Lähdekoodi sivulle Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa

''Tämän sivun teksti on otettu raportista Kauppila, T. (toim.) 2015. [http://tupa.gtk.fi/julkaisu/tutkimusraportti/tr_222.pdf Hyviä käytäntöjä kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa]. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 222, 141 sivua, 26 kuvaa ja 7 taulukkoa.

Työ-  ja  elinkeinoministeriö  julkaisi  hiljattain  oppaan  ympäristövaikutusten  arviointimenettelystä  kaivoshankkeissa.  TEM:n  opas  keskittyy  arviointimenettelyn soveltamiseen kaivoshankkeisiin, ja sitä tukemaan päätettiin laatia tutkimusraportti, joka käsittelee arviointiprosessin sijaan kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa hyödynnettäviä hyviä käytäntöjä. 

Raportti   esittelee   hyviä   lähestymistapoja   kaivoshankkeiden   ympäristövaikutusten  ennakkoarviointiin  yleisesti,  mutta  sen  viitekehyksenä  on  lakisääteinen YVA-prosessi,  koska  YVA-lainsäädännön  mukainen  arviointimenettely  on  yleisin syy arvioida kaivoshankkeen ympäristövaikutuksia laajamittaisesti etukäteen. Raportissa on pyritty huomioimaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tavoite eri  hankevaihtoehtojen  merkittävien  vaikutusten  vertailusta  ja  se,  että  varsinkaan uuden kaivoshankkeen tapauksessa lähtötiedot arvioinnille eivät yleensä ole yksityiskohtaisia hankkeen varhaisessa vaiheessa.

Tässä raportissa käsitellään kaivoshankkeiden tyypillisiä ympäristövaikutuksia, hankkeen  prosessien  ja  niistä  syntyvien  päästöjen  kuvaamista,  suunnitellun  hankealueen ympäristön nykytilan selvittämistä sekä varsinaista ympäristövaikutusten arvioimista. Lopuksi tarkastellaan vaikutusten merkittävyyden arviointia ja vaihtoehtojen vertailua.

Raportti poikkeaa monista toimialakohtaisista YVA-oppaista siinä, että se käsittelee  pääosin  vaikutusten  arvioimista.  Esimerkiksi  terveys-  ja  viihtyvyysvaikutusten arviointia koskeva osa on raportissa varsin perusteellinen. Samoin sosiaalisten ja aluetaloudellisten vaikutusten arviointia käsitellään laajasti. Aivan uutta on ihmisoikeusperustaisuuden  ottaminen  mukaan  yhtenä  näkökulmana  ympäristövaikutusten arvioinnissa.

Pyrkimyksenä on ollut esitellä asiaa laajasti, minkä vuoksi kaikki raportissa käsiteltävät asiat eivät voi tulla kyseeseen missään yksittäisessä hankkeessa. Toisaalta jokaisen hankkeen ympäristövaikutusten arviointiin löytyy raportista todennäköisesti jotakin hyödyllistä aineistoa.  Kokonaisuudessaan raportti toimii myös laajana ’muistilistana’  kaivoshankkeiden  mahdollisista  ympäristövaikutuksista  ja  niiden arvioimisesta. Raportti tai sen yksittäiset kappaleet eivät kuitenkaan ole tyhjentäviä esityksiä  kaivoshankkeiden  ympäristövaikutusten  arvioinnista  eikä  raporttia  tule käyttää viranomaisohjeena tai oppaana.

Raporttia on ollut kirjoittamassa lukuisia asiantuntijoita Geologian tutkimuskeskuksesta,  Suomen  ympäristökeskuksesta,  Terveyden  ja  hyvinvoinnin  laitoksesta,  Helsingin  yliopistosta,  FIANT  Consulting  Oy:stä,  Ramboll  Finland  Oy:stä, Pöyry  Finland  Oy:stä  ja  Ahma  ympäristö  Oy:stä.  Kukin  kirjoittaja  vastaa  omista  tekstikappaleistaan, eivätkä ne ole minkään tahon virallinen kannanotto.

Asiasanat  (Geosanasto,  GTK):  Kaivokset,  ympäristövaikutukset,  ympäristövaikutusten arviointiselostukset, Suomi

Tommi Kauppila

Geologian tutkimuskeskus

PL 1237 

70211 KUOPIO

Sähköposti: tommi.kauppila()gtk.fi

== Määritelmät ==

* '''Hankkeesta  vastaava'''  =  Kaivoshankkeen  toiminnanharjoittaja,   joka   yleensä   tekee   ELY-keskukselle      aloitteen      arviointimenettelyn  aloittamisesta  sekä  laatii  arviointiohjelman  ja  arviointiselostuksen. 
* '''Kerrostumisalue'''  =  (kerrostumispohja)  Vesistön  pohjan  alue,  jolla  tapahtuu  pysyvää  sedimentin  kerrostumista.  Eroosiopohjilla  tapahtuu aineksen kulumista, ja kulkeutumispohjille aines ei kerrostu pysyvästi. 
* '''Kontaminaatio'''  =  vierasaineen  joutuminen  veteen,   maaperään,   ympäristönäytteeseen   ym. ainekseen;  vierasaineen  pitoisuuden  kasvu  aineksessa (vrt. pilaantuminen)
* '''Luonnontila'''   =   Kohteen   luonnonympäristön tila ennen merkittäviä ihmistoiminnan aiheuttamia muutoksia. 
* '''Luontotyyppi''' = Rajattavissa oleva maa- tai vesialue, jolla vallitsevat samankaltaiset ympäristötekijät ja eliöstö, ja joka eroaa näiden ominaisuuksien perusteella muista luontotyypeistä. 
* '''Nykytila'''   =   Kohteen   luonnonympäristön   ja   muun ympäristön tila tarkasteluhetkellä.
* '''Osallinen''' = Kaikki ne luonnolliset henkilöt, joiden  oloihin  ja  etuihin  hanke  saattaa  vaikuttaa sekä yhteisöt ja säätiöt, joiden toimialaa vaikutukset  saattavat  koskea.  Erityisesti  sosiaalisten vaikutusten  kohdalla  henkilö  tai  taho,  johon  hanke  voi  vaikuttaa,  joka  voi  kokea  hankkeen vaikuttavan itseensä, jolla on kiinnostusta hanketta  kohtaan  tai  joka  voi  itse  vaikuttaa  hankkeeseen.
* '''Pilaantuminen''' = Ympäristön osan kontaminoituminen haitallisella aineella siten, että siitä on haittaa  eliöstölle,  terveydelle  tai  hyötykäytölle (vrt. kontaminaatio) 
* '''Potentiaalinen   biosaatavuus'''   =   Kemiallinen biosaatavuus, helppoliukoisuus, joka ei ota huomioon  haitta-aineen  siirtymistä  eliöön  (Engl. bioaccessibility, potential bioavailability). 
* '''Sosiaalinen toimilupa''' = Paikallisten yhteisöjen hyväksyntä ja tuki hankkeelle. 
* '''Spesiaatiomalli'''   =   Termodynaaminen   kemiallinen  malli,  joka  ennustaa  vesinäytteen  sisältämien   aineiden   esiintymismuodot   pitoisuustietojen  perusteella  olettaen  että  vedessä vallitsee   termodynaaminen   tasapaino   (esim.   PHREEQC, WHAM)
* '''Vaikutusalue''' = alue, jolle vaikutus ulottuu. Erilainen eri vaikutuksille.
* '''Viihtyvyysvaikutukset'''  =    Vaikutukset    viihtyvyyteen   voidaan   jakaa   kahteen   ryhmään: 1) terveysperustaiset vaikutukset viihtyvyyteen voivat  jatkuessaan  aiheuttaa  terveysvaikutuksia,  ja  niitä  arvioidaan  terveysriskinarvioinnin menetelmin  (esim.  melu,  haju),  kun  taas  2) muut   vaikutukset   viihtyvyyteen   ovat   viihtyvyyttä  heikentäviä  vaikutuksia  ihmisten  elinoloihin  (esim.  melu,  haju,  maisemavaikutukset, kuntapalvelujen riittämättömyys hankkeen alussa jne.). 
* '''Yhteisvaikutukset''' = 1) Eri hankkeista aiheutuvat yhteisvaikutukset, 2) Useamman kuin yhden ympäristöön  kohdistuvan  paineen  yhdessä  aiheuttamat   vaikutukset.   3)   Toksikologiassa   yhtäaikaisten altisteiden aiheuttamat yhteisvaikutukset. 
* '''Yhteysviranomainen''' = Kaivoshankkeissa YVA-lain  mukaisena  yhteysviranomaisina  toimivat  alueelliset  ELY-keskukset,  jotka  ohjaavat  arviointimenettelyä,  hoitavat  lainmukaiset  tiedotukset  ja  kuulutukset  sekä  järjestävät  julkiset kuulemistilaisuudet.  Yhteysviranomainen  tarkistaa arviointiohjelman ja arviointiselostuksen ja antaa niistä lausuntonsa sekä tekee päätökset YVA-menettelyn  soveltamisesta  yksittäistapauksessa kaivoshankkeisiin. 
* '''Ympäristöpaine'''   =   Ympäristöön   kohdistuva  paine (Engl. stress). Käytetään niistä toiminnan aiheuttamista  ympäristöön  kohdistuvista  paineista,  joita  ei  voi  kuvata  sanalla  päästö,  esim.  maisemavaikutukset tai hydrauliset muutokset. 
* '''Ympäristöriskinarviointi''' =  Systemaattinen prosessi,  joka  käsittää  päästöjen,  niiden  leviämisen,   ympäristöpitoisuuksien   muodostumisen,  ihmisten  ja  eliöiden  altistumisen  sekä  altistuksen  terveys-  ja  ekologisten  vaikutusten kuvaamisen.
* '''Ympäristövaikutusten arviointimenettely''' = YVA-lain mukainen menettely, jossa selvitetään ja  arvioidaan  tiettyjen  hankkeiden  ympäristövaikutukset  ja  kuullaan  viranomaisia  ja  niitä, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa, sekä niitä yhteisöjä ja säätiöitä, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea. 
* '''YVA-ohjelma''' = Hankkeesta vastaavan laatimaa suunnitelma  tarvittavista  selvityksistä  ja  arviointimenettelyn järjestämisestä. 
* '''YVA-selostus''' = Asiakirja, jossa esitetään tiedot hankkeesta ja sen vaihtoehdoista sekä yhtenäinen arvio niiden ympäristövaikutuksista. 

