Lähdekoodi sivulle Valtion konesalistrategia 2014

Valtion 
konesali-
ja 
kapasiteettipalvelustrategia 
ICT-toiminta 
15/2014
Valtion 
konesali-
ja 
kapasiteettipalvelustrategia 
ICT-toiminta 
15/2014
�
Valtion konesali- ja 
kapasiteettipalvelustrategia 

Valtiovarainministeriön julkaisuja 

15/2014 


IICT-toiminta 

�
441 729 
Painotuote 

VALTIOVARAINMINISTERIÖ 
PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO 
Puhelin 0295 16001 (vaihde) 
Internet: www.vm.fi 
Taitto: Pirkko Ala-Marttila /VM-julkaisutiimi 
Kansikuva: CSC Tieteellinen Laskenta Oy Kajaanin tietokonekeskus 

Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy, 2014 

�
Kuvailulehti 


Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, huhtikuu 2014 
Tekijät Yrjö Benson, Kari Pessi ja Tuomo Pigg 
Julkaisun nimi Valtion konesali- ja kapasiteettipalvelustrategia 
Asiasanat Valtion tietohallinto, julkisen hallinnon ICT-strategia, konesalit ja 
pilvipalvelu 
Julkaisusarjan nimi ja numero Valtiovarainministeriön julkaisuja 15/2014 
Julkaisun myynti/jakaja Julkaisu on saatavissa pdf-tiedostona osoitteesta www.vm.fi/julkaisut. 
Samassa osoitteessa on ohjeet julkaisun painetun version tilaamiseen. 
Painopaikka ja -aika Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy, 2014 
ISBN 978- 952-251-563-6 (nid.) 
ISSN 1459-3394 (nid.) 
ISBN 978-952-251-564-3 (PDF) 
ISSN 1797-9714 (PDF) 
Sivuja 
40 
Kieli 
Suomi 
Tiivistelmä 
Strategian visio on: Valtion virastoilla ja laitoksilla on käytettävissään kustannustehokkaat, tietoturvalliset, ekologiset 
ja arkkitehtuurin mukaiset konesali- ja kapasiteettipalvelut, jotka kattavat palveluiden käyttäjien tarpeet. 
Vision toteuttamiseksi strategiassa on määritelty viisi strategista linjausta: 
1. Valtio tuottaa itse korkeita varautumisen vaatimustasoja ja/tai korkeita tietoturvallisuuden suojaustasoja 
vaativat konesali- ja kapasiteettipalvelut. Valtion itse hoitamat palvelimet keskitetään kustannustehokkaasti 
nykyistä oleellisesti pienempään määrään konesaleja. 
2. Valtio kilpailuttaa matalampien varautumisen vaatimustasojen ja tietoturvallisuuden suojaustasojen konesali- 
ja kapasiteettipalvelut. 
3. Valtion konesalit ja toimittajien konesalit, joissa on merkittäviä valtion järjestelmiä, muodostavat yhtenä 
kokonaisuutena hallitun konesaliverkoston, jossa kapasiteetin dynaaminen hallinta, palvelujen jatkuvuus, 
tietoliikenne ja turvallisuus on optimoitu. 
4. Sekä itse tuotetuissa että kilpailutuksen kautta ostetuissa palveluissa siirrytään erillisistä ja sovelluskohtaisista 
palvelimista kohti yhteiskäyttöisen kapasiteetin eli pilvipalveluiden käyttämistä. Tämän avulla yksikkökustannuksia 
alennetaan, kehittämishankkeita nopeutetaan, skaalautuvuutta helpotetaan ja käytettävyyttä 
parannetaan. 
5. Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori tarjoaa asiakkailleen vakioituna palveluna edellisten kohtien 
1-4 palveluja. Asiakas voi hankkia näitä palveluita Valtorista helposti ja ilman kilpailutusta 
Strategia on osa julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategiaa 2012 - 2020. 

�
Presentationsblad 


Utgivare och datum Finansministeriet, april 2014 
Författare Yrjö Benson, Kari Pessi ja Tuomo Pigg 
Publikationens titel Valtion konesali- ja kapasiteettipalvelustrategia 
Publikationsserie 
och nummer Finansministeriet publikationer 15/2014 
Beställningar/distribution Publikationen finns på finska i PDF-format på www.vm.fi/julkaisut. 
Anvisningar för beställning av en tryckt version finns på samma adress. 
Tryckeri/tryckningsort och -år Juvenes Print – Finlands Universitetstryckeri Ab, 2014 
ISBN 978-952-251-563-6 (hft.) 
ISSN 1459-3394 (hft.) 
ISBN 978-952-251-564-3 (PDF) 
ISSN 1797-9714 (PDF) 
Sidor 
40 
Språk 
Finska 
Sammandrag 
Strategins vision: Statens ämbetsverk och inrättningar har tillgång till kostnadseffektiva, datasäkra, ekologiska 
och arkitekturenliga maskinsals- och kapacitetstjänster som svarar mot användarnas behov. 
För att visionen ska kunna förverkligas har man fastställt fem strategiska riktlinjer i strategin: 
1. Staten producerar själv maskinsals- och kapacitetstjänster som svarar mot krav om hög beredskap och/eller 
höga datasäkerhetsnivåer. De servrar som staten själv svarar för koncentreras på ett kostnadseffektivt sätt i 
ett avsevärt mindre antal maskinsalar än i dagsläget. 
2. Staten konkurrensutsätter maskinsals- och kapacitetstjänster som avsetts för lägre beredskapskravnivåer 
och dataskyddsnivåer. 
3. Statens maskinsalar och leverantörernas maskinsalar med betydande statliga system utgör ett helhetskontrollerat 
nätverk av maskinsalar där dynamisk kontroll av kapaciteten, servicens kontinuitet, datatrafik och 
säkerhet har optimerats. 
4. Både vid själv producerade och konkurrensutsatta tjänster övergår man från särskilda och tillämpningsspecifika 
servrar mot gemensamt utnyttjad kapacitet, dvs. molntjänster. På så sätt kan man minska på enhetskostnader, 
påskynda utvecklingsprojekt, underlätta skalbarhet samt förbättra användbarheten. 
5. Statens center för informations- och kommunikationsteknik Valtori erbjuder de i punkterna 1-4 avsedda 
tjänsterna i form av standardiserade tjänster åt sina kunder. Kunden kan skaffa dessa tjänster från Valtori 
enkelt och utan anbudstävling. 
Strategin är ett led i strategin för utnyttjandet av den offentliga förvaltningens ICT 2012-2020. 

�
Description page 


Publisher and date Ministry of Finance, April 2014 
Author(s) Yrjö Benson, Kari Pessi ja Tuomo Pigg 
Title of publication Valtion konesali- ja kapasiteettipalvelustrategia 
Publication series and 
number Ministry of Finance publications 15/2014 
Distribution and sale The publication can be accessed in pdf-format in Finnish at 
www.vm.fi/julkaisut. There are also instructions for ordering a printed 
version of the publication. 
Printed by Juvenes Print – Finland University Print Ltd, 2014 
ISBN 978-952-251-563-6 (print.) 
ISSN 1459-3394 (print.) 
ISBN 978-952-251-564-3 (PDF) 
ISSN 1797-9714 (PDF) 
No. of pages 
40 
Language 
Finnish 
Abstract 
The strategy’s vision: Central government agencies and institutions have access to cost-effective, secure, ecological 
and architecture-based data centre and capacity services that cover the needs of service users. 
To implement the vision, the strategy specifies five strategic policy outlines: 
1. The central government will itself produce data centre and capacity services that need high contingency 
requirement levels and/or high information security protection levels. Servers managed by the central 
government itself will be centralised cost-effectively in a significantly smaller number of data centres than 
at present. 
2. The central government will establish a competitive tendering process for data centre and capacity services 
with lower contingency requirement levels and lower information security protection levels. 
3. Central government data centres and data centres of suppliers that contain significant central government 
systems will form a data centre network, managed as a single entity, in which the dynamic management of 
capacity, service continuity, telecommunications and security have been optimised. 
4. In both self-generated services and services purchased through competitive tendering, the goal will be 
to move from separate and application-specific servers towards the use of shared capacity, namely cloud 
services. In this way, unit costs will be reduced, development projects accelerated, scalability facilitated and 
accessibility improved. 
5. The Government ICT Centre Valtori will offer its customers the services of the above items 1–4 as a standardised 
service. Customers will be able to acquire these services from Valtori easily and without competitive 
tendering. 
The strategy is part of the Public Sector ICT Utilisation Strategy 2012–2020. 

