Lähdekoodi sivulle Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia

Opetus- ja kulttuuriministeriö 
Undervisnings- och kulturministeriet 
Opetus- ja kulttuuriministeriö 
Undervisnings- och kulturministeriet 
Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia 
OKM-KIDEOpetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2013:9 

Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia 


OKM-KIDE 

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2013:9 

Opetus- ja kulttuuriministeriö • Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto • 2013 


Undervisnings- och kulturministeriet • Kultur-, idrotts- och ungdomspolitiska avdelningen • 2013 


Opetus- ja kulttuuriministeriö / Undervisnings- och kulturministeriet 
Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osasto / 
Kultur-, idrotts- och ungdomspolitiska avdelningen 
PL / PB 29, 00023 Valtioneuvosto / Statsrådet 
http://www.minedu.fi 
http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut 


Taitto / Ombrytning: Erja Kankala, opetus- ja kulttuuriministeriö 
Kansikuva / Omslagbild: rodeo.fi (KirstyPargeter) 


ISBN 978-952-263-211-1(PDF) 
ISSN-L 1799-0343 
ISSN 1799-0351 (PDF) 


Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja / Undervisnings- och kulturministeriets publikationer 2013:9 



== 1 Johdanto == 

Suomalainen yhteiskunta digitalisoituu nopeasti. Tietoon, osaamiseen ja avoimuuteen perustuvan tietoyhteiskunnan 
tasapainoinen kehittäminen on kaikkien etu, mutta samalla haastava toteuttaa. Opetus-, tiede-, 
kulttuuri-, liikunta- sekä nuorisotyö- ja politiikan alalla erilaisten teknologiaa hyödyntävien kehitys- ja 
innovointihankkeiden lukumäärä on suuri. Keskeisenä haasteena on edistää monipuolista ja -muotoista uutta 
luovaa toimintaa, ja samalla huolehtia siitä, että kehityksen suunta tuottaa opetuksen ja kulttuurialan toimijoita 
sekä kaikkia kansalaisia paremmin saavuttavia palveluita, sujuvampia ja tehokkaampia toimintamalleja 
sekä elinkeinoelämän ja oman arjen innovaatioita. Nopeasti uusia mahdollisuuksia luotaavien pilottien ja 
kokeiluympäristöjen tukemisen rinnalla on olennaisen tärkeää huolehtia digitaalisen yhteiskunnan perustasta, 
sen rakentamista vakaista järjestelmistä ja yhteentoimivasta tiedosta. Tämä tarkoittaa sitkeää yhteistyötä poikki 
toimialojen tehokkuuden parantamiseksi ja tarvittavan osaamisen hyödyntämiseksi. 

Opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin alueella muutoksella on ollut monia vaikutuksia. Jotkut asiat ovat 
muuttuneet nopeasti, toisissa kehitystä on tapahtunut hitaammin. Suurelta osin muutos on ollut positiivista. 
Koulutuksen sähköinen yhteishaku tavoitti käynnistyessään 97 % hakijoista. Kirjastojen tietoyhteiskuntaan 
osallistavat palvelut ja toimintamuodot tavoittavat suuren osan kansalaisista. Tieto- ja viestintätekniikan monipuolinen 
hyödyntäminen opetuksen ja oppimisen tukena on kehittynyt hitaammin, ja uusien pedagogisten 
toimintamallien ja -muotojen omaksuminen vaatii edelleen aikaa. Osa kehityksestä ei ole ollut kuitenkaan 
toivottua. Erot digitaalisten palvelujen hyödyntämisessä kuntien, koulujen, ja monen muun toimijan välillä 
ovat lisääntyneet. Digitaalisten palvelujen tasa-arvoista saavutettavuutta on siten tarpeen parantaa kansallisin, 
alueellisin ja paikallisin toimin kaikilla ministeriön toimialoilla ja eri käyttäjäryhmien keskuudessa. 

Suurten tietomäärien analysointi ja käsittelyn automatisointi on mahdollistanut täysin uusien asioiden 
havaitsemisen ja tiedon tuottamisen niin tutkimuksessa kuin kansalaisten oman päätöksenteon ja toiminnan 
tukena. Pilvipalvelujen tarjonta on tuonut uusia palveluja ja liiketoimintamahdollisuuksia kaikkialle. 
Työelämässä on jo pitkään hyödynnetty teknologiaa ja sähköisiä palveluita. Sähköinen hallinto on lisännyt 
kansalaisten mahdollisuutta saada informaatiota, tehostanut julkisia palveluja ja parantanut niiden laatua sekä 
tarjonnut kansalaisille uusia osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia. 

Sähköisen maailman palveluista ja laitteista on tullut monelle luonteva arjen jatke. Lapset, nuoret ja jo 
aikuisikään ehtineet ovat eläneet koko ikänsä keskellä teknologian murrosta. Erilaisuus, yksilöllisyys, tasa-arvo 
ja yhteisöllisyys ovat saaneet uusia sisältöjä ja muotoja. Tieto, osaaminen, verkostot, uudet toimintamallit ja 
vuorovaikutus sekä eri mediat edellyttävät jokaiselta jatkuvasti valmiuksia oman osaamisensa päivittämiseen. 
Työelämässä digitaalisuuden haaste on vielä laajempi osaamisen, tiedon ja palvelujen liikkuessa organisaatioissa, 
niiden välillä ja maasta toiseen. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategian tavoitteena on vahvistaa kansalaisten osaamista, luovuutta ja 
aktiivisuutta sekä parantaa tieto- ja palveluintensiivistä osaamista eri ammattien, liiketoiminnan, hallinnon ja 
kansalaistoiminnan tueksi. Lisäksi strategialla tuetaan digitaalisten palvelujen tuotantoa opetuksen, tieteen, 
kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön sektoreilla. Strategia täydentää myös muiden ministeriöiden toimialoilla 
tapahtuvaa vastaavaa kehitystä. Osa haasteista koskee yksinomaan opetus- ja kulttuuriministeriön toimialoja, 
osa edellyttää laajaa yhteistyötä. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia koostuu kahdesta toisiaan täydentävästä tavoitekokonaisuudesta. 
Niitä ovat 1. osaaminen ja osallisuus, sekä 2. digitaaliset sisällöt ja palvelut. Tavoitteiden alle on koottu 
useita samansuuntaisia toimenpiteitä, yhteensä yhdeksäksi toimenpidekoriksi. Strategiaan sisällytetyt toimenpiteet 
koostuvat jo käynnistyneistä tai suunnitteluvaiheessa olevista kokonaisuuksista. Strategia on myös 
itseään täydentävä. Uusien toimenpidekorien sisällyttäminen edellyttää päätöksiä tavoitteista, resursseista ja 
ohjauksesta samansuuntaisen ja koko elinkaaren huomioivan toiminnan tukemiseksi. 

Älystrategia kokoaa yhteen opetus- ja kulttuuriministeriön erilaiset digitaalisuutta 
hyödyntävät toimet. Edellisen yhtä kokoavan strategian laatimisesta on tullut kuluneeksi jo lähes 10 vuotta. 



== 2 Tausta == 

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelman mukaan 
ministeriöt laativat toimialansa älystrategian 
ja huolehtivat sen toimeenpanosta ja seurannasta. 
Älystrategiatyön koordinointivastuu on liikenne- ja 
viestintäministeriöllä (Hallitusohjelman toimeenpanosuunnitelma). 
Ministeriöiden KIDE-ohjelmat 
ovat hallitusohjelmassa tarkoitettuja älystrategioita, 
joilla edistetään tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävien 
ratkaisujen käyttöönottoa. KIDE koostuu 
sanoista kasvu, innovaatiot, digitaaliset palvelut ja 
evoluutio. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategian 
(OKM-KIDE) tarkoituksena on koota yhteen toimet 
tietoyhteiskunnassa tarvittavan osaamisen, digitaalisten 
sisältöjen saavutettavuuden, käyttäjälähtöisten 
palvelujen ja järjestelmien sekä toimintamallien edistämiseksi 
vuosina 2013–2016. 

Älystrategiatyön tavoitteena on kehittää opetus- 
ja kulttuuriministeriön toimialoja kokonaisuutena. 
Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen opetus- 
ja kulttuuriministeriön toimialoilla kiinnittyy 
erityisesti osaamiseen ja osallisuuteen, palvelu- ja 
tietoinfrastruktuuriin, digitaalisiin sisältöihin sekä 
yhteistyöhön ja uusien toimintamallien edistämiseen. 
Älystrategian toimenpidekorit ja kehittämiskohteet 
muodostavat OKM-KIDE -ohjelman. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia 
perustuu hallitusohjelman linjauksiin, Euroopan 
unionin Digitaalisen agendan tavoitteisiin sekä valtioneuvoston 
aiheeseen liittyviin periaatepäätöksiin ja 
lainsäädäntöön. Taustalla vaikuttavat myös opetus- ja 
kulttuuriministeriön ja usean ministeriön yhteistyössä 
laatimat muut keskeiset strategiat, suunnitelmat ja 
ohjelmat. 

=== Hallitusohjelma ===

Hallituksen ohjelman (2011) mukaan Suomi on 
avoin, oikeudenmukainen ja rohkea. Suomen menestyksen 
ja hyvinvoinnin kasvu on riippuvainen laajasta 
sivistyksestä, ammattitaidosta ja korkeasta osaamisesta 
sekä kansainvälistä kärkeä olevasta tutkimus-, 
kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta. Osaamiseen ja 
luovuuteen perustuva suomalaisen työn kilpailukyky 
edellyttää toimivaa koulutusjärjestelmää. Sivistys on 
oma päämääränsä. Hallitus on asettanut tavoitteekseen 
nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi 
kansaksi vuoteen 2020 mennessä. 

Hallitusohjelman mukaan tieto- ja viestintätekniikan 
hyödyntämistä koulutuksessa vahvistetaan. 
Perusopetuksen järjestämisen lähtökohtina ovat laadukas 
ja turvallinen lähikoulu sekä yhtenäinen peruskoulu. 
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 
uudistetaan vuoteen 2016 mennessä. Toisen asteen 
koulutuksessa lisätään joustavuutta oman opinpolun 
rakentamiseen ja monipuolistetaan opetusmenetelmiä. 
Lukioissa valmistellaan mm. tieto- ja viestintätekniikan 
käyttöönottoa asteittain ylioppilaskirjoituksissa. 

