Nykyinen versio 10. lokakuuta 2013 kello 10.53

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi1823
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi1823}}

Altistuminen

Pienhiukkasia (PM2.5, koko alle 2.5 µm) syntyy kaikessa palamisessa ja myös mm. maaperästä. Erityisesti ulkoilman polttoperäiset pienhiukkaset on yhdistetty moniin terveysvaikutuksiin. Sekä WHO (2007) että U.S.EPA ovat päätyneet arvioissaan siihen, että pienhiukkaset ovat kausaalisesti yhteydessä haitallisiin terveysvaikutuksiin.

Altisteen mittasuure ja yksikkö kuvaus

µg/m3 (ulkoilman pienhiukkasia (PM2.5, aerodynaaminen läpimitta alle 2.5 µm) kuutiometrissä)

Altistumisreitit ja rajaukset kuvaus

Hengitys on ainoa merkittävä altistumisreitti

Altistuneen väestön kuvaus ja arvio altistuvien lukumäärästä

Periaatteessa kaikki suomalaiset, mutta tapauksia tulee vain aikuisväestöstä.

Best guess = 5307690

Min = 5307690

Max = 5307690

Altistuvien keskimääräinen altistus kuvaus

Kaikki suomalaiset altistuvat hengitysteitse ulkoilman pienhiukkasille. Ulkoilman pitoisuudet ovat korkeammat toisaalta taajamissa ja toisaalta Etelä-Suomessa kaukokulkeuman takia. Keskimääräinen, väestöpainotettu PM2.5 pitoisuus Suomessa on noin 8,5 µg/m3 (de Leeuw and Horálek 2009) laskettuna 10x10 km ruuduissa. Epävarmuudeksi arvioitiin + 1µg/m3.

Best guess = 8.5

Min = 7.7

Max = 9.4

Tausta- tai kynnysaltistus kuvaus

PM2.5 ja sairastuvuuden väliselle yhteydelle ei ole havaittu mitään kynnyspitoisuutta. Kohorttitutkimuksista on näyttöä vaikutuksista pitoisuuteen n. 5 µg/m3 asti, aikasarja-analyyseistä huomattavasti matalammille PM2.5 tasoille. Osa PM2.5 hiukkasista, ehkä 1-2 µg/m3 Euroopassa (Querol ym. 2004) tulee muista lähteistä kuin ihmisen aiheuttamana, joten tältä osin altistusta ei voida poistaa. Niinpä tässä arvioitiin pienhiukkasten terveyshaittoja vain siltä osin kuin pitoisuudet ylittivät 2 µg/m3.

Best guess = 3

Min = 2

Max = 5

Annos-vaste

Tärkeimpien vaikutusten valinta kuvaus

Pitkäaikainen pienhiukkasaltistus lisää riskiä sairastua sydän- ja hengitystiesairauksiin sekä keuhkosyöpään ja täten se lisää ennenaikaisen sairastuvuuden ja kuolleisuuden riskiä. Lisäksi pienhiukkasten päivittäisen vaihtelu lisää sydän- ja hengitystieoireita, mikä johtaa lisääntyneeseen lääkkeiden käyttöön sekä sairaalaottoihin, alentuneeseen toimintakykyyn ja kuolleisuuteen. Pienhiukkasilla on esitetty olevan vaikutuksia lisäksi mm. vastasyntyneiden terveyteen sekä astman puhkeamiseen. Näistä vaikutuksista on toistaiseksi riittämättömästi tietoa.

Riskinarviointimenetelmä kuvaus Epidemiologinen, eläin tai rekisteri

Epidemiologinen

RR per altistusyksikkö kuvaus

Annos-vastesuhteena pienhiukkasten yhteydelle ennenaikaiseen kuolemaan yli 30 vuotiaassa väestössä käytettiin kansainvälisen asiantuntija-arvion ^[1] alempaa eurooppalaisille olosuhteille laskettua annos-vastesuhdetta. Annos-vastesuhteen vaihteluvälinä käytettiin 25%-75% luottamusväliä johtuen asiantuntija-arviomenetelmästä johtuvista merkittävästi laajemmista luottamusväleistä verrattuna yksittäisen kohorttitutkimuksen tai meta-analyysin luottamusväleihin.