�
Sisältö 

1 Yhteenveto................................................................................................................. 11 


1.1 Visio 2020......................................................................................................11 


1.2 Strategiset linjaukset......................................................................................11 


2 Nykytila......................................................................................................................13 


2.1 Tausta............................................................................................................13 


2.2 Valtion konesalit............................................................................................14 


2.3 Virtualisointiaste...........................................................................................14 


2.4 Asiakasnäkökulma.........................................................................................15 


2.5 Liiketoimintanäkökulma...............................................................................15 


2.6 Toimialariippumattomat ja toimialasidonnaiset ICT-palvelut .......................16 


2.7 Tietoturvallisuus ja varautuminen.................................................................16 


2.8 Käytettävyys .................................................................................................17 


2.9 Muut hankkeet..............................................................................................17 


3 Tavoitetila..................................................................................................................19 


3.1 Julkisen hallinnon ICT-strategia ja konesalien lukumäärä.............................19 


3.2 Palveluiden tuottajat .....................................................................................20 


3.3 Varautumisen ja tietoturvallisuuden merkitys...............................................21 


4 Jatkotoimenpiteet.....................................................................................................25 


4.1 Palvelimien sijainti........................................................................................25 


4.2 Vaatimuksia toimivalle konesalitilalle............................................................25 


4.3 Kehitettävät ja lopetettavat konesalit..............................................................26 


4.4 Yhteiskäyttöinen kapasiteetti.........................................................................26 


4.5 Siirtymävaihe.................................................................................................27 


4.6 Konesaliverkosto...........................................................................................27 


4.7 Strategian toteutuksen seuranta ja ohjaus......................................................28 


�
Liitteet................................................................................................................................29 
Liite 1 Kapasiteettipalvelut................................................................................29 
Liite 2 Varautuminen........................................................................................30 
Liite 3 Tietoturvallisuus ...................................................................................33 
Liite 4 Käyttöpalvelut........................................................................................34 
Liite 5 Tuotantoympäristö.................................................................................35 
Liite 6 VALTORI...............................................................................................36 
Liite 7 ISO 20000..............................................................................................37 
Liite 8 Kokonaisarkkitehtuuri...........................................................................38 


�
1 Yhteenveto 


1.1 Visio 2020 
Valtion virastoilla ja laitoksilla on käytettävissään kustannustehokkaat, tietoturvalliset, 
ekologiset ja arkkitehtuurin mukaiset konesali- ja kapasiteettisalipalvelut, jotka kattavat 
palveluiden käyttäjien tarpeet. 

1.2 Strategiset linjaukset 
1. 
Valtio tuottaa itse korkeita varautumisen vaatimustasoja ja/tai korkeita tietoturvallisuuden 
suojaustasoja vaativat konesali- ja kapasiteettipalvelut. Valtion itse hoitamat palvelimet 
keskitetään kustannustehokkaasti nykyistä oleellisesti pienempään määrään konesaleja. 
2. 
Valtio kilpailuttaa matalampien varautumisen vaatimustasojen ja tietoturvallisuuden suojaustasojen 
konesali- ja kapasiteettipalvelut. 
3. 
Valtion konesalit ja toimittajien konesalit, joissa on merkittäviä valtion järjestelmiä, muodostavat 
yhtenä kokonaisuutena hallitun konesaliverkoston, jossa kapasiteetin dynaaminen 
hallinta, palvelujen jatkuvuus, tietoliikenne ja turvallisuus on optimoitu. 
4. 
Sekä itse tuotetuissa että kilpailutuksen kautta ostetuissa palveluissa siirrytään erillisistä 
ja sovelluskohtaisista palvelimista kohti yhteiskäyttöisen kapasiteetin käyttämistä. Tämän 
avulla yksikkökustannuksia alennetaan, kehittämishankkeita nopeutetaan, skaalautuvuutta 
helpotetaan ja käytettävyyttä parannetaan. 
5. 
Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori tarjoaa asiakkailleen vakioituna palveluna 
edellisten kohtien 1-4 palveluja. Asiakas voi hankkia näitä palveluita Valtorista helposti ja 
ilman kilpailutusta. 
�
12 


�
2 Nykytila 

2.1 Tausta 
Valtiovarainministeriö asetti valtionhallinnon toimialariippumattomien tieto- ja viestintäteknisten 
tehtävien kokoamiseksi TORI-hankkeen, jonka toimikausi on 7.5.2012 – 
31.12.2014. TORI-hankkeen toteuttama, 1.3.2014 perustettu Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus 
Valtori tuottaa ja järjestää asiakkailleen tämän strategian tarkastelun kohteena 
olevat konesali- ja kapasiteettipalvelut. 

JulkICT-toiminto asetti ajalle 3.4.2013–20.6.2013 valtion konesalistrategia projektin, 
jonka tavoitteena oli laatia luonnos valtion konesalistrategiaksi. Tämä strategia on tuon 
luonnoksen pohjalta tehty valmis strategia. 

Strategiatyön aikana on havaittu, että hyödyntämällä yhteiskäyttöisiä kapasiteettipalveluja 
(ks. liite 1) on mahdollista saada enemmän kustannushyötyjä ja tehokkuutta kuin pelkällä 
konesalien keskittämisellä. Kapasiteettipalvelujen tehokas hyödyntäminen edellyttää 
keskittämistä. Keskittämisessä on kuitenkin huomioitava huoltovarmuuden edellyttämä 
hallittu hajautus, kaikkea konesaleja ei voi keskittää yhteen tai edes muutamaan paikkaan. 

Konesali- ja kapasiteettipalveluiden asiakas on valtionhallinto, joka tuottaa näitä palveluja 
käyttäen tietojärjestelmäpalveluja virkamiehille, kansalaisille ja yrityksille. 

Konesalikehityksen yleinen suuntaus on konesalien kokonaismäärän pieneneminen, 
siirtyminen pienistä konesaleista suurempiin, panostus energiatehokkuuteen ja kapasiteetin 
hankinta yhteiskäyttöisestä kapasiteetista eli pilvestä. Tämä strategia on näiden yleisten 
trendien mukainen. 

�
2.2 Valtion konesalit 
Valtion konesalien ja palvelimien lukumäärä hallinnonaloittain vuonna 2013 

Hallinnonala Omassa hallinnassa olevat Ulkoistetut Palvelimia 
yhteensä 
Konesalit Palvelimet Palvelimia 
per 
konesali 
Konesalit Palvelimet 
Sisäasiainministeriö 21 1 742 83 3 96 1 838 
Valtiovarainministeriö 9 352 39 19 1 330 1 682 
Liikenne- ja viestintäministeriö 10 700 70 6 708 1 408 
Maa- ja metsätalousministeriö 11 809 74 10 62 871 
Työ- ja elinkeinoministeriö 20 605 30 10 163 768 
Sosiaali- ja terveysministeriö 11 574 52 12 61 635 
Oikeusministeriö 0 0 0 2 355 355 
Ympäristöministeriö 3 278 93 0 0 278 
Opetus- ja kulttuuriministeriö 15 172 11 14 87 259 
Ulkoasiainministeriö 1 93 93 0 0 93 
Eduskunta 2 38 19 1 19 57 
Puolustusministeriö 17 34 2 1 8 42 
YHTEENSÄ 120 5 397 45 78 2 889 8 286 

Luvuista puuttuu puolustusvoimat, kansaneläkelaitos ja yliopistot. 

2.3 Virtualisointiaste 
Virtualisoidusta kapasiteetista tai pilvipalveluna hankittava organisaation palvelinkapasiteetti 
hallinnonaloittain vuonna 2013 on esitetty alla olevassa kuvassa: 

100 % 
Eduskunta 
50 % 
SM MMM 
PLM VM 
LVM TEM STM 
OKM 
0 % 
VNK UM 
OM 
YM 

Kohdan 2.2 ja 2.3 luvut ovat Tietoja valtion tietohallinnosta 2013 -kyselystä. 

