Lähdekoodi sivulle Helsingin energiapäätöksen tulokset 2015

<noinclude>
TYÖPAPERI 24/2015

Jouni Tuomisto, Julia Rintala, Pauli Ordén, Matleena Tuomisto ja Teemu Rintala

'''Helsingin energiapäätös 2015. Avoin arviointi terveys-, ilmasto- ja muista vaikutuksista

(c) Kirjoittajat ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Työpaperi on julkaistu tekijänoikeuslisenssillä CC-BY 4.0. Saat vapaasti käyttää, kopioida ja muokata teosta kunhan viittaat lähteeseen asianmukaisesti. Suositeltu viittaus:
: Jouni Tuomisto, Julia Rintala, Pauli Ordén, Matleena Tuomisto ja Teemu Rintala. Helsingin energiapäätös 2015. Avoin arviointi terveys-, ilmasto- ja muista vaikutuksista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen työpapereita 2015_24. Helsinki 2015.

Kannen kuva:

:Tuotenumero TYÖ2015_24
:ISBN 978-952-302-544-8 (verkkojulkaisu)
:ISSN 2323-363X
:http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-544-8
</noinclude>

== Esipuhe ==

Helsingin kaupunki on tekemässä isoja energiapäätöksiä lähiviikkoina, kun kaupunginvaltuuston päätettäväksi tulee kysymys uudesta Vuosaaren biopolttoainevoimalasta, vanhojen voimaloiden korjaamisesta ja hajautettujen biolämpökeskusten rakentamisesta. Päätös on erittäin monimutkainen ja haasteellinen ja tarvitsee tuekseen kaiken saatavilla olevan tiedon.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tehtävänä on tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä asioista. Yksi tärkeä osa-alue on ympäristöterveys eli ympäristössa olevien tekijöiden haitalliset ja hyödylliset vaikutukset ihmisen terveyteen. Suomessa ilmansaasteet ja erityisesti pienhiukkaset ovat suurin ympäristöterveysriski, ja ne aiheuttavat lähes parituhatta ennenaikaista kuolemantapausta eli yli 12000 menetettyä tervettä elinvuotta vuodessa.<ref>Asikainen ym. Ympäristöaltisteisiin liittyvä tautitaakka Suomessa. Ympäristö ja Terveys 5/2013. http://fi.opasnet.org/fi/Tautitaakka_Suomessa</ref> 

Koska energiantuotanto on yksi tärkeistä pienhiukkaslähteistä, on perusteltua tarkastella isoja energiapäätöksiä myös terveyden kannalta. Energiantuotannon toinen tärkeä terveyteen vaikuttava tekijä ovat kasvihuonekaasupäästöt, jotka vaikuttavat omalta osaltaan ilmastonmuutokseen ja erittäin monimutkaisten syy-seurausketjujen kautta globaaliin terveyteen. Käytännössä kasvihuonekaasupäästöjen terveysvaikutuksia ei pystytä arvioimaan, mutta päästöjen arviointi puolestaan on varsin tarkkaa, ja niitä voidaankin käyttää myös terveyshaittojen epäsuorana mittarina.

Helsingin energiaratkaisuja on mietitty useita vuosia, ja matkan varrella on esitetty lukuisia erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Näistä useimmat on hylätty jatkotarkasteluista, mutta systemaattista arviointia niiden hyödyistä ja haitoista ei ole julkaistu. Tämä estää järkiperäistä keskustelua tärkeästä aiheesta, joka on vaikea muutenkin ja erityisesti ilman yhdenmukaista ja laajaa vaihtoehtojen arviointia.

Näistä syistä THL aloitti toukokuussa 2015 terveys-, ilmasto- ja muiden vaikutusten arvioinnin Opasnet-verkkotyötilassa. Työ tehtiin alusta saakka avoimesti, ja kaikki tiedot, mallit ja tulokset koottiin kesän aikana arviointia varten rakennetulle sivustolle kaikkien nähtäväksi ja kommentoitavaksi. Arvioinnin etenemisestä pyrittiin myös aktiivisesti tiedottamaan energia-alan asiantuntijoita, Helsingin päättäjiä ja energia-asioista kiinnostuneita kansalaisia ja kansalaisjärjestöjä. 17.8. järjestettiin keskustelutilaisuus asiantuntijoille, ja arviointia kehitettiin edelleen saadun palautteen perusteella. Päättäjille ja yleisölle suunnattu keskustelu- ja tiedotustilaisuus järjestettiin 11.9., ja vielä sielläkin nousi tärkeitä näkökohtia, jotka pyrittiin ottamaan mukaan tähän loppuraporttiin. Samoin WWF:n 8.10. julkaiseman arvioinnin keskeiset osat on otettu osaksi THL:n vaikutusarviointimallia. Helsingin kaupungin teettämä hajautetun energiantuotannon selvitys julkaistiin aivan vastikään, joten sen tietoja ei ole mallissa mutta niitä on tiivistelmässä pohdittu, samoin kuin konsernijaoston päätöstä 9.11 ja kaupunginhallituksen päätöstä 16.11.

Arviointi perustuu Sofia-nimiseen vaikutusarviointimalliin. Sen ytimessä on energiatasemalli, jossa rakennuskannan lämmityksen ja kulutussähkön tarve pyritään ennakoimaan vuoteen 2065 ja lämmitysenergia tuottamaan kaukolämmön avulla erilaisia, mahdollisiman kustannustehokkaista ratkaisuja käyttäen. Näiden ratkaisujen terveys-, ilmasto- ja kustannusvaikutuksia arvioidaan voimaloiden käyttöaktiivisuuden, ominaispäästöjen, polttoaineen hinnan ja muiden tietojen avulla.

Arvioinnin päätelmät perustuvat tämän mallin antamiin tuloksiin ja näistä tuloksista käytyihin keskusteluihin eri osapuolten kesken. Erityisesti haluemme kiittää Uusi energiapolitiikka -ryhmää ja sen aktiivista jäsentä Juha Sunia, joka mm. osallistui raportin viimeistelyyn. Kaikki päätelmät ja suositukset ovat kirjoittajien omia, eivätkä ne välttämättä edusta sen enempää THL:n kuin keskusteluun osallistuneiden tahojenkaan näkemyksiä. Nämä ovat kuitenkin tuoneet raportin sisältöön korvaamattoman arvokkaan lisän. 

Tästä raportista on kaksi versiota: työpaperi 24, joka sisältää vain suomenkielisen raportin, ja työpaperi 25, jossa on myös yksityiskohtainen englanninkielinen liite mallin lähtötiedoista ja koodeista. Molemmat on julkaistu verkkoversiona mutta vain työpaperi 24 myös painettuna.

Loka- ja marraskuussa 2015 Las Vegasissa, Tampereella, Espoossa, Turussa ja Kuopiossa

Kirjoittajat

== Tiivistelmä ==

Jouni Tuomisto, Julia Rintala, Pauli Ordén, Matleena Tuomisto ja Teemu Rintala. Helsingin energiapäätös 2015. Avoin arviointi terveys-, ilmasto- ja muista vaikutuksista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 24/2015. 60 sivua. Helsinki 2015.

