Ero sivun ”Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
p (→Vastaus) |
(virheelliset viittaukset korjattu) |
||
| (32 välissä olevaa versiota 9 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 4: | Rivi 4: | ||
[[Luokka:Jatropa]] | [[Luokka:Jatropa]] | ||
{{muuttuja|moderator=Jaakko}} | {{muuttuja|moderator=Jaakko}} | ||
Viimeaikoina bioenergian valmistaminen eläinperäisistä lähteistä on alkanut kiinnostaa yhä enemmän. Kalateollisuudessa sivutuotteena saatavien jätteiden | |||
Viimeaikoina bioenergian valmistaminen eläinperäisistä lähteistä on alkanut kiinnostaa yhä enemmän. Kalateollisuudessa sivutuotteena saatavien jätteiden käytöllä on kuitenkin vaikutuksensa myös ilmastoon. | |||
==Kysymys== | ==Kysymys== | ||
Kuinka paljon kalasta | Kuinka paljon kalasta tuotettu bioenergia vaikuttaa ilmastoon? Millaisia päästöjä tällaisen bioenergian käyttö tuottaa (verrattuna muihin vaihtoehtoisiin energianlähteisiin)? | ||
==Vastaus== | ==Vastaus== | ||
<t2b index=" , " | <t2b index="Käyttötarkoitus,Raaka-aine,Tuoteyksikkö" obs="CO2-päästö" unit="ton/tuoteyksikkö"> | ||
Jatropa| | Dieselinvalmistus|Jatropa|ha/a|13 | ||
Palmuöljy|2.6 - 18.6 ton | Dieselinvalmistus|Palmuöljy|ha/a|2.6 - 18.6 | ||
Dieselinvalmistus|Kalajäteöljy|ton|0.167 | |||
Dieselinvalmistus|Kalajäteöljy|ton|Tuottaa vähemmän typenoksideja | |||
Dieselinvalmistus|Kalajäteöljy|ton|Tuottaa vähemmän hiilidioksidia | |||
Mädätys|Kalajäteproteiini|ton|0.167 - 0.181 | |||
Mädätys|Kalajäte|ton|0.313 - 0.333 | |||
Turkiseläinrehunvalmistus|Kalajäte|ton|0.363 | |||
Maanparannus|Kalajäte|ton|0.3 | |||
</t2b> | </t2b> | ||
' * | ''*Kalajäteöljyn tulos on arvioitu tilanteelle, jossa Itämerestä pyydetystä toisarvoisesta kalasta valmistetaan biodieselin lisäksi myös biokaasua.''<ref name="doriafi">http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref> | ||
'''Arvio on tehty käyttäen hyväksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston tekemää tutkimusta aiheesta vähempiarvoisen kalan käsittelyketjut ja hiilijalanjälki, sekä [[Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset]] arvioinnissa käytettyjä lähteitä.''' | |||
* Maanparannus on vain karkea arvio, jolla pyritään yhteismitallistamaan sitä tilannetta, että jotainhan kalajätteellä tehdään. Yksinkertaisinta on kärrätä se pellolle ja kyntää maahan. Ilmastopäästöestimaatti on vain arvaus. | |||
* On myös huomioitava, että välillisesti kalajäteöljyn valmistaminen saastuttaa kalastuksen tuottamien päästöjen kautta. Suurimpana näistä esimerkiksi kalastusalusten polttoainepäästöt. | |||
==Perustelut== | ==Perustelut== | ||
*Hehtaarin kokoinen jatropaviljelyalue (n.2500 kasvia) sitoo hiiltä 20 tonnia vuodessa 40 vuoden ajan. 2500 kasvia tuottaa keskimäärin 15 tonnia siemeniä vuodessa.Tästä määrästä voidaan valmistaa 5000 litraa biodieseliä, joka tuottaa 13 tonnia CO2 päästöjä. <ref> [http://www.jpclimited.com/climate-change.php] </ref> < | *Hehtaarin kokoinen jatropaviljelyalue (n.2500 kasvia) sitoo hiiltä 20 tonnia vuodessa 40 vuoden ajan. 2500 kasvia tuottaa keskimäärin 15 tonnia siemeniä vuodessa.Tästä määrästä voidaan valmistaa 5000 litraa biodieseliä, joka tuottaa 13 tonnia CO2 päästöjä.<ref>[http://www.jpclimited.com/climate-change.php]</ref> | ||
