Ero sivun ”Jokapuoluehallitus” versioiden välillä
(uudempi versio laskettu) |
(Sivu siistitty, selitystä lisätty) |
||
(7 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{ensyklopedia}} | {{ensyklopedia}} | ||
==Jokapuoluehallituksen ohjelma, | Tämän artikkelin tarkoituksena on tutkia, miten voidaan muodostaa hallituspohja siten että sillä on takanaan eduskunnan enemmistön tuki vaalikoneissa esiintyneiden kysymysten suhteen. Motivaationa tutkimuksen taustalla ovat vaikeudet hallituksen muodostamisessa v. 2011 eduskuntavaalien jälkeen. Tutkimuksessa tarkastellaan kahta eri tapaa muodostaa hallitusohjelma, jota enemmistö kansanedustajista voi tukea vaalilupaustensa mukaisesti. Ensimmäistä kutsutaan poikkipuoluehallitukseksi ja sen ohjelmaa on tarkasteltu [[Poikkipuoluehallitus | tällä sivulla]]. Poikkipuoluehallitus ei huomioi ryhmäkurin vaikutuksia. Toinen tapa muodostaa hallitus on päätellä ryhmäkurin vaikutus vaalikonevastauksista siten että yksittäisten edustajien vastauksien sijaan hallituspisteet määräytyvät sen perusteella mitä vaihtoehtoa kunkin puolueen enemmistö kannattaa. | ||
Tulokset havainnollistavat myös sitä, kuinka puoluekuri todellisuudessa toimii (vertailtaessa eduskunnassa todellisuudessa toteutuneisiin päätöksiin). Vaalikonevastausten perusteella idealisoitu puoluekurioletus tarkoittaa sitä että puolueen kanta määräytyy puolueen enemmistön kannan perusteella. Tässä tapauksessa enemmistö tarkoittaa eduskuntaan valittua enemmistöä. Tulokset voitaisiin laskea myös kaikkien puolueen ehdokkaiden vastausten perusteella (siis myös heidän, jotka eivät tulleet valituksi), ja tällöin on mahdollista että puolueen enemmistön kanta muuttuisi nyt lasketusta. | |||
== Jokapuoluehallituksen ohjelma - uudempi versio == | |||
Laskentakoodi lukee vaalikonedatan ja analysoi sen. Koodi ei ole suoraan ajettavissa tältä sivulta vaan sen voi kopioda omalle koneelleen R-laskentaympäristöön ja syöttää alkuperäisdatan [[:Tiedosto:HS-vaalikone2011.csv#Kysymykset|täältä]]. Tämän linkin takaa löytyvät myös vaalikonekysymykset selkokielisessä muodossa. | |||
<rcode> | |||
# Luetaan sisaan vaalikoneen tiedot HS:n tiedostosta koneen kovalevylta | |||
vaalikone <- read.table(file="http://fi.opasnet.org/fi_wiki/images/c/c2/HS-vaalikone2011.csv", sep=";", header=TRUE) | |||
# Nimetaan sarakkeet | |||
colnames(vaalikone) <- c("Vaalipiiri","Puolue","Sukunimi","Etunimi","Ika","Sukupuoli","Sitoutumaton","Maakunta","Koulutustaso","Esittelyteksti", | |||
"Kunnanvaltuutettu","Kansanedustaja","Europarlamentaarikko","Ammatti","Kotisivu","RSS.syote","Tuloerot","Merkitys1", | |||
"Kommentti1","Homoadoptio","Merkitys2","Kommentti2","Ydinvoimalupa","Merkitys3","Kommentti3","Lapsilisa","Merkitys4", | |||
"Kommentti4","Hoivatakuu","Merkitys5","Kommentti5","Vanhuuselake","Merkitys6","Kommentti6","Tyourat","Merkitys7","Kommentti7", | |||
"Taitettu.indeksi","Merkitys8","Kommentti8","Saastoehdotukset","Merkitys9","Kommentti9","Tukipaketti","Merkitys10", | |||
"Kommentti10","Transaktiovero","Merkitys11","Kommentti11","Veronkorotus","Merkitys12","Kommentti12","Verotukileikkaus", | |||
"Merkitys13","Kommentti13","Asuntokorkojen.verovahennysoikeus","Merkitys14","Kommentti14","Metsamaan.kiinteistovero", | |||
"Merkitys15","Kommentti15","Asevelvollisuus","Merkitys16","Kommentti16","Nato-jasenyys","Merkitys17","Kommentti17", | |||
"Kiinan.ihmisoikeudet","Merkitys18","Kommentti18","Ulkomaalaisten.maanomistus","Merkitys19","Kommentti19", | |||
"Kehitysyhteistyomaararahat","Merkitys20","Kommentti20","Facebook.kaverit","Merkitys21","Kommentti21","Aselaki", | |||
"Merkitys22","Kommentti22","Pakkoruotsi","Merkitys23","Kommentti23","Suvivirsi","Merkitys24","Kommentti24", | |||
"Maahanmuuttopolitiikka","Merkitys25","Kommentti25","Saimaannorppa","Merkitys26","Kommentti26","Kuntien ulkoistus", | |||
"Merkitys27","Kommentti27","Kuntien.maara","Merkitys28","Kommentti28","Paakaupunkiseutu","Merkitys29","Kommentti29", | |||
"Kuntien.verotasaus","Merkitys30","Kommentti30","Hallituspuolueet","Merkitys31","Kommentti31") | |||
# Lisätään sarakkeeksi Valittu (nro 110) tieto siitä, tuliko ehdokas valituksi. | |||
vaalikone[,110] <- grepl(paste(" 80 | 84 | 88 | 92 | 98 | 108 | 112 | 126 | 134 | 138 | 139 | 140 | 146 |", | |||
" 154 | 163 | 176 | 177 | 187 | 189 | 192 | 196 | 216 | 224 | 243 | 245 | 255 |", | |||
" 257 | 258 | 260 | 261 | 268 | 273 | 282 | 284 | 288 | 290 | 298 | 299 | 301 |", | |||
