Ero sivun ”Keskustelu:Kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä” versioiden välillä

Opasnet Suomista
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
pEi muokkausyhteenvetoa
 
(13 välissä olevaa versiota 4 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Luokka:Jatropa]]
==Kommentteja osallistujilta==
==Kommentteja osallistujilta==


Tänne sivulle kootaan kommentteja ja keskustelua sidosryhmien, asiantuntijoiden, arvioinnin tilaajien, tekijöiden ja käyttäjien välillä. Jos haluat voit kommentoida suoraan sivulle (edellyttää rekisteröitymistä) tai voit lähettää sähköpostia Vilma Sandströmille (vilma.sandstrom@helsinki.fi) joka liittää kommenttisi sivulle.
Tänne sivulle kootaan kommentteja ja keskustelua sidosryhmien, asiantuntijoiden, arvioinnin tilaajien, tekijöiden ja käyttäjien välillä. Jos haluat voit kommentoida suoraan sivulle (edellyttää rekisteröitymistä) tai voit lähettää sähköpostia Vilma Sandströmille (vilma.sandstrom@helsinki.fi) joka liittää kommenttisi sivulle.
'''Kommentti 24.11.2011, Elina Virkkunen, vanhempi tutkija, MTT Sotkamo'''
Itse en ole ollut tekemisissä biodieselin tuotannon kanssa, mutta
biokaasuntuotantokokeissa olemme käyttäneet raaka-aineena lohenperkuujätettä.
Pelkästään Kainuun alueella muodostuu vuodessa 150 000 kg kalanperkuujätettä. Sitä
käytetään turkiseläinten rehuksi jonkin verran sekä karhujen rehuna
karhunkatselupaikoilla. Kalankasvattajille perkuujäte on ongelma. Se olisi hyvä lisäsyöte
esimerkiksi paikallisesti maatilan biokaasulaitokselle, ja tietenkin myös isommalle
laitokselle. Sybimar Oy Uudessakaupungissa on mielenkiintoinen yhdistelmä biodieselin ja
biokaasuntuotantoa. Kalajäte on sielläkin yksi raaka-aine.
Aiheesta keskusteltiin Eviran kanssa, ja he vaativat kalajätteen hygienisoinnin (esim.
tunti 70 asteessa) mahdolllisten virustautien tuhoamiseksi. Sisävesissä kasvatetuissa
kaloissa tauteja ei juuri ole, mutta merikaloissa on. Säännöksellä halutaan estää
merikalojen tautien siirtyminen sisävesiin. Hygienisoinnista tulee kustannuksia
biokaasulaitokselle.
MTT Sotkamon biokaasuntuotantokokeissa hienonnettu ja hygienisoitu lohenperkuujäte
osoittautui hyväksi metaanin raaka-aineeksi. Sitä käytettiin MTT Sotkamon neljän kuution
koereaktorissa kuivalannan lisänä. Kun kalanperkuujätettä lisättiin 10 % tuoremassasta
(25 % orgaanisesta kuiva-aineesta), kaasuntuotanto yli kaksinkertaistui. Kun lisättiin
kalan osuutta 25 %:iin tuoremassasta (50 %:iin orgaanisesta kuiva-aineesta),
kaasuntuotanto lisääntyi edelleen keskimäärin, mutta siinä ilmeni suurta vaihtelua. Se
viittaa liaan suureen typen määrään, joka aiheuttaa inhibitiota biokaasuprosessissa.
Kommentit tänne sähköpostista kopioinut [[Käyttäjä:Vilma Sandström|Vilma Sandström]] 24.11.2011
{{kommentti|#:|Tässä arvioinnissa ei käsitellä biokaasun tuotantoa Suomessa, joten kommentit ovat arvioinnin rajauksen puitteissa epärelevantteja. Keskusteluun ne toivat kuitenkin mielenkiintoisia näkökulmia kalajätteen muista käyttömahdollisuuksista. |--[[Käyttäjä:Vilma Sandström|Vilma Sandström]] 28. joulukuuta 2011 kello 11.35 (EET)}}
: {{vastusta|#: |Vaikka tässä käsitellään Suomen tilannetta, kommentit biokaasun tuotannosta ovat kuitenkin periaatteessa relevantteja. Tällä hetkellä tarkastellut kalajätteen käyttötarkoitukset ovat dieselinvalmistus, turkiseläinrehunvalmistus ja maanparannus. Olisiko listaan pitänyt lisätä biokaasunvalmistus? Nykytiedot eivät tähän tarkasteluun riitä.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 18. tammikuuta 2012 kello 17.28 (EET)}}