Aiemmin ja muualla opitun tunnistamista ja tunnustamista 
edistetään kaikessa koulutuksessa perusasteelta 
aikuiskoulutukseen. Koulutuksen avoimuutta ja 
elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita 
kehitetään. Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, 
vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä tehostetaan, 
korkeakouluille luodaan yhteisiä yritysten kanssa 
tehtävän tutkimusyhteistyön muotoja ja yliopistojen 
ja ammattikorkeakoulujen niiden erilaisia profiileja 
tukevaa tutkimusyhteistyötä lisätään. Kansallista tutkimusinfrastruktuuripolitiikkaa 
edistetään. 

Hallitusohjelmassa todetaan, että kirjastoja kehitetään 
vastaamaan tietoyhteiskunnan haasteisiin 
ja kirjastojen, museoiden ja julkisten taidelaitosten 
digitoitujen aineistojen avaamista kansalaisten vapaaseen 
käyttöön edistetään. Jokaiselle lapselle ja 
nuorelle taataan edellytykset ja pääsy osallisuuteen 
tietoyhteiskunnassa. 

Julkisen tiedon hyödyntämistä tuetaan avaamalla 
tietovarantoja kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen, 
viranomaisten, tutkimuksen ja koulutuksen hyödynnettäviksi. 
Julkishallinnon sähköistä asiointia ja 
palveluita kehitetään asiakaslähtöisesti. Sähköisten 
palveluiden esteettömyys turvataan ja ikääntyvän 
väestön erityistarpeet huomioidaan. Lisäksi hallitusohjelmassa 
todetaan, että hallitus kehittää kulttuurisen 
moninaisuuden tunnistavaa kulttuuripolitiikkaa, 
jossa kulttuuri on kaikkien kansalaisten tavoitettavissa 
ja erityistoimilla parannetaan osallisuutta kulttuuriin 
nyt ulkopuolelle jäävissä ryhmissä. 

Suomalaista elinkeinorakennetta monipuolistetaan 
ja vahvistetaan. Perinteisten vahvuuksien kehittämisen 
lisäksi rakennetaan uusia kasvualoja teollisuudessa, 
palveluissa ja luovilla aloilla. Hallitusohjelman mukaan 
luovien aineistojen luvatonta käyttöä kitketään 
tiedotuksen keinoin sekä kehittämällä lainsäädäntöä ja 
tehostamalla sen täytäntöönpanoa. Myös tekijänoikeusalan 
koulutusta, tutkimusta ja neuvontaa lisätään. 


=== EU:n digitaalinen agenda  ===
Digitaalinen agenda (COM(2012) 784) linjaa Eurooppa 
2020 -strategian tietoyhteiskunta- ja viestintäpolitiikkaa. 
Agendan ensisijaisena tavoitteena on 
kehittää Euroopasta maailmanlaajuinen ja kilpailukykyinen 
digitaalitoimija vuoteen 2020 mennessä. Yksi 
keskeisistä asioista on digitaalisten sisämarkkinoiden 
luominen ja Euroopan talouden kasvun vauhdittaminen 
digitaalisin keinoin. Keskeisiä toimia ovat osaamisen 
ja tietoisuuden lisääminen digitaalitaloudesta, 
edistyneen sähköisen infrastruktuurin rakentaminen 
sekä yrittäjyyden ja alan eurooppalaisten toimijoiden 
verkostoitumisen edistäminen. 


Agendan osia ovat 

1. Yhteiset digitaaliset sisämarkkinat, 

2. Yhteensopivuus ja standardit, 

3. Luottamus ja turvallisuus, 

4. Tutkimus-, tuotekehitys ja innovaatiot, 

5. Digitaalinen lukutaito, tekniset taidot ja osallisuus, 

6. Tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen laajasti yhteiskunnassa. 

Agendaan sisältyy tavoitteita, joilla kannustetaan 
jäsenmaita kehittämään tulevaisuuden osaamista ja 
lisätään koulutuksen avoimuutta, vahvistetaan alan 
tutkimusta, tuotekehitystä ja innovaatioita sekä varmistetaan 
kaikkien kansalaisten osallistuminen yhteiskunnan 
toimintaan.

=== Yhteydet muuhun kehittämiseen === 

Vuonna 2011 voimaan tulleen tietohallintolain 
(634/2011) ja tulevan JulkICT-strategian tarkoituksena 
on tehostaa julkisen hallinnon toimintaa sekä 
parantaa julkisia palveluja ja niiden saatavuutta. Laki 
painottuu julkisen hallinnon eli valtion ja kuntien 
tietojärjestelmien yhteentoimivuuden lisäämiseen. 
Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategiaa viedään 
sen toimialoilla käytettävän tieto- ja palveluinfrastruktuurin 
tasolle hyödyntämällä julkisen hallinnon 
kokonaisarkkitehtuuria sekä ministeriön kohdealueen 
ja sen osa-alueiden arkkitehtuuria. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategialla on 
vahvat yhteydet EU:n digitaalisen agendan kansalliseen 
toteuttamisohjelmaan, Sähköisen asioinnin ja 
demokratian vauhdittamisohjelmaan (SADe-ohjelma 
2009–2015), Tutkimus- ja innovaationeuvoston 
koulutus-, tutkimus- ja innovaatiopoliittiseen linjaraporttiin 
2011–2015, opetus- ja kulttuuriministeriön 
ja työ- ja elinkeinoministeriön laatimaan tutkimus- 
ja innovaatiopoliittiseen toimintaohjelmaan ”Suomi 
osaamispohjaiseen nousuun” (12.12.2012) sekä 
ICT2015 -työryhmän raporttiin ”21 polkua Kitkattomaan 
Suomeen” (17.1.2013). 


== 3 Älystrategian (OKM-KIDE) läpäisevät linjaukset ==

OKM-KIDE 
Opetus ja kulttuuriministeriö 
Toimintamallien ja toimintakulttuurin uudistaminen 
Kestävän kehityksen edistäminen 
Osaaminen ja osallisuus Digitaaliset sisällöt ja palvelut 

=== Toimintamallien ja toimintakulttuurin uudistaminen === 

Uudet toimintamallit ja arvoketjut yhdistävät osaavat 
kansalaiset, tehokkaan hallinnon, aktiivisen kolmannen 
sektorin ja kilpailukykyiset yritykset. Julkisen 
ja yksityisen sektorin kumppanuuksien rinnalla 
vahvistuvat myös uudet julkisen sektorin toimijoiden 
kumppanuudet sekä kansalaisten ja kolmannen 
sektorin vahva rooli palvelujen ja tiedon tuottamisen 
osapuolina ja kehittäjäyhteisöjen jäseninä. Digitaaliset 
palvelut ja tietoverkot luovat uudenlaisia mahdollisuuksia 
kehittää ketteriä, saavutettavia ja osallistavia 
tapoja toimia sekä tuovat yhteen erilaisia toimintakulttuureja. 

Yhteistyörakenteiden kehittäminen ja innovaatiokeskittymien 
muodostumisen tukeminen ovat 
avain sekä toimialarakenteen monipuolistamiseen, 
laajasti sovellettavien tuotteiden ja palveluiden 
kehittämiseen että uuden tiedon tuottamiseen ja 
osallistavan yhteiskunnan rakentamiseen. Myös opetus- 
ja kulttuuriministeriön oman älystrategian toimeenpanossa 
hyödynnetään laajaa verkostoitumista, 
erikoisosaamista sekä julkisen hallinnon avoimuutta 
edistäviä toimintatapoja. 

Nopeasti uusia mahdollisuuksia luotaavien pilottien 
ja kokeiluympäristöjen tukemisen rinnalla on 
olennaisen tärkeää huolehtia digitaalisen yhteiskunnan 
perustasta. Tämä tarkoittaa sitkeää yhteistyötä 
toimialojen sisällä ja välillä tietojen, palvelujen ja 

järjestelmien yhteentoimivuuden vahvistamiseksi, 
elinkaarimallien rakentamiseksi, tehokkuuden parantamiseksi 
ja tarvittavan osaamisen hyödyntämiseksi. 
Digitalisoituminen ja verkostomaiset tuotanto- ja 
toimintatavat edellyttävät myös uudenlaista osaamista 
mm. tekijänoikeuksista ja jo tunnistetuilla kasvualoilla. 


=== Kestävän kehityksen edistäminen ===
 
Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategia edistää 
ekologista, sosiaalista, taloudellista ja kulttuurista 
kestävää kehitystä. Kulutuksen suuntautuminen aineettomiin 
hyödykkeisiin ja palveluihin vahvistaa ns. 
puhtaan teknologian hyödyntämistä yhteiskunnassa. 
Sosiaalinen kestävyys ilmenee ihmisten hyvinvointina, 
turvallisuutena, luottamuksena ja omaehtoisena 
elämänhallintana. Älystrategian toimenpiteillä edistetään 
kestäviä tuotantotapoja (mm. ekotehokuus) sekä 
sosiaalista hyvinvointia vahvistavia sähköisiä ja avoimia 
julkisia palveluita ja osallistavia toimintamalleja. 

Taloudelliseen kestävyyteen sisältyvät sekä taloudellinen 
kasvu että mahdollisuus resurssien tasapuoliseen 
jakamiseen. Taloudellista kestävyyttä vahvistetaan 
älystrategiassa parantamalla osaamiskeskittymien 
ja -verkostojen sekä yritysten globaaleja, kansallisia 
ja alueellisia toimintaedellytyksiä. Kulttuuri tuo 
kestävään kehitykseen arvojen monimuotoisuuden 
huomioimisen, luovuuden sekä aineellisen ja aineettoman 
kulttuuriperinnön jatkuvuuden turvaamisen. 
Kulttuurista kestävyyttä edistetään tuomalla yhteiskunnan 
käyttöön moninaista kulttuuriperintöä ja 
kulttuurisisältöjä digitaalisessa muodossa.

== 4 Tavoitteet ja toimenpidekorit == 

=== 4.1 Osaaminen ja osallisuus === 

==== Kehitysnäkymiä ==== 

Suomen kilpailukyky ja yhteiskunnan hyvinvointi 
nojaavat vahvaan osaamiseen ja innovaatioiden 
hyödyntämiseen. Keskeisiä tekijöitä ovat henkisten 
resurssien riittävyys ja uudistuminen, fyysinen hyvinvointi, 
vahvan osaamisperustan hyödyntäminen sekä 
innovaatioille suotuisten olosuhteiden luominen. 

