Ero sivun ”Kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
pEi muokkausyhteenvetoa
 
(13 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 2: Rivi 2:
[[Luokka:Ilmastonmuutos]]
[[Luokka:Ilmastonmuutos]]
[[Luokka:Jatropa]]
[[Luokka:Jatropa]]
[[Luokka:Sisältää R-koodia]]
{{arviointi|moderator=Jouni}}
{{arviointi|moderator=Jouni}}


{{tiivistelmä
{{tiivistelmä
| kysymys = Olisiko kalanjalostuksen öljyjätteestä bioenergian lähteeksi? Erityisesti, millaisia ovat toiminnan vaikutukset ekologiseen kestävyyteen ja toisaalta hyväksyttävyyteen asiakkaiden ja muiden ihmisten silmissä?
| kysymys = Olisiko kalanjalostuksen öljyjätteestä bioenergian lähteeksi? Erityisesti, millaisia ovat toiminnan vaikutukset ekologiseen kestävyyteen ja toisaalta hyväksyttävyyteen asiakkaiden ja muiden ihmisten silmissä?
| vastaus = Kalanjalostuksen öljyjäte näyttää teknisesti lupaavalta bioenergialähteeltä, mutta sen saatavuus ja toisaalta muut, mahdollisesti hyödyllisemmät käyttökohteet öljyjätteelle eivät ole vielä selvillä. Arviointi on kuitenkin vasta aivan alussa, ja tuloksen voi odottaa muuttuvan paljonkin työn aikana.
| vastaus =  
Kalantuotanto aiheuttaa vuosittain merkittävät määrät jätettä. Näiden jätteiden hyödyntäminen biodieselin valmistuksessa näyttää lupaavalta vaihtoehdolta. Kalantuotannon sivuvirtana syntyvä jäte on halpaa, eikä sen tuotanto aiheuta lisäpäästöjä. Tässä arvioinnissa keskityttiin erityisesti Kaakkois-Aasian kalankasvatusalueen jätteisiin, muttei rajattu pois muita mahdollisia alueita jotka voisivat tarjota tarpeeksi suuria määriä kalajätettä biodieselin kaupalliseen tuotantoon. Kalajätteen käytön kanssa täytyy ottaa huomioon jätteen muut vaihtoehtoiset käyttömuodot. Jos painavaa jätettä joudutaan kuljettamaan pitkiä matkoja, voi kuljetus aiheuttaa kasvihuonekaasuja, jotka saattavat ylittää käytöstä aiheutuvat hyödyt.  
 
Jätteen käytön kohdalla on hyvä myös tarkastella jätettä tuottavan prosessin ympäristö- ja sosiaaliset vaikutuksia, tässä tapauksessa kalankasvatuksen vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Toisaalta voidaan argumentoida, että kalajätettä syntyy joka tapauksessa, eikä sen hyödyntäminen vaikuta kalankasvatuksen vaikutuksiin. Jätteen hyödyntäminen saattaa kuitenkin tehdä kalankasvatuksesta hieman kannattavampaa ja lisätä sen määrää ja näin ollen myös ympäristövaikutuksia alueella; vaikutus on luultavasti pieni. Kalankasvatuksen ympäristövaikutukset riippuvat suuresti siitä, minkälaista ravintoa kaloille syötetään. Mikäli kaloille syötetään kalastettua kalaa voi tämä aiheuttaa painetta alueen kalakannoille, jotka ovat uhattuina ympäri maailmaa. Myös kasvatuslaitosten käsittelemättömät jätevedet voivat aiheuttaa alueen vesistöjen rehevöitymistä. Kalankasvatus voi lisätä alueen työllisyyttä, mutta toisaalta se voi kilpailla alueen resursseista, kuten vedestä ja maa-alasta paikallisen ruoantuotannon ja muun toiminnan kanssa.  
}}
}}


