Lähdekoodi sivulle Pienhiukkaspitoisuuden väestöpainotettu vuosikeskiarvo

[[Luokka:indikaattori]]
[[Luokka:Ympäristöterveys]]
[[Luokka:Pienhiukkaset]]
{{muuttuja|moderaattori=Jouni}}
Tällä sivulla kuvataan Sotkanet-indikaattori '''pienhiukkasten (PM2.5) ulkoilmapitoisuuden vuosikeskiarvosta''', joka on painotettu väestön asuinpaikkojen koordinaateilla.

== Kysymys ==

Miten muodostetaan tieto pienhiukkasten ulkoilmapitoisuuden vuosikeskiarvosta, ja mitä siitä voidaan päätellä maakuntien ja kuntien ympäristöterveyden näkökulmasta?

== Vastaus ==

Maakuntien sotearviointia varten tarkasteltiin myös tätä indikaattoria osana hyvinvointi ja terveys -teeman ympäristöterveyden osa-aluetta.

=== Uusimaa ===

Pienhiukkaset ovat Suomessakin kaikkein merkittävin ympäristötekijä, joka aiheuttaa terveyshaittaa. Pienhiukkaset ovat pääasiassa peräisin liikenteestä ja puun pienpoltosta. Myös energiantuotanto ja teollisuus ovat suurehkoja lähteitä mutta niiden ominaispäästöt ovat pienet (eli tuotantolaitokset puhdistavat jo tehokkaasti päästöjään) ja päästöt tyypillisesti leviävät korkeista piipuista laajalle aiheuttamatta asutuskeskuksiin korkeita pitoisuuksia. Muita kuin polttoperäisiä päästölähteitä ovat mm. katupöly varsinkin keväisin, maatalouden pölyt sekä monista hajalähteistä syntyvät orgaaniset hiilivedyt, jotka muuttuvat hiukkasiksi vasta ilmakehässä.

Pienhiukkaspitoisuuksien vuosikeskiarvo on arvioitu kunnittain THL:n koordinoimassa tutkimushankkeessa vuodelle 2015. Tämä on hyvä haitan mittari, koska tyypilliset terveyshaitat kuten sydäntaudit, krooninen bronkiitti ja keuhkosyöpä kehittyvät pitkäaikaisen altistuksen seurauksena. Kansainvälisesti verrattuna Suomen pienhiukkaspitoisuudet ovat pienet, mutta silti niiden arvioidaan aiheuttavan 26000 terveen elinvuoden menetyksen tai vastaavasti 1600 - 2000 kuolemantapausta (Lehtomäki ym., 2018 https://doi.org/10.3390/ijerph15040736).

Väestöpainotettu pienhiukkaspitoisuus oli Uudellamaalla suomalaisittain suurehko  (6,4 µg/m3), kun koko maan keskiarvo oli 5,1 µg/m3 (Sotkanet, id=678). Päästölähteet ja asutus keskittyvät tyypillisesti samoille alueille. Koko maan keskiarvo ylittyi Uudellamaalla (6,4 µg/m3), Kymenlaaksossa (5,7 µg/m3), Päijät-Hämeessä (5,4 µg/m3), Etelä-Karjalassa (5,4 µg/m3) ja Varsinais-Suomessa (5,3 µg/m3) (Sotkanet, id=678). Uudenmaan kunnista korkeimmat pitoisuudet olivat Helsingissä (7 µg/m3), Vantaalla (6,6 µg/m3), Kauniaisissa (6,5 µg/m3) ja Espoossa (6,3 µg/m3) (Sotkanet, id=678). Valtakunnallisesti suurin pitoisuus oli Helsingissä (7 µg/m3).  Espoossa ja Vantaalla tilannetta on todennäköisesti huonontanut puunpoltto kodeissa, kun taas Porvoossa tilanteeseen vaikuttanee Nesteen öljynjalostamo. Helsingissä taas päästötyyppejä on useita ja liikenne lienee tärkeämpi kuin muualla.  

Suomessa pienhiukkasten aiheuttamasta tautitaakasta noin kolmasosa (37 %) syntyy Uudellamaalla, eli siellä menetetään noin 9600 tervettä elinvuotta pienhiukkasten takia. Helsingissä tämä luku on noin 4100 eli merkittävä osa koko Suomen tautitaakasta (26000 haittapainotettua elinvuotta). Tautitaakka on arvioitu syyosuusmenetelmällä (http://en.opasnet.org/w/HIA). Epävarmuudet ovat melko suuria ja liittyvät annosvasteen muotoon pienillä pitoisuuksilla, kilpailevien syytekijöiden rooliin kokonaisuudessa sekä pienhiukkaspitoisuuden arviointiin käytettyjen mallien epävarmuuksiin. Siitä ei kuitenkaan ole epävarmuutta, etteivätkö pienhiukkasten haittavaikutukset Suomessa olisi merkittäviä ja niiden vähentäminen tarpeellista.

=== Muut maakunnat ===

{{piilotettu|
'''Varsinais-Suomi

Pienhiukkaset ovat Suomessakin kaikkein merkittävin ympäristötekijä, joka aiheuttaa terveyshaittaa. Pienhiukkaset ovat pääasiassa peräisin liikenteestä ja puun pienpoltosta. Myös energiantuotanto ja teollisuus ovat suurehkoja lähteitä mutta niiden ominaispäästöt ovat pienet (eli tuotantolaitokset puhdistavat jo tehokkaasti päästöjään) ja päästöt tyypillisesti leviävät korkeista piipuista laajalle aiheuttamatta asutuskeskuksiin korkeita pitoisuuksia. Muita kuin polttoperäisiä päästölähteitä ovat mm. katupöly varsinkin keväisin, maatalouden pölyt sekä monista hajalähteistä syntyvät orgaaniset hiilivedyt, jotka muuttuvat hiukkasiksi vasta ilmakehässä.
Pienhiukkaspitoisuuksien vuosikeskiarvo on arvioitu kunnittain THL:n koordinoimassa tutkimushankkeessa vuodelle 2015. Tämä on hyvä haitan mittari, koska tyypilliset terveyshaitat kuten sydäntaudit, krooninen bronkiitti ja keuhkosyöpä kehittyvät pitkäaikaisen altistuksen seurauksena. Kansainvälisesti verrattuna Suomen pienhiukkaspitoisuudet ovat pienet, mutta silti niiden arvioidaan aiheuttavan 26000 terveen elinvuoden menetyksen tai vastaavasti 1600 - 2000 kuolemantapausta (Lehtomäki ym., 2018 https://doi.org/10.3390/ijerph15040736).
Väestöpainotettu pienhiukkaspitoisuus oli Varsinais-Suomessa keskimääräinen  (5,3 µg/m3), kun koko maan keskiarvo oli 5,1 µg/m3 (Sotkanet, id=678). Päästölähteet ja asutus keskittyvät tyypillisesti samoille alueille. Koko maan keskiarvo ylittyi Uudellamaalla (6,4 µg/m3), Kymenlaaksossa (5,7 µg/m3), Päijät-Hämeessä (5,4 µg/m3), Etelä-Karjalassa (5,4 µg/m3) ja Varsinais-Suomessa (5,3 µg/m3) (Sotkanet, id=678). Varsinais-Suomen kunnista korkeimmat pitoisuudet olivat Turussa (5,9 µg/m3), Raisiossa (5,8 µg/m3), Kaarinassa (5,3 µg/m3) ja Naantalissa (5,3 µg/m3) (Sotkanet, id=678). Valtakunnallisesti suurin pitoisuus oli Helsingissä (7 µg/m3).    
Suomessa pienhiukkasten aiheuttamasta tautitaakasta noin kymmenesosa (9,1 %) syntyy Varsinais-Suomessa, eli siellä menetetään noin 2400 tervettä elinvuotta pienhiukkasten takia. Helsingissä tämä luku on noin 4100 eli merkittävä osa koko Suomen tautitaakasta (26000 haittapainotettua elinvuotta). Tautitaakka on arvioitu syyosuusmenetelmällä (http://en.opasnet.org/w/HIA). Epävarmuudet ovat melko suuria ja liittyvät annosvasteen muotoon pienillä pitoisuuksilla, kilpailevien syytekijöiden rooliin kokonaisuudessa sekä pienhiukkaspitoisuuden arviointiin käytettyjen mallien epävarmuuksiin. Siitä ei kuitenkaan ole epävarmuutta, etteivätkö pienhiukkasten haittavaikutukset Suomessa olisi merkittäviä ja niiden vähentäminen tarpeellista.


'''Satakunta

Pienhiukkaset ovat Suomessakin kaikkein merkittävin ympäristötekijä, joka aiheuttaa terveyshaittaa. Pienhiukkaset ovat pääasiassa peräisin liikenteestä ja puun pienpoltosta. Myös energiantuotanto ja teollisuus ovat suurehkoja lähteitä mutta niiden ominaispäästöt ovat pienet (eli tuotantolaitokset puhdistavat jo tehokkaasti päästöjään) ja päästöt tyypillisesti leviävät korkeista piipuista laajalle aiheuttamatta asutuskeskuksiin korkeita pitoisuuksia. Muita kuin polttoperäisiä päästölähteitä ovat mm. katupöly varsinkin keväisin, maatalouden pölyt sekä monista hajalähteistä syntyvät orgaaniset hiilivedyt, jotka muuttuvat hiukkasiksi vasta ilmakehässä.
Pienhiukkaspitoisuuksien vuosikeskiarvo on arvioitu kunnittain THL:n koordinoimassa tutkimushankkeessa vuodelle 2015. Tämä on hyvä haitan mittari, koska tyypilliset terveyshaitat kuten sydäntaudit, krooninen bronkiitti ja keuhkosyöpä kehittyvät pitkäaikaisen altistuksen seurauksena. Kansainvälisesti verrattuna Suomen pienhiukkaspitoisuudet ovat pienet, mutta silti niiden arvioidaan aiheuttavan 26000 terveen elinvuoden menetyksen tai vastaavasti 1600 - 2000 kuolemantapausta (Lehtomäki ym., 2018 https://doi.org/10.3390/ijerph15040736).
Väestöpainotettu pienhiukkaspitoisuus oli Satakunnassa keskimääräinen  (4,6 µg/m3), kun koko maan keskiarvo oli 5,1 µg/m3 (Sotkanet, id=678). Päästölähteet ja asutus keskittyvät tyypillisesti samoille alueille. Koko maan keskiarvo ylittyi Uudellamaalla (6,4 µg/m3), Kymenlaaksossa (5,7 µg/m3), Päijät-Hämeessä (5,4 µg/m3), Etelä-Karjalassa (5,4 µg/m3) ja Varsinais-Suomessa (5,3 µg/m3) (Sotkanet, id=678). Satakunnan kunnista korkeimmat pitoisuudet olivat Harjavallassa (6,6 µg/m3), Huittisissa (4,7 µg/m3), Porissa (4,7 µg/m3) ja Nakkilassa (4,6 µg/m3) (Sotkanet, id=678). Valtakunnallisesti suurin pitoisuus oli Helsingissä (7 µg/m3).  Harjavallan pienhiukkaspitoisuuksiin vaikuttanevat tavanomaisten lähteiden ohella kupari- ja nikkelisulatusta harjoittavat suuret metalliteollisuuslaitokset.Lisäksi Porissa on merkittäviä pistelähteitä.  
Suomessa pienhiukkasten aiheuttamasta tautitaakasta kahdeskymmenesosa (3,7 %) syntyy Satakunnassa, eli siellä menetetään noin 960 tervettä elinvuotta pienhiukkasten takia. Helsingissä tämä luku on noin 4100 eli merkittävä osa koko Suomen tautitaakasta (26000 haittapainotettua elinvuotta). Tautitaakka on arvioitu syyosuusmenetelmällä (http://en.opasnet.org/w/HIA). Epävarmuudet ovat melko suuria ja liittyvät annosvasteen muotoon pienillä pitoisuuksilla, kilpailevien syytekijöiden rooliin kokonaisuudessa sekä pienhiukkaspitoisuuden arviointiin käytettyjen mallien epävarmuuksiin. Siitä ei kuitenkaan ole epävarmuutta, etteivätkö pienhiukkasten haittavaikutukset Suomessa olisi merkittäviä ja niiden vähentäminen tarpeellista.


'''Kanta-Häme

Pienhiukkaset ovat Suomessakin kaikkein merkittävin ympäristötekijä, joka aiheuttaa terveyshaittaa. Pienhiukkaset ovat pääasiassa peräisin liikenteestä ja puun pienpoltosta. Myös energiantuotanto ja teollisuus ovat suurehkoja lähteitä mutta niiden ominaispäästöt ovat pienet (eli tuotantolaitokset puhdistavat jo tehokkaasti päästöjään) ja päästöt tyypillisesti leviävät korkeista piipuista laajalle aiheuttamatta asutuskeskuksiin korkeita pitoisuuksia. Muita kuin polttoperäisiä päästölähteitä ovat mm. katupöly varsinkin keväisin, maatalouden pölyt sekä monista hajalähteistä syntyvät orgaaniset hiilivedyt, jotka muuttuvat hiukkasiksi vasta ilmakehässä.
Pienhiukkaspitoisuuksien vuosikeskiarvo on arvioitu kunnittain THL:n koordinoimassa tutkimushankkeessa vuodelle 2015. Tämä on hyvä haitan mittari, koska tyypilliset terveyshaitat kuten sydäntaudit, krooninen bronkiitti ja keuhkosyöpä kehittyvät pitkäaikaisen altistuksen seurauksena. Kansainvälisesti verrattuna Suomen pienhiukkaspitoisuudet ovat pienet, mutta silti niiden arvioidaan aiheuttavan 26000 terveen elinvuoden menetyksen tai vastaavasti 1600 - 2000 kuolemantapausta (Lehtomäki ym., 2018 https://doi.org/10.3390/ijerph15040736).
Väestöpainotettu pienhiukkaspitoisuus oli Kanta-Hämeessä keskimääräinen  (5 µg/m3), kun koko maan keskiarvo oli 5,1 µg/m3 (Sotkanet, id=678). Päästölähteet ja asutus keskittyvät tyypillisesti samoille alueille. Koko maan keskiarvo ylittyi Uudellamaalla (6,4 µg/m3), Kymenlaaksossa (5,7 µg/m3), Päijät-Hämeessä (5,4 µg/m3), Etelä-Karjalassa (5,4 µg/m3) ja Varsinais-Suomessa (5,3 µg/m3) (Sotkanet, id=678). Kanta-Hämeen kunnista korkeimmat pitoisuudet olivat Riihimäellä (5,4 µg/m3), Forssassa (5,3 µg/m3), Hausjärvellä (5 µg/m3) ja Hämeenlinnassa (5 µg/m3) (Sotkanet, id=678). Valtakunnallisesti suurin pitoisuus oli Helsingissä (7 µg/m3).    
Suomessa pienhiukkasten aiheuttamasta tautitaakasta kahdeskymmenesosa (3,2 %) syntyy Kanta-Hämeessä, eli siellä menetetään noin 820 tervettä elinvuotta pienhiukkasten takia. Helsingissä tämä luku on noin 4100 eli merkittävä osa koko Suomen tautitaakasta (26000 haittapainotettua elinvuotta). Tautitaakka on arvioitu syyosuusmenetelmällä (http://en.opasnet.org/w/HIA). Epävarmuudet ovat melko suuria ja liittyvät annosvasteen muotoon pienillä pitoisuuksilla, kilpailevien syytekijöiden rooliin kokonaisuudessa sekä pienhiukkaspitoisuuden arviointiin käytettyjen mallien epävarmuuksiin. Siitä ei kuitenkaan ole epävarmuutta, etteivätkö pienhiukkasten haittavaikutukset Suomessa olisi merkittäviä ja niiden vähentäminen tarpeellista.


'''Pirkanmaa

Pienhiukkaset ovat Suomessakin kaikkein merkittävin ympäristötekijä, joka aiheuttaa terveyshaittaa. Pienhiukkaset ovat pääasiassa peräisin liikenteestä ja puun pienpoltosta. Myös energiantuotanto ja teollisuus ovat suurehkoja lähteitä mutta niiden ominaispäästöt ovat pienet (eli tuotantolaitokset puhdistavat jo tehokkaasti päästöjään) ja päästöt tyypillisesti leviävät korkeista piipuista laajalle aiheuttamatta asutuskeskuksiin korkeita pitoisuuksia. Muita kuin polttoperäisiä päästölähteitä ovat mm. katupöly varsinkin keväisin, maatalouden pölyt sekä monista hajalähteistä syntyvät orgaaniset hiilivedyt, jotka muuttuvat hiukkasiksi vasta ilmakehässä.
Pienhiukkaspitoisuuksien vuosikeskiarvo on arvioitu kunnittain THL:n koordinoimassa tutkimushankkeessa vuodelle 2015. Tämä on hyvä haitan mittari, koska tyypilliset terveyshaitat kuten sydäntaudit, krooninen bronkiitti ja keuhkosyöpä kehittyvät pitkäaikaisen altistuksen seurauksena. Kansainvälisesti verrattuna Suomen pienhiukkaspitoisuudet ovat pienet, mutta silti niiden arvioidaan aiheuttavan 26000 terveen elinvuoden menetyksen tai vastaavasti 1600 - 2000 kuolemantapausta (Lehtomäki ym., 2018 https://doi.org/10.3390/ijerph15040736).
Väestöpainotettu pienhiukkaspitoisuus oli Pirkanmaalla keskimääräinen  (4,9 µg/m3), kun koko maan keskiarvo oli 5,1 µg/m3 (Sotkanet, id=678). Päästölähteet ja asutus keskittyvät tyypillisesti samoille alueille. Koko maan keskiarvo ylittyi Uudellamaalla (6,4 µg/m3), Kymenlaaksossa (5,7 µg/m3), Päijät-Hämeessä (5,4 µg/m3), Etelä-Karjalassa (5,4 µg/m3) ja Varsinais-Suomessa (5,3 µg/m3) (Sotkanet, id=678). Pirkanmaan kunnista korkeimmat pitoisuudet olivat Tampereella (5,3 µg/m3), Pirkkalassa (5 µg/m3), Kangasalla (4,9 µg/m3) ja Akaassa (4,8 µg/m3) (Sotkanet, id=678). Valtakunnallisesti suurin pitoisuus oli Helsingissä (7 µg/m3).    
Suomessa pienhiukkasten aiheuttamasta tautitaakasta alle kymmenesosa (9 %) syntyy Pirkanmaalla, eli siellä menetetään noin 2300 tervettä elinvuotta pienhiukkasten takia. Helsingissä tämä luku on noin 4100 eli merkittävä osa koko Suomen tautitaakasta (26000 haittapainotettua elinvuotta). Tautitaakka on arvioitu syyosuusmenetelmällä (http://en.opasnet.org/w/HIA). Epävarmuudet ovat melko suuria ja liittyvät annosvasteen muotoon pienillä pitoisuuksilla, kilpailevien syytekijöiden rooliin kokonaisuudessa sekä pienhiukkaspitoisuuden arviointiin käytettyjen mallien epävarmuuksiin. Siitä ei kuitenkaan ole epävarmuutta, etteivätkö pienhiukkasten haittavaikutukset Suomessa olisi merkittäviä ja niiden vähentäminen tarpeellista.


