Ympäristön tupakansavu altistus Suomi

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään muuttuja. Sivutunniste: Op_fi1829
Moderaattori:Ei ole (katso kaikki) Kuinka ryhtyä moderaattoriksi? Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa {{#opasnet_base_link:Op_fi1829}}

Huom. SETURIn "vertaisarviointi"-kommentit kirjoitettu kursiivilla. Katso myös kommentit pohdintasivulla.D↷ (Kommentit saa vapaasti poistaa tai siirtää keskustelusivulle, kun niitä vastaavat muokkaukset/täsmennykset on tehty tälle wikisivulle tai jos ne muutoin katsotaan epäolennaisiksi.)

Altistuminen

Altisteen mittasuure ja yksikkö

Tupakalle altistumista kuvataan tavallisimmin kyselytutkimusten avulla. Passiiviselle tupakoinnille altistumisesta raportoivien vastaukset riippuvat voimakkaasti kysymyksen muodosta; monet ei-tupakoivat voivat kokea hyvin häiritseväksi lyhytaikaisenkin tupakanhajun, mutta toisaalta tupakanhajuun tottuneet ja siten paljon suuremmille pitoisuuksille altistuvat saattavat jättää altistuksensa raportoimatta. Terveysvaikutusten arvioinnin kannalta on mielekästä käyttää altistumisen kuvaamiseen sellaisia kyselymuuttujia, jotka liittyvät kestoltaan ja tasoltaan merkittävään altistukseen. Käytännössä tämä tarkoittaa altistumista kotona ja/tai työpaikalla. Esimerkiksi lasten merkittävä altistuminen koulussa tai hoitopaikoissa ei yleensä ole mahdollista, ja siten lasten altistuminen rajautuu käytännössä koteihin, joissa tupakoidaan sisällä.

Altistumisdata perustuu Aikuisväestön Terveyskäyttäytyminen ja Terveys –seurantatutkimukseen (mm. Helakorpi ym. 2009), jossa kyselytiedot kerätään vuosittain arvottavalta väestöotokselta. Tupakointia ja passiivisesta altistumista koskevat kysymykset kattavat sekä kyllä/ei luokittelun koskien altistumista kodeissa että altistumisen päivittäistä kestoa koskevan luokittelun (altistuminen työpaikoilla). SETURIn passiivisen tupakoinnin altistukseksi valittiin kotona tupakoinnin ohella päivittäin töissä vähintään yhden tunnin altistuvat, jotta altistumista kokevat, mutta määrällisesti vähän altistuvat voitiin sulkea riskinarvion ulkopuolelle.

Riskisuhteet ovat peräissin kansainvälisistä tutkimuksista (ks. Taulukko 1), joten altistumisen arviointi SETURIssa ei perustunut identtisiin menetelmiin. Passiivisen tupakka-altistuksen mittaaminen kyselyillä johtaa suuren hajontaan mukaan laskettavan altistuksen osalta. Tässä pyrittiin varmistamaan että mukaan lasketut henkilöt altistuvat merkittävästi myös määrällisesti asettamalla aikaraja. Kotona altistumisen määrää ei kyselytietojen perusteella voitu määrittää.

Altistumisreitit ja rajaukset

ETS sisältää aikuisten osalta altistumisen kotona ja työpaikalla ja lasten osalta kotona (Helakorpi ym. 2009, Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys). Aktiivitupakoitsijoiden altistukseen passiivisella tupakoinnilla on vain vähäinen merkitys, vaikka teoriassa myös heidän osaltaan passiiviseen savun hengittämiseen liittyy laskennallinen lisäriski. Tätä ei ole kuitenkaan arvioitu.

Altistuneen väestön kuvaus. Arvio altistuvien lukumäärästä

Annosvasteita on tarkasteltavan vaikutuksen mukaan sovellettu eri osaväestöille (lapset <2v, <3v, <14 v sekä aikuiset >21 v). Tämän vuoksi arvio altistuneiden määrästä on esitettävä erikseen kullekin kohderyhmälle.

Helakorpi ym. (2004b13 s.7) raportoivat, että vuonna 2004 Aikuisväestön Terveyskäyttäytyminen -kyselyssä 12% tupakoimattomista raportoi kotonaan tapahtuvasta tupakoinnista. Tupakoimattomista yli 15 vuotiaista päivittäin työpaikallaan altistuu yli tunnin tupakansavulle altistuu 6.6% (Helakorpi 2004b13, taulukko 32A, s. 71). Olettaen, että nämä ryhmät olisivat täysin erilliset, tupakansavulle altistuvien aikuisten osuudeksi saataisiin 12+6.6%=18.6%. Olettaen, että ryhmät ovat riippumattomat saadaan kotona ja työpaikalla altistuvien osuudeksi 12% × 6.6% = 0.8%. Vähentämällä tämä edellisestä saadaan arvioksi 17.8% vuonna 2004.

