Nykyinen versio 10. lokakuuta 2013 kello 10.53

[show] Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi1823
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi1823}}

Altistuminen

Pienhiukkasia (PM2.5, koko alle 2.5 µm) syntyy kaikessa palamisessa ja myös mm. maaperästä. Erityisesti ulkoilman polttoperäiset pienhiukkaset on yhdistetty moniin terveysvaikutuksiin. Sekä WHO (2007) että U.S.EPA ovat päätyneet arvioissaan siihen, että pienhiukkaset ovat kausaalisesti yhteydessä haitallisiin terveysvaikutuksiin.

Altisteen mittasuure ja yksikkö kuvaus

µg/m3 (ulkoilman pienhiukkasia (PM2.5, aerodynaaminen läpimitta alle 2.5 µm) kuutiometrissä)

Altistumisreitit ja rajaukset kuvaus

Hengitys on ainoa merkittävä altistumisreitti

Altistuneen väestön kuvaus ja arvio altistuvien lukumäärästä

Periaatteessa kaikki suomalaiset, mutta tapauksia tulee vain aikuisväestöstä.

Best guess = 5307690

Min = 5307690

Max = 5307690

Altistuvien keskimääräinen altistus kuvaus

Kaikki suomalaiset altistuvat hengitysteitse ulkoilman pienhiukkasille. Ulkoilman pitoisuudet ovat korkeammat toisaalta taajamissa ja toisaalta Etelä-Suomessa kaukokulkeuman takia. Keskimääräinen, väestöpainotettu PM2.5 pitoisuus Suomessa on noin 8,5 µg/m3 (de Leeuw and Horálek 2009) laskettuna 10x10 km ruuduissa. Epävarmuudeksi arvioitiin + 1µg/m3.

Best guess = 8.5

Min = 7.7

Max = 9.4

Tausta- tai kynnysaltistus kuvaus

PM2.5 ja sairastuvuuden väliselle yhteydelle ei ole havaittu mitään kynnyspitoisuutta. Kohorttitutkimuksista on näyttöä vaikutuksista pitoisuuteen n. 5 µg/m3 asti, aikasarja-analyyseistä huomattavasti matalammille PM2.5 tasoille. Osa PM2.5 hiukkasista, ehkä 1-2 µg/m3 Euroopassa (Querol ym. 2004) tulee muista lähteistä kuin ihmisen aiheuttamana, joten tältä osin altistusta ei voida poistaa. Niinpä tässä arvioitiin pienhiukkasten terveyshaittoja vain siltä osin kuin pitoisuudet ylittivät 2 µg/m3.

Best guess = 3

Min = 2

Max = 5

Annos-vaste

Tärkeimpien vaikutusten valinta kuvaus

Pitkäaikainen pienhiukkasaltistus lisää riskiä sairastua sydän- ja hengitystiesairauksiin sekä keuhkosyöpään ja täten se lisää ennenaikaisen sairastuvuuden ja kuolleisuuden riskiä. Lisäksi pienhiukkasten päivittäisen vaihtelu lisää sydän- ja hengitystieoireita, mikä johtaa lisääntyneeseen lääkkeiden käyttöön sekä sairaalaottoihin, alentuneeseen toimintakykyyn ja kuolleisuuteen. Pienhiukkasilla on esitetty olevan vaikutuksia lisäksi mm. vastasyntyneiden terveyteen sekä astman puhkeamiseen. Näistä vaikutuksista on toistaiseksi riittämättömästi tietoa.

Riskinarviointimenetelmä kuvaus Epidemiologinen, eläin tai rekisteri

Epidemiologinen

RR per altistusyksikkö kuvaus

Annos-vastesuhteena pienhiukkasten yhteydelle ennenaikaiseen kuolemaan yli 30 vuotiaassa väestössä käytettiin kansainvälisen asiantuntija-arvion ^[1] alempaa eurooppalaisille olosuhteille laskettua annos-vastesuhdetta. Annos-vastesuhteen vaihteluvälinä käytettiin 25%-75% luottamusväliä johtuen asiantuntija-arviomenetelmästä johtuvista merkittävästi laajemmista luottamusväleistä verrattuna yksittäisen kohorttitutkimuksen tai meta-analyysin luottamusväleihin.