'''Päijät-Häme

Pienhiukkaset ovat Suomessakin kaikkein merkittävin ympäristötekijä, joka aiheuttaa terveyshaittaa. Pienhiukkaset ovat pääasiassa peräisin liikenteestä ja puun pienpoltosta. Myös energiantuotanto ja teollisuus ovat suurehkoja lähteitä mutta niiden ominaispäästöt ovat pienet (eli tuotantolaitokset puhdistavat jo tehokkaasti päästöjään) ja päästöt tyypillisesti leviävät korkeista piipuista laajalle aiheuttamatta asutuskeskuksiin korkeita pitoisuuksia. Muita kuin polttoperäisiä päästölähteitä ovat mm. katupöly varsinkin keväisin, maatalouden pölyt sekä monista hajalähteistä syntyvät orgaaniset hiilivedyt, jotka muuttuvat hiukkasiksi vasta ilmakehässä.
Pienhiukkaspitoisuuksien vuosikeskiarvo on arvioitu kunnittain THL:n koordinoimassa tutkimushankkeessa vuodelle 2015. Tämä on hyvä haitan mittari, koska tyypilliset terveyshaitat kuten sydäntaudit, krooninen bronkiitti ja keuhkosyöpä kehittyvät pitkäaikaisen altistuksen seurauksena. Kansainvälisesti verrattuna Suomen pienhiukkaspitoisuudet ovat pienet, mutta silti niiden arvioidaan aiheuttavan 26000 terveen elinvuoden menetyksen tai vastaavasti 1600 - 2000 kuolemantapausta (Lehtomäki ym., 2018 https://doi.org/10.3390/ijerph15040736).
Väestöpainotettu pienhiukkaspitoisuus oli Päijät-Hämeessä keskimääräinen  (5,4 µg/m3), kun koko maan keskiarvo oli 5,1 µg/m3 (Sotkanet, id=678). Päästölähteet ja asutus keskittyvät tyypillisesti samoille alueille. Koko maan keskiarvo ylittyi Uudellamaalla (6,4 µg/m3), Kymenlaaksossa (5,7 µg/m3), Päijät-Hämeessä (5,4 µg/m3), Etelä-Karjalassa (5,4 µg/m3) ja Varsinais-Suomessa (5,3 µg/m3) (Sotkanet, id=678). Päijät-Hämeen kunnista korkeimmat pitoisuudet olivat Kärkölässä (6,4 µg/m3), Lahdessa (5,6 µg/m3), Heinolassa (5,3 µg/m3) ja Orimattilassa (5,3 µg/m3) (Sotkanet, id=678). Valtakunnallisesti suurin pitoisuus oli Helsingissä (7 µg/m3).    
Suomessa pienhiukkasten aiheuttamasta tautitaakasta kahdeskymmenesosa (3,9 %) syntyy Päijät-Hämeessä, eli siellä menetetään noin 1000 tervettä elinvuotta pienhiukkasten takia. Helsingissä tämä luku on noin 4100 eli merkittävä osa koko Suomen tautitaakasta (26000 haittapainotettua elinvuotta). Tautitaakka on arvioitu syyosuusmenetelmällä (http://en.opasnet.org/w/HIA). Epävarmuudet ovat melko suuria ja liittyvät annosvasteen muotoon pienillä pitoisuuksilla, kilpailevien syytekijöiden rooliin kokonaisuudessa sekä pienhiukkaspitoisuuden arviointiin käytettyjen mallien epävarmuuksiin. Siitä ei kuitenkaan ole epävarmuutta, etteivätkö pienhiukkasten haittavaikutukset Suomessa olisi merkittäviä ja niiden vähentäminen tarpeellista.


'''Kymenlaakso

Pienhiukkaset ovat Suomessakin kaikkein merkittävin ympäristötekijä, joka aiheuttaa terveyshaittaa. Pienhiukkaset ovat pääasiassa peräisin liikenteestä ja puun pienpoltosta. Myös energiantuotanto ja teollisuus ovat suurehkoja lähteitä mutta niiden ominaispäästöt ovat pienet (eli tuotantolaitokset puhdistavat jo tehokkaasti päästöjään) ja päästöt tyypillisesti leviävät korkeista piipuista laajalle aiheuttamatta asutuskeskuksiin korkeita pitoisuuksia. Muita kuin polttoperäisiä päästölähteitä ovat mm. katupöly varsinkin keväisin, maatalouden pölyt sekä monista hajalähteistä syntyvät orgaaniset hiilivedyt, jotka muuttuvat hiukkasiksi vasta ilmakehässä.
Pienhiukkaspitoisuuksien vuosikeskiarvo on arvioitu kunnittain THL:n koordinoimassa tutkimushankkeessa vuodelle 2015. Tämä on hyvä haitan mittari, koska tyypilliset terveyshaitat kuten sydäntaudit, krooninen bronkiitti ja keuhkosyöpä kehittyvät pitkäaikaisen altistuksen seurauksena. Kansainvälisesti verrattuna Suomen pienhiukkaspitoisuudet ovat pienet, mutta silti niiden arvioidaan aiheuttavan 26000 terveen elinvuoden menetyksen tai vastaavasti 1600 - 2000 kuolemantapausta (Lehtomäki ym., 2018 https://doi.org/10.3390/ijerph15040736).
Väestöpainotettu pienhiukkaspitoisuus oli Kymenlaaksossa keskimääräinen  (5,7 µg/m3), kun koko maan keskiarvo oli 5,1 µg/m3 (Sotkanet, id=678). Päästölähteet ja asutus keskittyvät tyypillisesti samoille alueille. Koko maan keskiarvo ylittyi Uudellamaalla (6,4 µg/m3), Kymenlaaksossa (5,7 µg/m3), Päijät-Hämeessä (5,4 µg/m3), Etelä-Karjalassa (5,4 µg/m3) ja Varsinais-Suomessa (5,3 µg/m3) (Sotkanet, id=678). Kymenlaakson kunnista korkeimmat pitoisuudet olivat Kotkassa (6,1 µg/m3), Haminassa (5,8 µg/m3), Pyhtäällä (5,6 µg/m3) ja Virolahdella (5,5 µg/m3) (Sotkanet, id=678). Valtakunnallisesti suurin pitoisuus oli Helsingissä (7 µg/m3).  Puunjalostusteollisuuden päästöt ovat maakunnassa huomattava osa kokonaispäästöistä.  
Suomessa pienhiukkasten aiheuttamasta tautitaakasta kahdeskymmenesosa (3,7 %) syntyy Kymenlaaksossa, eli siellä menetetään noin 960 tervettä elinvuotta pienhiukkasten takia. Helsingissä tämä luku on noin 4100 eli merkittävä osa koko Suomen tautitaakasta (26000 haittapainotettua elinvuotta). Tautitaakka on arvioitu syyosuusmenetelmällä (http://en.opasnet.org/w/HIA). Epävarmuudet ovat melko suuria ja liittyvät annosvasteen muotoon pienillä pitoisuuksilla, kilpailevien syytekijöiden rooliin kokonaisuudessa sekä pienhiukkaspitoisuuden arviointiin käytettyjen mallien epävarmuuksiin. Siitä ei kuitenkaan ole epävarmuutta, etteivätkö pienhiukkasten haittavaikutukset Suomessa olisi merkittäviä ja niiden vähentäminen tarpeellista.


'''Etelä-Karjala

Pienhiukkaset ovat Suomessakin kaikkein merkittävin ympäristötekijä, joka aiheuttaa terveyshaittaa. Pienhiukkaset ovat pääasiassa peräisin liikenteestä ja puun pienpoltosta. Myös energiantuotanto ja teollisuus ovat suurehkoja lähteitä mutta niiden ominaispäästöt ovat pienet (eli tuotantolaitokset puhdistavat jo tehokkaasti päästöjään) ja päästöt tyypillisesti leviävät korkeista piipuista laajalle aiheuttamatta asutuskeskuksiin korkeita pitoisuuksia. Muita kuin polttoperäisiä päästölähteitä ovat mm. katupöly varsinkin keväisin, maatalouden pölyt sekä monista hajalähteistä syntyvät orgaaniset hiilivedyt, jotka muuttuvat hiukkasiksi vasta ilmakehässä.
Pienhiukkaspitoisuuksien vuosikeskiarvo on arvioitu kunnittain THL:n koordinoimassa tutkimushankkeessa vuodelle 2015. Tämä on hyvä haitan mittari, koska tyypilliset terveyshaitat kuten sydäntaudit, krooninen bronkiitti ja keuhkosyöpä kehittyvät pitkäaikaisen altistuksen seurauksena. Kansainvälisesti verrattuna Suomen pienhiukkaspitoisuudet ovat pienet, mutta silti niiden arvioidaan aiheuttavan 26000 terveen elinvuoden menetyksen tai vastaavasti 1600 - 2000 kuolemantapausta (Lehtomäki ym., 2018 https://doi.org/10.3390/ijerph15040736).
Väestöpainotettu pienhiukkaspitoisuus oli Etelä-Karjalassa keskimääräinen  (5,4 µg/m3), kun koko maan keskiarvo oli 5,1 µg/m3 (Sotkanet, id=678). Päästölähteet ja asutus keskittyvät tyypillisesti samoille alueille. Koko maan keskiarvo ylittyi Uudellamaalla (6,4 µg/m3), Kymenlaaksossa (5,7 µg/m3), Päijät-Hämeessä (5,4 µg/m3), Etelä-Karjalassa (5,4 µg/m3) ja Varsinais-Suomessa (5,3 µg/m3) (Sotkanet, id=678). Etelä-Karjalan kunnista korkeimmat pitoisuudet olivat Lappeenrannassa (5,6 µg/m3), Imatralla (5,5 µg/m3), Luumäellä (5,1 µg/m3) ja Ruokolahdella (5 µg/m3) (Sotkanet, id=678). Valtakunnallisesti suurin pitoisuus oli Helsingissä (7 µg/m3).    
Suomessa pienhiukkasten aiheuttamasta tautitaakasta alle kolmaskymmenesosa (2,6 %) syntyy Etelä-Karjalassa, eli siellä menetetään noin 670 tervettä elinvuotta pienhiukkasten takia. Helsingissä tämä luku on noin 4100 eli merkittävä osa koko Suomen tautitaakasta (26000 haittapainotettua elinvuotta). Tautitaakka on arvioitu syyosuusmenetelmällä (http://en.opasnet.org/w/HIA). Epävarmuudet ovat melko suuria ja liittyvät annosvasteen muotoon pienillä pitoisuuksilla, kilpailevien syytekijöiden rooliin kokonaisuudessa sekä pienhiukkaspitoisuuden arviointiin käytettyjen mallien epävarmuuksiin. Siitä ei kuitenkaan ole epävarmuutta, etteivätkö pienhiukkasten haittavaikutukset Suomessa olisi merkittäviä ja niiden vähentäminen tarpeellista.


'''Etelä-Savo

Pienhiukkaset ovat Suomessakin kaikkein merkittävin ympäristötekijä, joka aiheuttaa terveyshaittaa. Pienhiukkaset ovat pääasiassa peräisin liikenteestä ja puun pienpoltosta. Myös energiantuotanto ja teollisuus ovat suurehkoja lähteitä mutta niiden ominaispäästöt ovat pienet (eli tuotantolaitokset puhdistavat jo tehokkaasti päästöjään) ja päästöt tyypillisesti leviävät korkeista piipuista laajalle aiheuttamatta asutuskeskuksiin korkeita pitoisuuksia. Muita kuin polttoperäisiä päästölähteitä ovat mm. katupöly varsinkin keväisin, maatalouden pölyt sekä monista hajalähteistä syntyvät orgaaniset hiilivedyt, jotka muuttuvat hiukkasiksi vasta ilmakehässä.
Pienhiukkaspitoisuuksien vuosikeskiarvo on arvioitu kunnittain THL:n koordinoimassa tutkimushankkeessa vuodelle 2015. Tämä on hyvä haitan mittari, koska tyypilliset terveyshaitat kuten sydäntaudit, krooninen bronkiitti ja keuhkosyöpä kehittyvät pitkäaikaisen altistuksen seurauksena. Kansainvälisesti verrattuna Suomen pienhiukkaspitoisuudet ovat pienet, mutta silti niiden arvioidaan aiheuttavan 26000 terveen elinvuoden menetyksen tai vastaavasti 1600 - 2000 kuolemantapausta (Lehtomäki ym., 2018 https://doi.org/10.3390/ijerph15040736).
Väestöpainotettu pienhiukkaspitoisuus oli Etelä-Savossa keskimääräinen  (4,6 µg/m3), kun koko maan keskiarvo oli 5,1 µg/m3 (Sotkanet, id=678). Päästölähteet ja asutus keskittyvät tyypillisesti samoille alueille. Koko maan keskiarvo ylittyi Uudellamaalla (6,4 µg/m3), Kymenlaaksossa (5,7 µg/m3), Päijät-Hämeessä (5,4 µg/m3), Etelä-Karjalassa (5,4 µg/m3) ja Varsinais-Suomessa (5,3 µg/m3) (Sotkanet, id=678). Etelä-Savon kunnista korkeimmat pitoisuudet olivat Mikkelissä (4,9 µg/m3), Mäntyharjussa (4,6 µg/m3), Savonlinnassa (4,6 µg/m3) ja Pertunmaalla (4,5 µg/m3) (Sotkanet, id=678). Valtakunnallisesti suurin pitoisuus oli Helsingissä (7 µg/m3).    
Suomessa pienhiukkasten aiheuttamasta tautitaakasta alle kolmaskymmenesosa (2,5 %) syntyy Etelä-Savossa, eli siellä menetetään noin 650 tervettä elinvuotta pienhiukkasten takia. Helsingissä tämä luku on noin 4100 eli merkittävä osa koko Suomen tautitaakasta (26000 haittapainotettua elinvuotta). Tautitaakka on arvioitu syyosuusmenetelmällä (http://en.opasnet.org/w/HIA). Epävarmuudet ovat melko suuria ja liittyvät annosvasteen muotoon pienillä pitoisuuksilla, kilpailevien syytekijöiden rooliin kokonaisuudessa sekä pienhiukkaspitoisuuden arviointiin käytettyjen mallien epävarmuuksiin. Siitä ei kuitenkaan ole epävarmuutta, etteivätkö pienhiukkasten haittavaikutukset Suomessa olisi merkittäviä ja niiden vähentäminen tarpeellista.


'''Pohjois-Savo

Pienhiukkaset ovat Suomessakin kaikkein merkittävin ympäristötekijä, joka aiheuttaa terveyshaittaa. Pienhiukkaset ovat pääasiassa peräisin liikenteestä ja puun pienpoltosta. Myös energiantuotanto ja teollisuus ovat suurehkoja lähteitä mutta niiden ominaispäästöt ovat pienet (eli tuotantolaitokset puhdistavat jo tehokkaasti päästöjään) ja päästöt tyypillisesti leviävät korkeista piipuista laajalle aiheuttamatta asutuskeskuksiin korkeita pitoisuuksia. Muita kuin polttoperäisiä päästölähteitä ovat mm. katupöly varsinkin keväisin, maatalouden pölyt sekä monista hajalähteistä syntyvät orgaaniset hiilivedyt, jotka muuttuvat hiukkasiksi vasta ilmakehässä.
Pienhiukkaspitoisuuksien vuosikeskiarvo on arvioitu kunnittain THL:n koordinoimassa tutkimushankkeessa vuodelle 2015. Tämä on hyvä haitan mittari, koska tyypilliset terveyshaitat kuten sydäntaudit, krooninen bronkiitti ja keuhkosyöpä kehittyvät pitkäaikaisen altistuksen seurauksena. Kansainvälisesti verrattuna Suomen pienhiukkaspitoisuudet ovat pienet, mutta silti niiden arvioidaan aiheuttavan 26000 terveen elinvuoden menetyksen tai vastaavasti 1600 - 2000 kuolemantapausta (Lehtomäki ym., 2018 https://doi.org/10.3390/ijerph15040736).
Väestöpainotettu pienhiukkaspitoisuus oli Pohjois-Savossa keskimääräinen  (4,1 µg/m3), kun koko maan keskiarvo oli 5,1 µg/m3 (Sotkanet, id=678). Päästölähteet ja asutus keskittyvät tyypillisesti samoille alueille. Koko maan keskiarvo ylittyi Uudellamaalla (6,4 µg/m3), Kymenlaaksossa (5,7 µg/m3), Päijät-Hämeessä (5,4 µg/m3), Etelä-Karjalassa (5,4 µg/m3) ja Varsinais-Suomessa (5,3 µg/m3) (Sotkanet, id=678). Pohjois-Savon kunnista korkeimmat pitoisuudet olivat Varkaudessa (4,7 µg/m3), Joroisilla (4,3 µg/m3), Kuopiossa (4,3 µg/m3) ja Siilinjärvellä (4,2 µg/m3) (Sotkanet, id=678). Valtakunnallisesti suurin pitoisuus oli Helsingissä (7 µg/m3).    
Suomessa pienhiukkasten aiheuttamasta tautitaakasta kahdeskymmenesosa (3,7 %) syntyy Pohjois-Savossa, eli siellä menetetään noin 960 tervettä elinvuotta pienhiukkasten takia. Helsingissä tämä luku on noin 4100 eli merkittävä osa koko Suomen tautitaakasta (26000 haittapainotettua elinvuotta). Tautitaakka on arvioitu syyosuusmenetelmällä (http://en.opasnet.org/w/HIA). Epävarmuudet ovat melko suuria ja liittyvät annosvasteen muotoon pienillä pitoisuuksilla, kilpailevien syytekijöiden rooliin kokonaisuudessa sekä pienhiukkaspitoisuuden arviointiin käytettyjen mallien epävarmuuksiin. Siitä ei kuitenkaan ole epävarmuutta, etteivätkö pienhiukkasten haittavaikutukset Suomessa olisi merkittäviä ja niiden vähentäminen tarpeellista.


'''Pohjois-Karjala

Pienhiukkaset ovat Suomessakin kaikkein merkittävin ympäristötekijä, joka aiheuttaa terveyshaittaa. Pienhiukkaset ovat pääasiassa peräisin liikenteestä ja puun pienpoltosta. Myös energiantuotanto ja teollisuus ovat suurehkoja lähteitä mutta niiden ominaispäästöt ovat pienet (eli tuotantolaitokset puhdistavat jo tehokkaasti päästöjään) ja päästöt tyypillisesti leviävät korkeista piipuista laajalle aiheuttamatta asutuskeskuksiin korkeita pitoisuuksia. Muita kuin polttoperäisiä päästölähteitä ovat mm. katupöly varsinkin keväisin, maatalouden pölyt sekä monista hajalähteistä syntyvät orgaaniset hiilivedyt, jotka muuttuvat hiukkasiksi vasta ilmakehässä.
Pienhiukkaspitoisuuksien vuosikeskiarvo on arvioitu kunnittain THL:n koordinoimassa tutkimushankkeessa vuodelle 2015. Tämä on hyvä haitan mittari, koska tyypilliset terveyshaitat kuten sydäntaudit, krooninen bronkiitti ja keuhkosyöpä kehittyvät pitkäaikaisen altistuksen seurauksena. Kansainvälisesti verrattuna Suomen pienhiukkaspitoisuudet ovat pienet, mutta silti niiden arvioidaan aiheuttavan 26000 terveen elinvuoden menetyksen tai vastaavasti 1600 - 2000 kuolemantapausta (Lehtomäki ym., 2018 https://doi.org/10.3390/ijerph15040736).
Väestöpainotettu pienhiukkaspitoisuus oli Pohjois-Karjalassa keskimääräinen  (4,3 µg/m3), kun koko maan keskiarvo oli 5,1 µg/m3 (Sotkanet, id=678). Päästölähteet ja asutus keskittyvät tyypillisesti samoille alueille. Koko maan keskiarvo ylittyi Uudellamaalla (6,4 µg/m3), Kymenlaaksossa (5,7 µg/m3), Päijät-Hämeessä (5,4 µg/m3), Etelä-Karjalassa (5,4 µg/m3) ja Varsinais-Suomessa (5,3 µg/m3) (Sotkanet, id=678). Pohjois-Karjalan kunnista korkeimmat pitoisuudet olivat Joensuussa (4,7 µg/m3), Kiteellä (4,5 µg/m3), Kontiolahdella (4,4 µg/m3) ja Liperissä (4,3 µg/m3) (Sotkanet, id=678). Valtakunnallisesti suurin pitoisuus oli Helsingissä (7 µg/m3).    
Suomessa pienhiukkasten aiheuttamasta tautitaakasta alle kolmaskymmenesosa (2,6 %) syntyy Pohjois-Karjalassa, eli siellä menetetään noin 670 tervettä elinvuotta pienhiukkasten takia. Helsingissä tämä luku on noin 4100 eli merkittävä osa koko Suomen tautitaakasta (26000 haittapainotettua elinvuotta). Tautitaakka on arvioitu syyosuusmenetelmällä (http://en.opasnet.org/w/HIA). Epävarmuudet ovat melko suuria ja liittyvät annosvasteen muotoon pienillä pitoisuuksilla, kilpailevien syytekijöiden rooliin kokonaisuudessa sekä pienhiukkaspitoisuuden arviointiin käytettyjen mallien epävarmuuksiin. Siitä ei kuitenkaan ole epävarmuutta, etteivätkö pienhiukkasten haittavaikutukset Suomessa olisi merkittäviä ja niiden vähentäminen tarpeellista.