" 302 | 433 | 436 | 444 | 453 | 456 | 457 | 466 | 469 | 471 | 476 | 478 | 479 |", | |||
" 491 | 493 | 500 | 532 | 535 | 536 | 542 | 546 | 551 | 556 | 561 | 562 | 571 |", | |||
" 599 | 601 | 624 | 626 | 636 | 637 | 642 | 645 | 650 | 651 | 816 | 817 | 824 |", | |||
" 845 | 846 | 867 | 868 | 871 | 879 | 882 | 898 | 920 | 923 | 924 | 925 | 939 |", | |||
" 942 | 943 | 948 | 978 | 982 | 986 | 993 | 1027 | 1036 | 1041 | 1046 | 1048 | 1050 |", | |||
" 1053 | 1062 | 1071 | 1089 | 1092 | 1101 | 1102 | 1253 | 1297 | 1370 | 1371 | 1394 | 1395 |", | |||
" 1492 | 1497 | 1498 | 1499 | 1501 | 1502 | 1521 | 1527 | 1533 | 1535 | 1542 | 1549 | 1552 |", | |||
" 1554 | 1561 | 1570 | 1575 | 1579 | 1582 | 1599 | 1601 | 1606 | 1621 | 1630 | 1634 | 1635 |", | |||
" 1645 | 1647 | 1655 | 1670 | 1676 | 1684 | 1693 | 1694 | 1706 | 1707 | 1712 | 1719 | 1720 |", | |||
" 1852 | 1898 | 1917 | 1920 | 1928 | 1931 | 1961 | 1965 | 1968 | 1982 | 2040 | 2055 | 2071 |", | |||
" 2077 | 2100 | 2115 | 2116 | 2167 | 2211 | 2259 | 2264 | 2280 | 2284", sep=""), paste(" ",as.character(1:length(vaalikone[,1]))," ", sep="")) | |||
colnames(vaalikone)[110] <- "Valittu" | |||
# Tehdään lista, johon rakennetaan kaikkien vastausten lukumäärät. | |||
yhtveto <- list(1,2,3,4,5,6,7,8,9,10,11,12,13,14,15,16,17,18,19,20,21,22,23,24,25,26,27,28,29,30,31) | |||
# Kampa poimii kysymykset paitsi nrot 21 ja 31 joissa vastaajat voivat valita useamman vaihtoehdon. | |||
kampa<-c(1,2,3,4,5,6,7,8,9,10,11,12,13,14,15,16,17,18,19,20,22,23,24,25,26,27,28,29,30) | |||
# Lasketaan lukumäärät kolmella ehdolla: vastaus, puolue ja valittiinko eduskuntaan. | |||
for(y in kampa){ | |||
yhtveto[[y]] <- tapply(rep(1, length(vaalikone[,14+3*y])), list(vaalikone[,14+3*y], vaalikone[,2], vaalikone[,110]), sum)[,,2] | |||
} | |||
# Yhteenvedosta leikataan pois kolmas ulottuvuus eli otetaan vain ne, joilla Valittu=TRUE. | |||
# Maaritellaan lista, jonka alkiot koostuvat maksimipisteet saaneen vaihtoehdon | |||
# paikasta merkittyna nro:lla 1 (vahemman kannatusta saaneet vaihtoehdot | |||
# saavat arvokseen nollan). | |||
# Voittajaan lasketaan vain se, mikä vastaus oli suosituin. Yhtveto sisältää myös lukumäärät. | |||
voittaja <- yhtveto | |||
#Luuppi x: käydään jokainen kysymys läpi yksitellen. | |||
for(x in kampa) { | |||
# Poistetaan NAt. | |||
yhtveto[[x]][,] <- ifelse(is.na(yhtveto[[x]][,]),0,yhtveto[[x]][,]) | |||
#Luuppi y: käydään jokainen puolue läpi yksitellen. | |||
for(y in 1:length(yhtveto[[x]][1,])) { | |||
# Lisätään pieni satunnaisluku kaikkiin vastauksiin tasatuloksen estämiseksi. | |||
voittaja[[x]][,y] <- voittaja[[x]][,y] + runif(length(voittaja[[x]][,y]), 0, 0.1) | |||
# Etsitään se vaihtoehto joka on valittu useimmin. | |||
voittaja[[x]][,y] <- as.numeric(yhtveto[[x]][,y]==max(yhtveto[[x]][,y])) | |||
# Nollataan valinta, jos useampi vaihtoehto on saanut parhaan äänimäärän. | |||
# Tällä toimenpiteellä ei ole enää merkitystä, koska nyt arpominen käytännössä estää tasatuloksen. | |||
voittaja[[x]][,y] <- (sum(voittaja[[x]][,y])==1)*voittaja[[x]][,y] | |||
}} | |||
# Muutetaan nollauksen jalkeen listan voittanut vastaus puolueen paikkamaaran mukaiseksi. | |||
# Paikkamaarat ovat: KOK(44), PS(39), RKP(10), KESK(35), KD(6), SDP(42), VAS(14), VIHR(10) | |||
paikat <- c(0, 0, 0, 6, 35, 44, 0, 0, 0, 39, 10, 42, 0, 0, 0, 14, 10, 0, 0) | |||
# Alustetaan olio Hallitusohjelma, jonka muoto on kuin Voittajalla mutta puolueindeksi puuttuu. | |||
hallitusohjelma <- list(1,2,3,4,5,6,7,8,9,10,11,12,13,14,15,16,17,18,19,20,21,22,23,24,25,26,27,28,29,30,31) | |||
for(x in kampa){hallitusohjelma[[x]] <- voittaja[[x]][,1]} | |||
# Puolueiden mielipide kerrotaan eduskuntapaikoilla. | |||
# Luuppi z: eri vastausvaihtoehdot käsitellään yksitellen. | |||
for(x in kampa){for(z in 1:length(voittaja[[x]][,1])){ | |||
voittaja[[x]][z,] <- voittaja[[x]][z,]*paikat | |||
hallitusohjelma[[x]][z] <- sum(voittaja[[x]][z,]) | |||
}} | |||
# | |||
# Lopuksi haetaan maksimit eri komponenteille (yllä muodostettujen summien maksimi = eniten kannatusta saanut vaihtoehto) | |||
# | |||
for(x in kampa){hallitusohjelma[[x]] <- hallitusohjelma[[x]][grep(max(hallitusohjelma[[x]]),hallitusohjelma[[x]])]} | |||
hallitusohjelma | |||
</rcode> | |||
=== Tulokset === | |||