ISBN 978-952-302-544-8 (verkkojulkaisu)

{{tiivistelmä
|kysymys = Helsinki tekee syksyllä 2015 voimalaitoksista ison energiapäätöksen, joka vaikuttaa energiantuotantoon vuosikymmeniä. Tärkeä päätös vaatii perusteellista taustatietoa. Kuinka varmistetaan jatkuva ja riittävä lämmön ja sähkön tarjonta Helsingissä vuoden ympäri kaikissa oloissa seuraavan viidenkymmenen vuoden ajan siten, että vaikutukset kustannuksiin, ilmastopäästöihin, terveyteen, toimitusvarmuuteen ja kestävään kasvuun ovat mahdollisimman suotuisat? Kuinka hajautettu energiantuotanto ja energiatehokkuuskorjaukset voisivat parantaa tilannetta? Tämän jälkimmäisen kysymyksen esitti kaupunginvaltuusto keväällä 2015, ja toinen arviointi (Helsingin kaupungin ja Helen Oy:n koordinoimana) vastasi siihen lokakuussa 2015.
|vastaus = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ([[THL]]) teki [[avoin arviointi|avoimen arvioinnin]] Opasnet-verkkotyötilassa kesällä ja syksyllä 2015 tavoitellen [[jaettu ymmärrys|jaettua ymmärrystä]]. Hyödynsimme työssä tietokiteitä eli verkossa säännöllisesti päivittyviä tietopohjaisia vastauksia täsmälliseen kysymykseen. Niiden avulla kehitimme ''Sofia''-mallin arvioimaan erilaisten ehdotettujen Helsingin energiavaihtoehtojen toteutettavutta ja useita eri vaikutuksia. 

Sofia osaa laskea rakennuskannan suuruuden ja energiankäytön perustuen keskimääräiseen energiatehokkuuteen, rakennuspinta-alaan ja ulkolämpötilaan. Sofian ydin on energiatasemalli, joka optimoi energiantuotannon kustannuksia varmistaen kaukolämmön riittävyyden ja kustannustehokkuuden helsinkiläisistä voimaloista jokaiselle päivälle. Tilannetta seurataan vuodesta 1985 vuoteen 2065. Sofia katsoo myös muuta lämmön ja sähkön kulutusta, mutta ei kuitenkaan teollisuutta ja liikennettä. 

Tasapainotetun energiantuotannon perusteella Sofia laskee polttoaineiden ja muut kustannukset sekä kasvihuonekaasu- ja pienhiukkaspäästöt voimaloista ja muista energiaprosesseista. Malli voi tarkastella useita skenaarioita ja siten verrata erilaisten toimenpiteiden (kuten energiaremonttien tai uusien voimaloiden) vaikutuksia kokonaistilanteeseen.

Sofian keskeisenä päätelmänä on, että energiaratkaisut näyttävät jakautuvan kahteen luokkaan: sellaisiin, jotka kaukolämmön sivutuotteena tuottavat sähköä, kuten Hanasaaren hiilivoimala ja ehdotettu Vuosaari C -biovoimala, ja sellaisiin, jotka kaukolämmön tuotannossa eivät tuota tai jopa kuluttavat sähköä huomattavia määriä, kuten hajautetut biolämpövoimalat ja merilämpöpumput. Keskustelussa olevien ratkaisujen valossa Helsingin sähköomavaraisuus on tulevaisuudessa katoamassa ja muuttumassa voimakkaaksi sähköriippuvuudeksi. Pohjoismaisten sähkömarkkinoiden kehittymisestä riippuu, onko tilanne ongelmallinen vai ei. 

Valitettavasti sähkömarkkinat ovat voimakkaan muutoksen kourissa, ja esimerkiksi tuulivoimatariffit mutkistavat tilannetta entisestään vaikeuttaen tämän ratkaisevan kysymyksen ennakointia. Paikallisten lämpöratkaisujen onnistumiseksi kansallinen sähkötilanne ja -politiikka pitäisi nopeasti saada selkeytettyä, kuvattua ja johdonmukaistettua. Muuten Suomessa aiemmin erittäin kustannus- ja energiatehokas kaukolämmön ja sähkön yhteistuotanto korvautuu jollain paljon tehottomammalla.

Jos unohdetaan kysymys sähköomavaraisuudesta ja tarkastellaan ainoastaan kaukolämmön tuotantoa, on useita kustannustehokkaita ratkaisuja tarjolla. Datakeskusten tai Nesteen jalostamon kaltaiset hukkalämpöä hyödyntävät prosessit näyttävät olevan kustannustehokkaampia kuin esimerkiksi Vuosaari C -biovoimala. Myös ympäristöstä lämpöä ottavat talokohtaiset tai isot lämpöpumput näyttävät kustannustehokkailta. Loviisan ydinkaukolämpö on laskelmissamme kannattava, mutta siinä ei ole kokonaisuudessaan pystytty huomioimaan rakentamiskustannusten epävarmuutta; ja on muistettava, ettei voimalan rakentamispäätös ole Helsingin kaupungin vallassa. 

Kaikki nämä ratkaisut kuitenkin kuluttavat sähköä juuri silloin, kun sähkön kysyntä on suurimmillaan ja hinta korkeimmillaan, eikä sähkön hinnan vuodenaikais- tai vuorokaudenaikaisvaihtelua ole laskelmissa huomioitu. Siksikin olisi tärkeää tehdä koko valtakunnan laajuinen energiatasemalli tuntikohtaisesti ja sisällyttää siihen myös sähkö, teollisuus ja liikenne.

Terveys- ja ilmastovaikutukset ovat kaikissa vaihtoehdoissa merkittävä osa kustannuksista vaihdellen viidenneksen ja neljänneksen välillä siten, että tästä on noin puolet kumpaakin. Yllättävää on, että eri vaihtoehtojen välillä erot sekä ilmasto- että terveysvaikutusten osalta vaihtelevat varsin vähän, vaikka vaihtoehtojen maine tässä suhteessa on hyvin erilainen. Tämä johtuu Sofian mukaan useasta tekijästä. Terveyden osalta kaikki suuret voimalat puhdistavat pienhiukkaspäästöt tehokkaasti, joten terveyseroja ei helposti synny; poikkeuksena on talokohtainen lämmitys puulla, joka on moninkertaisesti epäterveellisempää kuin mikään muu vaihtoehto. Sekä ilmaston että terveyden kannalta epäsuorat päästöt ovat myös merkittävät: vaikka lämpöpumpusta ei tule lainkaan suoria päästöjä, tarvittava sähköntuotanto aiheuttaa kuitenkin päästöjä. Päästökaupassa hiilineutraaliksi katsottu biopolttoaine aiheuttaa päästöjä elinkaarensa aikana, ja siksi myöskään yksinkertaiselta kuulostava polttoaineen vaihto ei tuota toivottuja tuloksia.

Pöyry jätti oman, kiinteistökohtaisen hajautetun energian tuotantopotentiaaliin (aurinkosähkö, aurinkolämpö, maalämpö) keskittyvän raporttinsa 22.9.2015. Sen ja sen pohjalta tehdyn kaupungin julkaiseman raportin mukaan teknis-taloudellinen potentiaali tällaiseen lämmöntuotantoon on noin 1200 GWh/vuosi vuoteen 2030 mennessä eli noin viidesosa nykyisestä kulutuksesta. Sähkön vastaava potentiaali on huomattavasti pienempi, noin 250 GWh/vuosi. Lämmityspotentiaali kohdistuu öljy- ja sähkölämmitystaloihin eikä siis juuri vaikuta kaukolämmön kysyntään. Kaukolämmitystaloissa lämmönlähteen vaihtamisen sijasta kannattaa raportin mukaan tehdä energiakorjauksia. Sofia olettaa maalämmön osuudeksi 2035 noin 500 GWh/vuosi eli hieman vähemmän kuin Pöyry, mutta ero ei muuta päätelmiä. 

