Ero sivun ”Emo2011” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(Ak: Uusi sivu: '''EMO2011; Äiti-lapsi-seurantatutkimus''' Tutkimuksen tarkoitus on selvittää raskaudenaikaisia, synnytykseen ja varhaislapsuuteen liittyviä ympäristötekijöitä, joilla voi ol...)
 
(sivutyyppi lisätty)
 
(5 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Luokka:Kysely]]
{{tutkimus}}
'''EMO2011; Äiti-lapsi-seurantatutkimus'''
'''EMO2011; Äiti-lapsi-seurantatutkimus'''


Tutkimuksen tarkoitus on selvittää raskaudenaikaisia, synnytykseen ja varhaislapsuuteen liittyviä ympäristötekijöitä, joilla voi olla merkitystä odottavan äidin terveysongelmiin, sekä syntyvän lapsen terveyteen myöhemmin.
Pyydämme Teitä osallistumaan tieteelliseen kyselytutkimukseen ja tutustumaan tähän tiedotteeseen, jossa kerrotaan KYS:n synnytysklinikassa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tehtävästä tutkimuksesta. Lisäksi mikäli haluatte kysyä tutkimukseen liittyvistä asioista, voitte halutessanne ottaa yhteyttä tutkijalääkäriin joko sähköpostitse tai puhelimitse.
 
Tutkimukseen voivat osallistua kaikki raskaana olevat naiset, joiden laskettu aika on 1.8-31.12.2011 välillä ja jotka käyttävät ”Pikkuhaikara”-sivustoja tai jotka tulevat KYS:n äitiyspoliklinikalle rakenneultraäänitutkimukseen ja joilla on mahdollisuus vastata sähköisiin kyselytutkimuksiin. Tutkimuksen vastuuhenkilö on erikoislääkäri Leea Keski-Nisula. 
 
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta on arvioinut tutkimussuunnitelman ja antanut siitä puoltavan lausunnon.
 
Vastaa kyselyyn: ('''tulossa''')
 
Alkuraskauden kyselylomake (rv alle 25) (linkit kyselyihin)
 
Loppuraskauden kyselylomake (rv yli 30)
 
Muistutukset kyselylomakkeisiin vastaamisesta oikeana ajankohtana tulevat antamaanne sähköpostiosoitteeseen. Kyselyyn vastaaminen onnistuu myös pikkuhaikara-sivuston kautta.


Tutkimus toteutetaan Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella huhti-joulukuussa 2011 synnyttäville naisille suunnattuna sähköisenä kyselytutkimuksena. Kyselylomakkeet täytetään alkuraskaudessa ja loppuraskaudessa.


==Tutkimuksen tavoitteet==
==Tutkimuksen tavoitteet==


Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää erilaisia raskaudenaikaisia, synnytykseen ja varhaislapsuuteen liittyviä ympäristötekijöitä, joilla voi olla merkitystä raskaudenaikaisiin terveysongelmiin, sekä syntyvän lapsen terveyteen myöhemmin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on selvinnyt monia raskauteen ja synnytykseen, sekä varhaiseen lapsuusikään liittyviä ympäristötekijöitä, joilla voi olla merkitystä raskausajan komplikaatioiden kehittymisessä, mutta myös syntyvän lapsen riskissä sairastua tiettyihin sairauksiin myöhemmin elämänsä aikana. Aiemmissa tutkimuksissamme olemme osoittaneet mm. raskauden keston ja äidin raskauden- ja synnytyksen aikaisten komplikaatioiden olevan merkittävä tekijä mm. lapsen myöhemmässä sairastumisessa astmaan ja allergiaan.  
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää erilaisia raskaudenaikaisia, synnytykseen ja varhaislapsuuteen liittyviä ympäristötekijöitä, joilla voi olla merkitystä raskaudenaikaisiin terveysongelmiin, sekä syntyvän lapsen terveyteen myöhemmin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on selvinnyt monia raskauteen ja synnytykseen, sekä varhaiseen lapsuusikään liittyviä ympäristötekijöitä, joilla voi olla merkitystä raskausajan komplikaatioiden kehittymisessä, mutta myös syntyvän lapsen riskissä sairastua tiettyihin sairauksiin myöhemmin elämänsä aikana.  