== Lyhenteet ==

* '''ADI'''  =  Acceptable  Daily  Intake,  suurin  hyväksyttävä saanti
* '''DALY''' = Disability-Adjusted Life Year, toimintakykyinen elinvuosi
* '''DNA''' = deoksiribonukleiinihappo
* '''GTK''' = Geologian tutkimuskeskus 
* '''ELY-keskus''' = elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 
* '''HQ''' = Hazard Quotient, vaaraosamäärä
* '''MINERA-malli''' = Metallikaivosympäristön ympäristö- ja terveysriskin arviointimalli
* '''MOS''' = Margin of Safety, turvamarginaali
* '''PEC''' = predicted environmental concentration, arvioitu  ympäristöpitoisuus,  käytetään  erityisesti ekologisessa riskinarvioinnissa 
* '''PIMA-asetus'''  = valtioneuvoston      asetus (214/2007)   maaperän   pilaantuneisuuden   ja   puhdistustarpeen arvioinnista 
* '''PM'''   =   ilmassa   olevat   hiukkaset   (particulate matter),   alaviitteenä   ilmoitetaan   tutkittavien hiukkasten suurin halkaisija (μm), esim. PM10-hengitettävät hiukkaset; PM2,5-pienhiukkaset 
* '''PNEC''' = predicted no-effect concentration, arvioitu  haitaton  pitoisuus;  johdetaan  toksisuustestien tuloksista 
* '''STUK''' = Säteilyturvakeskus 
* '''SYKE''' = Suomen ympäristökeskus 
* '''SVA''' = sosiaalisten vaikutusten arviointi 
* '''USEPA'''  =  Environmental  Protection  Agency,  USA
* '''VALVIRA'''  =  Sosiaali-  ja  terveysalan  lupa-  ja  valvontavirasto
* '''TDI'''  =  Tolerable  Daily  Intake,  suurin  siedetty/sallittu saanti
* '''WHO''' = World Health Organization
* '''YVA''' = ympäristövaikutusten arviointi 

== Johdanto ==

''Tommi Kauppila (GTK)

=== Raportin tausta ===

Tämän   tutkimusraportin   juuret   ovat   vuodessa  2012,  jolloin  työ-  ja  elinkeinoministeriö  (TEM) ja   ympäristöministeriö   (YM)   alkoivat   yhdessä selvittää vuonna 1999 julkaistun Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn opas kaivoshankkeisiin (KTM:n tutkimuksia ja raportteja 20/1999) uudistamista. Uudistamistyö alkoi vuonna 2013 pääosin Geologian  tutkimuskeskuksen  ja  Suomen  ympäristökeskuksen  yhteistyönä.  Lisäksi  työhön  osallistui  asiantuntijoita  Terveyden  ja  hyvinvoinnin laitokselta  ja  Helsingin  yliopiston  Ruralia-instituutista.  TEM  asetti  uudistamistyölle  laajapohjaisen  ohjausryhmän,  jonka  puheenjohtajana  toimi  toimialajohtaja  Kirsti  Loukola-Ruskeeniemi  työ- ja  elinkeinoministeriöstä  ja  varapuheenjohtajana neuvotteleva virkamies Seija Rantakallio ympäristöministeriöstä. Muut jäsenet edustivat Geologian tutkimuskeskusta,  Kainuun  ja  Lapin  ELY-keskuksia, Liikennevirastoa, Suomen ympäristökeskusta, Metsähallitusta,  Kaivannaisteollisyys  ry:tä,  Maa- ja  metsätaloustuottajain  keskusliitto  MTK  ry:tä, Suomen  luonnonsuojeluliittoa,  Sodankylän  kuntaa ja Paliskuntain yhdistystä. 

Ensimmäinen   luonnos   uudistetusta   oppaasta   oli  ohjausryhmän  käsittelyssä  toukokuussa  2014.  Opasteksti  oli  varsin  pitkä  ja  yksityiskohtainen, ja lopulta materiaali päädyttiin jakamaan kahteen osaan   siten,   että   kaivoshankkeiden   ympäristövaikutusten  arviointimenettelyä  käsittelevä  opas  julkaistiin  työ-  ja  elinkeinoministeriön  julkaisusarjassa  helmikuussa  2015  (Jantunen  &  Kauppila (toim.)  2015;  jäljempänä  TEM:n  opas)  ja  vaikutusarvioinnin hyviä käytäntöjä ja teknisiä lähestymistapoja  käsittelevä  aineisto  päätettiin  julkaista myöhemmin  tässä  Geologian  tutkimuskeskuksen  Tutkimusraportti  -sarjan  raportissa.  Nyt  käsillä  oleva  tutkimusraportti  sisältää  siten  alkuperäisen opasluonnoksen  teknisluontoisen  aineiston,  jota on  hieman  laajennettu  esimerkiksi  ihmisoikeusperustaisuutta  koskevilla  osilla.  Raportti  toistaa joitakin  kokonaisuuden  kannalta  oleellisia  osia TEM:n  oppaasta,  kuten  kaivoshankkeen  elinkaaren aikaisten vaikutusten kuvauksen ja kaivosprosesseja  käsittelevät  osat.  Toistettuja  osioita  ovat muokanneet  ja  laajentaneet  alkuperäiset  kirjoittajat.  Kirjoitustyössä  on  pyritty  pitämään  huolta siitä, että raportin sisältö ei ole ristiriidassa TEM:n oppaan  kanssa.  Yhteisestä  syntyhistoriasta  huolimatta  tämä  raportti  ei  ole  opas  eikä  missään  tapauksessa  viranomaisohje,  vaan  lisätietoaineistoa joka  voi  helpottaa  kaivoshankkeiden  ympäristövaikutusten arviointia.

Tämän   tutkimusraportin   kirjoittajakunta   on laajentunut  alkuperäisen  raporttiluonnoksen  tilanteesta.   Raportin   laatimiseen   on   osallistunut asiantuntijoita    Geologian    tutkimuskeskuksesta, Suomen ympäristökeskuksesta, Terveyden- ja hyvinvoinnin  laitokselta,  Helsingin  yliopiston  Ruralia-instituutista,  FIANT  Consulting  Oy:stä,  Ramboll  Finland  Oy:stä,  Ahma  Ympäristö  Oy:stä  ja Pöyry  Finland  Oy:stä.  Kustakin  kokonaisuudesta vastaavat kirjoittajat on nimetty kappaleiden yhteydessä.  Kirjoittajat  vastaavat  kirjoittamiensa  lukujen sisällöistä.

===Lähestymistapa ja kohderyhmä===

Raportti  esittelee  hyviä  lähestymistapoja  kaivoshankkeiden   ympäristövaikutusten   ennakkoarviointiin  yleisesti,  mutta  sen  viitekehyksenä  on  lakisääteinen  YVA-prosessi.  Tämä  johtuu  siitä,  että YVA-lainsäädännön mukainen arviointimenettely on yleisin syy arvioida kaivoshankkeen ympäristövaikutuksia  laajamittaisesti  etukäteen.  Raportissa on pyritty huomioimaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn  tavoite  eri  hankevaihtoehtojen merkittävien vaikutusten vertailusta ja se, että varsinkaan  uuden  kaivoshankkeen  tapauksessa  lähtötiedot arvioinnille eivät yleensä ole yksityiskohtaisia  hankkeen  varhaisessa  vaiheessa.  Toisaalta  raportissa korostetaan sitä, että arviointi kytketään hankkeen  muuhun  suunnitteluun  ja  arvioinnissa hyödynnetään suunnittelutietoja laajamittaisesti.

Raportissa  käsitellään  ensin  kaivoshankkeiden  elinkaarta  ja  sen  tyypillisiä  ympäristövaikutuksia,  joita  on  esitelty  myös  TEM:n  oppaan  liitteessä  5. Seuraavaksi käsitellään hankkeen ja sen osatoimintojen  kuvaamista  painottaen  eri  prosesseista  syntyviä  päästöjä  ja  muita  ympäristöön  kohdistuvia  paineita  (ks.  myös  TEM:n  opas,  liite  4).  Seuraava osa  raportissa  kuvaa  kohteen  ympäristön  nykytilan selvittämistä arvioinnin pohjaksi. Varsinainen ympäristövaikutusten  arvioinnin  kuvaaminen  alkaa  päästöjen  leviämisestä  johtuvien  kemiallisten  ja fysikaalisten ympäristömuutosten kuvaamisella. Seuraavaksi tarkastellaan näin syntyneiden ympäristön  muutosten  vaikutuksia  eliöihin  ja  ihmisten terveyteen.  Tämän  jälkeen  käsitellään  hyviä  käytäntöjä   arvioitaessa   vaikutuksia   alueeseen   sekä sosiaalisia   ja   taloudellisia   vaikutuksia.   Lopuksi tarkastellaan  vielä  yhteisvaikutuksien  ja  vaikutusten merkittävyyden arviointia. Eri arvioinnin osa-alueista  on  pyritty  nostamaan  esiin  tärkeimmät arvioitavat seikat ja lähestymistavat niiden arvioimiseksi ja sisällyttämään tekstiin mahdollisimman paljon   viittauksia   yksityiskohtaisempiin   tiedon lähteisiin. 