Vasemmassa laidassa oleva numero kertoo vaalikonekysymyksen järjestysnumeron ja oikeassa laidassa oleva numero vastausta kannattavien kansanedustajien määrän kun puoluekuri huomioidaan. Toisin sanoen jos enemmistö puolueen kansanedustajista on esityksen kannalla, saa esitys taakseen kaikki puolueen kansanedustajien ääneet vaikka osa puolueen edustajista olisi esitystä omassa vaalikonevastauksessaan vastustanutkin. Esimerkiksi kysymyksen '''1''' tapauksessa 105 puoluekurin sitomaa kansanedustajaa kannattaa esitystä "Tuloeroja on kavennettava huomattavasti". Joidenkin ehdotusten perässä on teksti '''Huomaa ero edelliseen versioon''', millä viitataan joihinkin poikkeamiin edellisellä koodiversiolla ajettuihin tuloksiin. | |||
'''1 | '''1 | ||
Rivi 123: | Rivi 216: | ||
== Jokapuoluehallituksen ohjelma == | == Jokapuoluehallituksen ohjelma - vanhempi versio == | ||
[[ | Koodi ei ole suoraan ajettavissa tältä sivulta vaan sen voi kopioda omalle koneelleen R-laskentaympäristöön ja syöttää datan [[:Tiedosto:HS-vaalikone2011.csv#Kysymykset|täältä]]. Vanhempi koodiversio antaa muutamalle päätökselle hieman erilaiset painokertoimet. | ||
[[ | <rcode> | ||
[1] " | # Luetaan sisaan vaalikoneen tiedot HS:n tiedostosta koneen kovalevylta | ||
vaalikone <- read.table(file="http://fi.opasnet.org/fi_wiki/images/c/c2/HS-vaalikone2011.csv", sep=";", header=FALSE) | |||
# Nimetaan sarakkeet | |||
colnames(vaalikone) <- c("Vaalipiiri","Puolue","Sukunimi","Etunimi","Ika","Sukupuoli","Sitoutumaton","Maakunta","Koulutustaso","Esittelyteksti", | |||
+ "Kunnanvaltuutettu","Kansanedustaja","Europarlamentaarikko","Ammatti","Kotisivu","RSS.syote","Tuloerot","Merkitys1", | |||
+ "Kommentti1","Homoadoptio","Merkitys2","Kommentti2","Ydinvoimalupa","Merkitys3","Kommentti3","Lapsilisa","Merkitys4", | |||
+ "Kommentti4","Hoivatakuu","Merkitys5","Kommentti5","Vanhuuselake","Merkitys6","Kommentti6","Tyourat","Merkitys7","Kommentti7", | |||
+ "Taitettu.indeksi","Merkitys8","Kommentti8","Saastoehdotukset","Merkitys9","Kommentti9","Tukipaketti","Merkitys10", | |||
+ "Kommentti10","Transaktiovero","Merkitys11","Kommentti11","Veronkorotus","Merkitys12","Kommentti12","Verotukileikkaus", | |||
+ "Merkitys13","Kommentti13","Asuntokorkojen.verovahennysoikeus","Merkitys14","Kommentti14","Metsamaan.kiinteistovero", | |||
+ "Merkitys15","Kommentti15","Asevelvollisuus","Merkitys16","Kommentti16","Nato-jasenyys","Merkitys17","Kommentti17", | |||
+ "Kiinan.ihmisoikeudet","Merkitys18","Kommentti18","Ulkomaalaisten.maanomistus","Merkitys19","Kommentti19", | |||
+ "Kehitysyhteistyomaararahat","Merkitys20","Kommentti20","Facebook.kaverit","Merkitys21","Kommentti21","Aselaki", | |||
+ "Merkitys22","Kommentti22","Pakkoruotsi","Merkitys23","Kommentti23","Suvivirsi","Merkitys24","Kommentti24", | |||
+ "Maahanmuuttopolitiikka","Merkitys25","Kommentti25","Saimaannorppa","Merkitys26","Kommentti26","Kuntien ulkoistus", | |||
+ "Merkitys27","Kommentti27","Kuntien.maara","Merkitys28","Kommentti28","Paakaupunkiseutu","Merkitys29","Kommentti29", | |||
+ "Kuntien.verotasaus","Merkitys30","Kommentti30","Hallituspuolueet","Merkitys31","Kommentti31") | |||
# Muodostetaan vektori kaikkien hyväksytyiksi tulleiden ehdokkaiden järjestysnumerot | |||
# Muodostetaan yllaolevista vektori: | |||
b<-c(80, 84, 88, 92, 98, 108, 112, 126, 134, 138, 139, 140, 146, | |||
154, 163, 176, 177, 187, 189, 192, 196, 216, 224, 243, 245, 255, | |||
257, 258, 260, 261, 268, 273, 282, 284, 288, 290, 298, 299, 301, | |||
302, 433, 436, 444, 453, 456, 457, 466, 469, 471, 476, 478, 479, | |||
491, 493, 500, 532, 535, 536, 542, 546, 551, 556, 561, 562, 571, | |||
599, 601, 624, 626, 636, 637, 642, 645, 650, 651, 816, 817, 824, | |||
845, 846, 867, 868, 871, 879, 882, 898, 920, 923, 924, 925, 939, | |||
942, 943, 948, 978, 982, 986, 993, 1027, 1036, 1041, 1046, 1048, 1050, | |||
1053, 1062, 1071, 1089, 1092, 1101, 1102, 1253, 1297, 1370, 1371, 1394, 1395, | |||
1492, 1497, 1498, 1499, 1501, 1502, 1521, 1527, 1533, 1535, 1542, 1549, 1552, | |||
1554, 1561, 1570, 1575, 1579, 1582, 1599, 1601, 1606, 1621, 1630, 1634, 1635, | |||
1645, 1647, 1655, 1670, 1676, 1684, 1693, 1694, 1706, 1707, 1712, 1719, 1720, | |||
1852, 1898, 1917, 1920, 1928, 1931, 1961, 1965, 1968, 1982, 2040, 2055, 2071, | |||
2077, 2100, 2115, 2116, 2167, 2211, 2259, 2264, 2280, 2284) | |||
# Poimitaan valituksi tulleet kansanedustajat kaikista ehdokkaista: | |||
valitut <- vaalikone[b,] | |||
# Erotetaan puoluekannan ilmaiseva sarake omaksi vektorikseen: | |||
puoluesarake <- valitut[[2]] | |||
