Lähdekoodi sivulle 21 polkua kitkattomaan Suomeen - ICT 2015-työryhmän loppuraportti


21 polkua Kitkattomaan 
Suomeen 

ICT 2015 -työryhmän raportti 

Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 
Innovaatio 
4/2013 

Tiivistelmä | Referat | Abstract 

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies asetti huhtikuussa 2012 hallituksen puheenjohtaja Pekka Ala-Pietilän johdolla toimivan 
ICT 2015 -työryhmän. Ryhmän tehtävänä oli valmistella strategia ICT-alan äkillisen rakennemuutoksen vaikutusten lieventämiseksi 
sekä tieto- ja viestintäteknologiatoimialan uudistamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Työn aikana ryhmä 
laajensi tarkastelunäkökulmaa kattamaan ICT:n laaja-alaisen soveltamisen kaikilla toimialoilla ja julkisessa hallinnossa. 

ICT 2015 -ryhmä luovutti raporttinsa elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle ja työministeri Lauri Ihalaiselle 17.1.2013. 
Raportissa kuvatut ”21 polkua Kitkattomaan Suomeen” määrittelevät tiekartan 10 vuoden pitkäjänteiselle työlle Suomen 
nostamiseksi tietotekniikan soveltamisen kärkimaaksi. Raportti sisältää toimenpide-ehdotukset vuodelle 2013. Seuraavien 
vuosien aikana päätetään uusista toimista, joissa huomioidaan saavutetut tulokset ja ympäröivän maailman muutokset. 
Työryhmän kriittiset ensivaiheen ehdotukset ovat: 

1. 
Yhtenäisen kansallinen IT-palveluarkkitehtuurin rakentaminen. Yhteisen arkkitehtuurin avulla palveluita voidaan luoda 
nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. 
2. 
Kymmenen vuoden tutkimus- kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma kokoaa yhteen alan keskeiset 
osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja rahoittajat. 
3. Uusi rahoitusohjelma, jolla varmistetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten riittävät rahoitusmahdollisuudet. 
Työryhmän ehdotusten nopean toimeenpanon varmistamiseksi valtioneuvoston kanslia asetti raportin luovutuspäivänä 
valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen johdolla toimivan ICT-asiantuntijaryhmän. 
ICT 2015 -työhön osallistui yli 250 asiantuntijaa eri toimialoilta ja eri puolilta Suomea. Useat raportin toimenpiteistä 
perustuvat näiltä asiantuntijoilta tulleisiin ehdotuksiin. Myös käytännön työssä Suomen nostamiseksi tietotekniikan soveltamisen 
kärkimaaksi toimialaklusterit ja alueelliset ekosysteemit ovat keskeisessä roolissa. 

Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilö: Elinkeino-ja innovaatio-osasto/Tapio Virkkunen, puh. 029 506 0077 

Asiasanat | Nyckelord | Key words 

ICT, tieto- ja viestintäteknologia, rakennemuutos, uudistuminen, kilpailukyky 


== Lukijalle == 


Hyvä lukija, 

yhdeksän kuukautta on pitkä ja lyhyt aika. Se on pitkä aika odottaa konkreettisia 
toimenpiteitä. Se on lyhyt aika etsiä oleellisia vastauksia laajaan haasteeseen, jonka 
koko yhteiskunnan taloudellinen ja tekninen murros on asettanut. 

ICT 2015 -työryhmä on työskennellyt tuon yhdeksän kuukautta. Työryhmä on tarvinnut 
paljon lähtötietoa ja syötteitä. Niitä se on myös saanut, kiitos noin 250 henkilön, 
jotka ovat tehneet vapaaehtoistyötä haasteen ratkaisemiseksi. 

Yhdeksän kuukautta on tuntunut lyhyeltä ajalta ymmärtää todella syvällisesti, 
mitkä ovat juuri niitä oleellisia toimenpiteitä, jotka pitää toteuttaa vuonna 2013, 
jotta muutosnopeus ja vaikuttavuus olisivat mahdollisimman suuria. 

Olemme karsineet raportista toimenpiteitä, joiden aika tulee kenties myöhemmin. 
Olemme voineet karsia myös toimenpiteitä, joiden pitäisi olla mukana jo tässä 
vaiheessa. Työryhmän näkemys nopeimpia tekoja vaativista asioista tiivistyy 21 polkuun, 
jotka tämä raportti esittelee. 

Työryhmän loppuraportti on kuitenkin vasta alkulaukaus tekemiselle. Kyseessä 
on enemmän prosessi kuin projekti. Prosessissa ohjakset ottaa valtioneuvoston ICT-
asiantuntijaryhmä, joka vauhdittaa toimenpiteitä ja ehdottaa uusia. Ehdotetuille toimenpiteille 
on etsitty myös vastuutaho, joka on valmis viemään ehdotuksen käytäntöön. 
Näin varmistetaan, että toimenpiteillä on koti. 

Kun asiantuntijatyöryhmä perustetaan, avataan myös kotisivu kommentteja ja 
uusia ehdotuksia varten. Näin prosessista tulee oppiva, joustava ja itseään korjaava. 

Työryhmä on kirjoittanut raporttinsa niin, että lukija saa kokonaiskuvan lukemalla 
johdantoluvun 1 ”Tavoitteena Kitkaton Suomi” ja johtopäätösluvun 8 eli ”21 
polkua Kitkattomaan Suomeen”. 

Luvussa 2 ja 3 kuvataan taloudellinen ympäristö ja kasvun haasteet sekä mahdollisuudet. 
Samoin kuvataan vetovoimatekijät, jotka kannustavat yrityksiä investoimaan 
juuri Suomeen. 

Työryhmän ehdottamista toimenpiteistä kertovissa luvuissa 4-7 olemme kuvanneet 
toimenpiteisiin liittyvät keskeiset taustatekijät, toimenpiteet ja mahdollisimman 
tarkan toteutuksesta vastaavan tahon. Ehdotusten joukossa on monenkokoisia 
hankkeita. Käänne nousuun vaatii monimuotoisia tekoja, joista pienetkin ovat 
tärkeitä. 

Suuri kiitos kaikille, jotka ovat tehneet vapaaehtoistyötä merkittävän haasteen 
ratkaisemiseksi. Erityisen intensiivisesti työssä on ollut mukana sihteeristö ja elintärkeä 
kontribuutio on saatu työlle asetetulta ohjausryhmältä. 

13.1.2013 

Pekka ala-Pietilä 

ICT 2015 -työryhmän puheenjohtaja 


== 1. Tavoitteena Kitkaton Suomi == 
<big>Suomen talouden peruskivet horjuvat monen yhtaikaisen murroksen heiluttamana. Suurin mahdollisuus uuteen kasvuun piilee digitaalisessa taloudessa, jossa menestymiseen Suomella on monia merkittäviä vahvuuksia. ICT 2015 -työryhmän tunnistamat puutteet infrastruktuurissa, rahoitusjärjestelmässä, osaamisessa ja toimintatavoissa hidastavat kuitenkin kasvua.</big> 

<big>Edellä mainituilla alueilla Suomen on tehtävä uudistuksia, joilla nousemme uudelle kasvuaallolle. Silloin Suomi voi nousta tietotekniikan osaamisen kärkimaaksi, jossa yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja kitkattomia.</big> 

Suomella on vakava kasvuongelma, jonka keskeisiä syitä ovat globaalin työnjaon 
muutos, teknologinen murros ja matalasuhdanne. Ongelmavyyhti näkyy muun 
muassa viennin rajuna putoamisena, työttömyyden kasvuna ja kansantalouden 
velkaantumisena. 

Työnjaon ja teknologian murros on osa luonnollista talouden evoluutiota. Menettämämme 
tilalle syntyy uutta yritystoimintaa. Innovatiivista liiketoimintaa ja uusia 
työpaikkoja syntyy nyt kuitenkin hitaammin kuin vanhoja katoaa. Tämä kertoo, että 
Suomen kyky uudistua on ympäröivää talouden evoluutiota hitaampaa. Siksi koko 
yhteiskunnalle on elintärkeää vauhdittaa määrätietoisesti kasvua ja uuden syntymistä. 
Avainkysymys Suomelle on, miten kehitämme uudistumiskykyämme ympäröiviä 
muutoksia hyödyntäen. 

Taloudellinen kasvu syntyy työmäärän lisäyksestä, uusista investoinneista ja yritysten 
sekä julkisen sektorin kyvystä hyödyntää teknologiaa. Näistä suurin yksittäinen 
selittävä tekijä on teknologian hyödyntämisen kyky, joka vastaa noin kahta kolmasosaa 
kasvun luonnista. Tieto- ja viestintäteknologia, ICT, on merkittävin yksittäinen 
teknologia, jonka varaan kasvun ja tuottavuuden parantamisen voi rakentaa. 
Jatkossa käytämme termiä ICT tässä tarkoituksessa. 

Tietotekninen vallankumous on tähän mennessä näkynyt pääosin laitteiden 
tehostumisena ja yleistymisenä. Kansalaisten ja yritysten elämää helpottavien digitaalisten 
palveluiden aalloista ovat rantautuneet vasta ensimmäiset. ICT tulee muuttamaan 
maailmaa enemmän kuin sähkö aikanaan. 

Suomen on hypättävä eturivissä digitaalisen aallon rakentamiseen, jos maa 
haluaa kasvua ja hyvinvointia. Tämä edellyttää, että Suomi uudistuu kaikilla aloilla 
tuomalla digitaalisia elementtejä perinteiseen toimintaan. Tätä tarvitaan sekä yrityksissä 
että julkisella sektorilla. Näin nykyisten tuotteiden ja palveluiden kilpailukyky 
kasvaa ja samalla syntyy täysin uusia lisäarvoa tuovia ratkaisuja. 

Uudistumisessa on kyse paljon suuremmasta asiasta kuin ICT-toimialasta itsessään. 
Kyse on ennen kaikkea vanhan ja uuden osaamisen liitosta – kyvystä hyödyntää 
ICT:tä monipuolisesti toiminnan kehittämisessä. On erittäin tärkeää saada 

syntymään uutta ICT-liiketoimintaa. Jos mahdollista, vielä oleellisempaa on nostaa 
kaikkien toimialojen ja julkisen sektorin palvelukykyä digitaalisten ratkaisujen 
avulla. Teknologisen osaamisen lisäksi tarvitsemme monipuolista ymmärrystä 
muun muassa asiakkaiden tarpeista, palveluiden rakentamisesta ja uusien ideoiden 
kaupallistamisesta. 

ICT 2015 -työryhmä lähtee ajatuksesta, että valtion ei tule valita voittajia, vaan 
rakentaa uudistumisen ja kasvun edellytyksiä kaikille. Suomeen on saatava lisää 
aloittavia yrityksiä ja kasvuyrityksiä sekä samalla täytyy pitää kiinni olemassa olevista, 
elinvoimaisista suuryrityksistä. Tässä työssä on tarkasteltu toimintaedellytyksiä, 
joiden avulla voidaan tukea erityyppisten yritysten kasvua Suomessa joko suoraan 
ICT-palvelujen tuottajina tai ICT:tä hyödyntävinä toimijoina. 

=== ToImInTaEdEllyTykSET hyvISTä parhaIkSI === 

Suomen lähtötilanne matkalla digitaaliseen maailmaan on hyvää keskitasoa. Kansainväliset 
vertailut kertovat, että Suomessa on erinomainen peruskoulutustaso. 
Yhteiskuntamme on hyvin verkottunut, infrastruktuurimme on kohtuullisella tasolla 
ja monet yrittämisen edellytykset ovat vähintään tyydyttävät. 

Meillä on kuitenkin paljon kehitettävää. ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut monia 
tärkeitä osaamisalueita, joissa emme ole uudistuneet riittävän nopeasti. Julkinen tietotekninen 
arkkitehtuurimme on pirstoutunut, mikä luo tehottomuutta ja hidastaa 
uuden kilpailun syntymistä. Tietyissä ICT:n ydinosaamisissa olemme jääneet jälkeen 
nopeimmista kilpailijoista. 

Yritysrahoituksessa on suuria aukkoja. Samoin Suomen pitää löytää nopeampia 
toimintatapoja, jotka tukevat uusien digitaalisten palveluiden kehittymistä. Etenkin 
julkiselle sektorille kaivataan lisää ketteryyttä, halua poisoppia vanhasta ja tarttua 
myös hankaliin asioihin ratkaisuhakuisesti. 

Vahvuuksiamme kehittämällä ja ongelmakohtia parantamalla voidaan synnyttää 
Kitkaton Suomi, jossa hyvinvointia tuovan, kilpailukykyisen toiminnan syntymiselle 
on parhaat edellytykset. Kitkattomuus on elintärkeää internet-taloudessa, 
jossa uudet liikeideat syntyvät ja leviävät entistä nopeammin. ICT 2015 -työryhmä 
asetti tavoitteekseen tehdä Suomesta tietotekniikan osaamisen kärkimaan, jossa 
yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat asiakaslähtöisiä 
ja kitkattomia. 

=== 21 polkua kITkaTTomaan SuomEEn ===
 
Uudistuminen ja kasvu edellyttävät pitkäjänteistä työtä. Tarvitaan toimintatapa, 
joka mahdollistaa pitkän tähtäyksen tavoiteasetannan ja nopean sekä tarkan toimeenpanon. 
Ensimmäiset toimenpiteet pitää aloittaa välittömästi, mutta seuraavien 
vuosien aikana on päätettävä uusista toimista, joissa huomioidaan ympäristön muutos 
ja saavutetut tulokset. 

Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kriittinen massa muutostoimenpiteitä, 
jotka vievät samaan suuntaan johdonmukaisesti. ICT 2015 -työryhmän keskeiset 
kehittämiskohteet liittyvät: 

:• infrastruktuuriin jonka avulla luodaan yhtenäinen pohja yrityksiä, yhteisöjä ja julkista hallintoa tukevien palvelujen tehokkaalle rakentamiselle  
: 
:• osaamiseen johon pohjautuen rakennetaan suomalaisten yritysten ylivoimatekijöitä ja kilpailukykyä  
: 
:• rahoitukseen joka on riittävä yritysten kasvun eri vaiheissa ja riskinottoon kannustava ja  
: 
:• toimintatapoihin joilla varmistamme kykymme toimia kilpailijamaita nopeammin. 

