Lähdekoodi sivulle Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne

[[Luokka:Suomen hallitusohjelma 2011]]
[[Luokka:Hyvinvointipolitiikka]]
[[Luokka:Sisältää R-koodia]]
{{arviointi|moderator=Tiinu}}

==Kysymys==

Millainen palvelurakenne olisi toimiva Suomessa?

==Vastaus==

Vastaus ei ole valmis.

==Perustelut==

===Olisiko sinulla tarjota konkreettisia neuvoja upouudelle sote-koordinaatiotyöryhmälle?===

Tämä keskustelu on tiivistetty YLEn verkkosivulta[http://yle.fi/uutiset/olisiko_sinulla_tarjota_konkreettisia_neuvoja_upouudelle_sote-koordinaatiotyoryhmalle/6588981] 22.4.2013. Sen sijaan  [http://yle.fi/uutiset/miten_terveydenhuolto_pitasi_jarjestaa/6574442 tätä keskustelua] ei ole otettu mukaan tiivistelmään.

;Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvaihtoehdot
* Tehdään valtakunnalliselle pohjalle yleisterveydenhoidon järjestelmä johon sisällytetään myös työterveydenhoito. {{puolusta|#: |Näin on kaikissa muissakin EU- ja Pohjoismaissa.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 22. huhtikuuta 2013 kello 13.58 (EEST)}}
* Nykyiset sairaanhoitopiirit ovat toimiva järjestelmä ja ne on säilytettävä.
* Sote-uudistus pitää tehdä riittävän laajojen Sote-alueiden varaan. {{puolusta|#: |Kuntavaalien yhteydessä voisi valita myös sote-alueen valtuuston.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 22. huhtikuuta 2013 kello 13.58 (EEST)}}
* Keskusta on jo aiemmin ehdottanut vaihtoehdoksi kotikunta-maakunta -mallia. Tässä mallissa terveydenhuollon järjestämisvastuu ja sosiaalitoimi kuuluvat maakunnalle.
* Terveydenhuolto siirretään valtion tehtäväksi. Terveydenhuoltoon ei saa sotkea sosiaaliasioita. Ne voisivat jäädä kunnille.
* Erikoissairaanhoidon järjestäminen: 1. Kolme 24h päivystävää huippu sairaalaa: Helsinki, Kuopio. Oulu. 2. Kuusi (6) - kahdeksan (8) pelastus helikopteri asemaa, joiden paikat lasketaan matemaatisesti.
* Kaksiportainen malli, jossa kunnat/kuntayhtymät järjestävät peruspalvelut ja yliopistosairaalat erikoissaisaanhoidon.
* Kuntapohjainen järjestelmä {{vastusta|#: |Sote-uudistus ei voi onnistua kuntapohjalta. Kunnilla ei ole paras asiantuntemus.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 22. huhtikuuta 2013 kello 13.58 (EEST)}}


;Sote-järjestelmän rahoitusvaihtoehdot
* Vain valtion veroilla.
* 18 alueen kuntaveroilla ja valtionosuuksilla.
* Alueellinen järjestäjä-rahoittaja vastaa, useita toimijoita tuottamassa. Viite: THL Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kehittäminen: Kohti yksikanavaista alueellista järjestäjä-rahoittajaa pdf
* Rahoitetaan kunnista.
* Nykyjärjestelmä, jossa rahoitusta tulee kunnista, kuntayhtymistä, KELAlta, työterveysmaksuina ja valtiolta.


; Sote-uudistukseen liittyviä muita rahoitusehdotuksia.
* Yksityiseltä terveydenhuollolta Kela-korvaukset pois.
* Lääkehuolto samaan valtion järjestelmään.
* Kehitettävä maakuntaverotus tueksi maakunnalliselle järjestäjä-rahoittajalle.
* Lisää progressiota tuloveroon varmistaisi rahoitukse riittävyyden sote-puolelle, mitä ei enää tapahdu.
* Yksityisten veroparatiisiyhtiöiden tukeminen verovaroista lopetettava.


; Ohjeita sote-uudistuksen valmistelutyöhön
* Hallitus ei voi onnistua sote-uudistuksessa, joten pitäisi lopettaa yrittämästä.
* Tehtävä annettava asiantuntijoille, poliitikot ulos.
* Kuntauudistus erotettava sote-uudistuksesta. {{kommentti|#:|Asiantuntijoiden ehdottamat 20 - 30 kuntaa eivät Suomelle riitä.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 22. huhtikuuta 2013 kello 13.58 (EEST)}}
* Valmisteluun on varattava aikaa pari vuotta, ei 6 kk riitä.
* Valmistelun on oltava parlamentaarista eikä yksin hallituksen käsissä.
* Poliittinen ohjaus asiantuntijaohjauksen sijasta on erittäin huolestuttavaa.
* Otetaan oppia muiden malleista, esimerkiksi SITRA Terveydenhuoltojärjestelmien kehityssuunnat Euroopassa
* Menkää Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiriin tutustumaan. Siinä on mallia koko Suomelle eikä taas tarvitse keksiä polkupyörää uudestaan.
* Poliitikkojen ja asiantuntijoiden keskusteltava enemmän.
* Hallituksen on erottava, ja uusi hallitus aloittakoon alusta.
* Valmistelutyö kansalaisraadille.
* Toteutus tehtävä pieninä osauudistuksina.
* Kuntarajakeskustelu lykättävä sote-uudistuksen jälkeiseen aikaan. Rajat voisivat olla samatkin.
* Palvelurakennetta on tarkoitus muuttaa siten, että se soveltuisi jokaiselle kunnalle. Erilaisilla kunnilla tulisi olla yhdenmukaiset palvelut kaikille kuntalaisille ja niiden tulisi vastata kuntien yleistä tasoa. 