# Poimitaan puoluekohtaiset vastaukset eri muuttujiin. | |||
# PUOLUE (KOK) | |||
apuA <- as.numeric(puoluesarake %in% c("KOK")) | |||
apuB <- 1:179; apuC <- apuA*apuB; paikkaKOK <- apuC[apuC !=0]; paikkaKOK | |||
valitutKOK <- valitut[paikkaKOK, ] | |||
# PUOLUE (PS) | |||
apuA <- as.numeric(puoluesarake %in% c("PS")) | |||
apuB <- 1:179; apuC <- apuA*apuB; paikkaPS <- apuC[apuC !=0]; paikkaPS | |||
valitutPS <- valitut[paikkaPS, ] | |||
# PUOLUE (RKP) | |||
apuA <- as.numeric(puoluesarake %in% c("RKP")) | |||
apuB <- 1:179; apuC <- apuA*apuB; paikkaRKP <- apuC[apuC !=0]; paikkaRKP | |||
valitutRKP <- valitut[paikkaRKP, ] | |||
# PUOLUE (KESK) | |||
apuA <- as.numeric(puoluesarake %in% c("KESK")) | |||
apuB <- 1:179; apuC <- apuA*apuB; paikkaKESK <- apuC[apuC !=0]; paikkaKESK | |||
valitutKESK <- valitut[paikkaKESK, ] | |||
# PUOLUE (KD) | |||
apuA <- as.numeric(puoluesarake %in% c("KD")) | |||
apuB <- 1:179; apuC <- apuA*apuB; paikkaKD <- apuC[apuC !=0]; paikkaKD | |||
valitutKD <- valitut[paikkaKD, ] | |||
# PUOLUE (SDP) | |||
apuA <- as.numeric(puoluesarake %in% c("SDP")) | |||
apuB <- 1:179; apuC <- apuA*apuB; paikkaSDP <- apuC[apuC !=0]; paikkaSDP | |||
valitutSDP <- valitut[paikkaSDP, ] | |||
# PUOLUE (VAS) | |||
apuA <- as.numeric(puoluesarake %in% c("VAS")) | |||
apuB <- 1:179; apuC <- apuA*apuB; paikkaVAS <- apuC[apuC !=0]; paikkaVAS | |||
valitutVAS <- valitut[paikkaVAS, ] | |||
# PUOLUE (VIHR) | |||
apuA <- as.numeric(puoluesarake %in% c("VIHR")) | |||
apuB <- 1:179; apuC <- apuA*apuB; paikkaVIHR <- apuC[apuC !=0]; paikkaVIHR | |||
valitutVIHR <- valitut[paikkaVIHR, ] | |||
# Seuraava muodostaa puolueelle KOK tuloslistan, joka koostuu eri pisteytetyista | |||
# vaihtoehdoista jokaiselle 31 kysymykselle (muuttuja y) | |||
# PUOLUE (KOK) | |||
tulosKOK <- list(1:30) | |||
for(y in 1:30) {an<-list(1:40); for(x in 1:length(levels(valitutKOK[[14+3*y]]))) | |||
{an[[x]] <- sum(as.numeric(valitutKOK[[14+3*y]]==levels(valitutKOK[[14+3*y]])[x]))}; tulosKOK[[y]] <- as.numeric(an)} | |||
# PUOLUE (PS) | |||
tulosPS <- list(1:30) | |||
for(y in 1:31) {an<-list(1:40); for(x in 1:length(levels(valitutPS[[14+3*y]]))) | |||
{an[[x]] <- sum(as.numeric(valitutPS[[14+3*y]]==levels(valitutPS[[14+3*y]])[x]))}; tulosPS[[y]] <- as.numeric(an)} | |||
# PUOLUE (RKP) | |||
tulosRKP <- list(1:30) | |||
for(y in 1:31) {an<-list(1:40); for(x in 1:length(levels(valitutRKP[[14+3*y]]))) | |||
{an[[x]] <- sum(as.numeric(valitutRKP[[14+3*y]]==levels(valitutRKP[[14+3*y]])[x]))}; tulosRKP[[y]] <- as.numeric(an)} | |||
# PUOLUE (KESK) | |||
tulosKESK <- list(1:30) | |||
for(y in 1:31) {an<-list(1:40); for(x in 1:length(levels(valitutKESK[[14+3*y]]))) | |||
{an[[x]] <- sum(as.numeric(valitutKESK[[14+3*y]]==levels(valitutKESK[[14+3*y]])[x]))}; tulosKESK[[y]] <- as.numeric(an)} | |||
# PUOLUE (KD) | |||
tulosKD <- list(1:30) | |||
for(y in 1:31) {an<-list(1:40); for(x in 1:length(levels(valitutKD[[14+3*y]]))) | |||
{an[[x]] <- sum(as.numeric(valitutKD[[14+3*y]]==levels(valitutKD[[14+3*y]])[x]))}; tulosKD[[y]] <- as.numeric(an)} | |||
# PUOLUE (SDP) | |||
tulosSDP <- list(1:30) | |||
for(y in 1:31) {an<-list(1:40); for(x in 1:length(levels(valitutSDP[[14+3*y]]))) | |||
{an[[x]] <- sum(as.numeric(valitutSDP[[14+3*y]]==levels(valitutSDP[[14+3*y]])[x]))}; tulosSDP[[y]] <- as.numeric(an)} | |||
# PUOLUE (VAS) | |||
tulosVAS <- list(1:30) | |||
for(y in 1:31) {an<-list(1:40); for(x in 1:length(levels(valitutVAS[[14+3*y]]))) | |||
{an[[x]] <- sum(as.numeric(valitutVAS[[14+3*y]]==levels(valitutVAS[[14+3*y]])[x]))}; tulosVAS[[y]] <- as.numeric(an)} | |||
# PUOLUE (VIHR) | |||
tulosVIHR <- list(1:30) | |||
for(y in 1:31) {an<-list(1:40); for(x in 1:length(levels(valitutVIHR[[14+3*y]]))) | |||
{an[[x]] <- sum(as.numeric(valitutVIHR[[14+3*y]]==levels(valitutVIHR[[14+3*y]])[x]))}; tulosVIHR[[y]] <- as.numeric(an)} | |||
# | |||
# | |||
# | |||
# Yhteenveto tuloksista (KOK) | |||
# | |||
# Maaritellaan lista, jonka alkiot koostuvat maksimipisteet saaneen vaihtoehdon | |||
# paikasta merkittyna nro:lla 1 (vahemman kannatusta saaneet vaihtoehdot | |||
# saavat arvokseen nollan). Kampa poimii muut kysymykset paitsi nrot 21 ja 31 joissa vastaajat | |||
# voivat valita useamman vaihtoehdon: | |||
# | |||
kampa<-c(1,2,3,4,5,6,7,8,9,10,11,12,13,14,15,16,17,18,19,20,22,23,24,25,26,27,28,29,30); | |||
maxKOK <- list(1:30); | |||
for(x in kampa) {maxKOK[[x]] <- as.numeric(tulosKOK[[x]]==max(tulosKOK[[x]]))}; | |||
