Ero sivun ”Säteilyaltistuminen Suomessa” versioiden välillä
p (→Data) |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
(4 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{muuttuja|moderator=Minttu}} | {{muuttuja|moderator=Minttu}} | ||
== | == Kysymys == | ||
Kuinka paljon suomalaiset keskimäärin altistuvat radioaktiiviselle säteilylle eri lähteistä? | Kuinka paljon suomalaiset keskimäärin altistuvat radioaktiiviselle säteilylle eri lähteistä? | ||
== | == Vastaus == | ||
*Ydinvoima ei aiheuta merkittävää säteilyaltistusta arvioinnin rajoissa | |||
==Perustelut== | |||
=== Data === | === Data === | ||
{| {{prettytable}} | {| {{prettytable}} | ||
! colspan="2"|Arviotu keskimääräinen säteilyaltistuminen Suomessa säteilylähteittäin<ref | ! colspan="2"|Arviotu keskimääräinen säteilyaltistuminen Suomessa säteilylähteittäin<ref>[http://stuk.fi/julkaisut_maaraykset/fi_FI/katsaukset/_files/12222632510026360/default/katsaus_sateilyn_terveysvaikutukset_elokuu_2009.pdf STUK]</ref> (mSv) | ||
|---- | |---- | ||
|Sisäilman Radon | |Sisäilman Radon | ||
|2 | |2 | ||
|---- | |---- | ||
|Röntgen diagnostiikka | |Röntgen diagnostiikka | ||
|0,5 | |0,5 | ||
|---- | |---- | ||
| | |Ulkoinen säteily maaperästä | ||
|0, | |0,45 | ||
|---- | |---- | ||
|Luonnon radioaktiiviset aineet ihmiskehossa | |Luonnon radioaktiiviset aineet ihmiskehossa | ||
|0,4 | |||
|---- | |||
|Kosminen säteily avaruudesta | |||
|0,3 | |0,3 | ||
|---- | |---- | ||
|Radioisotooppien käyttö lääketieteessä | |Radioisotooppien käyttö lääketieteessä | ||
|0, | |0,03 | ||
|---- | |---- | ||
|Tshernobyl-laskeuma | |Tshernobyl-laskeuma | ||
|0, | |0,02 | ||
|---- | |---- | ||
| | |'''Yhteensä''' | ||
|'''3,7''' | |||
|3,7 | |||
|} | |} | ||
*Pessimistisissäkin arvioissa loppusijoituksen aiheuttama altistus jää monta kertaluokaa 0,1 mSv:tä alhaisemmaksi<ref posiva>http://www.posiva.fi/files/571/021_Posiva_tutkii.pdf</ref> | ==== Ydinvoiman aiheuttama altistus ==== | ||
* | |||
*Radioaktiivisten päästöjen mittaustulosten perusteella yhdessä meteorologisten mittausten kanssa voidaan määrittää laskennallisesti väestön eniten altistuneeseen (kriittiseen) ryhmään kuuluvan henkilön saama säteilyannos. Laskennassa otetaan huomioon yliarvioidusti erilaisia seikkoja, jotka nostavat arvioitua säteilyaltistusta. Vuoden 2007 osalta kriittisen ryhmän säteilyannokset olivat Loviisassa ja Olkiluodossa molemmissa noin 0,05 mikrosievertiä (eli 0,00005 millisievertiä), kun asetettu raja-arvo on 0,1 millisievertiä. Vertailun vuoksi; keskimääräinen suomalainen henkilö saa samansuuruisen säteilyannoksen 10 minuutin aikana radonin, kosmisen säteilyn ja maaperän ulkoisen säteilyn vaikutuksesta. Ydinvoimalaitosten ympäristön asukkaille voimalaitosten aiheuttama säteilyaltistus on siis erittäin vähäistä verrattuna luonnosta saatavaan säteilyyn<ref>[http://www.stuk.fi/sateilytietoa/ukk/ukk/ydinturvallisuus/ydinvoimalaitokset/fi_FI/ydinvoimalaitokset1/ STUK]</ref>. | |||
**Katso täältä kaaviot [http://stuk.fi/ydinturvallisuus/ydinvoimalaitokset/sateilyturvallisuus/fi_FI/annos/ Väestön eniten altistuneen ryhmän yksilön annokset Loviisassa ja Olkiluodossa - STUK] | |||
*Pessimistisissäkin arvioissa loppusijoituksen aiheuttama altistus jää monta kertaluokaa 0,1 mSv:tä alhaisemmaksi<ref name="posiva">http://www.posiva.fi/files/571/021_Posiva_tutkii.pdf</ref> | |||
*Normaalitilanteessa loppusijoituksen aiheuttama altistus on mitätön | |||
=== Kausaliteetti === | === Kausaliteetti === | ||
Rivi 53: | Rivi 55: | ||
=== Kaava === | === Kaava === | ||
== Katso myös == | == Katso myös == | ||
Rivi 66: | Rivi 63: | ||
<references/> | <references/> | ||
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja== | |||
{{mfiles}} | |||
[[Luokka:Ydinvoima]] | [[Luokka:Ydinvoima]] |
Nykyinen versio 8. elokuuta 2012 kello 08.31
Moderaattori:Minttu (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
Lisää dataa
|
Kysymys
Kuinka paljon suomalaiset keskimäärin altistuvat radioaktiiviselle säteilylle eri lähteistä?
