Lähdekoodi sivulle Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012-2020

== 
Palvelut ja tiedot käytössä - Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia 2012 – 2020 ==
 
== Esipuhe == 

Tämä on ensimmäinen valtionhallinnon ja kuntasektorin yhteisen tieto- ja viestintätekniikan (ICT) hyödyntämisen strate-
gia Suomessa. Strategian lähtökohtina ovat hallitusohjelmassa ICT:n hyödyntämiselle asetetut tavoitteet sekä hallituk-
sen rakennepoliittiset toimenpiteet, kuten Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma, kuntauudistus, sosiaali- ja terveyden-
huollon palvelurakennemuutokset, keskushallintouudistus, kuntatuottavuustoimenpiteet, Asiakaspalvelu 2014 -hanke 
sekä asiakkuusstrategian valmistelu. Pääministeri Jyrki Kataisen 
hallitusohjelmassa on todettu yhteentoimivien sähköisten palvelujen 
sekä tieto- ja viestintäteknologian suuri merkitys nykyaikaisessa 
julkisessa hallinnossa ja julkisissa palveluissa. Strategian visio on 
vuoteen 2020, linjausalueet ja toimenpiteet vuoden 2015 loppuun. 

Samanaikaisesti strategian kanssa toimeenpannaan lakia julkisen 
hallinnon tietohallinnon ohjauksesta. Lisäksi on meneillään laaja 
kokonaisarkkitehtuurityö koko julkisessa hallinnossa. Strategia ja 
arkkitehtuurit tukevat toisiaan toiminnan kehittämisessä. 

Suomi on vahvasti tietoon ja sen hyödyntämiseen perustuva yhteis-
kunta, jossa myös teknologinen osaaminen on huipputasoa. Suo-
men vahvuuksia ovat kansainvälisesti tarkasteltuna korkea koulutus-
taso, alueellinen ja sosiaalinen tasa-arvo, yleinen turvallisuus, hyvä 
hallintokulttuuri, kansalliset tietovarannot, tiedon julkisuus sekä kan-
salaisten luottamus julkiseen hallintoon ja palveluihin. Tieto- ja vies-
tintäteknologian hyödyntämisessä julkisessa hallinnossa Suomi on 
maailman johtavia maita. Tämän strategian tavoitteena on Suomen 
edelläkävijyyden varmistaminen myös jatkossa. 

===== Erillinen tekstiruutu =====
:Hallitusohjelma ohjaa asiakaslähtöiseen koko julkisen hallinnon tietohallinnon johtamisen kehittämiseen ja selkeiden tavoitteiden asettamiseen tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiselle. 

:Kyse on kokonaisvaltaisesta rakenteiden ja toimintamallien uudistamisesta. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntämällä julkisen hallinnon järjestämisvastuulla olevat palvelut kyetään tuottamaan entistä enemmän organisaatiorajat ylittävinä prosesseina julkisen hallinnon sisällä ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.
 

Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisellä voidaan merkittävästi vaikuttaa julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen 
laatuun ja tuloksellisuuteen sekä vastata ikääntymisen ja väestön huoltosuhteen muutoksista aiheutuviin haasteisiin. 
Sen avulla julkisen hallinnon järjestämisvastuulla olevat palvelut kyetään tuottamaan entistä enemmän organisaatiorajat 
ylittävinä prosesseina ja yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Oikein hyödynnettynä tieto- ja viestintäteknologia 
mahdollistaa joustavan julkisen hallinnon toiminnan. 

Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämisen nykytilassa on kuitenkin paljon parannettavaa. Hallinnon palvelujen käyttä-
jät ovat ajoittain tyytymättömiä sähköisten palveluiden saatavuuteen ja sisäiset käyttäjät toimimattomiin työvälineisiin. 
Viranomaisten välisen tiedon vaihdossa nähdään puutteita. Paljon julkisuutta ovat saaneet kustannukset tai aikataulun 
ylittävät hankkeet. Erityisen haasteellista on yhteisten palveluiden käyttöönotto silloin, kun niillä ei ole selkeää omistajaa. 

Valtiovarainministeriö asetti tammikuussa 2012 hankkeen valmistelemaan koko julkisen hallinnon yhteistä tieto- ja vies-
tintäteknologian hyödyntämisen strategiaa (JulkICT-strategia). Hankkeen toimikausi oli 27.1. – 28.9.2012. Strategian 
valmistelussa ja viestinnässä käytettiin hyväksi sosiaalista mediaa, verkkosivuja, uutiskirjeitä ja tiedotteita. Strate-
giahankkeen sisällöstä ja etenemisestä järjestettiin myös laaja aluekierros yhdellätoista paikkakunnalla sekä seminaare-
ja, työpajoja ja tietoiskuja. Linjausvalmisteluun osallistui yli tuhat johtajaa, asiantuntijaa ja kehittäjää valtionhallinnosta ja 
kuntasektorilta sekä yksityiseltä sektorilta. Valmisteluhankkeelle asetettu ministeriöiden, Kansaneläkelaitoksen ja kun-
tasektorin edustajista koostuva ohjausryhmä kokoontui kaikkiaan 5 kertaa. Strategiaehdotus oli lausuntokierroksella 
loka-marraskuussa 2012. Lausuntopyyntö lähetettiin valtionhallinnon ja kuntasektorin toimijoille sekä yksityistä sektoria 
edustaville järjestöille. Lisäksi strategiaehdotusta oli mahdollista kommentoida Otakantaa.fi-palvelussa. 

Ohjausryhmän puheenjohtajana toimi ICT-johtaja Timo Valli (valtiovarainministeriö) ja varapuheenjohtajana tietoyhteis-
kunta-asiain päällikkö Heikki Lunnas (Suomen Kuntaliitto). Jäseniksi nimettiin valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikonen (valtiova-
rainministeriö), valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori (valtiovarainministeriö), ylijohtaja Raimo Ikonen (sosiaali- ja terve-
ysministeriö), johtaja Hannu Sirén (opetus- ja kulttuuriministeriö), kansliapäällikkö Ritva Viljanen (sisäasiainministeriö, 
31.5.2012 saakka), kansliapäällikkö Pentti Partanen (sisäasiainministeriö, 1.6. - 31.9.2012), kansliapäällikkö Päivi Nerg 
(sisäasiainministeriö, 1.10.2012 alkaen), lainsäädäntöneuvos Kirsi Miettinen (liikenne- ja viestintäministeriö), tietotekniik-
kapäällikkö Markku Raitio (Helsingin kaupunki), johtaja Mikael Forss (Kansaneläkelaitos), osastopäällikkö, budjettipääl-
likkö Hannu Mäkinen (valtiovarainministeriö) ja hallitusneuvos, yksikön päällikkö Tarja Hyvönen (valtiovarainministeriö). 


Strategian sihteeristöön kuuluivat valtiovarainministeriöstä neuvotteleva virkamies, yksikön päällikkö Ville-Veikko Aho-
nen, erityisasiantuntija Olli-Pekka Rissanen, suunnittelija Heidi Torro, neuvotteleva virkamies Heikki Talkkari, neuvottele-
va virkamies Juhani Korhonen sekä erityisasiantuntija Tuija Kuusisto (1.5.2012 alkaen). Prosessia tukivat Talent Vectia 
Oy:n konsultit.

== 1 Julkisen hallinnon ICT:n toimintaympäristö ja nykytila == 

=== 1.1 Toimintaympäristön muutostekijät === 

Suomen julkiseen hallintoon vaikuttavat monet kansainväliset ja kansalliset muutostekijät, kuten globalisaatio, väestöra-
kennemuutokset, tietoyhteiskuntakehitys, ilmastonmuutos sekä ihmisten arjessa ja käyttäytymisessä tapahtuvat muutok-
set. Viestintäpalveluista ja -välineistä on tullut ihmisille perushyödykkeitä. Ihmisten arkipäivä perustuu yhä enemmän 
jatkuvaan tavoitettavuuteen esimerkiksi sosiaalista mediaa hyödyntämällä. 

Väestön ikääntyminen ja huoltosuhdemuutokset ovat kaksi voimakasta trendiä, jotka vaikuttavat palvelujen kysyntään. 
Iäkkäille suunnattuja palveluja tarvitaan yhä enemmän ja samalla palvelut on tuotettava entistä pienemmällä henkilöstöl-
lä. Tämä on suuri haaste koko julkisen hallinnon taloudelle sekä palvelujen järjestämiselle. Väestörakennemuutokset, 
muuttoliike ja alueellisten erojen kasvu edellyttävät uutta teknologiaa hyödyntäviä ratkaisuja julkisten palveluiden saata-
vuuden turvaamiseksi samalla laatutasolla kaikilla Suomen alueilla. 

Myös maailmantalouden haasteet, julkisen talouden säästöpaineet sekä muutokset julkisen hallinnon rakenteissa muut-
tavat toimintaympäristöä. Teknologian tehokkaalla käytöllä ja uusilla palveluiden tuotantotavoilla sekä osaamisen vahvis-
tamisella on mahdollista tehostaa toimintaa ja vapauttaa henkilötyötä inhimillistä vuorovaikutusta edellyttäviin tehtäviin. 