Tutkimusaineistomme koostuu n. 1000 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella synnyttävästä naisesta, jotka täyttävät oheisen sähköisen kyselykaavakkeen raskausaikanaan sekä heidän tulevista vastasyntyneistään. Lisäksi tällä kyselytutkimuksella saamme lisätietoa tulevan suuremman syntymäseurantatutkimuksen suunnittelua ja toteuttamista varten.
Tutkimusaineistomme koostuu n. 1000 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella synnyttävästä naisesta, jotka täyttävät oheisen sähköisen kyselykaavakkeen raskausaikanaan sekä heidän tulevista vastasyntyneistään. Lisäksi tällä kyselytutkimuksella saamme lisätietoa tulevan suuremman syntymäseurantatutkimuksen suunnittelua ja toteuttamista varten.
Rivi 15: Rivi 28:
===Tutkimuksen kulku===
===Tutkimuksen kulku===


Kyselykaavakkeilla kartoitamme raskaana olevan naisen terveyttä (mm. aiempi ja raskaudenaikainen hyvinvointi ja terveys), ja jokapäiväiseen elämään yleisesti liittyviä asioita (mm. ravitsemus, liikunta, tupakointi, stressi, alkoholin käyttö, asuinolot, asuinpaikka), sekä ympäristöaltisteisiin liittyviä asioita (mm. juomavesi, hengitysilma). Lisäksi selvitämme lähiperheeseen liittyviä terveysasioita, jotka liittyvät lähinnä allergisiin sairauksiin ja astmasairastavuuteen. Kyselykaavake täytetään alkuraskaudessa ja loppuraskaudessa. Lisäksi tietoja kerätään synnytysrekisteristä ja myöhemmin myös muista valtakunnallisista rekistereistä (mm. KELA- lääkkeiden erityiskorvattavuusrekisteristä lapsesta hänen täytettyään 6 vuotta).
Kyselykaavakkeilla kartoitamme raskaana olevan naisen terveyttä ja jokapäiväiseen elämään liittyviä asioita (mm. ravitsemus, liikunta, tupakointi, stressi, alkoholin käyttö) ja ympäristöaltisteita (mm. asuinolot, juomavesi, terveyskäyttäytyminen). Lisäksi selvitämme lähiperheeseen liittyviä terveysasioita, jotka liittyvät lähinnä allergisiin sairauksiin ja astmasairastavuuteen. Kyselykaavake täytetään kahdesti raskauden aikana ja mahdollisesti noin 9 kuukauden kuluttua lapsen syntymästä. Lisäksi tietoja kerätään synnytysrekisteristä ja myöhemmin myös muista valtakunnallisista rekistereistä  
(mm. KELA- lääkkeiden erityiskorvattavuusrekisteristä lapsesta hänen täytettyään 6 vuotta).


Tutkimus ei lisää ylimääräisiä käyntejä sairaalassa, eikä muuta yleistä raskauden, synnytyksen tai varhaislapsuuden hoitokäytäntöjä. Kyselyn täyttö kestää yksilöllisesti noin 20–50 min. Kyselyn tarkoituksena on myös testata sähköisen kyselykaavakkeen toimivuutta ja käytännöllisyyttä tulevaa isompaa tutkimusta varten. Tutkimukseen osallistumisesta ei makseta palkkiota.
Tutkimus ei lisää ylimääräisiä käyntejä sairaalassa, eikä muuta yleistä raskauden, synnytyksen tai varhaislapsuuden hoitokäytäntöjä. Kyselyn täyttö kestää yksilöllisesti noin 20–50 min. Tutkimukseen osallistumisesta ei makseta palkkiota.  


===Tutkimukseen liittyvät hyödyt ja riskit===
===Tutkimukseen liittyvät hyödyt ja riskit===
Rivi 23: Rivi 37:


===Vapaaehtoisuus===
===Vapaaehtoisuus===
Tutkimukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista ja voitte keskeyttää tutkimuksen koska tahansa. Tutkimuksesta kieltäytyminen tai sen keskeyttäminen ei vaikuta millään tavalla hoitoonne tai potilas-lääkäri-suhteeseenne. Mikäli keskeytätte tutkimuksen, keskeyttämiseen mennessä teistä kerätyt tiedot käytetään osana tutkimusaineistoa.
Tutkimukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista ja voitte keskeyttää tutkimuksen koska tahansa. Tutkimuksesta kieltäytyminen tai sen keskeyttäminen ei vaikuta millään tavalla hoitoonne tai potilas-lääkäri-suhteeseenne. Mikäli keskeytätte tutkimuksen, keskeyttämiseen mennessä Teistä kerätyt tiedot käytetään osana tutkimusaineistoa.


===Tutkimuksen rahoitus===
===Tutkimuksen rahoitus===
Tutkimuksen rahoittaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja KYS:n synnytys- ja naistentautien klinikka, sekä mahdollisesti yksityiset säätiöt. Päätutkija on virkatyösuhteessa sekä KYS:n synnytysklinikkaan, sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen.  
Tutkimuksen rahoittaa Sosiaali ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja KYS:n synnytys- ja naistentautien klinikka, sekä mahdollisesti yksityiset säätiöt. Päätutkija on virkatyösuhteessa sekä KYS:n synnytysklinikkaan, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen.  