'''Keski-Suomi

Pienhiukkaset ovat Suomessakin kaikkein merkittävin ympäristötekijä, joka aiheuttaa terveyshaittaa. Pienhiukkaset ovat pääasiassa peräisin liikenteestä ja puun pienpoltosta. Myös energiantuotanto ja teollisuus ovat suurehkoja lähteitä mutta niiden ominaispäästöt ovat pienet (eli tuotantolaitokset puhdistavat jo tehokkaasti päästöjään) ja päästöt tyypillisesti leviävät korkeista piipuista laajalle aiheuttamatta asutuskeskuksiin korkeita pitoisuuksia. Muita kuin polttoperäisiä päästölähteitä ovat mm. katupöly varsinkin keväisin, maatalouden pölyt sekä monista hajalähteistä syntyvät orgaaniset hiilivedyt, jotka muuttuvat hiukkasiksi vasta ilmakehässä.
Pienhiukkaspitoisuuksien vuosikeskiarvo on arvioitu kunnittain THL:n koordinoimassa tutkimushankkeessa vuodelle 2015. Tämä on hyvä haitan mittari, koska tyypilliset terveyshaitat kuten sydäntaudit, krooninen bronkiitti ja keuhkosyöpä kehittyvät pitkäaikaisen altistuksen seurauksena. Kansainvälisesti verrattuna Suomen pienhiukkaspitoisuudet ovat pienet, mutta silti niiden arvioidaan aiheuttavan 26000 terveen elinvuoden menetyksen tai vastaavasti 1600 - 2000 kuolemantapausta (Lehtomäki ym., 2018 https://doi.org/10.3390/ijerph15040736).
Väestöpainotettu pienhiukkaspitoisuus oli Keski-Suomessa keskimääräinen  (4,6 µg/m3), kun koko maan keskiarvo oli 5,1 µg/m3 (Sotkanet, id=678). Päästölähteet ja asutus keskittyvät tyypillisesti samoille alueille. Koko maan keskiarvo ylittyi Uudellamaalla (6,4 µg/m3), Kymenlaaksossa (5,7 µg/m3), Päijät-Hämeessä (5,4 µg/m3), Etelä-Karjalassa (5,4 µg/m3) ja Varsinais-Suomessa (5,3 µg/m3) (Sotkanet, id=678). Keski-Suomen kunnista korkeimmat pitoisuudet olivat Jyväskylässä (5,1 µg/m3), Äänekoskella (4,7 µg/m3), Joutsassa (4,4 µg/m3) ja Laukaassa (4,4 µg/m3) (Sotkanet, id=678). Valtakunnallisesti suurin pitoisuus oli Helsingissä (7 µg/m3).  Äänekosken sellutehdas lisää maakunnan kokonaispäästöjä.  
Suomessa pienhiukkasten aiheuttamasta tautitaakasta kahdeskymmenesosa (4,6 %) syntyy Keski-Suomessa, eli siellä menetetään noin 1200 tervettä elinvuotta pienhiukkasten takia. Helsingissä tämä luku on noin 4100 eli merkittävä osa koko Suomen tautitaakasta (26000 haittapainotettua elinvuotta). Tautitaakka on arvioitu syyosuusmenetelmällä (http://en.opasnet.org/w/HIA). Epävarmuudet ovat melko suuria ja liittyvät annosvasteen muotoon pienillä pitoisuuksilla, kilpailevien syytekijöiden rooliin kokonaisuudessa sekä pienhiukkaspitoisuuden arviointiin käytettyjen mallien epävarmuuksiin. Siitä ei kuitenkaan ole epävarmuutta, etteivätkö pienhiukkasten haittavaikutukset Suomessa olisi merkittäviä ja niiden vähentäminen tarpeellista.


'''Etelä-Pohjanmaa

Pienhiukkaset ovat Suomessakin kaikkein merkittävin ympäristötekijä, joka aiheuttaa terveyshaittaa. Pienhiukkaset ovat pääasiassa peräisin liikenteestä ja puun pienpoltosta. Myös energiantuotanto ja teollisuus ovat suurehkoja lähteitä mutta niiden ominaispäästöt ovat pienet (eli tuotantolaitokset puhdistavat jo tehokkaasti päästöjään) ja päästöt tyypillisesti leviävät korkeista piipuista laajalle aiheuttamatta asutuskeskuksiin korkeita pitoisuuksia. Muita kuin polttoperäisiä päästölähteitä ovat mm. katupöly varsinkin keväisin, maatalouden pölyt sekä monista hajalähteistä syntyvät orgaaniset hiilivedyt, jotka muuttuvat hiukkasiksi vasta ilmakehässä.
Pienhiukkaspitoisuuksien vuosikeskiarvo on arvioitu kunnittain THL:n koordinoimassa tutkimushankkeessa vuodelle 2015. Tämä on hyvä haitan mittari, koska tyypilliset terveyshaitat kuten sydäntaudit, krooninen bronkiitti ja keuhkosyöpä kehittyvät pitkäaikaisen altistuksen seurauksena. Kansainvälisesti verrattuna Suomen pienhiukkaspitoisuudet ovat pienet, mutta silti niiden arvioidaan aiheuttavan 26000 terveen elinvuoden menetyksen tai vastaavasti 1600 - 2000 kuolemantapausta (Lehtomäki ym., 2018 https://doi.org/10.3390/ijerph15040736).
Väestöpainotettu pienhiukkaspitoisuus oli Etelä-Pohjanmaalla pieni  (3,8 µg/m3), kun koko maan keskiarvo oli 5,1 µg/m3 (Sotkanet, id=678). Päästölähteet ja asutus keskittyvät tyypillisesti samoille alueille. Koko maan keskiarvo ylittyi Uudellamaalla (6,4 µg/m3), Kymenlaaksossa (5,7 µg/m3), Päijät-Hämeessä (5,4 µg/m3), Etelä-Karjalassa (5,4 µg/m3) ja Varsinais-Suomessa (5,3 µg/m3) (Sotkanet, id=678). Etelä-Pohjanmaan kunnista korkeimmat pitoisuudet olivat Seinäjoella (4,2 µg/m3), Ilmajoella (3,9 µg/m3), Lapualla (3,9 µg/m3) ja Alavudella (3,7 µg/m3) (Sotkanet, id=678). Valtakunnallisesti suurin pitoisuus oli Helsingissä (7 µg/m3).    
Suomessa pienhiukkasten aiheuttamasta tautitaakasta alle kolmaskymmenesosa (2,7 %) syntyy Etelä-Pohjanmaalla, eli siellä menetetään noin 690 tervettä elinvuotta pienhiukkasten takia. Helsingissä tämä luku on noin 4100 eli merkittävä osa koko Suomen tautitaakasta (26000 haittapainotettua elinvuotta). Tautitaakka on arvioitu syyosuusmenetelmällä (http://en.opasnet.org/w/HIA). Epävarmuudet ovat melko suuria ja liittyvät annosvasteen muotoon pienillä pitoisuuksilla, kilpailevien syytekijöiden rooliin kokonaisuudessa sekä pienhiukkaspitoisuuden arviointiin käytettyjen mallien epävarmuuksiin. Siitä ei kuitenkaan ole epävarmuutta, etteivätkö pienhiukkasten haittavaikutukset Suomessa olisi merkittäviä ja niiden vähentäminen tarpeellista.


'''Pohjanmaa

Pienhiukkaset ovat Suomessakin kaikkein merkittävin ympäristötekijä, joka aiheuttaa terveyshaittaa. Pienhiukkaset ovat pääasiassa peräisin liikenteestä ja puun pienpoltosta. Myös energiantuotanto ja teollisuus ovat suurehkoja lähteitä mutta niiden ominaispäästöt ovat pienet (eli tuotantolaitokset puhdistavat jo tehokkaasti päästöjään) ja päästöt tyypillisesti leviävät korkeista piipuista laajalle aiheuttamatta asutuskeskuksiin korkeita pitoisuuksia. Muita kuin polttoperäisiä päästölähteitä ovat mm. katupöly varsinkin keväisin, maatalouden pölyt sekä monista hajalähteistä syntyvät orgaaniset hiilivedyt, jotka muuttuvat hiukkasiksi vasta ilmakehässä.
Pienhiukkaspitoisuuksien vuosikeskiarvo on arvioitu kunnittain THL:n koordinoimassa tutkimushankkeessa vuodelle 2015. Tämä on hyvä haitan mittari, koska tyypilliset terveyshaitat kuten sydäntaudit, krooninen bronkiitti ja keuhkosyöpä kehittyvät pitkäaikaisen altistuksen seurauksena. Kansainvälisesti verrattuna Suomen pienhiukkaspitoisuudet ovat pienet, mutta silti niiden arvioidaan aiheuttavan 26000 terveen elinvuoden menetyksen tai vastaavasti 1600 - 2000 kuolemantapausta (Lehtomäki ym., 2018 https://doi.org/10.3390/ijerph15040736).
Väestöpainotettu pienhiukkaspitoisuus oli Pohjanmaalla pieni  (3,8 µg/m3), kun koko maan keskiarvo oli 5,1 µg/m3 (Sotkanet, id=678). Päästölähteet ja asutus keskittyvät tyypillisesti samoille alueille. Koko maan keskiarvo ylittyi Uudellamaalla (6,4 µg/m3), Kymenlaaksossa (5,7 µg/m3), Päijät-Hämeessä (5,4 µg/m3), Etelä-Karjalassa (5,4 µg/m3) ja Varsinais-Suomessa (5,3 µg/m3) (Sotkanet, id=678). Pohjanmaan kunnista korkeimmat pitoisuudet olivat Pietarsaaressa (4 µg/m3), Vaasassa (3,9 µg/m3), Luodossa (3,8 µg/m3) ja Kaskinissa (3,7 µg/m3) (Sotkanet, id=678). Valtakunnallisesti suurin pitoisuus oli Helsingissä (7 µg/m3).    
Suomessa pienhiukkasten aiheuttamasta tautitaakasta alle kolmaskymmenesosa (2,5 %) syntyy Pohjanmaalla, eli siellä menetetään noin 650 tervettä elinvuotta pienhiukkasten takia. Helsingissä tämä luku on noin 4100 eli merkittävä osa koko Suomen tautitaakasta (26000 haittapainotettua elinvuotta). Tautitaakka on arvioitu syyosuusmenetelmällä (http://en.opasnet.org/w/HIA). Epävarmuudet ovat melko suuria ja liittyvät annosvasteen muotoon pienillä pitoisuuksilla, kilpailevien syytekijöiden rooliin kokonaisuudessa sekä pienhiukkaspitoisuuden arviointiin käytettyjen mallien epävarmuuksiin. Siitä ei kuitenkaan ole epävarmuutta, etteivätkö pienhiukkasten haittavaikutukset Suomessa olisi merkittäviä ja niiden vähentäminen tarpeellista.


'''Keski-Pohjanmaa

Pienhiukkaset ovat Suomessakin kaikkein merkittävin ympäristötekijä, joka aiheuttaa terveyshaittaa. Pienhiukkaset ovat pääasiassa peräisin liikenteestä ja puun pienpoltosta. Myös energiantuotanto ja teollisuus ovat suurehkoja lähteitä mutta niiden ominaispäästöt ovat pienet (eli tuotantolaitokset puhdistavat jo tehokkaasti päästöjään) ja päästöt tyypillisesti leviävät korkeista piipuista laajalle aiheuttamatta asutuskeskuksiin korkeita pitoisuuksia. Muita kuin polttoperäisiä päästölähteitä ovat mm. katupöly varsinkin keväisin, maatalouden pölyt sekä monista hajalähteistä syntyvät orgaaniset hiilivedyt, jotka muuttuvat hiukkasiksi vasta ilmakehässä.
Pienhiukkaspitoisuuksien vuosikeskiarvo on arvioitu kunnittain THL:n koordinoimassa tutkimushankkeessa vuodelle 2015. Tämä on hyvä haitan mittari, koska tyypilliset terveyshaitat kuten sydäntaudit, krooninen bronkiitti ja keuhkosyöpä kehittyvät pitkäaikaisen altistuksen seurauksena. Kansainvälisesti verrattuna Suomen pienhiukkaspitoisuudet ovat pienet, mutta silti niiden arvioidaan aiheuttavan 26000 terveen elinvuoden menetyksen tai vastaavasti 1600 - 2000 kuolemantapausta (Lehtomäki ym., 2018 https://doi.org/10.3390/ijerph15040736).
Väestöpainotettu pienhiukkaspitoisuus oli Keski-Pohjanmaalla pieni  (3,9 µg/m3), kun koko maan keskiarvo oli 5,1 µg/m3 (Sotkanet, id=678). Päästölähteet ja asutus keskittyvät tyypillisesti samoille alueille. Koko maan keskiarvo ylittyi Uudellamaalla (6,4 µg/m3), Kymenlaaksossa (5,7 µg/m3), Päijät-Hämeessä (5,4 µg/m3), Etelä-Karjalassa (5,4 µg/m3) ja Varsinais-Suomessa (5,3 µg/m3) (Sotkanet, id=678). Keski-Pohjanmaan kunnista korkeimmat pitoisuudet olivat Kokkolassa (4,1 µg/m3), Kaustisilla (3,5 µg/m3), Kannuksessa (3,4 µg/m3) ja Vetelissä (3,4 µg/m3) (Sotkanet, id=678). Valtakunnallisesti suurin pitoisuus oli Helsingissä (7 µg/m3).    
Suomessa pienhiukkasten aiheuttamasta tautitaakasta alle kolmaskymmenesosa (0,98 %) syntyy Keski-Pohjanmaalla, eli siellä menetetään noin 250 tervettä elinvuotta pienhiukkasten takia. Helsingissä tämä luku on noin 4100 eli merkittävä osa koko Suomen tautitaakasta (26000 haittapainotettua elinvuotta). Tautitaakka on arvioitu syyosuusmenetelmällä (http://en.opasnet.org/w/HIA). Epävarmuudet ovat melko suuria ja liittyvät annosvasteen muotoon pienillä pitoisuuksilla, kilpailevien syytekijöiden rooliin kokonaisuudessa sekä pienhiukkaspitoisuuden arviointiin käytettyjen mallien epävarmuuksiin. Siitä ei kuitenkaan ole epävarmuutta, etteivätkö pienhiukkasten haittavaikutukset Suomessa olisi merkittäviä ja niiden vähentäminen tarpeellista.


'''Pohjois-Pohjanmaa

Pienhiukkaset ovat Suomessakin kaikkein merkittävin ympäristötekijä, joka aiheuttaa terveyshaittaa. Pienhiukkaset ovat pääasiassa peräisin liikenteestä ja puun pienpoltosta. Myös energiantuotanto ja teollisuus ovat suurehkoja lähteitä mutta niiden ominaispäästöt ovat pienet (eli tuotantolaitokset puhdistavat jo tehokkaasti päästöjään) ja päästöt tyypillisesti leviävät korkeista piipuista laajalle aiheuttamatta asutuskeskuksiin korkeita pitoisuuksia. Muita kuin polttoperäisiä päästölähteitä ovat mm. katupöly varsinkin keväisin, maatalouden pölyt sekä monista hajalähteistä syntyvät orgaaniset hiilivedyt, jotka muuttuvat hiukkasiksi vasta ilmakehässä.
Pienhiukkaspitoisuuksien vuosikeskiarvo on arvioitu kunnittain THL:n koordinoimassa tutkimushankkeessa vuodelle 2015. Tämä on hyvä haitan mittari, koska tyypilliset terveyshaitat kuten sydäntaudit, krooninen bronkiitti ja keuhkosyöpä kehittyvät pitkäaikaisen altistuksen seurauksena. Kansainvälisesti verrattuna Suomen pienhiukkaspitoisuudet ovat pienet, mutta silti niiden arvioidaan aiheuttavan 26000 terveen elinvuoden menetyksen tai vastaavasti 1600 - 2000 kuolemantapausta (Lehtomäki ym., 2018 https://doi.org/10.3390/ijerph15040736).
Väestöpainotettu pienhiukkaspitoisuus oli Pohjois-Pohjanmaalla pieni  (3,6 µg/m3), kun koko maan keskiarvo oli 5,1 µg/m3 (Sotkanet, id=678). Päästölähteet ja asutus keskittyvät tyypillisesti samoille alueille. Koko maan keskiarvo ylittyi Uudellamaalla (6,4 µg/m3), Kymenlaaksossa (5,7 µg/m3), Päijät-Hämeessä (5,4 µg/m3), Etelä-Karjalassa (5,4 µg/m3) ja Varsinais-Suomessa (5,3 µg/m3) (Sotkanet, id=678). Pohjois-Pohjanmaan kunnista korkeimmat pitoisuudet olivat Oulussa (4 µg/m3), Raahessa (3,8 µg/m3), Ylivieskassa (3,6 µg/m3) ja Kalajoella (3,5 µg/m3) (Sotkanet, id=678). Valtakunnallisesti suurin pitoisuus oli Helsingissä (7 µg/m3).    
Suomessa pienhiukkasten aiheuttamasta tautitaakasta kahdeskymmenesosa (5,3 %) syntyy Pohjois-Pohjanmaalla, eli siellä menetetään noin 1400 tervettä elinvuotta pienhiukkasten takia. Helsingissä tämä luku on noin 4100 eli merkittävä osa koko Suomen tautitaakasta (26000 haittapainotettua elinvuotta). Tautitaakka on arvioitu syyosuusmenetelmällä (http://en.opasnet.org/w/HIA). Epävarmuudet ovat melko suuria ja liittyvät annosvasteen muotoon pienillä pitoisuuksilla, kilpailevien syytekijöiden rooliin kokonaisuudessa sekä pienhiukkaspitoisuuden arviointiin käytettyjen mallien epävarmuuksiin. Siitä ei kuitenkaan ole epävarmuutta, etteivätkö pienhiukkasten haittavaikutukset Suomessa olisi merkittäviä ja niiden vähentäminen tarpeellista.