Rivi 38: Rivi 42:
==Tulos==
==Tulos==


Kalanjalostuksen öljyjäte näyttää teknisesti lupaavalta bioenergialähteeltä, mutta sen saatavuus ja toisaalta muut, mahdollisesti hyödyllisemmät käyttökohteet öljyjätteelle eivät ole vielä selvillä. Arviointi on kuitenkin vasta aivan alussa, ja tuloksen voi odottaa muuttuvan paljonkin työn aikana.
: ''Arviointimallin tulos ajettuna 19.1.2012: [http://fi.opasnet.org/fi_wiki/index.php/Special:R-tools?id=70BqkWmuxZXzjIg9]
 
Kalantuotanto aiheuttaa vuosittain merkittävät määrät jätettä. Näiden jätteiden hyödyntäminen biodieselin valmistuksessa näyttää lupaavalta vaihtoehdolta. Kalantuotannon sivuvirtana syntyvä jäte on halpaa, eikä sen tuotanto aiheuta lisäpäästöjä. Tässä arvioinnissa keskityttiin erityisesti Kaakkois-Aasian kalankasvatusalueen jätteisiin, muttei rajattu pois muita mahdollisia alueita jotka voisivat tarjota tarpeeksi suuria määriä kalajätettä biodieselin kaupalliseen tuotantoon. Kalajätteen käytön kanssa täytyy ottaa huomioon jätteen muut vaihtoehtoiset käyttömuodot. Jos painavaa jätettä joudutaan kuljettamaan pitkiä matkoja, voi kuljetus aiheuttaa kasvihuonekaasuja, jotka saattavat ylittää käytöstä aiheutuvat hyödyt.  
 
Jätteen käytön kohdalla on hyvä myös tarkastella jätettä tuottavan prosessin ympäristö- ja sosiaaliset vaikutuksia, tässä tapauksessa kalankasvatuksen vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Toisaalta voidaan argumentoida, että kalajätettä syntyy joka tapauksessa, eikä sen hyödyntäminen vaikuta kalankasvatuksen vaikutuksiin.
 
Jätteen hyödyntäminen saattaa kuitenkin tehdä kalankasvatuksesta kannattavampaa ja lisätä sen määrää ja näin ollen myös ympäristövaikutuksia alueella. Arvioinnin mukaan jätteen hyödyntäminen saa maksaa korkeintaan n. 4 snt perkaamatonta kalakiloa kohti ja vastaavasti n. 12 snt kalajätekiloa kohti. Hinnat näyttävät sellaisilta, että ne tuskin riittävät muuttamaan muuten kannattamatonta kalanviljelyä kannattavaksi tai lisäämään painetta laajentaa toimintaa. Sen sijaan 12 snt per jätekilo lienee sellainen summa, että kalanviljelijöillä on intressi myydä jäte energiakäyttöön, ellei sillä ole muuta hyödyntämiskohdetta. Eli kalajätebisnes voi olla kannattavaa mutta tuskin juuri muuttaa toiminnan kokonaisvolyymeja.
 
Kalankasvatuksen ympäristövaikutukset riippuvat suuresti siitä, minkälaista ravintoa kaloille syötetään. Mikäli kaloille syötetään kalastettua kalaa voi tämä aiheuttaa painetta alueen kalakannoille, jotka ovat uhattuina ympäri maailmaa. Myös kasvatuslaitosten käsittelemättömät jätevedet voivat aiheuttaa alueen vesistöjen rehevöitymistä. Kalankasvatus voi lisätä alueen työllisyyttä, mutta toisaalta se voi kilpailla alueen resursseista, kuten vedestä ja maa-alasta paikallisen ruoantuotannon ja muun toiminnan kanssa.