(koko väestö)

Best guess = 1.0062
alaraja = 1.0014
yläraja = 1.011

Altistumisen prevalenssi kohdeväestössä kuvaus

Prevalenssi = 1.0

Muita laskentaan käytettyjä lukuarvoja

1) Keuhkosyöpä ilmaantuvuus (tapauksia vuodessa)

best guess = 2205 ^[2]
minimi = 2026 (2.5 prosenttipiste)
maksimi = 2386 (97.5 prosenttipiste)

2) Sydän- ja hengitystiekuolleisuus (tapauksia vuodessa)

best guess = 23840

ICD 10 (I11-I70, J15-J47 and C34)^[3]

Kuvaus keskeiset epävarmuuksista

Arvio vaikutuksesta ennenaikaiseen kuolleisuuteen on samaa luokkaa kuin aiemmat arviot Suomelle. Arvio on todennäköisesti aliarvio pienhiukkasten terveyshaitoista, koska laskelmissa ei ole täysimääräisesti huomioitu ei-kuolemaan johtavien sydäntapahtumien ja syöpien aiheuttamaa sairastuvuutta. Myös altistusarvio on todennäköisesti aliarvio, koska siinä käytettiin 10x10 km² ruutuja, mikä jättää huomiotta pienhiukkasten lähilähteet, kuten liikenne ja puun pienpoltto. Epävarmuutta laskelmaan tuo kohorttitutkimusten puuttuminen Suomesta ja kynnysarvotaso. Ennenaikainen kuolleisuus kuvaa vain epäsuorasti pienhiukkasten vaikutusta eliniän lyhentymiseen, minkä on aiemmin arvioitu olevan lähes vuosi (Nevalainen ja Pekkanen 1998).

Viitteet

↑ Tuomisto JT, Wilson A, Evans JS, Tainio M. Uncertainty in mortality response to airborne fine particulate matter: Combining European air pollution experts. Reliability engineering & system safety 2008;93:732-744 Tuomisto et al 2008
↑ Tilastokeskus
↑ WHO mortality data

[1] Tuomisto JT, Wilson A, Evans JS, Tainio M. Uncertainty in mortality response to airborne fine particulate matter: Combining European air pollution experts. Reliability engineering & system safety 2008;93:732-744 Tuomisto et al 2008

[2] Tilastokeskus

[3] WHO mortality data

[1]

[2]

[3]