'''Kainuu

Pienhiukkaset ovat Suomessakin kaikkein merkittävin ympäristötekijä, joka aiheuttaa terveyshaittaa. Pienhiukkaset ovat pääasiassa peräisin liikenteestä ja puun pienpoltosta. Myös energiantuotanto ja teollisuus ovat suurehkoja lähteitä mutta niiden ominaispäästöt ovat pienet (eli tuotantolaitokset puhdistavat jo tehokkaasti päästöjään) ja päästöt tyypillisesti leviävät korkeista piipuista laajalle aiheuttamatta asutuskeskuksiin korkeita pitoisuuksia. Muita kuin polttoperäisiä päästölähteitä ovat mm. katupöly varsinkin keväisin, maatalouden pölyt sekä monista hajalähteistä syntyvät orgaaniset hiilivedyt, jotka muuttuvat hiukkasiksi vasta ilmakehässä.
Pienhiukkaspitoisuuksien vuosikeskiarvo on arvioitu kunnittain THL:n koordinoimassa tutkimushankkeessa vuodelle 2015. Tämä on hyvä haitan mittari, koska tyypilliset terveyshaitat kuten sydäntaudit, krooninen bronkiitti ja keuhkosyöpä kehittyvät pitkäaikaisen altistuksen seurauksena. Kansainvälisesti verrattuna Suomen pienhiukkaspitoisuudet ovat pienet, mutta silti niiden arvioidaan aiheuttavan 26000 terveen elinvuoden menetyksen tai vastaavasti 1600 - 2000 kuolemantapausta (Lehtomäki ym., 2018 https://doi.org/10.3390/ijerph15040736).
Väestöpainotettu pienhiukkaspitoisuus oli Kainuussa pieni  (3,1 µg/m3), kun koko maan keskiarvo oli 5,1 µg/m3 (Sotkanet, id=678). Päästölähteet ja asutus keskittyvät tyypillisesti samoille alueille. Koko maan keskiarvo ylittyi Uudellamaalla (6,4 µg/m3), Kymenlaaksossa (5,7 µg/m3), Päijät-Hämeessä (5,4 µg/m3), Etelä-Karjalassa (5,4 µg/m3) ja Varsinais-Suomessa (5,3 µg/m3) (Sotkanet, id=678). Kainuun kunnista korkeimmat pitoisuudet olivat Kajaanissa (3,3 µg/m3), Sotkamossa (3,2 µg/m3), Paltamossa (3 µg/m3) ja Kuhmossa (2,9 µg/m3) (Sotkanet, id=678). Valtakunnallisesti suurin pitoisuus oli Helsingissä (7 µg/m3).  Todennäköisesti Kajaanissa tilannetta on huonontanut puunpoltto kodeissa, kun taas Sotkamossa tilanteeseen vaikuttanee Terrafamen kaivos.  
Suomessa pienhiukkasten aiheuttamasta tautitaakasta alle kolmaskymmenesosa (0,88 %) syntyy Kainuussa, eli siellä menetetään noin 230 tervettä elinvuotta pienhiukkasten takia. Helsingissä tämä luku on noin 4100 eli merkittävä osa koko Suomen tautitaakasta (26000 haittapainotettua elinvuotta). Tautitaakka on arvioitu syyosuusmenetelmällä (http://en.opasnet.org/w/HIA). Epävarmuudet ovat melko suuria ja liittyvät annosvasteen muotoon pienillä pitoisuuksilla, kilpailevien syytekijöiden rooliin kokonaisuudessa sekä pienhiukkaspitoisuuden arviointiin käytettyjen mallien epävarmuuksiin. Siitä ei kuitenkaan ole epävarmuutta, etteivätkö pienhiukkasten haittavaikutukset Suomessa olisi merkittäviä ja niiden vähentäminen tarpeellista.


'''Lappi

Pienhiukkaset ovat Suomessakin kaikkein merkittävin ympäristötekijä, joka aiheuttaa terveyshaittaa. Pienhiukkaset ovat pääasiassa peräisin liikenteestä ja puun pienpoltosta. Myös energiantuotanto ja teollisuus ovat suurehkoja lähteitä mutta niiden ominaispäästöt ovat pienet (eli tuotantolaitokset puhdistavat jo tehokkaasti päästöjään) ja päästöt tyypillisesti leviävät korkeista piipuista laajalle aiheuttamatta asutuskeskuksiin korkeita pitoisuuksia. Muita kuin polttoperäisiä päästölähteitä ovat mm. katupöly varsinkin keväisin, maatalouden pölyt sekä monista hajalähteistä syntyvät orgaaniset hiilivedyt, jotka muuttuvat hiukkasiksi vasta ilmakehässä.
Pienhiukkaspitoisuuksien vuosikeskiarvo on arvioitu kunnittain THL:n koordinoimassa tutkimushankkeessa vuodelle 2015. Tämä on hyvä haitan mittari, koska tyypilliset terveyshaitat kuten sydäntaudit, krooninen bronkiitti ja keuhkosyöpä kehittyvät pitkäaikaisen altistuksen seurauksena. Kansainvälisesti verrattuna Suomen pienhiukkaspitoisuudet ovat pienet, mutta silti niiden arvioidaan aiheuttavan 26000 terveen elinvuoden menetyksen tai vastaavasti 1600 - 2000 kuolemantapausta (Lehtomäki ym., 2018 https://doi.org/10.3390/ijerph15040736).
Väestöpainotettu pienhiukkaspitoisuus oli Lapissa pieni  (2,6 µg/m3), kun koko maan keskiarvo oli 5,1 µg/m3 (Sotkanet, id=678). Päästölähteet ja asutus keskittyvät tyypillisesti samoille alueille. Koko maan keskiarvo ylittyi Uudellamaalla (6,4 µg/m3), Kymenlaaksossa (5,7 µg/m3), Päijät-Hämeessä (5,4 µg/m3), Etelä-Karjalassa (5,4 µg/m3) ja Varsinais-Suomessa (5,3 µg/m3) (Sotkanet, id=678). Lapin kunnista korkeimmat pitoisuudet olivat Torniossa (3,4 µg/m3), Kemissä (3,3 µg/m3), Keminmaalla (3,1 µg/m3) ja Simossa (2,9 µg/m3) (Sotkanet, id=678). Valtakunnallisesti suurin pitoisuus oli Helsingissä (7 µg/m3).  Kemin ja Tornion tehtailla on vaikutusta paikalliseen ilmanlaatuun.  
Suomessa pienhiukkasten aiheuttamasta tautitaakasta alle kolmaskymmenesosa (1,7 %) syntyy Lapissa, eli siellä menetetään noin 440 tervettä elinvuotta pienhiukkasten takia. Helsingissä tämä luku on noin 4100 eli merkittävä osa koko Suomen tautitaakasta (26000 haittapainotettua elinvuotta). Tautitaakka on arvioitu syyosuusmenetelmällä (http://en.opasnet.org/w/HIA). Epävarmuudet ovat melko suuria ja liittyvät annosvasteen muotoon pienillä pitoisuuksilla, kilpailevien syytekijöiden rooliin kokonaisuudessa sekä pienhiukkaspitoisuuden arviointiin käytettyjen mallien epävarmuuksiin. Siitä ei kuitenkaan ole epävarmuutta, etteivätkö pienhiukkasten haittavaikutukset Suomessa olisi merkittäviä ja niiden vähentäminen tarpeellista.


'''Ahvenanmaa

Pienhiukkaset ovat Suomessakin kaikkein merkittävin ympäristötekijä, joka aiheuttaa terveyshaittaa. Pienhiukkaset ovat pääasiassa peräisin liikenteestä ja puun pienpoltosta. Myös energiantuotanto ja teollisuus ovat suurehkoja lähteitä mutta niiden ominaispäästöt ovat pienet (eli tuotantolaitokset puhdistavat jo tehokkaasti päästöjään) ja päästöt tyypillisesti leviävät korkeista piipuista laajalle aiheuttamatta asutuskeskuksiin korkeita pitoisuuksia. Muita kuin polttoperäisiä päästölähteitä ovat mm. katupöly varsinkin keväisin, maatalouden pölyt sekä monista hajalähteistä syntyvät orgaaniset hiilivedyt, jotka muuttuvat hiukkasiksi vasta ilmakehässä.
Pienhiukkaspitoisuuksien vuosikeskiarvo on arvioitu kunnittain THL:n koordinoimassa tutkimushankkeessa vuodelle 2015. Tämä on hyvä haitan mittari, koska tyypilliset terveyshaitat kuten sydäntaudit, krooninen bronkiitti ja keuhkosyöpä kehittyvät pitkäaikaisen altistuksen seurauksena. Kansainvälisesti verrattuna Suomen pienhiukkaspitoisuudet ovat pienet, mutta silti niiden arvioidaan aiheuttavan 26000 terveen elinvuoden menetyksen tai vastaavasti 1600 - 2000 kuolemantapausta (Lehtomäki ym., 2018 https://doi.org/10.3390/ijerph15040736).
Väestöpainotettu pienhiukkaspitoisuus oli Ahvenanmaalla keskimääräinen  (4,5 µg/m3), kun koko maan keskiarvo oli 5,1 µg/m3 (Sotkanet, id=678). Päästölähteet ja asutus keskittyvät tyypillisesti samoille alueille. Koko maan keskiarvo ylittyi Uudellamaalla (6,4 µg/m3), Kymenlaaksossa (5,7 µg/m3), Päijät-Hämeessä (5,4 µg/m3), Etelä-Karjalassa (5,4 µg/m3) ja Varsinais-Suomessa (5,3 µg/m3) (Sotkanet, id=678). Ahvenanmaan kunnista korkeimmat pitoisuudet olivat Maarianhaminassa (4,7 µg/m3), Sottungassa (4,7 µg/m3), Föglössä (4,6 µg/m3) ja Kökarissa (4,6 µg/m3) (Sotkanet, id=678). Valtakunnallisesti suurin pitoisuus oli Helsingissä (7 µg/m3).    
Suomessa pienhiukkasten aiheuttamasta tautitaakasta alle kolmaskymmenesosa (0,47 %) syntyy Ahvenanmaalla, eli siellä menetetään noin 120 tervettä elinvuotta pienhiukkasten takia. Helsingissä tämä luku on noin 4100 eli merkittävä osa koko Suomen tautitaakasta (26000 haittapainotettua elinvuotta). Tautitaakka on arvioitu syyosuusmenetelmällä (http://en.opasnet.org/w/HIA). Epävarmuudet ovat melko suuria ja liittyvät annosvasteen muotoon pienillä pitoisuuksilla, kilpailevien syytekijöiden rooliin kokonaisuudessa sekä pienhiukkaspitoisuuden arviointiin käytettyjen mallien epävarmuuksiin. Siitä ei kuitenkaan ole epävarmuutta, etteivätkö pienhiukkasten haittavaikutukset Suomessa olisi merkittäviä ja niiden vähentäminen tarpeellista.
}}

== Perustelut ==

Koodi tulosten ja päätelmien laskemiseen löytyy Opasnetin sivulta [[Ympäristöterveysindikaattori#Indikaattorien lataus Sotkanettiin|]]. Suomen pienhiukkasten päästötiedot on tuotettu FRES-mallilla ja ne löytyvät [http://syke.maps.arcgis.com/apps/webappviewer/index.html?id=18c966dd0e1c4456acc4f0753974b76f Syken karttapalvelusta].

Laskentakoodi, joka lähtee SILAMin pitoisuustiedosta ja väestötiedosta kilometrin hilassa, löytyy alempaa kohdasta [[#Laskenta]].

=== Data ===

==== Metadata ====

<nowiki>*</nowiki> merkityt ovat tärkeitä sisältöjä aiheen ymmärtämiseksi ja indikaattorin löytämiseksi.

{| {{prettytable}}
! Parametri
! Arvo
|----
| merkityt ovat tärkeitä sisältöjä aiheen ymmärtämiseksi ja indikaattorin löytämiseksi.
|----
| Sotkanet id
| 678
|----
| Nimi suomi
| Pienhiukkaspitoisuuden väestöpainotettu vuosikeskiarvo
|----
| Nimi ruotsi
| Småpartikelkoncentration, populationviktade årligt genomsnitt
|----
| Nimi englanti
| Fine particle concentration, population-weighted annual average
|----
| Tietosisältö *
| Indikaattori ilmaisee Suomen tärkeimmän ympäristömyrkyn eli pienhiukkasten pitoisuutta ulkoilmassa. Pitoisuus on laskettu mallittamalla keskimääräinen vuosipitoisuus kilometrin välein ja painottamalla pitoisuutta alueen väkimäärällä. Yksikkö:  µg/m3
|----
| Tulkinta *
| Pienhiukkaset ovat sekoitus savua, hienojakoista pölyä ja ilmakehän kaasuista syntyviä hiukkasia. Kooltaan ne ovat alle 2,5 mikrometriä. Tärkeimmät päästölähteet Suomessa ovat puun pienpoltto ja liikenne. Pienhiukkaset aiheuttavat ihmisillä mm. lisääntynyttä sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksista johtuvaa kuolleisuutta, astman pahenemista ja keuhkosyöpää.

Vaikka pitoisuudet Suomessa ovat pieniä ja alittavat raja-arvot ja WHO:n suositukset, nykykäsityksen mukaan ei ole olemassa turvallista pitoisuutta. Pienhiukkasten onkin arvioitu aiheuttavan Suomessa 1600 - 2000 kuolemaa vuosittain. Koko maailmassa arviot vaihtelevat kolmesta kuuteen miljoonaan.
|----
| Lainsäädäntö
| Ohjearvo WHO, 2006: 10 µg/m3. Suomen ilmanlaadun raja-arvot (VnA 38/2011): 25 µg/m3.
|----
| Luokitukset *
| Koko väestö. Alueelliset tiedot kunnittain ja maakunnittain (HE 2017 mukaan).
|----
| Asiasanat *
| pienhiukkaset, ilmanlaatu, ilmansaasteet. Engl. fine particles, air quality, air pollution. Swe. småpartiklar, luftkvalitet, luftföroreningar
|----
| Tietolähteet
| THL ja Suomen Akatemian rahoittama tutkimushanke Batman (2015-2018)
|----
| Lisätiedot
| https://thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/ilmansaasteet
|----
| Päivitystiheys
| Tutkimushankkeessa 2018 tuotetut tiedot on arvioitu vuodelle 2015. Syke tekee vuosittaiset päästöarviot eri sektoreille, mutta näin tarkalla alueresoluutiolla tarkastelu tehdään ehkä kerran viidessä vuodessa. Näiden tietojen perusteella indikaattoria voidaan päivittää.
|----
| Rajoitukset
| Ei rajoituksia
|----
| Kuuluu ryhmiin
|
|}