==Perustelut==
==Perustelut==


{{kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä}}
{{kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä}}
<t2b index="Muuttuja,Selite,Lokaatio" obs="P" unit="-">
Jatropan siementen saanto viljelystä|Ikä|1|0.02
Jatropan siementen saanto viljelystä|Ikä|2|0.02
Jatropan siementen saanto viljelystä|Ikä|3|0.02
Jatropan siementen saanto viljelystä|Ikä|4|0.02
Jatropan siementen saanto viljelystä|Ikä|5|0.02
Jatropan siementen saanto viljelystä|Ikä|6 - 50|0.9
Jatropan siementen saanto viljelystä|Kastelu|Kyllä|0.5
Jatropan siementen saanto viljelystä|Kastelu|Ei|0.5
Jatropan siementen saanto viljelystä|Havainto|Mini|0.21
Jatropan siementen saanto viljelystä|Havainto|Normaal|0.2
Jatropan siementen saanto viljelystä|Havainto|Maxi|0.59
Öljyn saanto jatropan siemenistä|Käytetty puristin|Käsikäyttöinen|0.7
Öljyn saanto jatropan siemenistä|Käytetty puristin|Moottoroitu|0.3
Biodieselin saanto jatropaöljystä|Katalyytin määrä|0.5|0.5
Biodieselin saanto jatropaöljystä|Katalyytin määrä|1|0.5
</t2b>


===R-koodi===
===R-koodi===


<rcode  
<rcode include="page:OpasnetBaseUtils|name:generic|page:Funktioita_R-toolsiin|name:generic"  
graphics="1"
include="page:Funktioita_R-toolsiin|name:generic"  
variables="name:erä|default:2000|description:Monenko tonnin bioöljyerä pitää tuottaa kerralla (ton)|
variables="name:erä|default:2000|description:Monenko tonnin bioöljyerä pitää tuottaa kerralla (ton)|
name:n|default:1000|
name:satoja|default:2|description:Montako kuukautta kalajäteöljy säilyy käyttökelpoisena?|
name:satoja|default:2|description:Montako kuukautta kalajäteöljy säilyy käyttökelpoisena?|
name:poiminta|default:1000|description:Montako kg kalaa yksi työntekijä pystyy viljelemään kuukaudessa?|
name:jäteosuus|description:Mikä osuus tuotannosta päätyy käyttökelpoiseksi kalajätteeksi?|default:0.3|
name:output|description:Minkä vasteen haluat nähdä?|default:'kalatuotanto'|type:selection|options:'kalatuotanto';Kalatuotanto;'päiväpalkka';Päiväpalkka;'saanto';Saanto
name:käyttötarkoitus|description:Mitä kalajätteen käyttötarkoituksia haluat tarkastella?|type:checkbox|options:'Dieselinvalmistus';Dieselinvalmistus;'Turkiseläinrehunvalmistus';Turkiseläinrehunvalmistus;'Maanparannus';Maanparannus|default:'Dieselinvalmistus';'Maanparannus'|
name:kalankasvatus|description:Mitä tapahtuu kalankasvatuksen määrälle jatkossa (riippuen tai riippumatta kalajätteen hyödyntämisestä)?|type:selection|options:'Enemmän';Enemmän;'Vähemmän';Vähemmän|default:'Enemmän'
">
">


Rivi 78: Rivi 69:


######## Ladataan tarvittavat paketit
######## Ladataan tarvittavat paketit
library(OpasnetBaseUtils)
library(OpasnetUtils)
library(ggplot2)
library(ggplot2)
library(xtable)


cat("Haetaan tarvittava data Opasnet-kannasta. \n")
cat("Haetaan tarvittava data Opasnet-kannasta. \n")