Raportti  poikkeaa  TEM:n  oppaasta  ja  monista  muista   toimialakohtaisista   YVA-oppaista   siinä, että  se  käsittelee  pääosin  vaikutusten  arvioimista.  Esimerkiksi  terveys-  ja  viihtyvyysvaikutuksien arviointia koskeva osa on raportissa varsin perusteellinen. Samoin sosiaalisten ja aluetaloudellisten vaikutusten  arviointia  käsitellään  laajasti.  Aivan uutta   on   ihmisoikeusperustaisuuden   ottaminen mukaan yhtenä näkökulmana ympäristövaikutusten arvioinnissa.

Raportin  kohderyhmänä  ovat  erityisesti  varsinaisen  ympäristövaikutusten  arvioimisen  kanssa työskentelevät,  kuten  toiminnanharjoittajat,  konsultit  ja  viranomaiset.  Raportti  sisältää  lähinnä aineistoa, joka käsittelee arvioinnin teknistä puolta ja hyviä käytäntöjä siinä, kun taas TEM:n opas hyödyttää paremmin arviointiprosessiin osallistuvia sidosryhmiä kuvaamalla sitä erityisesti kaivostoiminnan  viitekehyksessä.  Tätä  raporttia  ei  tule hyödyntää  viranomaisohjeena  tai  oppaana,  eikä raportti ole minkään tahon virallinen kannanotto vaan kunkin kappaleen sisältö on sen kirjoittajien näkemys käsiteltävästä asiasta.

===Raportin hyödyntäminen===

Nimensä  mukaisesti  raportti  esittelee  hyviä  käytäntöjä,  joita  voi  hyödyntää  kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten   arvioinnissa.   Pyrkimyksenä on ollut esitellä asiaa laajasti, minkä vuoksi kaikki  raportissa  käsiteltävät  asiat  eivät  voi  tulla kyseeseen missään yksittäisessä hankkeessa. Toisaalta  jokaisen  hankkeen  ympäristövaikutusten  arviointiin  löytyy  raportista  todennäköisesti  jotakin  hyödyllistä  aineistoa.  Raportti  toimii  kokonaisuudessaan   myös   laajana   ”muistilistana” kaivoshankkeiden   mahdollisista   ympäristövaikutuksista ja niiden arvioimisesta. Monissa tapauksissa eteen tulee kuitenkin myös asioita ja vaikutuksia, joiden arvioimista ei ole käsitelty tässä raportissa.  Laajuudestaan  huolimatta  raportti  ei siis  ole  täydellinen  kooste  kaivostoiminnan  ympäristövaikutuksista  ja  niiden  arvioinnista.  Lisäksi eri asioita on käsitelty keskenään erilaisella tarkkuustasolla  eivätkä  yksittäiset  asiakokonaisuudetkaan ole välttämättä täydellisiä selvityksiä aiheesta.

Raportissa   kuvatut   lähestymistavat   edustavat  hyviä  käytäntöjä  kaivoshankkeiden  ympäristövaikutusten   arvioinnissa,   mutta   joissakin tapauksissa arvioinnin tekijällä saattaa olla käytössään   vieläkin   tarkempia   ja   luotettavampia menetelmiä. Tällöin on luonnollisesti syytä valita käyttöön tuo parempi lähestymistapa. Toisissa tapauksissa  taas  tässä  raportissa  esitetty  menetelmä voi olla esimerkiksi lähtötietoihin nähden liian  yksityiskohtainen,  jolloin  yksinkertaisempi   lähestymistapa   on   välttämätön.   Raportissa on  pyritty  kuvaamaan  myös  yksinkertaistettuja  lähestymistapoja,   mutta   kaikista   arvioitavista   asioista näitä ei ole esitetty. 

Asioiden esittämisen taso on pyritty asettamaan siten,  että  lukija  saa  käsityksen  oleellisista  arvioitavista  seikoista  ja  lähestymistavoista,  mutta  itse  arvioinnin  tekeminen  vaatii  useimmiten  yksityiskohtaisempia  tietoja.  Raportti  sisältääkin  viitteitä  tarkempiin tiedonlähteisiin.

Erityisen tärkeää on muistaa, että tätä raporttia ei  ole  tarkoitettu  sitovaksi  ohjeeksi  tai  oppaaksi,  eikä sitä tule sellaisena hyödyntää.

==Sisällys==

[[Kaivoshankkeen elinkaari]]
* Malmin etsintä
* Kaivoksen avaaminen
* Kaivoksen tuotantovaihe
* Kaivoksen sulkeminen ja jälkihoito

[[Kaivostoiminnan ympäristövaikutukset]] 
* Vaikutukset luonnonympäristöön
* Esiintymätyypin vaikutus kaivostoiminnan ympäristövaikutuksiin
* Vaikutukset ihmisten viihtyvyyteen ja terveyteen
* Sosiaaliset vaikutukset
* Ihmisoikeusvaikutukset
* Aluetaloudelliset vaikutukset

[[Kaivoshankkeen kuvaaminen ja ympäristöön kohdistuvat paineet]]
* Hankkeen kuvaus
* Hankevaihtoehtojen muodostaminen
* Hankkeen tekninen kuvaus
* Liittyminen muihin hankkeisiin
* Poikkeustilanteiden vaikutus

[[Selvitys kaivosympäristön nykytilasta]]
* Nykytilaselvitykset
* Ympäristötiedon kerääminen

[[Kaivostoiminnan vaikutuksien arvioiminen]]
* Ympäristövaiikutuksien arvioiminen
* Menetelmiä merkittävien vaikutusten tunnistamiseen
* Ihmisoikeusperustaisuuden sisällyttäminen YVAan
* Suunnittelun, kannattavuusselvitysten ja ympäristövaikutusten arvioinnin yhteen sovittaminen

[[Kaivostoiminnan vaikutukset luonnonympäristön kemialliseen ja fysikaaliseen tilaan]]
* Vaikutukset kallioperään
* Vaikutukset maaperään
* Vaikutukset pohjaveteen
* Vaikutukset pintavesien latuun
* Vaikutukset vesistösedimenttien laatuun
* Vaikutukset ilmanlaatuun
* Vaikutukset ilmastoon

[[Kaivostoiminnan vaikutukset eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen]]
* Haitallisten aineiden vaikutukset
* Vaikutukset maperäeliöihin ja maaperäprosesseihin
* Vaikutukset vesieliöihin
* Vaikutukset luontotyyppeihin, tärkeisiin eliölajeihin ja Natura 2000 -alueisiin

[[Kaivostoiminnan terveys- ja viihtyvyysvaikutusten arviointi]]
* Terveysvaikutusten ja -riskin arvioinnin periaatteet
* Ilman epäpuhtauksien terveysvaikutukset
* Pintavesiin liittyvät terveysvaikutukset
* Maaperän pilaantumiseen liittyvät terveysvaikutukset
* Pohjavesiin liittyvä terveysriski
* Meluhaitat
* Hajuhaitat
* Säteilyyn liittyvä terveysriski
* Tärinään liittyvät haitat
* Vaikutukset alueeseen
** Vaikutukset alueiden käyttöön
** Vaikutukset maiseman
** Vaikutukset kulttuuri- ja perinneympäristöihin
** Vaikutukset muinaisjäännöksiin
** Liikennevaikutusten arviointi

[[Kaivostoiminnan sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset]]
* Sosiaaliset vaikutukset
* Sosiaalisten vaikutusten arviointi
* Taloudelliset vaikutukset
* Ihmisoikeusperustaisuus sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten arvioinnissa

[[Kaivostoiminnan yhteisvaikutusten ja vaikutusten merkittävyyden arviointi]]
* Yhteisvaikutusten arviointi
* Merkittävyyden arvioinnin tavoitteet ja nykytila
* Erittelevä lähestymistapa merkittävyyden arviointiin
* Vaihtoehtojen vertailu ja vertailun esittäminen