Suomen teknologiatoimiala on jatkuvan, globaalin muutoksen keskellä. Ala on ollut tärkeä työllistäjä ja merkittävin 
investoija tutkimukseen ja kehittämiseen. Keskeinen kansallinen kysymys onkin, miten varmistetaan toimialan 
kehittyminen ja tietoteknisen osaamisen säilyminen Suomessa ja turvataan ulkomaiset sijoitukset alalle myös 
tulevaisuudessa. Julkisen hallinnon linjauksilla on laajan vaikutuskenttänsä takia merkitystä teknologiatoimialan yleisiin 
kehitysnäkymiin. 

=== 1.2 ICT:n hyödyntäminen julkisessa hallinnossa === 

Suomessa lähtökohtana on, että toimivat ja turvalliset julkisen hallinnon palvelut ovat tasapuolisesti kaikkien saatavilla. 
Julkisen hallinnon laatubarometrin mukaan julkisen hallinnon verkkopalvelut toimivat tällä hetkellä kohtalaisesti. Palve-
luiden saatavuus on hyvä ja käyttöaste korkea. Suomen sähköinen hallinto on sijoittunut hyvin useissa viime aikoina 
tehdyissä kansainvälisissä vertailuissa. Erityisenä kansallisena vahvuutena Suomessa on luottamus verkkopalveluihin ja 
tietosuojaan. Suomalaiset ovat tottuneet asioimaan verkossa - käytetyimpiä julkisen hallinnon sähköisiä palveluita ovat 
kuntien verkkosivut, mol.fi, kela.fi ja vero.fi. Tunnistamista edellyttäviin palveluihin tunnistaudutaan pääasiallisesti verk-
kopankkitunnuksin. 

Parannettavaa kuitenkin riittää. Palvelujen saatavuuden ja kansalaisten tasa-arvoisen kohtelun näkökulmasta on vielä 
paljon palveluita, joita voisi sähköistää. Tiedon avoimuuden ja liikkuvuuden puutteet hankaloittavat yhä asiakkaan asioin-
tia. Yksilöiden tarpeissa on myös isoja eroja ja väestön suhteellinen ikääntyminen tuo tähän vielä oman haasteensa. 
Huomioitavaa myös on, että Suomen julkisen hallinnon tehtävistä johtuen ratkaisevaa palvelujen laadun ja tuottavuuden 
kannalta on kuitenkin se, miten hyvin tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään perinteisessä palvelutuotannossa, 
esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa ja opetuksessa. Sähköiset palvelut ja sähköinen asiointi parantavat omalta 
osaltaan kansalaisten palvelujen saatavuutta osana palvelujen monikanavaista kehittämistä. Ne mahdollistavat kansa-
laisten paikka- ja aikariippumattoman palvelujen saannin sekä tukevat osaltaan muuta asiakaspalvelua, erityisesti yh-
teispalvelujen toimintaa ja myös viranomaisten toimintaa asiakaspalvelutilanteissa. 

Esimerkkinä käyttäjälähtöisestä palvelukehittämisestä on valtiovarainministeriön koordinoima sähköisen asioinnin ja 
demokratian vauhdittamisohjelma (SADe-ohjelma). Sähköisten palvelujen toteuttamisen rinnalla tavoitteena on aina 
julkisen hallinnon palveluprosessien ja organisaatioiden toiminnan uudistaminen. Palvelujen käyttäjät osallistuvat kehit-
tämiseen muun muassa hyödyntämällä asiakasraateja ja sosiaalisen median välineitä. 

=== 1.3 Valtion ja kuntien tietohallinnon nykytila === 

Kukin valtion viranomainen vastaa oman tietohallintonsa järjestämisestä. Valtionhallinnossa tietohallinnon ohjaus ja 
toimivalta sekä vastuujärjestelmä perustuu perustuslain 68 §:ään. Pykälän 1 momentin mukaan kukin ministeriö vastaa 
toimialallaan valtioneuvostolle kuuluvien asioiden valmistelusta ja hallinnon asianmukaisesta järjestämisestä. Pykälän 3 
momentin mukaan ministeriöiden toimialasta ja asioiden jaosta niiden kesken sekä valtioneuvoston muusta järjestys-
muodosta säädetään lailla tai valtioneuvoston antamalla asetuksella. Säännöksen perusteella on annettu laki valtioneu-
vostosta (175/2003) ja valtioneuvoston ohjesääntö (262/2003). Ministeriöt vastaavat oman hallinnonalansa tieto- ja vies-
tintäteknisestä toiminnasta. Hallinnonaloilla on tietojärjestelmien toteuttamista varten useita palvelukeskuksia, joiden 
rooli vaihtelee perustietotekniikan ylläpidosta toiminnan järjestelmien kehittämiseen. Valtion virastojen ja laitosten tieto-
hallintomenot olivat vuonna 2011 yhteensä noin 892 miljoonaa euroa. Valtion tietohallintomenojen osuus on keskimäärin 
13 prosenttia virastojen ja laitosten kokonaistoimintamenoista. 

 

Valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten ratkaisujen kehittämistä on edistetty valtion IT-strategian mukaisesti vuosina 
2006 - 2011. Valtion konserniohjaus ydintoiminnan tietojärjestelmien osalta kohdistuu yhteentoimivuuden ja tietoturvan 
toteutumisen edistämiseen. 

Lähtökohtaisesti kuntien tietohallinto kuuluu perustuslain 12 §:ssä tarkoitetun kunnallisen itsehallinnon piiriin ja on näin 
osa kuntien sisäisen hallinnon järjestämistä, johon kuuluvat myös talous-, henkilöstö- ja asiakirjahallinto sekä hankinta-
toimi. Perustuslakivaliokunta (PeVL 46/2010 vp.) on kuitenkin katsonut, että kuntiin voidaan laissa annetun valtuutuksen 
nojalla kohdistaa normiohjausta siltä osin, kuin on kysymys kuntien lakisääteisten tehtävien hoitamisesta. Normiohjauk-
sen lisäksi kuntiin kohdistetaan resurssi- ja informaatio-ohjausta. Kuntien tietohallinnon palveluiden tuotannon kehitys-
trendinä on ollut viime vuosina kuntien välisen yhteistyön tiivistäminen. 2000-luvulla on perustettu parikymmentä alueel-
lista tietotekniikkapalvelukeskusta tuottamaan niiden omistajakuntien tietohallinnon palveluita. 

Suomen Kuntaliiton vuonna 2011 tekemän selvityksen mukaan kuntasektorin tietohallintokustannukset ovat vuositasolla 
noin 800 - 900 miljoonaa euroa, josta kuntien osuus on noin kaksi kolmasosaa. Kuntarakenneuudistus tulee nostamaan 
hetkellisesti kuntien tietohallintokustannuksia tietojärjestelmiä yhdistettäessä ja uudistettaessa. Pitkällä aikavälillä kunta-
rakenneuudistus tulee todennäköisesti laskemaan tietohallintokustannuksia, koska hankintayksikköjä on vähemmän. 



Valtiovarainministeriön JulkICT-toiminnon KuntaIT-hankkeet ovat edistäneet kuntien tietohallintojen yhteistoimintaa sekä 
yhteisessä palvelukehityksessä syntyneiden toimintamallien ja informaatioteknologisten ratkaisujen levittämistä ja monis-tamista eri kuntiin. Hankkeita on osittain rahoitettu kuntien yleisestä valtionosuudesta. Valmiiden hanketuotosten omista-
juuden ja ylläpidon järjestämisessä on ollut haasteita. 

=== 1.4 Tietohallinnon ohjauksen nykytila === 

Yleistä julkisen hallinnon tietohallinnon yhteistä ohjausta varten valtiovarainministeriöön perustettiin JulkICT-toiminto 
huhtikuussa 2011. Valtiovarainministeriön tukena ja julkisen hallinnon viranomaisten yhteistyöelimenä toimii julkisen 
hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta JUHTA. Valtion IT-toiminnan yhteistyötä varten on asetettu valtion IT-toiminnan 
koordinaatioryhmä (VITKo) ja Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmä (VAHTI). Yhteistyöelimillä on ollut tärkeä 
rooli kehittämisen koordinoinnissa, tiedonvaihdossa sekä verkostomaisessa yhteistyössä. Erityisen onnistuneeksi yhteis-
työ on koettu valtion tietoturvallisuuden alueella. 

Olemassa olevista yhteistyö- ja ohjauselimistä huolimatta nykyinen tietohallinnon ohjausrakenne ei riittävästi tue yhteis-
työtä ja yhteisen tahtotilan toteutumista. Ohjaussuhteissa on epäselvyyttä etenkin kehitettäessä poikkihallinnollisia ja 
kunta – valtiorajat ylittäviä ratkaisuja ja palveluprosesseja. Kehitettävää on myös julkisen hallinnon yhteisten ratkaisujen 
hallinnointi- ja rahoitusmalleissa. 

Syyskuussa 2011 voimaan tullut tietohallintolaki (Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta 10.6.2011/634) antaa 
valtiovarainministeriölle ja muille ministeriöille toimivallan ohjata julkisen hallinnon tietohallintoa sekä sisältää säännökset 
ohjauksen tavoista. Tietohallintolain tarkoituksena on tehostaa julkisen hallinnon toimintaa, parantaa julkisia palveluja ja 
niiden saatavuutta säätämällä julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden edis-
tämisestä ja varmistamisesta. Valtiovarainministeriön tehtävänä on lain mukainen julkisen hallinnon viranomaisten tieto-
hallinnon yleinen ohjaus ja muiden ministeriöiden tehtävänä on ohjata oman toimialansa tietohallinnon ja tietohallinto-
hankkeiden kehittämistä. Laki antaa mahdollisuuden ohjata toimintaa suosituksien, standardien ja asetusten avulla. 
Standardien valmistelu on kesken, joten tietohallintolain mukaisia asetuksia ei ole annettu (10/2012 tilanne). 

Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksessa on otettava huomioon yleislainsäädännön osalta ainakin viranomaisten 
toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999), viranomaisten toiminnan julkisuudesta ja hyvästä tiedonhallintatavasta 
annetun asetuksen (1030/1999), henkilötietolain (523/1999), arkistolain (831/1994) sähköisestä asioinnista viranomais-
toiminnassa annetun lain (13/2003), vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä allekirjoituksista annetun lain 
(617/2009) sekä poikkeusolojen osalta valmiuslain (1552/2011) säännökset. Julkisen hallinnon tietovarantojen osalta on 
otettava huomioon myös niitä koskeva erityislainsäädäntö. 

== 2 Visio, tavoitetila ja linjausalueet == 

Julkisen hallinnon palveluiden käyttäjiä ovat kansalaiset, kuntalaiset, yhteisöt, yritykset ja julkisen hallinnon työntekijät. 
Tavoitetilassa vuonna 2020 käyttäjien tarpeista lähtevät palvelut ja tiedot ovat helposti ja turvallisesti saatavilla ja käytet-
tävissä eri tavoilla ja välineillä. Tavoitetilassa on jokaiselle käyttäjälle olemassa esteetön tapa saada tarvitsemansa pal-
velut ja tiedot käyttöön. 

<big>Visio asettaa käyttäjät kehittämisen ja käyttöönoton keski-
öön.</big> 

===== Erillinen tekstiruutu =====

:Visio 2020: 

:PALVELUT JA TIEDOT KÄYTÖSSÄ


:Käyttäjän tarvitsemat palvelut ja tiedot saatavilla ja käytettävissä helposti ja turvallisesti 

:Julkisen hallinnon organisaatioiden, yritysten ja käyttäjien yhteistyöllä kehityksen kärkeen :


Vision ytimessä on lupaus siitä, että palvelut ja tieto vastaavat 
käyttäjien tarpeita. Palvelujen kehittäminen ja käyttöönotto perus-
tuvat käyttäjäkeskeiseen toimintamalliin, jossa palvelut ja niihin 
liittyvät tietojärjestelmät suunnitellaan käyttäjien tarpeista lähtien. 
Palvelujen kehittämisessä ennakoidaan käyttäjien tarpeita esimer-
kiksi seuraamalla kehitystä muilla aloilla ja muissa maissa. 

Visio perustuu kansalaisille ja kuntalaisille tarjottavaan mahdolli-
suuteen valita asiointikanava. Tavoitetilassa julkisen hallinnon 
palvelujen käyttäjä voi myös halutessaan olla palveluiden kehittä-
jä. Palveluiden nopeaan käyttöönottoon panostetaan ja kehitetyt 
palvelut pyritään saamaan nopeammin osaksi käyttäjien arkea ja 
rutiineja. Kiinteä vuorovaikutus ja yhteistyö käyttäjien, palveluiden 
tuottajien, järjestäjien ja kehittäjien kesken on tärkein askel kohti 
edullisempaa ja ripeämpää palveluiden kehitystä sekä erityisesti 
nopeampaa käyttöönottoa. 

Julkinen hallinto tarjoaa työntekijöilleen heidän tarpeista lähtevät, modernit työvälineet ja on haluttu työnantaja. 

<big>Visio perustuu julkisen hallinnon ja palvelujen kehittämisen osaavaan, joustavaan ekosysteemiin.</big> 

Visiossa palvelukehitystä tehdään hallinnonrajat ylittäen yhdessä hallinnon palveluiden käyttäjien ja alan yritysten kans-
sa. Kysymys on ensisijaisesti julkisen hallinnon palvelujen kehittämi-
sestä hyödyntäen muun muassa tieto- ja viestintäteknologian anta-
mia mahdollisuuksia, joten palveluja ei mekaanisesti muuteta säh-
köisiksi. Avoin tieto, toimintaa tukeva tiedonhallinta ja teknologiarat-
kaisut mahdollistavat organisaatiorajat ylittävät palveluprosessit ja 
joustavat palvelutuotannon muutokset.

===== Erillinen tekstiruutu =====

:Asiakas ja käyttäjä?

:Tietojärjestelmillä ja palveluilla on  käyttäjiä, jotka useimmiten samalla  ovat asiakkaita. Strategiassa on  pääosin käytetty käsitettä käyttäjä laajasti ymmärrettynä.  

:Eri näkökulmista tarkasteltuna käyttäjänä ymmärretään strategiassa  kansalaiset ja kuntalaiset, kuntasektorin toimijat, valtion virastot ja  laitokset, yritykset ja yhteisöt, sekä  hallinnossa ja opetuksen ja  tutkimuksen parissa työskentelevät  henkilöt. 


Visio edellyttää julkisen hallinnon organisaatioiden johdon ja tietohal-
lintojohdon saumatonta yhteistyötä palvelujen ja tietojärjestelmien 
kehittämisessä. Julkisen hallinnon oman osaamisen tulee olla riittävä 
kehittämisen ohjaamiseen ja hankintojen suorittamiseen. Kehittäjä-
verkostojen ja alan yritysten osaamista hyödynnetään laajasti. 
Osaamiseen panostamalla varmistetaan hankkeiden onnistuminen ja 
tavoiteltujen hyötyjen saaminen. 

Keskeisten toimijoiden ympärille muodostuu ekosysteemejä, joissa 
kehitetään yhdessä toimintaa ja palveluita. Julkisen hallinnon 
ekosysteemejä ohjaa osin lainsäädäntö, mutta osa ohjauksesta on 
yhdessä sovittua ja laadittua informaatio-ohjausta. Myös tuotantoa 
voidaan jakaa ekosysteemeissä. 

Visio edellyttää tehokasta ja toimintavarmaa ICT-infrastruktuuria. Yhteiskunnan ja julkisen hallinnon toimintavarmuus 
sekä luottamus palveluihin on turvattu tietosuojaan, tietoturvaan ja varautumiseen panostamalla. 

<big>Kehittämisen nopeus on eri tasoilla erilaista.</big> 

ICT-palvelut voidaan jakaa muutoksen nopeuden ja palvelujen elinkaaren perusteella kuvassa 3 näkyville tasoille. Inno-
vatiivisella tasolla syntyy paljon ideoita ja prototyyppejä toiminnan kehittämisestä ja palveluista. Käyttäjät valitsevat osan 
innovatiivisella tasolla luoduista palveluista laajempaan ja pidempiaikaisempaan käyttöön. Nämä palvelut sijoittuvat joko 
hitaasti muuttuvalle, toimialariippumattomia palveluja sisältävälle infrastruktuuripalvelujen tasolle tai käyttäjäorganisaati-
oille palveluilla erottumista tarjoavalle, nopeammin muuttuvalle erilaistavien palvelujen tasolle. Esimerkiksi laajassa käy-
tössä olevat tietokantapalvelut kuuluvat infrastruktuuripalveluihin. Lupajärjestelmä on esimerkki mahdollisesta erilaista-
vasta palvelusta. 

Visio edellyttää, että kaikki tasot ovat toimivia ja palvelevat kunkin organisaation ja muiden saman tiedon tarvitsijoiden 
tarpeita. Innovatiivisten palvelujen kehittäminen edellyttää usein muutoksia toimintaan, jotta prosesseja voidaan 
yhtenäistää. Vision mukaisessa kehittämisessä käyttäjät otetaan mukaan innovatiivisten palvelujen kehittämiseen 
ekosysteemeissä. 

<big>Visio vahvistaa teknologiatoimialan toimijoita kansainvälisessä kilpailussa.</big> 

Visio vahvistaa kansallisia teknologia-alan toimijoita kansainvälisessä kilpailussa ja Suomen asemaa sähköisten palve-
luiden kärkimaana. Vuorovaikutteinen palvelukehitys ja palveluiden käyttöönoton toteutustavat tuovat kokemusta ja 
ratkaisumalleja, joilla on kansainvälistä kilpailukykyä. Julkisen hallinnon näkökulmasta alan markkinat ovat toimivat, 
jatkuvasti uusiutuvat ja ne muodostavat pohjan innovaatioille ja kasvulle.

== 3 Strategian linjausalueet == 

Strategian visiota, tavoitetilaa ja linjauksia on kehitetty rinnakkain. Työ on ollut usean tahon avoin prosessi, mistä strate-
giasihteeristö on koonnut yhteenvedon ohjausryhmän ohjauksessa. Näin aikaan saadut linjausalueet ovat: 

1. Palveluinnovaatioiden ekosysteemit 

2. Avoin tieto ja tiedon yhteiskäyttö 

3. Kyky hyödyntää ICT:tä 

4. Selkeät tietohallinnon rakenteet 

5. Toimintavarma ja kustannustehokas ICT-infrastruktuuri 


Kunkin linjausalueen strategiset tavoitteet on kuvattu luvuissa 3.1 – 3.5. 