(koko väestö)

Best guess = 1.0062
alaraja = 1.0014
yläraja = 1.011

Altistumisen prevalenssi kohdeväestössä kuvaus

Prevalenssi = 1.0

Muita laskentaan käytettyjä lukuarvoja

1) Keuhkosyöpä ilmaantuvuus (tapauksia vuodessa)

best guess = 2205 ^[2]
minimi = 2026 (2.5 prosenttipiste)
maksimi = 2386 (97.5 prosenttipiste)

2) Sydän- ja hengitystiekuolleisuus (tapauksia vuodessa)

best guess = 23840

ICD 10 (I11-I70, J15-J47 and C34)^[3]

Kuvaus keskeiset epävarmuuksista

Arvio vaikutuksesta ennenaikaiseen kuolleisuuteen on samaa luokkaa kuin aiemmat arviot Suomelle. Arvio on todennäköisesti aliarvio pienhiukkasten terveyshaitoista, koska laskelmissa ei ole täysimääräisesti huomioitu ei-kuolemaan johtavien sydäntapahtumien ja syöpien aiheuttamaa sairastuvuutta. Myös altistusarvio on todennäköisesti aliarvio, koska siinä käytettiin 10x10 km² ruutuja, mikä jättää huomiotta pienhiukkasten lähilähteet, kuten liikenne ja puun pienpoltto. Epävarmuutta laskelmaan tuo kohorttitutkimusten puuttuminen Suomesta ja kynnysarvotaso. Ennenaikainen kuolleisuus kuvaa vain epäsuorasti pienhiukkasten vaikutusta eliniän lyhentymiseen, minkä on aiemmin arvioitu olevan lähes vuosi (Nevalainen ja Pekkanen 1998).

Viitteet

↑ Tuomisto JT, Wilson A, Evans JS, Tainio M. Uncertainty in mortality response to airborne fine particulate matter: Combining European air pollution experts. Reliability engineering & system safety 2008;93:732-744 Tuomisto et al 2008
↑ Tilastokeskus
↑ WHO mortality data

[1] Tuomisto JT, Wilson A, Evans JS, Tainio M. Uncertainty in mortality response to airborne fine particulate matter: Combining European air pollution experts. Reliability engineering & system safety 2008;93:732-744 Tuomisto et al 2008

[2] Tilastokeskus

[3] WHO mortality data

[1]

[2]

[3]