Lund ym (1998)  mukaan Suomessa 1990-luvulla altistui 7% lapsista tupakansavulle kotona. Helakorpi ym (2009, kuva s. 13, taulukkos s. 66) raportoi, että työpaikalla päivittäin tupakansavulle altistuneiden määrä on laskenut vuosista 1993-97 vuoteen 2003-2006 13%sta 6%iin. Olettaen että sama asenneilmaston muutos olisi toteutunut myös kotona lasten suojelemiseksi tupakansavualtistukselta saadaan arvioksi 6/13 × 7% = 3.2%. Altistumisesta lasten iän funktiona ei ole käytettävissä tietoja, joten samaa arvoa käytetään kaikille ikäryhmille.

Lapset <2 vuotta: 3% (min 1% max 7%) (max arvo  Lund ym. 1998)

Lapset <3 vuotta: 3% (min 1% max 7%)

Lapset <14 vuotta: 3% (min 1% max 7%)

Aikuiset: 17.8% (min 12 % max 26.5%) (min on vain kotona altistuvat ei tupakoitsijat; max arvo  on kaikki kotona altistuvat sisältäen tupakoitsijat)

Altistuvien keskimääräinen altistus

Altistumista kuvataan nominaaliasteikolla (kyllä/ei), joten keskimääräistä altistustasoa ei ole määritelty (laskennallisesti voidaan käyttää arvoa 1 kuvaamaan altistuksen olemassaoloa).

Tausta- tai kynnysaltistus

Passiivisen tupakoinnin tausta-altistuminen muodostuu siitä altistustasosta, joka ei ylitä edellä kuvattua altistumisen määritelmää. Kaikki väestön henkilöt todennäköisesti yhden tai muutaman kerran havaitsevat tupakansavua ja siten altistuvat jonkin verran. Edellä esitetyllä altistuksen määritelmällä pyritään siihen, että vain merkittävästi tupakansavulle altistuvat ei-tupakoijat lasketaan riskinarviossa altistuneiksi.

Altistusvastefunktiot

Tärkeimpien vaikutusten valinta

Mallitettaviksi valittiin WHO:n Global Burden of Disease -projektin käyttämät ja kansainvälisessä asiantuntijayhteistyössä valitut vaikutukset. Näitä ovat ei-tupakoitsijoiden keuhkosyöpä, iskeeminen sydäntautu, ja astma aikuisilla ja alahengitysteiden infektiot (<2 v), astma (<14v) ja välikorvan tulehdus lapsilla (<3v). Tupakointi on liitetty hyvin suureen joukkoon erilaisia muitakin terveysvaikutuksia, mutta erityisesti passiivialtistuksen alhaisempi taso aktiivitupakointiin verrattuna rajoittaa näiden merkitystä tässä tarkastelussa

• Myös: mitä outcomeja ei arvioitu (kuolleisuus/sairastavuus)
• Yksikkö
• Mahdollisesti useampia vaikutuksia:

Vaikutus 1

keuhkosyöpä (aikuiset)

Vaikutus 2

iskeeminen sydäntauti (aikuiset)

Vaikutus 3

uusi astma (aikuiset)

Vaikutus 4

uusi astma (lapset <14 v)

Vaikutus 5

alahengitysteiden infektiot (lapset <2 v)

Vaikutus 6

välikorvan tulehdus (lapset <3 v)

Vaikutusten arvioinnissa on oletettu, että sairauden riskitekijä liittyy yhtäläisesti sekä sairastavuuteen että kuolleisuuteen.

Riskinarviointimenetelmän kuvaus

• epidemiologiset tutkimukset ja niiden meta-analyysi (ks Taulukko 1).
  

RR per altistumisyksikkö

• Mahdollisesti useampi vaikutus ja siten useampi RR

Vaikutus 1 (Keuhkosyöpä, aikuiset)

Best guess =1.21

Min =1.13

Max =1.30

Vaikutus 2 (iskeeminen sydäntauti, aikuiset)

Best guess =1.27

Min =1.19

Max =1.36

Vaikutus 3 (astman ilmaantuvuus, aikuiset)

Best guess =1.97

Min =1.19

Max =3.25

Vaikutus 4 (astman ilmaantuvuus, lapset <14v)

Best guess =1.32

Min =1.24

Max =1.41

Vaikutus 5 (alahengitystieinfektion, lapset <2 v)

Best guess =1.55

Min =1.42

Max =1.69

Vaikutus 6 (välikorvan tulehdus, lapset <3v)

Best guess =1.38

Min =1.21

Max =1.56

Altistumisen vallitsevuus kohdeväestössä

Altistumistasoa kuvataan ETS mallissa altistuvan väestön osuudella (% kohdeväestöryhmästä)

• Lukuarvo ja yksikkö

Lapset <2 vuotta: 3%

Lapset <3 vuotta: 3%

Lapset <14 vuotta: 3%

Aikuiset: 15% (miehet 17%, naiset 13 %, arviot vuodelle 2004)

Mistä ja miten nämä ja muut Excelissä olevat vallitsevuuslukemat on saatu?