Strategian toimeenpanoa, linjausalueita sekä tarvittavia toimenpiteitä seurataan jatkuvana prosessina koko JulkICT-
verkoston toimesta. Toimeenpanoa, seurantaa ja toimenpiteiden rahoitusta on esitelty tarkemmin luvussa 5. Strate-
giadokumenttia täydentää strategian valmistelun aikana tehty laaja aineisto, joka on koottu osoitteeseen www.julkict.fi. 
Strategian toimeenpanosuunnitelma julkaistaan strategiaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen yhteydessä. 

Strategian toimeenpano on valtiovarainministeriön vastuulla: 

• Ohjaa ja aktivoi julkisen hallinnon verkostomaista yhteistyötä 

• Seuraa ja ohjaa strategian toteuttamista 

• Vastaa koko julkisen hallinnon yhteisistä hankkeista ja palveluista 

• Kokoaa ja yhtenäistää tiedonhallinnan kehittämistä, osaamista, rakenteita ja valtion ICT-palvelutuotantoa. 


Valtiovarainministeriö edistää osaltaan teknologiatoimialan ja -osaamisen kehittymistä yhteistyössä muiden alan yhteis-
työelimien kanssa. Lisäksi valtiovarainministeriö sääntelee, standardoi ja ohjeistaa tiedonhallintaa tietohallintolain tavoit-
teiden ja velvoitteiden mukaisesti. 

Strategian toimeenpanoa varten on jo käynnistetty hanke valtion toimialariippumattomien ICT-tehtävien yhteen kokoami-
seksi (TORI-hanke) sekä kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT-tukiohjelman valmistelu. Merkittäviä jo aiemmin käyn-
nistettyjä ja hallitusohjelman toimeenpanoon kytkeytyviä strategisia hankkeita ovat valtion ylimmälle johdolle ja turvalli-
suusviranomaisille luotava korkean varautumisen turvallista tietoliikenneverkkoa ja verkkopalveluita toteuttava TUVE-
hanke sekä Sähköisen asioinnin ja demokratian vauhdittamisohjelma (SADe). 

=== 3.1 Palveluinnovaatioiden ekosysteemit === 

JulkICT-strategialla tavoitellaan julkisen hallinnon palveluiden kehittämisen nopeutumista, innovaatioiden laajempaa 
hyödyntämistä sekä sähköisten palvelujen käytön kasvua. Tavoitteena on merkittävästi vähentää suuriin ICT-hankkeisiin 
liittyviä riskejä, nopeuttaa järjestelmä- ja palvelukehityshankkeita, vähentää pitkäaikaisia toimittajariippuvaisuuksia sekä 
edesauttaa innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa kuntasektorilla ja valtionhallinnossa. Lähtökohtana on ekosystee-
miajattelu - kehittämistyön avaaminen kehittäjäverkostoille, yrityksille ja käyttäjille, hallittu riskiottokyky sekä tiedon hyö-
dyntäminen palvelukehityksessä. 

Ekosysteemeillä tarkoitetaan julkisen hallinnon, yksityisen ja kolmannen sektorin toimijoiden tietyillä rajatuilla alueille, 
esimerkiksi toimialalle, muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta. 

Strategiassa asetetaan ohjaava periaate suosia toiminnan ja ICT:n kehittämisessä budjetiltaan nykyistä pienempiä ja 
nopeampia hankkeita, joiden kustannukset ovat enintään 10 miljoonaa euroa ja kesto alle 2 vuotta. Kyse on kehittämis-
hankkeita ohjaavasta periaatteesta, ei sitovasta määräyksestä. Kustannuksiltaan suuria ja pidempikestoisia hankkeita 
käynnistetään harkiten. 

Erityisesti innovatiiviseen tasoon liittyvien (kts. kuva 3) palvelujen kehittämisessä käytetään ketteriä menetelmiä sekä 
versioiden mahdollisimman nopeaa julkaisua testikäyttöä varten eli niin sanottua prototyyppikehittämistä. Ekosysteemejä 
tuetaan muuttamalla asteittain rahoitusmalleja menettelyä tukevaksi. Hyödyn saaja ja hankkeen rahoittaja eivät välttä-
mättä ole samoja, mutta kokonaishyötyä ei muuten saavuteta. 

Käyttäjän kokeman palvelun on sujuttava yhtenäisenä prosessina silloinkin, kun palvelun tuottamiseen osallistuu useita 
organisaatioita. Suunnittelun tulee perustua kokonaisarkkitehtuurimenetelmään, jolla varmistetaan toiminnan, tiedon ja 
tietojärjestelmäratkaisujen yhteentoimivuus. Lisäksi tulee varmistaa, että kehittämishankkeissa tieto- ja viestintäteknolo-
gian mahdollisuudet on tiedostettu ja suunnittelussa tarvittava osaaminen on riittävän aikaisessa vaiheessa mukana. 
Kaikkien julkisen hallinnon viranomaisten on soveltuvin osin uudelleenkäytettävä olemassa olevia avoimia rajapintoja 
tukevia ratkaisuja ja yhteisiä palveluita. 

Alueellisella yhteistyöllä on saavutettu hyviä kokemuksia yhdessä kehitetyistä palveluista. Yhteistyön haasteena on ollut 
mallien levittäminen koko maahan. Käynnistetyssä kunta- ja palvelurakennemuutosten ICT-tukiohjelmassa alueellinen 
yhteistyö tulee olemaan yksi lähtökohta, mutta samalla tehdään kansallista koordinointia. 

Julkisen sektorin organisaatioiden tulee varata riittävät resurssit palveluiden kehittämisen ohella myös palveluiden käyt-
töönottoon, käytettävyyteen, markkinointiin ja käytön opastamiseen. Sähköisistä palveluista markkinointi on ensisijaisesti 
niitä kehittävien ja käyttöönottavien viranomaisten vastuulla. Sähköisen asioinnin yleistymistä tuetaan yhteisellä viestin-
nällä olemassa olevista ja juuri valmistuneista palveluista. Viestinnän keskeinen tavoite on sähköisten palveluiden käyt-
töön liittyvän toimintatavan juurruttaminen pysyvästi julkisen hallinnon palveluiden käyttäjäkuntaan. 

=== 3.2 Avoin tieto ja tiedon yhteiskäyttö === 

Lähtökohtina ovat hallinnon avoimuuden, tiedon luottamuksellisuuden, eheyden ja saatavuuden, yhteentoimivuuden ja 
yhteiskäytön hyväksytyt periaatteet. Tiedon avaamisen periaatteet on hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksessä 
julkisen sektorin digitaalisten tietoaineistojen saatavuuden parantamisesta ja uudelleenkäytön edistämisestä (3.3.2011). 
Strategialla tuetaan näiden periaatteiden toteutumista. Tavoitteena on, että julkisen hallinnon tuottama tieto hyödynne-
tään tehokkaasti: 

• palveluissa ja asioinnissa
 
• opetuksessa ja tutkimuksessa 

• yhteiskunnan päätöksenteossa 

• kansalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen välineenä 

• innovaatioiden ja uuden liiketoiminnan mahdollistajana. 


Julkisia tietoja avataan kaikissa julkisen hallinnon organisaatioissa uudelleen käytettäväksi systemaattisesti ja mahdolli-
simman nopeasti. Tavoitteena on, että keskeisimmät julkisen hallinnon tietovarannot tulee olla avoimesti saatavilla ver-
kosta vuoden 2015 loppuun mennessä, jollei yksityiselämän ja henkilötietojen suojaa, salassapitoa tai muita tietojen 
käsittelyn rajoituksia koskevista säännöksistä muuta johdu. Tietovarantojen tulee olla saatavissa ja hyödynnettävissä 
koneluettavassa muodossa. 
Yleisperiaatteena on, että tiedot pyydetään käyttäjältä ja tallennetaan vain kertaalleen yhteen paikkaan, josta ne ovat 
koko julkisen hallinnon käytettävissä huomioiden tieto- ja yksityisyyden suoja. Tietojen käytön teknisiä ja lainsäädännölli-
siä esteitä puretaan. Lisäksi laaditaan linjausaluetta tukevia standardeja sekä tuetaan ja luodaan kannustimia palveluke-
hittämiseen perustuvien kehittäjäverkostojen ja ekosysteemien työlle. 

Julkisen hallinnon tiedot ovat käytettävissä hallinnon sisällä maksutta ja muille maksutta tai aidoin 
irrottamiskustannuksin. Hallinnon sisäiset ja ulkoiset asiakkaat, kuten kansalaiset, kuntalaiset, työntekijät, yhteisöt ja 
yritykset, nähdään aktiivisina osapuolina, sekä tiedon hyödyntäjinä, oikeellisuuden tarkistajina että tiedon tuottajina. 
Palveluiden kapasiteetti ja saatavuus mitoitetaan siten, että kaikki julkisen hallinnon toimijat voivat käyttää rajapintoja 
osana järjestelmäarkkitehtuuriaan tallentamatta perusrekisterien tiedoista kopioita omiin tietojärjestelmiinsä.

=== 3.3 Kyky hyödyntää ICT:tä === 

Tavoitteena on, että tieto- ja viestintätekniikasta tulee arkipäiväinen osa kuntien ja virastojen toimintaa ja johtamista. 
Uusimman teknologian ja tiedon hyödyntäminen täysipainoisesti toiminnan kehittämisessä vaatii osaamista, jossa koros-
tuu tarve samanaikaisesti ymmärtää toiminnan tarpeet ja kehittämissuunta sekä tietotekniikan mahdollisuudet. Kaikilla 
julkisen hallinnon organisaatioilla tulee olla tämä kyvykkyys. ICT-palvelujen kehittäminen ja hankinta edellyttää hyvää 
osaamista. Osaamisen on oltava organisaation käytössä aina tarvittaessa. ICT-osaamisen tulee tukea myös palveluke-
hittämisen ekosysteemiajattelua sekä kehittäjäverkostojen ja alan yritysten hyödyntämistä. Tavoitteena on lisäksi luoda 
toimintamallit sille, että julkisen hallinnon organisaatioissa oleva osaaminen saadaan laajemmin hyödynnettäväksi julki-
sen hallinnon sisällä. 