Tieto ja osaaminen keskeisinä tuotannontekijöinä 
muuttavat yhteiskunnan perinteisiä toimintamalleja 
ja avaavat uusia mahdollisuuksia kansalaisille, hallinnolle 
ja yrityksille. Elinikäinen oppiminen lisää 
aineetonta, inhimillistä pääomaa ja laajemmin koko 
kansakunnan osaamisvarantoa. 

==== Osaaminen ==== 

Tieto- ja viestintätekniikkaa monipuolisesti hyödyntävä 
yhteiskunta edellyttää kaikilta kansalaisilta 
monipuolista perusosaamista ja jatkuvaa oman osaamisen 
päivittämistä. Lisäksi tarvitaan kansainvälisesti 
korkeatasoista erityisosaamista kilpailukykyisten 
yritysten elinvoimaisuuden turvaamiseksi ja uusien 
palvelujen kehittämiseksi. Samaan aikaan lisääntyvä 
nuorisotyöttömyyden torjunta edellyttää työllistäviä 
taitoja, joita ovat mm. riittävä kielitaito, tieto- ja 
viestintätekninen perusosaaminen sekä koulutuksessa 
hankitut muut perustaidot.  

Inhimillinen pääoma kostuu henkilön peruskoulutuksesta 
ja muusta muodollisesti hankitusta, 
tavoitteellisesta oppimisesta (formaali oppiminen), 
epävirallisemmin hankitusta, mutta tavoitteellisesta 
oppimisesta (non-formaali oppiminen, esim. yritysten 
henkilöstökoulutus) sekä arjen tilanteissa tapahtuvasta 
oppimisesta (informaali oppiminen, esim. 
työkokemus ja uusissa tehtävissä harjaantuminen). 

Suomalaiset hyödyntävät tieto- ja viestintäteknologiaa 
monipuolisesti sekä arjessa, yrityksissä että 
julkisella ja kolmannella sektorilla. Yhteiskunnan digitalisoitumiselle 
on kuitenkin tunnusomaista, että se 
nostaa jatkuvasti esiin uusia osaamistarpeita. Tieto- 
ja viestintäteknologian hyödyntämiseen kiinnittyy 
huomattavan laaja kirjo osaamisalueita, esimerkiksi 
palvelumuotoilu ja mediakasvatus tai tietotekninen 
osaaminen. Uudet kasvualat sekä oppimisen ja osaamisen 
jatkuvan kehittämisen prosessit edellyttävät 
digitaalisten toimintaympäristöjen ja tietovarantojen 
monipuolista kehittämistä ja hyödyntämistä. 

Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä 
voidaan tarjota mahdollisuus joustavampiin ja yksilöllisempiin 
opintoihin ja uudistaa opetusta ja 
oppimista. Tietotekniikalla ja sitä hyödyntävillä 
opetusmenetelmillä voidaan avata koulutusta sekä 
vaikuttaa kasvavassa määrin sen saavutettavuuteen 
kaikilla koulutusasteilla ja yhteiskunnassa. Digitaalisten 
ympäristöjen laajamittainen käyttö osana opetusta 
ja oppimista edellyttää koulutuksen järjestäjiltä 
toiminnallisia ja rakenteellisia uudistuksia sekä tapoja 
organisoida työskentelyä siten, että uudenlaisten 
opetusmenetelmien ja ohjausjärjestelyjen hyödyntäminen 
on mahdollista. Erityisen tärkeää on opetushenkilöstön 
oma osaaminen. 

Digitaalisen maailman mahdollisuuksien hyödyntäminen 
edellyttää sekä osaamiskärjistä että laajaalaisesta 
osaamisesta huolehtimista. Niiden rinnalla 
on olennaisen tärkeää edistää osaamiskeskittymien 
ja -verkostojen muodostumista sekä huolehtia joustavien 
oppimismahdollisuuksien tarjonnasta, joilla 
vastataan yksilöllisiin osaamistarpeisiin. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan 
toimijoilla on muun muassa merkittäviä paikkatietoaineistoja. 
Paikkatietojen hyödyntämisessä tarvitaan 
uutta osaamista, jonka tuottamisessa korkeakoulut 
ovat keskeisessä roolissa. 

Lahjakkaat ulkomaiset opiskelijat ja tutkijat valitsevat 
suomalaiset korkeakoulut laadukkaan koulutuksen 
ja tutkimuksen sekä suomalaisen työelämän 
tarjoamien mahdollisuuksien houkuttelemina. Toimivat 
palvelut tukevat Suomeen tulemista ja jäämistä. 
Tutkimus- ja kehitystyötä ja innovaatiotoimintaa 
tukevat palvelut ovat osa tutkimusympäristöjen 
laatua ja houkuttavuutta. Palveluiden (kuten informaatio-, 
rahoitus- sekä innovaatio- ja yritysyhteistyöhön 
liittyvät palvelut) ja osaamisen kehittäminen ja 
hyödyntäminen yhteistyössä vahvistaa suomalaisten 
korkeakoulujen ja yritysten mahdollisuuksia verkostoitua 
ja toimia kansainvälisessä yhteistyössä. 

Kulttuuri ja luovat alat lujittavat yhteiskunnan 
kulttuurista ja osaamisperustaa ja monipuolistavat 
Suomen toimialarakennetta. Kasvava kulttuurisisältöjen 
sekä kulttuuri- ja liikuntapalveluiden kysyntä 
vahvistavat innovaatiotoimintaa ja palvelutoimialojen 

kehitystä sekä luovan työn tekijöiden ja kulttuuripalveluiden 
tuottajien toimintaedellytyksiä. Monimuotoiset 
kulttuuriset tuotteet ja palvelut ovat kasvava 
osa myös kansainvälistä kauppaa. 

==== Osallisuus ==== 

Osallisuus ja osallistuminen ovat hyvinvoinnin 
edellytyksiä. Osallisuus tarkoittaa, että yksilö voi 
halutessaan vaikuttaa omaa lähiympäristöään ja koko 
yhteiskuntaa koskeviin asioihin. Osallisuus mahdollistaa 
osallistumisen. Keskeisiä osallisuutta tuottavia 
toiminta-areenoita ovat arjen asuin- ja toimintaympäristöt, 
kansalaisyhteiskunnan toiminnot, koulutus-, 
liikunta, taide-, kulttuuri- ja nuorisopalvelut ja 
työelämä. 

Aktiivisella kansalaisuudella tarkoitetaan tavoitteellista 
toimintaa kansalaisyhteiskunnassa. Aktiivista 
kansalaisuutta edistetään tarjoamalla ja kehittämällä 
osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia tukevia 
palvelu- ja toimintamuotoja. Keskeistä on huolehtia 
tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisesta sekä 
palvelu- ja toimintamuotojen saavutettavuuteen ja 
saatavuuteen liittyvien esteiden poistamisesta siten, 
että kaikki kansalaiset pääsevät osallisiksi tietoyhteiskuntaan. 

Yhteisenä kansallisena tavoitteena on varmistaa 
esteetön osallistuminen tietoyhteiskuntaan varallisuudesta, 
terveydentilasta, taloudellisesta tilanteesta tai 
asuinpaikasta riippumatta. Yhteiskunnan eri toimijoiden 
ja kansalaisten väliset vuorovaikutteiset sähköiset 
palvelut lisäävät mahdollisuuksia osallistumiseen ja 
edistävät sivistyksellisten oikeuksien toteutumista. 

Verkkopohjaiset ratkaisut tarjoavat joustavia ja 
tehokkaita väyliä kansalaisten ja päättäjien väliselle 
vuoropuhelulle. Verkko luo mahdollisuuksia vapaamuotoisille 
vaikuttajaryhmille, joiden kautta erityisesti 
nuorten aktiivisuus kasvavassa määrin kanavoituu. 
Uudet osallistumisen ja vaikuttamisen keinot 
asettavat odotuksia ja osaamisvaatimuksia hallinnolle. 
Palveluja kehitettäessä on otettava huomioon 
myös maahanmuuttaja-asiakkaiden lähtökohdat ja 
palvelutarpeet. 

Tietoyhteiskuntaosallisuuden toteutumiseksi on 
tärkeää vahvistaa kansalaisten media- ja informaatiolukutaitoa 
sekä kehittää lasten ja nuorten mediakas
vatusta. Koulutuksen alueella tieto- ja viestintätekniikka 
mahdollistaa nykyistä laajemman pedagogisen 
kirjon opettaa ja oppia uudella tavalla, olla yhteydessä 
huoltajiin ja toteuttaa entistä tasa-arvoisempaa 
opetusta sekä joustavoittaa ja parantaa hallintoon 
liittyviä käytänteitä. 

Kulttuurin ja taiteen alueella kehittyvä tieto- ja 
viestintätekniikka sekä sähköiset palvelut laajentavat 
kansalaisten mahdollisuuksia luoda itse taidetta, 
tutustua kulttuuriperintöön ja osallistua kulttuuritoimintaan 
riippumatta asuinpaikasta sekä elin- ja työympäristöstä 
omien halujen, kykyjen ja voimavarojen 
mukaan. Liikunnan alalla digitaaliset palvelut lisäävät 
väestön mahdollisuuksia myös osallistua liikuntapolitiikan 
suuntaamiseen sekä kasvattavat uusia tapoja 
edistää liikuntaharrastusta koko elämänkulussa. 

==== Tavoitteet ====
 
*Elinikäisen oppimisen ja ohjauksen edistäminen digitaalisissa ympäristöissä. 

*Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen koulutuksen keinoin, työvoiman ammattitaidon parantaminen, huippuosaamisen synnyttäminen sekä elinikäisen oppimisen edistäminen digitaaliseen toimintaympäristöön liittyvillä osaamisalueilla. 

*Osaamisperustan vahvistaminen digitaalisen median ja sähköisten verkostojen hyödyntämisessä sekä pedagogisen osaamisen kehittäminen.  

*Koulutus-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan terävöityminen sekä uusien kasvualojen kehittämisedellytysten vahvistuminen digitaalisessa toimintaympäristössä. 

*Digitaalisten palveluiden ja sisältöjen monipuolisen hyödyntämisen sekä näihin liittyvän osaamisen edellytysten vahvistuminen. 

*Kansalaisten media- ja informaatiolukutaidon sekä yhteiskunnallisen lukutaidon parantuminen. 
*Ministeriössä tehtävän päätöksenteon vaikuttavuuden ja avoimuuden lisääminen osallistamalla palveluiden käyttäjiä päätöksentekoon ja sähköistämällä palveluja. 