==== Pitoisuusdata kunnittain ====

{| class="wikitable collapsible collapsed"
|+'''Pitoisuusdata kunnittain
|----
! Alue !! Municipality ID !! Municipality !! Privince ID !! Province !! Population (n) !! PWC PM2.5 (ug/m3) !! Burden of disease (DALY/a) !! Comment !! Genetive !! Adessive
|----
|| Koko maa|| 358|| Koko maa|| 358|| Koko maa|| 5415603|| 5.1|| 26000||  || koko maan|| koko maassa
|----
|| HE-maakunta|| 1|| Uusimaa|| 1|| Uusimaa|| 1 587 019|| 6.4|| 5179|| Espoossa ja Vantaalla tilannetta on todennäköisesti huonontanut puunpoltto kodeissa, kun taas Porvoossa tilanteeseen vaikuttanee Nesteen öljynjalostamo. Helsingissä taas päästötyyppejä on useita ja liikenne lienee tärkeämpi kuin muualla.|| Uudenmaan|| Uudellamaalla
|----
|| HE-maakunta|| 2|| Varsinais-Suomi|| 2|| Varsinais-Suomi|| 467 994|| 5.3|| 1278||  || Varsinais-Suomen|| Varsinais-Suomessa
|----
|| HE-maakunta|| 4|| Satakunta|| 4|| Satakunta|| 220 867|| 4.6|| 520|| Harjavallan pienhiukkaspitoisuuksiin vaikuttanevat tavanomaisten lähteiden ohella kupari- ja nikkelisulatusta harjoittavat suuret metalliteollisuuslaitokset.Lisäksi Porissa on merkittäviä pistelähteitä.|| Satakunnan|| Satakunnassa
|----
|| HE-maakunta|| 5|| Kanta-Häme|| 5|| Kanta-Häme|| 172 619|| 5|| 443||  || Kanta-Hämeen|| Kanta-Hämeessä
|----
|| HE-maakunta|| 6|| Pirkanmaa|| 6|| Pirkanmaa|| 500 858|| 4.9|| 1260||  || Pirkanmaan|| Pirkanmaalla
|----
|| HE-maakunta|| 7|| Päijät-Häme|| 7|| Päijät-Häme|| 199 492|| 5.4|| 553||  || Päijät-Hämeen|| Päijät-Hämeessä
|----
|| HE-maakunta|| 8|| Kymenlaakso|| 8|| Kymenlaakso|| 176 956|| 5.7|| 515|| Puunjalostusteollisuuden päästöt ovat maakunnassa huomattava osa kokonaispäästöistä.|| Kymenlaakson|| Kymenlaaksossa
|----
|| HE-maakunta|| 9|| Etelä-Karjala|| 9|| Etelä-Karjala|| 130 212|| 5.4|| 360||  || Etelä-Karjalan|| Etelä-Karjalassa
|----
|| HE-maakunta|| 10|| Etelä-Savo|| 10|| Etelä-Savo|| 149 081|| 4.6|| 351||  || Etelä-Savon|| Etelä-Savossa
|----
|| HE-maakunta|| 11|| Pohjois-Savo|| 11|| Pohjois-Savo|| 245 445|| 4.1|| 516||  || Pohjois-Savon|| Pohjois-Savossa
|----
|| HE-maakunta|| 12|| Pohjois-Karjala|| 12|| Pohjois-Karjala|| 162 938|| 4.3|| 361||  || Pohjois-Karjalan|| Pohjois-Karjalassa
|----
|| HE-maakunta|| 13|| Keski-Suomi|| 13|| Keski-Suomi|| 273 121|| 4.6|| 639|| Äänekosken sellutehdas lisää maakunnan kokonaispäästöjä.|| Keski-Suomen|| Keski-Suomessa
|----
|| HE-maakunta|| 14|| Etelä-Pohjanmaa|| 14|| Etelä-Pohjanmaa|| 191 561|| 3.8|| 375||  || Etelä-Pohjanmaan|| Etelä-Pohjanmaalla
|----
|| HE-maakunta|| 15|| Pohjanmaa|| 15|| Pohjanmaa|| 180 608|| 3.8|| 348||  || Pohjanmaan|| Pohjanmaalla
|----
|| HE-maakunta|| 16|| Keski-Pohjanmaa|| 16|| Keski-Pohjanmaa|| 68 486|| 3.9|| 135||  || Keski-Pohjanmaan|| Keski-Pohjanmaalla
|----
|| HE-maakunta|| 17|| Pohjois-Pohjanmaa|| 17|| Pohjois-Pohjanmaa|| 403 778|| 3.6|| 741||  || Pohjois-Pohjanmaan|| Pohjois-Pohjanmaalla
|----
|| HE-maakunta|| 18|| Kainuu|| 18|| Kainuu|| 77 766|| 3.1|| 122|| Todennäköisesti Kajaanissa tilannetta on huonontanut puunpoltto kodeissa, kun taas Sotkamossa tilanteeseen vaikuttanee Terrafamen kaivos.|| Kainuun|| Kainuussa
|----
|| HE-maakunta|| 19|| Lappi|| 19|| Lappi|| 178 404|| 2.6|| 241|| Kemin ja Tornion tehtailla on vaikutusta paikalliseen ilmanlaatuun.|| Lapin|| Lapissa
|----
|| HE-maakunta|| 21|| Ahvenanmaa|| 21|| Ahvenanmaa|| 28 398|| 4.5|| 65||  || Ahvenanmaan|| Ahvenanmaalla
|----
|| Kunta|| 20|| Akaa|| 6|| Pirkanmaa|| 16 890|| 4.8|| 41||  || Akaan|| Akaassa
|----
|| Kunta|| 5|| Alajärvi|| 14|| Etelä-Pohjanmaa|| 9 855|| 3.5|| 18||  || Alajärven|| Alajärvellä
|----
|| Kunta|| 9|| Alavieska|| 17|| Pohjois-Pohjanmaa|| 2 661|| 3.2|| 4||  || Alavieskan|| Alavieskassa
|----
|| Kunta|| 10|| Alavus|| 14|| Etelä-Pohjanmaa|| 11 954|| 3.7|| 23||  || Alavuden|| Alavudella
|----
|| Kunta|| 16|| Asikkala|| 7|| Päijät-Häme|| 8 175|| 4.8|| 20||  || Asikkalan|| Asikkalassa
|----
|| Kunta|| 18|| Askola|| 1|| Uusimaa|| 5 004|| 5.4|| 14||  || Askolan|| Askolassa
|----
|| Kunta|| 19|| Aura|| 2|| Varsinais-Suomi|| 3 803|| 4.9|| 9||  || Auran|| Aurassa
|----
|| Kunta|| 35|| Brändö|| 21|| Ahvenanmaa|| 466|| 4.4|| 1||  || Brändön|| Brändössä
|----
|| Kunta|| 43|| Eckerö|| 21|| Ahvenanmaa|| 914|| 4.4|| 2||  || Eckerön|| Eckerössä
|----
|| Kunta|| 46|| Enonkoski|| 10|| Etelä-Savo|| 1 462|| 4.2|| 3||  || Enonkosken|| Enonkoskella
|----
|| Kunta|| 47|| Enontekiö|| 19|| Lappi|| 1 825|| 1|| 1||  || Enontekiön|| Enontekiössä
|----
|| Kunta|| 49|| Espoo|| 1|| Uusimaa|| 263 063|| 6.3|| 849||  || Espoon|| Espoossa
|----
|| Kunta|| 50|| Eura|| 4|| Satakunta|| 11 987|| 4.5|| 27||  || Euran|| Eurassa
|----
|| Kunta|| 51|| Eurajoki|| 4|| Satakunta|| 5 901|| 4.3|| 13||  || Eurajoen|| Eurajoella
|----
|| Kunta|| 52|| Evijärvi|| 14|| Etelä-Pohjanmaa|| 2 602|| 3.5|| 5||  || Evijärven|| Evijärvellä
|----
|| Kunta|| 60|| Finström|| 21|| Ahvenanmaa|| 2 539|| 4.2|| 5||  || Finströmin|| Finströmissä
|----
|| Kunta|| 61|| Forssa|| 5|| Kanta-Häme|| 17 206|| 5.3|| 46||  || Forssan|| Forssassa
|----
|| Kunta|| 62|| Föglö|| 21|| Ahvenanmaa|| 540|| 4.6|| 1||  || Föglön|| Föglössä
|----
|| Kunta|| 65|| Geta|| 21|| Ahvenanmaa|| 480|| 4.2|| 1||  || Getan|| Getassa
|----
|| Kunta|| 69|| Haapajärvi|| 17|| Pohjois-Pohjanmaa|| 7 417|| 3.2|| 12||  || Haapajärven|| Haapajärvellä
|----
|| Kunta|| 71|| Haapavesi|| 17|| Pohjois-Pohjanmaa|| 7 114|| 3.3|| 12||  || Haapaveden|| Haapavedellä
|----
|| Kunta|| 72|| Hailuoto|| 17|| Pohjois-Pohjanmaa|| 985|| 3|| 2||  || Hailuodon|| Hailuodossa
|----
|| Kunta|| 74|| Halsua|| 16|| Keski-Pohjanmaa|| 1 215|| 3.2|| 2||  || Halsuan|| Halsualla
|----
|| Kunta|| 75|| Hamina|| 8|| Kymenlaakso|| 20 623|| 5.8|| 62||  || Haminan|| Haminassa
|----
|| Kunta|| 76|| Hammarland|| 21|| Ahvenanmaa|| 1 505|| 4.3|| 3||  || Hammarlandin|| Hammarlandissa
|----
|| Kunta|| 77|| Hankasalmi|| 13|| Keski-Suomi|| 5 179|| 4|| 11||  || Hankasalmen|| Hankasalmella
|----
|| Kunta|| 78|| Hanko|| 1|| Uusimaa|| 8 740|| 5.2|| 23||  || Hangon|| Hankossa
|----
|| Kunta|| 79|| Harjavalta|| 4|| Satakunta|| 7 213|| 6.6|| 24||  || Harjavallan|| Harjavallassa
|----
|| Kunta|| 81|| Hartola|| 7|| Päijät-Häme|| 2 945|| 4.6|| 7||  || Hartolan|| Hartolassa
|----
|| Kunta|| 82|| Hattula|| 5|| Kanta-Häme|| 9 676|| 4.8|| 24||  || Hattulan|| Hattulalla
|----
|| Kunta|| 86|| Hausjärvi|| 5|| Kanta-Häme|| 8 485|| 5|| 22||  || Hausjärven|| Hausjärvellä
|----
|| Kunta|| 111|| Heinola|| 7|| Päijät-Häme|| 19 402|| 5.3|| 53||  || Heinolan|| Heinolassa
|----
|| Kunta|| 90|| Heinävesi|| 12|| Etelä-Savo|| 3 562|| 3.9|| 7||  || Heinäveden|| Heinävedellä
|----
|| Kunta|| 91|| Helsinki|| 1|| Uusimaa|| 617 419|| 7|| 2194||  || Helsingin|| Helsingissä
|----
|| Kunta|| 97|| Hirvensalmi|| 10|| Etelä-Savo|| 2 261|| 4.4|| 5||  || Hirvensalmen|| Hirvensalmella
|----
|| Kunta|| 98|| Hollola|| 7|| Päijät-Häme|| 23 517|| 5.2|| 62||  || Hollolan|| Hollolassa
|----
|| Kunta|| 99|| Honkajoki|| 4|| Satakunta|| 1 769|| 3.8|| 3||  || Honkajoen|| Honkajoella
|----
|| Kunta|| 102|| Huittinen|| 4|| Satakunta|| 10 310|| 4.7|| 25||  || Huittisten|| Huittisissa
|----
|| Kunta|| 103|| Humppila|| 5|| Kanta-Häme|| 2 380|| 4.7|| 6||  || Humppilan|| Humppilassa
|----
|| Kunta|| 105|| Hyrynsalmi|| 18|| Kainuu|| 2 395|| 2.6|| 3||  || Hyrynsalmen|| Hyrynsalmella
|----
|| Kunta|| 106|| Hyvinkää|| 1|| Uusimaa|| 46 101|| 5.6|| 131||  || Hyvinkään|| Hyvinkäällä
|----
|| Kunta|| 108|| Hämeenkyrö|| 6|| Pirkanmaa|| 10 737|| 4.3|| 24||  || Hämeenkyrön|| Hämeenkyrössä
|----
|| Kunta|| 109|| Hämeenlinna|| 5|| Kanta-Häme|| 67 240|| 5|| 172||  || Hämeenlinnan|| Hämeenlinnassa
|----
|| Kunta|| 139|| Ii|| 17|| Pohjois-Pohjanmaa|| 9 607|| 3.1|| 15||  || Iin|| Iissä
|----
|| Kunta|| 140|| Iisalmi|| 11|| Pohjois-Savo|| 21 874|| 3.9|| 43||  || Iisalmen|| Iisalmessa
|----
|| Kunta|| 142|| Iitti|| 7|| Kymenlaakso|| 6 801|| 5.2|| 18||  || Iitin|| Iitissä
|----
|| Kunta|| 143|| Ikaalinen|| 6|| Pirkanmaa|| 7 084|| 4.2|| 15||  || Ikaalisten|| Ikaalisissa
|----
|| Kunta|| 145|| Ilmajoki|| 14|| Etelä-Pohjanmaa|| 12 304|| 3.9|| 24||  || Ilmajoen|| Ilmajoella
|----
|| Kunta|| 146|| Ilomantsi|| 12|| Pohjois-Karjala|| 5 291|| 3.7|| 10||  || Ilomantsin|| Ilomantsissa
|----
|| Kunta|| 153|| Imatra|| 9|| Etelä-Karjala|| 27 689|| 5.5|| 78||  || Imatran|| Imatralla
|----
|| Kunta|| 148|| Inari|| 19|| Lappi|| 6 604|| 1.4|| 5||  || Inarin|| Inarissa
|----
|| Kunta|| 149|| Inkoo|| 1|| Uusimaa|| 5 784|| 4.9|| 15||  || Inkoon|| Inkoossa
|----
|| Kunta|| 151|| Isojoki|| 14|| Etelä-Pohjanmaa|| 2 119|| 3.5|| 4||  || Isojoen|| Isojoella
|----
|| Kunta|| 152|| Isokyrö|| 14|| Pohjanmaa|| 4 621|| 3.6|| 9||  || Isokyrön|| Isossakyrössä
|----
|| Kunta|| 165|| Janakkala|| 5|| Kanta-Häme|| 16 601|| 4.8|| 41||  || Janakkalan|| Janakkalassa
|----
|| Kunta|| 167|| Joensuu|| 12|| Pohjois-Karjala|| 74 516|| 4.7|| 180||  || Joensuun|| Joensuussa
|----
|| Kunta|| 169|| Jokioinen|| 5|| Kanta-Häme|| 5 408|| 4.9|| 14||  || Jokioisten|| Jokioisilla
|----
|| Kunta|| 170|| Jomala|| 21|| Ahvenanmaa|| 5 043|| 4.5|| 12||  || Jomalan|| Jomalassa
|----
|| Kunta|| 171|| Joroinen|| 11|| Etelä-Savo|| 5 064|| 4.3|| 11||  || Joroisten|| Joroisilla
|----
|| Kunta|| 172|| Joutsa|| 13|| Keski-Suomi|| 4 651|| 4.4|| 10||  || Joutsan|| Joutsassa
|----
|| Kunta|| 174|| Juankoski|| 11|| Pohjois-Savo|| 4 797|| 3.9|| 10||  || Juankosken|| Juankoskella
|----
|| Kunta|| 176|| Juuka|| 12|| Pohjois-Karjala|| 4 954|| 3.5|| 9||  || Juuan|| Juuassa
|----
|| Kunta|| 177|| Juupajoki|| 6|| Pirkanmaa|| 1 953|| 4|| 4||  || Juupajoen|| Juupajoella
|----
|| Kunta|| 178|| Juva|| 10|| Etelä-Savo|| 6 494|| 4.4|| 14||  || Juvan|| Juvalla
|----
|| Kunta|| 179|| Jyväskylä|| 13|| Keski-Suomi|| 136 148|| 5.1|| 355||  || Jyväskylän|| Jyväskylässä
|----
|| Kunta|| 181|| Jämijärvi|| 4|| Satakunta|| 1 957|| 3.9|| 4||  || Jämijärven|| Jämijärvellä
|----
|| Kunta|| 182|| Jämsä|| 13|| Keski-Suomi|| 21 392|| 4.1|| 45||  || Jämsän|| Jämsässä
|----
|| Kunta|| 186|| Järvenpää|| 1|| Uusimaa|| 39 962|| 6.1|| 125||  || Järvenpään|| Järvenpäässä
|----
|| Kunta|| 202|| Kaarina|| 2|| Varsinais-Suomi|| 32 398|| 5.3|| 88||  || Kaarinan|| Kaarinassa
|----
|| Kunta|| 204|| Kaavi|| 11|| Pohjois-Savo|| 3 125|| 3.8|| 6||  || Kaavin|| Kaavilla
|----
|| Kunta|| 205|| Kajaani|| 18|| Kainuu|| 37 343|| 3.3|| 63||  || Kajaanin|| Kajaanissa
|----
|| Kunta|| 208|| Kalajoki|| 17|| Pohjois-Pohjanmaa|| 12 513|| 3.5|| 22||  || Kalajoen|| Kalajoella
|----
|| Kunta|| 211|| Kangasala|| 6|| Pirkanmaa|| 29 109|| 4.9|| 73||  || Kangasalan|| Kangasalla
|----
|| Kunta|| 213|| Kangasniemi|| 10|| Etelä-Savo|| 5 598|| 4.2|| 12||  || Kangasniemen|| Kangasniemellä
|----
|| Kunta|| 214|| Kankaanpää|| 4|| Satakunta|| 11 639|| 4.1|| 24||  || Kankaanpään|| Kankaanpäässä
|----
|| Kunta|| 216|| Kannonkoski|| 13|| Keski-Suomi|| 1 417|| 3.3|| 2||  || Kannonkosken|| Kannonkoskella
|----
|| Kunta|| 217|| Kannus|| 16|| Keski-Pohjanmaa|| 5 576|| 3.4|| 10||  || Kannuksen|| Kannuksessa
|----
|| Kunta|| 218|| Karijoki|| 14|| Etelä-Pohjanmaa|| 1 332|| 3.5|| 2||  || Karijoen|| Karijoella
|----
|| Kunta|| 224|| Karkkila|| 1|| Uusimaa|| 8 880|| 4.8|| 22||  || Karkkilan|| Karkkilassa
|----
|| Kunta|| 226|| Karstula|| 13|| Keski-Suomi|| 4 253|| 3.4|| 7||  || Karstulan|| Karstulassa
|----
|| Kunta|| 230|| Karvia|| 4|| Satakunta|| 2 456|| 3.7|| 5||  || Karvian|| Karvialla
|----
|| Kunta|| 231|| Kaskinen|| 15|| Pohjanmaa|| 1 219|| 3.7|| 2||  || Kaskisten|| Kaskinissa
|----
|| Kunta|| 232|| Kauhajoki|| 14|| Etelä-Pohjanmaa|| 13 760|| 3.7|| 26||  || Kauhajoen|| Kauhajoella
|----
|| Kunta|| 233|| Kauhava|| 14|| Etelä-Pohjanmaa|| 16 690|| 3.7|| 32||  || Kauhavan|| Kauhavalla
|----
|| Kunta|| 235|| Kauniainen|| 1|| Uusimaa|| 7 217|| 6.5|| 24||  || Kauniaisten|| Kauniaisissa
|----
|| Kunta|| 236|| Kaustinen|| 16|| Keski-Pohjanmaa|| 4 270|| 3.5|| 8||  || Kaustisten|| Kaustisilla
|----
|| Kunta|| 239|| Keitele|| 11|| Pohjois-Savo|| 2 365|| 3.6|| 4||  || Keiteleen|| Keiteleellä
|----
|| Kunta|| 240|| Kemi|| 19|| Lappi|| 21 620|| 3.3|| 37||  || Kemin|| Kemissä
|----
|| Kunta|| 320|| Kemijärvi|| 19|| Lappi|| 7 697|| 2.2|| 9||  || Kemijärven|| Kemijärvellä
|----
|| Kunta|| 241|| Keminmaa|| 19|| Lappi|| 8 309|| 3.1|| 13||  || Keminmaan|| Keminmaalla
|----
|| Kunta|| 322|| Kemiönsaari|| 2|| Varsinais-Suomi|| 6 848|| 4.7|| 16||  || Kemiönsaaren|| Kemiönsaaressa
|----
|| Kunta|| 244|| Kempele|| 17|| Pohjois-Pohjanmaa|| 17 968|| 3.5|| 32||  || Kempeleen|| Kempeleellä
|----
|| Kunta|| 245|| Kerava|| 1|| Uusimaa|| 35 254|| 6.3|| 113||  || Keravan|| Keravalla
|----
|| Kunta|| 249|| Keuruu|| 13|| Keski-Suomi|| 10 065|| 3.9|| 20||  || Keuruun|| Keuruulla
|----
|| Kunta|| 250|| Kihniö|| 6|| Pirkanmaa|| 1 995|| 3.7|| 4||  || Kihniön|| Kihniössä
|----
|| Kunta|| 256|| Kinnula|| 13|| Keski-Suomi|| 1 737|| 3.1|| 3||  || Kinnulan|| Kinnulassa
|----
|| Kunta|| 257|| Kirkkonummi|| 1|| Uusimaa|| 38 005|| 5.5|| 106||  || Kirkkonummen|| Kirkkonummella
|----
|| Kunta|| 260|| Kitee|| 12|| Pohjois-Karjala|| 10 710|| 4.5|| 25||  || Kiteen|| Kiteellä
|----
|| Kunta|| 261|| Kittilä|| 19|| Lappi|| 6 006|| 1.7|| 5||  || Kittilän|| Kittilässä
|----
|| Kunta|| 263|| Kiuruvesi|| 11|| Pohjois-Savo|| 8 543|| 3.3|| 14||  || Kiuruveden|| Kiuruvedellä
|----
|| Kunta|| 265|| Kivijärvi|| 13|| Keski-Suomi|| 1 184|| 3.2|| 2||  || Kivijärven|| Kivijärvellä
|----
|| Kunta|| 271|| Kokemäki|| 4|| Satakunta|| 7 528|| 4.5|| 17||  || Kokemäen|| Kokemäellä
|----
|| Kunta|| 272|| Kokkola|| 16|| Keski-Pohjanmaa|| 47 200|| 4.1|| 99||  || Kokkolan|| Kokkolassa
|----
|| Kunta|| 273|| Kolari|| 19|| Lappi|| 3 721|| 1.7|| 3||  || Kolarin|| Kolarissa
|----
|| Kunta|| 275|| Konnevesi|| 13|| Keski-Suomi|| 2 723|| 3.9|| 5||  || Konneveden|| Konnevedellä
|----
|| Kunta|| 276|| Kontiolahti|| 12|| Pohjois-Karjala|| 14 782|| 4.4|| 33||  || Kontiolahden|| Kontiolahdella
|----
|| Kunta|| 280|| Korsnäs|| 15|| Pohjanmaa|| 2 189|| 3.5|| 4||  || Korsnäsin|| Korsnäsissä
|----
|| Kunta|| 284|| Koski Tl|| 2|| Varsinais-Suomi|| 2 372|| 4.8|| 6||  || Kosken (Tl)|| Koskella (Tl)
|----
|| Kunta|| 285|| Kotka|| 8|| Kymenlaakso|| 53 725|| 6.1|| 168||  || Kotkan|| Kotkassa
|----
|| Kunta|| 286|| Kouvola|| 8|| Kymenlaakso|| 85 237|| 5.4|| 236||  || Kouvolan|| Kouvolassa
|----
|| Kunta|| 287|| Kristiinankaupunki|| 15|| Pohjanmaa|| 6 756|| 3.7|| 13||  || Kristiinankaupungin|| Kristiinankaupungissa
|----
|| Kunta|| 288|| Kruunupyy|| 15|| Pohjanmaa|| 6 691|| 3.5|| 12||  || Kruunupyyn|| Kruunupyyssä
|----
|| Kunta|| 290|| Kuhmo|| 18|| Kainuu|| 8 752|| 2.9|| 13||  || Kuhmon|| Kuhmossa
|----
|| Kunta|| 291|| Kuhmoinen|| 6|| Keski-Suomi|| 2 320|| 4.3|| 5||  || Kuhmoisten|| Kuhmoisissa
|----
|| Kunta|| 295|| Kumlinge|| 21|| Ahvenanmaa|| 308|| 4.5|| 1||  || Kumlingen|| Kumlingessa
|----
|| Kunta|| 297|| Kuopio|| 11|| Pohjois-Savo|| 110 687|| 4.3|| 244||  || Kuopion|| Kuopiossa
|----
|| Kunta|| 300|| Kuortane|| 14|| Etelä-Pohjanmaa|| 3 711|| 3.6|| 7||  || Kuortaneen|| Kuortaneella
|----
|| Kunta|| 301|| Kurikka|| 14|| Etelä-Pohjanmaa|| 21 581|| 3.7|| 41||  || Kurikan|| Kurikassa
|----
|| Kunta|| 304|| Kustavi|| 2|| Varsinais-Suomi|| 890|| 4.4|| 2||  || Kustavin|| Kustavissa
|----
|| Kunta|| 305|| Kuusamo|| 17|| Pohjois-Pohjanmaa|| 15 587|| 2.4|| 19||  || Kuusamon|| Kuusamossa
|----
|| Kunta|| 312|| Kyyjärvi|| 13|| Keski-Suomi|| 1 351|| 3.2|| 2||  || Kyyjärven|| Kyyjärvellä
|----
|| Kunta|| 316|| Kärkölä|| 7|| Päijät-Häme|| 4 570|| 6.4|| 15||  || Kärkölän|| Kärkölässä
|----
|| Kunta|| 317|| Kärsämäki|| 17|| Pohjois-Pohjanmaa|| 2 644|| 3.1|| 4||  || Kärsämäen|| Kärsämäellä
|----
|| Kunta|| 318|| Kökar|| 21|| Ahvenanmaa|| 246|| 4.6|| 1||  || Kökarin|| Kökarissa
|----
|| Kunta|| 398|| Lahti|| 7|| Päijät-Häme|| 117 573|| 5.6|| 337||  || Lahden|| Lahdessa
|----
|| Kunta|| 399|| Laihia|| 15|| Pohjanmaa|| 8 034|| 3.6|| 15||  || Laihian|| Laihialla
|----
|| Kunta|| 400|| Laitila|| 2|| Varsinais-Suomi|| 8 424|| 4.5|| 19||  || Laitilan|| Laitilassa
|----
|| Kunta|| 407|| Lapinjärvi|| 1|| Uusimaa|| 2 736|| 5.3|| 7||  || Lapinjärven|| Lapinjärvellä
|----
|| Kunta|| 402|| Lapinlahti|| 11|| Pohjois-Savo|| 9 890|| 3.7|| 19||  || Lapinlahden|| Lapinlahdella
|----
|| Kunta|| 403|| Lappajärvi|| 14|| Etelä-Pohjanmaa|| 3 222|| 3.5|| 6||  || Lappajärven|| Lappajärvellä
|----
|| Kunta|| 405|| Lappeenranta|| 9|| Etelä-Karjala|| 72 360|| 5.6|| 206||  || Lappeenrannan|| Lappeenrannassa
|----
|| Kunta|| 408|| Lapua|| 14|| Etelä-Pohjanmaa|| 14 599|| 3.9|| 29||  || Lapuan|| Lapualla
|----
|| Kunta|| 410|| Laukaa|| 13|| Keski-Suomi|| 18 702|| 4.4|| 42||  || Laukaan|| Laukaassa
|----
|| Kunta|| 416|| Lemi|| 9|| Etelä-Karjala|| 3 033|| 4.9|| 8||  || Lemin|| Lemissä
|----
|| Kunta|| 417|| Lemland|| 21|| Ahvenanmaa|| 1 880|| 4.6|| 4||  || Lemlandin|| Lemlandissa
|----
|| Kunta|| 418|| Lempäälä|| 6|| Pirkanmaa|| 22 690|| 4.8|| 56||  || Lempäälän|| Lempäälässä
|----
|| Kunta|| 420|| Leppävirta|| 11|| Pohjois-Savo|| 9 815|| 4.1|| 21||  || Leppävirran|| Leppävirralla
|----
|| Kunta|| 421|| Lestijärvi|| 16|| Keski-Pohjanmaa|| 799|| 3|| 1||  || Lestijärven|| Lestijärvellä
|----
|| Kunta|| 422|| Lieksa|| 12|| Pohjois-Karjala|| 11 654|| 3.6|| 21||  || Lieksan|| Lieksassa
|----
|| Kunta|| 423|| Lieto|| 2|| Varsinais-Suomi|| 19 291|| 5.1|| 50||  || Liedon|| Liedossa