kalajäte        <- op_baseGetData("opasnet_base", "Op_fi2602")[,-c(1,2)] # Kalajätteen käyttömahdollisuudet
kalajäte        <- tidy(opbase.data("Op_fi2602")) # Kalajätteen käyttömahdollisuudet
biodiesel        <- op_baseGetData("opasnet_base", "Op_fi2639")[,-c(1,2)] # Biodieselin saanto kalaöljystä
biodiesel        <- tidy(opbase.data("Op_fi2639")) # Biodieselin saanto kalaöljystä
kokonaistuotanto <- op_baseGetData("opasnet_base", "Op_fi2600")[,-c(1,2)] # Kalanjalostuksen kokonaistuotanto
ilmasto          <- tidy(opbase.data("Op_fi2608")) # Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset
ilmasto          <- op_baseGetData("opasnet_base", "Op_fi2608")[,-c(1,2)] # Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset
sosiaali         <- tidy(opbase.data("Op_fi2640")) # Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön sosiaaliset vaikutukset
#päästö.sosiaali <- op_baseGetData("opasnet_base", "Op_fi2552")[,-c(1,2)] # Jatropan viljelyn sosiaaliset vaikutukset
ekosysteemi      <- tidy(opbase.data("Op_fi2612")) # Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset
#päästö.ekosyst  <- op_baseGetData("opasnet_base", "Op_fi2548")[,-c(1,2)] # Jatropan viljelyn ekosysteemivaikutukset
P                <- tidy(opbase.data("Op_fi2595")) # Kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä
P                <- op_baseGetData("opasnet_base", "Op_fi2595")[,-c(1,2)] # Kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä
kokonaistuotanto <- tidy(opbase.data("Op_fi2600")) # Kalanjalostuksen kokonaistuotanto
palmoil          <- op_baseGetData("opasnet_base", "Op_en5431")[,-c(1,2)] # Market prices of raw materials
palmoil          <- tidy(opbase.data("Op_en5431")) # Market prices of raw materials
tuotanto.maa    <- op_baseGetData("opasnet_base", "Op_en5434")[,-c(1,2)] # op_en:World fisheries production
tuotanto.maa    <- tidy(opbase.data("Op_en5434")) # op_en:World fisheries production
jäteosuus        <- 0.3 # Oletetaan, että kokonaistuotannosta 30 % päätyy käyttökelpoiseksi kalajätteeksi


palmoil <- as.numeric(substr(palmoil$Result.Text[1], 1, 3))
palmoil <- as.numeric(substr(palmoil[palmoil["Raw material"] == "Crude palm oil", "Result"], 1, 3))


cat("Ajetaan malli. \n")
cat("Ajetaan malli. \n")


### Muutetaan sarakkeiden nimet sopiviksi yhdistämistä varten.
# Tarvittava tuotanto skaalataan kalajäteöljyn määrään
#colnames(kalajäte)[colnames(kalajäte) == "Result"] <- "kalajäte"
#kalajäte <- kalajäte[ c("Käyttötarkoitus", "Käyttö", "Raaka-aine", "Result")]
#colnames(biodiesel)[colnames(biodiesel) == "Result"]       <- "biodiesel"
kalajäte$Result <- as.numeric(kalajäte$Result)
#colnames(kokonaistuotanto)[colnames(kokonaistuotanto) == "Result"]   <- "kokonaistuotanto"
kalajäte$Result <- kalajäte$Result / kalajäte$Result[kalajäte["Raaka-aine"] == "Kalajäteöljy" & kalajäte["Käyttöprosessi"] == "Kalajäteöljyn erottelu"]
 
# Myös biodieselin valmistusprosessi skaalataan kalajäteöljyn määrään.
biodiesel <- biodiesel[biodiesel$Havainto == "määrä", c("Käyttö", "Raaka-aine", "Result")]
biodiesel$Result <- as.numeric(biodiesel$Result)
biodiesel$Käyttötarkoitus <- "Dieselinvalmistus"
biodiesel$Result <- biodiesel$Result / biodiesel$Result[biodiesel["Raaka-aine"] == "Kalajäteöljy"]


kalajäte <- kalajäte[kalajäte$Käyttöprosessi == "Kalajäteöljyn erottelu", c(1, 3, 4)]
# Yhdistetään valmistusprosessit kalajäte -> kalajäteöljy ja kalajäteöljy -> biodiesel
#kalajäte$kalajäte <- kalajäte$kalajäte / kalajäte$kalajäte[kalajäte$Raaka == "Kalajäteöljy"]
out <- rbind(kalajäte[c("Käyttö", "Käyttötarkoitus", "Raaka-aine", "Result")], biodiesel)
kalajäte$Result <- kalajäte$Result / kalajäte$Result[kalajäte$Raaka == "Kalajäteöljy"]
biodiesel <- biodiesel[biodiesel$Havainto == "määrä", 2:4]
#biodiesel$biodiesel <- biodiesel$biodiesel / biodiesel$biodiesel[biodiesel$Raaka == "Kalajäteöljy"]
biodiesel$Result <- biodiesel$Result / biodiesel$Result[biodiesel$Raaka == "Kalajäteöljy"]
kokonaistuotanto <- kokonaistuotanto[kokonaistuotanto$Havainto == "Viljely" & kokonaistuotanto$Vuosi == "2008", 3]
tuotanto.maa <- tuotanto.maa[tuotanto.maa$Country %in% c("Bangladesh", "Cambodia", "Malaysia", "Myanmar", "Philippines", "Singapore", "Thailand", "Viet Nam") & tuotanto.maa$Observation == "Aquaculture", ]