Rivi 35: Rivi 67:
Suomessa käytettynä kohtaa 2. yllä. On myös huomioitava että kestävän
Suomessa käytettynä kohtaa 2. yllä. On myös huomioitava että kestävän
kehityksen kriteeristössä on muitakin alueita kuin GHG vähenemä mm.
kehityksen kriteeristössä on muitakin alueita kuin GHG vähenemä mm.
sosiaaliset vaikutukset.
sosiaaliset vaikutukset.{{kommentti|#:|Kommentit kopioitu [[Jatropan käytön muut vaikutukset]] sivulle|--[[Käyttäjä:Vilma Sandström|Vilma Sandström]] 28. joulukuuta 2011 kello 11.42 (EET)}}


Näyttää siltä että Pohjoismaissa voidaan puuperäistä biomassa käyttää
Näyttää siltä että Pohjoismaissa voidaan puuperäistä biomassa käyttää
Rivi 51: Rivi 83:
tarkasteltuina kuin kotimainen puubiomassa (oikein käytettynä).
tarkasteltuina kuin kotimainen puubiomassa (oikein käytettynä).


{{vastusta|#: |Väite kuulostaa perustellulta. Kuitenkin tämän arvioinnin edetessä huomio kiinnittyi entistä enemmän Neste Oilin Singaporen-jalostamon raaka-ainelähteisiin, ja tähän asiaan ei suomalaisella raaka-aineella ole vaikutusta. Porvoon-jalostamon tilannetta tarkasteltaessa tämä näkökulma pitäisi ottaa selkeästi esille ja tarkastella suomalaisittain tärkeitä mahdollisia raaka-ainelähteitä.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 18. tammikuuta 2012 kello 17.28 (EET)}}


Kommentit tänne sähköpostista kopioinut [[Käyttäjä:Vilma Sandström|Vilma Sandström]] 21.10.2011
Kommentit tänne sähköpostista kopioinut [[Käyttäjä:Vilma Sandström|Vilma Sandström]] 21.10.2011


==Huomautuksia ja kommentteja muuttujista==
===Kommentit sivun [[Kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä]] kommentointikentistä===


Siirtänyt --[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 19. tammikuuta 2012 kello 00.02 (EET).


'''Paljonko?
(22 hours ago)


* '''[[Kalanjalostuksen kokonaistuotanto]]''' otsikon voisi muuttaa vastaamaan paremmin muuttujan sisältöä (muuttujassahan ei varsinaisesti kalanjalostuksesta puhuta, vaan ylipäätään määrästä joka kalaa saadaan pyydettyä)
Paljonko tavaraa syntyy ja minkälaiselta alueelta?