�
2.4 Asiakasnäkökulma 
Merkittävimmät asiakasnäkökulmasta tulevat strategiset tavoitteet ovat: 

• 
Yksikkökustannusten alentaminen 
• 
Palveluiden saatavuuden ja jatkuvuuden parantaminen 
• 
Hallintakulujen alentaminen 
• 
Kapasiteetin säätö joustavasti ylöspäin ja alaspäin 
• 
Toimintavarmuuden parantaminen 
• 
Tietoturvavallisuuden suojaustasojen ja varautumisen vaatimustasojen mukaiset palvelut 
(ks. kuvat kappaleessa 3.3) 
2.5 Liiketoimintanäkökulma 
Merkittävimmät konesaliliiketoimintaa ohjaavat tekijät ovat: 

• 
Yksikkökustannukset, kuten laskentakapasiteetti ja tallennustila 
• 
Energiakustannukset, päästöenergian hyötykäyttö ja vihreyden vaatimukset, mittarina 
muun muassa PUE 1 
• 
Jatkuvuusvaatimukset varautumisvaatimusten mukaan 
• 
Varavoima (sähkönsyöttö monesta suunnasta, akustot ja generaattorit) varautumisvaatimusten 
mukaan 
• 
Sisään ja ulosmenevän tietoväylän nopeus ja reititys monesta suunnasta varautumis- ja 
tietoturvavaatimusten mukaan 
• 
Fyysinen suojaus varautumis- ja tietoturvavaatimusten mukaan 
• 
EMP- ja HPM -suojaus varautumis- ja tietoturvavaatimusten mukaan 
• 
Laitteistojen energiatiheyden kasvu 
• 
Pilvipalveluiden yleistyminen ja niiden tarjoamat aikaisempaa kustannustehokkaammat 
ja skaalautuvammat mahdollisuudet (ks. liite 1) 
PUE, Power Usage Effectiveness on suhdeluku, jolla kuvataan tietokonekeskusten energiatehokkuutta. 
PUE lasketaan jakamalla konesalin käyttämä kokonaissähköenergia pelkkien IT-laitteiden käyttämällä 
sähköenergialla. PUE-luvun teoreettinen minimi on 1, joka tarkoittaisi sitä, että tietokonekeskuksessa 
käytetään sähköä vain IT-laitteisiin eikä lainkaan esimerkiksi jäähdytykseen tai valaistukseen. 

�
2.6 Toimialariippumattomat ja toimialasidonnaiset ICT-palvelut 
Toimialariippumattomilla ICT-palveluilla tarkoitetaan palveluita, joiden tuottaminen tai 
järjestäminen ei vaadi merkittävää toimialakohtaista osaamista ja jotka perustuvat yleisesti 
käytettyihin laite- ja ohjelmistoratkaisuihin ja -teknologioihin. Valtion ICT-toiminnan 
noin 750 miljoonan euron vuotuisista kokonaismenoista noin kolmannes on toimialariippumatonta 
ICT:tä (TORI) ja noin kaksi kolmasosaa toimialasidonnaista ICT:tä 
(TOSI), ks. kaaviokuva alla. 

TORI 
TOSI 
toimialatoimialariippumaton 
ICT 
sidonnainen 
ICT 
Sovellukset ja tieto Valtorin palvelu 
Virasto hankkii 
palvelun itse 
Konesali- ja 
kapasiteettipalvelut Valtorin palvelu Valtorin palvelu 
IaaS ja PaaS 

Infrastructure as s Service (IaaS) ja Platform as a Service (Paas) on kuvattu tarkemmin 
liitteessä 1. 

2.7 Tietoturvallisuus ja varautuminen 
Asetus tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa (681/2010) tuli voimaan 1.10.2010. Teknisen 
ICT-ympäristön tietoturvataso-ohje 3/2012 on osa asetuksen täytäntöönpanon ohjausta. 
Ohje esittää seikkaperäisesti esimerkein myös konesali-/kapasiteettipalveluilta vaadittavia 
tietoturvavaatimukset 2 (ks. liite 2 varautumisen tasot ja liite 3 tietoturvallisuuden 
tasot). 

2 

Teknisen ICT-ympäristön tietoturvataso-ohje 3/2012 http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/
01_julkaisut/05_valtionhallinnon_tietoturvallisuus/20121122Teknis/ICT_taitto.pdf 

�
2.8 Käytettävyys 
JHS 174 3 ICT-palvelujen palvelutasoluokitus (ks. liite 4) sisältää käytettävyysluokitukset 
palvelimille. Suositus vaatii päivityksen erityisesti siltä osin, että sen vaatimustasot loppuvat 
kesken kriittisimpien ICT-palveluiden suhteen. 

2.9 Muut hankkeet 
Valtorin tehtäviin sisältyy konesali- ja kapasiteettipalveluiden tuottaminen valtionhallinnolle 
palvelukeskuksen palvelukartan mukaisesti (ks. liite 6). Valtori tulee vastaamaan 
myös korkean varautumistason ja salaisen tiedon käsittelyn konesalipalveluiden tuottamisesta. 


Hanselin tekemän konesali- ja kapasiteettipalvelukilpailutuksen tuloksena valtionhallinnolla 
on käytettävissään kaupalliseen ratkaisuun perustuva skaalautuva konesali- ja 
kapasiteettipalvelu varautumisen perustasolle ja korotetulle tasolle, joilla käsitellään julkista 
tietoa, käyttörajoitettua tietoa ja luottamuksellista tietoa. Puitesopimuksen mukainen 
toimittaja valtionhallinnolle on Tieto Oyj ajalle 1.8.2013 - 31.7.2019 (ks. liite 5). Tiedon 
tuottamat konesali- ja kapasiteettipalvelut ja valtion itse tuottamat konesali- ja kapasiteettipalvelut 
tulevat kummatkin osaksi Valtorin palvelutarjontaa. 

JHS 174 ICT-palvelujen palvelutasoluokitus http://docs.jhs-suositukset.fi/jhs-suositukset/JHS174_liite1/ 
JHS174_liite1.pdf 

�
18 


�
3 Tavoitetila 

3.1 Julkisen hallinnon ICT-strategia ja konesalien lukumäärä 
Viime vuosina julkisen hallinnon sähköisen asioinnin palveluiden tarjonta ja kysyntä ovat 
kasvaneet. Palvelut ja tiedot käytössä, Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategian 
2012 – 20204 vision mukaan käyttäjän tarvitsemat palvelut ja tiedot ovat saatavilla ja käytettävissä 
helposti ja turvallisesti. Tämä asettaa vaatimuksia hallinnolle uudistaa toimintatapaansa 
ja myös uudistaa tietojärjestelmiään. 

Toimintavarma ICT-infrastruktuuri on perusedellytys valtionhallinnon ja kuntasektorin 
toiminnalle. ICT-infrastruktuurin tulee muodostaa yhteensopiva, kustannustehokas ja 
joustava pohjarakenne julkisen hallinnon palveluille. Tämän pohjarakenteen tulee mahdollistaa 
nykyistä paremmin julkisen hallinnon toimintatapa- ja organisaatiomuutokset. 

Julkisen hallinnon ICT-infrastruktuurin hankinta ja ylläpito on hajanaista. Tavoitteiden 
saavuttamiseksi infrastruktuuripalveluiden tuotanto keskitetään suurempiin yksiköihin, 
jotta palvelut voidaan tuottaa tehokkaasti ja laadukkaasti tarpeita ja odotuksia vastaavasti. 

Sähköiset palvelut ovat laajamittaisesti käytössä valtionhallinnossa. Tämä strategia 
pyrkii osaltaan tukemaan hallintoa sen kehittäessä sähköisiä palveluita edelleen kansalaisten 
ja sidosryhmien tarpeisiin huomioiden sähköisten palvelujen usein keskeytymätön 
ympärivuorokautinen palvelutarve sekä kapasiteettitarpeen vaihtelu esimerkiksi erilaisten 
ilmoitusaikataulujen ja asiointiaikojen johdosta. 

JulkICT strategian kohdassa 3.5 todetaan: Tavoitteena on, että julkisen hallinnon konesalien 
lukumäärä vähenee 15 % vuoden 2015 loppuun mennessä ja 60 % vuoteen 2020 mennessä. 
Tämä tarkoittaa että kun vuonna 2011 konesaleja oli 190 kappaletta niin vuonna 2015 
niitä olisi jäljellä 162 kappaletta ja vuonna 2020 jäljellä 76 kappaletta. 