===Tutkimustuloksista tiedottaminen===
===Tutkimustuloksista tiedottaminen===
Ryhmätason tutkimustuloksista tiedotetaan julkisesti.
Ympäristötekijöiden merkityksestä raskausajan ja syntyneen lapsen terveyteen tiedotetaan julkisesti.


==Luottamuksellisuus==
==Luottamuksellisuus==
===Luottamuksellisuus, tietojen käsittely ja säilyttäminen===
===Luottamuksellisuus, tietojen käsittely ja säilyttäminen===
Keräämme tietoa Teistä kyselykaavakkeilla, ja synnytyksen ajalta sairaalan synnytysrekisteristä. Teistä kerättyä tietoa ja tutkimustuloksia käsitellään luottamuksellisesti henkilötietolain edellyttämällä tavalla. Yksittäisille tutkimushenkilöille annetaan tunnuskoodi ja tieto säilytetään koodattuna tutkimustiedostossa. Tulokset analysoidaan ryhmätasolla koodattuina, jolloin yksittäinen henkilö ei ole tunnistettavissa ilman koodiavainta. Koodiavainta, jonka avulla yksittäisen tutkittavan tiedot ja tulokset voidaan tunnistaa, säilytetään Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella (tutkijalääkäri Leea Keski-Nisula) eikä tietoja anneta tutkimuksen ulkopuolisille henkilöille. Lopulliset tutkimustulokset raportoidaan ryhmätasolla eikä yksittäisten tutkittavien tunnistaminen ole mahdollista. Tutkimustiedostoa säilytetään Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella 20 vuoden ajan, jonka jälkeen se hävitetään.
Keräämme tietoa Teistä kyselykaavakkeilla, ja synnytyksen ajalta sairaalan synnytysrekisteristä. Teistä kerättyä tietoa ja tutkimustuloksia käsitellään luottamuksellisesti henkilötietolain edellyttämällä tavalla. Yksittäisille tutkimushenkilöille annetaan tunnuskoodi ja koodiavainta säilytetään erillään tutkimustiedoista Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella (tutkijalääkäri Leea Keski-Nisula). Koodiavainta ei anneta ulkopuolisille henkilöille. Lopulliset tutkimustulokset raportoidaan ryhmätasolla niin, että yksittäisen tutkittavan tunnistaminen ole mahdollista. Tutkimustiedostoa säilytetään Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella 20 vuoden ajan, jonka jälkeen se hävitetään.


==Yhteystiedot==
==Yhteystiedot==


Tulossa
Tulossa
==Katso myös==
* [[Kuopion lääkeinformaatiokeskus]]
* [[Äidinmaito]]
==Viitteet==
<references/>
==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==
{{mfiles}}

Nykyinen versio 29. kesäkuuta 2012 kello 05.46




EMO2011; Äiti-lapsi-seurantatutkimus

Pyydämme Teitä osallistumaan tieteelliseen kyselytutkimukseen ja tutustumaan tähän tiedotteeseen, jossa kerrotaan KYS:n synnytysklinikassa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella tehtävästä tutkimuksesta. Lisäksi mikäli haluatte kysyä tutkimukseen liittyvistä asioista, voitte halutessanne ottaa yhteyttä tutkijalääkäriin joko sähköpostitse tai puhelimitse.

Tutkimukseen voivat osallistua kaikki raskaana olevat naiset, joiden laskettu aika on 1.8-31.12.2011 välillä ja jotka käyttävät ”Pikkuhaikara”-sivustoja tai jotka tulevat KYS:n äitiyspoliklinikalle rakenneultraäänitutkimukseen ja joilla on mahdollisuus vastata sähköisiin kyselytutkimuksiin. Tutkimuksen vastuuhenkilö on erikoislääkäri Leea Keski-Nisula.

Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin tutkimuseettinen toimikunta on arvioinut tutkimussuunnitelman ja antanut siitä puoltavan lausunnon.

Vastaa kyselyyn: (tulossa)

Alkuraskauden kyselylomake (rv alle 25) (linkit kyselyihin)

Loppuraskauden kyselylomake (rv yli 30)

Muistutukset kyselylomakkeisiin vastaamisesta oikeana ajankohtana tulevat antamaanne sähköpostiosoitteeseen. Kyselyyn vastaaminen onnistuu myös pikkuhaikara-sivuston kautta.


Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää erilaisia raskaudenaikaisia, synnytykseen ja varhaislapsuuteen liittyviä ympäristötekijöitä, joilla voi olla merkitystä raskaudenaikaisiin terveysongelmiin, sekä syntyvän lapsen terveyteen myöhemmin. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on selvinnyt monia raskauteen ja synnytykseen, sekä varhaiseen lapsuusikään liittyviä ympäristötekijöitä, joilla voi olla merkitystä raskausajan komplikaatioiden kehittymisessä, mutta myös syntyvän lapsen riskissä sairastua tiettyihin sairauksiin myöhemmin elämänsä aikana.

Tutkimusaineistomme koostuu n. 1000 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella synnyttävästä naisesta, jotka täyttävät oheisen sähköisen kyselykaavakkeen raskausaikanaan sekä heidän tulevista vastasyntyneistään. Lisäksi tällä kyselytutkimuksella saamme lisätietoa tulevan suuremman syntymäseurantatutkimuksen suunnittelua ja toteuttamista varten.

Tietoa tutkimuksesta

Tutkimuksen kulku

Kyselykaavakkeilla kartoitamme raskaana olevan naisen terveyttä ja jokapäiväiseen elämään liittyviä asioita (mm. ravitsemus, liikunta, tupakointi, stressi, alkoholin käyttö) ja ympäristöaltisteita (mm. asuinolot, juomavesi, terveyskäyttäytyminen). Lisäksi selvitämme lähiperheeseen liittyviä terveysasioita, jotka liittyvät lähinnä allergisiin sairauksiin ja astmasairastavuuteen. Kyselykaavake täytetään kahdesti raskauden aikana ja mahdollisesti noin 9 kuukauden kuluttua lapsen syntymästä. Lisäksi tietoja kerätään synnytysrekisteristä ja myöhemmin myös muista valtakunnallisista rekistereistä (mm. KELA- lääkkeiden erityiskorvattavuusrekisteristä lapsesta hänen täytettyään 6 vuotta).

Tutkimus ei lisää ylimääräisiä käyntejä sairaalassa, eikä muuta yleistä raskauden, synnytyksen tai varhaislapsuuden hoitokäytäntöjä. Kyselyn täyttö kestää yksilöllisesti noin 20–50 min. Tutkimukseen osallistumisesta ei makseta palkkiota.

Tutkimukseen liittyvät hyödyt ja riskit

Tutkimukseen osallistumisesta ei ole Teille välitöntä hyötyä, mutta tutkimus tuottaa merkittävää uutta tietoa kuinka varhaiseen elinympäristöön (raskausaika ja ensimmäinen elinvuosi) liittyvät tekijät vaikuttavat syntyvän lapsen terveyteen. Tutkimukseen osallistumisesta ei ole haittaa Teille eikä vastasyntyneelle.

Vapaaehtoisuus

Tutkimukseen osallistuminen on täysin vapaaehtoista ja voitte keskeyttää tutkimuksen koska tahansa. Tutkimuksesta kieltäytyminen tai sen keskeyttäminen ei vaikuta millään tavalla hoitoonne tai potilas-lääkäri-suhteeseenne. Mikäli keskeytätte tutkimuksen, keskeyttämiseen mennessä Teistä kerätyt tiedot käytetään osana tutkimusaineistoa.

Tutkimuksen rahoitus

Tutkimuksen rahoittaa Sosiaali ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja KYS:n synnytys- ja naistentautien klinikka, sekä mahdollisesti yksityiset säätiöt. Päätutkija on virkatyösuhteessa sekä KYS:n synnytysklinikkaan, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen.

Tutkimustuloksista tiedottaminen

Ympäristötekijöiden merkityksestä raskausajan ja syntyneen lapsen terveyteen tiedotetaan julkisesti.

Luottamuksellisuus

Luottamuksellisuus, tietojen käsittely ja säilyttäminen

Keräämme tietoa Teistä kyselykaavakkeilla, ja synnytyksen ajalta sairaalan synnytysrekisteristä. Teistä kerättyä tietoa ja tutkimustuloksia käsitellään luottamuksellisesti henkilötietolain edellyttämällä tavalla. Yksittäisille tutkimushenkilöille annetaan tunnuskoodi ja koodiavainta säilytetään erillään tutkimustiedoista Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella (tutkijalääkäri Leea Keski-Nisula). Koodiavainta ei anneta ulkopuolisille henkilöille. Lopulliset tutkimustulokset raportoidaan ryhmätasolla niin, että yksittäisen tutkittavan tunnistaminen ole mahdollista. Tutkimustiedostoa säilytetään Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksella 20 vuoden ajan, jonka jälkeen se hävitetään.

Yhteystiedot

Tulossa

Katso myös

Viitteet


Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>