Neljä toimintaedellytysaluetta sisältää 21 toisiaan tukevaa polkua, joilla Suomen 
pitää edetä päättäväisesti ja ripeästi. Näistä neljä kriittistä polkua luo perustan, jota 
ilman tulevien vuosien työ ja toimenpiteet rakennetaan hiekan päälle. Muutoksen 
toteuttamisen kannalta kriittisiä polkuja ovat seuraavat: 

:• Työryhmä ehdottaa yhtenäisen kansallisen palveluarkkitehtuurin rakentamista. Toimenpiteen avulla voidaan luoda palveluita nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. Näin vältetään päällekkäistä työtä ja parannetaan asiakaspalvelua.  
: 
:• Työryhmä ehdottaa, että Suomessa aloitetaan kymmenen vuoden tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma kokoaa yhteen keskeiset osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yritykset ja rahoittajat.  
: 
:• Työryhmä ehdottaa rahoitusohjelmaa, jolla katetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritysten rahoitustarpeet monipuolisesti.  
: 
:• Työryhmä ehdottaa toimintatapaa, joka mahdollistaa pitkäjänteisen tavoiteasetannan sekä nopean ja tarkan toimeenpanon. Tämän konkretisoimiseksi työryhmä on ehdottanut, että valtioneuvoston kansliaan perustetaan ICT-asiantuntijatyöryhmä, joka tulee toimimaan yli eduskuntavaalien ja hallituskausien. Sen tehtävänä on seurata ja vauhdittaa toimenpiteiden toteuttamista, luoda pohjaa itseohjautuvalle toiminnalle ja pitää yllä verkottunutta toimintatapaa. Työryhmä haki ja sai laajan poliittisen tuen tälle ehdotukselleen. Pääministeri Jyrki Katainen on antanut siunauksensa ehdotukselle. 

ICT 2015 -työryhmän työllä on kymmenen vuoden tähtäin. Kukaan ei kuitenkaan 
kykene näkemään, mitä toimenpiteitä Suomen on tehtävä kolmen saati sitten kuuden 
vuoden kuluttua. Siksi tässä raportissa lähdetään liikkeelle esittämällä vuodelle 
2013 ensimmäiset askeleet kullakin 21 polulla. Valtioneuvoston ICT-asiantuntijaryhmä 
ja sen ympärille muotoutuva verkosto tulee omalta osaltaan nostamaan 
esiin uusia toimenpiteitä rullaavasti seuraavien vuosien aikana.

== 2. ICT on uudistumisen ja kasvun moottori ==

<big>Digitalisointi ja internet-talouden nopea hyödyntäminen ovat murroksessa olevalle Suomelle keskeisiä askeleita kohti uutta kasvua.</big> 

Suomen rakenteellinen kilpailukyky on monissa kansainvälisissä vertailuissa 
maailman kärkeä. Olemme esimerkiksi World Economic Forumin lähinnä yhteiskunnan 
rakenteellista kilpailukykyä mittaavassa vuoden 2012 vertailussa maailman 
kolmanneksi paras. Hausmann & Hidalgon kansakuntien teollisuudenrakennetta 
mittaavassa vertailussa Suomi sijoittuu kuudenneksi. 

Lisäksi Suomi on maailman huippua mitä tulee korruption vähäisyyteen tai yleisissä 
tietojärjestelmissämme olevien virusten vähäiseen määrään. Koulutusjärjestelmämme 
on arvostettu maailman parhaimmaksi useissa Pisa-tutkimuksissa. Samoin 
brittiläinen koulutusyhtiö Pearson sijoitti Suomen ykköseksi vertaillessaan 20 kehittyneen 
maan koulujärjestelmiä. Hyvä koulutus nostaa yleensäkin Suomen asemaa 
lähes kaikissa kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa. 

Kaikki edellä olevat kilpailukykymittarit arvioivat yhteiskuntien ja niiden osien 
rakenteellista kyvykkyyttä. Tässä mielessä Suomi on tehnyt hyvää työtä omien 
rakenteidensa kehittämisessä useiden vuosikymmenten ajan. 

=== huonoT TEhoT hyväSTä konEESTa === 

Hyödynnämme tätä rakenteellista kilpailukykypotentiaalia kuitenkin puoliteholla. 
Esimerkiksi sveitsiläisen IMD:n vuoden 2012 kilpailukykyvertailussa olemme vasta 
sijalla 17. IMD selvittää nimenomaan talouden suoriutumista. Yrittäjyysasenteita selvittävässä 
Global Entrepreneur Monitor -vertailussa (GEM) Suomi sijoittuu mukana 
olevan 26 maan joukossa puoliväliin. Eräiden kasvua ja kansainvälistymishalukkuutta 
kuvaavien tekijöiden osalta olemme kolmanneksi viimeisiä. 

Ehkä kaikkien lahjomattomin maan taloudellista tilaa ja kilpailukykyä kuvaava 
mittari on kauppataseen ja viennin kehitys. Suomen kauppatase on heikentynyt 
tasaisesti vuoden 2000 huipusta, jolloin Suomi vei noin 13 miljardilla enemmän kuin 
toi. Pitkä 19 vuoden ylijäämäjakso kääntyi alijäämäksi vuonna 2011. Käänne parempaan 
ei tapahdu itsestään. Vientiteollisuuden tuotantoa on siirtynyt Suomesta ulkomaille 
ja monet välttämättömät tuontituotteet energia etunenässä ovat kallistuneet. 

Finanssikriisin jälkeisenä vuonna 2009 vientimme putosi 30 prosenttia vuoden 
2008 viennin tasosta, joka oli 67 miljardia euroa. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen, 
Etlan mukaan saavutamme vuoden 2008 viennin tason vuonna 2016. Kun inflaatio 
huomioidaan, vuosi on 2022 tai 2023. 

=== kolmE ISkua TalouSkaSvullE === 

Suomella on vakavia ongelmia, koska globaalin työnjaon muutos, teknologinen murros 
ja suhdannekuoppa huojuttavat taloutta samaan aikaan. Painetta uuden kasvupolun 
löytämiseen lisää se, että väestömme ikärakenne on kääntynyt ennätysmäisen 
nopeasti kansantalouden kannalta vaikeammaksi ja julkisen sektorin velka on 
kasvanut nopeasti. 

Murroksen ja talouteemme kohdistuvien haasteiden seuraukset ovat vakavat. 
Suomen vientiteollisuudesta on hävinnyt merkittävä määrä työpaikkoja viimeisten 
kymmenen vuoden aikana. 

• Teknologiateollisuudesta on kadonnut kokonaisuudessaan 40 000 työpaikkaa 
vuoden 2008 jälkeen. 

• Nokia-klusterista yksistään on hävinnyt 14 000 työpaikkaa parissa vuodessa. 

• Metsäteollisuus on leikannut noin 20 000 työpaikkaa vuoden 2000 jälkeen. 

Pitkän aikavälin tarkastelu paljastaa, että eniten uusia työpaikkoja syntyy pk-yrityksissä. 
Vuosina 2002–2011 Suomeen syntyi lähes 120 000 uutta kokopäiväistä työpaikkaa 
ja niistä yli 110 000 on pk-yrityksissä. Useampi kuin yhdeksän kymmenestä 
uudesta työpaikasta on syntynyt alle 250 työntekijän yrityksiin. Useampi kuin joka 
neljäs on perustettu 1–4 hengen yrityksiin. 

Työpaikkoja on hävinnyt pääasiassa suuryrityksistä ja vientivetoisista yrityksistä 
ja syntynyt etupäässä pk-yrityksiin ja kotimarkkinayrityksiin. Tämä rakennemuutos 
selittää osaltaan viennin supistumisen. 

Työpaikkojen synnyn ja työllisyystilanteen rinnalla tulee kantaa huolta siitä, 
miten Suomessa toimivat yritykset investoivat Suomeen. Sodan jälkeinen teollinen 
uudelleenrakentaminen piti investoinnit korkealla tasolla 1990-luvun lamaan asti. 
Laman aikana kiinteät investoinnit putosivat alhaisemmalle tasolle, mutta sen jälkeen 
aineettomat investoinnit ovat puolestaan nousseet. Finanssikriisin aikaan 
kiinteät investoinnit putosivat muuta Eurooppaa enemmän, mutta tutkimus- ja kehitysinvestoinnit 
pitivät kokonaisinvestoinnit kohtuullisella tasolla. (Investointeja 
Suomeen, Jorma Eloranta TEM-julkaisu 9/2012). 

Nokian säästöohjelmat synkistävät tältä osin näkymiä, koska juuri Nokian t&kpanokset 
ovat lähes puolet koko teollisuuden aineettomista investoinneista. Lähivuosina 
aineettomat investoinnit eivät paikkaa kiinteiden investointien pudotusta. 

Kuitenkin kasvun kannalta kriittisin kysymys on, kuinka paljon yritykset kehittävät 
korkean lisäarvon tuotteita ja palveluita Suomessa. Kilpailukykyiset, lisäarvoa 
luovat tuotteet synnyttävät kasvua voimistavia kerrannaisvaikutuksia talouteemme. 
Nokia-klusterin myötä syntynyt voimakas kasvusysäys oli osoitus korkean lisäarvon 
tuotteiden vaikutuksesta kasvuun. 

=== TEknologInEn kEhITyS määrää kaSvuvauhdIn === 

Pelkistettynä kansantalouden kasvu syntyy kolmesta komponentista: työn ja pääoman 
määrän kasvusta sekä teknologisesta kehityksestä. Taloustieteen nobelisti 

Robert Solow osoitti, että teknologinen kehitys toi vuosina 1890–1995 Yhdysvaltain 
talouskasvusta noin kaksi kolmasosaa. 

Suomen mahdollisuudet vaikuttaa työn ja pääoman määrään ovat rajalliset. Suomen 
on toki tehtävä kaikkensa, että työpanoksen ja investointien kehitys olisi mahdollisimman 
hyvä. Kasvua tulee etsiä erityisesti kolmannesta tekijästä eli teknologiasta 
ja sen soveltamisesta yrityksissä ja julkisessa hallinnossa. 

Äärimmilleen pelkistettynä Suomessa toimivien yritysten tuotteiden kilpailukyky 
ratkaisee kasvuvauhtimme. Tuotteiden kilpailukyvyn kehittämisessä ja lisäarvonluonnissa 
kyky hyödyntää teknologia on keskeistä. 
Tällöin avainkysymykset Suomelle ovat: 

• Mitkä ovat keskeiset lisäarvonluonnin mahdollistavat teknologiat ja ideat? 

• Löytävätkö yritykset parhaimman kasvuympäristön Suomesta vai muualta? 

• Mitä Suomi voi tehdä kilpailukykyisten toimintaedellytysten luomiseksi 
yrityksille? 

=== TIEToTEknIIkka on kaSvun mooTTorI === 

ICT on merkittävin kasvua vauhdittava teknologia. Sen vaikutukset ulottuvat yhteiskunnassa 
kaikkialle. ICT-osaamista tarvitaan myös kaikilla muilla kasvualoilla kuten 
bioteknologiassa, ympäristöteknologiassa ja lääketieteessä. 

Vaikutukset ovat samankaltaisia kaikenlaisissa yhteiskunnissa. Paul Schreyerin 
tutkimus vuodelta 2000 osoitti, että ICT-investoinnit ovat lisänneet kasvua G7-maissa. 

McKinseyn tutkimus kertoo, että internet toi kehittyneiden talouksien kasvusta 
keskimäärin viidenneksen vuosina 2004–2009.Tutkimus kertoo myös, että yhtä 
internetin hävittämää työpaikkaa kohti syntyi 2,6 uutta työpaikkaa. 

Maailmanpankin tutkimus puolestaan todistaa, että laajakaistainen internet 
vauhdittaa talouskasvua kehittyvissä maissa. Tutkimuksen mukaan hallitusten 
tulisi yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa kiihdyttää laajakaistaverkkojen rakentamista. 
Maailmanpankin mukaan digitaaliset palvelut luovat työpaikkoja etenkin 
nuorille. 

=== kIlpaIlukykyä dIgITaalISIlla palvEluIlla === 

Digitaalisessa taloudessa niin kulutustavara- kuin investointihyödykevalmistajien 
liiketoimintalogiikkaa muuttuu palveluvetoiseksi. McKinseyn tutkimuksen mukaan 
digitaalisuuden suurimpia hyötyjiä eivät ole varsinaiset internet-yritykset, vaan hyödyistä 
suurimman osan korjaavat muiden alojen yritykset. Menestyneimmät yritykset 
ovat kehittäneet uuden palvelumallin tuotteidensa kilpailukyvyn kehittämiseksi 
digitaalisilla ratkaisuilla. 

Menestys ei kuitenkaan synny pelkästään teknologialla. Liiketoiminnalliset 
innovaatiot, brändit ja johtamismallit ovat aivan ratkaisevia asioita myös internet-
maailmassa. Monen modernin internet-yrityksen haasteet ovatkin kovin perinteisiä 
puutteita tuotteistamisessa, kaupallistamisessa, ansaintalogiikan kehittämisessä 
ja kansainvälistämisessä. 

McKinseyn tutkimus internetin vaikutuksista päätyy ajatukseen, että menestyneimpiin 
internet-valtioihin on syntynyt vahva digitaalisten palveluiden ekosysteemi, 
jossa on edistetty osaamista, helpotettu pääoman saamista, kehitetty infrastruktuuria 
ja luotu vetovoimainen liiketoimintaympäristö. 

Suomen lähtökohta kansainvälisessä digitaalisessa kilpailussa on Nokia-klusterin 
takaiskuista huolimatta hyvä. Monet yhteiskunnan digitaalista suorituskykyä vertailevat 
kansainväliset arviot nostavat Suomen maailman kärkijoukkoon. Englantilaisen 
Economist Intelligence Unitin vertailussa Suomi oli neljänneksi paras digitaalinen 
talous. World Economic Forumin informaatioteknologiaraportin mukaan Suomi 
on maailman kolmanneksi parhaiten verkottunut maa. YK:n selvityksen mukaan 
Suomen hallinto on yhdeksänneksi paras sähköisessä toiminnassa. 