@@ Rivi 1: / Rivi 1: @@
 {{muuttuja}}
-==Altistuminen ja terveysvaikutukset==
+== Altistuminen  ==
-=== Altistustasot Suomessa ===
+Pienhiukkasia (PM2.5, koko alle 2.5 µm) syntyy kaikessa palamisessa ja myös mm. maaperästä. Erityisesti ulkoilman polttoperäiset pienhiukkaset on yhdistetty moniin terveysvaikutuksiin. Sekä WHO (2007) että U.S.EPA ovat päätyneet arvioissaan siihen, että pienhiukkaset ovat kausaalisesti yhteydessä haitallisiin terveysvaikutuksiin.
-Pienhiukkasia (PM2.5, koko alle 2.5 µm) syntyy kaikessa palamisessa ja myös mm. maaperästä. Kaikki suomalaiset altistuvat hengitysteitse ulkoilman pienhiukkasille. Ulkoilman pitoisuudet ovat korkeammat toisaalta taajamissa ja toisaalta Etelä-Suomessa kaukokulkeuman takia.  Keskimääräinen, väestöpainotettu PM2.5 pitoisuus Suomessa on noin 8,5 µg/m3 (<ref>de Leeuw and Horálek 2009</ref>) laskettuna 10x10 km ruuduissa. Epävarmuudeksi arvioitiin + 1µg/m3.
+=== Altisteen mittasuure ja yksikkö kuvaus  ===
-* Best guess = 8.5<br>
+µg/m3 (ulkoilman pienhiukkasia (PM2.5, aerodynaaminen läpimitta alle 2.5 µm) kuutiometrissä)<br>
-* Min = 7.7 <br>
-* Max = 9.4 <br>
-PM2.5 ja sairastuvuuden väliselle yhteydelle ei ole havaittu mitään kynnyspitoisuutta. Kohorttitutkimuksista on näyttöä vaikutuksista pitoisuuteen n. 5 µg/m3 asti, aikasarja-analyyseistä huomattavasti matalammille PM2.5 tasoille. Osa PM2.5 hiukkasista, ehkä 1-2 µg/m3 Euroopassa (Querol ym. 2004) tulee muista lähteistä kuin ihmisen aiheuttamana, joten tältä osin altistusta ei voida poistaa. Niinpä tässä arvioitiin pienhiukkasten terveyshaittoja vain siltä osin kuin pitoisuudet ylittivät 2 µg/m3.
+=== Altistumisreitit ja rajaukset kuvaus  ===
-'''Tausta- tai kynnysaltistus'''
+Hengitys on ainoa merkittävä altistumisreitti<br>
-* Best guess, min, max = 2<br>
+=== Altistuneen väestön kuvaus ja arvio altistuvien lukumäärästä ===
-=== Tärkeimmät terveysvaikutukset ===
+Periaatteessa kaikki suomalaiset, mutta tapauksia tulee vain aikuisväestöstä.
-Erityisesti ulkoilman polttoperäiset pienhiukkaset on yhdistetty moniin terveysvaikutuksiin. Sekä WHO (2007) että U.S.EPA ovat päätyneet arvioissaan siihen, että pienhiukkaset ovat kausaalisesti yhteydessä haitallisiin terveysvaikutuksiin.
+Best guess = 5307690
-Pitkäaikainen pienhiukkasaltistus lisää riskiä sairastua sydän- ja hengitystiesairauksiin sekä keuhkosyöpään ja täten se lisää ennenaikaisen sairastuvuuden ja kuolleisuuden riskiä. Lisäksi pienhiukkasten päivittäisen vaihtelu lisää sydän- ja hengitystieoireita, mikä johtaa lisääntyneeseen lääkkeiden käyttöön sekä sairaalaottoihin, alentuneeseen toimintakykyyn ja kuolleisuuteen. Pienhiukkasilla on esitetty olevan vaikutuksia lisäksi mm. vastasyntyneiden terveyteen sekä astman puhkeamiseen, mutta näistä vaikutuksista on toistaiseksi riittämättömästi tietoa.
+Min = 5307690
-SETURIn Y&T lehdessä julkaistussa tapaumäärälaskelmaan valittiin
+Max = 5307690<br>
-* Kokonaiskuolleisuus
-* Uudet kroonisen bronkiitin tapaukset
-* Vakavien oirepäivien lukumäärä (RAD)
-=== Altistuva väestö ===
+=== Altistuvien keskimääräinen altistus kuvaus ===
-Periaatteessa kaikki suomalaiset altistuvat pienhiukkasille (prevelenssi 1), mutta terveysvaikutukset näyvät pääasiassa vain aikuisväestössä. Tästä syystä SETURIn tapausmäärälaskenta kohdistettiin kroonisen bronkiitin ja oirepäivien osalta vain aikuisväestöön.