*'''[[Kalanjalostuksen öljyjätteen tuotanto]]''' sivulla on useita kohtia joita pitäisi vielä katsoa, Mikko kirjoitellut tarkempia kommentteja sinne.
:{{kommentti|#:|Jouni (11 hours ago): Arviointi ei sisällä tätä osuutta. Jos haarukoidaan suuruusluokkia, voidaan ajatella, että aarilla voi kasvattaa 100 kg kalaa ja kasvatukseen kuluu 2 kk. Tämä tekee 0.1 ha / ton eli 200 ha / 2000 ton. Luultavasti tämä on ylioptimistista eli tilaa tarvitaan enemmän. Pitäisikö tämä sisällyttää arviointiin?|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 19. tammikuuta 2012 kello 00.02 (EET)}}


*Pitäisikö tyhjät "Riippuvuudet" ja "Katso myös" otsikot poistaa niistä muuttujista joissa niiden otsikoiden alle ei ole kirjoitettu mitään (/kirjoitus on poistettu), vai onko tyhjät otsikot jätetty tarkoituksella?
'''Helvi Heinonen-Tanski
(2 months ago)


*'''[[Kalajätteen käyttömahdollisuudet]]''' muuttujassa on lause "Tutkimuksissa kalojen rehuun on lisätty, jotka olivat peräisin turskan mahan hajoamistuotteista. ", epäselväksi jää että mitä on lisätty, se kuitenkin on koko lauseen pointti..
Pieni määrä kalaöljyä voi soveltua bioenergiaksi. Tässäkin on ihmisoikeuksia vahdittavana. Kala-altaiden vesi on usein suolaista, mikä suolaa helposti lähialueen pellot. Kaupallinen kalanviljely voi riistää köyhien ihmisten riisipellot.


*'''Kysyntä''' ja '''Kustannukset''', nämä ovat vaikutuskaaviossa mutta ei vielä ole sivuja, lisätäänkö johonkin olemassaolevaan?
==Viitteet==


*'''[[Biopolttoaineen valmistusprosessi kalaöljystä]]''' ei tunnu liittyvän vaikutuskaavioon, sillä muuttuja kertoo prosessista itsessään (eli miten se toimii). Pitäisikö muuttaa vähän nimeä ja lisätä lukuja kun niitä tulee?
<references/>
 
*'''[[Bioenergian saanto kalajätteestä]]''', tämä lienee osa Jalostusta? Tarkoittaako Jalostus siis energian jalostusta öljystä ja muusta kalajätteestä?
 
*'''[[Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset]]''', liekö tarpeen pilkkoa viljelyn, jatropaöljyn tuotannon ja jalostuksen vaikutuksiin? (Mikon kommentti)
 
*'''[[Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset]]''' -sivulla on taulukko jossa vertaillaan jatropan, palmuöljyn ja kalaöljyn ilmastovaikutuksia. Kuuluuko tälle sivulle?
 
==Keskustelua vaikutuskaaviosta==
 
{{kommentti|10:|Onko öljyn saanto tarpeeton muuttuja? Tietysti, jos on tietoa esim. siitä kuinka paljon öljyä syntyy minkäkinlaisesta kalajätteestä, sen pohjalta voi luoda oman muuttujansa "öljyn saanto". Sen voi myös sisällyttää muuttujaan "kalajäteöljyn tuotanto".|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 27. heinäkuuta 2011 kello 14.54 (EEST)}}
 
{{kommentti|11:|Vähän on vielä nuolet vinksallaan. Oleellisinta on tietysti, että asia itsessään on ojennuksessa. Ulkoasutekijät ovat kuitenkin toissijaisia, vaikka voivat olla tärkeitä nekin.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 27. heinäkuuta 2011 kello 14.54 (EEST)}}


{{kommentti|12:|Nuoli kalajätteen tuotannosta kalajätteen muuhun käyttöön vielä pois. Vaikka ko. vaikutus voikin olla olemassa, se lienee tässä tarkastelussa tarpeeton.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 27. heinäkuuta 2011 kello 17.54 (EEST)}}
==Katso myös==


{{kommentti|13:|Sitten ei muuta kuin olemassa olevaa materiaalia vain kaavion antamaan rakenteeseen.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 27. heinäkuuta 2011 kello 17.54 (EEST)}}
[http://fi.opasnet.org/fi_wiki/index.php?title=Keskustelu:Kalanjalostuksen_%C3%B6ljyj%C3%A4te_bioenergian_l%C3%A4hteen%C3%A4&oldid=9889 | Linkki aikaisempaan keskusteluun arvioinnin etenemisestä]
 