Tietohallinnon painopisteen tulee olla toiminnan kehittämisen tukemisessa. Kyvykkyyksinä tämä tarkoittaa esimerkiksi 
projektien hallintaa, toiminnan analyysimenetelmiä, strategista hankintaosaamista ja kokonaisarkkitehtuurin hallintaa. 

Toiminnan johdolla ja muilla kehittämisestä vastaavilla tulee myös olla kyvykkyys ymmärtää tietotekniikan soveltamista ja 
sen tueksi kehitettyjä uusia menetelmiä kuten kokonaisarkkitehtuuri. Kokonaisarkkitehtuurimallin levittämistä organisaa-
tioihin tulee tehostaa, jolloin se voi toimia tietohallinnon ja toiminnan johdon jäsentyneen vuoropuhelun välineenä. 

=== 3.4 Selkeät tietohallinnon rakenteet === 

Tavoitteena on selkeyttää koko julkisen hallinnon tietohallinnon rakenteita, ohjausta ja eri toimijoiden rooleja. Lähtökohtia 
kehittämiselle ovat hallitusohjelman mukainen ICT-palveluiden kokoaminen valtionhallinnossa, nykyisen verkostomaisen 
toimintamallin kehittäminen sekä ohjauksen vahvistaminen tietohallintolain edellyttämällä tavalla. Kuntasektorilla samaa 
kehitystä tapahtuu yhteisten palvelukeskusten kautta. 

Tavoitteena on, että ICT-palveluiden taustalta olisi tunnistettavissa sekä tilaaja että tuottaja. Tilaajia edustaa yleensä 
organisaatioiden oma tietohallinto. Tuottajina toimivat julkisen hallinnon palvelukeskukset ja alan yritykset. ICT-toiminnan 
yleisohjaus on valtiovarainministeriössä (JulkICT-toiminto) ja toimiala- ja organisaatiokohtaista ohjausta tehdään hallin-
nonaloilla ministeriöissä ja virastoissa. Nämä ohjausroolit kaipaavat selkeyttämistä sekä rakenteiden että tehtävien osal-
ta. 

Julkisen hallinnon toimijoilla on suuri itsenäisyys päätöksenteossa. Tietohallinnon osalta yhteisiä menettelyjä voidaan 
määrittää tietohallintolain nojalla. Lain piirissä eivät ole kaikki julkisen hallinnon toimijat. Muodollisen itsenäisyyden lisäksi 
tarve eriytyviin ratkaisuihin tulee valtionhallinnon toimialojen kirjosta ja alueellisista eroista kuntien toimintaympäristössä. 

Kuvassa 5 kuvataan verkostomainen toiminta ja ohjauksen yhteensovittaminen julkisessa hallinnossa. Tavoitetilan ohja-
usmallissa on käytössä sekä keskitettyä ohjausta että hajautettua, täysin paikallisesti toteutettavaa ohjausta. Perintei-
sesti on ajateltu, että ripeys vastata asiakkaiden muutoksiin ja innovaatiot syntyvät paikallisesta päätöksenteosta, tehok-
kuus ja kattavuus keskitetystä päätöksenteosta. Verkostomaisessa toiminnassa parhaimmillaan yhdistyvät kummatkin 
parhaat piirteet. Jotta verkostomaisessa toiminnassa eri toimijat kehittyvät ja toimivat yhteisen strategiseen suuntaan, on 
eri osapuolten hyväksytttävä ja noudatettava paikallisessa päätöksenteossaan synergioita, eli yhteistä etua vahvistavia 
mekanismeja, eli yhdistäviä mekanismeja. Tämän strategian toimenpiteet vahvistavat näitä mekanismeja. 



===== Erillinen tekstiruutu =====

:<big>Keskitetysti ohjattavia Julkisen hallinnon ICT-asioita</big> 

:• julkisen hallinnon tietoliikenneverkko 
:• julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuuri 
:• valtiohallinnon ICT-infra 
:• valtiohallinnon ICT-hankkeet 
:• valtiohallinnon tietoturva ja varautuminen 
:• muut yhteentoimivuuteen liittyvät asiat (tietohallintolaki) 
:• EU –asiat 
:• laajempi joukko erikseen määritettyjä asioita 
:(esim. arkistointi) 


:<big>Julkisen hallinnon kaikkia toimijoita koskevia yhdistäviä mekanismeja</big> 

:• vahva yhtenäinen arvopohja, eli hyvän hallinnon  periaatteet  
:• kokonaisuuden hallinta ja ohjaaminen  
:• ohjaajilla selkeät roolit  
:• rakenteet tukevat ohjausta  
:• asiakkaista lähtevä kehitys  
:• yhtenäinen asiakastieto ja sen käyttö (perusrekisterien kehittäminen)  
:• yhteisten palveluiden käyttö  
:• kokonaisarkkitehtuuri ja kohdealuearkkitehtuuri  
:• yhtenäinen IT-infrastruktuuri  
:• kyky ymmärtää julkisen hallinnon toimintaa laajasti ja monialaiset suhteet läpi hallinnon  
:• yhtenäisiä henkilöstöön ja johtamiseen liittyviä  periaatteita  
:• osaamisten kehittäminen  
:• yhteiset hankkeet  
:• yhteinen, yhdessä hyväksytty strategia 


Taulukko 1: Julkisen hallinnon ICT-strategian verkosto-ohjauksen yhdistäviä mekanismeja ja 
keskitetysti ohjattavia asioita 


Valtionhallinnon rakenteita, toimijoiden tehtäviä ja ohjaustoimivaltaa ei ole kokonaisuutena tarkistettu tieto- ja viestintä-
tekniikan murroksen mukaisiksi. Toimivaltaa ja tehtäviä kuvataan lainsäädännössä ja ohjesäännöissä termeillä, joita 
joudutaan voimakkaasti tulkitsemaan digitaalisessa maailmassa, kun ilmiöt ovat muuttuneet. Esimerkiksi viranomaisen 
käsittelemällä tiedolla on useita muitakin muotoja kuin asiakirja tai rekisteri. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmassa 
tehtävä ydintoimintoanalyysi antaa pohjatietoja uudelleentarkastelulle. Kyberstrategiassa on esitetty kyberturvallisuus-
keskuksen perustamista.

=== 3.5 Toimintavarma ja kustannustehokas ICT-infrastruktuuri === 

Toimintavarma ICT-infrastruktuuri on edellytys valtionhallinnon ja kuntasektorin toiminnalle. ICT-infrastruktuurin tulee 
muodostaa yhteensopiva, kustannustehokas ja joustava pohjarakenne julkisen hallinnon palveluille. Niiden tulee mah-
dollistaa nykyistä paremmin julkisen hallinnon toimintatapa- ja organisaatiomuutokset. Julkisen hallinnon ICT-
infrastruktuurin ylläpito ja hankinta on tällä hetkellä hajanaista. Tavoitteiden saavuttamiseksi infrastruktuuripalveluiden 
tuotanto tulee keskittää suurempiin yksiköihin, jotta palvelut voidaan tuottaa tehokkaasti ja laadukkaasti tarpeita ja odo-
tuksia vastaavasti. 

Strategiakauden painopiste on julkisen hallinnon ICT-infrastruktuurin keskittäminen. Tavoitteena on, että julkisen hallin-
non konesalien lukumäärä vähenee 15 % vuoden 2015 loppuun mennessä ja 60 % vuoteen 2020 mennessä. Kuntasek-
torilla tavoitellaan vastaavaa kehitystä sen omien toimijoiden johdolla kuntien välisenä yhteistyönä. 

Laaditaan velvoitteet, jotka julkisen hallinnon yhteisen ICT -infrastruktuurin ja -palveluiden tulee turvallisuuden, 
tietoturvan ja varatutumisen eri luokittelutasoilla täyttää. Koko julkishallinnon tasolla ICT -infrastruktuuri luokitellaan 
perustason, korotetun tai korkean varautumisen ja tietoturvan mukaisesti. Eri luokittelutason infrastruktuuripalveluita 
voidaan hankkia niiltä toimittajilta, jotka riippumattomasti arvioidulla (auditoidulla) tavalla täyttävät säädetyt vaatimukset. 

Korkeaa varautumista edellyttävät hallinnon turvallisuusverkon ja valtioneuvoston verkon tietoliikenne siirtyy Suomen 
Erillisverkot Oy:n tytäryhtiön Suomen Turvallisuusverkko Oy:n (STUVE) operoitavaksi. STUVE vastaa hallinnon 
turvallisuusverkon verkko- ja infrastruktuuripalveluista. 

Strategiakaudella jatketaan TUVE-hankkeessa aloitettua kehittämistä määrittämällä arkkitehtuureja, standardoituja 
ratkaisuja ja järjestelmien välisiä rajapintoja sekä kehittämällä menettelytapaohjeita varautumisen vaatimukset huomioon 
ottaen. Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan strategisen ohjaustoiminnan rakentamista jatketaan.