== Lähteet ==

* Airaksinen, J. U. 1978. Maa- ja pohjavesihydrologia. Kustannusosakeyhtiö Pohjoinen, Oulu. 248 s. 
* Airaksinen,  O.  &  Karttunen,  K.  2001. Natura  2000  -luontotyyppiopas.   Ympäristöopas   46.   2.   korjattu   painos.  Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 194 s. 
* American  Industrial  Hygiene  Association  (AIHA)  1995. [http://www.cc-county.us/DocumentCenter/View/28473  Odor  thresholds  for  Chemicals  with  Established  Occupational  Health  Standards].  Fairfax,  VA,  USA. WWW-dokumentti, viitattu  15.12.2015.
* Anttonen  M.,  Heikkinen,  M.,  Karjalainen,  T.  P.  &  Reinikainen, K. 2010. [http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7B51F30AA7-312D-4E8C-88B8-B2BBC19D277E%7D/42555 YARA SUOMI OY Soklin kaivoshankkeen  sosioekonomisten  vaikutusten  arviointi]. WWW-dokumentti, viitattu   15.12.2015.
* Aroviita,   J.,   Hellsten,   S.,   Jyväsjärvi,   J.,   Järvenpää,   L., Järvinen,  M.,  Karjalainen,  S.  M.,  Kauppila,  P.,  Keto, A.,  Kuoppala,  M.,  Manni,  K.,  Mannio,  J.,  Mitikka,  S.,  Olin,  M.,  Perus,  J.,  Pilke,  A.,  Rask,  M.,  Riihimäki,  J., Ruuskanen,  A.,  Siimes,  K.,  Sutela,  T.,  Vehanen,  T.  &  Vuori, K. M. 2012. Ohje pintavesien ekologisen ja kemiallisen tilan luokitteluun vuosille 2012–2013 − päivitetyt arviointiperusteet   ja   niiden   soveltaminen.   Ympäristöhallinnon ohjeita 7/2012, 146 s. 
* Backnäs, S. & Pasanen, A. 2013. Veden ja aineiden kulkeutuminen.   Julkaisussa:   Kauppila,   T.,   Komulainen,   H., Makkonen,  S  &  Tuomisto,  J.  2013.  Metallikaivosalueiden    ympäristöriskinarviointiosaamisen    kehittäminen: MINERA-hankkeen  loppuraportti.  Geologian  tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 199, 76–82.
* Bess,  R.  &  Ambargis,  Z.  O.  2011. Input-Output  Models  for  Impact  Analysis  -  Suggestions  for  Practitioners  Using  RIMS  II  Multipliers.  Presented  at  the  50th  Southern Regional  Science  Association  Conference  March  23–27,  2011, New Orleans Louisiana. 
* Canadian  Council  of  Ministers  of  the  Environment  1995. Protocol for the derivation of Canadian Sediment Quality  Guidelines  for  the  protection  of  aquatic  life.  CCME-EPC-98E. Prepared by Environment Canada, Guidelines Division, Technical Secretariat of the CCME Task Group on Water Quality Guidelines, Ottawa.
* Commonwealth  of  Australia  2011.  National  Pollutant  Inventory  (NPI),  Emission  Estimation  Technique  Manual  for  Mining,  ver.  3.0.  Commonwealth  of  Australia,  Canberra. 69 s. 
* Duvall, W. I. & Fogelson, D. E. 1962. Review of criteria for estimating damage to residences from blasting vibration. US Bureau of Mines R.I. 5968. 
* Elphick, J. R., Davis, M., Gilron, G., Canaria, E. C., Lo, B. & Bailey, H. C. 2011. An aquatic toxicological evaluation of sulfate: The case for considering hardness as a modifying factor in setting water quality guidelines. Environ. Toxicol. Chem. 30, 247–253. 
* Energiateollisuus  2006. 110  kV  sähköjohdon  rakentamislupa  –  neuvottelumenettely  ja  ympäristöselvitys.  Ohje  20.12.2006. 
* European  Chemicals  Agency  2008. Guidance  on  information  requirements  and  chemical  safety  assessment.  Appendix  R.7.13–2:  Environmental  risk  assessment  for  metals and metal compounds. 78 s. 
* European  Commission  2011.  Common  Implementation  Strategy  for  the  Water  Framework  Directive  (2000/60/EC).  Technical  Guidance  for  Deriving  Environmental Quality  Standards.  Guidance  document  27.  Technical  Report 55. 126 s., 7 liitettä. 
* European Commission 2014. Technical guidance to implement  bioavailability-based  environmental  quality  standards for metals. European Commission, Brussels, 62 s. & 2 liitettä.
* European  Commision  2015a. [http://bd.eionet.europa.eu/activities/Natura_2000/index_html Reference  lists  (Related  to  Habitats Directive). Marine Baltic Region. Reference List May  2015].  European  Topic  Centre  on  Biological  Diversity,  Eionet.  WWW-dokumentti, viitattu  15.12.2015.
* European  Commision  2015b.  [http://bd.eionet.europa.eu/activities/Natura_2000/index_html Reference  lists  (Related  to Habitats  Directive).  Terrestrial  Alpine  Region.  Reference  List,  May  2015].  European  Topic  Centre  on  Biological  Diversity,  Eionet.  [WWW-dokumentti, viitattu 15.12.2015.
* European  Commision  2015c. [http://bd.eionet.europa.eu/activities/Natura_2000/index_html Reference  lists  (Related  to  Habitats Directive). Terrestrial Boreal Region. Reference List   May   2015].   European   Topic   Centre   on   Biological   Diversity,   Eionet. WWW-dokumentti, viitattu 15.12.2015.
* Euroopan   komissio   2000. [http://ec.europa.eu/environment/nature/natura2000/management/docs/art6/provision_of_art6_fi.pdf Natura   2000   -alueiden   suojelu  ja  käyttö  –  Luontodirektiivin  92/43/ETY  6  artiklan säännökset].   Euroopan   yhteisön   virallisten   julkaisujen   toimisto,   Luxemburg. WWW-dokumentti, viitattu 15.12.2015.
* Euroopan parlamentti ja neuvosto 2006. Direktiivi 2006/44/EY,   suojelua   ja   parantamista   edellyttävien   makeiden  vesien   laadusta   kalojen   elämän   turvaamiseksi.   EYVL   264/20. 25.9.2006. 
* Euroopan    parlamentti    ja    neuvosto    2008. Direktiivi 2008/105/EY,    ympäristölaatunormeista    vesipolitiikan  alalla,  neuvoston  direktiivien  82/176/ETY,  83/513/ETY, 84/156/ETY,  84/491/ETY  ja  86/280/ETY  muuttamisesta ja  myöhemmästä  kumoamisesta  sekä  Euroopan  parlamentin  ja  neuvoston  direktiivin  2000/60/EY  muuttamisesta. EYVL 348/84. 24.12.2008. 
* Euroopan parlamentti ja neuvosto 2013. Direktiivi 2013/39/EU, direktiivien 2006/60/EY ja 2008/105/EY muuttamisesta vesipolitiikan alan prioriteettiaineiden osalta. EYVL 226/1. 24.8.2013. 
* Franks, D. 2012. [http://im4dc.org/wp-content/uploads/2012/01/UWA_1698_Paper-02_Social-impact-assessment-of-resource-projects1.pdf Social impact assessment of resource projects. Mining for Development: Guide to Australian Practice,  International  Mining  for  Development  Centre]. 16 s. WWW-dokumentti, viitattu   15.12.2015.
* Frisk,  T.  1978.  Järvien  fosforimallit.  Vesihallitus-National  Board of Waters. Tiedotus 148. 
* GTK   2014a.   Geologian   tutkimuskeskus. [http://www.gtk.fi/tietopalvelut/karttapalvelut/index.html Karttapalvelut]. WWW-dokumentti, viitattu  15.12.2015.
* GTK 2014b. [http://gtkdata.gtk.fi/Tapir/ Geologian tutkimuskeskus]. Maaperän taustapitoisuudet,  karttapalvelu.  WWW-dokumentti, viitattu 15.12.2015. 
* GTK 2015a. [http://www.gtk.fi/geologia/luonnonvarat/ Geologiset luonnonvarat]. Geologian tutkimuskeskus.  WWW-dokumentti, viitattu  15.12.2015.
* GTK   2015b. [http://mineclosure.gtk.fi Mine   Closure].   Geologian   tutkimuskeskus. WWW-dokumentti, viitattu  15.12.2015.
* German  Standards  Organization  (GSO)  1984. Vibrations  in building construction. DIN 4150, Berlin. 
* Grady, P. & Müller, A. 1988. On the use and misuse of inputoutput based impact analysis in evaluation. The Canadian Journal of Program Evaluation, Vol. 3 (2), 1988, 49–61. 
* Granberg,  K.  &  Granberg,  J.  2006. Yksinkertaiset  vedenlaatumallit. Keski-Suomen ympäristökeskus. 
* Götzmann, N. 2014. Human Rights and Impact Assessment, Conceptual  and  Practical  Considerations  in  the  Private  Sector   Context,   Matters   Of   Concern   Human   Rights   Research Paper Series, No. 2014/2. 