:{{kommentti|5:|Kun vaikutuskaavio on tehty, riippuvuudet (mikä asia vaikuttaa mihinkin) olisi hyvä käydä läpi vaikutuskaavion avulla, listata kullekin sivulle ja katsoa, että toisiinsa vaikutussuhteessa olevat asiat on esitetty (mahdollisimman) yhdenmukaisella tavalla.|--[[Käyttäjä:Mikko Pohjola|Mikko Pohjola]] 21. heinäkuuta 2011 kello 13.27 (EEST)}}
 
{{puolusta|6|Tätä Teemun kanssa tuumittiin ja päädyttiin ajatukseen, että suuri osa muuttujista kannattaa laittaa kuvaamaan prosessien yksikköpäästöjä tai -saantoja. Eli kuvataan paljonko kalajätteestä saadaan kalaöljyä (vaihtelee kalalajeittain), paljonko kalaöljystä saadaan dieseliä jne. Suurin osa tuotannon vaikutuksista on helposti laskettavissa, kun vain  päätetään jokin dieselin tuotantovolyymi, ja tällä kerrotaan yksikköpäästöt, jotta nähdään paljonko eri prosesseja pitää ajaa tavoitteen saavuttamiseksi. Malli olisi siis need pull -tyyppinen, vähän elinkaariajattelua muistuttava malli. Samaa ideaa pitäisi soveltaa jatropaan, koska molemmathan perustuvat samaan tarpeeseen. Näin malleja voisi osittain yhdistää biodiesel-päässä.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 25. heinäkuuta 2011 kello 23.24 (EEST)}}
 
{{defend_invalid|7|Mietimme myös massataseeseen perustuvaa mallia kalajätteen seurantaan, mutta tästä luovuttiin koska monet tärkeät mallin osat eivät käsittele materiaalivirtoja. Lisäksi hintadynamiikka olisi ollut hankalasti kuvattavissa (tosin ei meillä ole siihen muutakaan hyvää ideaa).|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 25. heinäkuuta 2011 kello 23.24 (EEST)}}
 
==Viitteet==
 
<references/>

Nykyinen versio 15. kesäkuuta 2012 kello 12.52

Kommentteja osallistujilta

Tänne sivulle kootaan kommentteja ja keskustelua sidosryhmien, asiantuntijoiden, arvioinnin tilaajien, tekijöiden ja käyttäjien välillä. Jos haluat voit kommentoida suoraan sivulle (edellyttää rekisteröitymistä) tai voit lähettää sähköpostia Vilma Sandströmille (vilma.sandstrom@helsinki.fi) joka liittää kommenttisi sivulle.

Kommentti 24.11.2011, Elina Virkkunen, vanhempi tutkija, MTT Sotkamo

Itse en ole ollut tekemisissä biodieselin tuotannon kanssa, mutta biokaasuntuotantokokeissa olemme käyttäneet raaka-aineena lohenperkuujätettä.

Pelkästään Kainuun alueella muodostuu vuodessa 150 000 kg kalanperkuujätettä. Sitä käytetään turkiseläinten rehuksi jonkin verran sekä karhujen rehuna karhunkatselupaikoilla. Kalankasvattajille perkuujäte on ongelma. Se olisi hyvä lisäsyöte esimerkiksi paikallisesti maatilan biokaasulaitokselle, ja tietenkin myös isommalle laitokselle. Sybimar Oy Uudessakaupungissa on mielenkiintoinen yhdistelmä biodieselin ja biokaasuntuotantoa. Kalajäte on sielläkin yksi raaka-aine.

