukolämpötunnelin rakentaminen maksaisi noin 700 miljoonaa euroa ja kaukolämmön talteenoton mahdollistavan laitoksen rakentaminen noin 500 miljoonaa euroa enemmän kuin vain sähköä tuottavan ydinvoimalan. Voimalan kokonaiskustannusarvio on noin 4 miljardin euron luokkaa. Kaukolämmön tuotannon seurauksena ydinvoimalan sähköteho hieman laskisi, mutta kokonaisuutena ydinkaukolämmön omakustannushinta olisi 16 euroa per megawattitunti.[9]
Ydinkaukolämpö tulisi Pöyryn selvitysen pohjalta siinä tarkastelluista vaihtoehdoista taloudellisesti raskaimmaksi. Selvityksessä tarkastellut vaihtoehdot olivat Hanasaaren ja Salmisaaren remontointi, Hanasaaren purku ja Vuosaaren rakennus ja hajautettu uusiutuva energia. Selvitysten pohjalta ydinkaukolämpöön liittyisivät suurimmat toteutukselliset ja taloudelliset riskit.[10]
Taustaa: Uutinenvuodelta 2007, joka käsittelee ydinkaukolämmön rakentamista Loviisasta Helsinkiin. Loviisan_hukkalampo_uutinen
Nesteen hukkalämpö
Hukkalämpö Nesteen öljynjalostamolta Porvoosta käytetään Helsingissä kaukolämpönä.
Vaikutukset:
- Kustannukset
- Tuotantoteho
- Rakennusalan työpaikat
- Päätöksentekijät: Helsingin kaupunki, Neste, Porvoon kaupunki, Sipoon kunta.
Kuvaus
Nesteen öljynjalostamolla syntyy paljon hukkalämpöä, joka siirtyy nykyisin jäähdytysvesiverkon kautta mereen. Jäähdytysveden lämpötila on alueella 20-35 C ja siirtyvä teho noin 700 MW tasolla. Käytännössä noin 300 MW maksimimäärä, jonka teknisesti voisi suunnitella siirrettäväksi. Tämä teho on mahdollista toimittaa ympärivuotisesti tasaisena perustehona. Lämmön hankinta Nesteeltä ei suoraan lisää CO2-päästöjä. Sen lämpötilan nosto hyödynnettävälle alueelle vaatii kuitenkin sähköä, jonka ostaminen lisää mahdollisesti välillisiä päästöjä.
Ratkaistavia haasteita tässä vaihtoehdossa ovat muun muassa investointikustannus ja lämpöpumppujen teknologia, koska siirrettävä lämpöteho on suuri ja käytettävän teknoĺogian täytyy sopia jalostamoympäristöön. Tarvittavat investoinnit sisältävät lämpöpumput, sähköverkon vahvistamisen Kilpilahdessa, varsinaisen siirtoputken Kilpilahden ja Vuosaaren välille sekä kaukolämpöverkon vahvistamisen Vuosaaren ja Helsingin keskustan välille. Investointien kokonaissumma on 250-500 M€.
Neste on kiinnostunut selvittämään mahdollisuuksia yhteistyöhön Helsingin kanssa, vaikkei tämä vaihtoehto toteutuisikaan.
Hajautettu energiantuotanto
Hajautetun energian osuutta Helsingissä lisätään esimerkiksi lämpöpumpuilla, maalämmöllä, tuulimyllyillä, puun pienpoltolla ja aurinkopaneeleilla, joilla tuotetaan sähköä tai lämpöä yksittäisille rakennuksille.
Vaikutukset:
- Päästöt
- Kustannukset
- Tuotantoteho
- Turismi ja Suomen imago
- Rakennusalan työt
- Työt tutkimuksessa?