* Haugen,  H.  I.  2011.  Human  Rights  Pinciples  –  Can  They  be  Applied  to  Improve  the  Realization  of  Social  Human  Rights?  In:  von  Bogdandy,  A.  &  Wolfrum,  R.  (eds)  Max  Planck Yearbook of United Nations Law, Vol. 15, 419–444. 
* Heikkinen,  P.  M.,  Aatos,  S.,  Nikkarinen,  M.  &  Taipale,  R.    2007.    Luonnonkivituotannon    sivukiviin    liittyvät    ympäristövaikutukset    ja    ympäristökelpoisuuden testaaminen.  Geologian  tutkimuskeskus,  arkistoraportti  S/49/0000/2007/53. 41 s.
* Heikkinen,  P.  (toim.),  Noras,  P.  (toim.),  Mroueh,  U.-M., Vahanne,  P.,  Wahlström,  M.,  Kaartinen,  T.,  Juvankoski,  M.,  Vestola,  E.,  Mäkelä,  E.,  Leino,  T.,  Kosonen,  M.,  Hatakka,  T.,  Jarva,  J.,  Kauppila,  T.,  Leveinen,  J.,  Lintinen,  P.,  Suomela,  P.,  Pöyry,  H.,  Vallius,  P.,  Tolla,  P.  &  Komppa,  V.  2005.  Kaivoksen  sulkemisen  käsikirja.  Kaivostoiminnan  ympäristötekniikka.  Outokumpu  Oyj,  Tieliikelaitos,  Maa  ja  Vesi  Oy,  GTK  ja  VTT.  Vammalan  kirjapaino, Vammala. 165 s. 
* Heinonen-Guzejev,  M.,  Jauhiainen,  T.,  Sala,  E.,  Ström,  U.  &  Vuorinen,  H.  S.  2012.  Melulla  on  monia  vaikutuksia  terveyteen. Suomen Lääkärilehti 36, 2445−2450.
* Hietala,  J.,  Alhola,  K.,  Horne,  P.,  Karvosenoja,  N.,  Kauppi,  S.,  Kosenius,  A.-K.,  Paunu,  V.-V.  &  Seppälä,  J.  2014.  Kaivostoiminnan    taloudellisten    hyötyjen    ja ympäristöhaittojen  rahamääräinen  arvottaminen.  PTT  raportteja 247.
* Hunt,  P.  &  MacNaughton,  G.  2006. Impact  Assessment,  Poverty and Human Rights: A Case Study using the Right to  the  Highest  Attainable  Standard  of  Health,  Health  and Human rights Working Paper Series No. 6, Geneva: World Health organization and UNESCO. 
* Huttula, T. & Virtanen, H. 1995. Päästöjen kulkeutuminen vesistössä. Julkaisussa: Hämäläinen P., Mattila, M. & Molarius  R.  (toim):  Ympäristöriskit.  Opetushallitus.  ISBN  951-719-368-8. 106–117. 
* Hämäläinen,  H.  1999.  Critical  appraisal  of  the  indexes  of  Chironomid  larval  deformities  and  their  use  in  bioindication. Ann. Zool. Fennici 36:179–186. 
* Hänninen,  O.,  Leino,  O.,  Kuusisto,  E.,  Komulainen,  H., Meriläinen, P., Haverinen-Shaugnessy, U., Miettinen, I. & Pekkanen, J. 2010.[http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2014041123384 Elinympäristön altisteiden terveysvaikutukset Suomessa]. Ympäristö ja Terveys-lehti 3,12–35. WWW-dokumentti, viitattu 15.12.2015. 
* ICOLD  2011.  Improving  tailings  dam  safety  -  Critical  aspects  of  management,  design,  operation  and  closure.  International Commission of Large Dams, Bulletin 139.
* Idman,  H.  (toim.),  Kahra,  A.  (toim.),  Heikkinen,  P.,  Tiainen,  M.  &  Lehtinen,  K.  2007. Malminetsintä  ja  kaivostoiminta  suojelualueilla  sekä  saamelaisten  kotiseutualueella  ja poronhoitoalueella: opas. KTM julkaisuja 28/2007. 86 s. 
* Ikäheimo,  E.  2015. [http://imperia.jyu.fi Ympäristövaikutusten  merkittävyyden  arviointi – Kuvaukset eri vaikutustyyppien ja merkittävyyden osatekijöiden luokitteluasteikoille]. IMPERIA-hankkeen raportti. WWW-dokumentti, viitattu 15.12.2015.
* IMPERIA  2012.  Improving  environmental  assessment  by  adopting  good  practices  and  tools  of  multi-criteria  decision  analysis.  EU  Life+  -hanke,  LIFE11  ENV/FI/905/ (2012–2015).
* Jantunen,  J.  2012.  Kiviaineshankkeiden  ympäristövaikutusten arviointi. Suomen ympäristö 27/2012. Helsinki 2012. Suomen ympäristökeskus. 62 s. 
* Jantunen, J. & Kauppila, T. (toim.), Räisänen, M.L., Komulainen, H., Kauppila, P., Kauppinen, T., Törmä, H., Leppänen,  M.,  Tornivaara,  A.,  Pasanen,  A.,  Kemppainen, E., Raunio, A., Marttunen, M., Mustajoki, J., Kauppi, S., Ekholm, P., Huttula, T., Makkonen, H. & Loukola-Ruskeeniemi,  K.  2015. [https://www.tem.fi/files/42427/TEM_opas_3_2015_Ymparistovaikutusten_arviointimenettely_kaivoshankkeissa_12032015.pdf Ympäristövaikutusten  arviointimenettely   kaivoshankkeissa].   Työ-   ja   elinkeinoministeriö,   TEM oppaat ja muut julkaisut 3/2015, 96 s. [WWW-dokumentti, viitattu  15.12.2015.
* Jarva, J., Tarvainen, T., Reinikainen, J. & Eklund, M. 2010. TAPIR - Finnish national geochemical baseline database. Science of the Total Environment 408 (20), 4385–4395. 
* Karppinen,  H.,  Komulainen,  H.,  Kousa,  A.,  Nikkarinen,  M.  &  Tornivaara,  A.  2012. Haitalliset  alkuaineet  Kainuun  kaivovesissä.  Loppuraportti.  Kainuun  maakuntakuntayhtymä D:54, 89 s. 
* Kartastenpää, R., Pohjola, V., Walden, J., Salmi, T. & Saari, H.  2004.  [http://cdn.fmi.fi/legacy-fmi-fi-content/documents/ilmanlaadun_mittausohje.pdf Ilmanlaadun  mittausohje.  Versio  1.0.]  Ilmatieteen laitos – Ilmanlaadun tutkimus. 124 s.
* Kauppi, S. (toim.) 2013. Ympäristötietoa kaivoshankkeista - taustatietoa  kaivostoimintaan  liittyvästä  lainsäädännöstä ja   eräiden   kaivosten   ympäristötarkkailusta.   Suomen   ympäristökeskuksen     raportteja     10/2013.     Helsinki,     Suomen ympäristökeskus. 39 s.
* Kauppila, P., Räisänen, M. L. & Myllyoja, S. (toim.) 2011. Metallikaivostoiminnan       parhaat       ympäristökäytännöt.     Suomen     ympäristö     29.     Helsinki,     Suomen     ympäristökeskus. 213 s. 
* Kauppila,  T.,  Komulainen,  H.,  Makkonen,  S.  &  Tuomisto J.  (toim.),  Ahvensalmi,  A.,  Backnäs,  S.,  Forsman,  P., Huhta, H.-K., Karjalainen, N., Karlsson, T., Kauppila, P.,  Koikkalainen,  K.,  Koivuhuhta,  A.,  Kollanus,  V., Kousa,  A.,  Kuusisto,  E.,  Mäkinen,  J.,  Nerg,  A.-M.,  Niittynen,  M.,  Nikkarinen,  M.,  Pasanen,  A.,  Ruokolainen,   S.,   Ryhänen,   N.,   Solismaa,   L.,   Tarvainen,   M., Tornivaara,  A.  &  Waissi-Leinonen,  G.  2013a.  Metallikaivosalueiden  ympäristöriskinarviointiosaamisen  kehittäminen:  MINERA-hankkeen  loppuraportti.  Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 199, 223 s.
* Kauppila,  T.,  Nikkarinen,  M.,  Kousa,  A.,  Pasanen,  A.  & Karlsson,   T.   2013b.   Kaivostoiminnan   pölypäästöjen arviointi.   Julkaisussa:   Kauppila,   T.,   Komulainen,   H., Makkonen,  S.,  Tuomisto  J.  (toim.).  Metallikaivosalueiden    ympäristöriskinarviointiosaamisen    kehittäminen: [[Minera-malli|MINERA-hankkeen  loppuraportti]].  Geologian  tutkimuskeskus.  Tutkimusraportti  199,  37–50.
* Khandelwal,  M.  &  Singh,  T.  N.  2007.  Evaluation  of  blastinduced ground vibration predictors. Soil Dynamics and Earthquake Engineering 27, 116–125. 
* Ketola,  M.,  Malin,  K.,  Nyrölä,  L.  &  Suvantola,  L. 2009. [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/38028/SY18_2009_Kompensaation_mahdollisuudet_liikennehankkeissa.pdf Kompensaation  mahdollisuudet liikennehankkeissa]. Suomen ympäristö 18/2009. [WWW-dokumentti, viitattu 15.12.2015.
* Kinnunen, T. (toim.) 2005. [http://www.vesiyhdistys.fi/pdf/Pohjavesiopas.pdf  Pohjavesitutkimusopas. Käytännön  ohjeita].  Suomen  vesiyhdistys  r.y.  194  s.  ISBN  952-9606-73-7.  [WWW-dokumentti, viitattu  15.12.2015.
* Kokkonen,   A.   2005. [http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BF37EF318-8266-4456-A5CC-838982B4337B%7D/43145 Sosiaalisten   vaikutusten   arviointitutkimus     Talvivaaran     kaivoshankkeen     vaikutusalueella   Lapin   yliopisto]. WWW-dokumentti, viitattu    15.12.2015.
* Koljonen, T. 1992. Suomen geokemian atlas. Osa 2: Moreeni. Espoo: Geologian tutkimuskeskus. 218 s. + 11 liitekarttaa. ISBN 951-690-379-7. 
