Lähdekoodi sivulle Liikennejärjestelmän rahoitus ja taloudellinen ohjaus

{{LVM}}
[[Kuva:Liikennejärjestelmänrahoitus.png|thumb|400px|Sivun '''Liikennejärjestelmän rahoitus ja taloudellinen ohjaus''' avainsanat.]]

== Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Liikenteen verotus ==

{| class="wikitable"
|- valign="top"
! Painotus !! Edistyvä Suomi !! Uudistuva Suomi !! Rohkea Suomi
|- valign="top"
  |rowspan=2 colspan=1| '''Liikennejärjestelmän rahoitus ja taloudellinen ohjaus'''
  |style="width: 30%;"| '''Liikenteen verotus.''' Uudistetaan liikenteen verotusta korvaamalla uusien autojen vero sähköautojen ja vähäpäästöisten autojen tuottoneutraalilla ympäristöbonuksella. Työsuhdeautoilun ja kilometrikorvausten perusteita tarkistetaan ympäristöohjaavampaan suuntaan.
  |style="width: 30%;"| '''Liikenteen verotus.''' Tehdään päätös auto- ja ajoneuvoveron korvaamisesta liikenteen ajan ja paikan mukaan määräytyvällä verolla, joka huomioi myös ympäristönäkökohdat. Uudistus toteutetaan kahdeksan vuoden siirtymäajalla.
  |style="width: 30%;"| '''Liikenteen verotus.''' Tehdään päätös autoilun verotuksen kokonaisuudistuksesta liikenteen käyttöön perustuvaksi. Uudistus toteutetaan kahdeksan vuoden siirtymäajalla.
|}

'''Lisää omat kommenttisi tämän kommenttiotsikon alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.'''

Liikenteen verotusta EI missään tapauksessa saa muuttaa ajasta ja paikasta riippuvaksi. Se aiheuttaa vakavia ongelmia ihmisten yksityisyydelle ja oikeusturvalle. Asiaa sivuaa jo EU:n tuomioistuimen päätös missä kiellettiin teletunnisteiden keruu ja tämän tiedon säilyttäminen 6kk viestinnästä.

Kyllä tuo polttoaine vero hoitaa tuon ohjaavankin verotuksen, tuo ollilan ryhmän seuranta laite syteemi on ihmisyyttä loukkaava jo pelkkänä idioottimaisena ehdotuksenaan.

Vaikka valtaosa väestöstä ajaa vuosittain melko vähän, on päätöksenteossa huomioitava nimenomaan liikennesuoritteesta suurimman osan muodostavien näkökulma. Tällaisia paljon ajavia ammattiryhmiä ovat edustajat, huoltomiehet, eri alojen asiantuntijat jne. jotka suorittavat työnsä asiakkaansa tiloissa eivätkä toimistolla. Tästä syntyvää liikennettä ei saa rangaista, sillä mikään joukkoliikennemuoto ei koskaan tule ratkaisemaan tätä liikennetarvetta.

Ei sateliittipaikannukseen perustuvalle tienkäyttömaksulle. Se loukkaa yksityisyyttä!

Kansalaisten perusoikeuksia on kunnioitettava ja luovuttava välittömästi suunnitelmista sateliittipaikannukseen perustuvasta tienkäyttömaksusta.

Monesti olen törmännyt sellaiseen vääristyneeseen käsitykseen, että sähköautoja ei voida verottaa muuten kuin sateliittipaikannukseen perustuvalla tekniikalla. Sähköautoja voi ihan helposti LISÄverottaa talossähköä korkeammin seuraavasti: Autoihin asennetaan kiinteät energiamittarit (jotka siis kulkevat auton mukana) ja ne voidaan lukea katsastuksessa tai etälukea ilman että auton sijainti selvitetään. Lisäksi voidaan tehdä lisätarkistuksia että energiamittaus on oikeellinen.