Vertailut kertovat, että Suomessa on kansainvälisesti ajatellen hyvä toimintaympäristö, 
infrastruktuuri ja osaamistaso. Kaikkein mielenkiintoisinta on, että kansainvälisten 
vertailujen mukaan suomalaiset myös soveltavat ICT-teknologiaa monipuolisesti 
sekä kotitalouksissa, yrityksissä että julkisessa hallinnossa. 

Yleiskuva Suomen ICT-osaamisesta on hyvä, mutta isoon kuvaan mahtuu monia 
merkittäviä kehittämiskohteita, jotka liittyvät infrastruktuuriin, osaamiseen, rahoitukseen 
ja toimintatapoihin. Monilla tärkeillä erikoisalueilla osaaminen on kapeaa. 
Siksi digitaaliajan yritysten toimintaedellytyksissä on paljon kehitettävää. 

Kaikki edellä mainitut raportit kertovat myös, että moni valtio panostaa merkittävästi 
kehittyäkseen digitaalisessa kisassa. Siksi Suomen pitää lisätä olennaisesti 
uudistumisvauhtia olemassa olevia vahvuuksia hyödyntäen. Tavoitteena tulee olla 
lisäarvon kasvattaminen digitaalisilla palveluilla. 

Nopeus on internet-taloudessa ratkaisevaa sekä uuden kehittämisessä että innovaatioiden 
käyttöönotossa. Osaamistarpeet ovat vielä monimuotoisemmat kuin 
perinteisessä teollisessa maailmassa. Oleellista Suomelle on synnyttää toimintaedellytykset, 
joissa yritysten on mahdollista hyödyntää tehokkaasti ICT-teknologiaa 
kilpailukykyisten tuotteiden ja palveluiden lisäarvon luomiseksi. 

===== Keskeistä luvussa 2 =====  

• Kansainvälisen työnjaon muutos, teknologinen murros ja suhdannekuoppa ovat leikanneet etenkin vientipainotteisia työpaikkoja huolestuttavalla tavalla.  

• Kyky soveltaa teknologiaa on uuden kasvun merkittävin tekijä.  

• ICT on teknologioista merkittävin innovaatioiden ja kasvun lähde.  

• Äärimmilleen pelkistettynä kasvussa on kyse yritysten kyvystä hyödyntää ICT:tä tuotteidensa ja palveluidensa lisäarvon luomisessa.  

• Avainkysymys Suomelle on, miten synnytetään olosuhteet, joissa yritysten on mielekästä kehittää ja kasvaa Suomessa. Siksi avaamme seuraavassa luvussa kysymystä, mitkä tekijät ovat yritysten kilpailukyvyn kannalta oleellisia.

== 3. Yritysten ja julkisen sektorin kilpailukyky internet-taloudessa == 

<big>Digitaalisen talouden kilpailukenttä on muuttunut nopeasti. muutoksen myötä relevantin osaamisen merkitys korostuu yritysten kasvupäätöksissä.</big> 

Digitaalitaloudessa arvonluonnin ja sen ”nappaamisen” logiikat ovat muuttuneet 
merkittävästi 2000-luvun kuluessa. Toimialarajat ovat hämärtyneet ja samalla yritysten 
kilpailuasetelmat ovat muuttuneet. 

Selvimmin muutos näkyy siinä, miten tuotteet ja palvelut ovat kytkeytyneet 
entistä tiiviimmin toisiinsa. Useilla toimialoilla yritysten välisen kilpailun ratkaisijaksi 
ovat nousseet palvelut, jotka aiemmin olivat enemmänkin tukitoimintojen 
roolissa. Asiakkaat arvioivat usein enemmän palveluista samaansa lisäarvoa kuin 
perustuotetta. 

Digitaalisessa taloudessa palveluiden ja tuotteiden yhdistelmiä on lähes loputon 
määrä. Samoin saattaa olla näiden tuottajia. Siksi kilpailua käydään entistä enemmän 
useiden yritysten muodostamien ekosysteemien välillä. Asiakkailla on runsaasti 
vaihtoehtoja, kun he valitsevat itselleen sopivimpia ratkaisuja. Menestys 
on yhä enemmän kiinni siitä, kuinka innovatiivisia kokonaisuuksia ekosysteemit 
tuottavat. 

Nokian nopea hiipuminen matkapuhelinkilpailun huipulta on osoitus kilpailuasetelmien 
muuttumisesta. Yksinkertaistaen ICT-sektorin ekosysteemin muutosta voidaan 
kuvata kolmen kerrostuman avulla, (Fransman, 2010 ja Veugelers, 2012). Muutama 
vuosi sitten kerrostumat olivat varsin selvästi erotettavissa. 


Kerros I: Verkkoteknologioiden ja niihin liittyvien laitteiden tarjoajat (esim. Ericsson, Cisco, Nokia) 

Kerros II: Verkko-operaattorit (esimerkiksi Elisa, DNA, Sonera) 

Kerros III: Sovellusalustojen, sisällön ja palveluiden tarjoajat (esim. Google, Amazon, YouTube) 


Yhdessä käyttäjien kanssa nämä kolme kerrosta muodostivat laajan ICT-ekosysteemin 
ja digitaaliset markkinat. Painopiste on nopeasti siirtynyt systeemin kolmanteen 
kerrostumaan eli sovellusalustoihin ja palveluihin. Siellä perinteiset toimialarajat ja 
ansaintamallit eivät välttämättä päde. Myös laitevalmistajat ja verkko-operaattorit 
ovat siirtyneet entistä enemmän sisällön ja palveluiden tuottajiksi. 

Telekommunikaation, internetin, television ja sisällöntuotannon lähentyminen on 
edennyt vaiheeseen, jossa rajaa eri teknologioiden välillä on vaikea vetää. Esimerkiksi 
matkapuhelimilla ei ole enää erillistä asemaa. Puhelimet ovat vain yksi mahdollinen 
päätelaite, jolla hyödynnetään globaalien verkkojen palveluita ja sovelluksia. 

Suomen mahdollisuuksia uudessa tilanteessa voidaan katsoa kahdesta näkökulmasta: 
digitaaliteknologian ja -palveluiden tuottajan ja niiden hyödyntäjän näkökulmasta. 
(Kuvio ICT-alan ja internetin kerrokset.) 

=== SuomEn mahdollISuudET ICT:n TuoTTajana === 

Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että Eurooppa ja eurooppalaiset ICT-alan yritykset 
ovat nopeassa tahdissa menettäneet kilpailuasemiaan yhdysvaltalaisille ja 
myös aasialaisille yrityksille (Grajek, 2012, Veugelers, 2012, Fransman, 2010). Ehkä 
suhteellisesti eniten muutos koskettaa Suomea, jossa ICT:n osuus kansantaloudesta 
on ollut maailman suurimpia. 

Globaali kilpailutilanne on muuttunut nopeasti. Omilla tuotealustoillaan kilpailevien 
vertikaalitoimittajien kuten Nokian, Samsungin ja Motorolan kilpailusta on 
siirrytty aikaan, jossa sovellus- ja sisältöalustojen päälle rakennetaan ekosysteemejä 
kuten Android ja Windows Phone. Myös vertikaalimallit jatkuvat kuten Apple 
iOS ja Nokian S40. Samaan aikaan HTML5-standardi yleistyy voimakkaasti standardoiden 
edelleen uusia, avoimia rajapintoja. Suomi ja Nokia eivät enää ole päätelaitekilpailusta 
ekosysteemikilpailuksi muuttuneessa kisassa globaaleja markkinajohtajia. 
Vahvin asema kilpailussa on yrityksillä, joilla on käyttöjärjestelmään tai sovelluksiin 
ja palveluihin perustuva oma ekosysteemi, vahva kuluttajabrändi sekä suora 
yhteys kuluttajiin. 

Digitaalisen infrastruktuurin rakentamisessa Nokia-klusterin yritykset ovat 
edelleen vahvoja. Kilpailu kerroksessa I (verkkoteknologia ja laitteet) on erittäin 
kovaa uusien globaalien, usein aasialaisten, toimijoiden laajentaessa markkinoitaan 
Eurooppaan ja päätelaitekilpailun muututtua kerroksen III ekosysteemikilpailuksi. 
Suomalaisten ICT-yritysten kilpailukenttä on siis laajentunut ja muuttunut kompleksisemmaksi. 
Infrastruktuurin merkittävin rakennusvaihe on ohi, vaikka se kehittyykin 
edelleen. 

Esimerkiksi Nokia Siemens Networksilla on johtavaa osaamista neljännen sukupolven 
verkkoteknologiassa. Tällä on suuri merkitys, kun datamäärät moninkertaistuvat 
tietoliikenneverkoissa. Se tarjoaa erikoistuneille suomalaisille yrityksille uusia 
liiketoimintamahdollisuuksia, mutta markkinoiden kasvu on hitaampaa kuin päätelaitemarkkinoilla. 
Suuri osa lisäarvosta luodaan kuitenkin sovellusalustojen, sisällön 
ja palveluiden tuotannossa – kerroksessa III. 

Suomen ja suomalaisten yritysten mahdollisuudet liittyvätkin usein sovellusalustojen 
ja palveluiden luomiseen kapeilla erityisalueilla globaaleille markkinoille. 
Lisäksi esimerkiksi Nokian erityisosaaminen kartta- ja kameratoimintoihin liittyen 
luo pohjan rakentaa lisäarvoa tuotteisiin ja III kerroksen uusia ekosysteemejä. 

Case: Mikrosysteemeistä miljardin euron bisnes 

Muun muassa autoissa, terveysteknologiassa ja mobiililaitteissa käytettävistä mikrosysteemeistä on kehittynyt Suomeen jo lähes miljardin euron liiketoimintaa. Mikrosysteemien MEMS (Micro Electro Mechanical Systems) käyttö on 
lisääntynyt nopeasti älykkäiden laitteiden yleistyttyä. 

Mikrosysteemien kehitys alkoi Suomessa jo 1970-luvulla. Nokian panostukset alan tutkimukseen ja tuotekehitykseen vauhdittivat kuitenkin merkittävästi osaamisen kehittymistä vuosituhannen vaihteessa. Tuossa vaiheessa osaaminen vahvistui myös Nokian alihankkijoilla. Nokian henkilöstövähennyksien myötä osaamista on siirtynyt alihankkijoille myös henkilöstön mukana. VTT:n MemsCat-hankekokonaisuus kannustaa aloittavia yrityksiä kehittämään mikrosysteemeihin perustuvia innovaatioita. Samoin ohjelma kannustaa teollisuusyrityksiä mikrosysteemien hyödyntämiseen. 

Alan kasvunäkymät ovat hyvät. Sulautettuja aistivia mikrojärjestelmiä tarvitaan yhä useammassa paikassa niin kulutustuotteissa kuin yhteiskunnassa yleisemminkin. Esimerkiksi älykkäitä antureita voidaan käyttää muun muassa törmäys- tai liiketunnistimissa, joilla lisätään turvallisuutta autoissa. Samoin anturit voivat valvoa ilman laatua älykkäässä ilmastointijärjestelmässä. 

=== Eu:n jäykäT SISämarkkInaT hIdaSTavaT kaSvua === 

Merkittävä kilpailukykyongelma suomalaiselle ICT-yritykselle on Euroopan digitaalisten 
sisämarkkinoiden jäykkyys. Kuluttajat ja yritykset kohtaavat monenlaista 
byrokratiaa ostaessaan digitaalisia tuotteita tai palveluita kotimaansa ulkopuolelta. 
Yhdysvalloissa internet-palvelun tarjoaja voi lanseerata tuotteensa kerralla koko 
maan markkinoille, kun taas EU:ssa palvelun tarjoaja törmää byrokratiamuuriin. 
Tämä voi käytännössä tarkoittaa kymmeniä tai jopa satoja sopimuksia, viranomaislupia 
ja maakohtaisia hallinnointijärjestelmiä, jotka liittyvät immateriaalioikeuksiin, 
tietosuojaan ja kuluttajansuojaan 27 eri jäsenmaassa. 

Asiakaspohjan laajentaminen muihin EU-maihin edellyttää lisäinvestointeja, 
jotka ovat usein pk-yrityksille kynnyskysymys. Erään eurooppalaisen digitaalialan 
yrityksen arvion mukaan digitaalisen kuluttajapalvelun laajentaminen uuteen EU-
maahan edellyttää noin kahden miljoonan euron investointia pelkästään lainsäädännön 
ja hallintojärjestelmien erojen takia. 

Digitaalisten sisämarkkinoiden kehittäminen on yksi EU:n lippulaivahankkeista, 
mutta käytännön edistyminen on ollut hidasta. 

Digitaalisia sisämarkkinoita voidaan hahmottaa neliosaisen arvoketjumallin 
avulla: sisällöntuotanto, digitaalinen palvelu, vuorovaikutus verkossa sekä kuluttaminen 
ja tuottaminen päätelaitteessa. Suomessa ja laajemminkin EU:ssa löytyy paljon 
vahvuuksia sisällöntuotannossa esimerkiksi pelialalla, kulttuurituotannossa ja 
journalismissa. Suomesta löytyy myös vahvaa teknologiaosaamista sekä operaattoreita 
ja laitevalmistajia sisältöjen välittämiseen digitaalisesti erilaisilla päätelaitteilla, 
kuten matkapuhelimella. Eurooppalaisten kipukohta on arvoketjun sisältöjen 
tuotteistaminen. Erityisesti digitaaliset markkinapaikat ovat lähes poikkeuksetta 
valuneet amerikkalaisille yrityksille, kuten Amazon, Apple, Google ja Microsoft, 
jotka ovat palvelun luomisvaiheessa hyötyneet mittavien kotimarkkinoiden edusta. 

Sisällöntuotanto 

Digitaalinen 
palvelu 

Vuorovaikutus 
verkossa 

Kuluttaminen 
ja tuottaminen 
päätelaitteessa 

=== SuomEn mahdollISuudET ICT:n hyödynTämISESSä ===
 

Digitaaliteknologian hyödyntämiseen muilla talouden sektoreilla liittyy kaksi suurta 
mahdollisuutta: 

:• digitaaliteknologian ja -palveluiden integroiminen osaksi teollisuustuotteita  
:• digitaaliteknologian hyödyntäminen globaalien arvoketjujen hallinnassa. 