# | |||
# Tutkitaan mihin vastauksista on yksikasitteiset vastaukset summavektorin summaKOK avulla: | |||
# for(x in 1:30) {summaKOK[[x]] <- sum(maxKOK[[x]])}; summaKOK | |||
# tulostaa [1] 1 2 1 1 1 1 1 2 2 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 0 1 1 1 1 1 1 1 1 | |||
# Poimi vain ne joissa ykkonen: | |||
# as.numeric(summaKOK %in% 1) | |||
# tulostaa [1] 1 0 1 1 1 1 1 0 0 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 0 1 1 1 1 1 1 1 1 | |||
# Pakataan ylla olevat vahan tiiviimpaan muotoon: | |||
summaKOK <- 1:30; | |||
for(x in 1:30) {summaKOK[[x]] <- sum(maxKOK[[x]])}; | |||
apuS <- 1:30; summaKOK2 <- apuS*as.numeric(summaKOK %in% 1); | |||
yksikasitteisetKOK <- summaKOK2[summaKOK2 !=0]; | |||
# | |||
# Luupataan joukolle x yksikasitteisissa lapi maxKOK-vektori ja talletetaan | |||
# varastovektoriin kannatKOK ensimmainen 1:sta matchaavan alkion sijanti | |||
# maxKOK[x]-alivektorissa. Lopuksi muutetaan NA-luvut ykkosiksi (vastaavat | |||
# levelia '-'): | |||
kannatKOK <- list(1:30); kannatKOK <- NA; | |||
for(x in yksikasitteisetKOK) {kannatKOK[[x]] <- match(1,maxKOK[[x]])}; | |||
indKOK <- which(is.na(kannatKOK)); kannatKOK[indKOK] <- 1; kannatKOK[31] <- 1; | |||
# | |||
# Seuraavaksi tulostetaan sanallisessa muodossa mita kantaa kannatKOK-vektorin | |||
# arvot eri kysymyksille tarkoittavat (tulostus tapahtuu printtaamalla kannatKOK-vektori): | |||
kannatKOK2 <- list(1:31); | |||
for(x in 1:31) {kannatKOK2[x] <- levels(valitutKOK[[14+3*x]])[kannatKOK[x]]}; | |||
# | |||
# Yhteenveto tuloksista (PS) | |||
# | |||
maxPS <- list(1:30); | |||
for(x in kampa) {maxPS[[x]] <- as.numeric(tulosPS[[x]]==max(tulosPS[[x]]))}; | |||
summaPS <- 1:30; | |||
for(x in 1:30) {summaPS[[x]] <- sum(maxPS[[x]])}; | |||
apuS <- 1:30; summaPS2 <- apuS*as.numeric(summaPS %in% 1); | |||
yksikasitteisetPS <- summaPS2[summaPS2 !=0]; | |||
kannatPS <- list(1:30); kannatPS <- NA; | |||
for(x in yksikasitteisetPS) {kannatPS[[x]] <- match(1,maxPS[[x]])}; | |||
indPS <- which(is.na(kannatPS)); kannatPS[indPS] <- 1; kannatPS[31] <- 1; | |||
kannatPS2 <- list(1:31); | |||
for(x in 1:31) {kannatPS2[x] <- levels(valitutPS[[14+3*x]])[kannatPS[x]]}; | |||
# | |||
# Yhteenveto tuloksista (RKP) | |||
# | |||
maxRKP <- list(1:30); | |||
for(x in kampa) {maxRKP[[x]] <- as.numeric(tulosRKP[[x]]==max(tulosRKP[[x]]))}; | |||
summaRKP <- 1:30; | |||
for(x in 1:30) {summaRKP[[x]] <- sum(maxRKP[[x]])}; | |||
apuS <- 1:30; summaRKP2 <- apuS*as.numeric(summaRKP %in% 1); | |||
yksikasitteisetRKP <- summaRKP2[summaRKP2 !=0]; | |||
kannatRKP <- list(1:30); kannatRKP <- NA; | |||
for(x in yksikasitteisetRKP) {kannatRKP[[x]] <- match(1,maxRKP[[x]])}; | |||
indRKP <- which(is.na(kannatRKP)); kannatRKP[indRKP] <- 1; kannatRKP[31] <- 1; | |||
kannatRKP2 <- list(1:31); | |||
for(x in 1:31) {kannatRKP2[x] <- levels(valitutRKP[[14+3*x]])[kannatRKP[x]]}; | |||
# | |||
# Yhteenveto tuloksista (KESK) | |||
# | |||
maxKESK <- list(1:30); | |||
for(x in kampa) {maxKESK[[x]] <- as.numeric(tulosKESK[[x]]==max(tulosKESK[[x]]))}; | |||
summaKESK <- 1:30; | |||
for(x in 1:30) {summaKESK[[x]] <- sum(maxKESK[[x]])}; | |||
apuS <- 1:30; summaKESK2 <- apuS*as.numeric(summaKESK %in% 1); | |||
yksikasitteisetKESK <- summaKESK2[summaKESK2 !=0]; | |||
kannatKESK <- list(1:30); kannatKESK <- NA; | |||
for(x in yksikasitteisetKESK) {kannatKESK[[x]] <- match(1,maxKESK[[x]])}; | |||
indKESK <- which(is.na(kannatKESK)); kannatKESK[indKESK] <- 1; kannatKESK[31] <- 1; | |||
kannatKESK2 <- list(1:31); | |||
for(x in 1:31) {kannatKESK2[x] <- levels(valitutKESK[[14+3*x]])[kannatKESK[x]]}; | |||
# | |||
# Yhteenveto tuloksista (KD) | |||
# | |||
maxKD <- list(1:30); | |||
for(x in kampa) {maxKD[[x]] <- as.numeric(tulosKD[[x]]==max(tulosKD[[x]]))}; | |||
summaKD <- 1:30; | |||
for(x in 1:30) {summaKD[[x]] <- sum(maxKD[[x]])}; | |||
apuS <- 1:30; summaKD2 <- apuS*as.numeric(summaKD %in% 1); | |||
yksikasitteisetKD <- summaKD2[summaKD2 !=0]; | |||
kannatKD <- list(1:30); kannatKD <- NA; | |||
for(x in yksikasitteisetKD) {kannatKD[[x]] <- match(1,maxKD[[x]])}; | |||
indKD <- which(is.na(kannatKD)); kannatKD[indKD] <- 1; kannatKD[31] <- 1; | |||
kannatKD2 <- list(1:31); | |||
for(x in 1:31) {kannatKD2[x] <- levels(valitutKD[[14+3*x]])[kannatKD[x]]}; | |||
# | |||
# Yhteenveto tuloksista (SDP) | |||
# | |||
maxSDP <- list(1:30); | |||
for(x in kampa) {maxSDP[[x]] <- as.numeric(tulosSDP[[x]]==max(tulosSDP[[x]]))}; | |||