|----
|| Kunta|| 425|| Liminka|| 17|| Pohjois-Pohjanmaa|| 9 842|| 3.3|| 17||  || Limingan|| Liminkassa
|----
|| Kunta|| 426|| Liperi|| 12|| Pohjois-Karjala|| 12 174|| 4.3|| 27||  || Liperin|| Liperissä
|----
|| Kunta|| 444|| Lohja|| 1|| Uusimaa|| 46 712|| 5.2|| 125||  || Lohjan|| Lohjalla
|----
|| Kunta|| 430|| Loimaa|| 2|| Varsinais-Suomi|| 16 369|| 4.9|| 41||  || Loimaan|| Loimaalla
|----
|| Kunta|| 433|| Loppi|| 5|| Kanta-Häme|| 8 099|| 4.7|| 19||  || Lopen|| Lopella
|----
|| Kunta|| 434|| Loviisa|| 1|| Uusimaa|| 15 146|| 5.5|| 43||  || Loviisan|| Loviisassa
|----
|| Kunta|| 435|| Luhanka|| 13|| Keski-Suomi|| 740|| 4.2|| 2||  || Luhangan|| Luhangalla
|----
|| Kunta|| 436|| Lumijoki|| 17|| Pohjois-Pohjanmaa|| 2 037|| 3.1|| 3||  || Lumijoen|| Lumijoella
|----
|| Kunta|| 438|| Lumparland|| 21|| Ahvenanmaa|| 405|| 4.6|| 1||  || Lumparlandin|| Lumparlandissa
|----
|| Kunta|| 440|| Luoto|| 15|| Pohjanmaa|| 5 094|| 3.8|| 10||  || Luodon|| Luodossa
|----
|| Kunta|| 441|| Luumäki|| 9|| Etelä-Karjala|| 4 824|| 5.1|| 12||  || Luumäen|| Luumäellä
|----
|| Kunta|| 442|| Luvia|| 4|| Satakunta|| 3 306|| 4.3|| 7||  || Luvian|| Luvialla
|----
|| Kunta|| 475|| Maalahti|| 15|| Pohjanmaa|| 5 537|| 3.4|| 10||  || Maalahden|| Maalahdessa
|----
|| Kunta|| 478|| Maarianhamina|| 21|| Ahvenanmaa|| 10 765|| 4.7|| 26||  || Maarianhaminan|| Maarianhaminassa
|----
|| Kunta|| 480|| Marttila|| 2|| Varsinais-Suomi|| 1 996|| 4.8|| 5||  || Marttilan|| Marttilassa
|----
|| Kunta|| 481|| Masku|| 2|| Varsinais-Suomi|| 9 580|| 4.8|| 24||  || Maskun|| Maskussa
|----
|| Kunta|| 483|| Merijärvi|| 17|| Pohjois-Pohjanmaa|| 1 104|| 3.1|| 2||  || Merijärven|| Merijärvellä
|----
|| Kunta|| 484|| Merikarvia|| 4|| Satakunta|| 3 158|| 3.9|| 6||  || Merikarvian|| Merikarvialla
|----
|| Kunta|| 489|| Miehikkälä|| 8|| Kymenlaakso|| 2 044|| 5.2|| 5||  || Miehikkälän|| Miehikkälässä
|----
|| Kunta|| 491|| Mikkeli|| 10|| Etelä-Savo|| 54 250|| 4.9|| 135||  || Mikkelin|| Mikkelissä
|----
|| Kunta|| 494|| Muhos|| 17|| Pohjois-Pohjanmaa|| 8 999|| 3.2|| 15||  || Muhoksen|| Muhoksella
|----
|| Kunta|| 495|| Multia|| 13|| Keski-Suomi|| 1 697|| 3.6|| 3||  || Multian|| Multialla
|----
|| Kunta|| 498|| Muonio|| 19|| Lappi|| 2 305|| 1.3|| 2||  || Muonion|| Muoniossa
|----
|| Kunta|| 499|| Mustasaari|| 15|| Pohjanmaa|| 18 489|| 3.7|| 35||  || Mustasaaren|| Mustasaaressa
|----
|| Kunta|| 500|| Muurame|| 13|| Keski-Suomi|| 9 490|| 4.3|| 21||  || Muuramen|| Muuramessa
|----
|| Kunta|| 503|| Mynämäki|| 2|| Varsinais-Suomi|| 7 753|| 4.6|| 18||  || Mynämäen|| Mynämäellä
|----
|| Kunta|| 504|| Myrskylä|| 1|| Uusimaa|| 1 945|| 5.2|| 5||  || Myrskylän|| Myrskylässä
|----
|| Kunta|| 505|| Mäntsälä|| 1|| Uusimaa|| 20 072|| 5.6|| 57||  || Mäntsälän|| Mäntsälässä
|----
|| Kunta|| 508|| Mänttä-Vilppula|| 6|| Pirkanmaa|| 10 509|| 4.2|| 22||  || Mänttä-Vilppulan|| Mänttä-Vilppulassa
|----
|| Kunta|| 507|| Mäntyharju|| 10|| Etelä-Savo|| 6 082|| 4.6|| 14||  || Mäntyharjun|| Mäntyharjussa
|----
|| Kunta|| 529|| Naantali|| 2|| Varsinais-Suomi|| 18 501|| 5.3|| 50||  || Naantalin|| Naantalissa
|----
|| Kunta|| 531|| Nakkila|| 4|| Satakunta|| 5 551|| 4.6|| 13||  || Nakkilan|| Nakkilassa
|----
|| Kunta|| 535|| Nivala|| 17|| Pohjois-Pohjanmaa|| 10 756|| 3.3|| 18||  || Nivalan|| Nivalassa
|----
|| Kunta|| 536|| Nokia|| 6|| Pirkanmaa|| 33 175|| 4.8|| 81||  || Nokian|| Nokialla
|----
|| Kunta|| 538|| Nousiainen|| 2|| Varsinais-Suomi|| 4 798|| 4.8|| 12||  || Nousiaisten|| Nousiaisissa
|----
|| Kunta|| 541|| Nurmes|| 12|| Pohjois-Karjala|| 7 929|| 3.3|| 13||  || Nurmeksen|| Nurmeksessa
|----
|| Kunta|| 543|| Nurmijärvi|| 1|| Uusimaa|| 40 972|| 5.4|| 114||  || Nurmijärven|| Nurmijärvellä
|----
|| Kunta|| 545|| Närpiö|| 15|| Pohjanmaa|| 9 400|| 3.5|| 17||  || Närpiön|| Närpiössä
|----
|| Kunta|| 560|| Orimattila|| 7|| Päijät-Häme|| 16 184|| 5.3|| 44||  || Orimattilan|| Orimattilassa
|----
|| Kunta|| 561|| Oripää|| 2|| Varsinais-Suomi|| 1 331|| 4.7|| 3||  || Oripään|| Oripäässä
|----
|| Kunta|| 562|| Orivesi|| 6|| Pirkanmaa|| 9 329|| 4.4|| 21||  || Oriveden|| Orivedellä
|----
|| Kunta|| 563|| Oulainen|| 17|| Pohjois-Pohjanmaa|| 7 561|| 3.3|| 13||  || Oulaisten|| Oulaisissa
|----
|| Kunta|| 564|| Oulu|| 17|| Pohjois-Pohjanmaa|| 195 764|| 4|| 395||  || Oulun|| Oulussa
|----
|| Kunta|| 309|| Outokumpu|| 12|| Pohjois-Karjala|| 7 093|| 4.2|| 15||  || Outokummun|| Outokummussa
|----
|| Kunta|| 576|| Padasjoki|| 7|| Päijät-Häme|| 3 110|| 4.5|| 7||  || Padasjoen|| Padasjoella
|----
|| Kunta|| 577|| Paimio|| 2|| Varsinais-Suomi|| 10 535|| 5|| 27||  || Paimion|| Paimiossa
|----
|| Kunta|| 578|| Paltamo|| 18|| Kainuu|| 3 460|| 3|| 5||  || Paltamon|| Paltamossa
|----
|| Kunta|| 445|| Parainen|| 2|| Varsinais-Suomi|| 15 347|| 5|| 40||  || Paraisten|| Paraisilla
|----
|| Kunta|| 580|| Parikkala|| 9|| Etelä-Karjala|| 5 181|| 4.8|| 13||  || Parikkalan|| Parikkalassa
|----
|| Kunta|| 581|| Parkano|| 6|| Pirkanmaa|| 6 712|| 3.9|| 13||  || Parkanon|| Parkanossa
|----
|| Kunta|| 599|| Pedersören kunta|| 15|| Pohjanmaa|| 11 114|| 3.6|| 21||  || Pedersören kunnan|| Pedersören kunnassa
|----
|| Kunta|| 583|| Pelkosenniemi|| 19|| Lappi|| 923|| 1.9|| 1||  || Pelkosenniemen|| Pelkosenniemellä
|----
|| Kunta|| 854|| Pello|| 19|| Lappi|| 3 599|| 2.1|| 4||  || Pellon|| Pellossa
|----
|| Kunta|| 584|| Perho|| 16|| Keski-Pohjanmaa|| 2 883|| 3.2|| 5||  || Perhon|| Perhossa
|----
|| Kunta|| 588|| Pertunmaa|| 10|| Etelä-Savo|| 1 806|| 4.5|| 4||  || Pertunmaan|| Pertunmaalla
|----
|| Kunta|| 592|| Petäjävesi|| 13|| Keski-Suomi|| 3 876|| 3.8|| 8||  || Petäjäveden|| Petäjävedellä
|----
|| Kunta|| 593|| Pieksämäki|| 10|| Etelä-Savo|| 18 689|| 4.2|| 40||  || Pieksämäen|| Pieksämäellä
|----
|| Kunta|| 595|| Pielavesi|| 11|| Pohjois-Savo|| 4 687|| 3.4|| 8||  || Pielaveden|| Pielavedellä
|----
|| Kunta|| 598|| Pietarsaari|| 15|| Pohjanmaa|| 19 186|| 4|| 40||  || Pietarsaaren|| Pietarsaaressa
|----
|| Kunta|| 601|| Pihtipudas|| 13|| Keski-Suomi|| 4 185|| 3.2|| 7||  || Pihtiputaan|| Pihtiputaalla
|----
|| Kunta|| 604|| Pirkkala|| 6|| Pirkanmaa|| 17 658|| 5|| 45||  || Pirkkalan|| Pirkkalassa
|----
|| Kunta|| 607|| Polvijärvi|| 12|| Pohjois-Karjala|| 4 490|| 4|| 9||  || Polvijärven|| Polvijärvellä
|----
|| Kunta|| 608|| Pomarkku|| 4|| Satakunta|| 2 254|| 3.9|| 4||  || Pomarkun|| Pomarkussa
|----
|| Kunta|| 609|| Pori|| 4|| Satakunta|| 84 327|| 4.7|| 203||  || Porin|| Porissa
|----
|| Kunta|| 611|| Pornainen|| 1|| Uusimaa|| 5 096|| 5.5|| 14||  || Pornaisten|| Pornaisissa
|----
|| Kunta|| 638|| Porvoo|| 1|| Uusimaa|| 49 425|| 6.3|| 159||  || Porvoon|| Porvoossa
|----
|| Kunta|| 614|| Posio|| 19|| Lappi|| 3 429|| 2.1|| 4||  || Posion|| Posiolla
|----
|| Kunta|| 615|| Pudasjärvi|| 17|| Pohjois-Pohjanmaa|| 8 183|| 2.8|| 12||  || Pudasjärven|| Pudasjärvellä
|----
|| Kunta|| 616|| Pukkila|| 1|| Uusimaa|| 1 938|| 5.2|| 5||  || Pukkilan|| Pukkilassa
|----
|| Kunta|| 619|| Punkalaidun|| 6|| Pirkanmaa|| 3 069|| 4.6|| 7||  || Punkalaitumen|| Punkalaitumella
|----
|| Kunta|| 620|| Puolanka|| 18|| Kainuu|| 2 745|| 2.6|| 4||  || Puolangan|| Puolangassa
|----
|| Kunta|| 623|| Puumala|| 10|| Etelä-Savo|| 2 241|| 4.5|| 5||  || Puumalan|| Puumalassa
|----
|| Kunta|| 624|| Pyhtää|| 8|| Kymenlaakso|| 5 235|| 5.6|| 15||  || Pyhtään|| Pyhtäällä
|----
|| Kunta|| 625|| Pyhäjoki|| 17|| Pohjois-Pohjanmaa|| 3 201|| 3.2|| 5||  || Pyhäjoen|| Pyhäjoella
|----
|| Kunta|| 626|| Pyhäjärvi|| 17|| Pohjois-Pohjanmaa|| 5 491|| 3.3|| 9||  || Pyhäjärven|| Pyhäjärvellä
|----
|| Kunta|| 630|| Pyhäntä|| 17|| Pohjois-Pohjanmaa|| 1 529|| 3|| 2||  || Pyhännän|| Pyhännällä
|----
|| Kunta|| 631|| Pyhäranta|| 2|| Varsinais-Suomi|| 2 115|| 4.2|| 5||  || Pyhärannan|| Pyhärannassa
|----
|| Kunta|| 635|| Pälkäne|| 6|| Pirkanmaa|| 6 618|| 4.6|| 16||  || Pälkäneen|| Pälkäneellä
|----
|| Kunta|| 636|| Pöytyä|| 2|| Varsinais-Suomi|| 8 467|| 4.7|| 20||  || Pöytyän|| Pöytyällä
|----
|| Kunta|| 678|| Raahe|| 17|| Pohjois-Pohjanmaa|| 25 001|| 3.8|| 49||  || Raahen|| Raahessa
|----
|| Kunta|| 710|| Raasepori|| 1|| Uusimaa|| 27 837|| 4.9|| 69||  || Raaseporin|| Raaseporissa
|----
|| Kunta|| 680|| Raisio|| 2|| Varsinais-Suomi|| 23 356|| 5.8|| 69||  || Raision|| Raisiossa
|----
|| Kunta|| 681|| Rantasalmi|| 10|| Etelä-Savo|| 3 711|| 4.3|| 8||  || Rantasalmen|| Rantasalmella
|----
|| Kunta|| 683|| Ranua|| 19|| Lappi|| 3 981|| 2.4|| 5||  || Ranuan|| Ranualla
|----
|| Kunta|| 684|| Rauma|| 4|| Satakunta|| 39 493|| 4.6|| 92||  || Rauman|| Raumalla
|----
|| Kunta|| 686|| Rautalampi|| 11|| Pohjois-Savo|| 3 247|| 3.9|| 6||  || Rautalammin|| Rautalammilla
|----
|| Kunta|| 687|| Rautavaara|| 11|| Pohjois-Savo|| 1 705|| 3.4|| 3||  || Rautavaaran|| Rautavaaralla
|----
|| Kunta|| 689|| Rautjärvi|| 9|| Etelä-Karjala|| 3 535|| 4.9|| 9||  || Rautjärven|| Rautjärvellä
|----
|| Kunta|| 691|| Reisjärvi|| 17|| Pohjois-Pohjanmaa|| 2 891|| 3.1|| 5||  || Reisjärven|| Reisjärvellä
|----
|| Kunta|| 694|| Riihimäki|| 5|| Kanta-Häme|| 28 901|| 5.4|| 79||  || Riihimäen|| Riihimäellä
|----
|| Kunta|| 697|| Ristijärvi|| 18|| Kainuu|| 1 334|| 2.7|| 2||  || Ristijärven|| Ristijärvellä
|----
|| Kunta|| 698|| Rovaniemi|| 19|| Lappi|| 61 251|| 2.8|| 87||  || Rovaniemen|| Rovaniemellä
|----
|| Kunta|| 700|| Ruokolahti|| 9|| Etelä-Karjala|| 5 250|| 5|| 13||  || Ruokolahden|| Ruokolahdella
|----
|| Kunta|| 702|| Ruovesi|| 6|| Pirkanmaa|| 4 603|| 4|| 9||  || Ruoveden|| Ruovedellä
|----
|| Kunta|| 704|| Rusko|| 2|| Varsinais-Suomi|| 6 102|| 4.9|| 15||  || Ruskon|| Ruskossa
|----
|| Kunta|| 707|| Rääkkylä|| 12|| Pohjois-Karjala|| 2 324|| 4.3|| 5||  || Rääkkylän|| Rääkkylällä
|----
|| Kunta|| 729|| Saarijärvi|| 13|| Keski-Suomi|| 9 834|| 3.5|| 18||  || Saarijärven|| Saarijärvellä
|----
|| Kunta|| 732|| Salla|| 19|| Lappi|| 3 677|| 2|| 4||  || Sallan|| Sallassa
|----
|| Kunta|| 734|| Salo|| 2|| Varsinais-Suomi|| 53 400|| 5|| 136||  || Salon|| Salossa
|----
|| Kunta|| 736|| Saltvik|| 21|| Ahvenanmaa|| 1 752|| 4.2|| 4||  || Saltvikin|| Saltvikissa
|----
|| Kunta|| 790|| Sastamala|| 6|| Pirkanmaa|| 24 981|| 4.5|| 57||  || Sastamalan|| Sastamalassa
|----
|| Kunta|| 738|| Sauvo|| 2|| Varsinais-Suomi|| 2 995|| 4.7|| 7||  || Sauvon|| Sauvossa
|----
|| Kunta|| 739|| Savitaipale|| 9|| Etelä-Karjala|| 3 580|| 4.8|| 9||  || Savitaipaleen|| Savitaipaleella
|----
|| Kunta|| 740|| Savonlinna|| 10|| Etelä-Savo|| 35 146|| 4.6|| 83||  || Savonlinnan|| Savonlinnassa
|----
|| Kunta|| 742|| Savukoski|| 19|| Lappi|| 1 049|| 1.9|| 1||  || Savukosken|| Savukoskella
|----
|| Kunta|| 743|| Seinäjoki|| 14|| Etelä-Pohjanmaa|| 61 019|| 4.2|| 130||  || Seinäjoen|| Seinäjoella
|----
|| Kunta|| 746|| Sievi|| 17|| Pohjois-Pohjanmaa|| 5 069|| 3.2|| 8||  || Sievin|| Sievissä
|----
|| Kunta|| 747|| Siikainen|| 4|| Satakunta|| 1 510|| 3.8|| 3||  || Siikaisten|| Siikaisilla
|----
|| Kunta|| 748|| Siikajoki|| 17|| Pohjois-Pohjanmaa|| 5 426|| 3.1|| 9||  || Siikajoen|| Siikajoella
|----
|| Kunta|| 791|| Siikalatva|| 17|| Pohjois-Pohjanmaa|| 5 676|| 3|| 9||  || Siikalatvan|| Siikalatvassa
|----
|| Kunta|| 749|| Siilinjärvi|| 11|| Pohjois-Savo|| 21 618|| 4.2|| 46||  || Siilinjärven|| Siilinjärvellä
|----
|| Kunta|| 751|| Simo|| 19|| Lappi|| 3 144|| 2.9|| 5||  || Simon|| Simossa
|----
|| Kunta|| 753|| Sipoo|| 1|| Uusimaa|| 19 204|| 5.9|| 58||  || Sipoon|| Sipoossa
|----
|| Kunta|| 755|| Siuntio|| 1|| Uusimaa|| 6 052|| 5|| 16||  || Siuntion|| Siuntiossa
|----
|| Kunta|| 758|| Sodankylä|| 19|| Lappi|| 8 650|| 1.9|| 8||  || Sodankylän|| Sodankylässä
|----
|| Kunta|| 759|| Soini|| 14|| Etelä-Pohjanmaa|| 2 253|| 3.4|| 4||  || Soinin|| Soinissa
|----
|| Kunta|| 761|| Somero|| 2|| Varsinais-Suomi|| 9 038|| 4.9|| 22||  || Someron|| Somerolla
|----
|| Kunta|| 762|| Sonkajärvi|| 11|| Pohjois-Savo|| 4 216|| 3.2|| 7||  || Sonkajärven|| Sonkajärvellä
|----
|| Kunta|| 765|| Sotkamo|| 18|| Kainuu|| 10 386|| 3.2|| 17||  || Sotkamon|| Sotkamossa
|----
|| Kunta|| 766|| Sottunga|| 21|| Ahvenanmaa|| 94|| 4.7|| 0||  || Sottungan|| Sottungassa
|----
|| Kunta|| 768|| Sulkava|| 10|| Etelä-Savo|| 2 715|| 4.3|| 6||  || Sulkavan|| Sulkavalla
|----
|| Kunta|| 771|| Sund|| 21|| Ahvenanmaa|| 1 041|| 4.3|| 2||  || Sundin|| Sundissa
|----
|| Kunta|| 777|| Suomussalmi|| 18|| Kainuu|| 8 294|| 2.6|| 11||  || Suomussalmen|| Suomussalmella
|----
|| Kunta|| 778|| Suonenjoki|| 11|| Pohjois-Savo|| 7 313|| 3.9|| 15||  || Suonenjoen|| Suonenjoella
|----
|| Kunta|| 781|| Sysmä|| 7|| Päijät-Häme|| 4 016|| 4.6|| 9||  || Sysmän|| Sysmässa
|----
|| Kunta|| 783|| Säkylä|| 4|| Satakunta|| 7 062|| 4.6|| 16||  || Säkylän|| Säkylässä
|----
|| Kunta|| 831|| Taipalsaari|| 9|| Etelä-Karjala|| 4 760|| 4.9|| 12||  || Taipalsaaren|| Taipalsaaressa
|----
|| Kunta|| 832|| Taivalkoski|| 17|| Pohjois-Pohjanmaa|| 4 179|| 2.4|| 5||  || Taivalkosken|| Taivalkoskella
|----
|| Kunta|| 833|| Taivassalo|| 2|| Varsinais-Suomi|| 1 627|| 4.5|| 4||  || Taivassalon|| Taivassalossa
|----
|| Kunta|| 834|| Tammela|| 5|| Kanta-Häme|| 6 222|| 4.7|| 15||  || Tammelan|| Tammelassa
|----
|| Kunta|| 837|| Tampere|| 6|| Pirkanmaa|| 224 255|| 5.3|| 608||  || Tampereen|| Tampereella
|----
|| Kunta|| 844|| Tervo|| 11|| Pohjois-Savo|| 1 621|| 3.6|| 3||  || Tervon|| Tervossa
|----
|| Kunta|| 845|| Tervola|| 19|| Lappi|| 3 165|| 2.6|| 4||  || Tervolan|| Tervolassa
|----
|| Kunta|| 846|| Teuva|| 14|| Etelä-Pohjanmaa|| 5 453|| 3.5|| 10||  || Teuvan|| Teuvalla
|----
|| Kunta|| 848|| Tohmajärvi|| 12|| Pohjois-Karjala|| 4 705|| 4.3|| 10||  || Tohmajärven|| Tohmajärvellä
|----
|| Kunta|| 849|| Toholampi|| 16|| Keski-Pohjanmaa|| 3 297|| 3.3|| 5||  || Toholammen|| Toholammella
|----
|| Kunta|| 850|| Toivakka|| 13|| Keski-Suomi|| 2 400|| 4.2|| 5||  || Toivakan|| Toivakassa
|----
|| Kunta|| 851|| Tornio|| 19|| Lappi|| 21 981|| 3.4|| 38||  || Tornion|| Torniossa
|----
|| Kunta|| 853|| Turku|| 2|| Varsinais-Suomi|| 183 022|| 5.9|| 547||  || Turun|| Turussa
|----
|| Kunta|| 857|| Tuusniemi|| 11|| Pohjois-Savo|| 2 645|| 3.9|| 5||  || Tuusniemen|| Tuusniemellä
|----
|| Kunta|| 858|| Tuusula|| 1|| Uusimaa|| 38 055|| 5.8|| 113||  || Tuusulan|| Tuusulassaa
|----
|| Kunta|| 859|| Tyrnävä|| 17|| Pohjois-Pohjanmaa|| 6 757|| 3.2|| 11||  || Tyrnävän|| Tyrnävällä
|----
|| Kunta|| 886|| Ulvila|| 4|| Satakunta|| 13 446|| 4.6|| 31||  || Ulvilan|| Ulvilassa
|----
|| Kunta|| 887|| Urjala|| 6|| Pirkanmaa|| 4 846|| 4.5|| 11||  || Urjalan|| Urjalassa
|----
|| Kunta|| 889|| Utajärvi|| 17|| Pohjois-Pohjanmaa|| 2 837|| 2.9|| 4||  || Utajärven|| Utajärvellä
|----
|| Kunta|| 890|| Utsjoki|| 19|| Lappi|| 1 224|| 1.2|| 1||  || Utsjoen|| Utsjoella
|----
|| Kunta|| 892|| Uurainen|| 13|| Keski-Suomi|| 3 650|| 3.6|| 7||  || Uuraisten|| Uuraisilla
|----
|| Kunta|| 893|| Uusikaarlepyy|| 15|| Pohjanmaa|| 7 566|| 3.7|| 14||  || Uusikaarlepyyn|| Uusikaarlepyyssä
|----
|| Kunta|| 895|| Uusikaupunki|| 2|| Varsinais-Suomi|| 15 384|| 4.7|| 37||  || Uudenkaupungin|| Uudessakaupungissa
|----
|| Kunta|| 785|| Vaala|| 18|| Kainuu|| 3 057|| 2.8|| 4||  || Vaalam|| Vaalassa
|----
|| Kunta|| 905|| Vaasa|| 15|| Pohjanmaa|| 68 070|| 3.9|| 136||  || Vaasam|| Vaasassa
|----
|| Kunta|| 908|| Valkeakoski|| 6|| Pirkanmaa|| 21 105|| 4.8|| 52||  || Valkeakoskem|| Valkeakoskella
|----
|| Kunta|| 911|| Valtimo|| 12|| Pohjois-Karjala|| 2 316|| 3.1|| 4||  || Valtimom|| Valtimossa
|----
|| Kunta|| 92|| Vantaa|| 1|| Uusimaa|| 207 918|| 6.6|| 703||  || Vantaam|| Vantaalla
|----
|| Kunta|| 915|| Varkaus|| 11|| Pohjois-Savo|| 21 396|| 4.7|| 51||  || Varkauden|| Varkaudessa
|----
|| Kunta|| 918|| Vehmaa|| 2|| Varsinais-Suomi|| 2 252|| 4.6|| 5||  || Vehmaan|| Vehmaalla
|----
|| Kunta|| 921|| Vesanto|| 11|| Pohjois-Savo|| 2 155|| 3.6|| 4||  || Vesannon|| Vesannolla
|----
|| Kunta|| 922|| Vesilahti|| 6|| Pirkanmaa|| 4 402|| 4.4|| 10||  || Vesilahden|| Vesilahdella
|----
|| Kunta|| 924|| Veteli|| 16|| Keski-Pohjanmaa|| 3 246|| 3.4|| 6||  || Vetelin|| Vetelissä
|----
|| Kunta|| 925|| Vieremä|| 11|| Pohjois-Savo|| 3 746|| 3.3|| 6||  || Vieremän|| Vieremällä
|----
|| Kunta|| 927|| Vihti|| 1|| Uusimaa|| 28 482|| 5.3|| 77||  || Vihdin|| Vihdissä
|----
|| Kunta|| 931|| Viitasaari|| 13|| Keski-Suomi|| 6 613|| 3.5|| 12||  || Viitasaaren|| Viitasaarella
|----
|| Kunta|| 934|| Vimpeli|| 14|| Etelä-Pohjanmaa|| 3 054|| 3.6|| 6||  || Vimpelin|| Vimpelissä
|----
|| Kunta|| 935|| Virolahti|| 8|| Kymenlaakso|| 3 291|| 5.5|| 9||  || Virolahden|| Virolahdella
|----
|| Kunta|| 936|| Virrat|| 6|| Pirkanmaa|| 6 952|| 3.8|| 14||  || Virtojen|| Virroilla
|----
|| Kunta|| 941|| Vårdö|| 21|| Ahvenanmaa|| 420|| 4.4|| 1||  || Vårdön|| Vårdössä
|----
|| Kunta|| 946|| Vöyri|| 15|| Pohjanmaa|| 6 642|| 3.6|| 12||  || Vöyrin|| Vöyrissä
|----
|| Kunta|| 976|| Ylitornio|| 19|| Lappi|| 4 244|| 2.3|| 5||  || Ylitornion|| Ylitorniossa
|----
|| Kunta|| 977|| Ylivieska|| 17|| Pohjois-Pohjanmaa|| 14 979|| 3.6|| 27||  || Ylivieskan|| Ylivieskassa
|----
|| Kunta|| 980|| Ylöjärvi|| 6|| Pirkanmaa|| 32 186|| 4.7|| 77||  || Ylöjärven|| Ylöjärvellä
|----
|| Kunta|| 981|| Ypäjä|| 5|| Kanta-Häme|| 2 401|| 4.7|| 6||  || Ypäjän|| Ypäjällä
|----
|| Kunta|| 989|| Ähtäri|| 14|| Etelä-Pohjanmaa|| 6 053|| 3.7|| 11||  || Ähtärin|| Ähtärissä
|----
|| Kunta|| 992|| Äänekoski|| 13|| Keski-Suomi|| 19 514|| 4.7|| 47||  || Äänekosken|| Äänekoskella
|----
|}

