Lähdekoodi sivulle Keskustelu:Kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä

[[Luokka:Jatropa]]
==Kommentteja osallistujilta==

Tänne sivulle kootaan kommentteja ja keskustelua sidosryhmien, asiantuntijoiden, arvioinnin tilaajien, tekijöiden ja käyttäjien välillä. Jos haluat voit kommentoida suoraan sivulle (edellyttää rekisteröitymistä) tai voit lähettää sähköpostia Vilma Sandströmille (vilma.sandstrom@helsinki.fi) joka liittää kommenttisi sivulle.

'''Kommentti 24.11.2011, Elina Virkkunen, vanhempi tutkija, MTT Sotkamo'''

Itse en ole ollut tekemisissä biodieselin tuotannon kanssa, mutta 
biokaasuntuotantokokeissa olemme käyttäneet raaka-aineena lohenperkuujätettä.

Pelkästään Kainuun alueella muodostuu vuodessa 150 000 kg kalanperkuujätettä. Sitä 
käytetään turkiseläinten rehuksi jonkin verran sekä karhujen rehuna 
karhunkatselupaikoilla. Kalankasvattajille perkuujäte on ongelma. Se olisi hyvä lisäsyöte 
esimerkiksi paikallisesti maatilan biokaasulaitokselle, ja tietenkin myös isommalle 
laitokselle. Sybimar Oy Uudessakaupungissa on mielenkiintoinen yhdistelmä biodieselin ja 
biokaasuntuotantoa. Kalajäte on sielläkin yksi raaka-aine.

Aiheesta keskusteltiin Eviran kanssa, ja he vaativat kalajätteen hygienisoinnin (esim. 
tunti 70 asteessa) mahdolllisten virustautien tuhoamiseksi. Sisävesissä kasvatetuissa 
kaloissa tauteja ei juuri ole, mutta merikaloissa on. Säännöksellä halutaan estää 
merikalojen tautien siirtyminen sisävesiin. Hygienisoinnista tulee kustannuksia 
biokaasulaitokselle.

MTT Sotkamon biokaasuntuotantokokeissa hienonnettu ja hygienisoitu lohenperkuujäte 
osoittautui hyväksi metaanin raaka-aineeksi. Sitä käytettiin MTT Sotkamon neljän kuution 
koereaktorissa kuivalannan lisänä. Kun kalanperkuujätettä lisättiin 10 % tuoremassasta 
(25 % orgaanisesta kuiva-aineesta), kaasuntuotanto yli kaksinkertaistui. Kun lisättiin 
kalan osuutta 25 %:iin tuoremassasta (50 %:iin orgaanisesta kuiva-aineesta), 
kaasuntuotanto lisääntyi edelleen keskimäärin, mutta siinä ilmeni suurta vaihtelua. Se 
viittaa liaan suureen typen määrään, joka aiheuttaa inhibitiota biokaasuprosessissa.

Kommentit tänne sähköpostista kopioinut [[Käyttäjä:Vilma Sandström|Vilma Sandström]] 24.11.2011

{{kommentti|#:|Tässä arvioinnissa ei käsitellä biokaasun tuotantoa Suomessa, joten kommentit ovat arvioinnin rajauksen puitteissa epärelevantteja. Keskusteluun ne toivat kuitenkin mielenkiintoisia näkökulmia kalajätteen muista käyttömahdollisuuksista. |--[[Käyttäjä:Vilma Sandström|Vilma Sandström]] 28. joulukuuta 2011 kello 11.35 (EET)}}
: {{vastusta|#: |Vaikka tässä käsitellään Suomen tilannetta, kommentit biokaasun tuotannosta ovat kuitenkin periaatteessa relevantteja. Tällä hetkellä tarkastellut kalajätteen käyttötarkoitukset ovat dieselinvalmistus, turkiseläinrehunvalmistus ja maanparannus. Olisiko listaan pitänyt lisätä biokaasunvalmistus? Nykytiedot eivät tähän tarkasteluun riitä.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 18. tammikuuta 2012 kello 17.28 (EET)}}


'''Kommentti 21.10.2011, Mikko Kara, Forest Btl project:'''

Biomassan käytöllä biodieselin raaka-aineeksi tavoitellaan EU:ssa ja Suomessa
näkökulmasta kahta asiaa:

1. Kaiken liikenteen CO2 päästöjen vähentämistä ja siten
kasvihuonekaasujen päästöjen globaalia vähennystä tai ainakin voimakkaasti
kasvavan osa-alueen päästöjen kasvun hillitsemistä.

2. Energiaomavaraisuuden lisäämistä ja siis tuonti-öljyriippuvuuden
vähentämistä.

Kolmantena tavoitteena on "vihreän teknologian" liiketoiminnan edistäminen
osana teollisuuden rakennemuutosta.