*Lappeenrannan yliopistossa suoritetun tutkimuksen mukaan kalaöljyn valmistuksen ja käytön (eli CO2e) hiilijalanjälki on 167 – 181 kg CO2e yhtä tonnia Itämerestä pyydettyä toisarvoista kalaa kohti. Käsittelyketjussa, jolle jalanjälki laskettiin, on tuotettu bioenergiaa biodieselillä, mädätyksellä sekä biodieselin sivutuotteena syntyvästä glyserolista.<ref name=doria.fi>http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3</ref> | |||
*Biodieselin valmistukseen ja kalan esikäsittelyyn liittyy paljon epävarmuuksia, kuten esimerkiksi eri aineiden suhteet prosessiin ja joidenkin aineiden päästökertoimien puuttuminen, mutta päästöllisesti silti niiden osuus kokonaispäästöistä on hyvin pieni. Tutkimuksia päästövähennyksiin on tehty lähinnä kasvipohjaisille biodieseleille, joissa näissä on päästy koko tuotantoketjua tarkasteltaessa 40 – 80 % päästövähennyksiin fossiilisiin nähden. Kasvin tuotantoketjussa isoimmat päästölähteet ovat sen viljely ja lannoitus. Kalan tuotantoketjussa ei näitä ole, mutta sen kalastuksen aikaiset päästöt ovat kuitenkin hyvin korkeat. <ref name=doria.fi> | *Biodieselin valmistukseen ja kalan esikäsittelyyn liittyy paljon epävarmuuksia, kuten esimerkiksi eri aineiden suhteet prosessiin ja joidenkin aineiden päästökertoimien puuttuminen, mutta päästöllisesti silti niiden osuus kokonaispäästöistä on hyvin pieni. Tutkimuksia päästövähennyksiin on tehty lähinnä kasvipohjaisille biodieseleille, joissa näissä on päästy koko tuotantoketjua tarkasteltaessa 40 – 80 % päästövähennyksiin fossiilisiin nähden. Kasvin tuotantoketjussa isoimmat päästölähteet ovat sen viljely ja lannoitus. Kalan tuotantoketjussa ei näitä ole, mutta sen kalastuksen aikaiset päästöt ovat kuitenkin hyvin korkeat.<ref name=doria.fi></ref> | ||
*Biodieselin polttoa on tutkittu enemmän ja kun poltetaan 1 litra biodieseliä, syntyy päästöjä 1 kg CO2e. Kun verrataan sitä dieseliin ja bensiinin, syntyy dieselin poltossa hiilidioksidipäästöjä 2,66 kg CO2e ja bensiinin 2,35 kg CO2e. Tarkasteltaessa pelkkiä CO2 – päästöjä, voi jäädä huomaamatta myös muiden päästöjen osuus, sillä biodieseliä poltettaessa syntyy typen oksideja enemmän kuin fossiilisia poltettaessa, mutta toisaalta rikkiä ja aromaattisia hiilivetyjä ei synny ollenkaan. <ref name=doria.fi> | *Biodieselin polttoa on tutkittu enemmän ja kun poltetaan 1 litra biodieseliä, syntyy päästöjä 1 kg CO2e. Kun verrataan sitä dieseliin ja bensiinin, syntyy dieselin poltossa hiilidioksidipäästöjä 2,66 kg CO2e ja bensiinin 2,35 kg CO2e. Tarkasteltaessa pelkkiä CO2 – päästöjä, voi jäädä huomaamatta myös muiden päästöjen osuus, sillä biodieseliä poltettaessa syntyy typen oksideja enemmän kuin fossiilisia poltettaessa, mutta toisaalta rikkiä ja aromaattisia hiilivetyjä ei synny ollenkaan.<ref name=doria.fi></ref> | ||