Raja teollisuuden ja palveluiden välillä on hämärtynyt. Teollisuusyritykset myyvät 
yhä enemmän tuotteitaan palveluina. Esimerkiksi Wärtsilä tarjoaa voimalaitoksia 
myydessään palvelua, jossa Wärtsilän henkilöstö vastaa laitosten päivittäisestä 
operoinnista. 

Teollisuustuotteisiin integroitavat palvelut edellyttävät lähes aina digitaaliteknologian 
sovelluksia. Suomen vahvat teollisuusyritykset voivat olla digitaaliteknologian 
ja digitaalisten palveluiden tärkeimpiä käyttäjiä. 

Teknologiateollisuuden Etlan tutkijoilla teettämä tutkimus kertoo, että Suomen 
teollisuuden viennistä noin kolmannes tulee tuotteista, jotka ovat riippuvaisia ohjelmistoista. 
Suuret teollisuusyritykset ovat jo pitkään nostaneet tuotteidensa kilpailukykyä 
digitaalisilla ratkaisuilla. Vuonna 2010 Suomessa toimivat teollisuusyritykset 
työllistivät kotimaassa 7900–10800 ohjelmistokehittäjää. Neljä liikevaihdoltaan 
suurinta teollisuusyritystä työllisti näistä 74 prosenttia, kertoo Tuomo Nikulaisen, 
Jyrki Ali-Yrkön ja Timo Seppälän tutkimus ”Softaa koneisiin”. 

Suuret yritykset ovat monissa asioissa edelläkävijöitä siksi, että niillä on osaamista, 
resursseja ja suuret tarpeet ICT:n hyödyntämiseen. Esimerkiksi laivamoottoreita 
ja voimalaitosratkaisuja valmistavan Wärtsilän tuotteiden tyypillinen elinikä 
on 25 vuotta. Tuotteiden huoltaminen ja uudelleenrakentaminen vaatii suurten tietosisältöjen 
hallintaa. Siksi ICT on yhtiölle keskeinen kilpailukyvyn ylläpitäjä, joka 
auttaa hallitsemaan suuria tietosisältöjä kustannustehokkaasti, arvioi yhtiön talousjohtaja 
Raimo Lindh Tietoviikko-lehdessä. 

Digitaaliteknologia on tehnyt mahdolliseksi tuotannon hajauttamisen yhä pienempiin 
osiin ja näiden osien sijoittamisen eri puolille maailmaa. Tätä arvoketjua 
tai -verkostoa hallitaan ICT:n avulla. 

Myös yrityksen sisäiset palvelut – suunnittelu, t&k, muotoilu, erilaiset pääkonttoripalvelut 
– voidaan irrottaa tieto- ja viestintäteknologian tuella omiksi toiminnoikseen. 
Nämä ovat tyypillisesti korkean jalostusarvon ja palkkatason tehtäviä, joista 
maat ja alueet kilpailevat. Ne ovat myös toimintoja, jotka synnyttävät aineetonta 
pääomaa. Merkittävä osa globaaleissa verkostoissa syntyvästä lisäarvosta on korvausta 
tälle pääomalle. 

=== kanSaInvälISET SuomalaISyrITykSET TarvITSEvaT oSaamISTa === 

Kansainvälinen kilpailu tapahtuu yhä enemmän kokonaisten ekosysteemien välillä. 
Ekosysteemi tarkoittaa kokonaisuutta, jossa useat toimijat täydentävät toistensa 
osaamista ja hyötyvät jokainen toisistaan. Esimerkiksi lentokenttä on paikallinen 
ekosysteemi, jossa ravintoloiden, myymälöiden, autovuokraamojen ja lentoyhtiöiden 
palvelut tukevat toisiaan. 

Kilpailukykyisessä ekosysteemissä tarvitaan monenlaista osaamista. Professori 
Rosabeth Moss Kanter toteaa Harvard Magazinen haastattelussa ekosysteemin 
rikastamisesta seuraavasti: 

”Tärkeintä on muistaa neljä asiaa: ideat pitää muuttaa liiketoiminnaksi, pienten 
ja suurten yritysten täytyy kohdata, koulutus on yhdistettävä entistä paremmin työtehtäviin 
ja toimialojen rajat ylittävää yhteistyötä tulee rohkaista.” 

Olemme edellä todenneet, että suuri osa uusista työpaikoista on syntynyt pk-yrityksiin 
ja että Suomi tarvitsee entistä enemmän kasvavia kansainvälisiä yrityksiä. 
Suuret yritykset ovat kuitenkin elintärkeitä ekosysteemeille ja Suomen kasvulle. 
Suurilla yrityksillä on valmiina monia uuden luomisessa tarvittavia tekijöitä, joita 
pieniltä usein puuttuu. Suurilla on muun muassa kansainväliset markkinointikoneistot, 
kaupallistamisosaamista, rahoituskanavat ja mahdollisuus investoida tutkimukseen 
ja tuotekehitykseen. Suomen ei pidä valita pienten ja suurten välillä, vaan 
edistää kaikenlaisten yritysten kasvua. 

Kansainvälisesti toimivilla, suurilla suomalaisyrityksillä on paljon vaihtoehtoja, 
kun ne etsivät parhaita kohdemaita investoinneilleen. Suoriin investointeihin vaikuttavia 
tekijöitä on tutkittu paljon. Esimerkiksi Unctad on jaotellut ulkomaille 
suuntautuvien investointien vetovoimatekijät kolmeen luokkaan: kauppaan liittyvät 
tekijät, osaamiseen liittyvät vaikuttimet ja kotimaiset työntötekijät. 

Kauppaan liittyviä tekijöitä ovat muun muassa markkinoiden avoimuus ja koko 
sekä mahdollisuus rajat ylittävään integraatioon. 

Osaaminen liittyy muun muassa teknologiaan, pääomaan ja yrittäjyysosaamiseen. 

”Työntäviä voimia” voivat olla muun muassa huono infrastruktuuri, pienet kotimarkkinat, 
osaajien puute, pääoman puute, jäykät työvoimamarkkinat sekä verotus. 

Kun kansainvälinen suomalaisyritys pohtii investointia, se arvioi sekä muualle 
vetäviä tekijöitä että kotimaasta työntäviä voimia. 

ICT-vetoisessa kasvussa osaaminen on aivan keskeinen syy investointeihin. Sitran 
raportti ”Suuri siirtymä” tiivistää lähtökohdan osuvasti: ”Yritysten tieto- ja innovaatiostrategian 
peruskysymyksiä on, mistä löydetään sellaista uutta tietoa, joka 
täydentää yrityksen omaa osaamista ja mahdollistaa innovaatiot.” 

Tämä on näkynyt parin vuoden aikana ICT-alalla, kun muun muassa Ericsson, Intel, 
Electronic Arts, Huawei ja Samsung ovat tuoneet Suomeen kehitystoimintaansa. 

Kansakunnan perusosaamisesta huolehtimisella julkinen sektori voi vaikuttaa 
eniten yritysten kilpailuedellytyksiin. Tältä osin voi lainata investointien lisäämistä 
pohtineen Jorma Elorannan tekemän raportin johtopäätöstä. 

”Vain oikeasti parhaat voittavat. Perusosaamisen tasoa pitää nostaa koko ajan, 
koska kaikki muutkin tekevät niin. Huippuosaamisen taso ja soveltuvuus yritykselle 
ovat loppusuoran valtteja. Vain huippuosaaminen vie finaaliin.” 

Tästä syystä työryhmän toimenpide-ehdotuksissa painottuu osaamisen kehittäminen 
pitkäjänteisesti niin, että Suomessa noustaan huipulle tärkeillä osaamisalueilla 
ja rakennetaan toimintatapoja, joilla tämän osaamisen soveltaminen yrityksissä 
nopeutuu.

=== SuomI TarvITSEE lISää kaSvuyrITykSIä ja STarTup-hEnkEä ===
 
Internet-teknologiaan perustuva liiketoiminta on vasta elinkaarensa alussa. Elinkaaren 
alkuvaiheessa tarvitaan yrittäjyyttä, innovatiivisia, globaaleille markkinoille tähtääviä 
yrityksiä ja riskinottoa. 

Suomessa, kuten Euroopassa yleensäkin, ICT-sektorilla on huomattavasti vähemmän 
pieniä ja aloittavia yrityksiä kuin Yhdysvalloissa. Globaalit tietoverkot tarjoavat 
kuitenkin pienillekin yrityksille pääsyn maailmanlaajuisille markkinoille nopeasti 
ja pienin kustannuksin. 

Työ- ja elinkeinoministeriön Kasvuyrityskatsauksen mukaan Suomessa oli 668 
kasvuyritystä vuosina 2007–2010. Vähäisestä lukumäärästään huolimatta nuo yritykset 
loivat noina vuosina puolet kaikista Suomeen syntyneistä työpaikoista eli 
noin 50 000 työpaikkaa. 

Kansainvälinen Global Entrepreneurship Monitor kertoo, että Suomessa on 
helppo tehdä liiketoimintaa ja taloudellinen vapaus on hyvä. Myös valtion tuki yrittäjyydelle 
on monipuolista. 

Samoin EU:n kasvuyritysraportissa todetaan, että Suomi nousee esiin maana, 
jossa on useita kasvuyrittäjyyttä tukevia ohjelmia. Ohjelmista huolimatta Suomessa 
on vähän kasvuyrityksiä. OECD:n vuoden 2009 vertailu kertoo, että 83 prosenttia 
suomalaisista yrityksistä ei kasvanut ollenkaan kolmen edeltävän vuoden aikana. 
Esimerkiksi Tanskassa vastaavaan joukkoon kuului vain 47 prosenttia yrityksistä ja 
EU 27 maan keskiarvo oli 63 prosenttia. 

Kuvaavaa on sekin, että Deloitten Technology Fast 500 -raporttiin mahtuu 50 norjalaista 
kasvuyritystä, kun suomalaisia on noin puolet tuosta määrästä. 

Aalto-yliopiston tutkija Jari Handelberg arvioi väitöskirjassaan, että vähäinen 
kasvuyritysten määrä selittyy suomalaisen yhteiskunnan vanhanaikaisilla arvoilla 
ja säännöillä. Handelbergin mukaan kasvuyritysten luominen ei ole vain yksittäisten 
yrittäjien ja johtajien asia, vaan se on koko yhteisön toiminnan tulosta. Tämä on 
oleellista, kun suunnitellaan ja toteutetaan kasvuyrittäjyyttä tukevia, käytännönläheisiä 
politiikka- ja kehitysohjelmia ja perustetaan kasvuyrityksiä. 

Global Entrepreneurship Monitor -selvityksen (GEM 2012) mukaan Suomi menestyy 
kansainvälisessä vertailussa heikoimmin juuri yrittäjien asenteita mitattaessa. 
Suomalaisyrittäjät tavoittelevat muita vähemmän kasvua, kansainvälistymistä ja 
riskipääomaa. 

Suomessa kasvuyrittäjien yhteinen huoli liittyy Suomen yritysverotukseen, joka 
on esimerkiksi naapurimaita Viroa ja Ruotsia kireämpää. Lisäksi verotus kohdistuu 
usein toiminnan aktiivisuuteen ja transaktioihin, eikä syntyneisiin voittoihin. 
Aktiivisen toiminnan verottaminen ei kannusta lisätoimeliaisuuteen ja riskinottoon. 
Rahoituksen saatavuus on toinen merkittävä ongelma. Suomessa esimerkiksi pääomasijoitusten 
osuus kansantalouden kokoon suhteutettuna on selvästi pienempi 
kuin Norjassa ja etenkin Ruotsissa. 

EU:n kasvuyritysraportti puolestaan on päättynyt seuraaviin johtopäätöksiin koko 
Euroopan osalta. 

1. Kasvuyrityksiä kannattaa tukea, koska ne luovat eniten uusia työpaikkoja. 
2. Tavoitteena voisi olla nopean kasvun sijaan kestävä kasvu. 
3. Kasvuyrittäjyyttä voi olla millä alalla tahansa, joten kasvupolitiikan ei pidä tähdätä erityisiin toimialoihin. 
4. Julkisen sektorin ei pidä poimia voittajia, vaan luoda olosuhteet, jotka tukevat kasvua. Nämä voivat liittyä esimerkiksi verotukseen, konkurssilainsäädäntöön ja investointisäädöksiin. 
5. Koska pääoman saaminen on kasvavien pk-yritysten suuri ongelma, kannattaa kasvua tukevien ohjelmien ykkösprioriteettina olla rahoituskanavien avaaminen. 
6. Kansainvälistymistä on tuettava. 

Nopeaa kasvua hakevien startup-yritysten haasteena on Suomen kotimarkkinoiden pienuus. Siksi nämä yritykset tähtäävät heti syntyessään kansainvälisille markkinoille. Tällöin haasteeksi nousee alkuvaiheen rahoituksen lisäksi kansainvälisen huipputason myynti-, markkinointi- ja tuotteistusosaamisen hankkiminen. Harva 
pystyy löytämään näitä ainakaan kokonaan Suomesta, joten ulkomaisten huippuosaajien 
ja sijoittajien houkuttelu suomalaisyrityksiin on eräs Suomen keskeisimmistä 
kilpailutekijöistä. 

Huolimatta ICT-alan isoista irtisanomisista alan kasvuyritysten on vaikea löytää 
osaavaa työvoimaa; esimerkiksi pelialalla kilpailu osaajista on jo erittäin kovaa, ja 
osaajien puute rajoittaa jo alan yritysten kasvua. 

Suomalaisen korkeakoulusektorin kyky tuottaa huippuosaajia onkin eräs tärkeimmistä 
seikoista ICT-sektorin tulevaisuuden kannalta. Yliopistojen tulisi pystyä 
panostamaan korkeatasoiseen opetukseen ja tutkimukseen. Tätä voisi tukea muun 
muassa se, että yliopistot toisivat kansainvälisesti arvostettuja tutkijoita ja opettajia 
Suomeen. 