* Kollanus,  V.  &  Komulainen,  H.  2013.  Altistumisen  arviointi  terveysriskin  arvioinnissa.
* Kauppila,  T.,  Komulainen,  H., Makkonen,  S.  Tuomisto  J.  (toim.).  Metallikaivosalueiden  ympäristöriskinarviointiosaamisen   kehittäminen: [[Minera-malli|MINERA-hankkeen   loppuraportti]]. Geologian   tutkimuskeskus. Tutkimusraportti    199,    99–103.
* Komulainen  H.  2013a.  Terveysriskin  arvioinnin  periaatteet.  Julkaisussa:  Kauppila,  T.,  Komulainen,  H.,  Makkonen,  S.  &  Tuomisto,  J.  (toim.).  Metallikaivosalueiden    ympäristöriskinarviointiosaamisen    kehittäminen: [[Minera-malli|MINERA-hankkeen  loppuraportti].  Geologian  tutkimuskeskus.  Tutkimusraportti  199,  20–22.
* Komulainen,  H.  2013b.  Pölyn  aiheuttaman  terveysriskin  arviointi.   Julkaisussa:   Kauppila,   T.,   Komulainen,   H., Makkonen,  S.  &Tuomisto,  J.  (toim.).  Metallikaivosalueiden    ympäristöriskinarviointiosaamisen    kehittäminen: [[Minera-malli|MINERA-hankkeen  loppuraportti]].  Geologian  tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 199, 119–130.
* Komulainen,  H.  2013c. Kaasumaisten  ilman  epäpuhtauksien  aiheuttamien  terveysriskien  arviointi.  Julkaisussa: Kauppila, T., Komulainen, H., Makkonen, S. & Tuomisto, J. (toim.). Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: [[Minera-malli|MINERA-hankkeen loppuraportti]]. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 199, 119–130.
* Komulainen,  H.  2013d.  Pintavesiin  liittyvän  terveysriskin  arviointi.   Julkaisussa:   Kauppila,   T.,   Komulainen,   H., Makkonen,  S.  &  Tuomisto,  J.  (toim.).  Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: [[Minera-malli|MINERA-hankkeen  loppuraportti]].  Geologian  tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 199, 111–119.
* Komulainen,  H.  2013e. Maaperässä  olevan  aineen  terveysriskin  arvio.  Julkaisussa:  Kauppila,  T.,  Komulainen,  H., Makkonen,  S.  &  Tuomisto,  J.  (toim.).  Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: [[Minera-malli|MINERA-hankkeen  loppuraportti]].  Geologian  tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 199, 139–141.
* Komulainen, H. 2013f. Pohjaveden epäpuhtauksien terveysriskin  arviointi.  Julkaisussa:  Kauppila,  T.,  Komulainen, H., Makkonen, S. & Tuomisto, J. (toim.). Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen: [[Minera-malli|MINERA-hankkeen  loppuraportti]].  Geologian  tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 199, 104–111.
* Komulainen,  H.  2013g.  Hajun  aiheuttaman  terveys-  ja  viihtyvyyshaitan arviointi. Julkaisussa: Kauppila, T., Komulainen,  H.,  Makkonen,  S.  &  Tuomisto,  J.(toim.).  Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen kehittäminen:  [[Minera-malli|MINERA-hankkeen  loppuraportti]].  Geologian  tutkimuskeskus.  Tutkimusraportti  199,  153–162.  
* Komulainen,  H.  2013h. Säteilyn  aiheuttaman  terveysriskin  arviointi.   Julkaisussa:   Kauppila,   T.,   Komulainen,   H., Makkonen,   S.   &   Tuomisto,   J.   (toim.).   Metallikaivosalueiden       ympäristöriskinarviointiosaamisen       kehittäminen:  [[Minera-malli|MINERA-hankkeen  loppuraportti].  Geologian  tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 199, 162–185.
* Northland   Mines   Oy   2013.   Hannukaisen   kaivoshanke.  Ympäristövaikutusten   arviointiselostus,   YVA-konsultti  Ramboll Finland Oy.
* Nurmi,  P.  2006.  [http://www.gtk.fi/export/sites/fi/ajankohtaista/painotuotteet/geofoorumi/arkisto/Geofoorumi306.pdf Kaivostoiminta  ja  kestävä  kehitys.  Geofoorumi]  3/2006. WWW-dokumentti, viitattu  17.12.2015.
* Nyrölä,  L.,  Teerihalme,  H.,  Erävuori,  L.,  Junnilainen,  L., Järvitalo,  A.  &  Väre,  S.  2011.  [http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf3/lts_2011-52_kompensaation_toteuttamisen_web.pdf Kompensaation  reunaehdot  tie-  ja  rautatiehankkeissa].  Liikennevirasto,  väylätekniikkaosasto.  Helsinki  2011.  Liikenneviraston  tutkimuksia  ja  selvityksiä  52/2011. WWW-dokumentti, viitattu 17.12.2015.
* Paalumäki, T., Lappalainen, P. & Hakapää, A. (toim.) 2015. Kaivos-  ja  louhintatekniikka.  Tampere,  Kaivosteollisuus ry ja Opetushallitus. 479 s.
* Papunen,   H.   1986.  Suomen   metalliset   malmiesiintymät.   Julkaisussa:  Papunen,  H.,  Haapala,  I.,  Rouhunkoski,  P. (toim.)  Suomen  malmigeologia.  Metalliset  malmiesiintymät.  Suomen  geologinen  seura  ry.  Mäntän  kirjapaino,  Mänttä, 133–241.
* Pasanen,   A.   &   Backnäs,   S.   (toim).   2013. [http://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/125_2013.pdf MINERA-hankkeen tapaustutkimus: Riskinarviomenetelmien testaaminen  Luikonlahden  ja  Kylylahden  kaivosalueella.] Geologian tutkimuskeskus. Arkistoraportti 125/2013. 243 s. WWW-dokumentti, viitattu 17.12.2015.
* Pasanen,  A.  &  Kousa,  A.  2013. Kaivosten  energiantuotannon päästöt ja ajoneuvojen pakokaasupäästöt. Julkaisussa: Kauppila, T., Komulainen, H., Makkonen, S. & Tuomisto J.  (toim.),  Ahvensalmi,  A.,  Backnäs,  S.,  Forsman,  P., Huhta, H.-K., Karjalainen, N., Karlsson, T., Kauppila, P., Koikkalainen,  K.,  Koivuhuhta,  A.,  Kollanus,  V.,  Kousa, A., Kuusisto, E., Mäkinen, J., Nerg, A.-M., Niittynen, M., Nikkarinen,  M.,  Pasanen,  A.,  Ruokolainen,  S.,  Ryhänen, N., Solismaa, L., Tarvainen, M., Tornivaara, A. ja Waissi Leinonen, G. 2013. Metallikaivosalueiden ympäristöriskinarviointiosaamisen  kehittäminen:  [[Minera-malli|MINERA-hankkeen  loppuraportti]].  Geologian  tutkimuskeskus,  Tutkimusraportti  199,  69–71. 
* Puustjärvi,  H.,  Korteniemi,  J.,  Lovén,  P.,  Meriläinen,  M.,  Mikkola, P. & Nykänen, V. 2015. Geologiset tutkimukset. Julkaisussa: Paalumäki, T., Lappalainen, P. & Hakapää, A. 2015. Kaivos- ja louhintatekniikka. Tampere, Kaivosteollisuus ry ja Opetushallitus. s. 35–54. 
* Pöyry Finland Oy 2009. Adriana Resources Inc. : [http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BEA45FB76-9136-4734-B3B8-21EA61BD92A9%7D/78535 Mustavaaran kaivoshanke : YVA-selostus : SVA-raportti].  WWW-dokumentti, viitattu  17.12.2015.
* Pöyry  Finland  Oy  2014a. Talvivaara  Sotkamo  Oy.  Uuden  purkureitin    ympäristölupahakemus.    Raportti    125 s. 16X205277
* Pöyry  Finland  Oy  2014b.  Talvivaara  Sotkamo  Oy.  Selvitys  mahdollisista   uusista   purkupaikoista.   Raportti   118   s. 16X177970.
* Pääkkönen, P. & Alanen, A. 2000. Luonnonsuojelulain luontotyyppien inventointiohje. Suomen ympäristökeskuksen moniste 188. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 128 s. 
* Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010. Suomen lajien uhanalaisuus 2010 – Punainen kirja. Ympäristöministeriö  &  Suomen  ympäristökeskus,  Helsinki. 685 s.
* Raunio, A., Anttila, S., Kokko. A. & Mäkelä, K. 2013. Luontotyyppisuojelun nykytilanne ja kehittämistarpeet – lakisääteiset turvaamiskeinot. Suomen ympäristö 5/2013. 276 s. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 
* Raunio,  A.,  Schulman,  A.  &  Kontula,  T.  (toim.)  2008. Suomen luontotyyppien uhanalaisuus. Suomen ympäristö 8/2008.  Osat  1  ja  2.  Suomen  ympäristökeskus,  Helsinki.  264 s. + 572 s. 
* Reini,  K.,  Määttä,  S.  &  Törmä,  H.  2011. Talvivaaran  kaivoksen  jalostusketjun  ja  siihen  liittyvien  investointien aluetaloudelliset vaikutukset. Helsingin yliopisto, Ruralia instituutti, Julkaisuja 73. 32 s.