JulkICT strategiakauden kahtena ensimmäisenä vuotena 2012 - 2013 konesalien lukumäärän 
vuoden 2015 tavoite on jo saavutettu, konesaleja oli vuoden 2013 lopussa 120 kappaletta. 


Palvelut ja tiedot käytössä, Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012 – 2020, 

http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/julkict-strategia-2012-2020.pdf 

�
Alla olevassa kuvassa on vuosien 2011, 2012 ja 2013 toteutuneet luvut mustalla viivalla. 
Vuosien 2014-2020 kohdalla on lineaarinen tavoite sinisellä viivalla, jossa lähtötasona on 
vuoden 2013 toteutuma ja tavoitetasona JulkICT:n strategian tavoitetaso vuodelle 2020. 
Vuosien 2021-2024 kohdalla on kovennettu tavoite punaisella viivalla, jossa lähtötasona on 
JulkICT strategian tavoite vuodelle 2020 ja tavoitetasona kovennettu tavoite vuodelle 2024. 
Kovennetun tavoitteen mukaan valtion omia konesaleja olisi jäljellä 20 kappaletta vuonna 
2024, jolloin vähennystä vuoden 2011 tasosta tulisi 89 %. 

190Valtion konesalien lukumäärä 
1701501301109070503010121314151617181920212223242011
3.2 Palveluiden tuottajat 
Konesali- ja kapasiteettipalveluiden tuottajien työnjako strategian tavoitetilassa on: 

1. 
Valtori tuottaa itse tuotettuna palveluna turvaviranomaisille ja valtioneuvostolle korkean 
varautumistason ja salaisen tiedon (ST II) käsittelyn konesali- ja kapasiteettipalvelut. 
2. 
Valtori tuottaa itse tuotettuna palveluna tai palveluintegraattorina yhteistyössä alihankkijoiden 
kanssa korotetun varautumistason sekä luottamuksellisen tiedon 
(ST III) käsittelyn konesali- ja kapasiteettipalvelut. Päätös valittavasta vaihtoehdosta 
tehdään mm. kokonaisarkkitehtuurin, integroinnin ja kustannusten perusteella. 
3. 
Valtori tuottaa palveluintegraattorina yhteistyössä alihankkijoiden ja valtion omien 
toimijoiden kanssa valtionhallinnolle varautumisen perustason sekä käyttörajoitetun 
tiedon (ST IV) ja julkisen tiedon käsittelyn konesali- ja kapasiteettipalvelut. 
�
Tätä jakoa noudatetaan siitä lähtien, kun Valtorilla on konesali- ja kapasiteettipalvelut 
tarjottavana asiakkailleen. Jako koskee tuosta ajankohdasta alkaen uusia järjestelmähankkeita 
ja vanhojen järjestelmien elinkaaren saumakohtia, joissa sopimukset päättyvät. 

Verrattaessa valintatilanteessa markkinahintaa ja oman tuotannon hintaa tulee varmistaa 
että hinnat sisältävät samat komponentit ja ovat siten vertailukelpoisia. 

3.3 Varautumisen ja tietoturvallisuuden merkitys 
Seuraavassa kuvassa on kuvattu valtion konesali- ja kapasiteettiympäristöä tavoitetilassa. 
Palvelutuotantoympäristö voidaan jakaa palvelutuotannon ja tilojen kannalta neljään eri 
kategoriaan: 

Toimittajien laitetiloista 

Omista laitetiloista 

Omista tai toimittajien 
laitetiloista 

2 
Perustason varautumi-
nen ja suojaustaso IV 
34 
Korkea varautuminen 
ja suojaustaso II tai III 
Valtion konesali- ja kapasiteettiarkkitehtuuri 
Yhteydet virastoihin 
Hallinnon 
turvallisuusverkko 
Valtion yhteinenverkko 
Yhteydet virastoihin 
Korotettu varautuminen 
1 
Perustason 
varautuminen ja 
julkinen tieto 
Yhteydet 
Internetiin 
ja suojaustaso III tai IV 
Katkoviivan vasemmalla puolella ovat kriittisimmät valtion omistamat ja hallinnoimat 
konesalit. Katkoviivan oikealla puolella ovat markkinalähtöisten palvelutarjoajien ja valtion 
toimijoiden konesalit muille kuin korkeimmille varautumisen ja tietoturvan tasoille. 

Valtion omistamat konesalitilat sijaitsevat Suomessa. 

Pilvipalveluita voidaan tietyissä tapauksissa hankkia myös ulkomailla sijaitsevista pilvipalvelimista. 
Varautumisen taso, tietoturvallisuuden suojaustaso, järjestelmän ylläpitämät 
perusrekisterit ja järjestelmän ylläpitotehtävä määrittävät miltä osin palvelu voi olla EU:ssa 
tai muualla ulkomailla, vai onko sen sijaittava kokonaisuudessaan Suomessa. 

�
Tietoturvaa Suomen rajat ylittävässä tietoliikenteessä on tarkasteltava muun muassa 
seuraavista näkökulmista: 

• 
Läpikulkumaiden ja kohdemaan harjoittama (laillinen) signaalitiedustelu 
• 
Kohdemaan tietoturva- ja tietosuojalainsäädäntö 
• 
Palveluun sovellettava tietoturvastandardi 
• 
Palveluun sovellettava lainsäädäntö (mistä maasta/maista) 
• 
Suomesta ulospäin suuntautuvien tietoliikenneyhteyksien kapasiteetti ja fyysinen turvallisuus 
Seuraavissa kahdessa kuvassa tarkastellaan konesali- ja kapasiteettipalveluita tietoturvallisuuden 
ja varautumisen näkökulmista. Ylempi kuva on rakennelähtöinen, alempi 
volyymilähtöinen. 

�
TIETOTURVALLISUUS JA VARAUTUMINEN 

Suojaustaso 
Turvallisuusluokitusmerkintä 
Korotettu 
taso 
Perustaso 
Avoin 
taso 
I 
Erittäin 
salainen 
II Salainen 
III 
Luottamuksellinen 
IV 
Käyttö 
rajoitettu 
Perustason 
varautuminen 
ja suojaustaso 
IV 
Perus ta s on 
va ra utumi nen 
ja jul ki ne n 
ti e to 
Korkea varautuminen 
ja/tai suojaustaso II 
Korotettu varautuminen 
ja/tai suojaustaso III 
Jokaisen julkishallinnon 
viranomaisorganisaation 
on 
saavutettava 
ICT-
varautumisen 
perustaso 
Tietoturvallisuus 
Julkinen 
Varautumisen vaatimustaso 
Ei tiedonsiirtoa tietoverkossa 
Korkea 
taso 
ST 
Turvallisuusluokitusmerkintä 
KorkeaKorotettu 
Perustaso 
AvoinIErit t äin salainen 
IISalainen 
IIILuottamuksellinen 
IVKäyttö rajoitettu Perustason varautuminen ja suojaustaso IV 
Perustason varautuminen ja 
julkinen tieto 
Ko r kea var aut umi nen j a/ t ai suo j aust aso I I 
Korotettu varautuminen ja/tai suojaustaso III 
Jokaisen 
julkishallinnon 
viranomaisorganisaation 
onsaavutettava 
ICT-varautumisen 
perustaso 
Tietoturvallisuus 
Julkinen 
Varautumisen vaatimustaso 
Ei t i ed o nsi i r t o a t i et o ver ko ssa 
�
24 


�
4 Jatkotoimenpiteet 

4.1 Palvelimien sijainti 
Palvelimien ja sovellusten tullessa elinkaarensa päähän siirrytään pääsääntöisesti käyttämään 
yhteiskäyttöisiä kapasiteetteja. 

Palvelimia ei lähdetä siirtämään konesalista toiseen, jollei palvelimien siirrolle ole taloudellista 
tai palvelutarpeisiin liittyvää hyötyä. 

4.2 Vaatimuksia toimivalle konesalitilalle 
Konesaliselvityksissä on ilmennyt, että hallinnon toimijat ymmärtävät konesalitilan määritelmän 
ja ominaisuudet eri tavoilla. Konesali tarkoittaa erillistä palvelimille tai levyjärjestelmille 
varattua tilaa. Konesalissa on kulunvalvonta, omat sammutusjärjestelmänsä, 
sähkönsyöttönsä ja ilmastointinsa. 