Näiden kahden raportin, Helenin kehitysohjelmasuunnitelman ja Hanasaaren vaihtoehtoja tarkastelleen vaikutusarvioinnin perusteella konsernijaosto päätyi suosittelemaan 9.11.2015 kaupunginhallitukselle kehitysohjelman vaihtoehtoa 3, joka on Sofian tarkatelemista skenaarioista kutakuinkin sama kuin '''Isot biolämpökeskukset''', ja kaupunginhallitus suositteli 16.11.2015 tätä edelleen kaupunginvaltuustolle, joka hyväksyi sen 2.12.2015. Sofian mukaan vaihtoehto näyttää terveys- ja ilmastovaikutuksiltaan keskimääräistä paremmalta vaikkei ole kokonaishinnaltaan halvin. Se kuitenkin vähentää sähköomavaraisuutta. Tämä konsernijaostonkin päätöksessä mainitaan, mutta arvio on paljon pienempi (5 prosentin lasku) kuin Sofian mukaan.

Mallien päätelmät tietenkin riippuvat käytettävän datan hyvyydestä. Sofian osalta epävarmuuksien täsmentämiseen olisi ollut vielä tarvetta vaikkei aikataulumme antanut siihen mahdollisuutta. Erityisesti polttoaineiden hinnat ovat vaikeasti ennustettavissa. Myös polttoaineverot ovat suuria joillakin polttoaineilla kun taas toisilla eivät. Verotuksen avulla yhteiskunta siis itse asiassa päättää, mitkä ratkaisut kaupunkitasolla osoittautuvat järkeviksi. Tämä onkin kolmas syy, miksi Suomessa pitäisi olla kansallinen, pitkäjänteinen ja selkeä energiapolitiikka ja tätä tukeva veropolitiikka, joka perustuu yksityiskohtaiseen, avoimeen energiatasemallinnukseen ja parhaaseen tietoon. 
}}

Avainsanat: Helsinki, energiantuotanto, ilmastonmuutos, terveysvaikutukset, pienhiukkaset, voimalaitos, biopolttoaine, kaukolämpö, energiansäästö

== Abstract ==

Jouni Tuomisto, Julia Rintala, Pauli Ordén, Matleena Tuomisto ja Teemu Rintala. Helsingin energiapäätös 2015. Avoin arviointi terveys-, ilmasto- ja muista vaikutuksista. [Helsinki energy decision 2015. An open assessment on health, climate, and other impacts]. National Institute for Health and Welfare (THL). Discussionpaper 24/2015. 60 pages. Helsinki, Finland 2015.
:ISBN 978-952-302-544-8 (online publication)

{{tiivistelmä
|kysymys = Helsinki will make a large energy decision during fall 2015. It will impact energy production for decades. An important decision requires systematic information. How do we guarantee a continuous and sufficient supply of district heat and electricity in Helsinki around the year for the next fifty years in such a way that the impacts on costs, health, climate change, and sustainable growth are as beneficial as possible? How can decentralised energy production and energy efficiency renovations improve the situation? The latter question was asked by the City Council, and another assessment (coordinated by the city of Helsinki and Helen energy company) answered that in October.
|vastaus = National Institute for Health and Welfare (THL) performed an open assessment on the Opasnet web-workspace during summer and fall 2015 aiming at shared understanding. We utilised knowledge crystals, i.e. regurlarly updated collaborative online answers to specific research questions. Based on them, we built a model called ''Sofia'' to assess impacts and implementability of several different energy options in Helsinki.

Sofia can estimate the building stock and energy consumption based on average energy efficiency, floor area, and ambient temperature. In the core of Sofia there is an energy balance model that optimises costs of energy production while ensuring the supply of district heating in Helsinki for each day. The situation is followed from 1985 to 2065. Sofia looks also at other heat, fuel, and electric power consumption, but not those of industry and traffic.

Based on balanced energy production, Sofia estimates the fuel and other costs and greenhouse gas and fine particle emissions from power plants and other energy processes. The model can assess several scenarios and thus compare the overall impacts of different actions, such as energy renovations or new power plants.

Sofia's main conclusion is that the energy solutions seem to fall into two categories: those that produce electric power as a side stream of district heat, like in Hanasaari coal plant and the suggested Vuosaari C biofuel plant; and those that do not produce but instead might even consume a large amount of electricity, like decentralised biofuel heat plants or sea water heat pumps, respectively. Based on current discussions, the self-sufficiency of electric power in Helsinki seems to be deteriorating and probably changing into a deep dependency of outside electricity. The development of the Nordic electric market determines whether this will be a problem or not in the future. 

Unfortunately, the electric market is under strong transition, and for example the wind power tariffes complicate the situation, making future predictions of this crucial issue even more difficult. Local heat production solutions are in a great need of a clear and systematic national electric policy. Otherwise, the previously very efficient combined heat and power production will be replaced with something much less efficient in Finland in the future.

If we ignore the question about self-sufficiency of electric power and focus only on the district heat, there are several cost-effective solutions available. Excess heat from different processes such as data centres or Neste oil refinery seem to be more cost-effective than e.g. Vuosaari C biofuel plant. Also small and large heat pumps that take heat from the environment are cost-effective. District heat from a visioned Loviisa 3 nuclear power plant is also cost-effective in our estimates, but we were not able to fully charaterise uncertainties in the investment cost; and we must remember that the decision to build or not to build the reactor is not in the hands of Helsinki.

A major problem with the process heat solutions is that they consume most electric power exactly when the demand for power is the largest and price the highest. We were not able to assess the variability of the price of electricity in this assessment, but it is substantial and thus might change conclusions. Also for this reason, there is a need for a national energy balance model with hourly resolution including eletricity, industry, and traffic.

Health and climate impacts are important in every single option we looked at, together ranging between a fifth and a fourth of all costs, health and climate comprising a half of that each. Surprisingly, differences between policy options in this respect were small even if the reputation of the climate-friendliness of the options was very different. According to Sofia, this is due to several reasons. All large power plants filter fine particles out very effectively, and therefore there are no large differences in health impacts; a clear exception is small-scale wood burning in the houses, which has several times larger health problems than any other option despite its marginal role in energy production. Also, the life cycle emissions of fine particles and greenhouse gases is also important: even if the direct emissions from a heat pump are zero, the electric power imported has still produced emissions somewhere else. Biofuels are considered climate neutral in emission trade, but they still produce emissions during their life cycle. Therefore, even a fuel switch does not produce the expected results.

Pöyry turned in their own report concentrating on building-specific production potential of decentralised energy (solar heat and power, geothermal heat) on 22th September, 2015. According to it - and a report based on it done by the city - the technical-economical potential for this kind of heat is approximately 1200 GWh/year by 2030. This covers about one fifth of current total consumption. The similar potential for electric power is significantly lower, approximately 250 GWh/year. The heating potential is mostly for buildings currently heated with oil or electricity, and therefore it doesn't have much of an effect on the demand of district heating. According to the report, in houses using district heating energy renovations are a better option that switching the heat source. Sofia assumes geothermal potential to be about 500 GWh/year in 2035, which is a little less than that of Pöyry's, but the difference doesn't change the concusions.