Vastaus
- Ydinvoima ei aiheuta merkittävää säteilyaltistusta arvioinnin rajoissa
Perustelut
Data
Arviotu keskimääräinen säteilyaltistuminen Suomessa säteilylähteittäin[1] (mSv) | |
---|---|
Sisäilman Radon | 2 |
Röntgen diagnostiikka | 0,5 |
Ulkoinen säteily maaperästä | 0,45 |
Luonnon radioaktiiviset aineet ihmiskehossa | 0,4 |
Kosminen säteily avaruudesta | 0,3 |
Radioisotooppien käyttö lääketieteessä | 0,03 |
Tshernobyl-laskeuma | 0,02 |
Yhteensä | 3,7 |
Ydinvoiman aiheuttama altistus
- Radioaktiivisten päästöjen mittaustulosten perusteella yhdessä meteorologisten mittausten kanssa voidaan määrittää laskennallisesti väestön eniten altistuneeseen (kriittiseen) ryhmään kuuluvan henkilön saama säteilyannos. Laskennassa otetaan huomioon yliarvioidusti erilaisia seikkoja, jotka nostavat arvioitua säteilyaltistusta. Vuoden 2007 osalta kriittisen ryhmän säteilyannokset olivat Loviisassa ja Olkiluodossa molemmissa noin 0,05 mikrosievertiä (eli 0,00005 millisievertiä), kun asetettu raja-arvo on 0,1 millisievertiä. Vertailun vuoksi; keskimääräinen suomalainen henkilö saa samansuuruisen säteilyannoksen 10 minuutin aikana radonin, kosmisen säteilyn ja maaperän ulkoisen säteilyn vaikutuksesta. Ydinvoimalaitosten ympäristön asukkaille voimalaitosten aiheuttama säteilyaltistus on siis erittäin vähäistä verrattuna luonnosta saatavaan säteilyyn[2].
- Katso täältä kaaviot Väestön eniten altistuneen ryhmän yksilön annokset Loviisassa ja Olkiluodossa - STUK
- Pessimistisissäkin arvioissa loppusijoituksen aiheuttama altistus jää monta kertaluokaa 0,1 mSv:tä alhaisemmaksi[3]
- Normaalitilanteessa loppusijoituksen aiheuttama altistus on mitätön
Kausaliteetti
Energiantuotannon radioaktiiviset päästöt Suomessa
Yksikkö
Millisievertiä vuodessa: mSv/a
Kaava
Katso myös
Tämä sivu on osa Suomen ydinvoimaan liittyvää arviointia. Arvioinnin tarkoitus on tarkastella ja punnita ydinvoiman haittoja ja hyötyjä Suomen kansanterveyden, -talouden ja muiden seikkojen kannalta. Toisin sanoen kysymys kuuluu: kannattaako Suomeen rakentaa ydinvoimaa? Arviointiin voi kuka tahansa osallistua. Sivun alalaidassa voit kommentoida sivun sisältöä kirjautumatta sisään. Jos kirjaudut sivustolle, voit osallistua sivun omaan keskustelu-osioon, jonne pääset klikkaamalla sivun ylälaidassa olevaa Keskustelu-linkkiä. Voit myös muokata itse sivua jos sinulla on jotain olennaista lisättävää. Isoista muutoksista on aina ensin käytävä keskustelu. Tarkempi kuvaus arvioinnista: katso Hyöty-riskiarviointi ydinvoimasta Suomessa. Ydinvoimaan liittyviä sivuja. Ydinvoimaan liittyy myös neljä adressia (osa puolesta, osa vastaan), joihin parhaillaan kerätään nimiä. Voit allekirjoittaa näitä adressit.com-sivustolla: Ei Pyhäjoen ydinvoimalalle, Vältä ydinsähköä, Ydinvapaa Eurooppa, Lisää ydinvoimaa Suomeen. |
Viitteet
Aiheeseen liittyviä tiedostoja
<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>