== 4 Strategiset erityiskysymykset == 

=== 4.1 ICT-markkinat === 

Tavoitetilassa julkisen hallinnon ICT-markkinat on toimijoille haluttu markkina, jossa vallitsee tasapainoinen ja terve 
kilpailutilanne. Osaamisen tarve ja tarjonta kohtaavat markkinoilla eikä yksittäisellä toimijalla ole liian suurta painoarvoa. 
Keskeinen markkinoiden toimintaa parantava työkokonaisuus on julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityö. Yhteinen 
kokonaisarkkitehtuurimenetelmä tarjoaa kaikkien toimijoiden kannalta hyvät mahdollisuudet uusille innovaatioille ja liike-
toiminnan kehittämiselle. Markkinan pirstoutuneisuutta on onnistuttu vähentämään ostajien yhteistoiminnalla ja toimittaji-
en keskinäisellä yhteistyöllä. 

Markkinoiden toimivuutta arvioitaessa näkökulmana tulee ottaa huomioon niiden kehittyminen kokonaisuutena, ei pel-
kästään julkisen hallinnon tarpeiden vaan koko yhteiskunnan tarpeiden, innovaatiokyvykkyyden ja kilpailukyvyn näkö-
kulmasta. 

Julkisen hallinnon toimijoiden tulee määritellä hankintojensa kohteet siten, että ne kuvaavat organisaation tarpeita tek-
nisten kuvausten sijaan. Toimintaa voidaan myös sovittaa järjestelmien ominaisuuksiin, koska erityistarpeiden tyydyttä-
minen on merkittävä lisäkustannuserä. Ratkaisuja hankittaessa otetaan huomioon kokonaistaloudellisuus. Välittömän 
hankintakustannuksen lisäksi otetaan huomioon koko ratkaisun elinkaaren mittaiset kustannukset. Organisaatioiden 
suositellaan hyödyntävän laajasti markkinoiden synnyttämiä tuote- ja palveluinnovaatioita – ei siis pelkästään julkiselle 
hallinnolle tuotettuja räätälöityjä järjestelmiä. Julkisen hallinnon toimijoita kannustetaan etsimään innovatiivisilla hankin-
noilla tarkoituksenmukaisia lopputuloksia. Toimintakulttuurin muutosta vahvistetaan koulutuksella ja suositusten avulla. 

Tavoitteena on, että markkinoilla vallitsee tasapaino pienten ja suurten kilpailutusten välillä; myös pk-yritykset voivat 
osallistua kattavasti ICT-alan tarjouskilpailuihin. 

=== 4.2 Kansainvälinen yhteistyö === 

Suomen julkisen hallinnon tietohallintoviranomaiset pyrkivät vaikuttamaan kansainvälisessä yhteistyössä toimialaansa 
koskevissa asioissa sekä hyödyntävät aktiivisesti eri kansainvälisten organisaatioiden keräämää tietoja sekä vertaismai-
den kokemuksia kehittäessään omaa tietohallintoa, sen yhteentoimivuutta ja sähköisiä palveluja. Kansainvälisen toimin-
nan painopisteenä on yhteistyö EU:n, OECD:n ja Pohjoismaiden kanssa. 

Strategiakaudella EU:ssa on valmisteilla lainsäädäntömuutoksia, joka tulevat vaikuttamaan Suomen kansallisiin tietohal-
linnon menettelyihin. Näitä ovat Julkisen sektorin tiedon direktiivin (PSI) sekä hankintadirektiivien uudistaminen. Näiden 
vielä valmisteilla olevien direktiivien periaatteita on pyritty huomioimaan tässä strategiassa. EU on laatinut asetusehdo-
tukset sekä sähköisestä tunnistamisesta että tietosuojasta. Asetuksina ne tulisivat välittömästi voimaan myös kansalli-
sesti. Niillä on merkittävä vaikutus eri hankkeiden toimeenpanossa. Suomi pyrkii vaikuttamaan sekä asetusten että direk-
tiivien sisältöön eduskunnassa hyväksyttyjen linjausten mukaisesti. Tämän lisäksi EU:ssa on käynnissä useita sähköistä 
hallintoa koskevia yhteistyöhankkeita, jotka tulee ottaa huomioon kansallisissa ratkaisuissa. 

OECD:n kanssa tehdään kansainväliseen tietojenvaihtoon ja muiden maiden kanssa kokemusten vaihtoon perustuvaa 
yhteistyötä. Muiden Pohjoismaiden kanssa haetaan yhteisiä näkemyksiä ja verkostoitumista tietohallinnon alueella. YK:n 
kanssa tehdään yhteistyötä sähköisen hallinnon kehittämisen alueella ja erityisesti koskien YK:n joka toinen vuosi suorit-
tamaa eri maiden sähköisten hallintojen arviointia. Tavoitteena on, että Suomen sähköinen hallinto jatkossakin on erin-
omaisella tasolla kansainvälisillä arvioinneilla mitattuna. 

Sisämarkkinoita ja liikkuvuutta edistäviä komission osittain rahoittamia maiden välisiä yhteishankkeita (Large Scale Pilot) 
on ollut useita käynnissä. Näitä ovat olleet esimerkiksi PEPPOL (hankintatoimi), STORK (tunnistaminen), SPOCS (pal-
veludirektiivi) ja epSOS (terveydenhuolto). Kahdessa ensin mainitussa Suomi on ollut mukana valtiovarainministeriön 
johdolla. Nämä ja muut vastaavat hankkeet tulee ottaa huomioon kansallisissa ratkaisuissa. Lisäksi on käynnistynyt 
jatkohankkeita, joita tulee seurata, vaikka niissä ei oltaisi mukana aktiivisena jäsenenä. Näiden lisäksi rajat ylittävään 
tiedonvaihtoon on useilla politiikka-alueilla ollut yhteisiä hankkeita, joista tulee joukko vaatimuksia kansallisille ratkaisuil-
le. Tällaisia politiikka-alueita ovat esimerkiksi tulli, verotus ja maatalous. 

== 5 Strategian toimeenpano == 

Tämän strategian toimeenpano edellyttää toimia kaikilta julkisen hallinnon organisaatioilta. Strategian tulee näkyä niiden 
toiminta- ja taloussuunnitelmissa. Tieto- ja viestintätekniikan rooli tulee tunnistaa kiinteäksi osaksi toiminnan kehittämistä 
ja kehittämiskohteiden määrittämistä.Tämä näkyy esimerkiksi osallistumisena yhteiseen palvelukehittämiseen, oman 
osaamisen vahvistamisena sekä sitoutumisena kokonaisarkkitehtuuriin. 

=== 5.1 Toimeenpanon organisointi, seuranta ja viestintä === 

Strategian toimeenpanon käynnistämiseksi: 

• laaditaan valtiovarainmisteriön johdolla toimeenpanosuunnitelma strategian toimenpiteistä ja toteutusvastuista. 
Osana toimeenpanosuunnitelmaa strategian tavoitteille asetetaan tavoitearvot ja luodaan yhteiset mittarit, joilla 
tavoitteiden toteutumista seurataan. Strategian toimenpiteiden toteuttamisessa noudatetaan hankesalkun ohjauksen 
ja projektinhallinnan hyviä käytäntöjä. Toimenpiteiden suunnitteluun osallistetaan laajasti eri toimijoita hankkeiden 
eri vaiheissa. 
• vahvistetaan Julkisen hallinnon ICT-strategian keskeinen sisältö valtioneuvoston periaatepäätöksellä vuoden 2013 
keväällä 
• asetetaan tarvittavat yhteistyöryhmät koordinoimaan ja seuraamaan strategian toimeenpanon edistymistä 
valtionhallinnossa 
• suunnitellaan Suomen Kuntaliiton kanssa yhteistyössä toimenpiteitä, joilla saavutetaan laaja kuntatoimijoiden 
verkosto, jossa voidaan toteuttaa mm. tietohallintomallin käyttöä, kokonaisarkkitehtuurin toteuttamista ja kunta- ja 
palvelurakennemuutosten ICT-tukiohjelmaa. 


Strategian toimeenpanon etenemisen seurantaa ja tarvittavien uusien linjauksien määrittämistä varten: 

• käsitellään strategian toimeenpanon etenemistä ja tarvittavia uusia linjauksia vuosittain hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmässä (Halke). Valtion ICT-kustannuskehitystä seurataan lisäksi tarvittaessa talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa. Neuvoa-antavana elimenä ja strategian toimeenpanon ohjausryhmänä toimii julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta, JUHTA. 

• ministeriöt raportoivat valtiovarainministeriölle syksyn 2013 aikana toimenpiteistä, joihin niiden toimialoilla on ryhdytty tämän strategian johdosta. Raportit käsitellään JUHTA:ssa ja valtionhallinnon yhteistyöryhmissä. 

• strategian jatkuvaa arviointia ja päivittämistä sekä viestintää varten toteutetaan valtiovarainministeriön ja Suomen Kuntaliiton yhteistyönä vuosittainen aluekierros. Ensimmäisen kerran aluekierros toteutetaan syksyllä 2013. Lisäksi toteutetaan vuosittain ICT-asioiden ministeriökierros kaksi kertaa vuodessa. Ministeriökierros toteutetaan yhdessä valtiovarainministeriön budjettiosaston kanssa. 