=== ulkomaISIa yrITykSIä kIInnoSTavaT oSaamISkESkITTymäT === 

Suomessa toimivat ulkomaiset yritykset menestyvät yleisesti ottaen hyvin. Ulkomaisen 
yrityksen henkilöstö on keskimäärin paremmin koulutettua kuin suomalaisten 
yritysten. Ulkomaiset yritykset ovat myös hyviä veronmaksajia Suomessa. Silti 
Suomi houkuttelee passiivisesti kansainvälisiä yrityksiä. Tästä syystä Suomeen siirtyy 
niukasti uutta teknologista osaamista kansainvälisten yritysten mukana. Samoin 
Suomi tekee vain vähän työtä sen eteen, että täällä jo toimivat ulkomaiset yritykset 
investoisivat lisää esimerkiksi tutkimuskeskuksiin. 

Suomella ei ole yhtään ylivertaista vetovoimatekijää, mutta ei toisaalta myöskään 
ylivoimaisen korkeita esteitä investoinneille. Suomen vahvuuksia ovat muun muassa 
koulutustaso, teknologiaosaaminen, toimiva ja vakaa yhteiskunta ja Venäjän markkinoiden 
läheisyys. Lisäksi kansainvälinen tutkimus kertoo, että korruptio on Suomessa 
vähäistä ja yleisissä tietojärjestelmissä on vähän viruksia. Suomen haasteita 
puolestaan ovat Boston Consulting Groupin selvityksen mukaan työelämän jäykkyys, 
pienet kotimarkkinat ja heikosti kannustava verotus. 

Eri maista tulevilla yrityksillä ja eri toimialoilla on luonnollisesti hieman erilaisia 
arvioita Suomen vetovoimasta. Teknologia-alan yritysten sijoittautumisessa korostuu 
osaamisen, verotuksen ja julkisen palveluarkkitehtuurin merkitys. 

Kansainvälisten yritysten Suomen johtajien kommentit kertovat, että Suomeen 
pitäisi syntyä riittävän merkittäviä osaamiskeskittymiä, joita pitäisi myös markkinoida 
maailmalla. Vahvan ekosysteemin tai osaamisverkoston luominen edellyttää 
monia elementtejä: tutkimus- ja kehitysresursseja, monialaista osaamista, kykyä 
ottaa riskiä, sekä yksityistä että julkista kysyntää innovatiivisille uusille tuotteille 
ja palveluille. 

Tarvitaan myös laadukasta sääntelyä ja innovaatioita edistäviä standardeja. Se 
vaatii myös saumatonta yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin kesken. 

Globaalissa toimintaympäristössä kansallisten, alueellisten tai paikallisten 
ekosysteemien täytyy olla kyvykkäitä kansainväliseen vuorovaikutukseen. Siihen 
on mahdollista päästä vain, jos ekosysteemin laatu ja sen ympärille rakentuva osaaminen 
ovat maailman huippua. 

Suomi pystyi 1990-luvulla luomaan maailman huippua edustavan ekosysteemin 
mobiiliteknologian kehittämiseen. Eurooppalaisten sisämarkkinoiden, laajamittaisen 
tutkimus- ja kehitystoiminnan, korkealuokkaisen opetuksen, yhteisen standardin, 
kansainvälisen verkoston sekä vahvan yritysklusterin ansiosta nousimme 
mobiilialan suunnannäyttäjiksi. 

Nyt voimme tehdä saman ICT-teknologian soveltamisessa hyödyntämällä mobiiliosaamistamme, 
jossa meillä on suhteellinen etu moniin muihin alueisiin verrattuna. 
Samalla meidän täytyy uudistaa toimintatapojamme uuteen kilpailutilanteeseen, 
markkinadynamiikkaan ja teknologiakehitykseen sopiviksi. 


Ulkomaiset yritykset Suomessa

• Suomessa toimii noin 3 000 ulkomaisessa omistuksessa olevaa yritystä. 
• Ulkomaisten yritysten osuus kaikista Suomen yrityksistä on vain yksi prosentti. 
• Ne tekevät noin viidenneksen kaikkien yritysten vuosiliikevaihdosta, eli reilut 70 miljardia euroa. 
• Ne työllistävät noin 215 000 henkeä eli 15 prosenttia yksityisen sektorin työvoimasta. 
• Ulkomaisten sijoitusten määrä on yli 30 prosenttia bkt:hen verrattuna, hieman OECD-maiden keskiarvoa enemmän. 
• Ruotsissa ulkomaisten investointien osuus on yli 60 prosenttia bkt:stä. Amerikkalaisista Pohjoismaihin tehdyistä investoinneista vain kaksi prosenttia suuntautuu Suomeen, ja osuus on laskenut viime vuosina.

=== julkInEn SEkTorI kIlpaIlukyvyn TukEna ===
 
Valtaosa tuote- ja palveluinnovaatioista tehdään yrityksissä. Julkisen sektorin kilpailukyky 
vaikuttaa kuitenkin merkittävästi yritysten mahdollisuuksiin kehittyä. Siksi 
poliittisten päättäjien valinnat vaikuttavat monella tavalla siihen, kuinka monipuolinen 
elinkeinorakenne maahan syntyy. 

Kansainväliset kilpailukykyselvitykset kertovat, että etenkin suomalainen peruskoulutus 
on korkeatasoista. Toisaalta esimerkiksi World Economic Forum arvioi Suomen 
tieteellisten tutkimuslaitosten tason vasta 18. parhaaksi maailmassa. Suomessa 
on erinomaisen hyvää insinöörikoulutusta ja prosessiosaamista, mutta matematiikan 
ja tilastotieteen saralla olemme kaukana kärjestä (Conference Board of Canada). 

Suomi on monilla kilpailukyvyn osa-alueilla parhaiden maiden joukossa. Accenturen 
analyysin mukaan erityisen tärkeitä ovat kuitenkin osa-alueet, joissa Suomi 
menestyy keskinkertaistesti ollen sijoilla 10–25. Näitä ovat mm. infrastruktuuri sekä 
erityisesti tuottavuus – yksi kilpailukyvyn tärkeimmistä osatekijöistä. 

ICT:n hyödyntäjänä Suomen julkinen sektori on parantanut vauhtiaan, mikä on 
kilpailukyvyn kannalta positiivinen asia. YK:n tuoreimmassa eGovernment-selvityksessä 
Suomi oli noussut ICT:n hyödyntäjänä kymmenen askelta ylöspäin sijalle 
yhdeksän. 

Selvityksessä alleviivataan, että taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristöystävällisten 
tavoitteiden täyttyminen edellyttää, että hallitukset: 

:• tunnistavat eri hallinalojen synergiamahdollisuudet, jotka sähköiset ratkaisut tuovat  
:• muuttavat rakenteita niin, että sähköisen hallinnon mahdollistama yhteistyö voi toteutua  
:• edistävät yhteistyötä ja yhteensopivuutta ekosysteemien välillä. 

Syksyllä 2012 julkaistulla julkisen hallinnon ICT-strategialla pyritään vastaamaan 
näihin esitettyihin nykyaikaisen hallinnon vaatimuksiin. Sen toimeenpano on ehdottoman 
tärkeää. 
Boston Consulting Groupin analyysi hallitusten roolista internet-politiikassa korostaa, 
että kuilu hyvin verkottuneiden ja jäljessä tulijoiden välillä kasvaa. Onneksi Suomi 
kuuluu selvityksen mukaan parhaiden joukkoon (sijalla 7). Selvityksessä korostetaan 
yksityisen ja julkisen sektorin hyvää yhteistyötä matkalla digitaaliseen maailmaan. 


===== Keskeistä luvussa 3 ===== 

:• Digitaalisten tuotteiden kasvu on siirtynyt laitteista sovellusalustoihin ja palveluihin. Eurooppalaiset laitevalmistajat ovat menettäneet asemiaan muutoksessa.  
:• Teollisuusyritykset myyvät yhä enemmän tuotteitaan palveluina. Palvelut edellyttävät lähes aina digitaaliteknologian sovelluksia. Näin vanha ja uusi yhdistyvät.  
:• Suomi tarvitsee kaiken kokoisia yrityksiä. Siksi täytyy tuntea erilaisten yritysten tarpeet.  
:• Suurille suomalaisyrityksille osaaminen on tärkein syy investoida kotimaahan.  
:• Kasvuyrityksille rahoitus on merkittävin pullonkaula.  
:• Startup-yritysten haasteita ovat rahoituksen ja osaajien löytäminen. Kynnystä kansainvälisten osaajien palkkaamiseen tulee madaltaa.  
:• Ulkomaisia yrityksiä vetää maahan osaaminen, jota pitää myös markkinoida.  
:• Julkisen sektorin aktiiviset ja passiiviset valinnat vaikuttavat elinkeinorakenteen monipuolisuuteen.  
:• ICT:n hyödyntäjänä julkisen sektorin kannattaa edistää ratkaisuja, jotka vauhdittavat innovatiivisten palveluiden syntymistä.

== 4. Tehokas infrastruktuuri luo kasvulle perustan == 

Tuotantorakenteen murros synnyttää väistämättä kuilun, jossa yhteiskunnan rakenteet tukevat edelleen edellistä vaihetta, vaikka uusi on jo syntymässä. Suomen on uudistettava ICT-infrastruktuuria, jotta uudelle toiminnalle avautuu tilaa.
 
Suomalainen palveluarkkitehtuuri on pirstoutunut tavalla, jota havainnollistaa 
vertaus maantiehen, joka päättyisi kunnan rajalla ja alkaisi seuraavan kunnan kohdalla 
eri paikasta. Jokaiseen virastoon ajettaisiin omaa tietä pitkin. Julkiset ja yksityiset 
autot ajaisivat omilla väylillään eri säännöillä. 

YK:n E-Government-selvityksen yksi keskeinen havainto on, että monet jäsenvaltiot 
ovat siirtymässä hajautetusta, yhtä tarkoitusta palvelevasta organisaatiomallista 
keskitettyyn rakenteeseen, jossa hallitukset toimivat yhtenä kokonaisuutena. 


Viron kansalllinen sähköisten palvelujen arkkitehtuuri 

Alla kuvataan periaate, jolla toimii Viron palveluarkkitehtuuri X-väylä toimii. 

Tämä auttaa luomaan palvelumalleja, joissa kansalaiset ja yritykset saavat palvelut 
yhdestä pisteestä välittämättä, missä organisaatiossa palvelu tuotetaan. Samalla 
julkisen hallinnon oma tehokkuus lisääntyy. Suomessa lainsäädäntö takaa ministeriöiden 
riippumattomuuden ja kuntien itsenäisyyden, mikä on johtanut pirstoutuneeseen 
palveluarkkitehtuuriin. Tehokkaan ICT-infrastruktuurin rakentaminen on 
kuitenkin mahdollista nykyisenkin lainsäädännön alla. Tätä tukee vuonna 2011 voimaan 
tullut tietohallintolaki, joka antaa mahdollisuuden ohjata koko julkisen hallinnon 
tietojärjestelmien yhteentoimivuutta. 

Pirstoutunut tietojärjestelmäpohja on mahdollista korvata kansallisella palveluarkkitehtuurilla 
samaan tapaan kuin Virossa on tehty. Nykyisessä toimintaympäristössä 
samaa asiaa tehdään useissa paikoissa, eikä informaatiota pystytä hyödyntämään 
yli organisaatiorajojen. Samanaikaista muutosta eri siiloissa vaativat toimenpiteet 
eivät nykytoimintaympäristössä ole mahdollisia. 

Kattavan kansallisen sähköisen tunnistamisen varmistaminen tulee olemaan eräs 
keskeisistä askeleista tehokkaan ICT-arkkitehtuurin luomisessa. 

===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Rakennetaan yhtenäinen kansallinen palveluarkkitehtuuri (polku 1, kriittinen) ===== 

Eri toimintoihin kehitettyjen järjestelmien tieto on saatavilla avoimien rajapintojen yli kaikille samaa tietoa tarvitseville järjestelmille. Kukin erillisjärjestelmä hallitsee omia tietojaan ja vastaa, että muiden tarvitsemat tiedot ovat reaaliaikaisesti, oikeassa muodossa saatavissa välitysalustan kautta. 

<big>Kansalliset ja muuten merkittävät hankkeet kootaan yhteen kehitysportfolioon,</big> jota priorisoidaan ja koordinoidaan keskitetysti. Kehitysportfoliossa kaikille hankkeille on nimetty omistaja ja toteuttaja. Omistaja vastaa kehitettyjen
ratkaisujen sektorit ylittävästä jalkautuksesta. 

Kansallisen palveluväylän arkkitehtuurin suunnittelu aloitetaan valtiovarainministeriön (JulkICT-toiminto) johdolla. Suunnittelutyö valmistuu kesäkuun loppuun mennessä 2013. 

Vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. 

Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat määrärahat + laaja toteutusverkosto. 

• Kansalaisten terveystiedon palveluratkaisu Taltioni on ensimmäinen palvelu, jolla on valmiudet uuden arkkitehtuurin mukaiseen toimintaan. Kyseessä on ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa edistävä järjestelmä, jonka kautta kansalaiset saavat kokonaiskuvan omista terveystiedoistaan ja helpon mahdollisuuden edistää omaa hyvinvointiaa,. Terveydenhuollon ammattilaiset 
puolestaan saavat hoitoprosessia varten laajemman kokonaiskuvan potilaasta. Ensimmäinen vaihe käynnistynyt 7.1.2013 astuutahona Taltioni Osuuskunta. 

• Forge-pilvipalvelulaboratorio toimii kehitysympäristönä uuden palveluarkkitehtuurin mukaisille palveluille. 

=== rEaalIaIkaInEn TIETo käyTTöön === 

Monia yritysten ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja voi automatisoida niin, että rutiinityö vähenee ja ajantasainen tieto lisääntyy.


Verkkolaskutus on yleistynyt Suomessa nopeammin kuin muissa maissa. Verkkolaskutusosaamista 
on voitu viedä sekä EU:n harmonisointiprojekteihin että ICT-yritysten 
pilvipalveluvientiin. Nyt Suomen tulee hyödyntää verkkolaskutuksen pioneerimaan 
osaamista muissakin yritysten toiminnoissa. 

Seuraavaksi tulee automatisoida yritysten viranomaisille toimittamat tiedot 
kuten palkanmaksu, alv-raportit, tilinpäätöstiedot, hankinnat ja kirjanpito. 