@@ Rivi 2: / Rivi 2: @@
 == Altistuminen  ==
+Pienhiukkasia (PM2.5, koko alle 2.5 µm) syntyy kaikessa palamisessa ja myös mm. maaperästä. Erityisesti ulkoilman polttoperäiset pienhiukkaset on yhdistetty moniin terveysvaikutuksiin. Sekä WHO (2007) että U.S.EPA ovat päätyneet arvioissaan siihen, että pienhiukkaset ovat kausaalisesti yhteydessä haitallisiin terveysvaikutuksiin.
 === Altisteen mittasuure ja yksikkö kuvaus  ===
@@ Rivi 11: / Rivi 13: @@
 Hengitys on ainoa merkittävä altistumisreitti<br>
-=== Altistuneen väestön kuvaus ja arvio altistuvien lukumäärästä. Mukana kuvaus siitä miksi ja miten tämä ryhmä muodostettiin  ===
+=== Altistuneen väestön kuvaus ja arvio altistuvien lukumäärästä ===
 Periaatteessa kaikki suomalaiset, mutta tapauksia tulee vain aikuisväestöstä.
@@ Rivi 23: / Rivi 25: @@
 === Altistuvien keskimääräinen altistus kuvaus ===
-Toistaiseksi meillä ei ole tarkkaa arvioita väestöpainotetusta ulkoilman PM2.5 pitoisuudesta Suomessa. Helsingissä PM2.5 pitoisuus (3 vuoden keskiarvo 2005-2007) oli 10.3 µg/m3 Mannerheimintiellä (tienvarsiasema) ja 9 µg/m3 Kalliossa (kaupunkitausta-asema)(YTV 2008). Kaukokulkeuman määrä vähenee pohjoiseen mentäessä ja taajamat ovat myös pienempiä, mutta esim. Oulussa keskimääräinen PM2.5 oli 8.3 µg/m3 v 2007 (tienvarsiasema, Oulun seudun ympäristövirasto, julkaisu 2/2008). Osa väestöstä myös asuu taajamien ulkopuolella. Helsingissä Luukissa on mitattu vuosipitoisuudet 7, 8, ja 5 µg/m3 vuosina 2004, 2006 ja 2007 (YTV 2008) eli keskimäärin 6.7 µg/m3. Karkeasti voidaan arvioda seuraavat väestöpainotet ulkoilman PM2.5 pitoisuudet Suomessa&nbsp;:
+Kaikki suomalaiset altistuvat hengitysteitse ulkoilman pienhiukkasille. Ulkoilman pitoisuudet ovat korkeammat toisaalta taajamissa ja toisaalta Etelä-Suomessa kaukokulkeuman takia.  Keskimääräinen, väestöpainotettu PM2.5 pitoisuus Suomessa on noin 8,5 µg/m3 (de Leeuw and Horálek 2009) laskettuna 10x10 km ruuduissa. Epävarmuudeksi arvioitiin + 1µg/m3.
-Best guess = 7.5<br>
+Best guess = 8.5<br>
-Min = 6.5 <br>
+Min = 7.7 <br>
-Max = 9 <br>
+Max = 9.4 <br>
-UUDET ALTISTUSARVIOT
 === Tausta- tai kynnysaltistus kuvaus  ===
-Pm2.5 ja sairastuvuuden väliselle yhteydelle ei ole havaittu mitään kynnyspitoisuutta. Kohorttitutkimuksista on näyttöä vaikutuksille n. 5 µg/m3 asti, aikasarja-analyyseistä huomattavasti matalemmille PM2.5 tasoille. Osa PM2.5 hiukkasista, ehkä 1-2 µg/m3 Euroopassa (Querol X et al. Speciation and origin of PM10 and PM2.5 in selected European cities. Atmospheric Environment, 2004, 38:6547–6555) tulee muista lähteistä kuin ihmisen aiheuttamana, joten tältä osin altistusta ei voida poistaa. Valittu tausta- tai kynnysaltistus on näiden tekijöiden yhdistelmä ja Juha Pekkasen asiantuntija-arvio.<br>
+PM2.5 ja sairastuvuuden väliselle yhteydelle ei ole havaittu mitään kynnyspitoisuutta. Kohorttitutkimuksista on näyttöä vaikutuksista pitoisuuteen n. 5 µg/m3 asti, aikasarja-analyyseistä huomattavasti matalammille PM2.5 tasoille. Osa PM2.5 hiukkasista, ehkä 1-2 µg/m3 Euroopassa (Querol ym. 2004) tulee muista lähteistä kuin ihmisen aiheuttamana, joten tältä osin altistusta ei voida poistaa. Niinpä tässä arvioitiin pienhiukkasten terveyshaittoja vain siltä osin kuin pitoisuudet ylittivät 2 µg/m3.