out <- rbind(kalajäte, biodiesel)
hinta <- palmoil/1000 / out[out["Raaka-aine"] == "Kalajäte" & out["Käyttötarkoitus"] == "Dieselinvalmistus", "Result"]
out
cat("Lisähinta, joka voi maksaa yhtä kalakiloa kohti bioöljystä: ", round(hinta * jäteosuus, 3), " €/kg (kalajätekiloa kohti ", round(hinta, 3), " €/kg). \n")
kokonaistuotanto
ilmasto


out$Result <- erä * out$Result
out$Result <- erä * out$Result
out
print(xtable(out[out$Käyttötarkoitus %in% käyttötarkoitus, ]), type = 'html', html.table.attributes="border=1 class='sortable'")
#saanto$viljelyala <- saanto$saanto*1000*satoja / (saanto$siemenet * saanto$öljy * saanto$diesel)
#saanto$päiväpalkka <- erä * palmoil / (saanto$viljelyala / satoja / poiminta)


## Muutetaan tulos jakaumaksi Monte Carlolla.
# Valitaan kiinnostavat kalanviljelymaat
#P <- PTable(P, n)
tuotanto.maa <- tuotanto.maa[tuotanto.maa$Country %in% c("Bangladesh", "Cambodia", "Malaysia", "Myanmar", "Philippines", "Singapore", "Thailand", "Viet Nam") & tuotanto.maa$Observation == "Aquaculture", ]
#saanto <- merge(P, saanto)


cat("Teoreettisesti saatavissa olevien lastien määrä sinä aikana, kun kalajäteöljy säilyy käyttökelpoisena (", satoja, " kk). \n")
tuotanto.maa$Result <- as.numeric(tuotanto.maa$Result)
tuotanto.maa$Result <- floor(tuotanto.maa$Result * jäteosuus * (satoja/12) / erä)
tuotanto.maa$Result <- floor(tuotanto.maa$Result * jäteosuus * (satoja/12) / erä)
print(xtable(tuotanto.maa[, 1:3]), type = 'html', html.table.attributes="class='sortable'")


cat("Teoreettisesti saatavissa olevien lastien määrä sinä aikana, kun kalajäteöljy säilyy käyttökelpoisena. \n")
# Lasketaan ilmastovaikutukset.
tuotanto.maa


cat(paste("Tuotanto ", erä, " tonnia bioöljyä/sato. Yksiköt: saanto tonnia biodieseliä/a, viljelyala ha. \n", sep = ""))
cat("Ilmastovaikutukset (tonnia CO2ekv) valmistuserää kohti. \n")


print(xtable(saanto[1:10, ]), type = 'html')
colnames(ilmasto)[colnames(ilmasto) == "Result"] <- "Ilmasto"
out <- merge(kalajäte, ilmasto)
out$Result  <- out$Result * erä
out$Ilmasto <- as.numeric(out$Ilmasto) * out$Result
out <- out[out$Käyttötarkoitus %in% käyttötarkoitus & !is.na(out$Ilmasto), ]
print(xtable(out), type = 'html', html.table.attributes="class='sortable'")