On arvioitu, että nämä toimet toisivat pelkästään suomalaisille yrityksille yli neljän 
miljardin euron hyödyt vuosittain. Myös julkiselle sektorille tulisi merkittävät 
säästöt, harmaan talouden torjunta tehostuisi ja Suomi pääsisi vaikuttamaan alan 
EU-harmonisointiin ja globaalien standardien syntymiseen. 

Edellä mainitut toimet keventävät julkisen hallinnon työtaakkaa ja yritysten hallinnollista 
taakkaa. Yritysten raportointitaakka kevenee vuonna 2013 reaaliaikaisen 
tietoon perustuvan raportoinnin myötä, mutta suurempi osa hyödystä saadaan 
vuosien 2014-18 aikana. 

Merkittävä hyöty tulee kuormituksen tasaamisen takia. Nyt vuosisykleihin perustuva 
viranomaiskäsittely kuormittaa epätasaisesti työvoimaa. Kun myös tietojen 
oikeellisuus ja ajantasaisuus paranee, yritysten päätöksenteon perusta vahvistuu. 
Kun viranomaispuolella siirrytään hyödyntämään reaaliaikaista tietoa sekä tietojen 
prosessointia, ovat samat hyödyt saavutettavissa myös hallinnon puolella. 


===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Rakennetaan yritysten reaaliaikaisen talouden vaatima infrastruktuuri (polku 2) ===== 

Yritysten sisäisiä ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja automatisoidaan niin, 
että rutiinityö vähenee, riskienhallinta paranee ja ajantasainen tieto lisääntyy. 

Luodaan julkisen sektorin toimijoille valmius tietojen vastaanottoon hyödyntäen 
valtion nykyisiä keskitettyjä ratkaisuja mahdollisuuksien mukaan. Reaaliaikaisten 
tietojen vastaanotto tulee saavuttaa mahdollisimman nopeasti ilman suuria muutoksia 
nykyisiin viranomaisjärjestelmiin. Näin varmistetaan pk-sektorille mahdollisuus 
siirtyä käyttämään automaattisia ja reaaliaikaisia digitaalisia työkaluja talousseuranta-, 
kirjanpito- ja raportointiprosesseissa aikaisessa vaiheessa. 

Reaaliaikaisen tiedon infrastruktuurin toteuttamiseksi perustetaan ensi tilassa 
laajapohjainen valtiovarainministeriön johtama ohjausryhmä. Käytännön toteutus 
tapahtuu neljässä projektissa, joiden tulisi valmistua viimeistään vuoden 2014 
aikana. 

Ohjausryhmää ja projektia varten tarvitaan Real-Time Economy -ohjelman resurssien 
lisäksi täysipäiväiset projektipäälliköt kahdeksi vuodeksi (arvio 5–6 m€). Tietovirtojen 
vastaanottopalvelun toteuttamiskustannus on arvion mukaan 5 m€ 
(palveluna). 

Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. 

Tarvittavat resurssit: 5 miljoonaa euroa vuonna 2013. 


Ensimmäisenä tulee aloittaa seuraavat projektit: 


Rakennetaan rajapinta palkanmaksukohtaisten tietojen vastaanottoon, ansaintarekisteri ja kansalaistili

• Siirrytään reaaliaikaiseen palkanmaksukohtaiseen (henkilötasoiseen) palkkaraportointiin 
• Varmistetaan verohallinnolle vastaanottovalmius ja selvitetään lainsäädännön muutosvaatimukset 
• Samalla aloitetaan reaaliaikaisiin tietovirtoihin perustuvan keskitetyn ansiorekisterin määritystyö 
• Perustetaan kansalaistili- ja sopimuskonekonseptin mukainen palvelu tukemaan itsensä työllistämisen mahdollisuuksia. 

Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. 

<big>Rajapinta alv-tietojen vastaanottoon ja alv-tietokanta</big> 
• Rakennetaan verohallinnolle verkkolaskuun pohjautuvien ALV-raportointitietovirtojen vastaanottokyky 
• Otetaan verkkolaskuun perustuva raportointimalli käyttöön rakennusteollisuuden veronumeroraportointiin liittyvien velvollisuuksien automatisoimiseksi (sisältäen työmaa-avaimen ja urakkalaskutustiedot). 

Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. 


Rajapinta tilinpäätöstietojen vastaanottoon strukturoidussa muodossa (XBrl) 

• Rakennetaan sähköisten (strukturoitujen) tilinpäätösten vastaanottokyky Patentti- ja rekisterihallitukselle (PRH) sekä verohallinnolle. Selvitetään tässä yhteydessä mahdollisuudet hyödyntää valtionhallinnolla jo käytössä olevia vastaanotto-/välityskanavia. 

Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. 


Pk-yritysten kirjanpidon automatisointi (kassapohjaisuus alv-direktiivin suosituksen mukaisesti)

• Tehdään tarvittavat lainsäädäntömuutokset, jotta Suomessa voidaan siirtyä ALV-direktiivin suosituksen mukaisesti pk-yritysten maksuperusteisiin ALV-tilityksiin. 

• Koska verkkolasku on perusta pk-yritysten taloushallinnon automatisoinnille, varmistetaan, että myös kuntasektori kokonaisuudessaan sitoutuu verkkolaskutuksen edistämiseen (mm. takarajojen asettamiseen ostolaskujen osalta). Kaikki viranomaismaksut tulee saada verkkolaskuina ja verkkolaskuoperaattoreiden yhteistyön vielä avoimet kohdat tulee hoitaa pikaisesti kuntoon. 

Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. 


=== yhTEydET vIElä parEmmIkSI === 

Uuden digitaalisen palvelutalouden edistäminen edellyttää kasvavia yhteysnopeuksia ja niiden häiriötöntä toimintaa.

Uusien digitaalisten palveluiden syntyminen ja kasvu Suomessa edellyttää, että 
sekä kiinteiden laajakaistaliittymien että mobiililaajakaistan yhteysnopeudet kasvavat 
ja näiden yhteyksien häiriöttömyys paranee. Siksi Suomen digitaalista infrastruktuuria 
tulee kehittää edelleen määrätietoisesti. 

Lisäksi Suomen kannattaa panostaa ulkomaanyhteyksien parantamiseen perusinfrastruktuurin 
edellytysten ja tietointensiivisen teollisuuden toimintaedellytysten 
kehittämiseksi. 

Suomen ulkomaanliikenteen varmistamiseksi tutkitaan suoran Suomen ja Saksan 
välisen merikaapelin – Itämeren merikaapelin – rakentamista. Hankkeeseen on mahdollisesti 
saatavissa EU:n ns. CEF-rahoitusta (Connecting Europe Facility, Verkkojen 
Eurooppa). Samassa yhteydessä selvitetään myös Koillisväylän kautta kulkevan 
pohjoisen merikaapelihankkeen tilanne. Tavoitteena on, että Suomi voisi liittymällä 
tähän yhteyteen toimia tietoliikenneväylänä Manner-Euroopan ja Aasian välillä. 

Edelläkävijämaan infrastruktuurin kehittämistä tukee hallitusohjelman tavoite 
edistää huippunopean laajakaistan tarjontaa ja käyttöä. 

Tarvitaan toimenpiteitä, jotka tukevat tiedeyhteisöjen ja yritysten edelläkävijyyttä 
tulevaisuuden teknologioissa. Suomen brändiä teknologian koelaboratoriona 
mobiilissa infrastruktuurissa tulee kehittää entisestään esimerkiksi tarjoamalla testitaajuudet 
korkeakoulujen ja yritysten käyttöön. 


===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Vahvistetaan mobiilia ja kiinteiden linjojen ICT-infrastruktuuria (polku 3) ===== 

• LVM myöntää toimiluvat huutokaupalla laajakaistaisen 800 MHz-taajuusaleen matkaviestinkäyttöön eduskunnan loppusyksyllä 2012 hyväksymän lain mukaisesti alkuvuodesta 2013. Toimilupiin liitetään 95–99 prosentin väestöpeittovelvoite sekä sisätilapeittoa koskeva velvoite. Huutokaupan tavoitteena on tuottaa valtiolle vähintään sata miljoonaa euroa. 

• LVM ja Viestintävirasto selvittävät mahdollisuudet myöntää testitaajuuksia 700 MHz ja yli 3 GHz taajuusalueilla korkeakoulujen ja yritysten käyttöön Otaniemen ja Oulun yliopiston kampusten yhteyteen. Tavoitteena on mahdollistaa LTE-A-tekniikkaa käyttävien tuotteiden ja palveluiden paikallinen testikäyttö 700 MHz -alueella vuoden 2013 loppuun mennessä. 

• LVM edistää 700 MHz -taajuusalueen saamista matkaviestinkäyttöön vuoden 2017 alusta kansainvälisissä neuvotteluissa. Samoin pyritään saamaan koko UHF-kaistalle (470-862MHz) tarkoituksenmukainen, kansainvälisesti harmonisoitu käyttösuunnitelma, joka huomioi langattomien laajakaistayhteyksien tarpeet. 

• Sallitaan kunnissa nopeat tavat rakentaa kaapeleita. Kuntien tulisi sallia rakennus- ja lupamääräyksissään uudet kaivuumenetelmät kuten mikro-ojitustekniikka valokaapeliyhteyksien rakentamisessa. Mikro-ojitus on perinteisiä 
tapoja huomattavasti nopeampi, edullisempi, aiheuttaa vähemmän rakentamisen häiriötä sekä on myös hiiliystävällisempi vaihtoehto. Tietoyhteiskunnan laajakaistapalveluiden kapasiteettitarve kasvaa nopeasti ja edellyttää tietoliikenneverkkojen kustannustehokasta rakentamista. 

• Tehdään ”Älykäs kaupunki” ja ”Kasvukäytävä” -pilotteja yhteistyössä TEM:n, YM:n, alueellisten virastojen ja yritysten kanssa huippunopeiden laajakaistayhteyksien edistämiseksi. 

Vastuutaho: LVM, ylijohtaja Juhapekka Ristola. 

Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. 


=== kanSallISET TalkooT avoImEn TIEdon hyödynTämISEkSI === 

<big>Suomella on erinomainen mahdollisuus kehittyä globaaliksi edelläkävijäksi avoimen tiedon ja tietomassojen hyödyntämisessä.</big> 

Tieto on luonnonvaroihin rinnastettava raaka-aine, jonka jalostamisessa ja hyödyn
tämisessä on valtava potentiaali uusien palveluiden ja liiketoiminnan kehittämisessä.

Julkisen sektorin tietovarantojen avaamisella arvioidaan olevan suuria taloudellisia 
hyötyjä eri maissa. Esimerkkejä julkisen sektorin tietovarannoista ovat paikkatieto, 
tilastotieto, säätiedot, julkisrahoitteisissa tutkimushankkeissa tuotettu tieto 
ja kirjastojen digitoidut kirjat. 

Julkisella sektorilla onkin useita toisiaan tukevia hankkeita, joiden yhteisenä 
visiona on ”Suomi maailman fiksuimpana systeeminä (KIDE) sekä kansainvälisesti 
houkuttelevana datan ja siihen liittyvien kehitysympäristöjen sijaintikohteena”. Tietovarantojen 
avaaminen mahdollistaa monenlaista liiketoimintaa sekä tehostaa ja 
parantaa julkista palvelua. Samoin se parantaa palveluiden yhteentoimivuutta sekä 
lisää avointa innovointia yhteiskunnassa. 

Avoimen datan hyödyntämiseen liittyvä laaja verkosto 

Public-private-developer-partnership 

• Kehittäjä- ja käyttäjä

• Kuluttajat&yritykset (”Midata”) 
• Fiksut kaupungit 
• Yrityskehitys / yhteiskuntavastuu 

Kansainvälinen yhteistyö 
• EU Digital Europe yhteisöt 
• Horizon 2020 
• Team Finland 

Hallinto 

• Tietoaineistojen avaaminen ja saatavuus
• Tukipalvelut 
• Koulutus 

Tutkimus ja koulutus 

• Big Data, data-analytiikka ja algoritmit 
• Palveluinnovaatiot 
• Liiketoimintamallit 
• Taloudelliset vaikutukset 


ICT2015 

KIDEohjelma 
• Älystrategiat – pilotit 
• Forge kehitysympäristö 
+ datainfrastruktuurit 
• Avoimet tietoaineistot 

VM 
• JulkICT-strategia 
• Avoimen datan 
ohjelma 

TEKES & Suomen Akatemia 
• tki-rahoitus 
• ketterä rahoitus 
”datademo” 

Avoimen tiedon hyödyntäminen vaatii vahvaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. 
Lainsäädännön ja hallinnollisten tapojen uudistaminen voi tapahtua vain julkisen 
sektorin toimesta. Uudet liiketoimintamallit puolestaan syntyvät yrityksissä. 
Siksi on tärkeää koota keskeisistä toimijoista dataosaamisen ekosysteemi ja verkosto. 

Esimerkiksi Quantified Self -ajattelun tavoitteena on varmistaa, että ihminen itse 
voi hallita tietojansa sekä antaa luvan omien tietojensa käyttöön julkisissa ja yksityisissä 
palveluissa. Tämä vaatii laintarkastelua, jossa yksityisten yritysten (esim. kaupan 
ja rahoitusalan) on oltava kumppaneina mukana. 

VM käynnistää avoimen tiedon ohjelman ja toteuttaa kansallisen avoimen datan 
portaalin nopealla aikataululla. Näiden avulla tuetaan ja vauhditetaan datan avaamisen 
prosesseja hallinnossa ja seurataan niiden vaikutuksia. Avoimen tiedon 
ohjelmaa ja sen tukipalvelujen toteutusta viedään eteenpäin systemaattisesti 
avoimena ja verkostomaisena yhteistyönä hallinnon osapuolten ja aktiivisten 
kehittäjäyhteisöjen kanssa. Tavoitteena on luoda julkisen datan avaamiselle kestävät 
edellytykset ja käytännöt niin, että siitä tulee hallinnon normaalia toimintaa 
ja tietojohtamista. 