Strategian toimeenpanon tukemista varten: 

• toteutetaan koko strategiakauden ajan julkiselle hallinnolle viestintää strategian tavoitteista, etenemisestä ja onnistumisesta huomioiden eri kohderyhmien tarpeet.

=== 5.2 Toimenpiteet strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi ===
 

Strateginen tavoite 1:

<u>Innovaatiot vauhdittamaan kehitystä.</u> Käynnistetään hanke palvelukehittämisen ja innovaatiotoimin-
nan mahdollistavan alustan toteuttamiseksi sekä siihen liittyvän osaamiskeskittymän tukemiseksi (niin 
sanottu JulkICT-lab). Tavoitteena on tukea julkisen hallinnon ICT-ratkaisuja ja toimintamalleja kehittä-
vien ekosysteemien syntyä yhteistyössä alan toimijoiden kanssa. Toimenpide toteutetaan osana vas-
taavia kansallisia hankkeita. Keskeisiä huomioitavia osa-alueita ovat hankintalait ja hankintakäytäntö-
jen kehittäminen, korkeakoulujen hyödyntäminen, hallinnollisten raja-aitaesteiden poistaminen. (Lin-
jausalue 1: Palveluinnovaatioiden ekosysteemit) 

Strateginen tavoite 2: 

<u>Palveluille elinkaaren mittainen rahoitus ja ohjaus</u>.Asetetaan työryhmä, jonka tehtävänä on laatia 
ehdotukset ICT-investointien ja yhteisten palveluiden elinkaaren aikaisiksi omistajuus-, rahoitus- ja 
ohjausmalleiksi. Tavoitteena on selkeyttää erityisesti poikkihallinnollisten sekä kuntien ja valtion 
yhteisten kehittämishankkeiden omistajuutta, ohjausta ja rahoitusta. Ratkaisun on oltava levitettävissä 
koko julkiseen hallintoon. Ehdotukset rahoitus- ja hallintamalleista laaditaan kevään 2013 aikana. (Lin-
jausalue 1: Palveluinnovaatioiden ekosysteemit) 

Strateginen tavoite 3: 

<u>Vauhtia tiedon avaamiseen.</u> Käynnistetään julkisen hallinnon tiedon avaamisen ja käytön ohjelma 
Avoimen tiedon ohjelma. Ohjelmalla koordinoidaan tiedon avaamiseen ja käytön lisäämiseen tähtääviä 
toimenpiteitä ja hankkeita. Ratkaisuissa huomioidaan riittävä tietosuoja. Osana ohjelmaa käynniste-
tään kuntien ja valtion yhteishanke avoimen metadata-palvelun ja siihen liittyvien tukipalveluiden pe-
rustamiseksi. Tietojen yhdistämisen ja yhteentoimivuuden tueksi kehitetään julkisen hallinnon yhteisiä 
sanastoja ja ontologioita. (Linjausalue 2: Avoin tieto ja tiedon yhteiskäyttö) 

Strateginen tavoite 4: 

<u>Tietovarannot käyttöön.</u> Perusrekistereitä ja muita perustietovarantoja ylläpitävät organisaatiot toteut-
tavat vakiomuotoiset tietopalvelurajapinnat. Yhteinen tekninen määrittely on julkaistu tammikuussa 
2012 (PERA-määrittely). Perustietojen rajapintapalvelut julkaistaan yhdessä keskitetyssä paikassa 
(VIA-integraatiopalvelu) kaikkien saataville. Lainsäädännölliset esteet selvitetään yhteistyössä ministe-
riöiden kanssa. Tavoitteena on, että lainsäädännön rajoitukset on karsittu mahdollisimman vähäisiksi, 
turvaten kansalaisen yksityisyyden suoja. (Linjausalue 2: Avoin tieto ja tiedon yhteiskäyttö) 

Strateginen tavoite 5: 

<u>Yhteentoimivuutta yhteisiin palvelupisteisiin.</u> Käynnistetään selvitystyö, jossa selvitetään perustet-
tavien julkisen hallinnon yhteisten asiakaspalvelupisteiden ja palveluja tarjoavien viranomaisten toimin-
ta-, tieto- ja teknologia-arkkitehtuurin yhteentoimivuus. Selvitystyön lopputuloksena on esitys toimivas-
ta ja eri viranomaisten hyväksymästä toimintamallista. Selvitystyö toteutetaan Asiakaspalvelu 2014 -
hankkeen yhteydessä. (Linjausalue 2: Avoin tieto ja tiedon yhteiskäyttö) 

Strateginen tavoite 6: 

<u>Nostetaan osaamisen tasoa.</u> Valtiovarainministeriön, Suomen Kuntaliiton ja muiden tahojen yhteis-
työnä toteutetaan julkisen hallinnon organisaatioiden johdon, kehittäjien ja muun henkilöstön ICT-
valmennusohjelma vuosina 2013 - 2014. Ohjelman aluksi tehdään arvio olemassa olevista osaamisva-
jeista. Koulutukset ja muut osaamisen vahvistamiseen liittyvät toimenpiteet toteutetaan valtakunnan 
laajuisesti eri alueiden painopisteet ja tilanteet huomioiden. Ohjelman osana järjestetään alueellista 
koulutusta uusista ja vaihtoehtoisista hankintamenettelyistä. (Linjausalue 3: Kyky hyödyntää ICT:tä) 

Strateginen tavoite 7: 

<u>Rakenteet selkeämmäksi</u>. Asetetaan työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää julkisen hallinnon tieto-
hallinnon ohjauksen ja palvelutuotannon rakenteellisten uudistuksien tarve, arvioida organisaatioiden 
nykyiset tehtävät ja työnjaot sekä laatia tarvittavat ehdotukset lainsäädännön muuttamiseksi. Osana 
kokonaisuutta selvitetään myös tarve avoimen datan toimijan perustamiselle. Työryhmän tulee saada 
työnsä valmiiksi vuoden 2014 loppuun. (Linjausalue 4: Selkeät tietohallinnon rakenteet) 

Strateginen tavoite 8: 

<u>Yhteentoimivuutta tietohallintolailla.</u> Valtiovarainministeriön johdolla, yhdessä kunnallisten ja valti-
onhallinnon toimijoiden kanssa, laaditaan suunnitelma tietohallintolain sääntelykohteista maaliskuuhun 
2013 mennessä (niin sanottu sääntelystrategia). Suunnitelmaan sisällytetään konkreettiset tavoitteet ja 
toimenpiteet tietojärjestelmien yhteentoimivuuden kehittämiseksi. Suunnitelman lähtökohtana ovat 
laadukkaat yhteiset palvelut sekä yhteisesti laaditut määritykset. (Linjausalue 4: Selkeät tietohallinnon 
rakenteet) 

Strateginen tavoite 9: 

<u>ICT:n keskittämisellä tehokkuutta valtionhallintoon.</u> Hallituksen linjausten mukaisesti TORI-
hankkeessa kaikki valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-tehtävät keskitetään valtionhallinnon 
ICT-palvelukeskukselle. Hallituksen päätösten mukaiset hallinnon turvallisuusverkon (TUVE) tehtävät 
siirretään Suomen Erillisverkot Oy:öön. (Linjausalue 5: Toimintavarma ja kustannustehokas ICT-
infrastruktuuri) 

Strateginen tavoite 10: 

<u>Julkisen hallinnon yhteinen tietoliikenneverkko.</u> Selvitetään mahdollisuudet muun muassa kun-
tasektorilla tehtyä tietoliikenneverkon määrittelyä hyödyntämällä toteuttaa yhteentoimiva julkisen hal-
linnon verkkoratkaisu, joka varmistaisi siinä tarjottavien palveluiden mukaisen riittävän tietoturvan. (Lin-
jausalue 5: Toimintavarma ja kustannustehokas ICT-infrastruktuuri)

=== 5.3 Rahoitus ===
JulkICT-strategian toimeenpano ehdotetaan rahoitettavaksi valtiontalouden kehysten puitteissa kohdentamalla olemassa 
olevaa kehittämisrahoitusta strategian edellyttämiin kohteisiin. Pääosin strategian rahoitus kohdennetaan toimenpiteille 
valtiovarainministeriön pääluokan momenteilta 28.70.01 ja 28.90.20. Valtionosuusrahoituksen käytöstä toimenpiteisiin 
sovitaan erikseen. 


== Liite: Strategiassa käytetyt termit ja käsitteet == 


Asiakaspalvelu2014 –
hanke 

Valtiovarainministeriön vuoden 2012 alussa asettama hanke, jonka tavoitteena on koota julkisen 
hallinnon käyntiasiointi laajasti yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin. Pisteiden ylläpitäjinä toimivat 
kunnat ja niistä saa kunnan oman asiakaspalvelun lisäksi aina poliisin, verohallinnon, TE -
toimistojen, maistraattien, ELY-keskusten ja työvoiman palvelukeskusten palveluja. Lisäksi 
Kelan palvelut ovat laajasti saatavilla. Asiakaspalvelua antavat palveluneuvojat ja asiantunte-
musta vaativissa palveluissa viranomaisen omat asiantuntijat etäyhteydellä tai paikan päällä. 
Hankkeen määräaika on 31.5.2013 ja tarvittavan lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan 
vuoden 2014 alusta lukien. 

Avoin tieto 

Avoin tieto tarkoittaa tietoa, joka on vapaasti käytettävissä ja kierrätettävissä avoimella lisenssil-
lä. 