summaSDP <- 1:30; | |||
for(x in 1:30) {summaSDP[[x]] <- sum(maxSDP[[x]])}; | |||
apuS <- 1:30; summaSDP2 <- apuS*as.numeric(summaSDP %in% 1); | |||
yksikasitteisetSDP <- summaSDP2[summaSDP2 !=0]; | |||
kannatSDP <- list(1:30); kannatSDP <- NA; | |||
for(x in yksikasitteisetSDP) {kannatSDP[[x]] <- match(1,maxSDP[[x]])}; | |||
indSDP <- which(is.na(kannatSDP)); kannatSDP[indSDP] <- 1; kannatSDP[31] <- 1; | |||
kannatSDP2 <- list(1:31); | |||
for(x in 1:31) {kannatSDP2[x] <- levels(valitutSDP[[14+3*x]])[kannatSDP[x]]}; | |||
# | |||
# Yhteenveto tuloksista (VAS) | |||
# | |||
maxVAS <- list(1:30); | |||
for(x in kampa) {maxVAS[[x]] <- as.numeric(tulosVAS[[x]]==max(tulosVAS[[x]]))}; | |||
summaVAS <- 1:30; | |||
for(x in 1:30) {summaVAS[[x]] <- sum(maxVAS[[x]])}; | |||
apuS <- 1:30; summaVAS2 <- apuS*as.numeric(summaVAS %in% 1); | |||
yksikasitteisetVAS <- summaVAS2[summaVAS2 !=0]; | |||
kannatVAS <- list(1:30); kannatVAS <- NA; | |||
for(x in yksikasitteisetVAS) {kannatVAS[[x]] <- match(1,maxVAS[[x]])}; | |||
indVAS <- which(is.na(kannatVAS)); kannatVAS[indVAS] <- 1; kannatVAS[31] <- 1; | |||
kannatVAS2 <- list(1:31); | |||
for(x in 1:31) {kannatVAS2[x] <- levels(valitutVAS[[14+3*x]])[kannatVAS[x]]}; | |||
# | |||
# Yhteenveto tuloksista (VIHR) | |||
# | |||
maxVIHR <- list(1:30); | |||
for(x in kampa) {maxVIHR[[x]] <- as.numeric(tulosVIHR[[x]]==max(tulosVIHR[[x]]))}; | |||
summaVIHR <- 1:30; | |||
for(x in 1:30) {summaVIHR[[x]] <- sum(maxVIHR[[x]])}; | |||
apuS <- 1:30; summaVIHR2 <- apuS*as.numeric(summaVIHR %in% 1); | |||
yksikasitteisetVIHR <- summaVIHR2[summaVIHR2 !=0]; | |||
kannatVIHR <- list(1:30); kannatVIHR <- NA; | |||
for(x in yksikasitteisetVIHR) {kannatVIHR[[x]] <- match(1,maxVIHR[[x]])}; | |||
indVIHR <- which(is.na(kannatVIHR)); kannatVIHR[indVIHR] <- 1; kannatVIHR[31] <- 1; | |||
kannatVIHR2 <- list(1:31); | |||
for(x in 1:31) {kannatVIHR2[x] <- levels(valitutVIHR[[14+3*x]])[kannatVIHR[x]]}; | |||
# | |||
# Muutetaan nollauksen jalkeen listan vektorialkioiden kannatKOK[[y]]'s komponentti puolueen | |||
# paikkamaaran mukaiseksi. | |||
# Paikkamaarat ovat: KOK(44), PS(39), RKP(10), KESK(35), KD(6), SDP(42), VAS(14), VIHR(10) | |||
# | |||
tulosBKOK <- tulosKOK; tulosBPS <- tulosPS; tulosBRKP <- tulosRKP; | |||
tulosBKESK <- tulosKESK; tulosBKD <- tulosKD; tulosBSDP <- tulosSDP; | |||
tulosBVAS <- tulosVAS; tulosBVIHR <- tulosVIHR; | |||
for(y in 1:31) {for(x in 1:length(levels(valitutKOK[[14+3*y]]))) | |||
{tulosBKOK[[y]][x] <- 0}; tulosBKOK[[y]][kannatKOK[[y]]] <- 44}; | |||
for(y in 1:31) {for(x in 1:length(levels(valitutPS[[14+3*y]]))) | |||
{tulosBPS[[y]][x] <- 0}; tulosBPS[[y]][kannatPS[[y]]] <- 39}; | |||
for(y in 1:31) {for(x in 1:length(levels(valitutRKP[[14+3*y]]))) | |||
{tulosBRKP[[y]][x] <- 0}; tulosBRKP[[y]][kannatRKP[[y]]] <- 10}; | |||
for(y in 1:31) {for(x in 1:length(levels(valitutKESK[[14+3*y]]))) | |||
{tulosBKESK[[y]][x] <- 0}; tulosBKESK[[y]][kannatKESK[[y]]] <- 35}; | |||
for(y in 1:31) {for(x in 1:length(levels(valitutKD[[14+3*y]]))) | |||
{tulosBKD[[y]][x] <- 0}; tulosBKD[[y]][kannatKD[[y]]] <- 6}; | |||
for(y in 1:31) {for(x in 1:length(levels(valitutSDP[[14+3*y]]))) | |||
{tulosBSDP[[y]][x] <- 0}; tulosBSDP[[y]][kannatSDP[[y]]] <- 42}; | |||
for(y in 1:31) {for(x in 1:length(levels(valitutVAS[[14+3*y]]))) | |||
{tulosBVAS[[y]][x] <- 0}; tulosBVAS[[y]][kannatVAS[[y]]] <- 14}; | |||
for(y in 1:31) {for(x in 1:length(levels(valitutVIHR[[14+3*y]]))) | |||
{tulosBVIHR[[y]][x] <- 0}; tulosBVIHR[[y]][kannatVIHR[[y]]] <- 10}; | |||
# | |||
# Sitten summataan eri puolueiden tulosvektorit yhteen | |||
hallitusohjelma <- list(1:31); | |||
for(y in 1:31) | |||
{hallitusohjelma[[y]] <- tulosBKOK[[y]]+tulosBPS[[y]]+ | |||
tulosBRKP[[y]]+tulosBKESK[[y]]+tulosBKD[[y]]+tulosBSDP[[y]]+ | |||
tulosBVAS[[y]]+tulosBVIHR[[y]]}; | |||
# | |||
# Lopuksi haetaan maksimit eri komponenteille (yllä muodostettujen summien maksimi = eniten kannatusta saanut vaihtoehto) | |||
# | |||
hallitusohjelmaB <- list(1:31); | |||
for(y in 1:31) {hallitusohjelmaB[[y]] <- as.numeric(hallitusohjelma[[y]]==max(hallitusohjelma[[y]]))}; | |||
# | |||
# apuH-muuttuja kertoo kuinka mones level vastaa yllä laskettua summamaksimia. Tätä hyödynnetään sanallisen | |||
# hallitusohjelmaC-listan muodostamisessa. | |||
apuH <- list(1:31); | |||
for(y in 1:31) {apuH[[y]] <- match(1,hallitusohjelmaB[[y]])}; | |||