Based on the two reports mentioned above and also Helen's development plan and a Hanasaari area impact assessment, the city government recommended option 3 from the development plan to the city council on 16th November. This was also Helen's recommendation. The option 3 is very close to Sofia's scenario '''Biofueled heat production units''' (or Helen proposition for short). The city government recommended it to the city council on 16th November 2015, and it is likely to be accepted. According to Sofia, the option seems to be better than average with respect to health and environmental impacts, even though it isn't the cheapest in total cost. However, it does decrease electricity self-sufficiency. This is mentioned in the city government's recommendation, but their estimate is a lot smaller (5 % production loss) than Sofia's. 

Of course, the conclusions based on the model depend on the goodness of the data used. There are several uncertainties that should have been clarified had there been more time to work on the topic. Especially the future fuel prices are very difficult to predict. Also the fuel taxes are very high for some fuels but not for others. Effectively, the society decides, using taxes, which solutions make sense on the city level. This is a third reason why there should be a national, long-term, and clear energy policy - and tax policy supporting it - based on detailed, open energy balance modelling and the best available information.
}}

Keywords: Helsinki, energy production, climate change, health effects, fine particles, power plants, biofuels, district heating, energy saving

= Skenaariot ja tulokset =

== Tarkastellut skenaariot ==

Arvioinnissa käytettävää energiatasemallia kutsutaan Sofiaksi. Mallissa tarkastellaan kahta eri päätöstä. Toisaalta voidaan tehdä energiansäästöä edistäviä päätöksiä, kuten rakennuskannan energiaparannuksia. Toisaalta voidaan valita, millä tavalla tarvittava energia tuotetaan. Ensimmäinen päätös on tärkeä taustatieto, mutta arvioinnin mielenkiinto kohdistuu nimenomaan voimalaratkaisuihin. Molemmat päätökset esitellään tässä vaihtoehtoineen.

=== Energiansäästöpolitiikka ===

Energiansäästöä tarkastellaan neljän eri vaihtoehdon avulla, joissa energiansäästöön tartutaan erilaisella tarmolla. Aivan työn loppuvaiheessa neljänneksi vaihtoehdoksi nostettiin WWF:n lokakuussa tekemä ehdotus.

; Tätä menoa (business as usual, BAU): Rakennuskannan energiatehokkuus paranee korjausrakentamisen sekä uusien rakennusten energiatehokkuuden paranemisen avulla. Kummassakin oletetaan trendi, joka vastaa viimeaikaista kehitystä.
; Kohtuullinen energiansäästö: Korjausrakentamista tehdään yhden prosentin sijasta kahteen prosenttiin vuosittain yli 30-vuotiaita taloja. Energiaremontit toteutetaan kuten nykyään.
; Täysi energiansäästö: Talojen energiakorjausten määrä nostetaan neljään prosenttiin vuodessa. Energiakorjauksia tehdessä oletetaan, että 35 prosentissa tapauksia tehdään tehokkaampi remontti kuin nykyään. Lisäksi uusista taloista 25 % on energiatehokkaampia kuin tätä menoa -vaihtoehdossa.
; WWF-energiansäästö: WWF julkaisi 8.10.2015 oman ehdotuksensa Helsingin energiaratkaisuksi. Se perustuu tehokkaaseen energiansäästöön ja sen seurauksena hiilivoiman vähentämiseen. Säästö syntyy nopeutetuista energiaremonteista (2.5 % vuodessa), tehokkaammista remonteista 10 % tapauksista sekä vanhojen energiatehottomien talojen purkamisesta (1 % vuodessa).<ref name="wwf">Helsingin energiapäätös: Energiansäästö on polttoainevaihtoehdoista paras. WWF, Helsinki, 2015. http://wwf.fi/mediabank/7784.pdf</ref><ref name="wwf2"> WWF: Hajautettu malli energiatehokkuuden lisäyksellä vahvistettuna on paras ratkaisu Helsingille 8.10.2015 http://wwf.fi/wwf-suomi/viestinta/uutiset-ja-tiedotteet/WWF--Hajautettu-malli-energiatehokkuuden-lisayksella-vahvistettuna-on-paras-ratkaisu-Helsingille-2584.a</ref>

=== Voimalaitospolitiikka ===

Helsingissä on kymmeniä erilaisia mahdollisia energiantuotantotapoja, ja näistä voidaan yhdistellä satoja erilaisia yhdistelmiä tai skenaarioita. Tässä arvioinnissa tarkastelemme kahdeksaa eri vaihtoehtoa. Ne ovat erilaisia ehdotettuja politiikkoja, joiden tarkasteleminen sellaisenaan on päätöksenteon kannalta kiinnostavaa.

Luvussa ''Vaikutusarviointi'' on taulukossa yksityiskohtaisesti esitetty eri vaihtoehtojen sisältämät voimalat. Tässä niitä vain kuvaillaan lyhyesti. Sulkeissa on mainittu vaihtoehdon englanninkielinen nimi, jota käytetään Opasnet-verkkotyötilan mallissa sekä verkkojulkaisun englanninkielisessä liitteessä.

; Tätä menoa (BAU): Olemassaolevia voimaloita kunnostetaan biopolttoaineille ja koetetaan käyttää niitä mahdollisimman pitkään.
; Prosessilämpö (Process heat): Hyödynnetään mahdollisimman paljon eri prosesseista syntyvää hukkalämpöä. Tärkeimmät lämmönlähteet ovat Nesteen Porvoon jalostamo sekä Loviisaan rakennettava ydinvoimala, joka tuottaa yhdistettyä sähköä ja kaukolämpöä.
; Isot biolämpökeskukset (Helen proposition): Helenin kesäkuussa 2015 julkistama ehdotus, jossa rakennetaan biopolttoaineilla toimivia lämpökeskuksia ja vähitellen luovutaan sähkön ja lämmön yhteistuotannosta. Vaikka vaihtoehto on nimetty tällä tavalla, Helen ei itse asiassa ole suosittelemassa tätä vaan vain toteaa, että tämä on yksi mahdollisuus ja ehdotetuista ehkä vähiten ongelmallinen.
; Investointikielto (Zero investment): Toteutetaan mahdollisimman vähän uusia rakennushankkeita.
; Hiilineutraaliksi 2050 (Carbon neutral 2050): Vuoteen 2050 mennessä luovutaan kaikesta fossiilisesta polttoaineesta ja korvataan se biopolttoaineilla ja prosessilämmöllä.
; Yhdistettyä biolla: Tuotetaan sähköä ja lämpöä yhteistuotantona erityisesti Vuosaari C -biovoimalassa.
; Hajautettu ja merilämpö (Distributed and sea): Lämpö tuotetaan mahdollisimman pitkälle hajautetusti maalämmöllä, ilmalämpöpumpuilla ja isommissa merestä lämpönsä ottavissa lämpöpumppuvoimaloissa.
; Käyttäjä: Nettimallissa käyttäjä voi itse valita ne voimalat, jotka ovat käytössä tässä vaihtoehdossa. Raportin tulokset on ajettu sellaisella yhdistelmällä, joka poikkeaa muista erityisesti siinä, että siihen on lisätty aktiivinen pientalojen lämmittäminen polttopuulla omien takkojen ja uunien avulla. Työpaperin tuloskuvissa käytössä olevat voimalat ovat hajautetut biolämpökeskukset, Katri Valan lämpöpumput, Kellosaaren varavoimala, Salmisaari A ja B, pienet öljy- ja kaasulämpökeskukset sekä Vuosaari A, B ja C. 