Ekosysteemi 

Ekosysteemi tarkoittaa tavoitteiltaan verraten yhtenäisen alueen toimijoiden muodostamaa 
yhteisöä. Siihen sisältyvät niin julkisen hallinnon kuin yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat. 
Ekosysteemejä rajaavat toiminnalliset kokonaisuudet ja yhteiset tavoitteet. Koska rajat eivät ole 
jäykkiä, koko julkinen hallinto voidaan käsittää yhdeksi ekosysteemiksi, jolla on erikokoisia 
alasysteemejä. 

ICT-infrastruktuuri 

ICT-infrastruktuuri ymmärretään kokonaisuutena, joka kattaa organisaation ICT-toimintaan 
liittyvät laitteet, ohjelmistot, ylläpidon, asiakastuen, hallinnan ja tietoliikenneyhteydet. 

JulkICT 

JulkICT on mm. valtionhallinnon, kuntien, julkisten palvelujen (Opetus, Sote jne.) ja niitä palvele-
vien tukipalvelujen ICT:n hyödyntämisen asiakaslähtöistä ohjausta ja kehittämistä. 

JulkICT-toiminto 

JulkICT-toiminto on valtiovarainministeriön osasto, joka vastaa tietohallinnon ohjauksesta julki-
sessa hallinnossa ministeriön työjärjestyksen mukaisesti. 

JulkICT-verkosto 

JulkICT-verkostoon sisältyvät julkisen hallinnon johto, toiminnan ja tietohallinnon kehtitämisestä 
vastaavat, erilaiset kehittäjäyhteisöt sekä alan yritykset. 

KEHU-hanke 

Keskushallinnon uudistushankkeessa (KEHU) tavoitteena on luoda mahdollisuudet hallituksen 
strategisen näkemyksen nykyistä parempaan toimeenpanoon ja vaikuttavuuteen. Hankeryhmän 
määräaika päättyy maaliskuussa 2013. Hankkeen ehdotukset toimeenpannaan portaittaista 
siten, että yhtenäisempi valtioneuvosto olisi toiminnassa vuonna 2015-2016. 

Kokonaisarkkitehtuuri 

Kokonaisarkkitehtuuri (KA) on toiminnan, prosessien ja palvelujen, tietojen, tietojärjestelmien ja 
niiden tuottamien palvelujen muodostaman kokonaisuuden rakenne. Se on kokonaisvaltainen 
lähestymistapa organisaation toiminnan, tietotarpeiden, tietojärjestelmien ja teknologiaratkaisu-
jen suunnittelemiseksi ja kuvaamiseksi yhtenäisen mallin mukaisesti. 

Kuntatuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittämistyö 

Hallituksen käynnistämä työ, jolle valtiovarainministeriö on asettanut koordinaatioryhmän tuke-
maan ja vahvistamaan kuntien ja kuntayhtymien tuottavuuden ja tuloksellisuuden edistämistyötä 
ja luomaan sille edellytyksiä ja yhteistä arviointi- ja tietopohjaa. Hankkeessa luodaan kuntapalve-
lujen laadun ja vaikuttavuuden arvioimiseksi kestävän kuntatuottavuuden mittaristo sekä ediste-
tään parhaiden käytäntöjen jakamista ja käyttöönottoa yli kunta- ja sektorirajojen. 

Kuntauudistus 

Kuntauudistus on kokonaisuus, johon kuuluvat VM:ssä kuntarakennelakiuudistus, valtionosuus-
järjestelmän uudistaminen, rahoitusjärjestelmän uudistus, kuntalain kokonaisuudistus, metropo-
liselvitys ja kuntien tehtävien arviointi. Lisäksi uudistukseen sisältyy STM:ssä valmisteltava 
lainsäädäntö sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä, rahoituksesta ja valvonnasta. sosiaa-
li- ja terveydenhuollon järjestämislaki ja kuntien tehtävien arviointi. Tavoitteena on että uudistuk-
set tulevat voimaan 2014 - 2017. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus 

Osana kuntauudistusta STM:n palvelurakennetyöryhmä valmistelee sosiaali- ja terveydenhuol-
lon palvelurakenteen uudistamista. Valmistelun lähtökohtana ovat hallitusohjelman ja hallituksen 
5.6.2012 iltakoulun kirjaukset. 

Tietohallinto 

Ohjaustoiminnot, joiden tarkoituksena on kehittää, ylläpitää ja varmistaa organisaation tietojen-
käsittelyä, tietovarantoja ja tietojärjestelmien yhteentoimivuutta, tietotekniikan ja tietotekniikka-
palvelujen hankintaa ja tarjontaa sekä tietotoimintojen turvallisuutta ja taloudellisuutta. 

Tietohallintolaki 

Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta (634/2011). Lain tarkoituksena on tehostaa 
julkisen hallinnon toimintaa ja parantaa julkisia palveluja ja niiden saatavuutta. 

Tietoturvatasot 

Tietoturvallisuustasojen avulla määritellään organisaatiolle ja tietojenkäsittely-ympäristöille tekni-
set ja hallinnolliset tietoturvavaatimukset. Tietoturvallisuustasot kuvaavat niitä tietoturvatoimin-
taan ja -prosesseihin liittyviä vaatimuksia, jotka jokaisessa organisaatiossa tulee toteuttaa. 

Tilaaja-tuottajamalli 

Tilaaja-tuottajamallilla tarkoitetaan julkisten palvelujen tuotannon organisoimista niin, että palve-
lun tilaajan ja tuottajan roolit erotetaan hallinnollisesti toisistaan. Tilaajana toimii julkinen taho ja 
tuottajana voi toimia julkinen tai yksityinen palvelun tuottaja tai kolmas sektori. Tilaaja-
tuottajamalli voi olla myös julkisen organisaation sisäinen ohjausmalli. 

Toimialariippumaton ja toimialan vastuulle kuuluva tieto- ja viestintätekninen tehtävä 

Toimialariippumattomia tieto- ja viestintäteknisiä tehtäviä ovat pääosin perustietotekniikkaan 
liittyvät tehtävät sekä tukitoimintojen tietojärjestelmien kehittäminen ja ylläpito. Perustietoteknii-
kan tehtäviä ovat muun muassa työasemien ja muiden päätelaitteiden, puhe- ja tietoliikenneyh-
teyksien ja käyttö-, konesali- ja kapasiteettipalvelujen kehittäminen, hankinta ja ylläpito. 

Toimialan vastuulle kuuluvia tieto- ja viestintäteknisiä tehtäviä ovat muut kuin edellä mianiut 
toimialariippumattomat tieto- ja viestintätekniset tehtävät. Ne liittyvät toimalan substanssitehtä-
viin. 

Tuloksellisuus 

Yläkäsite, joka jaetaan sisäiseen ja ulkoiseen tuloksellisuuteen ja sisältää vaikuttavuuden ja 
palvelukyvyn sekä aikaansaannoskyvyn ja tuottavuuden. 

Tuottavuus 

Tuottavuus on toiminnan tehokkuuden mitta, joka määritellään toiminnan tuotoksen ja sen ai-
kaansaamiseksi käytettyjen panosten suhteena: tuotosmäärä/panosmäärä = tuottavuus. 

Vaikuttavuus 

Palvelun kyky saada siltä odotetut vaikutukset. Perustuu palvelun suunnitteluun, osallisten moti-
vointiin, palvelun toteutukseen, seurantaan ja jatkuvaan parantamiseen. 

Varautuminen 

Toimintaa, jolla varmistetaan tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen kaikissa tilanteissa. 
Varautumistoimenpiteitä ovat esimerkiksi valmissuunnittelu, tekniset ja rakenteelliset etukäteis-
valmistelut, koulutus, valmiusharjoitukset sekä tilojen ja kriittisten resurssien varaukset. 

Varautumisen tasot 

ICT-varautumiselle asetetaan normaaliolojen, häiriötilanteiden ja erityistilanteiden sekä poikke-
usolojen tarpeisiin vastaavat vaatimukset lähtien toiminnan luonteesta. 

VATU-ohjelma 

Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmassa (VaTu) pyritään vastaamaan julkisen talouden kestä-
vyysvajeeseen sekä työmarkkinoiden muutokseen erityisesti arvioimalla uudelleen valtion hallin-
non tehtäviä ja rahoitusvastuita, tuomalla esille rakenteellisia uudistuksia sekä ottamalla käyt-
töön uutta roolia tukevia toimintatapoja. Ohjelman tavoitteena on uudistaa toimintatapoja ja 
priorisoida valtion tehtäviä resurssien ja tehtävien paremmaksi yhteensovittamiseksi laadukkaal-
la tavalla. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman alueita ovat koko valtionhallintoa koskien 
ydintoimintoanalyysi, inhimillinen pääoma, tuloksellisuusajattelun ja arvioinnin kehittäminen sekä 
hallinnonalojen VaTu-ohjelmat. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman määräaika on huhtikuu 
2015. 

Yhteentoimivuus 

Yhteentoimivuudella tarkoitetaan toiminnan eri tasojen ja toimijoiden sisäistä sekä niiden välistä 
saumatonta toimintaa. Toiminnan tasoja ovat muun muassa strategiat, palvelut, prosessit, orga-
nisaatiot, tiedot, määritelmät, termistö, teknologia. Yhteentoimivuuden parantamisen välineenä 
julkisessa hallinnossa käytetään yhteistä kokonaisarkkitehtuurimenetelmää.