Aiheesta keskusteltiin Eviran kanssa, ja he vaativat kalajätteen hygienisoinnin (esim. tunti 70 asteessa) mahdolllisten virustautien tuhoamiseksi. Sisävesissä kasvatetuissa kaloissa tauteja ei juuri ole, mutta merikaloissa on. Säännöksellä halutaan estää merikalojen tautien siirtyminen sisävesiin. Hygienisoinnista tulee kustannuksia biokaasulaitokselle.

MTT Sotkamon biokaasuntuotantokokeissa hienonnettu ja hygienisoitu lohenperkuujäte osoittautui hyväksi metaanin raaka-aineeksi. Sitä käytettiin MTT Sotkamon neljän kuution koereaktorissa kuivalannan lisänä. Kun kalanperkuujätettä lisättiin 10 % tuoremassasta (25 % orgaanisesta kuiva-aineesta), kaasuntuotanto yli kaksinkertaistui. Kun lisättiin kalan osuutta 25 %:iin tuoremassasta (50 %:iin orgaanisesta kuiva-aineesta), kaasuntuotanto lisääntyi edelleen keskimäärin, mutta siinä ilmeni suurta vaihtelua. Se viittaa liaan suureen typen määrään, joka aiheuttaa inhibitiota biokaasuprosessissa.

Kommentit tänne sähköpostista kopioinut Vilma Sandström 24.11.2011

--#: Tässä arvioinnissa ei käsitellä biokaasun tuotantoa Suomessa, joten kommentit ovat arvioinnin rajauksen puitteissa epärelevantteja. Keskusteluun ne toivat kuitenkin mielenkiintoisia näkökulmia kalajätteen muista käyttömahdollisuuksista. --Vilma Sandström 28. joulukuuta 2011 kello 11.35 (EET)

⇤#: Vaikka tässä käsitellään Suomen tilannetta, kommentit biokaasun tuotannosta ovat kuitenkin periaatteessa relevantteja. Tällä hetkellä tarkastellut kalajätteen käyttötarkoitukset ovat dieselinvalmistus, turkiseläinrehunvalmistus ja maanparannus. Olisiko listaan pitänyt lisätä biokaasunvalmistus? Nykytiedot eivät tähän tarkasteluun riitä. --Jouni Tuomisto 18. tammikuuta 2012 kello 17.28 (EET)


Kommentti 21.10.2011, Mikko Kara, Forest Btl project:

Biomassan käytöllä biodieselin raaka-aineeksi tavoitellaan EU:ssa ja Suomessa näkökulmasta kahta asiaa:

1. Kaiken liikenteen CO2 päästöjen vähentämistä ja siten kasvihuonekaasujen päästöjen globaalia vähennystä tai ainakin voimakkaasti kasvavan osa-alueen päästöjen kasvun hillitsemistä.

2. Energiaomavaraisuuden lisäämistä ja siis tuonti-öljyriippuvuuden vähentämistä.

Kolmantena tavoitteena on "vihreän teknologian" liiketoiminnan edistäminen osana teollisuuden rakennemuutosta.

Biomassa on taas määritelty EU:n RED- ja FQD- direktiiveissä pitkän ja perusteellisen poliittisenkin keskustelun pohjalta; mm. turve ei ole biomassaa. Samoin on eri eri raaka-aineiden ja tuotantoketjujen default GHG vähenemäarvot annettu ko direktiivien liitteissä. [1] [2] Waste vegetable or animal oil biodiesel on mainittu liitteessä (VII), mutta en löytänyt jatropan arvoja. Liitteessä on myös laskentakaava kasvihuonekaasupäästöille jota sovelletaan jos ei default arvoa ole tai siitä haluaa poiketa. Viime aikojen keskustelu ns ILUC vaikutuksista saattaa tiukentaa esimerkiksi Indonesian soilla viljeltävien biodieselin raaka-aineiden käyttömahdollisuuksia. Näissä direktiiveissä on ensimmäistä kertaa määritelty ns. kestävän kehityksen kriteerit.