## Lasketaan tulostaulu.
# Lasketaan sosiaaliset vaikutukset
if(length(divisions)>1) divs <- as.list(saanto[, divisions]) else divs <- saanto[, divisions]
cat("Sosiaaliset vaikutukset (kvalitatiivinen arvio).\n")
out1 <- as.data.frame(as.table(tapply(saanto[, colnames(saanto) == output], divs, mean)))  
 
out1 <- dropall(out1[!is.na(out1$Freq), ])
sosiaali <- wildcard(sosiaali)
colnames(out1) <- c(divisions, output)
sosiaali <- sosiaali[sosiaali[, "Kalankasvatuksen määrä"] %in% kalankasvatus & sosiaali$Käyttötarkoitus %in% käyttötarkoitus, ]
print(xtable(out1), type = 'html')
print(xtable(sosiaali), type = 'html', html.table.attributes="class='sortable'")
 
# Lasketaan ekosysteemivaikutukset
cat("Ekosysteemivaikutukset (kvalitatiivinen arvio).\n")
 
ekosysteemi <- wildcard(ekosysteemi) #, c("Kalankasvatuksen määrä", "Käyttötarkoitus", "Edellytys"))
ekosysteemi <- ekosysteemi[ekosysteemi[, "Kalankasvatuksen määrä"] %in% kalankasvatus & ekosysteemi$Käyttötarkoitus %in% käyttötarkoitus, ]
print(xtable(ekosysteemi), type = 'html', html.table.attributes="class='sortable'")


## Lasketaan tuloskuvaaja.
out2 <- as.data.frame(as.table(tapply(saanto[, colnames(saanto) == output], list(saanto[, divisions2], saanto$obs), mean)))
out2 <- dropall(out2[!is.na(out2$Freq), ])
cat(paste("Todennäköisyysjakauma vasteelle ", output, ", jaotteluna muuttuja ", divisions2, ". \n", sep = ""))
ggplot(out2, aes(x = Freq, weight = 1, fill = Var1)) +geom_density()
## Jostain syystä vain osa kuvista piirtyy oikein, riippuen mitä parametreja valitaan. En ymmärrä syytä.
</rcode>
</rcode>


Rivi 187: Rivi 179:


{{mfiles}}
{{mfiles}}
{{eracedu}}

Nykyinen versio 22. elokuuta 2013 kello 10.32


Pääviesti
Kysymys:

Olisiko kalanjalostuksen öljyjätteestä bioenergian lähteeksi? Erityisesti, millaisia ovat toiminnan vaikutukset ekologiseen kestävyyteen ja toisaalta hyväksyttävyyteen asiakkaiden ja muiden ihmisten silmissä?

Vastaus:

Kalantuotanto aiheuttaa vuosittain merkittävät määrät jätettä. Näiden jätteiden hyödyntäminen biodieselin valmistuksessa näyttää lupaavalta vaihtoehdolta. Kalantuotannon sivuvirtana syntyvä jäte on halpaa, eikä sen tuotanto aiheuta lisäpäästöjä. Tässä arvioinnissa keskityttiin erityisesti Kaakkois-Aasian kalankasvatusalueen jätteisiin, muttei rajattu pois muita mahdollisia alueita jotka voisivat tarjota tarpeeksi suuria määriä kalajätettä biodieselin kaupalliseen tuotantoon. Kalajätteen käytön kanssa täytyy ottaa huomioon jätteen muut vaihtoehtoiset käyttömuodot. Jos painavaa jätettä joudutaan kuljettamaan pitkiä matkoja, voi kuljetus aiheuttaa kasvihuonekaasuja, jotka saattavat ylittää käytöstä aiheutuvat hyödyt.

Jätteen käytön kohdalla on hyvä myös tarkastella jätettä tuottavan prosessin ympäristö- ja sosiaaliset vaikutuksia, tässä tapauksessa kalankasvatuksen vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Toisaalta voidaan argumentoida, että kalajätettä syntyy joka tapauksessa, eikä sen hyödyntäminen vaikuta kalankasvatuksen vaikutuksiin. Jätteen hyödyntäminen saattaa kuitenkin tehdä kalankasvatuksesta hieman kannattavampaa ja lisätä sen määrää ja näin ollen myös ympäristövaikutuksia alueella; vaikutus on luultavasti pieni. Kalankasvatuksen ympäristövaikutukset riippuvat suuresti siitä, minkälaista ravintoa kaloille syötetään. Mikäli kaloille syötetään kalastettua kalaa voi tämä aiheuttaa painetta alueen kalakannoille, jotka ovat uhattuina ympäri maailmaa. Myös kasvatuslaitosten käsittelemättömät jätevedet voivat aiheuttaa alueen vesistöjen rehevöitymistä. Kalankasvatus voi lisätä alueen työllisyyttä, mutta toisaalta se voi kilpailla alueen resursseista, kuten vedestä ja maa-alasta paikallisen ruoantuotannon ja muun toiminnan kanssa.