Korkean suojautumisen konesalit on usein sijoitettu maan alle ja niissä on muun muassa 
varavoimajärjestelyt, kovennettu pääsynhallinta ja EMP- sekä HPM-suojaukset. 

Muissa kuin konesalitiloissa sijaitsevat palvelimet ja levyjärjestelmät ovat tarkastelun 
kohteena ja ne tullaan osana strategian toteuttamista siirtämään asianmukaisiin konesaleihin. 


Alla on tärkeimmät kriteerit, joilla valitaan säilytettävät ja kehitettävät konesalit 

1. 
Tila on olemassa (hyödynnetään nykyisiä tiloja) 
2. 
Kapasiteettia, sähköä ja tilaa on käytettävissä tai saatavissa käyttöön joustavasti ja riittävän 
pitkäksi ajaksi 
3. 
Omakustannushinnat (€/palvelin/kk, €/rack/kk, €/m2/kk jne.) ovat kilpailukykyiset 
4. 
Turvallisuus on vaaditulla tasolla 
5. 
Varautuminen on vaaditulla tasolla (TIER IV jne.) 
6. 
Sähkönsaanti on turvattu, ml. varavoima 
7. 
Jäähdytyskapasiteettia on riittävästi 
8. 
Isännöintipalvelut ja muut huoltopalvelut ovat kunnossa 
�
9. 
Ympäristöarvio (tilankäytön tehokkuus, mistä sähkö tulee, miten jäähdytys on hoidettu, 
PUE arvo jne.) on hyvä 
10. Tilasta luopumisen aiheuttamat kustannukset valtiolle ja yhteiskunnalle 
4.3 Kehitettävät ja lopetettavat konesalit 
Vuoden 2014 aikana 

a. 
Valitaan säilytettävät ja kehitettävät valtion konesalit, yhteensä 10–20 kappaletta 
b. 
Saatetaan voimaan uusien konesalien osto- ja rakentamiskielto 
c. 
Hanselin kilpailuttama konesali- ja kapasiteettipalvelun puitesopimus on tehokkaasti 
käytössä 
d. 
On laadittu hallintomalli valtion omistamien konesalien omistukseen, isännöintiin, 
huoltoon, hoitoon, kulunvalvontaan ja muihin tehtäviin 
Valtoriin siirrettävien organisaatioiden konesali- ja kapasiteettipalvelutoiminnot siirretään 
sellaisenaan Valtoriin organisaation siirtojen yhteydessä vuosina 2014–2015. 

Säilytettäville ja kehitettäville konesaleille tehdään 31.5.2015 mennessä elinkaari- ja 
kapasiteettisuunnitelma, joka ulottuu 31.5.2025 saakka. 

Vuoden 2015 loppuun mennessä muille kuin kehitettäville konesaleille tehdään luopumissuunnitelma. 
Niistä luovutaan elinkaaren päättyessä, kuitenkin viimeistään vuonna 
2020. Poikkeustapauksissa takaraja voi olla 2024. 

4.4 Yhteiskäyttöinen kapasiteetti 
Yhteiskäyttöinen kapasiteetti tarkoittaa sitä, että uudelle tai uusittavalle tietojärjestelmälle 
ei rakenneta sen tarvitsemaa laitteisto- ja ohjelmistokokonaisuutta kokonaan erillisenä, 
vain tälle järjestelmälle kohdennettuna kapasiteettina. Yhteiskäyttöisen kapasiteetin 
avulla hyödynnetään valmiiksi määriteltyjä ja nopeasti käyttöön saatavia laitteisto- ja 
ohjelmistokomponentteja. Asiaa selventää liitteen 1 periaatekaavio. 

Vuoden 2014 aikana valitaan yhteiskäyttöiset kapasiteetit (liite 1), joilla tullaan toteuttamaan 
pääosa valtion ICT-hankkeista. Valinnassa hyödynnetään valtionhallinnon ja yksityisten 
palveluntarjoajien parhaita käytäntöjä. Valinnat tehdään tasapainottaen 1) tulevaisuuden 
tarpeita ja mahdollisuuksia, 2) olemassa olevaa osaamista ja teknologiaa sekä 3) 
olemassa olevia järjestelmiä, joita konvertoidaan palvelun piiriin tulevina vuosina. Lähtökohtana 
käytetään liitteessä 5 esitettyjä teknologioita. 

Edellä mainittujen valintojen pohjalta laaditaan ja hyväksytään vuoden 2014 loppuun 
mennessä ratkaisuarkkitehtuurit ja palvelutasosopimusmallit yhteensä alle kymmenestä 
IaaS ja PaaS palvelusta. Ratkaisuarkkitehtuurit ovat osa julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuria. 


�
1.5.2015 alkaen uudet ja perusparannettavat ICT-palvelut toteutetaan pääosin kustannustehokkaasti 
ratkaisuarkkitehtuureja hyödyntäen tavoitteena alhaisemmat yksikköhinnat, 
nopeammat järjestelmien rakentamisajat, lisääntynyt hinta- ja määräjousto ylös- ja 
alaspäin sekä palvelun tasalaatuisuus sovitulla tasolla. 

4.5 Siirtymävaihe 
Toimintosiirrot, palvelusiirrot ja asiakassiirrot Valtoriin tapahtuvat suunnitelman 
mukaan 1.3.2014 – 31.10.2015. Samalla siirtyy myös konesali- ja kapasiteettipalvelujen 
tuotantovastuu asteittain Valtoriin. Siirtojen alkuvaiheessa palvelut, mukaan lukien konesali- 
ja kapasiteettipalvelut, siirtyvät Valtoriin sellaisenaan. 

Yhteisten konesali- ja kapasiteettipalvelujen käyttö alkaa asteittain siirtojen jälkeen. 

Siirtyminen tehtäväkohtaisista palvelimista kohti yhteiskäyttöisen kapasiteetin käyttämistä 
tapahtuu luontevimmin palvelukohtaisesti siinä vaiheessa kun otetaan käyttöön uusi 
palvelu tai kun olemassa olevan palvelun infrastruktuuriratkaisu uusitaan. 

4.6 Konesaliverkosto 
Säilytettävät ja kehitettävät konesalit muodostavat dynaamisen konesaliverkoston, jossa 
jokaisella konesalilla on oma tehtävänsä sekä määritelty suhde muihin konesaliverkoston 
konesaleihin. Konesalit voivat erikoistua muun muassa seuraavilla parametreilla: 

1. 
Laskentakapasiteetti 
2. 
Talletuskapasiteetti 
3. 
Varmistuskapasiteetti 
4. 
Tiedonsiirtokapasiteetti sisään / ulos 
5. 
Teknologia-arkkitehtuuri (mitkä Iaas/PaaS palvelut ovat konesalissa tarjolla) 
6. 
Järjestelmäarkkitehtuuri (mitä sovelluksia konesalissa ajetaan) 
7. 
Tietoarkkitehtuuri (missä konesalissa eri perusrekisterit sijaitsevat, missä kopiot 
jne.) 
8. 
Toimintoarkkitehtuuri (mitä julkisen hallinnon toimintoja konesalista käsin palvellaan) 
9. 
Asiakkaat 
10. Palvelut 
11. Palveluajat 
�
12. Yksikköhinnat 
13. Energiatehokkuus 
14. Varautumisen vaatimustaso 
15. Tietoturvallisuuden suojaustaso 
16. Latenssi 
17. Maantieteellinen hajauttaminen huoltovarmuussyistä 
18. Peilauspaikat 
19. Varmistuspaikat 
20. Väistöpaikat 
Näitä parametreja yhdistelemällä saadaan jokaiselle säilytettävälle konesalille oma 
roolinsa. Konesalit ovat toisiinsa nähden palvelusuhteessa, eli yksi konesali voi olla toisen 
väistöpaikka, yksi konesali voi olla muiden konesalien tietokantojen varmistuspaikka jne. 
Tehokas ja toimintavarma konesalien topologia on konesalistrategian toteutuksen yksi 
keskeisimmistä tuloksista. 

Konesaliverkostoon kuuluu valtion omat konesalit ja ne toimittajien konesalit, joissa 
sijaitsee merkittäviä valtion järjestelmiä. Hyvällä julkishallinto – elinkeinoelämä yhteistyöllä 
voidaan saavuttaa optimaalinen kokonaisratkaisu, jossa kilpailtu markkina, kansallinen 
osaaminen, huoltovarmuus, turvallisuusnäkökohdat, kansainväliset velvoitteemme 
ja kansantalouden kokonaisetu ovat oikeassa tasapainossa. 