; Palvelujen tuottaminen
* Ohjataan potilaat suoraan erikoislääkärille kuten yksityispuolella, niin vähenee potilaan pompottelu ja tehostuu toiminta.
* Omalääkärijärjestelmä on hyvä, koska kokonaisnäkemys tarvitaan ja aina ei potilas tiedä oikeaa erikoisalaa.
* Kunnat voisivat tuottaa palveluja.
* Palveluiden keskittäminen kurjistaa pienten paikkakuntien tilannetta.
* Mielenterveyspalveluja tehostettava.
* Eri ammattikuntien työtehtäviä pitäisi uudistaa, joustavoittaa ja päällekkäisyyksiä karsia.
* Kunnat ovat aikoinaan syntyneet yhteisvastuun ja toinen toisistaan välittämisen yhteisöinä.Tätä luonnollista yhteisöä ei saa hajottaa.
* Niille terveyskeskuksen asiakkaille, joille ei voida antaa aikaa terveyskeskuslääkärille, annetaan maksusitoumus yksityislääkärin palkkioon. Samalla henkilö on oikeutettu käyttämään terveyskeskuksen laboratorio- ja röntgenpalveluja, jotka nykyään ovat ilmaisia.
* Työterveyspalveluille ja terveyskeskuspalveluille asetetaan sama käyttäjämaksu, joka voisi olla nykyistä hieman korkeampi.
* Myös psyykkisiä sairauksia sairastavat henkilöt otetaan fyysisten sairauksien hoidon piiriin. Nyt he eivät ole.
* Kansalaisilla ei tulisi olla vaikeuksia päästä hoitoon ja eri palveluihin. Palvelut tulisi sijoittaa lähelle niitä tarvitsevia ja kaipaavia.

===Data===

<t2b name="Päätökset" index="Decision,Option,Variable,Cell,Change" obs="Result" unit="-">
Sote-järjestäytyminen|Sote yhdessä kuntauudistuksen kanssa||||
Sote-järjestäytyminen|Sote erillään kuntauudistuksesta||||
Soten päävastuu|Soten päävastuu kunnilla||||
Soten päävastuu|Soten päävastuu sote-alueilla||||
</t2b>

<t2b name="Tavoitteet" index="Asia" locations="Tavoite" unit="-">
Kunnilla resurssit huolehtia tehtävistään
Sote-resurssit tehokkaassa ohjauksessa
Sote-resurssit yli 200000 asukkaan yksiköissä
</t2b>

<t2b name="Suhteet" index="Asia1,Suhde" obs="Asia2" unit="-">
Sote yhdessä kuntauudistuksen kanssa|Jos asia1 niin asia2|Soten päävastuu kunnilla
Soten päävastuu kunnilla|Jos asia1 niin asia2|Kunnat tarvitsevat paljon resursseja
Kunnat ovat pieniä|Jos asia1 niin asia2|Kunnilla on vähän resursseja
Kunnilla on vähän resursseja|Jos asia1 niin ei-asia2|Kunnilla on paljon resursseja
Kunnat tarvitsevat paljon resursseja|Jos asia1 niin ei-asia2|Kunnilla on vähän resursseja
Soten päävastuu sote-alueilla|Jos asia1 niin asia2|Sote-resurssit yli 200000 asukkaan yksiköissä
</t2b>

====Laskenta====

<rcode>
library(OpasnetUtils)

päätökset 	<- opbase.data("Op_fi2574.paatokset")
tavoitteet 	<- tidy(opbase.data("Op_fi2574.tavoitteet"))
suhteet 	<- tidy(opbase.data("Op_fi2574.suhteet"))

päätökset <- päätökset[ , !colnames(päätökset) %in% c("Variable", "Change", "Cell", "Result")]
#colnames(tavoitteet)[colnames(tavoitteet) == "Result"] <- "Tavoite"
#tavoitteet <- tavoitteet[ , colnames(tavoitteet) != "Asia"]

oprint(päätökset)
oprint(tavoitteet)
oprint(suhteet)

out <- merge(päätökset, suhteet, by.x = "Option", by.y = "Asia1")
temp <- out
colnames(temp)[colnames(temp) == "Result"] <- "Result1"
oprint(temp)
temp <- merge(temp[ , colnames(temp) != "Suhde"], suhteet, by.x = "Result1", by.y = "Asia1")
oprint(temp)

</rcode>

==Katso myös==

==Avainsanat==

Palvelurakenne, Suomen hallitusohjelma

==Viitteet==

<references/>

==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==
{{mfiles}}