=== Laskenta ===

==== Upload original data ====

Uploading Batman data from Silam to THL database envhealth.pubhealth

{{argument|relat1=comment|id=arg4336|type=|content=Batman-väestödatasta pitäisi simuloida tarkka väestö myös ruutuihin, joissa on alle 10 henkeä. Tämän voisi tehdä siten, että katsoo kunnittain ne ruudut, joissa on 10 (tai 10-15, jos voima ei riitä) ihmistä ja niistä laskee todennäköisyyden olla mies/nainen/alle15/15-64/65+. Sitten arvotaan ensin ikäryhmä ja sitten ehdolla ikä arvotaan sukupuoli kuntakohtaisilla todennäköisyyksillä. Näin päästään dataan, jossa on joka ruudussa näennäisesti täydellinen tieto ihmisten iästä ja sukupuolesta, eikä tarvitse miettiä tuota monisarakkeista hässäkkää laskennassa. Tästä datasta voi siis suoraan tuottaa ovariablen.|sign=--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 6. kesäkuuta 2019 kello 07.38 (UTC)}}

<rcode label="Ajettava omalla koneella">
# This is code Op_fi5810/ on page [[Pienhiukkaspitoisuuden väestöpainotettu vuosikeskiarvo#Upload original data]]

library(tidyverse)
library(thlVerse)
library(ncdf4)
# devtools::install_github("jtuomist/quiltr") # Install this version of quiltr unless you have it already

proj <- "//helfs01/documents/YMAL/Projects/Batman/"

# Concentration data (also other than PM2.5)
pm <- read.csv(
  paste0(proj,"Dataman/Data/AQ_data/SILAM_Batman/run 5, annual/R5_batman_800k_points.csv"),
  sep=";", header=TRUE
)
colnames(pm) <- tolower(colnames(pm)) # Use lower case as in database
colnames(pm)[colnames(pm)=="pm2.5"] <- "pm2_5"

# Population data
pop <- read.csv(
  paste0(proj,"Dataman/Dataprocessing/PWC & Resolution/Copy of R5_PWC_reso1km.csv"),
  sep=";",header=TRUE,dec=","
)
for(i in 9:16) {
  pop[[i]] <- as.numeric(gsub("\\.", "0", as.character(pop[[i]])))
}
colnames(pop) <- tolower(colnames(pop))
colnames(pop)[colnames(pop)=="all"] <- "popall"
pop$kunta_id[pop$kunta_id==174] <- 297 # Juankoski --> Kuopio (liittynyt)
pop$kunta_id[pop$kunta_id==442] <- 51 # Luvia --> Eurajoki (liittynyt)

# Concentration data, but not used 
# conc <- nc_open(paste0(proj,"Dataman/Data/AQ_data/SILAM_Batman/run 5, annual/R5_yearly_batman_Fin_1km_base_gfas_frp_plus_2015_PM.nc4"))
# tst <- ncvar_get(conc, varid="cnc_PM2_5")

dat <- merge(pop, pm, by.x="targetid", by.y="n")