== Rakennuskannan kehitys ja muut taustatiedot ==

Rakennusten määrän kasvu vastaa kutakuinkin yleiskaavassa olevaa arviota väestön ja rakennuskannan kasvuksi, eli 42 % lisäystä vuodesta 2010 vuoteen 2050. Kasvu näyttää kuvassa suuremmalta, koska jo puretut rakennukset ovat mallissa ikään kuin niitä ei olisi ikinä ollutkaan. Tämä saa historiallisen kasvun näyttämään todellista suuremmalta. Aikajakso myös jatkuu paljon pitemmälle kuin 2050 ja kasvun oletetaan jatkuvan tasaisena senkin jälkeen.

Rakennusten energiankulutus on suurin yksittäinen energiankuluttaja Helsingissä, ja siksi erityisesti sitä on syytä tarkastella. Rakennuskannan kasvu lisää energian tarvetta, mutta tarve ei mallin mukaan kasva tai jopa laskee viidenneksen. Tähän on kaksi pääasiallista syytä. Ensinnäkin uudet rakennukset oletetaan hyvin energiatehokkaiksi, joten uusi rakennuskanta lisää kokoaan vähemmän energiankulutusta. Toisaalta vanhaa kantaa remontoidaan, jolloin sen energiatehokkuus paranee ja nykyisen rakennuskannan energiankulutus pienenee. Kuitenkin täysi energiatehokkuuspolitiikka (Energy saving total) on varsin radikaali, joten mallin mukaista energiankulutusta pienempään kulutukseen on hyvin vaikea päästä. Oikeastaan ainoa merkittävä keino on alkaa purkaa nykyistä rakennuskantaa tehottomasta päästä ja rakentaa modernia tehokasta tilalle. Purkamista oletetaan vain WWF-energiansäästö-skenaariossa.

WWF päätyy omassa arvioissaan siihen, että jopa lähes puolet kaukolämmöntarpeesta voidaan säästää. Meidän mallimme ei ole niin optimistinen. Tärkeimpänä syynä on, että kuuman käyttöveden tarpeen oletetaan lisääntyvän suoraan suhteessa väestöön, joka kasvaa runsaasti tarkasteluaikana. Toisaalta olemme hieman varovaisempia energiakorjauksiin kohdistuvissa oletuksissamme. Tämän eriävän näkemyksen ratkaisemiseksi olisi keskusteluun syytä saada mukaan rakennusalan ammattilaisia, jotka voisivat kriittisesti arvioida eri oletuksia.

Polttoaineiden hinnat ovat ratkaisevan tärkeä lähtötieto, ja erityisesti niiden välinen hintaero usein ratkaisee sen, mitä voimaloita mallin mukaan kannattaa käyttää ja mitä ei. Energian hinnan ennustaminen viidenkymmenen vuoden päähän on erittäin vaikeaa, jos haluaa olla uskottava. Etsimme arvovaltaisia arvioita Yhdysvalloista ja YK:n Kansainvälisestä energiajärjestöstä IEA:sta, mutta epävarmuus on silti suuri. 

Polttoaineiden osalta on myös syytä huomata, että osa niistä on varsin raskaasti verotettuja eli itse asiassa polttoaineen hinta onkin varsin paljon politiikkaa eikä pelkkää epävarmuutta. Tietenkin maailmanmarkkinahinnat saattavat muuttua niin voimakkaasti, että verotusvaikutukset jäävät siinä toiseksi, mutta sellaisia isoja muutoksia emme mallissa oleta.

[[File:Rakennuskannan koko Helsingissä.png|thumb|center|600px|Rakennuskannan koko Helsingissä 1985-2065 lämmitysmuodon mukaan.]]

[[File:Helsingin vuotuinen energiantarve.png|thumb|center|600px|Helsingin vuotuinen energiantarve sisältäen sekä lämmityksen (myös muun kuin kaukolämmön) ja sähköntarpeen. Tulokset on jaoteltu Energiansäästöpolitiikan neljän vaihtoehdon mukaan.]]

[[File:Energiankulutus verkossa Helsingissä.png|thumb|center|600px|Energiankulutus kaukölämpö-, kaukokylmä- ja sähköverkossa Helsingissä. Ulos myytävä sähkö ei näy tässä. Kaukokylmän määrä on oletettu niin pieneksi, ettei se erotu kuvasta.]]

[[File:Polttoaineiden verolliset hinnat.png|thumb|center|600px|Polttoaineiden verolliset hinnat olettaen, että verotus ei tulevaisuudessa muutu.]]

== Energiantuotanto ==

Sofia-mallin perustana on energiatase, joka lasketaan kaukolämmölle. Kaukolämmön tarjonnan on joka päivä vastattava senhetkistä kysyntää, olipa helle tai pakkanen. Malli laskeekin energiantarpeen ja tuotannon eri päiville ulkolämpötilan mukaan ja etsii aina tilanteeseen sopivat voimalat. Joka voimalalla on oma maksimikapasiteettinsa, jota mallissa ei voi ylittää. Niinpä kun kustannustehokkain voimala puskee täydellä teholla, lisäenergia tuotetaan seuraavaksi halvimmalla ja niin edelleen. Nämä päiväkohtaiset tiedot summataan koko vuoden ajalta yhteen, jotta tilannetta voidaan tarkastella yli vuosikymmenten. On hyvä huomata, että hyvin suuria tehotarpeita on melko harvoin, joten iso osa laitoskannasta seisoo pitkiä aikoja joutokäynnillä. Laitosten investointi- ja ylläpitokustannukset lasketaan mukaan vasta optimoinnin jälkeen, joten ne eivät vaikuta laitosten ajojärjestykseen.

Sähköä tarkastellaan tässä arvioinnissa vain hyödyllisenä sivutuotteena, mutta silläkin on tärkeä rooli. Sofia siis olettaa, että sähköä on ostettavissa ja myytävissä valtakunnanverkosta rajattomasti vakiohinnalla. Malliin oli tarkoitus lisätä osio, joka ottaa huomioon myös sähkön hinnan vaihtelut, mutta se ei ehtinyt valmiiksi. Joka tapauksessa on tärkeää tarkastella erilaisten vaihtoehtojen vaikutusta Helsingin sähköntarpeeseen. Takavuosina ja vielä tällä hetkellä Helsinki tuottaa sähköä enemmän kuin kuluttaa, ja sähkön myynti on itse asiassa kaupungille erinomainen bisnes. Tämä johtuu tehokkaasta CHP-tuotannosta eli sähkön ja lämmön yhteistuotannosta, johon suomalainen kaukolämpöbisnes on viime vuosikymmeninä perustunut. 

Kuitenkin useimmat uudet tarkastellut vaihtoehdot ovat sellaisia, etteivät ne tuota lainkaan sähköä ja saattavat jopa kuluttaa sitä varsin paljon. Niinpä jos nykyiset hiili- ja kaasuvoimalat ajetaan alas, Helsinkiin syntyy suuri sähkövaje, joka on tavalla tai toisella pystyttävä valtakunnanverkosta täyttämään. Käytännössä tämä tarkoittaa Nord Pool- aluetta, johon kuuluvat myös Ruotsi, Norja, Tanska ja uusina jäseninä Baltian maat. Kysynnänvaihteluihin pystyvät vastaamaan parhaiten Norja ja Ruotsi, joilla on paljon helposti säädettävää vesivoimaa. Tanskan suuri tuulivoiman osuus puolestaan tekee maan energiantuotannosta erittäin huonosti säätyvää.