* Reinikainen,   J.   2007. [http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BC633F084-8595-4032-BDD8-EFD539D4AED1%7D/91488 Maaperän   kynnys-   ja   ohjearvojen  määritysperusteet].  Suomen  ympäristö  23/2007.  Suomen ympäristökeskus. 164 s. WWW-dokumentti, viitattu 17.12.2015. 
* Reinikainen,  J.  &  al.  2014. Pilaantuneen  maa-alueen  riskinarviointi  ja  kestävä  riskinhallinta,  Ympäristöhallinnon ohjeita   6/2014,   ISBN   978-952-11-4327-4(PDF),   ISBN   978-952-11-436-7 (nid.). 
* Salminen, R. (toim.) 1995. Alueellinen geokemiallinen kartoitus Suomessa vuosina 1982–1994. Summary: Regional Geochemical  Mapping  in  Finland  in  1982–1994.  Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 130. 47 s., 19 kuvaa, 5 taulukkoa ja 24 liitettä. 
* Salminen, R. (päätoim.), Batista, M. J., Bidovec, M., Cemetriades,  A.,  De  Vivo  B.,  De  Vos,  W.,  Duris,  M.,  Gilucis,  A.,  Gregorauskiene,  V.,  Halamic,  J.,  Heitzmann,  P.,  Lima,  A.,  Jordan,  G.,  Klaver,  G.,  Kelin,  P.,  Lis,  J., Locutura,  J.,  Marsina,  K.,  Mazreku,  A.,  O’Connor,  P.  J.,  Olsson,  S.  Å.,  Ottesen,  R.-T.,  Petersell,  V.,  Plant,  J.  A., Reeder, S., Salpeteru, I., Sandström, H., Seiwers, U., Steenfelt, A. & Tarvainen, T. 2005. Geochemical Atlas of Europe. Part 1 – Background Inromation, Methodology, and Maps. 526 s. 
* Salminen,  R.,  Chekushin,  V.,  Tenhola,  M.,  Bogatyrev,  I., Glavatskikh,  S.  P.,  Fedotova,  E.,  Gregorauskiene,  V., Kashulina,  G.,  Niskavaara,  H.,  Polischuok,  A.,  Rissanen,  K.,  Selenok,  L.,  Tomilina,  O.  &  Zhdanova,  L. 2004.  GEOCHEMICAL  Atlas  of  the  Eastern  Barents  Region. Elsevier, 2004. ISBN 0-444-51815-0. 
* Salminen,   R.,   Heikkinen,   P.,   Nikkarinen,   M.,   Parkkinen,  J.,  Sipilä,  P.,  Suomela,  P.  &  Wennerström,  M. 2000. Ympäristövaikutusten   arviointimenettelyn   opas kaivoshankkeisiin.  Kauppa-  ja  teollisuusministeriön  tutkimuksia ja raportteja 20/1999. 82 s. 
* Salminen,  R.,  Tarvainen,  T.,  Demetriades,  A.,  Duris,  M., Fordyce,  F.  M.,  Gregorauskiene,  V.,  Kahelin,  H.,  Kivisilla,  J.,  Klaver,  G.,  Klein,  H.,  Larson,  J.  O.,  Lis,  J., Locutura,  J.,  Marsina,  K.,  Mjartanova,  H.,  Mouvet,  C.,  O’Connor,  P.,  Odor,  L.,  Ottonello,  G.,  Paukola,  T., Plant,  J.  A.,  Reimann,  C.,  Schermann,  O.,  Siewers,  U., Steenfelt, A., Van der Sluys, J., Vivo, B. de & Williams, L.  1998.  FOREGS  geochemical  mapping  field  manual.  Geologian tutkimuskeskus. Opas 47. 36 s. + 1 liite. 
* Salminen,  R.,  Tarvainen,  T.  &  Moisio,  T.  2007. Alkuaineiden taustapitoisuudet Suomen harjujen ja reunamuodostumien karkealajitteisissa mineraalimaalajeissa. Geologian tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 167. 33 s., 23 kuvaa ja 10 taul. 
* Schlekat,  C.  E,  Van  Genderen,  E.,  De  Scamphelaere,  K., Antunes P. M. C, Rogevich, E. C. & Stubblefield, W. A. 2010. Cross-species extrapolation of chronic nickel Biotic Ligand Models. Sci. Tot. Environ. 408, 6148–6157. 
* The Scottish Government 2000.  PAN 50 Annex D: Controlling the Environmental Effects of Surface Mineral Workings.
* Shift 2014. [http://www.shiftproject.org/publication/business-and-human-rights-impacts-identifying-and-prioritizing-human-rights-risks Business and Human Rights Impacts: Identifying and Prioritizing Human Rights Risks]. Workshop Report, 15–16 January 2014 Social and Economic Council (SER), The Hague, The Netherlands. 35 s. WWW-dokumentti, viitattu  17.12.2015.
* Simpson, S. L., Batley, G. E., Chariton, A. A., Stauber, J. L., King,  C.  K.,  Chapman,  J.  C.,  Hyne,  R.  V.,  Gale,  S.  A., Roach,  A.  C.,  Maher,  W.  A.  2005. Handbook  for  Sediment  Quality  Assessment.  CSIRO.  Bangor,  NSW.  79  s., 8 liitettä. 
* Singh,  R.  N.  &  Atkins,  A.  S.  1984.  Application  of  analytical  solutions  to  simulate  some  mine  inflow  problems  in underground coal mining. International Journal of Mine Water 3, 1–27. 
* Singh, R. N. & Atkins, A. S. 1985. Analytical techniques for the estimation of mine water inflow. International Journal of Mining Engineering 3, 65–77. 
* Sosiaali- ja terveysministeriö 1998. Räjähdysalan normeja, Turvallisuusmääräykset 16:0. 50 s. 
* Sosiaali- ja terveysministeriö 2001. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista 401/2001. 
* Sprague,  J.  B.  1970.  Measurement  of  pollutant  toxicity  to  fish. II. Utilizing and applying bioassay results. Water Res. 4, 3−32. 
* STUK 2011. [http://plus.edilex.fi/stuklex/fi/lainsaadanto/saannosto/ST12-1 Säteilyturvallisuus luonnonsäteilylle altistavassa toiminnassa.] Ohje ST 12.1 /2.2.2011. WWW-dokumentti, viitattu  17.12.2015. 
* Suffet,  I.  H.,  Burlinggame,  G.  A.,  Rosenfeld,  P.  E.  &  Bruchet,  A.  2004.  The  value  of  an  odor-quality-wheel  classification scheme for wastewater treatment plants. Water Sci. Technol. 50, 25−32.
* Suomen  luonnonsuojeluliitto  2013. [http://www.sll.fi/mita-sina-voit-tehda/vaikuta-lahiymparistoosi/vaikuta-kaivoshankkeisiin Vaikuta  kaivoshankkeisiin]. WWW-dokumentti, viitattu 17.12.2015.
* Suomen   ympäristökeskus   2010.   [http://hdl.handle.net/10138/37976 Paras   käyttökelpoinen tekniikka  (BAT).  Ympäristöasioiden  hallinta  kiviainestuotannossa]. Suomen  Ympäristö  25/2010.  WWW-dokumentti, viitattu  17.12.2015.
* Suomen  ympäristökeskus  2015c. [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Luontotyypit/Luontodirektiivin_luonto-tyypit/Luontotyyppien_esittelyt Luontotyyppien  esittelyt:  luontodirektiivin luontotyypit]. WWW-dokumentti, viitattu  17.12.2015.
* Suter,  G.  W.  II.  2007. Ecological  Risk  Assessment.  2nd  Ed.  CRC Press. Boca Raton, FL, USA. 643 s. 
* Syrjänen,  P.,  Antikainen,  J.,  Bergström,  P.  &  Hakala,  M.  2015. Kalliomekaaninen  suunnittelu  ja  seuranta.  Julkaisussa:  Paalumäki,  T.,  Lappalainen,  P.  &  Hakapää,  A.  (toim.)   2015.   Kaivos-   ja   louhintatekniikka.   Tampere,   Kaivosteollisuus ry ja Opetushallitus, 67–84. 
* Swedish  EPA  2000.  Environmental  Quality  Criteria.  Lakes  and watercourses. Report 5050. 83 s.,3 liitettä. 
* Söderman,   T.   2003.   Luontoselvitykset   ja   luontovaikutusten    arviointi    -kaavoituksessa,    YVA-menettelyssä ja   Natura-arvioinnissa,   Ympäristöopas   109,   Suomen   ympäristökeskus 2003.
* Tarvainen,  T.  2012.  Espoon  maaperän  taustapitoisuudet.  Geologian  tutkimuskeskus,  arkistoraportti  S41/2010/39. 34  s.  [WWW-dokumentti]  [Viitattu  17.12.2015].  Saatavissa: http://arkisto.gtk.fi/s41/s_41_2010_39.pdf 
* Tenhola, M. & Tarvainen, T. 2008. Purovesien ja orgaanisten purosedimenttien alkuainepitoisuudet Suomessa vuosina  1990,  1995,  2000  ja  2006.  Tutkimusraportti  172.  Geologian tutkimuskeskus, Espoo. 60 s. 
* Tiehallinto   1999.  Tiehankkeiden   ja   tienpidon   toimien  ympäristövaikutusten  selvittäminen.  Tielaitos,  Helsinki.  Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka. 20 s.
* Tiehallinto  2009.  Ympäristövaikutusten  arviointi  tiehankkeen suunnittelussa. Tiehallinto, Helsinki 2009. 68 s. 
* Tornivaara,  A.  &  Karlsson,  T.  2013.  Päästöt  vesiin  kaivannaisjätteiden   varastoinnista.   Julkaisussa:   Kauppila,   T., Komulainen,  H.,  Makkonen,  S.  &  Tuomisto  J.  (toim.), Ahvensalmi,  A.,  Backnäs,  S.,  Forsman,  P.,  Huhta,  H.-K.,  Karjalainen,  N.,  Karlsson,  T.,  Kauppila,  P., Koikkalainen,  K.,  Koivuhuhta,  A.,  Kollanus,  V.,  Kousa,  A., Kuusisto,  E.,  Mäkinen,  J.,  Nerg,  A.-M.,  Niittynen,  M., Nikkarinen,  M.,  Pasanen,  A.,  Ruokolainen,  S.,  Ryhänen,  N.,  Solismaa,  L.,  Tarvainen,  M.,  Tornivaara, A.   &   Waissi-Leinonen,   G.   2013. Metallikaivosalueiden    ympäristöriskinarviointiosaamisen    kehittäminen: MINERA-hankkeen  loppuraportti.  Geologian  tutkimuskeskus, Tutkimusraportti 199, 51–63. 