*Kansalaisten hyvinvoinnin, liikunnan, osallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääminen sekä tiedollisen ja sosiaalisen syrjäytymisen ja eriarvoisuuden vähentäminen koulutus-, taide-, kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisosektorin palveluiden ja toimintamuotojen avulla. 


==== Osaamisen ja osallistumisen toimenpidekorit ==== 


Toimenpiteiden tila on kuvattu lyhenteellä S (suunnitteluvaihe) 
ja T (toteutusvaihe). 

===== Kori 1: Tietoyhteiskuntaosaaminen ===== 

*Edistetään kansalaisten arjessa ja työelämässä tarvittavan digiosaamisen kehittämistä kaikessa koulutuksessa. (S)  

*Huolehditaan opettajien tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaamisesta sekä tietovarantojen hyödyntämisestä kaikilla  koulutuksen tasoilla. (S + T) 

*Jatketaan koulujen ja oppilaitosten tietoyhteiskuntavalmiuksien parantamista. Kehitetään koulutuksen järjestäjien valmiuksia uudenlaisten sähköisten palveluiden sekä digitaalisen ympäristöjen ja niiden hyödyntämistä tukevien opetusjärjestelyjen ja -menetelmien käyttöönottoon. (T + S) 

*Hyödynnetään lukiokoulutuksessa sekä perusopetuksessa verkko-opetuksen tarjoamat mahdollisuudet laadukkaan ja tasaarvoisen opetustarjonnan turvaamisessa ja opetuksen monipuolistamisessa. (S + T) 

*Valmistellaan tieto- ja viestintätekniikan asteittaista käyttöönottoa yo-tutkinnon suorittamisessa. (S) 

*Ammatillisessa koulutuksessa kehitetään ammattitaidon saavuttamista ja työelämäyhteistyötä tukevia uusia toimintamalleja, joissa hyödynnetään digitaalisia ympäristöjä eri koulutusaloilla. (S + T) 

===== Kori 2: Tieto- ja viestintätekniikan korkea osaaminen ===== 

*Parannetaan keinoja kehittää ja ottaa käyttöön tietoyhteiskunnan vaatimaa osaamista tietotekniikan, teknologian ja yleisen liiketoiminnan alueilla sekä erityisesti pkyritysten henkilöstölle. 
 
*Ennakoidaan teknologia-alan osaamistarpeita ja koulutusta. (S) 

*Huolehditaan mm. tietovarantoihin liittyvän laajapohjaisen ja huipputasoisen osaamisen saatavuudesta. (S + T) 

*Tuetaan tutkimuksen laaja-alaista hyödyntämistä kehittämällä korkeakoulujen, yritysten, julkisyhteisöjen, tutkimuslaitosten ja kolmannen sektorin toimijoiden välille uusia yhteistyömuotoja sekä yhteisöllisten ja verkostomaisten työskentely- ja tuotantotapojen edellyttämiä tieto- ja teknologiaratkaisuja. (S + T) (OKM, LVM, TEM, VM) 
 
*Vahvistetaan paikkatiedon tuottamista ja hyödyntämistä koskevaa osaamista (erityisesti korkeakoulut). (S + T) (OKM, MMM, VM) 

*Tuetaan luovien alojen ja muiden toimialojen tutkimus-, kehitys- ja innovaatioyhteistyötä. Lisäksi edistetään kulttuuri- jaliikuntasektorin pk-yritysten verkostoitumista sekä monialaisten toimintamallien ja työkalujen kehittämistä. (S) (OKM, TEM) 
 
*Tuetaan luovien alojen, kulttuuri- ja liikuntamatkailun ja muiden alojen monialaista saamisen kehittämistä. Varmistetaan opettajien osaaminen. Kehitetään yhteisiä jakelukanavia ja arvoketjuja. Vahvistetaan valtakunnallista koordinaatiota. (S + T) (TEM, OKM)

===== Kori 3: Tietoyhteiskuntaosallisuus ===== 

*Kehitetään demokratiakasvatuksen ja mediakasvatuksen digitaalisia sisältöjä ja toiminta-tapoja sekä vahvistetaan kansalaisten digitaalista media- ja informaatiolukutaitoa. (S + T) 

*Kehitetään kansalaisten palautetiedon keräämisen ja hyödyntämisen menetelmiä. (S + T) 
 
*Parannetaan tieto- ja neuvontapalvelujen saavutettavuutta ja integroimista osaksi arjen palveluita (palvelujen käyttäjälähtöinen konseptointi ja saavutettavat palveluympäristöt). (S) 
 
*Kehitetään ja juurrutetaan uusia taide-, kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja nuorisosektorin digitaalisia palveluja ja toimintamalleja, erityisesti tällä hetkellä toiminnan ulkopuolella oleville väestöryhmille. (S + T) 

*Kehitetään lasten ja nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä niitä tukevia sähköisiä kanavia ja ympäristöjä. (S + T) (OKM, OM) 


=== 4.2 Digitaaliset sisällöt ja palvelut === 

==== Sisältöjen saatavuus ja hyödynnettävyys ==== 
Digitalisoituvassa maailmassa keskeinen menestys-
tekijä on laadukas tieto. Tiedon helppo saatavuus ja 
tiedon hyödyntäminen yli sektori- ja toimijarajojen 
korostuu. Digitaalisten sisältöjen saatavuus ja hyö-
dynnettävyys vahvistaa osaamis- ja sivistysperustaa 
sekä kasvualojen rakentumista. 

Digitaaliset tietovarannot monipuolistuvat ja lisääntyvät 
nopeasti. Alkujaan digitaalisia aineistoja 
syntyy kasvavalla vauhdilla. Alun perin fyysisessä 
muodossa olevaa, kansallisesti merkittävää aineistoa 
digitoidaan. Metatieto- ja tietovarantoja julkaistaan 
yhä enemmän avoimena datana. 

Digitaalisten aineistojen tarjonnan lisääntyessä 
uudet jakelumuodot, liiketoimintamallit ja palvelumuotoilu 
kehittyvät ja monipuolistuvat. Julkisen 
sektorin tiedon saattamista kansalaisten, yritysten ja 
yhteisöjen, viranomaisten, tutkimuksen ja koulutuksen 
käyttöön edistetään tietojen saatavuutta koskevien 
säännösten puitteissa. 

Koulu- ja oppilaitosmaailmassa tulee tunnustaa se, 
että käsitys tiedosta ja tiedon pysyvyydestä on muuttunut. 
Tieto on nopeasti muuttuvaa, päivittyvää ja 
uusiintuvaa. Tästä syystä julkisin varoin toteutetun 
opetuksen ja ohjauksen sekä prosessin tuloksena 
syntyvän, oppimista tukevan aineiston tulisi olla yhteisessä 
käytössä ja opiskelijoiden sekä toisten opettajien 
hyödynnettävissä ja muokattavissa. Tällä tavoin 
edistetään koulutuksellista tasa-arvoa ja osaavan työvoiman 
ja työelämän kehittymistä. 

Kasvava osa kulttuurisisällöistä ja -palveluista on 
digitaalisessa muodossa ja saatavilla tietoverkoissa. 
Kirjastojen, museoiden ja arkistojen digitaalisia kokoelmia 
ja kulttuuriympäristötietoa hyödynnetään 
monipuolisesti yleisessä tiedonsaannissa, koulutuksessa, 
tutkimuksessa sekä luovassa ja kaupallisessa 
toiminnassa. 

Digitaaliset palvelut ovat tärkeitä liikuntakulttuuria 
edistettäessä. Etenkin harvaan asutuilla alueilla 
voidaan hyödyntää tietoverkkojen ja uusien digitaalisten 
sovellusten tuomia mahdollisuuksia liikuntapalveluiden 
tarjoamisessa, liikuntaan osallistumisen 
lisäämisessä ja siihen motivoimisessa. 

Digitaalisessa muodossa oleva laadukas oppimateriaali 
auttaa parhaimmillaan oppijoita löytämään 
omat oppimistyylinsä ja tukee eritasoisia oppijoita 
uusin keinoin. Sähköisen oppimateriaalin tulee opetuksessa 
hyödyntää verkon ja vuorovaikutteisuuden 
tarjoamia mahdollisuuksia tehokkaasti. Lisäksi sen 
tulee tukea korkeatasoista, kokonaisvaltaista ja innovatiivista 
oppimista ja kasvua. 

Sosiaalinen media, mobiilipalvelut sekä avoimet 
digitaaliset sisällöt ja arkistot luovat sähköisiä osallistumisen 
muotoja, joissa käyttäjät, tuottajat ja tekijät 
kohtaavat. Tämä vaikuttaa esimerkiksi audiovisuaalisten 
sisältöjen, kuten elokuvien, tv-ohjelmien ja pelien, 
sisältöjen tekemiseen ja tuottamiseen siten, että ammattilaisten 
ja harrastajien väliset rajat hämärtyvät. 

Sähköiset osallistumisen ympäristöt auttavat myös 
kulttuuri- ja taideinstituutioiden verkostoitumista, taiteen 
edistämistä ja taiteilijoiden työllistyvyyttä (mm. 
sähköiset portfoliot, virtuaalinäyttelyt) sekä mahdollistavat 
uusia rahoittamisen muotoja, kuten joukkorahoituksen 
(crowd funding), eräin edellytyksin. 

Digitaalinen kulttuuri perustuu näkemykseen, jossa 
yhteisöllinen tuotanto ja toiminta yhdistyvät avoimuuteen. 
Digitaaliset verkostot ja sosiaalinen media 
luovat uutta yhteisöllistä kulttuuria. Opetuksessa 
niitä pystytään hyödyntämään osana nykyaikaista 
oppimista. Taitojen ja resurssien jakaminen sekä 
yhteisöllisten tuotanto- ja toimintatapojen kehittäminen 
on erityisesti luoville aloille elinehto, mutta 
tarpeellista myös muilla aloilla. Opetus- ja kulttuuriministeriön 
toimialoilla kohdataan uusia haasteita 
digitaalisten taitojen kehittämisessä ja juurruttamisessa, 
sähköisten palvelujen joustavassa käytössä ja 
vuorovaikutteisten toimintatapojen kehittämisessä. 