Konesaliverkoston hallinta vaatii tuekseen hallinnan työkalut ja prosessit sekä replikoidun 
keskusvalvomotoiminnallisuuden, josta nähdään koko verkoston tila ja kyetään 
hallitsemaan sitä dynaamisesti. 

4.7 Strategian toteutuksen seuranta ja ohjaus 
Strategian ohjaus ja ajan tasalla pitäminen on julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisen 
toiminnon vastuulla. 

Strategian toteuttamisesta vastaa Valtori. 

�
Liitteet 

Liite 1 

Kapasiteettipalveluiden luokittelu 


PilvipalvelutSovellukset 
Tieto 
Ajonaikaiset 
ympäristöt 
Välitason ohjelmisto 
Käyttöjärjestelmä 
Virtualisointi 
Palvelimet 
Tallennustila 
Verkkotekniikka 
Paikallisesti 
toteutettu 
Itse 
hallittu 
Sovellukset 
Tieto 
Ajonaikaiset 
ympäristöt 
Välitason ohjelmisto 
Käyttöjärjestelmä 
Virtualisointi 
Palvelimet 
Tallennustila 
Verkkotekniikka 
Infrastruktuuri 
palveluna(IaaS) 
Itse 
hallittu 
Sovellukset 
Tieto 
Ajonaikaiset 
ympäristöt 
Välitason ohjelmisto 
Käyttöjärjestelmä 
Virtualisointi 
Palvelimet 
Tallennustila 
Verkkotekniikka 
Sovellusalusta 
palveluna(PaaS) 
Itse 
hallittuSovellukset 
Tieto 
Ajonaikaiset 
ympäristöt 
Välitason ohjelmisto 
Käyttöjärjestelmä 
Virtualisointi 
Palvelimet 
Tallennustila 
Verkkotekniikka 
Sovellukset 
palveluna(SaaS) 
Toimittaja 
hallitsee 
Toimittajan 
hallitsee 
Toimittajan 
hallitsee 
Infrastructure As AService Platform As AService Software As AService 
Kuvassa on esitetty yleisimmin käytetty kapasiteettipalveluiden luokittelutapa. Kuvassa 
on neljä yleisintä valmista vaihtoehtoa. Kysymyksessä on kuitenkin liukuva asteikko, ja 
myös näiden vaihtoehtojen välillä olevat vaihtoehdot ovat mahdollisia, kuten myös erilaiset 
yhdistelmät. 

Termiin ”pilvipalvelu” liitetään yleensä palvelintietokoneen ”osoitettomuus”, eli että 
palvelu tulee ”pilvestä”, jonka sijaintipaikkaa ei tiedetä. 

Valtiolla on kuitenkin monessa tapauksessa ”Valtion pilvi”, jossa kapasiteettia saadaan 
yhteiskäyttöisestä kapasiteetista, mutta määritellyistä laitepaikoista ja konesaleista. 

Osoiteettoman pilvipalvelun ja valtion pilven välissä on vaihtoehtona yksityinen pilvi, 
joka on rajatulle asiakasakunnalle ja jossa voi olla rajoituksena esimerkiksi se että palvelutuotanto 
sijaitsee Suomessa tai sellaisessa maassa, jonka kanssa Suomella on turvallisuussopimus. 


�
Liite 2 

Varautumisen tasot 

Avoin taso 

Avoin taso on organisaation varautumisen kehittymisessä lähtötaso, jossa organisaation 
varautumistarpeiden tunnistaminen ja palvelujen luokittelu ICT-varautumisen eri tasoille 
on kesken. 

Organisaatio voi myös harkitusti toteuttaa joitakin palvelujaan ja järjestelmiään avoimella 
tasolla, jolloin nämä eivät täytä ICT-varautumisen vaatimuksia. Tällaisia palveluja 
voivat olla esimerkiksi yleisistä pilvipalveluista tuotettavat palvelut. Palvelu voi tässä tapauksessa 
olla esimerkiksi sellainen lisäarvopalvelu kansalaisille, että se voi olla pitkiäkin 
aikoja poissa toiminnasta ilman, että organisaation perustehtävät jäävät täyttymättä ja 
kansalainen saa vastaavan palvelun myös muun palvelun kautta. Tällaisiin palveluihin ei 
voida kohdistaa tilaajan kautta erityisvaatimuksia ICT-varautumisen osalta. 

Jokaisen julkishallinnon viranomaisorganisaation on kuitenkin saavutettava ICT-varautumisen 
perustaso, vaikka jotkut palvelut eivät suunnitellusti täyttäisikään perustason vaatimuksia 
ja toteutetaan siten avoimella tasolla. 

Perustaso 

Perustaso mahdollistaa turvallisesti organisaation normaalin, voimakkaasti verkostoituneen 
toiminnan. Perustasolle sijoittuu tyypillisesti suurin osa hallintoa tukevista järjestelmistä, 
kuten matkahallintajärjestelmät. Perustasolle sijoitetaan palvelut ja järjestelmät, 
joiden hetkellinen lamautuminen häiriötilanteissa ei keskeytä organisaation ydintoimintoja. 
Häiriötilanteista selviydytään toiminnan vaatimuksia vastaavilla yhtenäistetyillä, 
normaaleilla palvelusopimuksilla. Tyypillisesti perustasolle sijoitetaan järjestelmiä, joiden 
käytön pääpaino on virka-aikana, joiden viankorjaus voidaan aloittaa havaintoa seuraavana 
arkipäivänä tai joiden tavoitteellinen toipumisaika häiriöstä voi olla seuraavan 
työpäivän aikana. 

ICT-varautumisen perustason vaatimusten täyttäminen ei aiheuta merkittäviä lisäkustannuksia, 
kun vaatimukset otetaan huomioon organisaation, toiminnan, palvelujen ja järjestelmien 
kehittämisessä alusta alkaen. Jo käytössä olevat palvelut ja järjestelmät siirretään 
perustasolle uudelleen kilpailutusten, järjestelmämuutosten ja päivitysten yhteydessä. 
Perustason todentaminen voidaan tehdä itsearviointina tai ulkopuolisia palveluja käyttäen. 

�
Korotettu taso 

Korotettu taso on tarkoitettu organisaation kriittisille toiminnoille. Vain osa organisaation 
toiminnasta, palveluista ja järjestelmistä on tarkoituksenmukaista toteuttaa tällä 
tasolla. Korotetulle tasolle voidaan sijoittaa myös yhteiskunnan elintärkeitä toimintoja 
tukevia tai kansalaiselle häiriötilanteissa keskeisiä palveluja ja järjestelmiä. Korotetun 
tason järjestelmiä ovat esimerkiksi potilastietojärjestelmät ja perusrekisterit niiltä osin, 
kuin viranomaisten korotetun ja korkean ICT-varautumisen tason palvelut ovat niistä 
riippuvaisia. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen kannalta keskeisten organisaatioiden 
tulisi sijoittaa myös joku kriisitilanteiden johtamisen mahdollistava viestitysjärjestelmä 
minimissään korotetulle tasolle. 

Korotetulla tasolla on tehostettu häiriöitä ennaltaehkäiseviä varautumisen toimenpiteitä 
ja otettu käyttöön häiriön sietäviä ratkaisuja. Korotetun tason järjestelmissä on ympärivuorokautinen 
valvota ja kyky aloittaa viankorjaus viivytyksettä. Korotetulla tasolla voidaan 
myös edellyttää käyttäjäorganisaatioilta päivystysjärjestelyjä, joilla varmistetaan kyky häiriötilanteiden 
hoitamisen toimenpiteistä päättämiseen. 

Jos palvelut ja järjestelmät ovat merkityksellisiä yhteiskunnan elintärkeille toiminnoille 
ja poikkeusolojen toiminnalle, on huolehdittava niiden toimintaedellytyksistä myös tilanteissa, 
joissa tietoliikenneyhteydet Suomesta ulkomaille ovat lamautuneet. Tällöin on perusteltua 
asettaa korotetun tason palvelutuottajille joitakin erityisvaatimuksia muun muassa 
ulkomailla tuotettaviin palveluihin ja niiden ulkoisiin tarkastuksiin liittyen. Korotetun 
tason todentamiseen on hyvä käyttää myös organisaation ulkopuolista toimijaa. 