* Tuomisto, J. 2013. Pölyn leviäminen. Julkaisussa: Kauppila, T.,  Komulainen,  H.,  Makkonen,  S.,  Tuomisto  J.  (toim.).  Metallikaivosalueiden   ympäristöriskinarviointiosaamisen    kehittäminen: [[Minera-malli|MINERA-hankkeen loppuraportti]]. Geologian tutkimuskeskus. Tutkimusraportti 199, 72–74. 
* Turtiainen, M. 2000.  Vertailu ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä. Suomen ympäristö 391.
* Työ-  ja  elinkeinoministeriö  2013. Yrityksiä  ja  ihmisoikeuksia  koskevat  ohjaavat  periaatteet:  Yhdistyneitten  kansakuntien   “suojele - kunnioita - korjaa”   -kehyksen täytäntöönpano. TEM raportteja 36/2013. 
* Työ-   ja   elinkeinoministeriö   2014. [https://www.tem.fi/files/39765/TEM_Opas_MEKO_02052014.pdf  Malminetsintä   suojelualueilla  sekä  saamelaisten  kotiseutualueella  ja  poronhoitoalueella.]   Työ-   ja   elinkeinoministeriö.   Opas. Edita.  71  s.  WWW-dokumentti, viitattu  17.12.2015.
* Työ-  ja  elinkeinoministeriö  2014. YK:n  yrityksiä  ja  ihmisoikeuksia   koskevien   ohjaavien   periaatteiden   kansallinen  toimeenpanosuunnitelma,  Työ-  ja  elinkeinoministeriön julkaisuja, Kilpailukyky 44/2014.
* Törmä  H.,  Kujala  S.  &  Kinnunen  J.  2015. The  employment  and  population  impacts  of  the  boom  and  bust  of  Talvivaara  mine  in  the  context  of  severe  environmental accidents - A CGE evaluation. Resources Policy, Vol. 46,  127–138. 
* Törmä,  H.,  Kinnunen,  J.,  Määttä,  S.  &  Zimoch,  U. 2013. Sodankylän Kevitsan kaivoksen alue- ja kunnallistaloudelliset  vaikutukset.  Helsingin  yliopisto,  Ruralia-instituutin Raportti 102. 
* Törnqvist,  J.  &  Talja,  A.  2006. Suositus  liikennetärinän arvioimiseksi maankäytön suunnittelussa. VTT Working Papers 50. Espoo. 
* US  EPA  2005.  Procedures  for  the  Derivation  of  Equilibrium  Partitioning  Sediment  Benchmarks  (ESBs)  for  the Protection  of  Benthic  Organisms:  Metal  Mixtures.  EPA-600-R-02-011.   Office   of   Research   and   Development.   Washington, DC 20460. 
* Valtioneuvosto     2006. [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20061022. Valtioneuvoston     asetus     vesiympäristölle     vaarallisista     ja     haitallisista     aineista 1022/2006].   Helsinki   23.11.2006.  WWW-dokumentti, viitattu  17.12.2015.
* Valtioneuvosto   2007.  [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/2007214 Valtioneuvoston   asetus   maaperän  pilaantuneisuuden    ja    puhdistustarpeen    arvioinnista 214/2007].  Helsinki  1.3.2007. WWW-dokumentti, viitattu  17.12.2015. 
* Valtioneuvosto     2008. [http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2008/2008868 Valtioneuvoston     asetus     vesiympäristölle  vaarallisista  ja  haitallisista  aineista  annetun  valtioneuvoston  asetuksen  muuttamisesta  868/2008].  Helsinki 7.10.2008. WWW-dokumentti, viitattu 17.12.2015. 
* Valtioneuvosto     2010.  Valtioneuvoston     asetus     vesiympäristölle  vaarallisista  ja  haitallisista  aineista  annetun  valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta 868/2010.
* Valtion  ympäristöhallinnon  virastot  2013a.  [http://wwwp3.ymparisto.fi/lapio/lapio_flex.html# SYKE – Latauspalvelu Lapio]. WWW-dokumentti, viitattu 17.12.2015. 
* Valtion    ympäristöhallinnon    virastot    2013b.  [http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu asiantuntijoille]. WWW-dokumentti, viitattu  17.12.2015. 
* Valtion ympäristöhallinto 2014. [http://wwwp3.ymparisto.fi/silverlightviewer/?Viewer=VemuPilotti Vesien tila kartalla -pilotti]. WWW-dokumentti, viitattu  17.12.2015.
* Vanclay,  F.  2003.  ‘International  principles  for  social  impact  assessment’,  Impact  Assessment  and  Project  Appraisal,  Vol. 21, 5–11. 
* Van Dam, R. A., Hogan, A. C., McCullogh, C. D., Houston, M.  A.,  Humphrey,  C.  L.  &  Harford  A.  J.  2010. Aquatic toxicity  of  magnesium  sulfate,  and  the  influence  of  calcium,  in  very  low  ionic  concentration  water.  Environ. Toxicol. Chem. 29, 410–421. 
* Vartiainen,  A.-K.,  Turunen,  A.  W.,  Ung-Lanki,  S.  &  Lanki,  T.  2015.  Meluherkkyydellä  on  tärkeä  rooli  melun kokemisessa. Psykologia 50, 244–256. 
* Vehmas,   A.   2012.   [http://yvary.fi/userfiles/Vehmas_vuoropuhelu.pdf Vuoropuhelukokemuksia   –   haittojen  lieventäminen   vai   korvaaminen].   Luento   YVA-päivät 22.3.2012. WWW-dokumentti, viitattu   17.12.2015.
* Verta,  M.,  Kauppila,  T.,  Londesborough,  S.,  Mannio,  J., Porvari,  P.,  Rask,  M.,  Vuori,  K.-M.  &  Vuorinen,  P.  J. 2010. Metallien taustapitoisuudet ja haitallisten aineiden seuranta Suomen pintavesissä. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 12/2010. 35 s + 4 liitettä. 
* Vuolio,  R.  2008.  Räjäytysopas  2008.  SML:n  Maarakentajapalvelu  Oy.  
* Vuori,  K.-M.  2002.  Vesisammal-  ja  vesiperhostoukkamenetelmät jokivesistöjen haitallisten aineiden riskinarvioinnissa ja seurannassa. Suomen ympäristö nro 571, Länsi-Suomen ympäristökeskus. 89 s. 
* Vuori,  K.-M.,  Tuppurainen,  J.  &  Jokela,  S.  2001. Ekologiset  riskit  jokivesistöissä.  Arviointimenetelmät  ja  niiden soveltaminen  boreaalisille  jokiekosysteemeille.  Suomen ympäristö  496.  Pohjois-Karjalan  ympäristökeskus,  Joensuu. 42 s. 
* Välisalo,  T.  (toim.),  Jouttijärvi,  T.,  Kallio,  A.,  Kauppi,  S., Kauppila, P., Komulainen, H., Laasonen, J., Laine-Ylijoki, J., Leppänen, M., Reinikainen, J. & Wahlström, M. 2013. Kaivosten  stressitestit  2013. Ympäristöministeriön raportteja 2/2014. Helsinki. 133 s.
* Ympäristöhallinto   2015. [http://www.ymparisto.fi/vesienhoito/opas Vesienhoidon suunnitteluopas]. WWW-dokumentti, viitattu  17.12.2015. 
* Ympäristöministeriö  2004. Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje. 37 s., 3 liitettä. 
* Ympäristöministeriö 2014. [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/136564/OH_6_2014.pdf Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi  ja  kestävä  riskinhallinta]. Ympäristöhallinnon  ohjeita  6/2014,  Ympäristöministeriö. 236  s. WWW-dokumentti, viitattu 17.12.2015. 
* Ympäristöministeriö    2014. [http://www.ym.fi/fi-fi/Luonto/Luonnon_monimuotoisuus/Luonnonsuojelualueet/Naturaalueet/Naturaalueen_toteutus Natura-alueen    toteutus    ja arviointi.] WWW-dokumentti, viitattu   17.12.2015.
* Ympäristöministeriö  2015. Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2015. Edita Prima Oy. 55 s., 5 liitettä.
* Ympäristöministeriö  &  Suomen  ympäristökeskus  2015. [http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Lajit/Uhanalaiset_lajit Uhanalaiset lajit]. WWW-dokumentti, viitattu 17.12.2015.
* Wenning, R. J., Batley, G. E., Ingersoll, C. G. & Moore, D. W.  (eds)  2005. Use  of  Sediment  Quality  Guidelines  and Related Tools for the Assessment of Contaminated Sediments. SETAC Press, Pensacola, FL, USA. 815 s. 
* WHO  1999. [http://whqlibdoc.who.int/hq/1999/a68672.pdf  Guidelines  for  community  noise.] WWW-dokumentti, viitattu  17.12.2015.
* WHO 2009. [http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0017/43316/E92845.pdf  Night noise guidelines for Europe.] WWW-dokumentti, viitattu  17.12.2015.

==Katso myös==

{{kaivos-YVA-raportti}}