Yritysten liiketoiminta perustuu yhä enemmän 
tietoteknisten palveluiden ja sovellusalustojen rakentamiseen, 
ja yrityksissä käytetään enenevässä 
määrin myös tutkimuksen ja kulttuurin digitaalisia 
sisältöjä. Näiden aineistojen tehokas hyödyntäminen 
edellyttää sektorirajat ylittävien palveluiden ja 
toimintamallien kehittämistä ja käyttöönottoa, osaamisen 
ja kumppanuuksien vahvistamista sekä tukea 
monialaisten kehittäjäyhteisöjen muodostumiselle. 
Digitaalisessa julkaisutoiminnassa käynnissä oleva 
muutos kohti avoimempaa toimintakulttuuria (open 
access) lisää mahdollisuuksia innovaatioiden nopeaan 
kehittämiseen. Samalla se haastaa vakiintuneet 
toimintamallit. 

==== Yhteentoimivuus ==== 

Valtiovarainministeriö ohjaa julkishallinnon tietohallinnon 
kehitystä. Tietohallinnon ohjauksessa 
tukeudutaan yhtenäiseen kokonaisarkkitehtuuriin. 
Tietohallintolain (634/2011) mukaisesti jokaisen 
ministeriön tehtävänä on ohjata toimialansa tietohallinnon 
ja tietohallintohankkeiden kehittämistä ja 
huolehtia siitä, että sen toimialan tietojärjestelmien 
yhteentoimivuuden kuvaukset ja määritykset laaditaan 
ja niitä ylläpidetään. 

Opetus- ja kulttuuriministeriön tehtävänä on 
yhdistää koulutuksen, tieteen ja kulttuurin kohdealueella 
julkisen hallinnon ja valtionhallinnon niin 
sanotut ylätason linjaukset ja kohdealueilla tehtävä 
kokonaisarkkitehtuurityö sekä organisoida toiminta 
kokonaisarkkitehtuurin laatimisessa ja ylläpidossa. 
Ministeriön toimialatason yhteentoimivuuteen tähtäävää 
työtä tehdään aktiivisesti hankkeissa (mm. 
Oppijan verkkopalvelukokonaisuus, korkeakoulujen 
Raketti-hanke, Kansallinen digitaalinen kirjasto 
KDK, Tutkimuksen tietoaineistot TTA). 

Laadukkaat metatiedot ovat edellytys julkisen 
hallinnon tietovarantojen tehokkaalle hyödyntämiselle. 
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla 
toteutetaan laajassa yhteistyössä toimia metatiedon 
yhtenäistämiseksi (koulutus; tutkimus; kirjastot, 
arkistot ja museot; kulttuuriympäristö) sekä yhteentoimivuutta 
tukevia kansallisia palveluita, joista 
esimerkkinä Kansalliskirjastossa kehitettävät ontologiapalvelut 
ja TTA-hankkeessa rakennettava tutkimusaineistojen 
metatietokatalogi. 

Tietovarantojen ajantasaisuudella, laadulla ja yhteentoimivuudella 
on keskeinen rooli myös opetus- 
ja kulttuuriministeriön toimialojen ohjauksessa ja 
päätöksenteossa. Tietovarantoja hyödynnetään poliittisen 
ja strategisen tason ohjauksessa ja koordinaatiossa 
sekä toimenpiteiden vaikutusten seurannassa ja 
arvioinnissa. 

==== Henkilötietojen suoja ja tekijänoikeudet ====

Digitaalisten tietovarantojen avaamisessa huomioonotettavia 
keskeisiä kysymyksiä ovat henkilötietojen 
suojasta johtuvien käyttörajoitteisten aineistojen 
käytön edellyttämien kansallisten palveluiden kehittäminen 
ja jatkuva ylläpito sekä integroitavuus 
palvelukerroksiin. Yleisenä tavoitteena on edistää 
aineistojen joustavaa ja avointa käyttöä ja hyödyntämistä. 
Aineistojen rajatun käytön edistämisessä 
keskeistä on sähköisten tunnistautumispalvelujen ja 
etäkäyttösovellusten kehittäminen. 

Tekijänoikeus vaikuttaa laajasti opetus- ja kulttuuriministeriön 
hallinnonalalla ja koko yhteiskunnassa. 
Luova talous pohjautuu laajasti tekijänoikeuksille. 
Tekijänoikeus syntyy luovalle tekijälle. Siitä 
hyötyvät myös teollinen tuotanto, viestintä, jakelu 
ja kauppa, jotka hyödyntävät tekijänoikeudella suojattuja 
aineistoja. 

Tekijänoikeudet vaikuttavat myös erilaisissa kulttuurilaitoksissa 
ja opetusalalla kokoelmissa olevien 
aineistojen tai oppimateriaalien käyttämiseen ja aineistojen 
saattamiseen yleisön saataviin esimerkiksi 
Kansallisessa digitaalisessa kirjastossa. Aineistojen 
käyttö voi olla mahdollista tekijänoikeuslain rajoitussäännöksen 
nojalla, tai käytöstä pitää sopia oikeudenhaltijoiden 
tai heitä edustavien järjestöjen kanssa. 

==== Digitaalisten aineistojen pitkäaikaissäilytys ==== 

Suuri lähitulevaisuuden haaste on kulttuurin ja 
tutkimuksen digitaalisten tietovarantojen pitkäaikaissäilytyksen 
järjestäminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön 
hallinnonalalla on lukuisia toimijoita, joilla 
on lakisääteinen velvoite tai muu perusteltu tarve 
säilyttää digitaalista aineistoa pysyvästi tai erittäin 
pitkäaikaisesti. On erityisen tärkeää, että digitaaliset 
kulttuuriperintö- ja tutkimusaineistot säilyvät käytettävinä 
ja ymmärrettävinä tuleville sukupolville. 

Digitaalisten aineistojen pysyvää säilymistä ei 
voida turvata nykyisissä operatiivisissa järjestelmissä, 
sillä ne eivät sisällä pitkäaikaissäilytyksen edellyttämiä 
toiminnallisuuksia. Toteutettavalla digitaalisten 
kulttuuriperintöaineistojen ja tutkimuksen tietoaineistojen 
pitkäaikaissäilytysratkaisulla tuotetaan 
korkealaatuisia palveluita kustannustehokkaasti ja 
mahdollistetaan digitaalisten aineistojen monipuolinen 
hyödyntäminen tulevaisuudessa. 

==== Palveluinfrastruktuurin rakentaminen ==== 

Esteettömyys, yhteentoimivuus ja toimintavarmuus 
sekä käyttäjien tarpeisiin vastaaminen ovat keskeisiä 
tavoitteita elinikäisessä oppimisen, tutkimuksen ja 
luovan toiminnan sekä liikunta- ja nuorisotoiminnan 
sähköisten palvelujen ja sovellusten kehittämisessä. 

Aineistojen tuottamiseen, hallintaan, jakeluun ja 
säilyttämiseen liittyviä eri toimijoiden toimintaprosesseja, 
palveluja ja järjestelmiä rakennetaan yhteisiksi 
ja muunneltaviksi sekä integroitaviksi. Sähköisiä 
ympäristöjä kehitetään tukemaan oppimisen, tutkimuksen 
ja luovan toiminnan uudistuvia toimintatapoja. 
Käyttöliittymien helppous sekä niiden kautta 
saatavien aineistojen kattavuus ja laatu muodostuvat 
yhä tärkeämmiksi. Kansalliset sähköiset asiointipalvelut 
esim. koulutuksen eri vaiheissa tarjottuna sekä 
koulutuspalvelujen käyttäjille, hallinnolle että yhteistyökumppaneille, 
edistävät sekä osallisuutta että 
hallinnon yhtenäisyyttä ja helppoutta. 

Sosiaalisen hyvinvoinnin vahvistamisen näkökulmasta 
on tarpeen korostaa verkkopohjaisten palvelujen 
täydentävää roolia suhteessa ”fyysisiin” lähipalveluihin. 
Vaikka verkkopalvelut mahdollistavat 
kustannus- ja ekotehokkaita ratkaisuja ja ovat laajasti 
saatavilla, ne eivät kuitenkaan voi korvata kansalaisten 
tärkeiksi kokemia lähipalveluita. Tieto- ja viestintätekniikan 
hyödyntämisellä on tärkeä rooli myös 
fyysisten palvelujen saavutettavuuden ja toiminnallisen 
laadun kehittämisessä. 

Opiskelu ja siihen hakeutuminen sekä oppiminen 
ja urasuunnittelu tarvitsevat tuekseen käyttäjäystävällisiä 
sähköisiä palveluita, jotka tukevat yksilöllisten, 
joustavien oppimispolkujen suunnittelua ja 
toteutusta. Oppijan palvelukokonaisuus -hankkeessa 
perus- ja toiselle asteelle kehitettävien palveluiden 
toteutuksessa lähtökohtana on arkkitehtuurityö (opetustoimen 
kokonaisarkkitehtuuri, oppijan verkkopalveluiden 
kansallinen viitearkkitehtuuri, opintohallinnon 
viitearkkitehtuuri). 

Digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen ja tutkimuksen 
tietoaineistojen hallinnan, jakelun ja säilyttämisen 
tietoinfrastruktuuria ja yhteisiä palveluita 
kehitetään Kansallinen digitaalinen kirjasto -hankkeessa 
(KDK) ja Tutkimuksen tietoaineistot -hankkeessa 
(TTA). RAKETTI-hankkeessa kehitetään 
korkeakoulujen tietohallinnon yhteentoimivuutta ja 
mahdollistetaan yhteisten palvelujen käyttöönottoa. 

Suomen Akatemian johdolla laaditaan tutkimusinfrastruktuurien 
tiekartta sekä rahoitetaan kansallisesti 
keskeisiä tutkimusinfrastruktuureja. Kaikissa 
tutkimusinfrastruktuureissa tarvitaan tietotekniikkaa, 
ja tiekartan sekä rahoituksen avulla tutkimusinfrastruktuuria 
kehitetään tutkimuksen kannalta. 

Kansalaisten kuulemista ja heidän osallistumis- ja 
vaikuttamismahdollisuuksiaan parantavien digitaalisten 
palvelujen kehittämisen esteenä on kaikille, myös 
verkkopankkipalveluja käyttämättömille, soveltuvan 
tunnistautumisen puuttuminen. Yhteisen, julkisen 
sektorin palvelujen käyttöön kiinnittyvän tunnistautumismenettelyn 
vakiinnuttaminen on ensiarvoisen 
tärkeää, jotta identifioitumista edellyttävien palvelujen 
tasa-arvoinen saatavuus voidaan turvata. 