hallitusohjelmaC <- list(1:31); | |||
for(x in 1:31) {hallitusohjelmaC[x] <- levels(valitutKOK[[14+3*x]])[apuH[[x]]]} | |||
</rcode> | |||
=== Tulokset === | |||
'''1 | |||
Tuloeroja on kavennettava lievästi. | |||
'''2 | |||
Ei. | |||
'''3 | |||
Ei. | |||
'''4 | |||
Lapsilisän ei pidä vaikuttaa toimeentulotulen määrään, vaan toimeentulotuen varassa elävän tulee saada sekä tuki että lapsilisä. | |||
'''5 | |||
Kyllä. Ikäihmisillä pitää olla subjektiivinen oikeus hyvään hoitoon. | |||
'''6 | |||
pitää nykyisellään. | |||
'''7 | |||
En käyttäisi mitään näistä. | |||
'''8 | |||
- | |||
'''9 | |||
Yritystukien leikkaaminen | |||
'''10 | |||
Vaikeuksissa olevan euromaan tukeminen on Suomen oma etu, sillä yhden euromaan ajautuminen vararikkoon vaarantaisi koko eurojärjestelmän ja samalla myös Suomen talouden. | |||
'''11 | |||
Transaktiovero pitäisi ottaa käyttöön, mikäli kyseessä olisi maailmanlaajuinen järjestelmä. | |||
'''12 | |||
Pääomatuloveroa. | |||
'''13 | |||
En mitään näistä. | |||
'''14 | |||
Säilyttää nykyisellään. | |||
'''15 | |||
Ei. | |||
'''16 | |||
Nykykäytäntö on hyvä. | |||
'''17 | |||
Ei alkavalla vaalikaudella. | |||
'''18 | |||
Kyllä, Suomen ulkopolitiikan lähtökohtana tulee olla kansalaisten oikeudet ja yleisesti hyväksytyt arvot. | |||
'''19 | |||
Suomessa pitäisi rajoittaa venäläisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata, kunnes Suomen ja Venäjän maa- ja kiinteistökaupoissa vallitsee vastavuoroisuus. | |||
'''20 | |||
Suomen tulee sitoumuksensa mukaan nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin seuraavalla vaalikaudella. | |||
'''21 | |||
- | |||
'''22 | |||
Aselaki on nyt hyvä. | |||
'''23 | |||
Ei. | |||
'''24 | |||
Kyllä, se kuuluu suomalaiseen kevätjuhlaperinteeseen. | |||
'''25 | |||
Liian löysää. | |||
'''26 | |||
Verkkokalastus pitäisi kieltää kokonaan saimaannorpan keskeisillä pesimäalueilla. | |||
'''27 | |||
Ulkoistamista pitää lisätä, mutta kuntien pitää oppia kilpailuttamaan ulkopuoliset palvelunsa paremmin hinnan ja laadun kannalta. | |||
'''28 | |||
290\x96339 | |||
'''29 | |||
Yhteistyötä on lisättävä, mutta vapaaehtoisesti kuntien aloitteesta. | |||
'''30 | |||
Nykyinen verotulojen tasausjärjestelmä on hyvä. | |||
'''31 | |||
- | |||
== Katso myös == | |||
[[ | * [[Jokapuoluehallitus]] | ||
* [[:Tiedosto:HS-vaalikone2011.csv]] | |||
* [http://fi.opasnet.org/fi_wiki/index.php?title=Jokapuoluehallitus&oldid=14280 Ikilinkki] edelliseen kommentoituun sivuversioon | |||
[ |
Nykyinen versio 18. heinäkuuta 2012 kello 10.17
Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli.
Sivutunniste: Op_fi2647 |
---|
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
Lisää dataa
|
Tämän artikkelin tarkoituksena on tutkia, miten voidaan muodostaa hallituspohja siten että sillä on takanaan eduskunnan enemmistön tuki vaalikoneissa esiintyneiden kysymysten suhteen. Motivaationa tutkimuksen taustalla ovat vaikeudet hallituksen muodostamisessa v. 2011 eduskuntavaalien jälkeen. Tutkimuksessa tarkastellaan kahta eri tapaa muodostaa hallitusohjelma, jota enemmistö kansanedustajista voi tukea vaalilupaustensa mukaisesti. Ensimmäistä kutsutaan poikkipuoluehallitukseksi ja sen ohjelmaa on tarkasteltu tällä sivulla. Poikkipuoluehallitus ei huomioi ryhmäkurin vaikutuksia. Toinen tapa muodostaa hallitus on päätellä ryhmäkurin vaikutus vaalikonevastauksista siten että yksittäisten edustajien vastauksien sijaan hallituspisteet määräytyvät sen perusteella mitä vaihtoehtoa kunkin puolueen enemmistö kannattaa.
Tulokset havainnollistavat myös sitä, kuinka puoluekuri todellisuudessa toimii (vertailtaessa eduskunnassa todellisuudessa toteutuneisiin päätöksiin). Vaalikonevastausten perusteella idealisoitu puoluekurioletus tarkoittaa sitä että puolueen kanta määräytyy puolueen enemmistön kannan perusteella. Tässä tapauksessa enemmistö tarkoittaa eduskuntaan valittua enemmistöä. Tulokset voitaisiin laskea myös kaikkien puolueen ehdokkaiden vastausten perusteella (siis myös heidän, jotka eivät tulleet valituksi), ja tällöin on mahdollista että puolueen enemmistön kanta muuttuisi nyt lasketusta.
Jokapuoluehallituksen ohjelma - uudempi versio
Laskentakoodi lukee vaalikonedatan ja analysoi sen. Koodi ei ole suoraan ajettavissa tältä sivulta vaan sen voi kopioda omalle koneelleen R-laskentaympäristöön ja syöttää alkuperäisdatan täältä. Tämän linkin takaa löytyvät myös vaalikonekysymykset selkokielisessä muodossa.