* | *Orgaanisten jätteiden käyttö biopolttoaineiden tuotannossa voi parhaimmillaan olla kannattavaa ja se voi estää ilmastonmuutoksen voimistumista. Kalantuotannon sivuvirtana syntyvä jäte on halpaa eikä sen tuotanto aiheuta lisäpäästöjä.<ref name=Rippey>[http://www.cgap.org/gm/document-1.9.34043/FN53.pdf | Rippey, Paul. 2009. “Microfinance and Climate Change: Threats and Opportunities.” Focus Note 52. Washington, D.C.: CGAP, February]</ref> Parhaimmillaan kalajätteiden prosessointi tapahtuisi lähellä raaka-aineiden tuotantopaikkaa mikä vähentäisi kuljetuksen aiheuttamia ilmastopäästöjä.<ref name=Piccolo> [http://aquaticbiofuel.files.wordpress.com/2009/08/fishwaste-biodiesel.pdf | Piccolo, T. Framework analysis of fish waste to bio-diesel production - Aquafinca - Case study]</ref> | ||
==Riippuvuudet== | |||
*[[Kalanjalostuksen öljyjätteen tuotanto]] | |||
*[[Biodieselin saanto kalaöljystä]] | |||
*[[Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset]] | |||
==Katso myös== | ==Katso myös== | ||
{{kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä}} | |||
==Avainsanat== | ==Avainsanat== | ||
Kalanjalostus, öljyjäte, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto, kalajäte | |||
==Viitteet== | ==Viitteet== | ||
| Rivi 45: | Rivi 62: | ||
{{mfiles}} | {{mfiles}} | ||
Nykyinen versio 7. maaliskuuta 2012 kello 17.40
| Moderaattori:Jaakko (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
| Lisää dataa
|
Viimeaikoina bioenergian valmistaminen eläinperäisistä lähteistä on alkanut kiinnostaa yhä enemmän. Kalateollisuudessa sivutuotteena saatavien jätteiden käytöllä on kuitenkin vaikutuksensa myös ilmastoon.
Kysymys
Kuinka paljon kalasta tuotettu bioenergia vaikuttaa ilmastoon? Millaisia päästöjä tällaisen bioenergian käyttö tuottaa (verrattuna muihin vaihtoehtoisiin energianlähteisiin)?
Vastaus
| Obs | Käyttötarkoitus | Raaka-aine | Tuoteyksikkö | CO2-päästö |
|---|---|---|---|---|
| 1 | Dieselinvalmistus | Jatropa | ha/a | 13 |
| 2 | Dieselinvalmistus | Palmuöljy | ha/a | 2.6 - 18.6 |
| 3 | Dieselinvalmistus | Kalajäteöljy | ton | 0.167 |
| 4 | Dieselinvalmistus | Kalajäteöljy | ton | Tuottaa vähemmän typenoksideja |
| 5 | Dieselinvalmistus | Kalajäteöljy | ton | Tuottaa vähemmän hiilidioksidia |
| 6 | Mädätys | Kalajäteproteiini | ton | 0.167 - 0.181 |
| 7 | Mädätys | Kalajäte | ton | 0.313 - 0.333 |
| 8 | Turkiseläinrehunvalmistus | Kalajäte | ton | 0.363 |
| 9 | Maanparannus | Kalajäte | ton | 0.3 |
*Kalajäteöljyn tulos on arvioitu tilanteelle, jossa Itämerestä pyydetystä toisarvoisesta kalasta valmistetaan biodieselin lisäksi myös biokaasua.[1]
Arvio on tehty käyttäen hyväksi Lappeenrannan teknillisen yliopiston tekemää tutkimusta aiheesta vähempiarvoisen kalan käsittelyketjut ja hiilijalanjälki, sekä Jatropan viljelyn ilmastovaikutukset arvioinnissa käytettyjä lähteitä.
- Maanparannus on vain karkea arvio, jolla pyritään yhteismitallistamaan sitä tilannetta, että jotainhan kalajätteellä tehdään. Yksinkertaisinta on kärrätä se pellolle ja kyntää maahan. Ilmastopäästöestimaatti on vain arvaus.
- On myös huomioitava, että välillisesti kalajäteöljyn valmistaminen saastuttaa kalastuksen tuottamien päästöjen kautta. Suurimpana näistä esimerkiksi kalastusalusten polttoainepäästöt.