Teknologiaratkaisut helpottavat yksilöllisiin tarpeisiin 
vastaamista ja osallistumista myös silloin, kun 
ihminen ei kykene hakeutumaan aineistojen ja toiminnan 
pariin itsenäisesti. Hoito- ja sosiaalityöhön 
integroidaan koulutuksen, kulttuurin, liikunnan ja 
nuorisotyön toimialojen saavutettavia sähköisiä palveluita 
ja digitaalisia sisältöjä. 

Niin sanotut pilvipalvelut mahdollistavat uudentyyppisiä 
ICT:n käyttömahdollisuuksia, muun 
muassa palvelujen skaalautumisen käyttäjämäärien 
tai tallennetun datan kasvaessa sekä mahdollisuuden 
hyödyntää palveluja tehokkaasti mistä, milloin ja 
millaisilla päätelaitteilla tahansa. 

==== Tavoitteet ==== 

*Yhteisen tietopohjan ja päätöksentekoa tukevan tiedontuotannon vahvistuminen opetuksen, tutkimuksen ja kulttuurin aloilla. 

*Tutkimus- ja osaamiskeskittymien sekä luovien alojen palvelu- ja sovelluskehitystyön vahvistuminen (digitaalisten tietoaineistojen jakaminen, yhteentoimivuus ja hyödyntäminen. 

*Kulttuurin ja tutkimuksen digitaalisten tietovarantojen luonnin, hallinnan, saatavuuden ja hyödynnettävyyden paraneminen ja pitkäaikaissäilytyksen turvaaminen laaja-alaisessa yhteistyössä kehitettyjen digitaalisten palvelujen käyttöönoton myötä (Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanke KDK; Tutkimuksen tietoaineistot -hanke TTA). 
 
*Tekijänoikeuksien toimivuuden parantaminen tietoverkkoympäristössä ja tarvittavien tekijänoikeusratkaisujen kehittäminen kulttuuriaineistojen saattamiseksi yleisön saataviin KDK:ssa. 
 
*Digitaalisten tietovarantojen ja toimintaympäristöjen hyödyntämisen edistäminen koulutuksessa ja elinikäisessä oppimisessa. 

*Koulutuksellisen, kulttuurisen, sosiaalisen ja alueellisen tasa-arvon sekä kulttuuriympäristön merkityksen vahvistuminen digitaalisten palvelujen, osallistumis- ja oppimisympäristöjen sekä tieto- ja neuvontapalvelujen kehittämisen tuloksena. 
 
*Digitaalisten kulttuurisisältöjen tuotannon ja jakelun vahvistaminen. Tekijänoikeuksien huomioon ottaminen ja turvaaminen em. hankkeissa. 

*Uusien, luovien alojen ja kulttuurin käyttäjälähtöisten tuotteiden ja palveluiden kehittäminen digitaalistent ietovarantojen pohjalta yhteistyössä eri toimijoiden kesken. 

==== Digitaalisten sisältöjen ja palvelujen toimenpidekorit ==== 

Toimenpiteiden tila on kuvattu lyhenteellä S (suunnitteluvaihe) 
ja T (toteutusvaihe). 

===== Kori 4: Yhteentoimivuus ja skaalautuvuus =====
 
*Kehitetään opetushallinnon tietohallintoa ja tietoarkkitehtuureja tukemaan tietojärjestelmien yhteensovittamista. Huolehditaan eri tietojärjestelmissä käytettävien käsitteiden yhteismitallisuudesta sekä kehitettävien tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kuvausten ja määritysten laadinnasta ja ylläpidosta. (S + T) 

*Kehitetään tutkimuksen tietoinfrastruktuuria tukemalla metatietojen tuottamista ja hallinnointia sekä yhdenmukaistamalla tietoaineistojen tuottamiseen ja ylläpitämiseen liittyviä prosesseja. (S + T) (OKM, VM, LVM) 

*Kehitetään kulttuurisektorin tietoarkkitehtuureja sekä edistetään liikunta-, nuoriso-, kirjasto-, museo-, arkisto- ja kulttuuriympäristösektoreiden metatieto- ja tietovarantojen yhtenäistämistä ja niiden laajaa hyödyntämistä. (S + T) (OKM, VM) 

===== Kori 5: Sisältöjen saatavuus ja hyödynnettävyys ===== 
 
*Vahvistetaan tiedolla johtamisen käytäntöjä päätöksenteossa lisäämällä vuorovaikutusta tiedon tuottajien, välittäjien ja käyttäjien kesken, tunnistamalla päätöksenteossa ja keskeisiä tietotarpeita sekä kehittämällä uusia toimintatapoja tilasto-, tutkimus- ja arviointitiedon tuottamiseksi, kokoamiseksi, analysoimiseksi ja välittämiseksi. (S) 

*Edistetään digitaalisten tietovarantojen yleistä saatavuutta ja hyödynnettävyyttä: 

:*Edistetään julkisen sektorin digitaalisten  metatieto- ja tietovarantojen saattamista  koneluettavaan muotoon ja niiden käyttöä  tukevien rajapintojen ja palveluiden  rakentamista. (S + T) (OKM, VM, LVM)   
:   
:*Tarjotaan koulutustietoa Vipunen-palvelun  kautta saataville. (S + T)   
:  
:*Avataan suomalaisten  kulttuuriperintöobjektien metatiedot  vapaasti hyödynnettäväksi Europeanan  digitaalisen kirjaston kautta. (T)   
:  
:*Edistetään kansallisesti merkittävien  metatietopalveluiden rakentumista ja  yhteentoimivuutta. (S + T) (VM, OKM)   
:   
:*Edistetään käytöltään tai saatavuudeltaan  rajoitetun aineiston käyttöä sujuvoittavien  menettelyjen ja palveluiden kehittämistä. (S + T) (OKM, VM) 
 
*Opetushallitus tuottaa pienille aloille digitaalista oppimateriaalia, joka on ilmaiseksi verkossa saatavilla sekä perustaa Digitaalisten oppimisresurssien palvelun kansallisissa oppimisympäristöjen kehittämishankkeissa syntyneiden palveluiden hyödyntämiseksi. (T) 

*Edistetään digitaalisten aineistojen käyttöä koulutuksessa ja yleisessä tiedonsaannissa tukemalla jakelu-, sopimus- ja toimintamallien kehittymistä. (S + T) 

*Edistetään museoiden, kirjastojen, arkistojen ja muiden kulttuurisektorin toimijoiden keskeisten kulttuuriperintöaineistojen digitointia ja metatietovarantojen tuottamista digitaaliseen muotoon. (T) 
 
*Kehitetään tekijänoikeudellisia järjestelyjä, kuten sopimuslisenssijärjestelmää, tukemaan luovaa taloutta ja luovien sisältöjen laillista hyödyntämistä. (S) 


===== Kori 6: Tunnistautuminen, käyttövaltuutus ja paikkatieto ===== 

*Sisältöjen ja infrastruktuurin käytön kannalta keskeisistä tunnistautumisen ja käyttövaltuutuksen palveluista huolehditaan yhteistyössä JulkICT-kehittämistoimintojen kanssa. Lisäksi luodaan puitteet paikkatiedon linkittämiseen tietosisältöihin ja tietoinfrastruktuuriin. (S + T) (OKM, VM) 

*Kehitetään yhteistä menettelyä nuorten verkkotunnistautumiselle hallinnonalojen yhteistyönä. (S) 
 
*Edistetään paikkatietojen tuottamista ja hyödynnettävyyttä. (S + T) (OKM, MMM, YM, VM)

===== Kori 7: Koulutuksen, tutkimuksen ja kulttuurin palvelut =====
 
*Kehitetään julkisten tietoaineistojen hyödyntämistä koulutuksessa palvelevaa 
tietoteknistä infrastruktuuria ja yhteisiä 
tietojärjestelmiä sekä organisaatio- ja 
sektorirajat ylittäviä palveluja. (S+T) 
 
*Tuotetaan sähköinen palvelu, joka toimii ammatillisen koulutuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelmien ja tutkintojen ja niiden perusteiden valmisteluja julkaisualustana. (S + T) 
 
*Rakennetaan sähköinen asiointipalvelu oppilaan ilmoittamiseksi peruskouluun ja esiopetukseen osaksi Opintopolkupalvelua. (S + T) 
 
*Edistetään OKM:n hallinnonalan keskeisten tietoinfrastruktuurien toimintavarmuutta, elinkaaren hallittavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. (S + T) (OKM, CSC) 

*Toteutetaan elinikäisen oppimisen periaatteelle rakentuva koulutuksen sähköinen sivistyskeskus, Oppijan palvelukokonaisuus, josta löytyvät sekä kansalaisten että koulutuksen ja opetuksen järjestäjien palvelut esiopetukseen ilmoittautumisesta aikuiskoulutukseen asti. (S + T) 
 
*Toteutetaan sähköiset opetussuunnitelmat. (S + T) 

*Toteutetaan Kansallinen digitaalinen kirjasto ja Tutkimuksen tietoaineistot -hankkeiden palvelukokonaisuudet ja edistetään niihin integroituvien palveluiden käyttöönottoa: 

:*Otetaan käyttöön asiakasliittymä kirjastojen, arkistojen ja museoiden aineistoihin ja  palveluihin. Asiakasliittymä mahdollistaa  metatiedon jatkojalostamisen mm.  sosiaalisella metatiedolla sekä metatiedon  aggregoinnin Europeana-portaaliin (Euroopan digitaalinen kirjasto). (T)  
:  
:*Edistetään digitaalisten tietoaineistojen  jakamista, yhteentoimivuutta ja  hyödyntämistä lisääviä valtakunnallisia  toimintatapoja ja palveluita, mukaan  lukien hallinnonalan toimijoiden  yhteistyössä kehitettävät kirjasto- ja  kokoelmanhallintajärjestelmät. (S + T)  
: 
:*Tarjotaan korkeakouluille tutkimuksen  tietoaineistojen tallennuspalvelu ja  metatietokatalogi. Kehitetään kulttuuri- ja  tutkimusaineistojen pitkäaikaissäilytyksen  tieto- ja palveluinfrastruktuuria laajaalaisessa  yhteistyössä. (S + T) 

*Edistetään kirjastopalvelujen alueellisesti tasavertaista tuottamista ja digitaalisten palvelujen kehittämistä. Toteutetaan sähköinen palvelu (e-Kirjasto), jolla edistetään kirjallisuuden ja tiedon saatavuutta näkövammaisille ja muille lukemisesteisille. (T) 
 
*Edistetään luovia aloja ja niiden liiketoiminnan ja viennin kehittämistä koskevien kärkihankkeiden toteutusta: 
 
:*Varmistetaan luovan talouden tuomien muutosten ymmärrys yritysten julkisia palvelupolkuja ja rahoitusta luotaessa. (S + T) (TEM, OKM) 
:
:*Lisätään OKM:n ja TEM:n välistä ja yrityskehitysjärjestelmän sisäistä koordinaatiota ja synergiaa sekä tuetaan luovien alojen uusia liiketoimintamahdollisuuksia lisäämällä rahoituspanoksia ja ottamalla alan erityispiirteet paremmin huomioon. (S + T) (TEM, OKM)
:  
:*Autetaan toimilla luovan talouden yrityksiä integroitumaan kansainvälisille markkinoille. (S + T) (TEM, OKM)
 
*Tuetaan kulttuurin ja luovien alojen digitaalisten tuotteiden ja palveluiden kehittämistä (esim. DigiDemo ja CreaDemo -tukiohjelmat). (T) 
 
*Otetaan huomioon ja turvataan tekijänoikeudet edellä mainittuja toimia toteutettaessa. 