[[File:Helsingin päivittäinen kaukolämpötase.png|thumb|center|600px|Helsingin päivittäinen kaukolämpötase vuorokauden keskitehona ilmoitettuna voimalaitoksittain. Tarve on eritelty päivän keskimääräisen ulkolämpötilan mukaan.]]

[[File:Helsingin vuotuinen kaukolämpötase.png|thumb|center|600px|Helsingin vuotuinen kaukolämpötase voimalaitoksittain. Negatiivisella puolella on kulutus, positiivisella puolella vuosituotanto. Tuotannon pitää aina vastata kysyntää kaukolämpöverkon piirissä eli Helsingin alueella.]]

[[File:Helsingin vuotuinen sähkötase.png|thumb|center|600px|Helsingin vuotuinen sähkötase voimalaitoksittain. Helsingin alueella sähkön tuotannon ja kulutuksen eron on mahdollista olla huomattavan suuri, toisin kuin kaukolämmön tapauksessa. Kuvasta puuttuu Helsingin omistama sähköntuotantokapasiteetti muualla kuten Kymijoen vesivoimaloissa ja Olkiluodon ydinvoimalassa.]]

[[File:Energiantuotantokapasiteetin kehitys Helsingissä.png|thumb|center|600px|Energiantuotantokapasiteetin kehitys Helsingissä.]]

== Kustannukset ==

Sofia säätää laskennallisesti voimaloiden käyttöastetta sen mukaan, minkä voimalan käyttö- ja polttoainekustannukset ovat halvimmat. Kuitenkin on muitakin kustannuksia, joita ei tässä vaiheessa huomioida mutta joita ei saa unohtaa. Voimalasta koituu investointi- ja ylläpitokustannuksia, ja lisäksi syntyy ulkoisia kustannuksia, jotka eivät suoraan näy voimalan ylläpitäjän kukkarossa. Hiilidioksidipäästöt aiheuttavat ilmastohaittaa, ja pienhiukkaspäästöt aiheuttavat terveyshaittaa. Myös nämä kustannukset arvioidaan ja lisätään voimalan kokonaiskustannuksiin. 

Kokonaiskustannukset lasketaan voimalan koko elinkaaren ajalle ja suhteutetaan niin, että voidaan puhua laskennallisista vuosikustannuksista, vaikka jonkin ratkaisun kustannukset tulevat alkuinvestoinnista ja toisen isoista käyttökuluista. Näitä laskennallisia vuosikustannuksia verrattiin voimalan elinkaarensa aikana tuottamaan energiamäärään, ja näin voitiin verrata eri voimaloiden kustannustehokkuutta.

Kustannustehokkaita ratkaisuja näyttävät olevan mm. datakeskusten hukkalämpö, Katri Valan lämpöpumppulaitos (se on muita kustannustehokkaampi, koska se on jo olemassa), Nesteen prosessilämpö ja talokohtaiset lämpöpumput. Kustannustehokkuus näissä lämpöpumppuratkaisuissa perustuu siihen, että tarvittava sähkö voidaan ostaa keskimääräisellä hinnalla. Kuitenkin sähkön hinta vaihtelee rajusti kysynnän ja tarjonnan mukaan, ja sähkö on keskimääräistä kalliimpaa kun lämmöntarve on suuri. Sähkön hintavaihtelut pitäisi siis ottaa malliin mukaan, mutta siihen meillä ei tässä arvioinnissa ollut mahdollisuutta.

Nykyiset Hanasaaren, Salmisaaren ja Vuosaaren voimalat eivät tässä tarkastelussa ole kannattavia mallissa oletetuilla polttoaineen hinnoilla. Myöskään suunniteltu Vuosaari C -biovoimala ei näytä kannattavalta. Tämä johtuu pitkälti siitä, että maakaasun ja biopolttoaineiden hinnan oletetaan tulevina vuosina nousevan rutkasti siitä, mitä ne ovat nyt ja varsinkin mitä ne olivat aiemmin. Kannattaa kuitenkin muistaa, että kustannusarviot ovat hyvin epävarmoja, ja ne pikemminkin kertovat, mitkä vaihtoehdot ovat kiinnostavia jatkoselvityksiä ajatellen. Suoraan näitä tuloksia ei pidä ottaa päätössuosituksina.

[[File:Helsingin voimalaitosten kustannustehokkuus.png|thumb|center|600px|Helsingin voimalaitosten kustannustehokkuus. Kuvaajassa on jokainen voimalaitos omassa pikkupaneelissaan, ja jokainen voimalaitospolitiikka näkyy omana pylväänään. Pystyakselilla on rahavirrat tyypeittäin siten, että myyntivoitot menevät positiiviseen ja kustannukset negatiiviseen suuntaan. Voimalan tuotanto on elinkaarensa aikana voitollista, jos alas menevä pylväs on ylös menevää lyhempi. Kuitenkin huoltovarmuuden takia saatetaan tarvita myös voimaloita, jotka yksittäisinä investointeina eivät olisi taloudellisesti kannattavia.]]

[[File:Helsingin voimalaitosten kustannustehokkuus yhtenäisasteikolla.png|thumb|center|600px|Helsingin voimalaitosten kustannustehokkuus. Kuvassa on sama sisältö kuin edellisessäkin, mutta tässä pystyakselien asteikko on kaikissa voimaloissa sama, jotta niiden keskinäinen vertailu on helpompaa.]]

[[File:Teholliset tulot ja menot energiantuotannosta Helsingissä kustannuksittain.png|thumb|center|600px|Laskennalliset vuositulot ja -menot energiantuotannosta Helsingissä kustannuslajeittain.]]

[[File:Energiantuotannon kokonaiskustannus Helsingissä voimaloittain.png|thumb|center|600px|Tulot ja menot energiantuotannosta ajan kuluessa voimaloittain.]]

[[File:Energiantuotannon kokonaiskustannus Helsingissä kustannuksittain.png|thumb|center|600px|Tulot ja menot energiantuotannosta ajan kuluessa kustannuslajeittain. Isoja investointikustannuksia liittyy prosessilämpöön sekä Hajautettu ja merilämpö -vaihtoehtoon, kun taas isoja polttoainekustannuksia liittyy bioenergiaan nojaaviin vaihtoehtoihin.]]

== Terveys- ja ilmastovaikutukset ==

Terveyshaitat ovat kohtalainen menoerä, mutta se ei hallitse kokonaistilannetta eikä se eroa kovin paljon eri ratkaisujen välillä. Sähköön nojaavat ratkaisut kuten prosessilämpö näyttävät tässä suhteessa paremmilta, mutta tämä perustuu oletukseen, että ostettu sähkö on tuotettu pienillä pienhiukkaspäästöillä, eikä asia ole Helsingin hallinnassa. Terveyshaittojen osalta on kuitenkin yksi selkeä poikkeus, nimittäin omakotitalojen laajamittainen lämmitys omilla takoilla ja leivinuuneilla. Sen terveyshaitat voivat olla suuria, kustannuksina mitattuna useita satoja miljoonia euroja vuodessa. Silti se parhaimmillaankin voi kattaa vain alle prosentin Helsingin lämmitystarpeesta. Moderneissa pellettipolttolaitteissa päästöt ovat toki paljon klapipolttoa pienemmät mutta silti paljon suuremmat, kuin jos sama polttoaine poltettaisiin suuressa voimalassa.