Biomassa on taas määritelty EU:n RED- ja FQD- direktiiveissä pitkän ja
perusteellisen poliittisenkin keskustelun pohjalta; mm. turve ei ole
biomassaa. Samoin on eri eri raaka-aineiden ja tuotantoketjujen default
GHG vähenemäarvot annettu ko direktiivien liitteissä. <ref name=EURED> [http://www.r-e-a.net/document-library/thirdparty/rea-and-fqd-documents/REDDoc_090605_Directive_200928EC_OJ.pdf | EU, 2009, Renewable energy directive] </ref> <ref name=EUFQD> [http://www.r-e-a.net/document-library/thirdparty/rea-and-fqd-documents/FQD_090605_Directive_200930EC_OJ.pdf | EU, 2009, Fuel quality directive] </ref> Waste vegetable or
animal oil biodiesel on mainittu liitteessä (VII), mutta en löytänyt
jatropan arvoja. Liitteessä on myös laskentakaava
kasvihuonekaasupäästöille jota sovelletaan jos ei default arvoa ole tai
siitä haluaa poiketa. Viime aikojen keskustelu ns ILUC vaikutuksista
saattaa tiukentaa esimerkiksi Indonesian soilla viljeltävien biodieselin
raaka-aineiden käyttömahdollisuuksia. Näissä direktiiveissä on ensimmäistä
kertaa määritelty ns. kestävän kehityksen kriteerit.

Mielestäni yllä mainitun on oltava lähtökohtana myös Jatropan ja
kalajätteen käytölle biodieselin raaka-aineena. Kumpikaan näistä ei täytä
Suomessa käytettynä kohtaa 2. yllä. On myös huomioitava että kestävän
kehityksen kriteeristössä on muitakin alueita kuin GHG vähenemä mm.
sosiaaliset vaikutukset.{{kommentti|#:|Kommentit kopioitu [[Jatropan käytön muut vaikutukset]] sivulle|--[[Käyttäjä:Vilma Sandström|Vilma Sandström]] 28. joulukuuta 2011 kello 11.42 (EET)}}

Näyttää siltä että Pohjoismaissa voidaan puuperäistä biomassa käyttää
keställä tavalla biodieselin raaka-aineeksi varsinkin kun puun perinteinen
teollinen käyttö on vähenemässä ja toisaalta juuri kasvihuoneilmiön vuoksi
metsämme kasvavat aiempaa ripeämmin.

Kokonaisuutena pidänkin sekä jatropaan että kalajätteisiin perustuvan
biodieselin tuottamista Suomen ja Pohjoismaiden markkinoille vähintäänkin
arveluttavana tai ainakin on tarkkaan osoitettava että tällöin kestävän
kehityksen periaatteet toteutuvat. Palmuöljyn käytön kohdalla näin ei ole.

On joka tapauksessa selvää että mainitut kaksi raaka-ainelähdettä ovat
huonompia biodieselin raaka-aineita kestävän kehityksen kriteereillä
tarkasteltuina kuin kotimainen puubiomassa (oikein käytettynä).

{{vastusta|#: |Väite kuulostaa perustellulta. Kuitenkin tämän arvioinnin edetessä huomio kiinnittyi entistä enemmän Neste Oilin Singaporen-jalostamon raaka-ainelähteisiin, ja tähän asiaan ei suomalaisella raaka-aineella ole vaikutusta. Porvoon-jalostamon tilannetta tarkasteltaessa tämä näkökulma pitäisi ottaa selkeästi esille ja tarkastella suomalaisittain tärkeitä mahdollisia raaka-ainelähteitä.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 18. tammikuuta 2012 kello 17.28 (EET)}}

Kommentit tänne sähköpostista kopioinut [[Käyttäjä:Vilma Sandström|Vilma Sandström]] 21.10.2011

===Kommentit sivun [[Kalanjalostuksen öljyjäte bioenergian lähteenä]] kommentointikentistä===

Siirtänyt --[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 19. tammikuuta 2012 kello 00.02 (EET).

'''Paljonko?
(22 hours ago)

Paljonko tavaraa syntyy ja minkälaiselta alueelta?

:{{kommentti|#:|Jouni (11 hours ago): Arviointi ei sisällä tätä osuutta. Jos haarukoidaan suuruusluokkia, voidaan ajatella, että aarilla voi kasvattaa 100 kg kalaa ja kasvatukseen kuluu 2 kk. Tämä tekee 0.1 ha / ton eli 200 ha / 2000 ton. Luultavasti tämä on ylioptimistista eli tilaa tarvitaan enemmän. Pitäisikö tämä sisällyttää arviointiin?|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] 19. tammikuuta 2012 kello 00.02 (EET)}}

'''Helvi Heinonen-Tanski
(2 months ago)

Pieni määrä kalaöljyä voi soveltua bioenergiaksi. Tässäkin on ihmisoikeuksia vahdittavana. Kala-altaiden vesi on usein suolaista, mikä suolaa helposti lähialueen pellot. Kaupallinen kalanviljely voi riistää köyhien ihmisten riisipellot.

==Viitteet==

<references/>

==Katso myös==

[http://fi.opasnet.org/fi_wiki/index.php?title=Keskustelu:Kalanjalostuksen_%C3%B6ljyj%C3%A4te_bioenergian_l%C3%A4hteen%C3%A4&oldid=9889 | Linkki aikaisempaan keskusteluun arvioinnin etenemisestä]