- Päätöksentekijä: Helsingin kaupunki, kaupungin asukkaat
Kuvaus
Uusiutuvilla energialähteillä voitaisiin nykyisen uusiutuvan tuotannon lisäksi tuottaa vuonna 2020 sähköä 18 TWh (21% vuoden 2012 kulutuksesta) ja primäärienergiaa 40 TWh (11% vuoden 2012 kulutuksesta) kustannuksella 35€/MWh sähkölle ja 27€/MWh lämpölle. Nopeasti käyttöön otettavat resurssit koostuvat pääasiassa puu- ja maatalouspohjaisesta bioenergiasta, tuulienergiasta ja lämpöpumpuista sekä pidemmällä aikavälillä myös aurinkoenergiasta. [11]
Helsinkin kaupunkisuunnitteluvirasto julkaisi 14.10.2015 selvityksen tuulivoiman hyväksyttävyydestä Helsingissä. [12] Sen mukaan tuulivoiman sijoittamiseen Helsingin kaupungin alueelle, erityisesti merialueelle, suhtaudutaan yllättävänkin myönteisesti.
Suuret lämpöpumput
Rakennetaan suuria lämpöpumppuja, jotka ottavat lämpöä Itämerestä (kuten Tukholmassa) tai erittäin syvistä porarei'istä ja tuottavat kaukolämpöä.
Vaikutukset:
- Päästöt
- Kustannukset
- Itämeri
- Tuotantoteho
- Ympäristöön ja politiikkaan liittyvät huolet
- Turismi ja Suomen imago
- Rakennusalan työpaikat
- Päätöksentekijä: Helsingin kaupunki
Energiansäästö
Helsingin rakennuksia remontoidaan, isoilla kampanjoilla vaikutetaan ihmisten asenteisiin ja nollaenergiataloja rakennetaan, jotta energiankulutusta vähennetään huomattavasti.
Vaikutukset
- Päästöt
- Kustannukset
- Turismi ja Suomen imago
- Tuotantoteho
- Rakennusalan työt
- Päätöksentekijä: Helsingin kaupunki, kaupungin asukkaat
Kuvaus
Energiansäästöneuvottelukunnan lausunnossa on nostettu esiin seitsemän hanketta, joiden arvioitu yhteenlaskettu energiansäästö on 325 GWh, 65 kt CO2 ja kustannukset ovat 9,4 miljoonaa euroa. Toimenpiteet ovat:
- R1 Energiakaavoitus: Kaavoitetaan alueen mahdollisimman energiatehokkaiksi. Energiakaavoituksella voidaan Helsingissä järjestelmällisesti tarkastella rakennusten sijoittelua, alueellisia energiaratkaisuja sekä aluerakentamisen tehokkuutta. Toimenpiteen arvioitu energiansäästö- ja hiilidioksidipäästöjen vähennysvaikutus on neljän suurimman joukossa (120 GWh/a, 24 ktCO2). Se ei edellytä merkittäviä investointeja (1 milj. euroa).
- R5 Rakennuskannan lämpökamerakuvaus ilmasta: Lämpökameralla kuvataan rakennuskantaa, jotta energiatehottomat talot ja alueet löydetään ja nidien energiatehokkuutta voidaan parantaa. Toimenpiteen vaikuttavuus on arvioitu aika pieneksi (5 GWh, 1 ktCO2), mutta sen näkyvyys voisi olla merkittävä samoin kuin toimivuus yksityisten taloyhtiöiden motivointi- ja herättelykeinona.
- R6 Energiarenessanssi – matalaenergiasaneerauksien yhteishankkeet: Parannetaan olemassaolevan rakennuskannan energiatehokkuutta peruskorjauksien yhteydessä. Toimenpiteen vaikuttavuus on merkittävä (120 GWh, 24 ktCO2), mutta myös sen aiheuttamat kustannukset ovat suuremmat (2,9 milj. euroa) kuin monissa muissa toimenpide-ehdotuksissa.