===== Kori 8: Tieto- ja neuvontapalvelut ===== 
 
*Lisätään julkisten tietoaineistojen hyödyntämistä koulutuksessa kehittämällä palvelevaa tietoteknistä infrastruktuuria ja yhteisiä tietojärjestelmiä sekä organisaatio- ja sektorirajat ylittäviä palveluja. (S + T) 

*Tuetaan lasten ja nuorten sähköisten tieto- ja neuvontapalveluiden kehittämistä. Erityistä huomiota kiinnitetään laadukkaan tiedon yhteisölliseen tuottamiseen ja jakamiseen kaikkien saataville. Huolehditaan siitä, että kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuuluvien lasten ja nuorten oikeudet toteutuvat. (S + T) 

*Kehitetään maahanmuuttajien sähköisiä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluja osana elinikäistä oppimista. (S) 
 
*Edistetään julkisten, kolmannen sektorin ja yksityisten digitaalisten avoimeen dataan perustuvien tietoaineistojen hyödyntämistä kulttuuriympäristön ylläpidossa, hoidossa ja kehittämisessä (YM, OKM, TEM, liittyy valmisteilla olevaan kulttuuriympäristöstrategiaan). (S) 

===== Kori 9: Digitaaliset oppimis-, osallistumis-, tutkimus- ja luovuusympäristöt =====

*Parannetaan koulutuksen sähköisen infrastruktuurin yhteensopivuutta ja digitaalisten ympäristöjen hyödyntämistä elinikäisessä oppimisessa. 
 
*Parannetaan Suomen kilpailukyvyn kannalta keskeisten, tieto- ja viestintäteknologiaan tukeutuvien koulutus- ja tutkimusinfrastruktuurien ja innovaatiojärjestelmien rakentamisen ja ylläpidon edellytyksiä. (S + T) (OKM, VM, LVM, TEM) 
 
*Rakennetaan työelämän oppimisympäristöjä yhteistyössä koulutuksen kanssa, osaamisen kehittämisen joustavoittamiseksi. Lisäksi tarvitaan menettelyitä muualla jo aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi. (S + T) 
 
*Edistetään luovan talouden innovatiivisten tutkimus- ja kehitysympäristöjen syntymistä sekä hallinnonalalla tuotettujen tietovarantojen nykyistä laajempaa hyödyntämistä palveluissa ja sovelluksissa. (S + T) (TEM, OKM) 
 
*Edistetään turvallisten verkko- ja osallistumisympäristöjen kehittämistä lapsille ja nuorille. Varmistetaan, että lapset ja nuoret tuntevat eri medioissa toimimisen pelisäännöt. (S + T)
 
=== 4.3 Vastuut, resurssit ja seuranta ===
 
Opetus- ja kulttuuriministeriö ottaa huomioon 
OKM-KIDE -älystrategian linjaukset ja toimenpiteet 
hallinnonalansa toiminta- ja talossuunnitelman 
(TTS) sekä opetus- ja kulttuuriministeriön tulossuunnitelman 
laadinnassa ja valtion talousarvioehdotuksen 
valmistelussa. Älystrategian toimenpiteiden toteuttamisessa 
hyödynnetään Euroopan aluekehitysrahaston 
ja Euroopan sosiaalirahaston mahdollisuuksia. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö tuottaa tietoa 
OKM-KIDE -ohjelman toteutumisesta hallitusohjelman 
ja sen strategisen toimeenpanosuunnitelman 
seurantaan. KIDE-toimenpiteiden toteutumisesta 
raportoidaan myös osana opetus- ja kulttuuriministeriön 
hallinnonalan tulostavoitteiden toteutumista 
että koulutus-, tiede-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan 
toimialakohtaisten strategioiden sekä 
hallinnonaloja yhdistävien ja poikkihallinnollisten 
kehittämisohjelmien seurantaa. Lisäksi ministeriöiden 
KIDE-ohjelmista raportoidaan yhteisessä KIDE-
raportissa. 

OKM-KIDE -ohjelman toteuttamista seurataan 
toimialakohtaisissa sekä useamman hallinnonalan 
yhteisissä strategioissa, valtion talousarviossa ja keskeisissä 
toteuttamishankkeissa käytettävien indikaattorien 
ja tunnuslukujen avulla. 

Niiden OKM-KIDE -ohjelman toimenpiteiden 
osalta, joissa vastuu toteuttamisesta jakaantuu useamman 
ministeriön kesken, ministeriöt on ilmaistu 
suluissa toimenpiteen yhteydessä. Muissa tapauksissa 
vastuu toimenpiteen toteuttamisesta on opetus- ja 
kulttuuriministeriöllä tai sen hallinnonalan erikseen 
mainitulla toimijalla. Keskinäisestä koordinoinnista 
sovitaan yhdessä. 

== Liite 1 == 

=== Kehittämiskokonaisuuksia === 

==== Opintopolku – oppijan palvelukokonaisuus ==== 

Oppijan palvelukokonaisuudessa rakennetaan 
koulutuksen sähköinen sivistyskeskus, josta löytyvät 
jatkossa sekä kansalaisten että koulutuksen ja opetuksen 
järjestäjien palvelut esiopetukseen ilmoittautumisesta 
aikuiskoulutukseen asti. Helppokäyttöinen 
palveluportaali tarjoaa kattavasti opiskelua ja siihen 
hakeutumista sekä oppimista ja urasuunnittelua 
tukevia tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita elinikäisen 
oppimisen periaatteella. Palvelu tukee yksilöllisten 
oppimispolkujen suunnittelua ja toteuttamista. 
Palvelun käyttäjiä ovat koulutukseen hakeutujat, 
opiskelijat, perheet, oppilaitokset, koulutuspalvelun 
tuottajat, yritykset ja muut työelämän organisaatiot, 
julkishallinto sekä koulutus- ja uravaihtoehtojaan 
pohtivat kansalaiset. 


Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa Oppijan 
palvelukokonaisuuden johtamisesta ja resursoinnista 
sekä huolehtii kehitettävien palveluiden kytkemisestä 
muuhun koulutusjärjestelmän kehittämistyöhön 
ja julkisen hallinnon tietojärjestelmäuudistuksiin. 
Oppijan palvelukokonaisuus toteutetaan osana Sähköisen 
asioinnin ja demokratian ohjelmaa (SADeohjelma) 
ja palvelut otetaan käyttöön vaiheittain 
vuosina 2013–2015. 

==== E-opetussuunnitelma -palvelu ==== 

E-opetussuunnitelman tavoitteena on tuottaa sähköinen 
palvelu, joka toimii opetussuunnitelmien 
ja tutkintojen ja niiden perusteiden valmistelu- ja 
julkaisualustana. Opetus- ja kulttuuriministeriö luo 
opetussuunnitelma- ja tutkintojärjestelmille jäsennetyn 
kokonaisarkkitehtuurin, jonka avulla järjestelmien 
osa-alueet ovat nykyistä selkeämmin hallittavissa. 
Perusteiden rakenteistaminen ja sähköistäminen liittyvät 
tiiviisti yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen 
perusteiden kehittämis- ja uudistamisprosesseihin. 

==== Avoimen tiedon instrumentit ==== 

TTA-hankkeen yhteydessä toimivassa AVOIN-hankkeessa 
(Avoimen tiedon instrumentit) tehostetaan 
avattujen tietoaineistojen laajaa hyödynnettävyyttä 
ja mahdollistetaan tietoaineistojen tehokas yhdistely 
(ns. digitaalinen tutkimusprosessi): a) avataan tutkimusaineistoja 
hyödynnettäviksi, b) tuetaan tiedon 
tuottamiseen ja hyödyntämiseen liittyvää osaamista, 
c) kehitetään tiedon tuottamisen prosesseja ja d) 
toteutetaan avoimen tiedon hyödyntämisen pilotit. 

==== Kirjasto-, arkisto- ja museoaineistojen sekä tutkimuksen tietoaineistojen tieto- ja palveluinfrastruktuuri ==== 

Digitaalisten kulttuuriperintöaineistojen ja tutkimuksen 
tietoaineistojen hallinnan, jakelun ja 
säilyttämisen tietoinfrastruktuuria kehitetään Kansallinen 
digitaalinen kirjasto -hankkeessa (KDK) ja 
Tutkimuksen tietoaineistot -hankkeessa (TTA) sekä 
niihin liittyvissä, laajoissa metatieto- sekä kirjasto- ja 
kokoelmanhallintajärjestelmähankkeissa. 

Hankekokonaisuus tuo aineistot saataville ja säilyttää 
ne ymmärrettävinä, mahdollistaa niiden käytön 
palveluinnovaatioissa sekä edistää tiedon yhteiskäyttöä 
ja avoimuutta. Kehitettävillä ratkaisuilla mahdollistetaan 
aineistojen monipuolinen hyödyntäminen ja voidaan 
turvata tulevien sukupolvien käyttöön digitalisoitumisen 
myötä yhä nopeammin kasvavat kulttuurin ja 
tutkimuksen tietomäärät. Kehittämiskokonaisuuden 
palvelut toteutetaan vuosina 2013–2017.