Perustelut
- Hehtaarin kokoinen jatropaviljelyalue (n.2500 kasvia) sitoo hiiltä 20 tonnia vuodessa 40 vuoden ajan. 2500 kasvia tuottaa keskimäärin 15 tonnia siemeniä vuodessa.Tästä määrästä voidaan valmistaa 5000 litraa biodieseliä, joka tuottaa 13 tonnia CO2 päästöjä.[2]
- Lappeenrannan yliopistossa suoritetun tutkimuksen mukaan kalaöljyn valmistuksen ja käytön (eli CO2e) hiilijalanjälki on 167 – 181 kg CO2e yhtä tonnia Itämerestä pyydettyä toisarvoista kalaa kohti. Käsittelyketjussa, jolle jalanjälki laskettiin, on tuotettu bioenergiaa biodieselillä, mädätyksellä sekä biodieselin sivutuotteena syntyvästä glyserolista.[3]
- Biodieselin valmistukseen ja kalan esikäsittelyyn liittyy paljon epävarmuuksia, kuten esimerkiksi eri aineiden suhteet prosessiin ja joidenkin aineiden päästökertoimien puuttuminen, mutta päästöllisesti silti niiden osuus kokonaispäästöistä on hyvin pieni. Tutkimuksia päästövähennyksiin on tehty lähinnä kasvipohjaisille biodieseleille, joissa näissä on päästy koko tuotantoketjua tarkasteltaessa 40 – 80 % päästövähennyksiin fossiilisiin nähden. Kasvin tuotantoketjussa isoimmat päästölähteet ovat sen viljely ja lannoitus. Kalan tuotantoketjussa ei näitä ole, mutta sen kalastuksen aikaiset päästöt ovat kuitenkin hyvin korkeat.[3]
- Biodieselin polttoa on tutkittu enemmän ja kun poltetaan 1 litra biodieseliä, syntyy päästöjä 1 kg CO2e. Kun verrataan sitä dieseliin ja bensiinin, syntyy dieselin poltossa hiilidioksidipäästöjä 2,66 kg CO2e ja bensiinin 2,35 kg CO2e. Tarkasteltaessa pelkkiä CO2 – päästöjä, voi jäädä huomaamatta myös muiden päästöjen osuus, sillä biodieseliä poltettaessa syntyy typen oksideja enemmän kuin fossiilisia poltettaessa, mutta toisaalta rikkiä ja aromaattisia hiilivetyjä ei synny ollenkaan.[3]
- Orgaanisten jätteiden käyttö biopolttoaineiden tuotannossa voi parhaimmillaan olla kannattavaa ja se voi estää ilmastonmuutoksen voimistumista. Kalantuotannon sivuvirtana syntyvä jäte on halpaa eikä sen tuotanto aiheuta lisäpäästöjä.[4] Parhaimmillaan kalajätteiden prosessointi tapahtuisi lähellä raaka-aineiden tuotantopaikkaa mikä vähentäisi kuljetuksen aiheuttamia ilmastopäästöjä.[5]
Riippuvuudet
- Kalanjalostuksen öljyjätteen tuotanto
- Biodieselin saanto kalaöljystä
- Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset
Katso myös
| Ensyklopedia-artikkelit: |  |
| Taustamuuttujat:
Kalanjalostuksen kokonaistuotanto | op_en:Market prices of raw materials | op_en:World fisheries production | |
| Tuotanto- ja saantomuuttujat:
Kalajätteen käyttömahdollisuudet | Biodieselin saanto kalaöljystä | |
| Vaikutukset:
Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön sosiaaliset vaikutukset | Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ekosysteemivaikutukset | Kalanjalostuksen öljyjätteen bioenergiakäytön ilmastovaikutukset |
Avainsanat
Kalanjalostus, öljyjäte, bioenergia, ilmastonmuutos, energiantuotanto, kalajäte
Viitteet
- ↑ http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3
- ↑ [1]
- ↑ 3,0 3,1 3,2 http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63290/nbnfi-fe201006101998.pdf?sequence=3
- ↑ | Rippey, Paul. 2009. “Microfinance and Climate Change: Threats and Opportunities.” Focus Note 52. Washington, D.C.: CGAP, February
- ↑ | Piccolo, T. Framework analysis of fish waste to bio-diesel production - Aquafinca - Case study
Aiheeseen liittyviä tiedostoja
<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>