- P3 Ekotukitoiminnan levittäminen yrityksiin: Koulutetaan ekotukihenkilöitä, jotka neuvovat työtovereitaan laajalti ympäristöasioissa, mm. lajittelussa, jätteen synnyn ehkäisyssä, paperinkulutuksen vähentämisessä, hankintojen teossa, energiansäästössä ja kestävissä liikkumismuodoissa. Toimenpiteen vaikuttavuus on arvioitu kohtuulliseksi (20 GWh, 4 ktCO2), ja sen edellyttämät investoinnit melko vähäisiksi (0,2 milj. euroa).
- P4 Energiatehokkuuden integrointi opetukseen: Otetaan Vihreä lippu -ohjelma käyttöön kouluissa ja päiväkodeissa ja siten kasvatetaan lapsista ympäristöystävällisiä aikuisia. Toimenpiteen vaikutus on arvioitu melko pieneksi (5 GWh, 1 ktCO2), mutta sen kerrannaisvaikutukset voivat olla merkittävät, ja sen kustannukset on arvioitu melko pieniksi (0,1 M€).
- P6 Energiatehokkaat julkiset hankinnat: Siirrytään kaupungin omissa ja julkisissa hankinnoissa energiatehokkaampaan suuntaan. Toimenpiteen vaikuttavuus on arvioitu melko pieneksi (15 GWh, 3 ktCO2) ja myös sen edellyttämät investoinnit ovat vähäiset (0,2 milj. euroa).
- L5 Kaupunkilogistiikan kehittäminen: Tehostetaan kaupunkilogistiikan energiatehokkuutta perustamalla logistiikkakeskus ja kannustamanna kuljetusyrityksiä energiatehokkuuteen. Toimenpide-ehdotuksen vaikuttavuus on arvioitu kohtuulliseksi (40 GWh, 8 ktCO2), mutta se edellyttää myös suurehkoja investointeja (5 milj. euroa).[13]
Vuonna 2007 on osoitettu, että vuoteen 2020 mennessä sähkön käytön tehokkuutta olisi mahdollista parantaa 15 TWh/a (18% vuoden 2012 kulutuksesta) ja primäärienergian käyttöä 52 TWh/a (14% vuoden 2012 kulutuksesta). Kustannukset olisivat 18 €/MWh sähkö ja 23 €/MWh lämpö. Säästö olisi saavutettavissa remonteilla ja uuden teknologian käyttöönotolla kiinteistöissä ja teollisuudessa. Suomessa on 570 000 sähkölämmitteistä rakennusta, jotka voidaan saada yksinkertaisten älykkäiden järjestelmien avulla tasaamaan sähkönkulutusta reaaliaikaisesti. Kysyntäjouston lisääntyminen vähentää huippu-, säätö-, ja reservivoiman tarvetta ja alentaa näin energiakustannuksia.[11]
WWF:n energiansäästöohjelma
WWF julkaisi 8.10.2015 arvionsa rakennuskannan energiansäästön mahdollisuksista mietittäessä energiantuotannon vaihtoehtoja. Heidän päätelmänsä oli, että nykyinen hiilivoima voitaisiin lopettaa kokonaan vuoteen 2050 mennessä, jos vain aktiivisesti tehostettaisiin rakennuskannan energiatehokkuutta. Säästöä siis syntyisi yhtä paljon kuin nykyään tuotetaan hiilellä kaukolämpöä. [2] [14][15]
Nämä WWF:n oletukset on otettu mukaan Helsingin rakennuskantamalliin, jotta voidaan tarkastella niitä osana energiakysymyksen kokonaisuutta. Eihän ole selvää, että säästetty energia kannattaa kompensoida nimenomaan vähentämällä hiilen käyttöä, vaan muitakin vaihtoehtoja tulee tarkastella.
Rakennuskannan kehityksen osalta on perusurassa oletettu, että
- 1,0 % yli 50 vuotiaista asuinrakennuksista puretaan vuosittain
- 2,0 % yli 50 vuotiaista muista rakennuksista puretaan vuosittain
- 2,5 % yli 30 vuotiaista rakennuksista korjataan vuosittain, jolloin niiden energiankulutus laskee keskimäärin 20 %.