Korkea taso 

Korkea taso täyttää yhteiskunnan turvallisuusstrategian uhkamallien mukaisiin laajoihin 
häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisen tarpeet erityisturvallisuutta vaativissa 
toiminnoissa. Korkean vaatimustason järjestelmiä ovat esimerkiksi hallinnon turvallisuusverkko 
ja turvallisuusviranomaisten operatiiviset järjestelmät. Korkealle tasolle sijoitetaan 
palveluja ja järjestelmiä, joiden tulee toimia ympärivuorokautisesti ja joiden pienetkin 
palvelukatkokset aiheuttavat vakavia toiminnallisia häiriöitä tai erittäin huomattavia 
taloudellisia vaikutuksia. 

Korkea taso asettaa merkittäviä lisävaatimuksia organisaation toiminnalle, osaamiselle 
ja järjestelmien toteutukselle. Korkean tason järjestelmät ovat jatkuvan ympärivuorokautisen 
valvonnan, hallinnan ja viankorjauksen piirissä. Korkean tason järjestelmät edellyttävät 
myös tilaaja- ja käyttäjäorganisaatioilta järjestelyjä, joilla taataan kyky nopeaan päätöksentekoon 
häiriötilanteissa. Korkealla tasolla on erityisesti varmistettava tietoliikenteen toimivuus, 
tiedon, palvelujen, ylläpidon ja osaamisen saatavuus ja toiminta Suomen lainsäädännön 
alaisuudessa poikkeusolot huomioon ottaen. Korkealle tasolle sijoitettavien palvelujen 
tulee toimia, vaikka tietoliikenneyhteydet ulkomaille olisivat poikki. Korkean tason palveluissa 
on erikseen määritettävä, mitkä tiedot on säilytettävä ja mitkä hallintatoimet on toiminnan 
kriittisyyden tai poikkeusoloihin varautumisen kannalta toteutettava Suomessa. 

�
Korkean varautumistason järjestelmät tulee rakentaa siten, ettei yhden konesalin tai 
tietoliikenneyhteyden tuhoutuminen lamauta järjestelmän toimintaa. Korkean tason ICT-
varautumisen todentamiseen tulee käyttää NCSA-FI:n hyväksymää toimijaa. 

Erityistaso 

Erityistasolle sijoitetaan kriittisiä toimintoja, palveluja ja järjestelmiä, joissa on toiminnan 
luonteen ja sen edellyttämän palvelun saatavuuden varmistamiseksi jouduttu soveltamaan 
korotetun ja korkean tason vaatimuksia ja ottamaan käyttöön yhteisistä menetelmistä ja 
ratkaisuista poikkeavia ratkaisuja. 

Järjestelmän sijoittumisen erityistasolle päättää ohjaava ministeriö ja hyväksyy valtiovarainministeriö. 
Palvelun ja järjestelmän auditoinnin toteuttaa kansallinen tietoturvaviranomainen 
(NCSA-FI) tai sen hyväksymä toimija. 

�
Liite 3 

Tietoturvallisuuden suojaustasot 

Turvallisuusluokitusmerkintä tehdään: 

1) 
suojaustasoon I kuuluvaan asiakirjaan merkinnällä ”ERITTÄIN SALAINEN tai 
YTTERST HEMLIG tai TOP SECRET”; 

2) 
suojaustasoon II kuuluvaan asiakirjaan merkinnällä ”SALAINEN tai HEMLIG tai 
SECRET”; 

3) 
suojaustasoon III kuuluvaan asiakirjaan merkinnällä ”LUOTTAMUKSELLINEN tai 
KONFIDENTIELL tai CONFIDENTIAL”; 

4) 
suojaustasoon IV kuuluvaan asiakirjaan merkinnällä ”KÄYTTÖ RAJOITETTU tai 
BEGRÄNSAD TILLGÅNG tai RESTRICTED”. 

Asiakirjan siirtäminen tietoverkossa 

Suojaustasoon I tai II kuuluvaa asiakirjaa ei saa siirtää tietoverkossa. Tällaisen asiakirjan 
saa kuitenkin siirtää sellaisessa viranomaisen tietoverkossa, joka yhdistää asiakirjan tallettamiseen 
ja säilyttämiseen käytetyn laitteen samassa viranomaisen hallinnassa olevassa 
erityisvalvotussa tilassa oleviin muihin laitteisiin, jos laitteet yhdistävään tietoverkkoon 
ei ole luotu yhteyttä muista tietoverkoista ja käsittely on muutoinkin vahvasti suojattua. 

Suojaustasoon II kuuluvan asiakirjan saa lisäksi siirtää sellaisessa viranomaisen tietoverkossa, 
jonka käyttö on rajoitettu, jos asiakirja on vahvasti salattu tai se on muutoin 
vahvasti suojattu ja valtionhallinnon viranomainen on muutoinkin varmistanut, että tietoverkko 
ja tietojenkäsittely kokonaisuudessaan täyttävät tavanomaisesti sovellettavan korkean 
tietoturvallisuustason vaatimukset. 

Valtionhallinnon viranomainen voi sallia, että suojaustasoon III kuuluva asiakirja siirretään 
viranomaisen tietoverkossa, jonka käyttö on rajoitettu, jos viranomainen on varmistanut, 
että tietoverkko ja tietojenkäsittely kokonaisuudessaan täyttävät tavanomaisesti 
sovellettavan korotetun tietoturvallisuuden tason vaatimukset. Sama koskee suojaustasoon 
IV kuuluvien valtakunnalliseen henkilörekisteriin talletettujen arkaluonteisten henkilötietojen 
tai biometristen tunnistetietojen siirtämistä tietoverkossa. Suojaustasoon IV kuuluvan 
muun asiakirjan saa siirtää valtionhallinnon viranomaisen päättämällä tavalla. 

�
Liite 4 
JHS 174 luku 7.1 

Palvelinten käyttöpalvelut 

Palvelinten käyttöpalveluilla tarkoitetaan valvonta- ja hallintatoimia, joilla huolehditaan 
palvelinten häiriöttömästä toiminnasta. 

Palvelinten käyttöpalveluiden palvelutasoluokat 

Palvelutaso Palveluaika, 
häiriöselvitys 
Käytettävyys Palveluvaste 
A (Lähtötaso) P1 
arkisin 8-16 
K1 
97% 
V1 
reag: 4h, 
ratk: 2tp 
B (Normaali) P2 
arkisin 7-19 
K2 
99% 
V2 
reag: 2h, 
ratk: 1tp 
C (Laajennettu) P3 
arkisin 7-21 
la ja su 9-18 
K2 
99% 
V2 
reag: 2h 
ratk: 1tp 
D (Kriittinen) P4 
24/7 
K3 
99,5% 
V3 
reag 30 min 
ratk: 4h 
E (Erittäin kriittinen) P4 
24/7 
K4 
99,9% 
V4 
reag: 15min 
ratk: 3h 

Palveluvaste on osittain päällekkäinen käytettävyyden kanssa. Periaatteessa pelkkä 
käytettävyyden käyttö laatumääreenä kuvaa maksimiarvot erilaisille vikatilanteille. Koska 
asiakas haluaa minimoida katkojen aiheuttamat haitat, käytettävyyden lisäksi halutaan 
käyttää ennakoivaa katkojen haittoihin vähentävästi vaikuttavaa laatutekijää – palveluvastetta. 
Palveluvaste kuvaa siis erityisesti reagointiajan kautta ”yrittikö toimittaja riittävästi 
korjata vikatilanteet” ja käytettävyys taas ”onnistuiko toimittaja vikatilanteiden korjaamisessa 
riittävästi”. Palveluvaste on yleisesti käytetty laatumääre jatkuvissa ICT-palveluissa. 