+Kaikki suomalaiset altistuvat hengitysteitse ulkoilman pienhiukkasille. Ulkoilman pitoisuudet ovat korkeammat toisaalta taajamissa ja toisaalta Etelä-Suomessa kaukokulkeuman takia.  Keskimääräinen, väestöpainotettu PM2.5 pitoisuus Suomessa on noin 8,5 µg/m3 (de Leeuw and Horálek 2009) laskettuna 10x10 km ruuduissa. Epävarmuudeksi arvioitiin + 1µg/m3.
-'''Kuolleisuus'''
-* Best guess, min, max = 5 307 690 <ref>[Tilastokeskus, Toukokuu 2008]</ref>
+Best guess = 8.5<br>
-'''Uusi krooninen bronkiitti'''
+Min = 7.7 <br>
-* Aikuiset >27 v. = 3 600 000
+Max = 9.4 <br>
-'''Vakava oirepäivä'''
-* 15-64 v. = 3 500 000
-=== Annos-vaste funktio ===
+=== Tausta- tai kynnysaltistus kuvaus  ===
-Annos-vastesuhteena pienhiukkasten yhteydelle ennenaikaiseen kuolemaan yli 30 vuotiaassa väestössä käytettiin kansainvälisen asiantuntija-arvion <ref>Tuomisto JT, Wilson A, Evans JS, Tainio M. Uncertainty in mortality response to airborne fine particulate matter: Combining European air pollution experts. Reliability engineering & system safety 2008;93:732-744 Tuomisto et al 2008</ref> alempaa eurooppalaisille olosuhteille laskettua annos-vastesuhdetta, joka perustuu epidemiologiseen tutkimukseen. Annos-vastesuhteen vaihteluvälinä käytettiin 25%-75% luottamusväliä johtuen asiantuntija-arviomenetelmästä johtuvista merkittävästi laajemmista luottamusväleistä verrattuna yksittäisen kohorttitutkimuksen tai meta-analyysin luottamusväleihin.
+PM2.5 ja sairastuvuuden väliselle yhteydelle ei ole havaittu mitään kynnyspitoisuutta. Kohorttitutkimuksista on näyttöä vaikutuksista pitoisuuteen n. 5 µg/m3 asti, aikasarja-analyyseistä huomattavasti matalammille PM2.5 tasoille. Osa PM2.5 hiukkasista, ehkä 1-2 µg/m3 Euroopassa (Querol ym. 2004) tulee muista lähteistä kuin ihmisen aiheuttamana, joten tältä osin altistusta ei voida poistaa. Niinpä tässä arvioitiin pienhiukkasten terveyshaittoja vain siltä osin kuin pitoisuudet ylittivät 2 µg/m3.
-'''Risk ratio (RR)'''
+Best guess = 3<br>
-Kuolleisuus (per 1 ug/m3)
+Min = 2 <br>
-* Best guess = 1.0062
-* min = 1.0014
-* max = 1.011
-'''Yksikköriski (UR)'''
+Max = 5
-Krooninen bronkiitti (per 1 ug/m3)
+== <br> Annos-vaste <br>  ==
-* Best guess = 5.33E-05
-* min = 1.70E-05
-* max = 1.13E-03
-Vakava oirepäivä (per 1 ug/m3)
+=== Tärkeimpien vaikutusten valinta kuvaus ===
-* Best guess = 0.0902
-* min = 0.0792
-* max = 0.1013
-===Terveysvasteiden kokonaistapausmäärä===
+Pitkäaikainen pienhiukkasaltistus lisää riskiä sairastua sydän- ja hengitystiesairauksiin sekä keuhkosyöpään ja täten se lisää ennenaikaisen sairastuvuuden ja kuolleisuuden riskiä. Lisäksi pienhiukkasten päivittäisen vaihtelu lisää sydän- ja hengitystieoireita, mikä johtaa lisääntyneeseen lääkkeiden käyttöön sekä sairaalaottoihin, alentuneeseen toimintakykyyn ja kuolleisuuteen. Pienhiukkasilla on esitetty olevan vaikutuksia lisäksi mm. vastasyntyneiden terveyteen sekä astman puhkeamiseen. Näistä vaikutuksista on toistaiseksi riittämättömästi tietoa.
-* Kuolleisuus vuonna 2006 = 48 106 <ref>http://pxweb2.stat.fi/Dialog/Saveshow.asp</ref> (SETURI tapaumäärälaskennessa käytetty)
+=== Riskinarviointimenetelmä kuvaus Epidemiologinen, eläin tai rekisteri  ===
-* Kuolleisuus vuonna 2010 = 50 910  <ref>tilastokeskus</ref> (aineisto ikäryhmittäin, tautitaakkapäivityksessä käytetty)
+Epidemiologinen<br>
+=== RR per altistusyksikkö kuvaus  ===
-'''Seuraavia terveysvasteita ei raportoitu SETURIN Y&T lehden julkaisussa, vaikka aineistoa laskentavaiheessa kerättiinkin.'''