OKM on käynnistänyt AVOIN-ohjelman edistämään tutkimuksen tietoaineistojen 
avaamista hyöty- ja innovaatiokäyttöön. Hankkeessa tehostetaan avattujen tietoaineistojen 
laajaa hyödynnettävyyttä ja mahdollistetaan tietoaineistojen tehokas yhdistely. 
Toteutukseen tulee saada mukaan aktiivinen kehittäjäyhteisö. 

KIDE-ohjelmassa puolestaan haetaan valtionhallinnon eri sektorit ylittäviä pilotointeja. 
Esimerkkinä tästä kansallinen tilannekuva, jossa luodaan reaaliaikainen 
näkymä muun muassa säätä ja liikennettä yhdistävälle datalle sekä viranomaisten 
että yleisön käyttöön. 

Tekes ja Suomen Akatemia suuntaavat rahoitusta avoimen datan ja tietomassojen 
tutkimukseen ja kehitykseen. Alan osaaminen edellyttää, että Suomessa panostetaan 
erityisesti data-analyysin ja algoritmiosaamisen lisäämiseen eri oppiasteilla 
ja tiedepolitiikassa. 


Case: Helsinki Region Infoshare

:HRI tarjoaa Helsingin seudun julkista tietoa kansalaisten, yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä kuntien hallinnon käyttöön. Helsingin seudun elinoloista, taloudesta, hyvinvoinnista, työllisyydestä ja liikkumisesta  
:on avoimesti saatavaa tietoa vapaasti ja maksutta hyödynnettävissä. Mm. marraskuussa 2012 järjestetty Apps4Finland-kilpailu ja aikaisemmin syksyllä ollut ”Open Knowledge” -festivaali perustuivat avoimen tiedon käytölle ja synnyttivät paljon jo pitkälle kehitettyjä sovelluksia, jotka perustuivat osin HRI-aineistoihin. 

===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Luodaan avoimen datan ekosysteemi (polku 4)  =====

• Kootaan keskeisistä toimijoista muodostuva avoimen tiedon yhteistyöverkosto, jolle nimetään vastuullinen johtaja, ydintiimi ja tukiryhmä. Käynnistetään VM:n johdolla datan avaamisen ohjelma. 

Vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. 


• Varmistetaan lainsäädännön ja regulaation toimivuus avoimen datan hyödyntämiseksi. Erityisesti luodaan edellytykset sille, että ihmisellä on oikeus itseään koskevaan digitaaliseen tietoon ja sen hallintaan niin kansalaisena kuin kuluttajanakin. 

Vastuutaho: LVM, ylijohtaja Juhapekka Ristola. 


• Kootaan datan asiantuntijoista, yrittäjistä, virkamiehistä ja kehittäjistä osaajapooli ja Code4Europen mukainen kehittäjämalli, josta virastot ja organisaatiot voivat rekrytoida osaamista määräajaksi toteuttamaan projekteja. 

Vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. 


• Käynnistetään TEKESin toimesta pk-yrityksille nopea ja ketterä rahoitusohjelma (mallina DiGiDemo). 

Vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. 

Tarvittavat resurssit: TKI-toiminnan osana, katso kriittinen polku 5.

== 5. Suomi osaamisen avulla kärkeen == 

<big>Suomalainen peruskoulutus on maailman huippua, mutta monilla digitaalitalouden keskeisillä aloilla olemme kaukana kärjestä. Suomen on vastattava uusiin tarpeisiin kehittämällä relevantin osaamisen keskittymiä, jotka kannustavat investoimaan. Työttömiksi jääneiden työllistymismahdollisuuksia puolestaan tulee nostaa täydennyskoulutuksella.</big> 

Taloudellinen ja teknologinen murros on johtanut tilanteeseen, jossa on yhtaikaa 
suuri työttömyys ja pula osaavista tekijöistä. Perinteiset alat ovat tehostaneet toimintaansa 
eivätkä työllistä entiseen tapaan. Uusille kasvualoille puolestaan ei riitä 
ammattilaisia, koska mikään koulutus- tai valmennusjärjestelmä ei pysty vastamaan 
kyllin nopeasti syntyviin tarpeisiin. 

Suomessa pula ammattilaisista näkyy nyt muun muassa pelialan ja tietoturvaalan 
ammattilaisten niukkuutena. Kyseessä on kuitenkin maailmanlaajuinen 
ongelma, joka koskee useita toimialoja. Esimerkiksi EU:n kehitys- ja koulutusorganisaatio 
Cedefop painottaa tutkimuksessaan, että uudet työpaikat vaativat entistä 
enemmän osaamista. Siksi kansalaisia pitää rohkaista parantamaan ja monipuolistamaan 
taitojaan. 

Henkilöstöpalveluyhtiö Manpower toteaa kansainvälisessä selvityksessään, että 
noin joka kolmannella työnantajalla on vaikeuksia avoimien työpaikkojen täyttämisessä 
suurista työttömyysluvuista huolimatta. Selvityksessä todetaan, että ICT-osaamista 
tarvitaan entistä enemmän, mutta se ei ole ainoa vastaus työnantajien haasteisiin. 
Esimerkiksi Aasiassa nuorilla ICT-ammattilaisilla on paljon puutteita niin sanotuissa 
pehmeissä taidoissa eli vuorovaikutuksessa ja motivaatiossa. 

Osaamista pitää tarkastella sekä työllistävien yritysten että yksittäisten työntekijöiden 
näkökulmasta. Edellä luvussa 3. olemme todenneet, että osaaminen on kaiken 
kokoisille yrityksille keskeinen syy investoida maahan. Työntekijälle osaaminen 
puolestaan avaa työmahdollisuuksia. 

Yrityksille yksittäiset huippuosaajat ovat arvokkaita, mutta osaaminen on yhtä 
ihmistä suurempi käsite. Digitaalitaloudessa yksilön osaamisen rinnalla korostuu 
osaajatiimien ja verkostojen merkitys. Yritykset haluavat sijoittua sinne, missä on 
huippujen lisäksi osaajien verkostoja. Samoin osaamiskeskittymät vetävät puoleensa 
uusia osaajia. 

”Yritysten tulee sijoittautua kiinnostaviin innovaatiokeskittymiin perustamalla 
sinne tukiasema, josta verkotutaan paikallisessa ekosysteemissä”, kirjoitetaan Sitran 
julkaisussa Suuri siirtymä. 

Suomessa tällainen osaamiskeskittymä on ollut yli vuosikymmenen ajan mobiilialalla. 
Vielä pidempään olemme olleet metsäteollisuuden voimamaa siksi, että maassa 
on ollut laajaa osaamista metsäyhtiöissä, alan laitevalmistajilla, konsulttiyhtiöillä, 
tutkimuslaitoksilla ja viranomaisilla. Sama pitää toistaa digitaalisen talouden osalta. 

Vertailut kertovat, että suomalainen koulujärjestelmä antaa vähintään kohtuulliset 
taidot lähes kaikille. Tuon alle voi hukkua se, että olemme pudonneet monilla 
digitaalisen talouden osaamisalueilla terävimmästä kärjestä. Tämä karsii Suomesta 
kiinnostuneiden yritysten joukkoa. 

ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut Suomen menestymisen kannalta seuraavat 
teknologiseen osaamiseen liittyvät kehityskohteet. 

• On kehitettävä syvää tietojenkäsittelyosaamista (Computer Science). 

• On varmistettava kriittinen osaamiskeskittymä avainteknologioissa, joita ovat digitaaliset palvelut ja sisällöt, pelillisyys, tietoturva, mobiliteetti ja big data. 

• On laitettava kuntoon tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju. 

• On huomioitava ICT yleisen koulutuspolitiikan kehittämisessä. 


Rakennemuutoksessa työttömäksi jääneiden ihmisten tukemiseksi puolestaan tarvitaan 
toimia, jotka estävät osaamisen katoamisen irtisanomisten ja lomautusten 
seurauksena. Samalla on tärkeää muistaa, että ICT-alan rakennemuutoksessa 
on jäänyt työttömäksi paljon muitakin kuin ICT-ammattilaisia. Siksi murroksen 
aiheuttamaa työttömyyttä pitää ratkoa kehittämällä monipuolisia ratkaisuja eri 
osaajaryhmille. 

=== TIETojEnkäSITTElyn SyväoSaamISEn kEhITTämInEn === 

Kansainvälisesti kilpailukykyisen ICT-intensiivisen tuotteen ja palvelun kehittämiseen 
tarvitaan laajaa osaamista. Onnistumisen kannalta on keskeistä, että yrityksellä 
on käytössään tietotekniikan syväosaajien ydintiimi, joka hallitsee syvällisesti 
tietojenkäsittelytieteen keskeiset osa-alueet. 

Kriittisen tärkeitä alueita ovat muun muassa algoritmisuunnittelu, diskreetit 
rakenteet sekä ohjelmointikielten periaatteet. Samoin tiimillä pitää olla osaamista 
uusimmista ohjelmistoteknologioista ja kyky soveltaa viimeisintä teknologiaa sovellusten 
vaatimalla tavalla. Tämä tarkoittaa muun muassa hajautettuja järjestelmiä, 
verkkoja, tietokantoja, tiedonlouhintaa, koneoppimista, pilvilaskentaa (cloud computing), 
sulautettuja järjestelmiä, tekoälyä ja kryptologiaa. 

Tämän vuoksi tarvitaan kansallinen ohjelma vahvistamaan osaamispohjan kehittymistä 
korkeakouluissa. Ohjelman tulee nopeuttaa yliopistossa ja ammattikorkeakouluissa 
olevan osaamisen siirtymistä yrityksiin, jotta uusien ICT-intensiivisten 
tuotteiden ja palvelujen kehittyminen vauhdittuu. 

Yliopistojen ja korkeakoulujen tutkimus- ja opetustoiminnan kehittämisessä keskeistä 
on avainhenkilökunnan rekrytointi avoimesti ja kansainvälisesti. 

===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Yhdistetään voimat 10 vuoden ICT 2023 -tutkimus-, kehitys- ja innovaatioohjelmaan (polku 5, kriittinen) ===== 

ICT-osaamisen tason nostoon tarvitaan laaja-alainen 10 vuoden ohjelma, joka 
kokoaa erillään olevat toimenpiteet kokonaisuudeksi. ICT 2023 - ohjelma keskittyy 
aiheisiin, joiden toteuttaminen ei ole mahdollista ilman innovaatiotoiminnan 
eri toimijoiden läheistä yhteistyötä. 

TKI-ohjelma (tutkimus-, kehitys- ja innovaatio) muodostuu keskeisille osaamisalueille 
kohdentuvista vahvoista ja verkottuneista kärkihankkeista. Välittömästi 
käynnistettävät kärkihankkeet kohdistetaan ICT 2015 -työryhmän määrittelemille 
ja tunnistetuille strategisille osaamisalueille. Myöhemmin hankejoukkoa täydennetään. 
Kärkihankkeissa osaamista kehitetään monialaisesti ottaen huomioon 
käyttäjien tarpeet, palveluinnovaatiot ja uudet liiketoimintamallit. 


<big>Ohjelman organisointi</big> 

Ohjelman organisoinnista vastaa Tekes ja ohjausryhmän muodostavat rahoittajina 
Tekes ja Suomen Akatemia. Kullakin kärkihankkeella on lisäksi oma rahoittajista 
ja toimijoista muodostettu johtoryhmä. 

Ohjelman toimintaa arvioidaan ja suunnataan uudelleen tarpeen mukaan vuoden 
välein. 


<big>Nykyiset toimijat mukaan omilla työkaluillaan</big> 

Suunnittelun ja toteutuksen keskeisiä osapuolia ovat yliopistot, tutkimuslaitokset, 
yritykset, rahoittajat (Tekes, Suomen Akatemia), Sitra, TIVIT, ministeriöt (VM, 
LVM KIDE-ohjelma, OKM, TEM ym.), kehittäjäyhteisöt ja käyttäjät. 

Tekes osallistuu ohjelmaan usealla yrityksille ja tutkimustoimijoille suunnatulla 
rahoitusohjelmalla (innovaatiorahoitus, SHOK-rahoitus, FiDiPro, TUTL-rahoitus 
ja ennakointitoiminta). Lisäksi kehitetään erityisesti pk-yrityksille soveltuva Digi-
Demo -tyyppinen ketterä rahoitusohjelma. Tämän tyyppinen rahoitus mahdollistaa 
nykyistä helpommin nopeat riskipitoiset kokeilut. Myös alkaville ja kasvuhakuisille 
yrityksille suunnattu NIY-rahoitus on käytettävissä. 

Suomen Akatemia osallistuu ohjelmaan muun muassa suunnatuilla hauilla, tutkimusohjelmilla 
ja FiDiPro-ohjelmalla ja tarvittaessa myös uusilla instrumenteilla. 

VTT:n erityisroolina on saada olemassa olevat ja kehitettävät teknologiat testiin 
ja hyötykäyttöön yrityksille. 

Strategisen huippuosaamisen keskittymät SHOKit, erityisesti TIVIT, ovat mukana 
yhteistyössä omien tutkimusohjelmien ja muiden palvelujen kuten palvelujen 
kehittämislaboratorio Forgen kautta. 

Sitra ja ministeriöt osallistuvat omien kehittämishankkeiden kautta. Esimerkiksi 
Valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT-strategian toimeenpanon ja avoimen 
tiedon ohjelman kautta sekä Liikenne- ja viestintäministeriö KIDE-ohjelman kautta. 


<big>Kärkihankkeiden toteutus</big> 

Ohjelmassa toteutetaan useamman vuoden pituisia kärkihankkeita joustavasti. 
Toteutukseen osoitetaan lisää julkista tutkimusrahoitusta vähintään 15 miljoonaa 
euroa vuodelle 2013 ja sen jälkeen 20 miljoonaa euroa vuodessa. 

Kärkihankkeita perustetaan Tekesin, Suomen Akatemian ja muiden toimijoiden 
yhteistyönä. Hankkeissa tavoitellaan pitkän tähtäimen tutkimuksen ja nopealiikkeisen 
soveltavan tutkimuksen tavoitteiden yhdistämistä. Tähän päästään kärkihankkeisiin 
määriteltävillä välitarkasteluilla. 