Kausaliteetti

• Kuinka varmaa syy-yhteyden olemassaolo on?

Suora lainaus jostain kansainvälisestä (WHO, IARC, EPA ym.) tai suomalaisesta arviosta, jossa altisteen ja terveysvaikutuksen kausaliteettia on arvioitu.

Ylläoleva "Table 10" kertoo kylläkin kausaliteetin varmuudesta ja voimakkuudesta altistumisen ja vaikutuksen välillä, mutta jotta taulukkoa voitaisiin tulkita oikein, tulisi sen oheen liittää tieto siitä, miten "altistuminen" passiiviselle tupakoinnille mainituissa riski-/ristitulosuhteissa määritellään.

Kuvaus keskeisistä epävarmuuksista

Keskeinen tietolähde on vuosittain toistettava aikuisväestön tereyskäytyminen ja terveys -tutkimus (Helakorpi ym. 2009). Arviot lasten altistumisesta perustuvat huomattavasti pienempään tutkimusaineistoon, lähinnä Lundin ym. 1990-luvulla keräämään aineistoon. Yleisemmin ottaen niin riskinarvioinnissa kuin epidemiologiassakin kyselylomakkeisiin perustuva altistuksen kuvaaminen sisältää enemmän kvantitatiivista epävarmuutta kuin mittauksiin perustuvat menetelmät.

Niinpä kuvaus "altistumisen" määrittelystä ja altistumistiedon hankkimisen menetelmistä olisikin hyvä lisätä tälle wikisivulle (esim. tähän osioon).

Katso myös

• Excel-laskentataulukko (SeTuRin pääsivulla)
• Michael Saarikoski, Jarmo Ellonen: Kevytsavukeoikeudenkäynti Suomessa 2005–2010

Viitteet

Cal-EPA (2005). Proposed identification of environmental tobacco smoke as a toxic air contaminant. Sacramento, California, Californian Environmental Protection Agency.

Etzel, R. A., Pattishall, E. N., Haley, N. J., Fletcher, R. H., and Henderson, F. W. (1992). Passive smoking and middle ear effusion among children in day care. Pediatrics 90, 228-232.

Helakorpi S, Paavola M, Prättälä R, Uutela A, 2009. Suomalaisen aikuisväestön terveyskäyttäytyminen ja terveys, kevät 2008 Health Behaviour and Health among the Finnish Adult Population, Spring 2008 (in Finnish). Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos, Raportti 2/2009. ISBN 978-952-245-005-0 (pdf) 191 pp. http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/dcb684e6-d94f-4724-96d1-9f382492ac54 (accessed 9 July 2009).

Jaakkola, M. S., R. Piipari, et al. (2003). "Environmental tobacco smoke and adult-onset asthma: a population-based incident case-control study." Am J Public Health 93(12): 2055-60.

Jousilahti P, Helakorpi S., 2002. Prevalence of exposure to environmental tobacco smoke at work and at home--15-year trends in Finland. Scand J Work Environ Health. 2002;28 Suppl 2:16-20.
Lund K.E., A. Skrondal, et al. (1998) “Children’s residential exposure to environmental tobacco smoke varies greatly between Nordic countries” Scand J Soc Med 26: 115-120.
Nurminen, M. M., & Jaakkola, M. S. (2001). Mortality from occupational exposure to environmental tobacco smoke in Finland. Journal of Occupational and Environmental Medicine, 43, 687–693.
Patja K, Vainiotalo S, Laatikainen T, Kuusimäki L, Peltonen K, Vartiainen E, 2008. Exposure to environmental tobacco smoke at work, at home, and during leisure time: A cross-sectional population sample. Nicotine & Tobacco Research 10(8): 1327–1333.
US Surgeon General (2006). The health consequences of involuntary exposure to tobacco smoke: a report of the Surgeon General.

Vartiainen E, Korhonen HJ, Koskela K, Puska P. Twenty year smoking trends in a community-based cardiovascular diseases prevention programme. Results from the North Karelia Project. Eur J Publ Health 1998;8:154-159.

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Otto Hänninen, Erkki Kuusisto, Olli Leino: Ympäristön tupakansavu altistus Suomi. Opasnet 2010. Viitattu 24.11.2024.