##############################################################3
### Upload Batman Silam data to database pubhealth - pgbd.thl.fi / envhealth

con <- thlDbConnect(dbengine="postgres", database="pubhealth") # LDAP kysyy THL:n salasanan

thlWriteTable(con,dat,tablename="silam_airpol_popul",truncate=FALSE,schema="envhealth",
              owner="pubhealth_yte_admin",role="pubhealth_yte_user",grant="select")

thlWriteTable(con,pm,tablename="silam_airpol",truncate=FALSE,schema="envhealth",
              owner="pubhealth_yte_admin",role="pubhealth_yte_user",grant="select")

thlWriteTable(con,pop,tablename="silam_popul",truncate=FALSE,schema="envhealth",
              owner="pubhealth_yte_admin",role="pubhealth_yte_user",grant="select")

thlSendStatement(con,"COMMENT ON TABLE envhealth.silam_airpol IS 'Batman air pollutant concentrations from Silam model';")

thlSendStatement(con,"COMMENT ON COLUMN envhealth.silam_airpol.n IS 'identifier of the grid cell';")
thlSendStatement(con,"COMMENT ON COLUMN envhealth.silam_airpol.lon IS 'longitude of the grid cell';")
thlSendStatement(con,"COMMENT ON COLUMN envhealth.silam_airpol.lat IS 'latitude of the grid cell';")
thlSendStatement(con,"COMMENT ON COLUMN envhealth.silam_airpol.pm2_5 IS 'fine particle conc in ug/m3';")
thlSendStatement(con,"COMMENT ON COLUMN envhealth.silam_airpol.pm10 IS 'respirable particle conc in ug/m3';")
thlSendStatement(con,"COMMENT ON COLUMN envhealth.silam_airpol.no2 IS 'nitrogen dioxide conc in ug/m3';")
thlSendStatement(con,"COMMENT ON COLUMN envhealth.silam_airpol.o3 IS 'ozone conc in ppb';")
thlSendStatement(con,"COMMENT ON COLUMN envhealth.silam_airpol.so2 IS 'sulfur dioxide conc in ug/m3';")
thlSendStatement(con,"COMMENT ON COLUMN envhealth.silam_airpol.co IS 'carbon monoxide conc in ug/m3';")
thlSendStatement(con,"COMMENT ON COLUMN envhealth.silam_airpol.somo35 IS 'sum of o3 means above 35 ppb in ppb-days';")

thlSendStatement(con,"COMMENT ON TABLE envhealth.silam_popul IS 'population data used in Batman. Source: ask Antti Korhonen';")

thlSendStatement(con,"COMMENT ON COLUMN envhealth.silam_popul.kunta_id IS 'identifier of the municipality';")
thlSendStatement(con,"COMMENT ON COLUMN envhealth.silam_popul.maakunta_id IS 'identifier of the district';")
thlSendStatement(con,"COMMENT ON COLUMN envhealth.silam_popul.grd_id IS 'identifier of the grid cell';")
thlSendStatement(con,"COMMENT ON COLUMN envhealth.silam_popul.id_nro IS 'ask Antti Korhonen';")
thlSendStatement(con,"COMMENT ON COLUMN envhealth.silam_popul.x_centroid_eureffin IS 'ask Antti Korhonen';")
thlSendStatement(con,"COMMENT ON COLUMN envhealth.silam_popul.y_centroid_eureffin IS 'ask Antti Korhonen';")
thlSendStatement(con,"COMMENT ON COLUMN envhealth.silam_popul.x_wgs84 IS 'longitude of central point of grid cell?';")
thlSendStatement(con,"COMMENT ON COLUMN envhealth.silam_popul.y_wgs84 IS 'latitude of central point of grid cell?';")
thlSendStatement(con,"COMMENT ON COLUMN envhealth.silam_popul.popall IS 'total population in cell';")
thlSendStatement(con,"COMMENT ON COLUMN envhealth.silam_popul.gt9 IS 'total population in cell if > 9';")
thlSendStatement(con,"COMMENT ON COLUMN envhealth.silam_popul.lt10 IS 'total population in cell if < 10';")
thlSendStatement(con,"COMMENT ON COLUMN envhealth.silam_popul.men IS 'number of men in cell if gt9';")
thlSendStatement(con,"COMMENT ON COLUMN envhealth.silam_popul.women IS 'number of men in cell if gt9';")
thlSendStatement(con,"COMMENT ON COLUMN envhealth.silam_popul.under15_years IS 'number of people <15 a in cell if gt9';")
thlSendStatement(con,"COMMENT ON COLUMN envhealth.silam_popul.between15_64_years IS 'number of people 15-64 a in cell if gt9';")
thlSendStatement(con,"COMMENT ON COLUMN envhealth.silam_popul.over65_years IS 'number of people >65 a in cell if gt9';")
thlSendStatement(con,"COMMENT ON COLUMN envhealth.silam_popul.inputid IS 'ask Antti Korhonen';")
thlSendStatement(con,"COMMENT ON COLUMN envhealth.silam_popul.targetid IS 'cell id used to merge with conc data';")

#dbi <- thlDbInfo("pubhealth", dbengine="postgresql")
#thlDbQuery(dbi,"SELECT * FROM INFORMATION_SCHEMA.COLUMNS WHERE TABLE_SCHEMA = 'envhealth' AND TABLE_NAME = 'silam_airpol';")

# Download metadata from database

fields  <- dbGetFields(con, schema="envhealth",name="silam_airpol")
paste0(fields$COLUMN_NAME, " (", fields$TYPE_NAME,"): ",fields$REMARKS)

fields_popul <- dbGetFields(con, schema="envhealth",name="silam_popul")
paste0(fields_popul$COLUMN_NAME, " (", fields_popul$TYPE_NAME,"): ",fields_popul$REMARKS)

thlDbDisconnect(con)

#############################################3
### Examples of table creation and permission adjustment
# 
# thlSendStatement(con,"alter table valvontayksikot owner to pubhealth_yte_admin")
# thlSendStatement(con,"drop table envhealth.valvontayksikko_kunta")
#
# thlWriteTable(con,alakoodit,tablename="valvontayksikko_kunta",schema="envhealth",owner="pubhealth_yte_admin",role="pubhealth_yte_user",grant="select")
# thlWriteTable(con,lisatiedot,tablename="valvontayksikko_lisatieto",schema="envhealth",owner="pubhealth_yte_admin",role="pubhealth_yte_user",grant="select")
#
# thlSendStatement(con,"alter table envhealth.valvontayksikot owner to pubhealth_yte_admin")
# thlSendStatement(con,"alter table envhealth.valvontayksiko_kunta owner to pubhealth_yte_admin")
# thlSendStatement(con,"alter table envhealth.valvontayksikko_lisatieto owner to pubhealth_yte_admin")
# 
# thlSendStatement(con,"grant select on table envhealth.valvontayksikot to pubhealth_yte_user")
# thlSendStatement(con,"grant select on table envhealth.valvontayksikko_kunta to pubhealth_yte_user")
# thlSendStatement(con,"grant select on table envhealth.valvontayksikko_lisatieto to pubhealth_yte_user")
</rcode>

==== Upload aggregate data to Sotkanet ====

This code produces Sotkanet indicator 678 (Pienhiukkaspitoisuuden väestöpainotettu vuosikeskiarvo).

<rcode label="Ajettava omalla koneella">
# this is code Op_fi5810/ on page [[Pienhiukkaspitoisuuden väestöpainotettu vuosikeskiarvo#Upload aggregate data to Sotkanet]]

library(thlVerse)
library(quiltr)

# Download Batman Silam data from THL database

dbi <- thlDbInfo("pubhealth", dbengine="postgresql")
dat <- thlDbQuery(dbi,"SELECT * FROM envhealth.silam_airpol_popul;")

# Download administrative region data from Quiltdata.org database

admin_regions <- qload("jtuomsto/thl", "admin_regions") # Make sure that you get the newest version with YMPARISTOTERVEYS regions!

tmp <- admin_regions[admin_regions$category=="KUNTA",]
tmp$kunta_id <- tmp$KUNTA_id
dat <- merge(dat, tmp, all.x=TRUE)

## There are differences in population subgroups between districts. However, we don't pay attention to this now.
# aggregate(dat[10:17], by=dat["MAAKUNTA"], sum)

#' pwc produces a population-weighted average concentration
#' @param dat data.frame
#' @param conc string name for concentration column
#' @param pop sting name for population column
#' @param bycol vector of column names to aggregate by
#' @param coord string vector of two for x and y coordinates
#' @return data.frame

pwc <- function(dat, conc, pop, bycol, coord) {
  dat[[conc]] <- dat[[conc]] * dat[[pop]]
  out <- aggregate(dat[c(conc, pop)], by=dat[bycol],sum)
  out[[conc]] <- out[[conc]] / out[[pop]]
  
  out <- merge(
    out,
    aggregate(dat[coord], by=dat[bycol],mean)
  )
  out <- data.frame(
    Alue = bycol[1],
    out
  )
  colnames(out) <- c("Alue","Aluenimi","Aluekoodi","Arvo","Paino","X","Y")
  return(out)
}

out <- rbind(
  pwc(dat, "pm2_5", "popall", c("KUNTA","KUNTA_id"), c("x_wgs84","y_wgs84")), # title is lowercase, KUNTA is uppercase
  pwc(dat, "pm2_5", "popall", c("MAA","MAA_id"), c("x_wgs84","y_wgs84")),
  pwc(dat, "pm2_5", "popall", c("MAAKUNTA","MAAKUNTA_id"), c("x_wgs84","y_wgs84")),
  pwc(dat, "pm2_5", "popall", c("MAAKUNTA_2018","MAAKUNTA_2018_id"), c("x_wgs84","y_wgs84")),
  pwc(dat, "pm2_5", "popall", c("YMPARISTOTERVEYS","YMPARISTOTERVEYS_id"), c("x_wgs84","y_wgs84")),
  pwc(dat, "pm2_5", "popall", c("SAIRAANHOITOPIIRI","SAIRAANHOITOPIIRI_id"), c("x_wgs84","y_wgs84")),
  pwc(dat, "pm2_5", "popall", c("ALUEHALLINTOVIRASTO","ALUEHALLINTOVIRASTO_id"), c("x_wgs84","y_wgs84")),
  pwc(dat, "pm2_5", "popall", c("ELY-KESKUS","ELY-KESKUS_id"), c("x_wgs84","y_wgs84")),
  pwc(dat, "pm2_5", "popall", c("ERVA","ERVA_id"), c("x_wgs84","y_wgs84")),
  pwc(dat, "pm2_5", "popall", c("NUTS1","NUTS1_id"), c("x_wgs84","y_wgs84")),
  pwc(dat, "pm2_5", "popall", c("SEUTUKUNTA","SEUTUKUNTA_id"), c("x_wgs84","y_wgs84")),
  pwc(dat, "pm2_5", "popall", c("SUURALUE","SUURALUE_id"), c("x_wgs84","y_wgs84"))
)

out <- data.frame( # all small letters for database column names
  vuosi = 2015,
  alue = out$Alue,
  aluekoodi = out$Aluekoodi,
  sukupuoli = 4,
  mittari = 678,
  mittarin_arvo = out$Arvo,
  paivamaara = "6.6.2019",
  stringsAsFactors = FALSE
)

con2 <- thlDbConnect(dbengine="postgres", database="common") # LDAP kysyy THL:n salasanan

thlWriteTable(con2, dat=out, tablename="indikaattori_678", append=TRUE, truncate=FALSE,
              schema="sotkanet_lataus",batch_size=10000,role="public_sotkanet_reader",grant="select")

# Check that data was uploaded successfully.
#tst <- thlDbQuery(con2,"SELECT * FROM sotkanet_lataus.indikaattori_678;")

thlDbDisconnect(con2)

if(FALSE) {
  # Print graphs of various aggregates
  
  ggplot(dat[dat$title %in% c("Helsinki","Hanko","Kirkkonummi"),], aes(x=lon, y=lat,color=PM2_5))+geom_point()
  
  # Plot concentrations on "map" (chloropleth maps are not yet available)
  
  ggplot(pwc(dat, conc="PM2.5", pop="all", bycol=c("KUNTA","MAAKUNTA"), coord=c("x_wgs84","y_wgs84")),
         aes(x=x_wgs84, y=y_wgs84, color=PM2.5))+geom_point(shape=15)+
    scale_color_gradient(low="green",high="red")
  
  ggplot(pwc(dat, conc="PM2.5", pop="all", bycol=c("MAAKUNTA"), coord=c("x_wgs84","y_wgs84")),
         aes(x=x_wgs84, y=y_wgs84, color=PM2.5))+geom_point(shape=15)+
    scale_color_gradient(low="green",high="red")
  
  ggplot(pwc(dat, conc="PM2.5", pop="all", bycol=c("ERVA"), coord=c("x_wgs84","y_wgs84")),
         aes(x=x_wgs84, y=y_wgs84, color=PM2.5))+geom_point(shape=15)+
    scale_color_gradient(low="green",high="red")
  
  ggplot(pwc(dat, conc="PM10", pop="all", bycol=c("KUNTA"), coord=c("x_wgs84","y_wgs84")),
         aes(x=x_wgs84, y=y_wgs84, color=PM10))+geom_point(shape=15)+
    scale_color_gradient(low="green",high="red")
  
  ggplot(pwc(dat, conc="O3", pop="all", bycol=c("KUNTA"), coord=c("x_wgs84","y_wgs84")),
         aes(x=x_wgs84, y=y_wgs84, color=O3))+geom_point(shape=15)+
    scale_color_gradient(low="green",high="red")
}
</rcode>

==== Sotearvioinnin koodi pienhiukkasista ====

<rcode>
# This is code Op_fi5810/ on page [[Ympäristöterveysindikaattori]]

library(rvest) # For html import

tx <- function(x, prec = 2) gsub("\\.", ",", as.character(signif(x, prec))) # Converts numbers to nice Finnish format
write(
  "Sote-arviointi, hyvinvointi ja terveys: ympäristöterveyden osa-alue\n\n",
  file="sotearviointi.txt"
)
# Fetch data from Yhteistyötilat.
dat <- html_table(read_html("https://yhteistyotilat.fi/wiki08/x/SLHFAg"))[[3]] # Pienhiukkaspitoisuuden väestöpainotettu vuosikeskiarvo
colnames(dat) <- c("Alue","Mid","Municipality","Pid","Province","Pop","PM",
                   "Daly","Comment","Genetive","Adessive")

for(i in c(2,4,6,7,8)) dat[[i]] <- as.numeric(gsub(" ", "", dat[[i]]))

# Data about disease burden of PM2.5 from Lehtomäki et al 2018 https://doi.org/10.3390/ijerph15040736
mort <- "1600 - 2000"
daly <- 26000

for(i in sort(unique(dat$Pid))) {
  j <- (1:nrow(dat))[dat$Pid==i & dat$Alue=="HE-maakunta"]
  mk <- dat$Province[j]
  ka <- sum(dat$Pop * dat$PM / sum(dat$Pop))
  kam <- dat$PM[j]
  s1 <- paste("Pienhiukkaset ovat Suomessakin kaikkein merkittävin ympäristötekijä, joka aiheuttaa ",
  "terveyshaittaa. Pienhiukkaset ovat pääasiassa peräisin liikenteestä ja puun pienpoltosta. ",
  "Myös energiantuotanto ja teollisuus ovat suurehkoja lähteitä mutta niiden ominaispäästöt ",
  "ovat pienet (eli tuotantolaitokset puhdistavat jo tehokkaasti päästöjään) ja päästöt ",
  "tyypillisesti leviävät korkeista piipuista laajalle aiheuttamatta asutuskeskuksiin korkeita ",
  "pitoisuuksia. Muita kuin polttoperäisiä päästölähteitä ovat mm. katupöly varsinkin keväisin, ",
  "maatalouden pölyt sekä monista hajalähteistä syntyvät orgaaniset hiilivedyt, jotka ",
  "muuttuvat hiukkasiksi vasta ilmakehässä.\n",
  sep="")
  
  s2 <- paste(
    "Pienhiukkaspitoisuuksien vuosikeskiarvo on arvioitu kunnittain THL:n koordinoimassa ",
    "tutkimushankkeessa vuodelle 2015. Tämä on hyvä haitan mittari, koska tyypilliset ",
    "terveyshaitat kuten sydäntaudit, krooninen bronkiitti ja keuhkosyöpä kehittyvät ",
    "pitkäaikaisen altistuksen seurauksena. Kansainvälisesti verrattuna Suomen ",
    "pienhiukkaspitoisuudet ovat pienet, mutta silti niiden arvioidaan aiheuttavan ",
    tx(daly),
    " terveen elinvuoden menetyksen tai vastaavasti ",
    mort,
    " kuolemantapausta ",
    "(Lehtomäki ym., 2018 https://doi.org/10.3390/ijerph15040736).\n",
    sep=""
  )
  
  s3 <- "Väestöpainotettu pienhiukkaspitoisuus oli "
  s4 <- paste(
    dat$Adessive[j],
    ifelse(
      kam < 0.8*ka ," pieni ", 
      ifelse(kam < 1.2*ka, 
             " keskimääräinen ", 
             " suomalaisittain suurehko "
      )
    ),
    " (", tx(kam), " µg/m3)",
    sep=""
  )
  s5 <- paste(", kun koko maan keskiarvo oli ", tx(ka), " µg/m3 (Sotkanet, id=678)", sep="")
  s6 <- ". Päästölähteet ja asutus keskittyvät tyypillisesti samoille alueille. Koko maan keskiarvo ylittyi "
  s7 <- dat[dat$PM > ka & dat$Alue=="HE-maakunta",]
  s7 <- s7[order(-s7$PM),]#[1:min(4,nrow(s7)),]
  s7 <- paste(s7$Adessive, " (", tx(s7$PM)," µg/m3)",sep="")
  s7 <- paste(s7, c(rep(", ", length(s7)-2), " ja ", ""), sep="", collapse="")
  s7 <- paste(s7, " (Sotkanet, id=678). ", sep="")
  
  s8 <- paste(
    dat$Genetive[j],
    " kunnista korkeimmat pitoisuudet olivat ",
    sep=""
  )
  s9 <- dat[dat$Pid == i & dat$Alue=="Kunta", ]
  s9 <- s9[order(-s9$PM),][1:4,]
  s9 <- paste(s9$Adessive, " (", tx(s9$PM)," µg/m3)",sep="")
  s9 <- paste(s9, c(rep(", ", length(s9)-2), " ja ",""), sep="", collapse="")
  s9 <- paste(s9, " (Sotkanet, id=678). ", sep="")
  
  s10 <- "Valtakunnallisesti suurin pitoisuus oli "
  s11 <- dat[dat$Alue=="Kunta",]
  s11 <- s11[order(-s11$PM)[1],]
  s11 <- paste(s11$Adessive, " (", tx(s11$PM)," µg/m3).",sep="")
  
  s12 <- paste(" ", dat$Comment[j], " ")
  
  expofr <- dat$Pop[j]*dat$PM[j]/sum(dat$Pop[dat$Alue=="HE-maakunta"]*dat$PM[dat$Alue=="HE-maakunta"])
#  s13 <- dat$Daly[j]/sum(dat$Daly[dat$Alue=="HE-maakunta"])
  s13 <- paste(
    "\nSuomessa pienhiukkasten aiheuttamasta tautitaakasta ",
    cut(expofr, breaks=c(0,0.03,0.06,0.09,0.12,0.18,0.23,0.29,0.39,0.54,0.7,1),labels=c(
      "alle kolmaskymmenesosa",
      "kahdeskymmenesosa",
      "alle kymmenesosa",
      "noin kymmenesosa",
      "noin seitsemäsosa",
      "noin viidesosa",
      "noin neljäsosa",
      "noin kolmasosa",
      "noin puolet",
      "yli puolet",
      "suurin osa"
    )), " (", tx(expofr*100), " %) syntyy ", dat$Adessive[j],
    ", eli siellä menetetään noin ",
    tx(expofr*daly),
    " tervettä elinvuotta pienhiukkasten takia. ",
    sep="")
  hel <- (1:nrow(dat))[dat$Municipality=="Helsinki"]
  s14 <- paste(
    "Helsingissä tämä luku on noin ",
    tx(daly*dat$Pop[hel]*dat$PM[hel]/sum(dat$Pop[dat$Alue=="Kunta"]*dat$PM[dat$Alue=="Kunta"])),
    " eli merkittävä osa koko Suomen tautitaakasta (",
    tx(daly),
    " haittapainotettua elinvuotta). ",
    "Tautitaakka on arvioitu syyosuusmenetelmällä (http://en.opasnet.org/w/HIA). ",
    "Epävarmuudet ovat melko suuria ja liittyvät annosvasteen muotoon pienillä pitoisuuksilla, ",
    "kilpailevien syytekijöiden rooliin kokonaisuudessa sekä pienhiukkaspitoisuuden ",
    "arviointiin käytettyjen mallien epävarmuuksiin. Siitä ei kuitenkaan ",
    "ole epävarmuutta, etteivätkö pienhiukkasten haittavaikutukset Suomessa olisi merkittäviä ",
    "ja niiden vähentäminen tarpeellista.",
    sep=""
  )
  
  write(
    paste("\n\n",mk,"\n",s1,s2,s3,s4,s5,s6,s7,s8,s9,s10,s11,s12,s13,s14,sep=""),
    file="sotearviointi.txt",
    append=TRUE
  )
}
</rcode>

== Katso myös ==

* Tämä sivu oli alunperin [https://yhteistyotilat.fi/wiki08/x/SLHFAg Yhteistyötiloissa].

{{ympäristöterveysindikaattori}}