- Uutta rakennuskantaa rakennetaan väestön ja työpaikkojen lisääntymistä vastaava määrä olettaen, että lämmitetyt kerrosneliöt asukasta ja työpaikkaa kohden säilyvät nykyisellä tasolla. Oletettu asumisväljyys on 45,7 m2/hlö ja työpaikkaväljyys 52,0 m2/työpaikka. Oletettu keskimääräinen asuinkerroskorkeus on 3,2 m ja vastaavasti työpaikoille 4,9 m. Uusista asuintaloista 92 % liittyy kaukolämpöverkkoon. Muiden rakennusten osalta oletettu luku on 95 %.
WWF:llä on perusuran lisäksi kaksi skenaariota, joista tässä tarkastellaan kunnianhimoisempaa skenaariota 2. Siinä oletetaan, että kaupunki koordinoi mittavan lähiöiden energiakorjaushankkeen, jonka seurauksena noin 40 000 kerrostaloasuntoa korjataan nopeutetusti energiatehokkaiksi vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi oletetaan, että energiatehokkaan korjausrakentamisen informointi moninkertaistetaan ja energiatehokkaan korjaamisen rahoitus turvataan. Nämä muut toimet hyödyttävät skenaariossa myös muun korjausrakentamisen energiatehokkuutta. Skenaariossa 2 oletetaankin, että energiatehokkuus parantuu peruskorjausten yhteydessä rakennuksissa keskimäärin 33 %.
Skenaario | Toimenpidekokonaisuus | Lisäkustannukset | Kaukolämmön säästö |
---|---|---|---|
1 | Energiatehokkaat ikkunat, julkisivun paikkaus ja poistoilmalämpöpumpun asennus | 93–111 €/m2 | 105–125 kWh/m2 |
2 | Energiatehokkaat ikkunat, ulkovaipan ja yläpohjan lisäeristys sekä poistoilmalämpöpumpun asennus | 173–218 €/m2 | 124–168 kWh/m2 |
Huomautus: Yllä olevan, WWF:n raportista saadun taulukon lukuja ei käytetä, koska ne lienevät liian suuria: jos 33 % parannus on 124-168 kWh/m2/a, niin lähtötaso 372-504 kWh/m2 on epäuskottavan korkea. Taulukko on kuitenkin laitettu tähän tiedoksi ja pohdittavaksi.
Vuosikymmen | Asuinrakennukset | Muut rakennukset |
---|---|---|
2010 | 76.8 | 83.3 |
2020 | 48 | 52.43 |
2030 | 48 | 52.43 |
2040 | 32 | 34.79 |
2050 | 32 | 34.79 |
Yhteenvetotaulukko päästöistä
Voimala | CO2 (kt/a) | SO2 (t/a) | Lentotuhka (t/a) | Pohjatuhka (t/a) | Rikinpoiston lopputuotteet (t/a) | NO2 | Hiukkaset (t/a) |
---|---|---|---|---|---|---|---|
Hanasaari, bio 10 % | yht. 2 524 | 59 000 | 12 000 | 8 000 | |||
Salmisaari, bio 10 % | 996 | 45 000 | 11 000 | 9 000 | 946 | 92 | |
Hanasaari, bio 40% | yht. 1 594 | 1224 | 40 000 | 9 000 | 6 000 | 1224 | 122 |
Salmisaari, bio 40% | 966 | 30 000 | 8 000 | 6 000 | 946 | 92 | |
Vuosaari C (80-20) | 1 468 | 853 | 59 000 | 10 000 | - | 853 | 57 |
Vuosaari A and B | 550 | - | - |
Muita mahdollisia vaihtoehtoja
Tässä listataan lyhyesti erilaisia vaihtoehtoja, jotka ovat nousseet esiin erilaisissa keskusteluissa. Niitä ei ole kuitenkaan (toistaiseksi) otettu mukaan arviointimalliin. [16]
Kouvolan metsäteollisuus
Kouvolan metsäteollisuuden tarjoama lämpö oli YVA-prosessissa esillä silloin, kun sinne suunniteltiin uutta täyden jalostusketjun biodieseltehdasta kuten Raumallekin. Lopulta rakennettiin osittainen jalostusketju, valmiin mäntyöljyn jatkojalostukseen ja vedyttämiseen perustuva linja Lappeenrantaan. Investoinnit ovat edelleen mahdollisia Kouvolassa. Nyt siellä ovat valmistumassa sellutehtaan tuotannon lisäysinvestoinnit.