Ilmastovaikutuksille lasketaan nykyistä päästökauppaa kovempi hinta eli 45 €/ton hiilidioksidipäästöä (jonkin verran sisällytetään epävarmuutta siihen, miten hiilidioksidipäästöt oikein pitäisi laskea). Nykyäänhän päästökaupassa hiilidoksiditonnin hinta pyörii reilusti alle kymmenessä dollarissa, joskin useimmat lienevät yhtä mieltä siitä, että ongelma on päästökauppasäännöissä eikä nykyhinta kuvaa todellisia ulkoisia kustannuksia.

Ilmastovaikutukset ovat Sofian mukaan hieman pienemmät kuin terveysvaikutukset mutta silti merkittävät. Kuitenkin eri voimalaitosvaihtoehtojen väliset erot näyttävät yllättävän pieniltä, vaikka hiilellä on erittäin huono ja biopolttoaineilla hyvä ilmastomaine. Tämä johtuu siitä, että Sofian mukaan biopolttoaineet eivät elinkaarensa aikana ole hiilineutraaleja ja toisaalta jos polttamista korvataan prosessilämmöllä, joudutaan lisäämään sähköntuontia. Jos tuo ostosähkö on tuotettu fossiilisesti tai muuten hiilipäästöjä tuottaen jossain muualla, on ainoastaan siirretty ongelmaa paikasta toiseen. Helppoja ilmastoratkaisuja ei siis ole olemassa.

[[File:Helsingin energiantuotannon terveysvaikutukset.png|thumb|center|600px|Helsingin energiantuotannon terveysvaikutukset haittapainotettuina elinvuosina (disability-adjusted life year, DALY) eli terveiden elinvuosien menetyksenä. Biopolttoaine sisältää puun pienpolton, joka aktiivisena lämmitystoimenpiteenä on mukana ainoastaan Käyttäjä-vaihtoehdossa.]]

[[File:Helsingin energiantuotannon päästöt.png|thumb|center|600px|Helsingin energiantuotannon hiilidioksidi- sekä pienhiukkas- eli PM<sub>2.5</sub>-päästöt. Hiilidioksidipäästön laskemiselle ei ole yhtä kiistatonta tapaa, ja siksi tässä esitetään kolme erilaista. "CO2suora" on välitön, piipun päästä tuleva päästö. "CO2ekv" on elinkaaren aikainen päästö, jossa on pyritty huomioimaan myös polttoaineen tuotanto. "CO2kauppa" on se päästö, joka lasketaan mukaan EU:n päästökauppajärjestelmään ja biopolttoaineille tämä on nolla. Skenaarioiden nimet eivät mahdu kuvaan kokonaisuudessaan, mutta ne ovat samat ja samassa järjestyksessä kuin kuvassa 14.]]

== Päätelmät ==

Helsingin energiapäätös on todella monimutkainen ja haasteellinen päätös. Siihen liittyy isoja ja pitkäaikaisia epävarmuuksia, joista toisia on onnistuttu jotenkin saamaan hallintaan tässä arvioinnissa mutta toisia ei. Erityisen ongelmallinen on kysymys sähköntuotannon tulevaisuudesta Suomessa (ja Nordpool-alueella yleisemminkin).

Energiansäästöä lukuunottamatta kaikki varsinaiset kaukolämpöä tuottavat voimalaitosvaihtoehdot voidaan jakaa kahteen päätyyppiin: a) sähköä tuottavat prosessit, jotka ovat yleensä hiilidioksidipäästöjä tuottavia polttoprosesseja ja b) sähköä tuottamattomat tai sitä kuluttavat prosessit, jotka joko tuottavat vain lämpöä polttamalla tai kuluttavat sähköä laaduntessaan haaleita lämmönlähteitä. Jaottelu on tärkeä sikäli, että aiemmin Suomen erittäin tehokas kaukolämpöjärjestelmä on perustunut siihen, että sähköä syntyy ikään kuin sivutuotteena erityisesti kylmillä ilmoilla, jolloin sähkönkin kysyntä on suurimmillaan ja hinta kalleimmillaan. Sähköä kuluttavat prosessit puolestaan lisäävät sähkön kysyntää juuri silloin, ja sähkö pitää tuottaa muilla keinoilla. Niitä on toistaiseksi niukasti tarjolla.

Sinänsä hukkalämpöä käyttävät ratkaisut kuten Katri Valan laitokset, merikaukolämpö tai Nesteen tai Loviisan prosessien hyödyntäminen näyttävät varsin kustannustehokkailta. Arvioinnin puutteena kuitenkin on, että sähkön hinta vaihtelee runsaasti kysynnästä riippuen, ja tätä ei ole mallissa huomioitu. Luultavasti todellinen hinta on arvioitua suurempi.

Helsingin kaukolämpöratkaisu kytkeytyy siis tiiviisti pohjoismaisiin sähköratkaisuihin ja eri vaihtoehtojen keskinäinen paremmuus riippuu niistä. Sähkömarkkinat kuitenkin ovat murroksessa ja on epäselvää, mihin suuntaan ne kehittyvät. Sähkön hinnan ennustaminen on erityisen vaikeaa, koska tuulivoimalla on syöttötariffi. Sen takia tuulivoimaa on  pakko ostaa vakiohinnalla kysynnästä riippumatta, ja tämä voi joskus painaa sähkön hinnan kannattamattoman alas muille tuottajille silloin, kun on tuulista. Kuitenkin tyyninä ja kylminä talvipäivinä pitää olla riittävästi sähkön- ja lämmöntuotantokapasiteettia tarpeen tyydyttämiseen. Sähköä kuluttavat kaukolämpöprosessit voivat tällöin tulla kalliiksi. Mutta myös yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto voi tulla kalliiksi, jos polttopäästöjen verotusta tai päästökauppaa kiristetään tai laajennetaan elinkaaripäästöihin, jolloin bioenergia ei enää näytäkään ilmastomyönteiseltä.

Erityisen kiinnostavaa on, että nämä epävarmuudet ovat luonteeltaan lähinnä poliittisia ja riippuvat erilaisista vero- ja muista päätöksistä. Nyt olisi siis erityisen tärkeää, että Suomella ja mielellään koko Nordpool-alueella olisi jokin johdonmukainen energia- ja sähköpolitiikka, joka tekisi paikallisten toimijoiden toiminnan ennustettavaksi ja yhteistä tavoitetta tukevaksi. Tämä kuitenkin vaatii kansallisia toimia.

Ensimmäinen askel tähän suuntaan voisi olla avoin vaikutusarviointi, jossa tarkasteltaisiin koko Nordpool-alueen sähkön- ja lämmöntuotantoa kokonaisuutena mutta yksityiskohtaisesti, jotta erilaisten ratkaisujen keskinäiset tukevat ja estävät vaikutukset tulisivat ymmärrettäviksi ja selkeän suunnittelun kohteeksi.