Mielestäni yllä mainitun on oltava lähtökohtana myös Jatropan ja kalajätteen käytölle biodieselin raaka-aineena. Kumpikaan näistä ei täytä Suomessa käytettynä kohtaa 2. yllä. On myös huomioitava että kestävän kehityksen kriteeristössä on muitakin alueita kuin GHG vähenemä mm. sosiaaliset vaikutukset.--#: Kommentit kopioitu Jatropan käytön muut vaikutukset sivulle --Vilma Sandström 28. joulukuuta 2011 kello 11.42 (EET)

Näyttää siltä että Pohjoismaissa voidaan puuperäistä biomassa käyttää keställä tavalla biodieselin raaka-aineeksi varsinkin kun puun perinteinen teollinen käyttö on vähenemässä ja toisaalta juuri kasvihuoneilmiön vuoksi metsämme kasvavat aiempaa ripeämmin.

Kokonaisuutena pidänkin sekä jatropaan että kalajätteisiin perustuvan biodieselin tuottamista Suomen ja Pohjoismaiden markkinoille vähintäänkin arveluttavana tai ainakin on tarkkaan osoitettava että tällöin kestävän kehityksen periaatteet toteutuvat. Palmuöljyn käytön kohdalla näin ei ole.

On joka tapauksessa selvää että mainitut kaksi raaka-ainelähdettä ovat huonompia biodieselin raaka-aineita kestävän kehityksen kriteereillä tarkasteltuina kuin kotimainen puubiomassa (oikein käytettynä).

⇤#: Väite kuulostaa perustellulta. Kuitenkin tämän arvioinnin edetessä huomio kiinnittyi entistä enemmän Neste Oilin Singaporen-jalostamon raaka-ainelähteisiin, ja tähän asiaan ei suomalaisella raaka-aineella ole vaikutusta. Porvoon-jalostamon tilannetta tarkasteltaessa tämä näkökulma pitäisi ottaa selkeästi esille ja tarkastella suomalaisittain tärkeitä mahdollisia raaka-ainelähteitä. --Jouni Tuomisto 18. tammikuuta 2012 kello 17.28 (EET)

Kommentit tänne sähköpostista kopioinut Vilma Sandström 21.10.2011

Kommentit sivun Kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä kommentointikentistä

Siirtänyt --Jouni Tuomisto 19. tammikuuta 2012 kello 00.02 (EET).

Paljonko? (22 hours ago)

Paljonko tavaraa syntyy ja minkälaiselta alueelta?

--#: Jouni (11 hours ago): Arviointi ei sisällä tätä osuutta. Jos haarukoidaan suuruusluokkia, voidaan ajatella, että aarilla voi kasvattaa 100 kg kalaa ja kasvatukseen kuluu 2 kk. Tämä tekee 0.1 ha / ton eli 200 ha / 2000 ton. Luultavasti tämä on ylioptimistista eli tilaa tarvitaan enemmän. Pitäisikö tämä sisällyttää arviointiin? --Jouni Tuomisto 19. tammikuuta 2012 kello 00.02 (EET)

Helvi Heinonen-Tanski (2 months ago)

Pieni määrä kalaöljyä voi soveltua bioenergiaksi. Tässäkin on ihmisoikeuksia vahdittavana. Kala-altaiden vesi on usein suolaista, mikä suolaa helposti lähialueen pellot. Kaupallinen kalanviljely voi riistää köyhien ihmisten riisipellot.

Viitteet

  1. ↑ | EU, 2009, Renewable energy directive
  2. ↑ | EU, 2009, Fuel quality directive

Katso myös

| Linkki aikaisempaan keskusteluun arvioinnin etenemisestä

Noudettu kohteesta ”https://fi.opasnet.org/index.php?title=Keskustelu:Kalanjalostuksen_öljyjäte_bioenergian_lähteenä&oldid=12721”