Uudenmaan laajuinen lämpökenttäpalvelu
Turussa käytetään lämmön ja kylmän avointa markkinapaikkaa uudessa kaupunginosassa. Jos tavanomainen kaukolämpöverkko laajennetaan neliputkiseksi, voidaan käydä osto- ja myyntikauppaa pumppulämmön raakaenergiaksi sopivalla noin 20-asteisella vedellä. Nesteeltä on todennäköisesti saatavissa lämmintä ilmaa ja vettä, joka on paljon arvokkaampaa kuin Sofia-mallin oletuksissa. Nesteen ja koko Uudenmaan teollisuuden ja kaupan sekä varastojen uudistuksissa lämpökenttäpalvelun olemassa olo mahdollistaisi arvokkaiden hukkalämpöjen hyödyntämisen esim. koko maakunnan laajuisessa verkostossa.
Uusi Päijänteen vesistöalueen metsäteollisuus
Mahdollisuus tuoda alueelle lämpöä Keravan ja Lahden voimaloista täydennystehona: Jos Uudellamaalla olisi maakuntahallinnon, metropolihallinnon, yhteistyövaltuuskunnan, valtion tms. ylikunnallisen toimijan aikaansaama laaja ja monikäyttöinen lämpöverkko, siihen olisi helppoa kytkeä lisää lämpötehoa ulkopuolelta. Yksi edullinen lämmön lähde olisi vuonna 2017 alkavan, entistä vähemmän lämpöä kuluttavan Äänekosken biojalostamon eli pitkälle kehitetyn sellutehtaan puun ylijäämäkuori. Sitä olisi luvassa vaikka vesitiekuljetuksena 400-500 000 m3 vuodessa Lahteen ja 200-300 000 m3 vuodessa Keravalle tai Vuosaareen rautateitse. Ellei Uusimaa huoli kotimaista biopolttoainetta, se voidaan kuljettaa rautateitse vaikka Naantalin uuteen voimalaan. Lahdessa poltettavan kuoren osuus ei kuormittaisi maakuljetusyhteyksiä muutoin kuin sataman ja voimalan välillä Lahden kaupungissa.
Satakunnassa, etenkin Porin Energia Oy:ssä on kokemusta noin 30 km yhdensuuntaisista kaukolämpövedoista satamakaupunginosasta kantakaupungille ja siitä edelleen lämmön ja höyryn toimituksista teollisuuteen ylös jokivartta. Linjakustannukset näillä lähes kivettömillä mailla ovat noin 2 miljoonaa €/km.
Nämä ideat ovat nousseet esiin puolentoista vuoden ryhmäkirjoittamisessa "Uusi energiapolitiikka" -ryhmässä, Turun kaupunkiseudun kehittämistyössä ja Äänekosken teollisuuden uudistamisen sekä UPM:n biodieselprojektien yhteydessä viime vuosina. Kaikki lähteet ovat julkisia, tosin Uusi energiapolitiikka -ryhmään pitää pyytää jäsenyyttä Facebookissa.
Katso myös
Vanhemman, projektin aikaisen version tästä sivusta löydät täältä. Sen jälkeen sivua on siistitty projektin raporttia varten.