 Best guess = 3<br>
@@ Rivi 46: / Rivi 48: @@
 == <br> Annos-vaste <br>  ==
-=== Tärkeimpien vaikutusten valinta kuvaus Esim. mitä outcomeja ei arvioitu kuolleisuus/sairastavuus Lukuarvo ja yksikkö  ===
+=== Tärkeimpien vaikutusten valinta kuvaus ===
-Pienhiukkaset on yhdistetty erittäin moniin terveysvaikutuksiin. Nämä voidaan jakaa pienhiukkasten päivittäisen vaihtelun aiheuttamiin välittömiin vaikutuksiin ja vuosia kestäneen altistumisen aiheuttamiin pitkäaikaisvaikutuksiin. Aiemmin tehdyissä arvioissa on todettu, että pitkäaikaisvaikutukset vastaavat valtaosasta (yli&nbsp;?%, olisko Marko joku viite?) pienhiukkasten terveysvaikutuksista ja tässä keskitytäänkin pitkäaikaisvaikutuksiin. Näistä käsitellään keuhkosyöpää ja sydän- ja hengitystiesairauksia.
-Sekä WHO (2000, 2007) että EPA ovat päätyneet arvioissaan siihen, että pienhiukkaset ovat kausaalisesti yhteydessä haitallisiin terveysvaikutuksiin.
-Pienhiukkasilla on esitetty olevan vaikutuksia lisäksi mm. vastasyntyneiden terveyteen sekä astman puhkeamiseen. Näistä vaikutuksista on toistaiseksi riittämättömästi tietoa.
-<br> 1) Keuhkosyöpä ilmaantuvuus (tapauksia vuodessa)<br>
-*best guess = 2205 <ref>[http://www.cancerregistry.fi/stats/fin/vfin0021i0.html Tilastokeskus]</ref>
-*minimi = 2026 (2.5 prosenttipiste)
-*maksimi = 2386 (97.5 prosenttipiste)
-<br> 2) Sydän- ja hengitystiekuolleisuus (tapauksia vuodessa)<br>
-*best guess = 23840
-ICD 10 (I11-I70, J15-J47 and C34)<ref>[http://www.who.int/healthinfo/bodgbd2002revised/en/index.html WHO mortality data]</ref> (HUOM! Tämä on kuolleisuutta, tarvitaan ilmaantuvuudet!!!)
+Pitkäaikainen pienhiukkasaltistus lisää riskiä sairastua sydän- ja hengitystiesairauksiin sekä keuhkosyöpään ja täten se lisää ennenaikaisen sairastuvuuden ja kuolleisuuden riskiä. Lisäksi pienhiukkasten päivittäisen vaihtelu lisää sydän- ja hengitystieoireita, mikä johtaa lisääntyneeseen lääkkeiden käyttöön sekä sairaalaottoihin, alentuneeseen toimintakykyyn ja kuolleisuuteen. Pienhiukkasilla on esitetty olevan vaikutuksia lisäksi mm. vastasyntyneiden terveyteen sekä astman puhkeamiseen. Näistä vaikutuksista on toistaiseksi riittämättömästi tietoa.
 === Riskinarviointimenetelmä kuvaus Epidemiologinen, eläin tai rekisteri  ===
@@ Rivi 72: / Rivi 59: @@
 === RR per altistusyksikkö kuvaus  ===
-Keuhkosyöpä RR/10ug/m3<br>
+Annos-vastesuhteena pienhiukkasten yhteydelle ennenaikaiseen kuolemaan yli 30 vuotiaassa väestössä käytettiin kansainvälisen asiantuntija-arvion <ref>Tuomisto JT, Wilson A, Evans JS, Tainio M. Uncertainty in mortality response to airborne fine particulate matter: Combining European air pollution experts. Reliability engineering & system safety 2008;93:732-744 Tuomisto et al 2008</ref> alempaa eurooppalaisille olosuhteille laskettua annos-vastesuhdetta. Annos-vastesuhteen vaihteluvälinä käytettiin 25%-75% luottamusväliä johtuen asiantuntija-arviomenetelmästä johtuvista merkittävästi laajemmista luottamusväleistä verrattuna yksittäisen kohorttitutkimuksen tai meta-analyysin luottamusväleihin.