Rajaus

Kysymys

Olisiko kalanjalostuksen öljyjätteestä bioenergian lähteeksi? Erityisesti, millaisia ovat toiminnan vaikutukset ekologiseen kestävyyteen ja toisaalta hyväksyttävyyteen asiakkaiden ja muiden ihmisten silmissä? Arvioinnissa tarkastellaan rinnakkain kalankasvatuksen ja kalastuksen öljyjätteiden käyttöä biopolttoaineiden tuotannossa.

Rajat

  • Tarkastellaan suomalaisten roolia maailmanlaajuisessa bioenergiatuotannossa.
  • Mielenkiinnon kohteena on erityisesti biodieselin ja muiden liikenteen polttonesteiden tuotanto.
  • Toiminnan vaikutuksista tarkastellaan lähinnä ekologisia, eettisiä ja ilmastollisia vaikutuksia, mutta olennaisen tärkeitä terveys-, kustannus- tai muitakaan vaikutuksia ei rajata ulos.

Tarkasteltavat vaihtoehdot (skenaariot)

  • Nykytila ja tätä menoa (vain toteutetaan jo päätettyjä asioita ja toimeenpannaan markkinaehtoisia muutoksia). Kalanjalostuksella ei ole roolia suomalaisessa energiantuotannossa.
  • Aloitetaan kalanjalostuksen öljyjätteen pienimuotoinen käyttö osana energiantuotannon kokonaisuutta.
  • Aloitetaan kalanjalostuksen öljyjätteen suurisuuntainen käyttö bioenergian tuottamisessa.

Oletettu käyttö ja käyttäjät

Arvioinnilla on välitöntä merkitystä Neste Oilille ja muille energiantuotantoyhtiöille järkevien tulevaisuuden suuntien valitsemiseksi. Samoin sillä on merkitystä ympäristönsuojelijoille, joiden näkemys ja tietämys kalanjalostuksen öljyjätteestä bioenergian lähteenä paranee, ja he voivat paremmin arvioida, millainen kalanjalostuksen öljyjätteen käyttö olisi toivottavaa luonnon, monimuotoisuuden ja ilmastonsuojelun kannalta.

Osallistujat

Arvioinnin vastuullisena tutkijana toimii erikoistutkija Jouni Tuomisto (LT) Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. Neste Oil tukee arviointia taloudellisesti ja osallistumalla työhön. Osallistujina myös avoimen arvioinnin iskuryhmä: Pauli Ordén, Tiia Sorjonen, Jaakko Örmälä, Matleena Tuomisto, Johannes Kröger, Elina Hirvonen. Mukana myös Vilma Sandström pro gradu-tutkielman tekijä Helsingin yliopistosta sekä arviointien toteutuksen ohjaamisessa avustaneet Teemu Rintala ja Mikko Pohjola (lisää tähän oma käyttäjätunnuksesi ja nimesi, jos haluat osallistua). Tämä on avoin arviointi, joten kuka tahansa saa osallistua. Jos et halua osallistua niin paljon, että hankkisit oman käyttäjätunnuksen, voit käyttää sivun alalaidassa olevaa kommentointimahdollisuutta.