Viitteet
- ↑ 1,00 1,01 1,02 1,03 1,04 1,05 1,06 1,07 1,08 1,09 1,10 1,11 1,12 1,13 1,14 1,15 1,16 1,17 1,18 1,19 1,20 1,21 1,22 1,23 1,24 1,25 1,26 1,27 1,28 1,29 1,30 1,31 1,32 1,33 1,34 Helsingin Energia; Helsingin Energian biopolttoaineiden käytön lisääminen. Ympäristövaikutusten arviointi. 2014 http://www.ymparisto.fi/helenbioYVA
- ↑ 2,0 2,1 Helen: Voimalaitokset https://www.helen.fi/kotitalouksille/neuvoa-ja-tietoa/tietoa-meista/energiantuotanto/voimalaitokset/
- ↑ 3,0 3,1 Helsingin Sanomat: Helsingin vaihtoehdot: Kallis voimala luonnonsuojelualueen viereen tai Hanasaari ilman asuntoja. 19.3.2014 http://www.hs.fi/kaupunki/a1395126812045
- ↑ 4,0 4,1 Helsingin Sanomat: Näistä isoista investoinneista päätetään. 19.3.2014 http://www.hs.fi/kaupunki/a1395126752422
- ↑ Helen: Puupolttoaineet https://www.helen.fi/kotitalouksille/neuvoa-ja-tietoa/vastuullisuus/hiilineutraali-tulevaisuus/puupolttoaineet/
- ↑ Helen: Hanasaaren voimalaitos https://www.helen.fi/kotitalouksille/neuvoa-ja-tietoa/tietoa-meista/energiantuotanto/voimalaitokset/hanasaari/
- ↑ Helen: Uusi hajautettu malli hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen 17.06.2015 https://www.helen.fi/uutiset/2015/uusi-hajautettu-malli-hiilidioksidipaastojen-vahentamiseen/
- ↑ Valtioneuvoston periaatepäätös Loviisa 3 -ydinvoimalasta. 6.5.2010 https://www.tem.fi/files/26809/PAP_FPH_LO3.pdf
- ↑ Loviisan Sanomat: Loviisan uuden ydinvoimalan hukkalämmöllä lämmittäisi koko Helsingin. 19.10.2007 http://www.loviisansanomat.net/paauutiset.php?id=2553
- ↑ Helen: Helsingin Energian kehitysohjelma kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. 2010. http://www.hel.fi/static/helsinki/paatosasiakirjat/Kvsto2010/Esityslista21/liitteet/Helsingin_Energian_kehitysohjelma_kohti_hiilineutraalia_tulevaisuutta_19.1.2010.pdf
- ↑ 11,0 11,1 Halme M, Hukkinen J, Korppi-Tommola J, Linnanen L, Liski M, Lovio R, Lund P, Luukkanen J, Nokso-Koivisto O, Partanen J, Wilenius M: Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla. Helsinki 2014. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201402281297
- ↑ Tuulivoiman sosiaalinen hyväksyttävyys Helsingissä. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto. Helsinki 14.10.2015 http://www.hel.fi/hel2/ksv/Aineistot/uutiset/2015/tuulivoiman-sosiaalinen-hyvaksyttavyys-helsingissa-141015.pdf
- ↑ Helsingin parhaat energiatehokkuuskäytännöt -työryhmän loppuraportti 2011. Helsingin kaupunki. Rakennusvirasto. 2011 http://dev.hel.fi/paatokset/media/att/58/585dd9cd4744dc052aa3c1efc651a2a0eaedb0f5.pdf
- ↑ 14,0 14,1 14,2 Helsingin energiapäätös: Energiansäästö on polttoainevaihtoehdoista paras. WWF, Helsinki, 2015. http://wwf.fi/mediabank/7784.pdf
- ↑ 15,0 15,1 15,2 WWF: Hajautettu malli energiatehokkuuden lisäyksellä vahvistettuna on paras ratkaisu Helsingille 8.10.2015 http://wwf.fi/wwf-suomi/viestinta/uutiset-ja-tiedotteet/WWF--Hajautettu-malli-energiatehokkuuden-lisayksella-vahvistettuna-on-paras-ratkaisu-Helsingille-2584.a
- ↑ Juha Suni, Facebook-keskustelu erilaisista näkökulmista energiakysymykseen. 9.9.2015. [1]