Yllä olevia palvelutasoluokkia voidaan täydentää monilla muilla palvelinpalveluihin 
liittyvillä laatumääreillä, jotka riippuvat pitkälti palvelusisällöstä. Tyypillisesti palvelinten 
käyttöpalvelukuvauksista voidaan löytää seuraavankaltaisia laatumääreitä ja palvelutasoja 
palvelun sisällöstä riippuen: 

• 
Huoltoikkuna: esim. palvelimille varataan neljän tunnin huoltoikkuna joka kuukauden 
toiselle sunnuntaille klo 2-6. 
• 
Uuden palvelimen toimitusaika kapasiteettipalveluissa: esim. erillispalvelin: 3 viikkoa, 
korttipalvelin olemassa olevaan runkoon: 2 viikkoa, virtuaalipalvelin: 1 viikko. 
• 
Operointi: esim. levykapasiteetin lisäyksen (max. 10%) toimitusaika on viisi työpäivää. 
�
Liite 5 
Ote tarjouspyynnöstä ja Tieto oyj:n puitesopimuksesta 

Palveluiden tuotantoympäristöjen luokittelu ja eriyttäminen 

F=Fyysinen eriyttäminen 
L=Looginen eriyttäminen 
Asiakaskohtainen 
tuotantoympäristö 
(4.1.1) 
Jaettu valtion 
tuotantoympäristö 
(4.1.2) 
Julkinen 
tuotantoympäristö 
(4.1.3) 
Ympäristö Asiakas Ympäristö Asiakas Ympäristö Asiakas 
Konesalien väliset yhteydet L L L L L L 
Konesaliverkot (sis. kytkimet,muut aktiivilaitteet) F F F L L L 
SAN levyjärjestelmät F F F L L L 
SAN verkot F F F L L L 
Muut levyjärjestelmät F F L L L L 
Varmistusjärjestelmät F L 
L 
L L L L 
Valvontaja 
hallintavälineet L L L L L 
Fyysiset palvelimet/ Dedikoidut palvelimet F F F F L F 
Virtuaalipalvelimet 
Raportointi-ja seurantavälineet 
Palomuuri 
F L F L 
L 
L 
L L 
F L 
F 
L 
L 
L 
L 
L 
LF 

Käyttöjärjestelmät 

Puitesopimukseen kuuluu kapasiteettipalveluna seuraavat käyttöjärjestelmät: 

• Linux (Red Hat, Suse jne.) 
• Asiakaskohtaisesti sovittava Linux distrot, kuten esimerkiksi Secure Platform 
• Unix, Toimittajien tarjoamat versiot 
• HP UX 11i v1 ja uudemmat 
• IBM AIX 6.1 ja uudemmat 
• Sun Solaris 8.x ja uudemmat 
• Microsoft Windows, Microsoftin tukemat versiot 
Tietokannat 

Puitesopimukseen kuuluu tietokantojen valvonta- ja hallintapalvelu seuraaville Asiakkaiden 
käyttämille tietokannoille: 

• Oracle 
• IBM DB2 
• MS SQL Server 
• MySQL 
�
Liite 6 
VALTORI 

Palvelukuvaukset ovat TORI-hankkeen tuottamia alustavia kuvauksia. 

Valtorin palvelut 

Yhteiset 
tietojärjestelmäpalvelut 
Tietovarantopalvelut 
Palveluunohjaus 
Kansalaisportaali Yritysportaali Hallinnon portaalit 
Toimialariippumattomat ICT-palvelut (TORI-palvelut) 
Päätelaiteja 
käyttäjätukipalvelut 
Viestintä-
tekniset 
palvelut 
Tieto-
liikenne-
palvelut 
Käyttö-
palvelut 
Projekti-
ja asiantuntijapalvelut 
Toimisto-
sovelluk-
set 
Muut 
palvelut 
Toimialariippuvat ICT-
palvelut 
Virasto -ja 
hallinnonalakohtaiset ICT-
palvelut kuten ydintoiminnan 
sovelluspalvelut 
Käyttöpalveluissa Valtorin palveluvalikoimassa on muun muassa seuraavia palveluita: 

• Palvelinkapasiteettipalvelut 
• Tallennuskapasiteettipalvelut 
• Varmistuspalvelut 
• Tietokantapalvelut 
• Konesalitilapalvelut 
• Virtualisointipalvelut 
• Tunnistautumis- ja pääsynhallintapalvelut 
• Sovelluskäyttöpalvelut 
• Enterprise Application Integration (EAI) palvelut 
• Sanomanvälityspalvelut 
�
Liite 7 

ISO 20000 

Valtori käyttää ISO 20000 standardia palvelutuotannossaan. Tämä tarkoittaa sitä että 
konesali- ja kapasiteettipalveluille tullaan määrittelemään, kuvaamaan ja ottamaan käyttöön 
ISO 20000 prosessit. 

ITIL ja COBIT ovat alla olevassa kuvassa mukana vertailun vuoksi. 

ISO/IEC 20000 ITILv3 COBIT 
SERVICE STRATEGY 
Manage ITManagem ent fram ework 
Manage Enterprise Architecture 
Manage Innovation 
Business Relationship Management Service Strategy Manage Relationship 
Service Portfolio Managem ent Manage Portfolio 
Dem and Management Manage program mes/projects/requirements 
Budgeting & Accounting for IT Services Financial Managem ent Manage Budget & Costs 
Manage Quality, risk & security 
SERVICE DESIGN 
Service Catalog Managem ent 
Manage Service Agreements 
Service Level Management Service LevelManagem ent 
Capacity Management Capacity Managem ent 
Manage Availability & Capacity 
Availability Management Availability Managem ent 
IT Service Continuity Management ITService Continuity Managem ent Manage Continuity 
Information Security Management Inform ation Security Management Manage Security Services 
Supplier Management Supplier Managem ent Manage Suppliers 
SERVICE TRANSITION 
Transition & Planning Support Manage OrganisationalChange Enablem ent 
Change Management Change Managem ent Manage Change ,Acceptance & Transitioning 
Con�guration Management Asset & Con�guration Managem ent Manage Assets & Con�guration 
Release Management Release & Deploym ent Management Manage Solutions identi�cation & Build 
Service Validation & Testing 
Knowledge Management Manage Knowledge 
SERVICE OPERATION 
Manage Operations 
Incident & Service Request Management 
Event Managem ent Manage Service Requests 
Incident Management Manage Incidents 
Problem Management Problem Management Manage Problem s 
Request Ful�llment Request Ful�llm ent 
Access Management 
Manage Business Process Control 
CONTINUAL SERVICE IMPROVEMENT 
Plan -Do-Act -Check Methodology for 
ITSMProcesses and Service implementation 
Seven Step Im provementProcess 
Monitor,Evaluate and Assess Service Reporting 
Service Measurement 

�
Liite 8 

Kokonaisarkkitehtuuri 

Konesali- ja kapasiteettipalvelu on osa julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuria. 

Konesali- ja kapasiteettipalvelustrategian toteutus luo viitearkkitehtuurit ja ratkaisuarkkitehtuurit, 
joiden mukaisesti toteutetut laadukkaat ja kustannustehokkaat käyttöpalvelut 
ovat käytettävissä toteutettaessa ja käytettäessä tietojärjestelmäratkaisuja. 

Kuva 1: Kokonaisarkkitehtuurin näkökulmat 

• 
Palvelut 
• 
Prosessit 
Toiminta 
• 
Palvelut 
• 
Prosessit 
Tiedot 
• 
Käsitteet 
• 
Tietomallit 
Tietojärjestelmät 
• 
Tietojärjestelmä 
ratkaisut 
Teknologia 
• 
Teknologiaratkaisut 


Tietoturva ja integraatio 

Lähde: VM yhteentoimivuus sivusto, kokonaisarkkitehtuuri-esite: 

http://www.vm.fi/vm/fi/16_ict_toiminta/01_yhteentoimivuus/index.jsp 

�
VALTIOVARAINMINISTERIÖ 
Snellmaninkatu 1 A 
PL 28, 00023 VALTIONEUVOSTO 
Puhelin 0295 160 01 
Telefaksi 09 160 33123 
www.vm.fi 


15/2014 
Valtiovarainministeriön julkaisuja 
Huhtikuu 2014 


ISSN 1459-3394 (nid.) 
ISBN 978-952-251-563-6 (nid.) 
ISSN 1797-9714 (pdf) 
ISBN 978-952-251-564-3 (pdf) 


VM:N 
JuLKAISuSARJAN 
TEEMAT: 
Budjetti 
Hallinnon kehittäminen 
ICT-toiminta 
Kunnat 
Ohjaus ja tilivelvollisuus 
Rahoitusmarkkinat 
Taloudelliset ja 
talouspoliittiset 
katsaukset 
Valtion työmarkkinalaitos 
Verotus 