Tulos

Arviointimallin tulos ajettuna 19.1.2012: [1]

Kalantuotanto aiheuttaa vuosittain merkittävät määrät jätettä. Näiden jätteiden hyödyntäminen biodieselin valmistuksessa näyttää lupaavalta vaihtoehdolta. Kalantuotannon sivuvirtana syntyvä jäte on halpaa, eikä sen tuotanto aiheuta lisäpäästöjä. Tässä arvioinnissa keskityttiin erityisesti Kaakkois-Aasian kalankasvatusalueen jätteisiin, muttei rajattu pois muita mahdollisia alueita jotka voisivat tarjota tarpeeksi suuria määriä kalajätettä biodieselin kaupalliseen tuotantoon. Kalajätteen käytön kanssa täytyy ottaa huomioon jätteen muut vaihtoehtoiset käyttömuodot. Jos painavaa jätettä joudutaan kuljettamaan pitkiä matkoja, voi kuljetus aiheuttaa kasvihuonekaasuja, jotka saattavat ylittää käytöstä aiheutuvat hyödyt.

Jätteen käytön kohdalla on hyvä myös tarkastella jätettä tuottavan prosessin ympäristö- ja sosiaaliset vaikutuksia, tässä tapauksessa kalankasvatuksen vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan. Toisaalta voidaan argumentoida, että kalajätettä syntyy joka tapauksessa, eikä sen hyödyntäminen vaikuta kalankasvatuksen vaikutuksiin.

Jätteen hyödyntäminen saattaa kuitenkin tehdä kalankasvatuksesta kannattavampaa ja lisätä sen määrää ja näin ollen myös ympäristövaikutuksia alueella. Arvioinnin mukaan jätteen hyödyntäminen saa maksaa korkeintaan n. 4 snt perkaamatonta kalakiloa kohti ja vastaavasti n. 12 snt kalajätekiloa kohti. Hinnat näyttävät sellaisilta, että ne tuskin riittävät muuttamaan muuten kannattamatonta kalanviljelyä kannattavaksi tai lisäämään painetta laajentaa toimintaa. Sen sijaan 12 snt per jätekilo lienee sellainen summa, että kalanviljelijöillä on intressi myydä jäte energiakäyttöön, ellei sillä ole muuta hyödyntämiskohdetta. Eli kalajätebisnes voi olla kannattavaa mutta tuskin juuri muuttaa toiminnan kokonaisvolyymeja.

Kalankasvatuksen ympäristövaikutukset riippuvat suuresti siitä, minkälaista ravintoa kaloille syötetään. Mikäli kaloille syötetään kalastettua kalaa voi tämä aiheuttaa painetta alueen kalakannoille, jotka ovat uhattuina ympäri maailmaa. Myös kasvatuslaitosten käsittelemättömät jätevedet voivat aiheuttaa alueen vesistöjen rehevöitymistä. Kalankasvatus voi lisätä alueen työllisyyttä, mutta toisaalta se voi kilpailla alueen resursseista, kuten vedestä ja maa-alasta paikallisen ruoantuotannon ja muun toiminnan kanssa.

Perustelut

Kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä
Ensyklopedia-artikkelit:

Biopolttoaineen valmistusprosessi kalaöljystä

Taustamuuttujat:

Kalanjalostuksen kokonaistuotanto | op_en:Market prices of raw materials | op_en:World fisheries production

Tuotanto- ja saantomuuttujat:

Kalajätteen käyttömahdollisuudet | Biodieselin saanto kalaöljystä

Vaikutukset:

Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön sosiaaliset vaikutukset | Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset | Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset

R-koodi

Monenko tonnin bioöljyerä pitää tuottaa kerralla (ton):

Montako kuukautta kalajäteöljy säilyy käyttökelpoisena?:

Mikä osuus tuotannosta päätyy käyttökelpoiseksi kalajätteeksi?:

Mitä kalajätteen käyttötarkoituksia haluat tarkastella?:
Dieselinvalmistus
Turkiseläinrehunvalmistus
Maanparannus

Mitä tapahtuu kalankasvatuksen määrälle jatkossa (riippuen tai riippumatta kalajätteen hyödyntämisestä)?:

+ Näytä koodi

Katso myös


Tuoreet muutokset jatropa- ja kalaöljyarviointeihin liittyen


Avainsanat

Kalanjalostus, öljyjäte, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto

Viitteet


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>