-Perustuu tutkimukseen: Pope CA, III, Burnett RT, Thun MJ, Calle EE, Krewski D, Ito K, Thurston GD: Lung cancer, cardiopulmonary mortality, and long-term exposure to fine particulate air pollution. JAMA: The Journal Of The American Medical Association 2002, 287:1132-114 <br>
+(koko väestö)
+* Best guess = 1.0062
+* alaraja = 1.0014
+* yläraja = 1.011
-Best guess = 1.14<br>
-Min = 1.04<br>
+=== Altistumisen prevalenssi kohdeväestössä kuvaus  ===
-Max = 1.23<br>
+Prevalenssi = 1.0
-Cardiopulmonary RR/10ug/m3<br>
+=== Muita laskentaan käytettyjä lukuarvoja ===
+<br> 1) Keuhkosyöpä ilmaantuvuus (tapauksia vuodessa)<br>
-Perustuu tutkimukseen: Pope CA, III, Burnett RT, Thun MJ, Calle EE, Krewski D, Ito K, Thurston GD: Lung cancer, cardiopulmonary mortality, and long-term exposure to fine particulate air pollution. JAMA: The Journal Of The American Medical Association 2002, 287:1132-1141.
+*best guess = 2205 <ref>[http://www.cancerregistry.fi/stats/fin/vfin0021i0.html Tilastokeskus]</ref>
+*minimi = 2026 (2.5 prosenttipiste)
+*maksimi = 2386 (97.5 prosenttipiste)
-Best guess = 1.04
+<br> 2) Sydän- ja hengitystiekuolleisuus (tapauksia vuodessa)<br>
-Min = 1.01
+*best guess = 23840
-Max =1.09
-KOKONAISKUOLLEISUUDEN RR:t PUUTTUVAT
-- expert elicitationin arviot
-=== Altistumisen prevalenssi kohdeväestössä kuvaus  ===
-Prevalenssi = 1.0
-=== Eläindatalle UR kuvaus  ===
-Ei eläindataa, epidemiologinen lähestystapa
-=== Eläindatalle altistuksen kesto kuvaus  ===
+ICD 10 (I11-I70, J15-J47 and C34)<ref>[http://www.who.int/healthinfo/bodgbd2002revised/en/index.html WHO mortality data]</ref>
-Ei eläindataa, epidemiologinen lähestystapa
-== <br> Keskeiset epävarmuudet kuvaus  ==
+== <br> Kuvaus keskeiset epävarmuuksista==
-Epävarmuuksia syntyy mm. altistuksen jakaantumisesta sekä annos-vastefunktion valinnasta...<br>
+Arvio vaikutuksesta ennenaikaiseen kuolleisuuteen on samaa luokkaa kuin aiemmat arviot Suomelle. Arvio on todennäköisesti aliarvio pienhiukkasten terveyshaitoista, koska laskelmissa ei ole täysimääräisesti huomioitu ei-kuolemaan johtavien sydäntapahtumien ja syöpien aiheuttamaa sairastuvuutta. Myös altistusarvio on todennäköisesti aliarvio, koska siinä käytettiin 10x10 km² ruutuja, mikä jättää huomiotta pienhiukkasten lähilähteet, kuten liikenne ja puun pienpoltto. Epävarmuutta laskelmaan tuo kohorttitutkimusten puuttuminen Suomesta ja kynnysarvotaso. Ennenaikainen kuolleisuus kuvaa vain epäsuorasti pienhiukkasten vaikutusta eliniän lyhentymiseen, minkä on aiemmin arvioitu olevan lähes vuosi (Nevalainen ja Pekkanen 1998).
 <br>
@@ Rivi 119: / Rivi 97: @@
 [[Category:Seturi altisteet THL]]
-[[luokka:SETURI]]
+[[luokka:Seturi]]
+[[Luokka:Pienhiukkaset]]
+[[Luokka:Ilmansaasteet]]

Ero sivun ”Pienhiukkaset altistus Suomi” versioiden välillä