== Linkkejä malliajoihin ==

* [http://en.opasnet.org/en-opwiki/index.php?title=Special:RTools&id=nZL5q8sr2yvOi2xN 25.10.2015 perusmalliajo, jossa ovat kaikki tuloskuvat]
* [http://en.opasnet.org/en-opwiki/index.php?title=Special:RTools&id=NN5k0XgmmQBsjWb3 22.10.2015 arkistoitu malliajo, josta mallin ja tulokset voi ladata omalle koneelle]

= Vaikutusarviointi =

{{{{ns:0}}:Helsingin energiapäätös 2015}}

= Toimenpidevaihtoehdot =

{{{{ns:0}}:Helsingin energiapäätöksen vaihtoehdot 2015}}

= Energiapäätökseen liittyviä arvoja =

{{{{ns:0}}:Helsingin energiapäätökseen liittyviä arvoja}}

= Tietokide mallin perusyksikkönä =

{{{{ns:0}}:Tietokide}}

Arviointimalli rakennettiin siten, että jokainen sen osa on itsenäinen sivunsa Opasnet-verkkotyötilassa ja muodostaa tietokiteen. Tietokide vastaa aina yhteen täsmälliseen tutkimuskysymykseen, ja vastaukset näihin kysymyksiin muodostavat aviointimallin rungon. 

Tässä mallissa käytetyt tietokiteet on lueteltu taulukossa.

{{Helsingin energiapäätös 2015}}

= Rakennuskantamalli =

{{{{ns:0}}:Rakennuskantamalli}}

= Energiatasemalli =

{{{{ns:0}}:Energiatasemalli}}

= Terveysvaikutusmalli =

{{{{ns:0}}:Terveysvaikutusmalli}}

= Lähteet =

<references/>

= Liite: Arviointimallin yksityiskohtia (englanniksi) =

Tästä liitteestä löydät englanninkielisen kuvauksen varsineisesta laskentamallista ja sen toiminnasta. Jokainen osio on avoimesti saatavilla Opasnetin verkkotyötilassa omana sivunaan. Joka sivu vastaa yhtä tietokidettä, eli yhtä täsmällisen kysymyksen ympärille rakennettua, kokonaisuuteen ja tulokseen vaikuttavaa asiaa. Näille sivuille on kerätty asiakokonaisuuksien mukaan mallissa käytetty data ja kirjoitettu malliin kuuluvat laskentakoodit, joilla lopulliset tulokset ja niiden jokainen osio on saatu. Malli ja kuvaukset on kirjoitettu englanniksi, koska vain sillä tavalla tieto on mahdollisimman gloaalisti kaikkien saatavilla ja arvioitavissa.

Raportin taulukot on tallennettu Opasnetin tietokantaan, josta tiedot ovat suoraan haettavissa ja käytettävissä malleihin. Myös koodit voi ajaa suoraan Opasnet-työtilan sivulta ja tällä tavalla tarkistaa tulosten laskelmat. Malli on kirjoitettu R-ohjelmointikielellä (https://www.r-project.org/). 

Yleensä yhteen tietokiteeseen liittyy monta koodia. Rationale-kappaleessa olevat koodit luovat mallia varten tieto-olioita, joissa on sisällä laskentaan tarpeellinen tieto ja joiden avulla varsinainen malli toteutetaan. Joskus yhtä tietokidettä varten luodaan useita tieto-olioita, ja siten myös koodeja voi olla useita. Answer-osiossa oleva koodi puolestaan on sellainen, joka hakee tietokiteessä luodut tieto-oliot ja näyttää jotain hyödyllistä niiden sisällöstä. Niinpä kannattaa lukea Answer-koodeja, jos haluaa hyödyntää valmiita tieto-olioita omissa malleissaan, ja Rationale-koodeja puolestaan silloin, jos haluaa ymmärtää miten mallin yksityiskohdat toimivat.

Helsingin energiapäätös 2015 -mallissa käytettyjä tietokiteitä:
* Helsinki energy decision 2015: http://en.opasnet.org/w/Helsinki_energy_decision_2015
* Building stock in Helsinki: http://en.opasnet.org/w/Building_stock_in_Helsinki
* Building model: http://en.opasnet.org/w/Building_model
* Energy use of buildings: http://en.opasnet.org/w/Energy_use_of_buildings
* Helsinki energy consumption: http://en.opasnet.org/w/Helsinki_energy_consumption
* Helsinki energy production: http://en.opasnet.org/w/Helsinki_energy_production
* Prices of fuels in heat production: http://en.opasnet.org/w/Prices_of_fuels_in_heat_production
* Energy balance: http://en.opasnet.org/w/Energy_balance
* Emission factors for burning processes: http://en.opasnet.org/w/Emission_factors_for_burning_processes
* Intake fractions of fine particles http://en.opasnet.org/w/Intake_fractions_of_PM
* Exposure-response functions of environmental pollutants http://en.opasnet.org/w/ERFs_of_environmental_pollutants
* External cost: http://en.opasnet.org/w/External_cost

<noinclude>
= Teknisiä tietoja (ei osa raporttia) =

==Katso myös==

{{tiedonmuru
| moderaattori=Jouni
| nimi = Helsingin energiapäätös 2015. 
| kirjoittajat = Jouni Tuomisto, Julia Rintala, Pauli Ordén, Matleena Tuomisto ja Teemu Rintala
| selite = Avoin arviointi terveys-, ilmasto- ja muista vaikutuksista
| julkaisuvuosi = 2015
| urn = URNXX
| edistyminen = Luonnos
| tehtäväryhmä = 3.03.00.01
| tehtrnimi = THL:n julkaisut
| vastuualue = Vaikutusarviointiyksikkö
| vastuuhenkilö = Jouni Tuomisto
| luotu = 1.10.2015
| säilytysaika = Säilytetään pysyvästi
| säilytysmuoto = Sähköinen
| julkisuus = Julkinen
| suojeluluokka = 2
}}
<br/>

{{Helsingin energiapäätös 2015}}

* Perusmalliajo, jossa lasketaan rakennuskannan koko ja energiantarve. Nämä välitulokset tallennetaan ja käytetään myöhemmin skenaariotarkasteluissa [http://en.opasnet.org/en-opwiki/index.php?title=Special:RTools&id=wCUnFoiRLYePywae ajo 6.9.2015].
* Malliajo, jossa käyttäjän valitsema Custom on sama kuin teknisen skenaariosarjan Lowcost eli Loviisan ydinkaukolämpö, datakeskusten hukkalämpö, Katri Valan lämpöpumput, Nesteen jalostamon hukkalämpö, sekä täydennys- ja varavoimana pienet öljylämpökeskukset.[http://en.opasnet.org/en-opwiki/index.php?title=Special:RTools&id=dd0dxJFgXOeXdqXm ajo 9.9.2015], [http://en.opasnet.org/en-opwiki/index.php?title=Special:RTools&id=HITSlSEfWJKRapYF uudempi 9.9.2015 klo 14]
* Malliajo, jonka perusteella etsittiin kustannustehokkaimpia vaihtoehdoja, vertailtiin voimaloita ja määriteltiin Lowcost-skenaario [http://en.opasnet.org/en-opwiki/index.php?title=Special:RTools&id=6XrzKix5Cbp0Ol9S ajo 9.9.2015]

==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==

* Loppuraportti: {{#l:Helsingin energiapäätös 2015 raportti.pdf}}

== Ohjeita tulosraportin kirjoittamiseen ==

* [http://terho.thl.fi/wiki01/download/attachments/61642692/P_ty%C3%B6paperi_A4_suomi_SY.dotx?version=2&modificationDate=1434033479458&api=v2 Taittopohja]
* [http://terho.thl.fi/wiki01/download/attachments/61642692/THL_tyopaperi-A4-kannet_suomi_v26022013_lock.docx?version=2&modificationDate=1367836082104&api=v2 kansi]
</noinclude>