+Annos-vastesuhteena pienhiukkasten yhteydelle ennenaikaiseen kuolemaan yli 30 vuotiaassa väestössä käytettiin kansainvälisen asiantuntija-arvion <ref>Tuomisto JT, Wilson A, Evans JS, Tainio M. Uncertainty in mortality response to airborne fine particulate matter: Combining European air pollution experts. Reliability engineering & system safety 2008;93:732-744 Tuomisto et al 2008</ref> alempaa eurooppalaisille olosuhteille laskettua annos-vastesuhdetta. Annos-vastesuhteen vaihteluvälinä käytettiin 25%-75% luottamusväliä johtuen asiantuntija-arviomenetelmästä johtuvista merkittävästi laajemmista luottamusväleistä verrattuna yksittäisen kohorttitutkimuksen tai meta-analyysin luottamusväleihin.
-<br> Keuhkosyöpä ilmaantuvuus (tapauksia vuodessa)<br>
-* best guess = 2205 <ref>[http://www.cancerregistry.fi/stats/fin/vfin0021i0.html]</ref>
+(koko väestö)
-* min = 2026 (2.5 prosenttipiste)
+* Best guess = 1.0062
-* max = 2386 (97.5 prosenttipiste)
+* alaraja = 1.0014
+* yläraja = 1.011
-<br> Sydän- ja hengitystiekuolleisuus (tapauksia vuodessa, ICD 10 (I11-I70, J15-J47 and C34))<ref>[http://www.who.int/healthinfo/bodgbd2002revised/en/index.html WHO mortality data]</ref><br>
-* best guess = 23 840
-===Tautitaakkalaskennan aineisto ===
-'''Terveysvasteen kokanaistautitaakka'''
-* Kuolleisuus = 309 073 (laskettu WHO:n 3%:n diskonttauksella ja ikäpainotuksella)
-'''Haittapainokerroin'''
-* Uusi krooninen bronkiitti = 0.15 VIITE!
-* Vakava oirepäivä = 0.099 VIITE!
-'''Sairauden kesto'''
-* Uusi krooninen bronkiitti = 8 vuotta
-* Vakava oirepäivä = 0.003 vuotta
-== Terveysvaikutusarvion tulokset==
-===Syyosuus lähdeväestössä (PAF)===
-SETURIn Y&T lehdessä julkaistu arvio:
-* Kuolleisuus = 4%
-Terveystaakkalaskelman päivitetty arvio:
-* Kuolleisuus = 3.9% (Y&T lehden DALY jutussa raportoitu 4%)
-===Tapausmäärä===
-SETURIn Y&T lehdessä julkaistut arviot:
-* Kuolleisuus = 1 800
+=== Altistumisen prevalenssi kohdeväestössä kuvaus  ===
-* Uusi krooninen bronkiitti = 1 200
-* Vakava oirepäivä = 2 100 000
-Terveystaakkalaskelman päivitetty arvio:
+Prevalenssi = 1.0
-* Kuolleisuus  = 2 005
+=== Muita laskentaan käytettyjä lukuarvoja ===
+<br> 1) Keuhkosyöpä ilmaantuvuus (tapauksia vuodessa)<br>
-=== Tautitaakka ===
+*best guess = 2205 <ref>[http://www.cancerregistry.fi/stats/fin/vfin0021i0.html Tilastokeskus]</ref>
+*minimi = 2026 (2.5 prosenttipiste)
+*maksimi = 2386 (97.5 prosenttipiste)
-'''PAF x BoD'''
+<br> 2) Sydän- ja hengitystiekuolleisuus (tapauksia vuodessa)<br>
-* Kuolleisuus = 12 171 (Y&T lehden DALY jutussa raportoitu 12 363)
+*best guess = 23840
-'''Tapausmäärä x haittapainokerroin x kesto'''
+ICD 10 (I11-I70, J15-J47 and C34)<ref>[http://www.who.int/healthinfo/bodgbd2002revised/en/index.html WHO mortality data]</ref>
-* Uusi krooninen bronkiitti = 1 024 (Y&T lehden DALY jutussa raportoitu 716)
-* Vakava oirepäivä = 570
-== Keskeiset epävarmuudet ==
+== <br> Kuvaus keskeiset epävarmuuksista==
 Arvio vaikutuksesta ennenaikaiseen kuolleisuuteen on samaa luokkaa kuin aiemmat arviot Suomelle. Arvio on todennäköisesti aliarvio pienhiukkasten terveyshaitoista, koska laskelmissa ei ole täysimääräisesti huomioitu ei-kuolemaan johtavien sydäntapahtumien ja syöpien aiheuttamaa sairastuvuutta. Myös altistusarvio on todennäköisesti aliarvio, koska siinä käytettiin 10x10 km² ruutuja, mikä jättää huomiotta pienhiukkasten lähilähteet, kuten liikenne ja puun pienpoltto. Epävarmuutta laskelmaan tuo kohorttitutkimusten puuttuminen Suomesta ja kynnysarvotaso. Ennenaikainen kuolleisuus kuvaa vain epäsuorasti pienhiukkasten vaikutusta eliniän lyhentymiseen, minkä on aiemmin arvioitu olevan lähes vuosi (Nevalainen ja Pekkanen 1998).

Ero sivun ”Pienhiukkaset altistus Suomi” versioiden välillä