==== Paikkatietohankkeet ==== 

Paikkatietoaineistot ovat merkittävä tutkimusaineistojen 
erityiskohde. TTA- ja AVOIN-hankkeissa 
kehitetään ratkaisuja joilla paikkatietoa voidaan tehokkaasti 
hyödyntää tutkimuksessa samalla huolehti-
en myös yritysten tarpeiden tukemisesta, esimerkkinä 
OpenStreetMap -rajapinta avoimen paikkatietorajapinnan 
testaamiseksi. 

PaikkaOppi on kansallinen verkkopohjainen oppimisympäristö, 
jonka tavoitteena on tukea paikkatietotaitojen 
ja ympäristöntutkimuksen monipuolista 
kouluopetusta. PaikkaOppi.fi sisältää työkaluja paikkatietotaitojen 
perusteiden hallintaan sekä ohjeita 
paikkatiedon soveltavaan käyttöön osana eri oppiaineiden 
opetusta. Oppimisympäristö toimii myös 
projektialustana oppilaiden omille ympäristöhavainnoille 
ja kokemuksille, jotka voidaan esittää oppimisympäristön 
oman kartta-alustan avulla. 

Kulttuuri- ja kulttuuriperintösektorin toimijoiden 
aineistoissa paikkatiedolla on keskeinen merkitys. 
Metatietojen täydentäminen paikkatietojen osalta ja 
avaaminen koneluettavassa muodossa mahdollistaa 
aineistojen paikkatietopohjaisen yhdistelyn ja käytön 
tutkimuksessa, opetuksessa ja digitaalisten palveluiden 
kehittämisessä sekä ajantasaistaa maankäytön 
suunnittelun ja kaavoituksen tietopohjaa. Paikkatiedon 
hyödyntämistä edistetään KDK -hankkeessa 
sekä siihen liittyvissä kulttuuriympäristö-, museo-, 
arkisto- ja kirjastosektorien kehittämishankkeissa. 

==== Luovan talouden tuote- ja palvelukehitys sekä kulttuurivienti ==== 

Jatketaan innovatiivisten kulttuurisisältöjen tuotekehitystä 
edistävää Digidemo-ohjelmaa sen kehittämistoimia 
vuonna 2012 valmistuneen arvioinnin 
ja Audiovisuaalisen politiikan linjausten pohjalta. 
Kehitetään kohdennettuja luovien alojen ja kulttuuriviennin 
kehittämistoimia. Jatketaan CreaDemoohjelmaa 
ensimmäisten hakukierrosten pohjalta ja 
CreMa-pilottia sen arvioinnin pohjalta. Varmistetaan 
Finpron Luovimo-hankkeen jatkuvuus ja kehittäminen. 
Jatketaan kulttuuriviennin tukimuotoja ja kehitetään 
niitä esim. maantieteellisesti tai toimijatyypin 
mukaan kohdennetusti. 

==== Liikuntatiedon saavutettavuuden kehittämishanke ==== 

Liikuntatiedon saavutettavuuden kehittämishankkeessa 
tavoitteena on lisätä liikuntapoliittisesti relevantin, 
eri tavoilla tuotetun tiedon saavutettavuutta 
päätöksenteossa. 

Hankkeessa vahvistetaan tiedolla johtamisen käytäntöjä 
liikuntahallinnossa, lisätään vuorovaikutusta 
tiedon tuottajien, välittäjien ja päätöksentekijöiden 
kesken sekä kehitetään tietoarkkitehtuuria ja tietojärjestelmäpalveluita, 
joilla vähennetään tiedon tuotannon 
ja hallinnan päällekkäisyyksiä sekä parannetaan 
tietovarantojen (tilastot, arvioinnit, tutkimukset) 
saavutettavuutta ja hyödyntämistä. 

Kokonaisuuteen liittyy lisäksi liikuntatiedon tuotannon 
kehittäminen siten, että se palvelee koko 
liikunta- ja urheilukulttuuria: julkisen hallinnon, 
tutkimuksen ja kansalaistoiminnan kehittämisen 
tarpeita. 

==== Aloitekanava.fi - kuntapäättäjien ja nuorten vuoropuhelu ====
 
Tietoverkot tarjoavat uudentyyppisiä osallistumis- ja 
vaikuttamisväyliä. Kuntapäättäjien ja nuorten välistä 
vuoropuhelua edistetään Aloitekanava.fi -palvelulla. 
Kyseessä on kunnille suunnattu nuorten vaikuttamis- 
ja kuulemisväline, jonka on ottanut käyttöön 
145 kuntaa. Palvelun jatkokehityksessä tiivistetään 
yhteistyötä oikeusministeriön osallistumisympäristöhankkeen 
kanssa. 

==== Nuorten tieto- ja neuvontatyön sekä verkkonuorisotyön kansallisten kehittämiskeskusten palvelut ====
 
Nuorten tieto- ja neuvontatyön kansallinen kehittämiskeskus 
Koordinaatti kehittää kansallista verkkopalvelua, 
jonka puitteissa on avattu nuorten tieto- ja 
neuvontatyön ammattilaisille suunnattu koordinaatti.
fi -palvelu ja otetaan vuoden 2013 alkupuolella 
käyttöön nuorille suunnattu nuortenelämä.fi -palvelu. 
Kansallinen verkkopalvelu täydentää paikallisia ja 
alueellisia palveluita tarjoamalla tiettyjä, yhteisesti tuotettuja 
palveluita ammattilaisten ja nuorten käyttöön 
ja varmistaa siten niiden tasa-arvoisen saatavuuden. 

Verkkonuorisotyön valtakunnallinen kehittämiskeskus 
Verke palvelee nuorten parissa toimivia tahoja 
järjestämällä koulutusta ja välittämällä tietoa verkon 
tarjoamista mahdollisuuksista nuorisotyön ja -toiminnan 
kehittämisessä. 

== Liite 2 == 

=== Keskeiset strategiat, ohjelmat ja linjaukset === 


21 polkua Kitkattomaan Suomeen. ICT 2015 –työryhmän raportti. Työ- ja elinkeinoministeriö.1 

Audiovisuaalinen kulttuuri digitaalisessa ympäristössä. Poliittiset linjaukset.2 
 
Euroopan digitaalistrategia3 
 
EUROOPPA 2020. Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia4 

Eurooppa 2020 – strategia, Suomen kansallinen ohjelma, kevät 20125 
 
Hallitusohjelman strateginen toimeenpanosuunnitelma – kärkihankkeet ja vastuut. Valtioneuvoston 
periaatepäätös.6 

Julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri7 

Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia8 

Korkeakoulujen kansainvälistymisstrategia 2009–20159 
 
Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011–201610 
 
Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 202011 

Kulttuuripolitiikan strategia 202012 

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012–201513 

Lukiokoulutuksen kehittämisen toimenpide-ehdotuksia valmistelevan työryhmän muistio14 

Luovuudesta kasvua ja uudistumista. Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja 
kehittämislinjaukset. Työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön muistio.15 
 
Maahanmuuton tulevaisuus 2020 -strategiahanke16 

Opetus- ja kulttuuriministeriön strategia 202017 

Opetusministeriön kirjastopolitiikka 201518 
 
Osaava ja luova Suomi. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus.19 

Palvelut ja tiedot käytössä. Ehdotus julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategiaksi 2012– 
2020.20 
 
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma21 
 
Suomi osaamispohjaiseen nousuun. Tutkimus- ja innovaatiopolitiikan toimintaohjelma.22 
 
Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma SADe23 

Tuottava ja uudistuva Suomi – Digitaalinen agenda vuosille 2011–2020. Valtioneuvoston 
selonteko eduskunnalle.24 
 
Tutkimus- ja innovaatiopoliittinen linjaus 2011–2015. Tutkimus- ja innovaationeuvosto.25 

Valtioneuvoston periaatepäätös julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden 
parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä26 

Valtioneuvoston selonteko kulttuurin tulevaisuudesta27 


1 http://www.tem.fi/files/35440/ICT2015_raportti_final.pdf 
2 http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2012/liitteet/okm31.pdf?lang=fi 
3 http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2010:0245:FIN:FI:PDF 
4 http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2010:2020:FIN:FI:PDF 
5 http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/02_taloudelliset_katsaukset/20120419Euroop/Europa_2020_strategia_suomi.pdf 
6 http://valtioneuvosto.fi/tiedostot/julkinen/vn/hse-2011/fi.pdf 
7 https://www.yhteentoimivuus.fi/aihealue/Julkisen_hallinnon_yhteinen_kokonaisarkkitehtuuri 
8 http://www.tietoyhteiskuntaohjelma.fi/esittely/fi_FI/1142405427272/ 
9 http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2009/Korkeakoulujen_kansainvalistymisstrategia_2009_2015.html 
10 http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/asiakirjat/Kesu_2011_2016_fi.pdf 
11 http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2010/liitteet/okmtr12.pdf?lang=fi 
12 http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2009/Kulttuuripolitiikan_strategia_2020 
13 http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2012/liitteet/OKM06.pdf?lang=fi 
14 http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2010/liitteet/okmtr14.pdf?lang=fi 
15 http://www.tem.fi/files/34626/TEMjul_40_2012_web.pdf 
16 http://www.intermin.fi/fi/kehittamishankkeet/maahanmuutto_2020 
17 http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2009/opetusministerion_strategia_2020.html 
18 http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/opm32.pdf?lang=fi 
19 http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2010/liitteet/okm15.pdf?lang=fi 
20 http://www.vm.fi/vm/fi/03_tiedotteet_ja_puheet/01_tiedotteet/20121017Julkis/01_JulkICTstrategiaehdotus_17.10.2012.pdf 
21 http://valtioneuvosto.fi/hallitus/hallitusohjelma/pdf/fi.pdf 
22 http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tiede/tiedepolitiikka/liitteet/Tutkimus-_ja_innovaatiopolitiikan_toimintaohjelma_12_12_2012.pdf 
23 http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/023_sade/index.jsp 
24 http://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderId=964902&name=DLFE-11408.pdf&title=Selonteko.%20Tuottava%20ja%20 
uudistuva %20Suomi%20%E2%80%93%20Digitaalinen%20agenda%20vuosille%202011-2020 
25 http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Tiede/tutkimus-_ja_innovaationeuvosto/julkaisut/liitteet/linjaus2011-2015.pdf 
26 http://www.lvm.fi/c/document_library/get_file?folderId=1551281&name=DLFE-11828.pdf&title=Ehdotus%20valtioneuvoston%20 
periaatepaatokseksi%20-%20Julkinen%20tietoaineisto%20(3.3.2011).pdf 
27 http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2011/liitteet/OKM08.pdf?lang=fi