Tulokset
Vasemmassa laidassa oleva numero kertoo vaalikonekysymyksen järjestysnumeron ja oikeassa laidassa oleva numero vastausta kannattavien kansanedustajien määrän kun puoluekuri huomioidaan. Toisin sanoen jos enemmistö puolueen kansanedustajista on esityksen kannalla, saa esitys taakseen kaikki puolueen kansanedustajien ääneet vaikka osa puolueen edustajista olisi esitystä omassa vaalikonevastauksessaan vastustanutkin. Esimerkiksi kysymyksen 1 tapauksessa 105 puoluekurin sitomaa kansanedustajaa kannattaa esitystä "Tuloeroja on kavennettava huomattavasti". Joidenkin ehdotusten perässä on teksti Huomaa ero edelliseen versioon, millä viitataan joihinkin poikkeamiin edellisellä koodiversiolla ajettuihin tuloksiin.
1
Tuloeroja on kavennettava huomattavasti.
105 Huomaa ero edelliseen versioon!
2 Kyllä. 120 Huomaa ero edelliseen versioon!
3 Ei. 146
4 Lapsilisän ei pidä vaikuttaa toimeentulotulen määrään, vaan toimeentulotuen varassa elävän tulee saada sekä tuki että lapsilisä. 156
5 Kyllä. Ikäihmisillä pitää olla subjektiivinen oikeus hyvään hoitoon. 200
6 pitää nykyisellään. 200
7 En käyttäisi mitään näistä. 200
8 Indeksin tulisi seurata palkkojen nousua hieman nykyistä suuremmalla painolla. 77 Huomaa ero edelliseen versioon!
9 Puolustusmäärärahojen leikkaaminen 56 Huomaa ero edelliseen versioon!
10 Vaikeuksissa olevan euromaan tukeminen on Suomen oma etu, sillä yhden euromaan ajautuminen vararikkoon vaarantaisi koko eurojärjestelmän ja samalla myös Suomen talouden. 141
11 Transaktiovero pitäisi ottaa käyttöön, mikäli kyseessä olisi maailmanlaajuinen järjestelmä. 134
12 Pääomatuloveroa. 156
13 En mitään näistä. 116
14 Säilyttää nykyisellään. 184
15 Ei. 148
16 Nykykäytäntö on hyvä. 190
17 Ei alkavalla vaalikaudella. 132
18 Kyllä, Suomen ulkopolitiikan lähtökohtana tulee olla kansalaisten oikeudet ja yleisesti hyväksytyt arvot. 165
19 Suomessa pitäisi rajoittaa venäläisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata, kunnes Suomen ja Venäjän maa- ja kiinteistökaupoissa vallitsee vastavuoroisuus. 148
20 Kehitysyhteistyövaroja voi maltillisesti lisätä, mikäli valtiontalous sen sallii. 121 Huomaa ero edelliseen versioon!
22 Aselaki on nyt hyvä. 131
23 Kyllä. 142 Huomaa ero edelliseen versioon!
24 Kyllä, se kuuluu suomalaiseen kevätjuhlaperinteeseen. 186
25 Sopivaa. 161 Huomaa ero edelliseen versioon!
26 Verkkokalastus pitäisi kieltää kokonaan saimaannorpan keskeisillä pesimäalueilla. 184
27 Ulkoistamista pitää lisätä, mutta kuntien pitää oppia kilpailuttamaan ulkopuoliset palvelunsa paremmin hinnan ja laadun kannalta. 99
28 290–339 65
29 Yhteistyötä on lisättävä, mutta vapaaehtoisesti kuntien aloitteesta. 200
30 Nykyinen verotulojen tasausjärjestelmä on hyvä. 200
Jokapuoluehallituksen ohjelma - vanhempi versio
Koodi ei ole suoraan ajettavissa tältä sivulta vaan sen voi kopioda omalle koneelleen R-laskentaympäristöön ja syöttää datan täältä. Vanhempi koodiversio antaa muutamalle päätökselle hieman erilaiset painokertoimet.
Tulokset
1 Tuloeroja on kavennettava lievästi.
2 Ei.
3 Ei.
4 Lapsilisän ei pidä vaikuttaa toimeentulotulen määrään, vaan toimeentulotuen varassa elävän tulee saada sekä tuki että lapsilisä.
5 Kyllä. Ikäihmisillä pitää olla subjektiivinen oikeus hyvään hoitoon.
6 pitää nykyisellään.
7 En käyttäisi mitään näistä.
8 -
9 Yritystukien leikkaaminen
10 Vaikeuksissa olevan euromaan tukeminen on Suomen oma etu, sillä yhden euromaan ajautuminen vararikkoon vaarantaisi koko eurojärjestelmän ja samalla myös Suomen talouden.
11 Transaktiovero pitäisi ottaa käyttöön, mikäli kyseessä olisi maailmanlaajuinen järjestelmä.
12 Pääomatuloveroa.
13 En mitään näistä.
14 Säilyttää nykyisellään.
15 Ei.
16 Nykykäytäntö on hyvä.
17 Ei alkavalla vaalikaudella.
18 Kyllä, Suomen ulkopolitiikan lähtökohtana tulee olla kansalaisten oikeudet ja yleisesti hyväksytyt arvot.
19 Suomessa pitäisi rajoittaa venäläisten oikeutta ostaa kiinteistöjä ja maata, kunnes Suomen ja Venäjän maa- ja kiinteistökaupoissa vallitsee vastavuoroisuus.
20 Suomen tulee sitoumuksensa mukaan nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin seuraavalla vaalikaudella.
21 -
22 Aselaki on nyt hyvä.
23 Ei.
24 Kyllä, se kuuluu suomalaiseen kevätjuhlaperinteeseen.
25 Liian löysää.
26 Verkkokalastus pitäisi kieltää kokonaan saimaannorpan keskeisillä pesimäalueilla.
27 Ulkoistamista pitää lisätä, mutta kuntien pitää oppia kilpailuttamaan ulkopuoliset palvelunsa paremmin hinnan ja laadun kannalta.
28 290\x96339
29 Yhteistyötä on lisättävä, mutta vapaaehtoisesti kuntien aloitteesta.
30 Nykyinen verotulojen tasausjärjestelmä on hyvä.
31 -
Katso myös
- Jokapuoluehallitus
- Tiedosto:HS-vaalikone2011.csv
- Ikilinkki edelliseen kommentoituun sivuversioon