Lapin ELY: Jo nykyinen polttoaineen hinnassa oleva verotus, jolla kerätään useiden miljardien verot vuodessa (infraan palautuu 1,5 miljardia €), on käyttöön sidottua. Eli mitä enemmän käytät polttoainetta, sitä enemmän maksat veroja. Jos alueellinen verotusmalli ei kompensoi vaihtoehtoisten liikennemuotojen puutetta, eriarvoistaa malli alueellisesti kansalaisia.

* INFRA ry: Verotuksen kehittämistä ei tule perustaa gps-paikannukseen perustuvalle verotukselle. Ollilan ryhmän esittämä malli on erittäin kallis toteuttaa; alkuinvestointi n. 130 M€, operointi 130 M€/v. Vastaava lopputulos voidaan saavuttaa jo olemassa olevilla verotusmalleilla ja kohdentaa säästyneet rahat perusväylänpitoon. Riittävä osa liikenteeltä kerättävästä verosta pitää korvamerkitä liikenneverkostojen kehittämiseen.

* Samaa mieltä kuin Infra ry edellisessä kommentissa. Tällä hetkellä ensimmäisille sähköautoille on ollut mahdollista saada energiainvestointitukea edellyttäen, että autonhaltija mahdollistaa sen, että sähköauton käytöstä kerätään tutkimuskäyttöön gps-paikannukseen perustuvalla järjestelmällä tarkkaa tietoa. Tiedon keruussa käytetty järjestelmä lienee sama tai ainakin saman tyyppinen kuin se, jota Ollilan työryhmä ehdottaa verotustietojen keruussa käytettäväksi. Järjestelmän ajoneuvokohtainen palveluveloitus, joka peritään sähköauton haltijalta, on tällä hetkellä 24 euroa alv 0% per kuukausi, mikä nykyisessä tutkimuskäytössä on perusteltu. Verotus ei kuitenkaan saa perustua järjestelmään, jonka hallintokustannukset helposti lohkaisevat ison osan verotuloista ja jonka ylläpidosta it-palveluyritys voi monopoliluonteisessa asemassa toimiessaan periä huippupalkkiota. Verotuksen pitää olla yksinkertaista ja kustannustehokasta!

* Sähköteknisen Kaupan Liitto ry: Liikenteen verotuksessa on kannustettava erityisesti sähköautojen laajempaa käyttöönottoa.

Liikenneverotuksen uudistus tullee ajankohtaiseksi uusien käyttövoimien lisäntyessä. Lähtökohta verotukselle on neutraalisuus ja yhtenevin periaattein toteutettavuus kaikille. Mikäli alue-, sosiaali- tai liikennepoliittisesti halutaan jotakin aluetta tukea tai verottaa enemmän, tulee sen olla avointa ja perusteltua. Erilaiselle verotukselle tulee olla perustellut tavoitteet ja niiden toteutumista on seurattava. Tulee myös välttää mahdollisia päällekkäisiä tukimuotoja.

Valtio kerää kaikki liikenteen verotuotot. Kunnat kuitenkin vastaavat kadunpitäjinä jo suuremmasta osasta tieliikenteen menoista, kun asemakaavoitettujen alueiden määrä ja sen kautta myös rakennettavien ja yläpidettävien katualueiden määrä on kasvanut. Lisäksi valtion liikennemäärärahojen niukkuus on aiheuttanut tilanteen, jossa valtio ei ole kyennyt vastaamaan yhdyskuntien ja liikennepalvelujen kehittymistarpeisiin. Valtion rahoitusvastuita on siirtynyt kunnille liikenneväylien toteuttamisessa. Liikenneverkon ylläpidon työnjaosta ja liikenneverojen kohdentamisesta osittain kunnille tulee käynnistää selvitys.

== Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Liikenteen hinnoittelu ja rahoitus ==

{| class="wikitable"
|- valign="top"
! Painotus !! Edistyvä Suomi !! Uudistuva Suomi !! Rohkea Suomi
|- valign="top"
  |rowspan=2 colspan=1| '''Liikennejärjestelmän rahoitus ja taloudellinen ohjaus'''
|- valign="top"
  |style="width: 30%;"| '''Liikenteen hinnoittelu ja rahoitus.''' Käynnistetään pääkaupunkiseudun ruuhkamaksukokeilu, jonka tuotot kohdistetaan valtion ja alueen sopimuksen mukaisesti liikennejärjestelmän kehittämiseen.
  |style="width: 30%;"| '''Liikenteen hinnoittelu ja rahoitus.''' Tehdään päätös pääkaupunkiseudun ruuhkamaksun käyttöönottamisesta 2020-luvun alussa. Ruuhkamaksun tuotot rahastoidaan ja käytetään alueen liikennejärjestelmän kehittämiseen.
  |style="width: 30%;"| '''Liikenteen hinnoittelu ja rahoitus.''' Otetaan käyttöön pääkaupunkiseudun ruuhkamaksu, jonka tuotot rahastoidaan ja käytetään alueen liikennejärjestelmän kehittämiseen.
|}


* '''Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.'''

* pääkaupunkiseudun ruuhkamaksu 2020-luvun alusta parantaisi liikennejärjestelmän kehittämistä. 
     
* Liikenteen ruuhkamaksut eivät tulisi koskea rahtiliikennettä. Jos näin olisi, joutuisivat alueet eriarvoiseen kilpailutilanteeseen. 

Kehä IIIen sisäpuoli, ehkäpä laajemmin Uudenmaan alue pk-seudun syöttöreittien osalta on ainoa tieosa, jolla ruuhkamaksut olisivat hyödyllisiä. Samoin sillä alueella joukkoliikenteen kehittämisellä ja tuella saavutetaan merkittävimmät ympäristövaikutukset.
Teknisesti ruuhkamaksut voidaan toteuttaa vaikka rfid -tekniikkaa hyödyntämällä, joka on huomattavasti edullisesti tapa toteuttaa maksujen keruu kuin GPS-paikannukseen perustuva tekniikka. Myös erilaiset mobiilisti ostettavat luvat ko. ajoneuvon rekisteritunnukselle (tilapäiset tai pysyvät) ovat teknisesti järkevämpi ja kustannustehokkaampi tapa kerätä maksut kuin gps-tekniikka.

Lapin ELY: Otetaan käyttöön ulkomaiselle raskaalle liikenteelle lähes kaikissa Euroopan maissa jo käytössä oleva vinjettimaksu, josta saatavat tulot ohjattaisiin tienpidon rahoitukseen. Lisäksi otettaisiin käyttöön liikennerahasto, josta voisi joustavammin rahoittaa kehittämishankkeita.

Liikenteen hinnoittelun keinoilla voidaan tutkimusten mukaan vaikuttaa haluttujen liikennepoliittisten tavoitteiden toteuttamiseen. Liikennepoliittisin syin voisi olla tarpeen kaupunkiseuduilla toteuttaa ”sujuvuusmaksu” (ent. ruuhkamaksu). Tällöin sen tuotto tulisi kohdentaa keruualueen liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen.

== Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Rahoitusmallit ==

{| class="wikitable"
|- valign="top"
! Painotus !! Edistyvä Suomi !! Uudistuva Suomi !! Rohkea Suomi
|- valign="top"
  |rowspan=2 colspan=1| '''Liikennejärjestelmän rahoitus ja taloudellinen ohjaus'''
|- valign="top"
  |style="width: 30%;"| '''Rahoitusmallit.''' Mahdollisia liikennejärjestelmän kehittämishankkeita toteutetaan budjettirahoitteisina sekä PPP- ja yhteisrahoitushankkeina, joilla vastataan elinkeinoelämän kannalta kriittisimpiin tarpeisiin. Maankäyttöhyödyistä saatavien tulojen käyttämiseksi hankkeiden rahoituksessa sovitaan selkeät menettelyt.
  |style="width: 30%;"| '''Rahoitusmallit.''' Infrastruktuurihankkeista hyötyvät tahot osallistuvat nykyistä enemmän väyläverkoston rahoitukseen. Luodaan valmiudet toteuttaa liikennejärjestelmän kehittämisestä vastaavia projektikohtaisia yhtiöitä, joiden omistus jakautuu julkisen ja yksityisen sektorin kesken ja joiden käyttötalous perustuu vuokratuloihin ja käyttäjämaksuihin. Samalla osia liikenneinfrastruktuurista yksityistetään. Maankäyttöhyödyistä saatavien tulojen käyttämisestä osaksi hankkeen toteutuksen rahoitusta tehdään normaali menettely.
  |style="width: 30%;"| '''Rahoitusmallit.''' Maankäyttöhyödyistä saatavat tulot on yksi keskeisin rahoituslähde, erityisesti kaupunkiseutujen hankkeita toteutettaessa. Luodaan valmiudet perustaa liikennejärjestelmän kehittämisestä laaja-alaisesti vastaavia yhtiöitä, joiden käyttötalous perustuu vuokratuloihin ja käyttäjämaksuihin. Samalla väyläinfrastruktuuria yksityistetään laajojen omaisuus- ja palvelukokonaisuuksien osalta.
|}


* '''Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.'''
* PPP ?? Ei epäselviä lyheneitä {{comment|# ||--[[Käyttäjä:PiiaLVM|PiiaLVM]] ([[Keskustelu käyttäjästä:PiiaLVM|keskustelu]]) 7. toukokuuta 2014 kello 12.41 (UTC)}} Kiitos, hyvä huomio. PPP-hankkeella (PPP=Public-Private -partnership) tarkoitetaan tässä yhteydessä nk. elinkaarimallihankkeita, joissa hankkeen toteutus ja rahoitus perustuu julkisen ja yksityisen sektorin tiiviiseen yhteistyöhön. PPP-mallilla on Suomessa toteutettu tähän mennessä mm. E18 Muurla-Lohja -moottoritiehanke sekä parasta aikaa rakenteilla on E18 Koskenkylä-Kotka -moottoritie.

* ...
Rahoitusmallien kehittäminen vaatii ennakkoluulottomuutta ja uusia ideoita. Valtion mukanaolo on välttämätöntä, mutta roolia pitää miettiä uudelleen. Tällaiset tuottohyötyyn perustuvat mallit ovat kannatettavia.

Lapin ELY: Elinkaarimalli-hankkeet ovat hyvä tapa nopeuttaa investointien toteuttamista. Lisäksi tulisi pohtia Infra osakeyhtiön perustamista joustavien toimintamallien käyttöön ottamiseksi.

* INFRA ry: Keskimmäinen, uudistava vaihtoehto on monella tapaa realistisin ja järkevin. Infrahankkeiden rahoituksessa on välttämätöntä irtaantua ailahtelevasta budjettirahoituksesta – tämä tie on kuljettu loppuun ja nähty, että se johtaa väylien kunnon hallitsemattomaan heikkenemiseen. Julkisen rahoituksen osuus liikenneverkon kuluista tulisi nostaa yhteen prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tämän lisäksi on etsittävä innovatiivisia, uusia rahoitusmalleja ja oltava valmiina rahoittamaan kasvua lisääviä infrahankkeita myös velkarahalla. Tarvitsemme vähintään kymmenen vuoden päähän ulottuvaa kansallista liikennestrategiaa tukemaan suomalaisyritysten kilpailukykyä ja kasvua.

Uusia rahoitusmalleja on tutkittu moneen otteeseen menneinä vuosina ja käytettykin budjettirahoituksen rinnalla. Isot elinkaari- ja jälkirahoitusmallit ovat vieneet liikkumavaraa tulevaisuudelta, mutta ovathan hankkeet nyt toteutettu. Rahoitusmallien kehittäminen edellyttää kokonaisuuden hyvää vaikutusten arviointia ja maksajatahojen tunnistamista.

== Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Budjetti- ja hankintamenettelyt ==

{| class="wikitable"
|- valign="top"
! Painotus !! Edistyvä Suomi !! Uudistuva Suomi !! Rohkea Suomi
|- valign="top"
  |rowspan=2 colspan=1| '''Liikennejärjestelmän rahoitus ja taloudellinen ohjaus'''
|- valign="top"
  |style="width: 30%;"| '''Budjetti- ja hankintamenettelyt.''' Budjettimenettelyjä ja -rakenteita ja tarvittaessa hankintamenettelyjä uudistetaan, siten, että palvelutasoon pohjautuva hankinta tehdään mahdolliseksi. Budjettirahoituksen koordinoidumpaa kohdentamista henkilökuljetusten järjestämiseksi selvitetään ja käynnistetään tarvittavat toimet rahoituksen uudistamiseksi.
  |style="width: 30%;"| '''Budjetti- ja hankintamenettelyt.''' Budjettimenettelyjä ja -rakenteita ja hankintamenettelyjä uudistetaan rohkeasti, siten, että palvelutasoon pohjautuva hankinta tehdään mahdolliseksi. Erityisesti ulkopuolisen rahoituksen hyödyntämistä helpotetaan. Henkilökuljetusten budjettirahoitusta yksinkertaistetaan.
  |style="width: 30%;"| '''Budjetti- ja hankintamenettelyt.''' Liikennejärjestelmän rahoituksen budjettirakenteita uudistetaan siten, että rahoitus mahdollistaa tehokkaasti laaja-alaisen toimenpidevalikoiman sekä budjetin ulkopuolisen rahoituksen käytön. Uusia hankintamenettelyjä kokeillaan ja otetaan käyttöön rohkeasti.
|}


* '''Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.'''

* INFRA ry: On edistettävä voimakkaasti tilaajan ja palvelun tuottajan yhteistoimintaa sekä hankintatapoja, jotka mahdollistavat rahaa säästävien innovaatioiden käyttöönoton. Hankinta-asiakirjoissa pitää huolehtia, että työturvallisuudesta ei tule kilpailutekijää. 

* ...

== Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Tulojen korvamerkintä erityistapauksissa ==

{| class="wikitable"
|- valign="top"
! Painotus !! Edistyvä Suomi !! Uudistuva Suomi !! Rohkea Suomi
|- valign="top"
  |rowspan=2 colspan=1| '''Liikennejärjestelmän rahoitus ja taloudellinen ohjaus'''
|- valign="top"
  |style="width: 30%;"| '''Tulojen korvamerkintä erityistapauksissa.''' Selvitetään hallinnollisista seuraamusmaksuista ja lentoliikenteen päästökaupasta saatavien tulojen korvamerkitsemistä liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen sekä ympäristöystävällisyyden edistämiseen.
  |style="width: 30%;"| '''Tulojen korvamerkintä erityistapauksissa.''' Hallinnollisista seuraamusmaksuista ja lentoliikenteen päästökaupasta saatavista tuloista suurin osa korvamerkitään liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen sekä ympäristöystävällisyyden edistämiseen.
  |style="width: 30%;"| '''Tulojen korvamerkintä erityistapauksissa.''' Hallinnollisista seuraamusmaksuista ja lentoliikenteen päästökaupasta saatavat tulot korvamerkitään liikennejärjestelmän ylläpitoon ja kehittämiseen sekä ympäristöystävällisyyden edistämiseen.
|}


* '''Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.'''
* ... Olisi syytä tarkastella investointien välillisiä vaikutuksia kansantalouteen kokonaisuudessaan, jotta hyödyt ja tuotot/kulut osattaisiin kohdentaa ja perustella paremmin.

== Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Oma toimenpide-ehdotus ==


* '''Lisää omat kommenttisi ja ideasi tämän rivin alle.''' Voit ottaa kantaa skenaarioittain (Edistyvä, Uudistuva, Rohkea) tai yleisesti.
* ...





== Linkkejä ==
=== Paluulinkki katsauksen pääsivulle ===
* [[Liikenne_ja_viestintä_digitaalisessa_Suomessa_2020 | Paluu katsauksen pääsivulle]]