Kärkihankkeilla suunnataan merkittävää kansallisen tason strategista tutkimusrahoitusta 
tietotekniikka-alueelle. Toteutusmuotoina käytetään erilaisia hanketyyppejä 
käyttäen sekä kansainvälistä että suomalaista huippuosaamista. Useita 
kärkihankkeita voi olla käynnissä yhtä aikaa. Tällaiset hankkeet voisivat nostaa 
myös alan ja Suomen houkuttelevuutta. 

Yhtenä tavoitteena on palkata kansainvälisiä, korkeatasoisia alan professoreja 
pysyvästi suomalaisiin yliopistoihin. Tällaisten henkilöiden saaminen edellyttää 
suurehkoa kertapanostusta, jolla professorit voivat siirtää tutkimustoimintansa 
Suomeen. 

Haetaan EU:n t&k-tukijärjestelmien kautta rahoitusta olemassa oleville ja uusille 
tutkimusohjelmille, esimerkkinä Tekesin ja Suomen Akatemian rahoittamat 
WiFiUS-projektit ja EU joint undertaking -hankkeet. 

Kärkihankkeiden aiheita ovat esimerkiksi avoin tieto, big data, pilvilaskentaan 
ja data-analytiikkaan perustuvat palvelut, tietoturva sekä seuraavan sukupolven 
verkkojen kehittäminen. 


<big>Mukaan merkittävimpiin kansainvälisen toiminnan kokonaisuuksiin</big> 

Kansainvälinen yhteistyö on oleellinen osa TKI-ohjelmaa. Euroopassa hyödynnetään 
erityisesti Horisontti 2020 -ohjelman rahoitusta ja eri instrumentteja sekä 
yhteistyötä EUREKA-klustereissa. Toimintaan kytketään myös merkittävät kansainväliset 
yhteistyöhankkeet, kuten EIT ICT lab -toiminta Suomessa. 

On oleellista houkutella myös ulkomaisia yrityksiä mukaan TKI-toimintaan 
Suomessa. Kansainvälisessä toiminnassa hyödynnetään kehittyvää Team 
Finland -verkostoa. 

vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini 

Tarvittavat resurssit: Lisärahoitusta julkiseen tutkimustoimintaan 15 miljoo
naa euroa vuonna 2013 ja jatkossa 20 miljoonaa euroa vuosittain. Lisäksi käyte
tään ohjelmaan osallistuvien nykyisiä TKI- ja ostopalvelumäärärahoja. 


=== SuomI dIgITaalISTEn palvElujEn EdElläkävIjäkSI === 

Suomi oli pitkään matkapuhelinalan edelläkävijä teknologia- ja toimintatapa-innovaatioineen. 
2000-luvulla erityisesti Yhdysvalloista ja Aasiasta nousi kokonaan 
uuteen ajatteluun perustuvia perusteknologioita ja soveltamisinnovaatioita. Suomalaiset 
yritykset jäivät jälkeen uusien digitaalisten palvelujen, työkalujen ja menetelmien 
kehitystyössä ja lopulta myös niiden hyödyntämisessä. 

Suomessa panoksia laitettiin erityisesti palvelulogiikkaan, integrointitoiminnan 
optimointiin ja t&k-kustannusten ulkoistamiseen ja leikkaamiseen. Sen sijaan palvelu- 
ja tuoteteknologiset investoinnit ja ulostulot ovat olleet vähäisiä aivan viime 
aikoihin asti. 

Noustakseen digitaalisten palveluiden ja sisältöjen vientimaaksi Suomen on kehitettävä 
osaamista tutkimuksen sekä käytännön tekemisen kautta. Pilvipalvelut on 
yksi keskeinen osaamisalue, jota täytyy kehittää nopeasti, koska niissä osaamisemme 
on kapeaa. Suomi on kuitenkin pilvipalveluiden etulinjassa ainakin verkkopankkitoiminnassa 
ja verkkolaskutuksessa. 

Erittäin tärkeitä ovat julkisen sektorin digitaaliset palveluavaukset kuten päätös 
ministeriöiden palveluiden digitalisoinnista. Samoin ensimmäiset kunnat ovat lähdössä 
digitalisoinnissa hyvään vauhtiin. 

Sitran aloitteesta kunnat ovat perustaneet kehityksen vauhdittamiseksi kuntien 
yhteisen tietohallinnon palveluja tarjoavan yrityksen Tiera Oy. Sen tehtävänä on laatia 
yhdessä kuntien kanssa sähköisten palvelujen tiekartat, määritellä niiden yhteinen 
kansallinen arkkitehtuuri (yhteistyössä VM/JulkICT-toiminnon kanssa) ja kehittää 
tiekarttojen mukaiset palvelut kunnille. 

Tiera toimii yhtäältä kuntien tietohallintoratkaisujen yhtenäistäjänä, kansallisten 
ratkaisujen kehittäjänä sekä aiemmin varsin suljettujen markkinoiden avaajana. 

Tieran toimittajalistalla on jo lähes 100 ICT-toimittajaa. Tieran omistajina on vuoden 
2013 alussa yli 200 kuntaa sekä kymmeniä kuntayhtymiä ja sen omistajien yhteenlaskettu 
väestöpeitto on noin 60 prosenttia. 


===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Digitaaliset palvelut ja sisällöt (polku 6) ===== 

Digitalisoidaan kuntien palveluita

Kuntien palveluissa digitaalisuusaste on parhaissakin kunnissa muutaman 
prosentin luokkaa. Kunnissa on akuutti tarve edistää tuottavuutta ja parantaa 
palvelua. 

Perustettavassa kuntien pilotissa tunnistetaan joukko konkreettisia palveluja, joiden 
digitalisointi vaikuttaa nopeimmin ja tehokkaimmin talouteen ja asiakkaiden 
saamaan hyötyyn. Pilotti käynnistetään esikaupallisena kilpailuna (hankL 8 § 6 
kohta), jossa yritykset, kolmannen sektorin organisaatiot, kansalaisyhteenliittymät 
ja yksittäiset kuntalaiset voivat tehdä ehdotuksia. 

Avoimen kilpailutusvaiheen jälkeen käynnistetään normaalin julkisen hankinta
menettelyn mukaisia hankkeita. Ensimmäisiä pilottihankkeita kehitetään Mikke
lin, Oulun, Espoon, Tampereen ja Salon johdolla. 

Käytetään Tiera Oy:tä mahdollisimman laajasti uusien palvelujen kehittämisen 
yhteistyökumppanina sekä levityskanavana. Kuntaliitto tukee digitaalisten pal
veluiden leviämistä omilla toimillaan. 

vastuutaho:BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula; Mikkelin kehitysjohtaja 
Soile Kuitunen; Espoon ICT-johtaja Matti Franck; ohjelmajohtaja Seppo Haataja 
Tredea Oy; Salon kaupunginjohtaja Antti Rantakokko. 

Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. 


Digitaalinen logistiikkatiedon hallinta

Käynnistetään joustavien ja yhteensopivien tuote-, projekti- ja maksutietoratkaisujen 
kehitysohjelma. Tavoite on kehittää ratkaisuja, joilla tieto on yhteensopivassa 
muodossa läpi koko logistisen ketjun. Tavoite on tehostaa ja nostaa koko 
arvoketjun tuottavuutta. Ohjelma mahdollistaa asiakasystävällisten ja tehokkaiden 
verkkopalveluiden kehittymisen sekä synnyttää uutta kansainvälistä liiketoimintaa 
ja kilpailukykyä digitaalisen tuote- ja logistiikkatiedon hallinnasta. 

Vastuutahot vahvistetaan: mukana muun muassa Kaupan Liitto, Teknologiateollisuus 
ry ja Verkkoteollisuus ry. 

Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit. 


Käynnistetään Forge-pilvipalvelulaboratorio ja rakennetaan ensimmäiset pilotit

Käynnistetään syksyn lisätalousarviossa hyväksytty Forge-pilvipalvelulaboratorio 
ja luodaan eri alojen palveludesignlaboratoriota Suomeen. Toteutetaan tarpeiden 
ja mahdollisuuksien mukaan TKI-ohjelman kanssa yhteistyössä. 

Vastuutaho:Strategisen huippuosaamisen keskittymä TIVIT, toimitusjohtaja Reijo Paajanen. 

Tarvittavat resurssit: 4 miljoonaa euroa, hyväksytty syksyn 2012 lisätalousarviossa

=== pElIllISyyS TulEE kaIkkIallE === 

Pelillisyys ja pelien käyttöliittymän muodot voivat parantaa kaikkien toimialojen 
digitaalisten palveluiden käytettävyyttä. Siksi pelialan pelillisyysosaamisen saaminen 
käyttöön myös muilla palvelu- ja teollisuuden aloilla on tärkeä osa kilpailukyvyn 
kehittämistä. 

Osaajapula on jo nyt nopeasti kasvaneen pelialan pullonkaula. Haaste kasvaa 
entistä suuremmaksi, kun pelialan yhtiöiden määrä kasvaa nopeasti ja toisaalta 
osaamista tarvitaan myös pelialan ulkopuolella. Siksi työryhmä esittää alan koulutuksen 
lisäämistä ja kehittämistä sekä pelillisyyden siirtämistä yrityksiin ja julkiseen 
hallintoon pilottien kautta. 

Pelinkehityksen eri osa-alueiden osaajat eivät ole saman katon alla, mikä heikentää 
koulutuksen tehokkuutta sekä uusien yritysten syntymistä. Eri osaajien kouluttaminen 
eri kampuksilla ei tue pelinkehittämisen tiimipohjaisuutta. Pelikoulutus on 
rakennettu muiden koulutusohjelmien kylkeen ja toimii usein vakiintuneiden alojen 
toimintatapojen ehdoilla. 

Pelinkoulutuksen haasteena on tuottaa osaamista, joka vastaa nopeasti muuttuvan 
alan tarpeita. Tarvitaan nykyistä paljon läheisempää yhteistyötä jo olemassa olevien 
yritysten kanssa sekä alan tutkimuksen laajentamista. 


===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Pelit ja pelillisyys (polku 7) ===== 

<big>Nostetaan pelialan koulutuksen määrä ja laatu tarpeita vastaavaksi</big> 

Kehitetään korkeakoulujen yhteistyötä pelialan koulutuksen laadun ja saatavuu
den parantamiseksi. 

Vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto; 
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto); 
ylijohtaja Anita Lehikoinen OKM ja pelialan yhteenliittymä Neogames, 
KooPee Hiltunen. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden mukaan. 


<big>Toteutetaan ensimmäiset pilotit</big> 

Siirretään pelillisyyden osaamista pelialan yrityksistä muille toimialoille ja julki
seen hallintoon. Pilotit toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan TKI-
ohjelman kanssa yhteistyössä. 

Tavoitteena on vuoden 2013 aikana kehittää pelillisyyteen pohjautuvia pilotteja, 
mm. ennaltaehkäisevän terveydenhoidon ratkaisuja, perustuen Taltioni-osuus
kunnan tietokantoihin ja TIVITin Next Media -ohjelmassa. 

Vvastuutaho: Johtaja Antti Kivelä, Sitra; toimitusjohtaja Reijo Paajanen, TIVIT 
Next Media -ohjelma. 


=== TIEToTurva on ElInEhTo === 

Lisääntyvät uutiset tietojärjestelmiin tehdyistä hyökkäyksistä kertovat tietoturvaosaamisen 
tärkeydestä. Suomeen tulee luoda kansainvälisesti vetovoimainen tietoturva-
alan osaajien, yritysten, palveluiden ja tutkimuksen keskittymä. Riittävä tietoturvaosaaminen 
vahvistaa Suomen ja vientiteollisuuden kilpailukykyä. 

Suomen tietoturvaosaamisen taso on Euroopan kärkeä, mutta taso on kapea 
eikä vastaa tulevaisuuden tarpeita. Kun tietoturvasta on tullut maanpuolustuksellisesti 
tärkeä ala, ovat muun muassa USA, Israel ja Kiina investoineet suuria määriä 
tietoturvaosaamiseen. 

Suomessa alan yritykset ovat pääosin kasvavia, nuoria ja pieniä. Alan yli 50 yritystä 
työllistävät yli 2 000 ihmistä. On arvioitu, että alalla on välitön parinsadan 
hengen rekrytointitarve, mutta osaajien puute ja yritysten pieni koko ovat kasvun 
pullonkauloja. 

Muita alan yritysten haasteita ovat muun muassa liiketoiminta- ja kansainvälistymisosaaminen. 
Ala on kehittynyt enemmän harrastuneisuuden kuin koulutuksen 
seurauksena. Myös alan sääntelyn seuraaminen on suuri haaste pienille yrityksille. 

Alan kannalta on oleellista ymmärtää, että tietoturvassa kyse on enemmän kokonaisten 
organisaatioiden ja järjestelmien (esim. sairaala) kuin yksittäisten tietokoneiden 
suojaamisesta. 

Eri hallinnonalojen ja elinkeinoelämän yhteistyönä laaditaan parhaillaan kansallista 
kyberturvallisuusstrategiaa. Sen mukaan kansalaisilla, viranomaisilla ja yrityksillä 
tulee olla mahdollisuus hyödyntää kybertoimintaympäristöä ja sen suojaamiseen 
syntyvää osaamista sekä kansallisesti että kansainvälisesti. 

===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Tietoturva (polku 8) ===== 


Tietoturva-alan koulutusta ja tutkimusta lisätään

Alan korkeakoulut suuntaavat resursseja tietoturvaosaamisen koulutukseen ja 
liiketoimintalähtöiseen tutkimukseen. 

Vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto; 
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE; ylijohtaja Anita Lehikoinen 
OKM; tietoturvaryhmän puheenjohtaja Timo Kotilainen. Työryhmä täydentää itseään 
asiayhteyden mukaan. 


Perustetaan kansalliset keihäänkärkihankkeet ja pilotit

Tähdätään systeemisen tason turvallisuusajattelun kehittämiseen sekä julkisella 
että yksityisellä sektorilla. Toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan 
TKI-ohjelman kanssa yhteistyössä. 


Perustetaan kyberturvallisuuskeskus

Kansallisen kyberturvallisuus-strategian ehdotuksen mukaisesti perustetaan 
(LVM/ViVI/Cert-Fi-toiminnon ympärille rakennettava) kyberturvallisuuskeskus. 
Uuden keskuksen tulisi päätehtävänsä (kyberturvallisuusloukkausten seuranta ja 
tulkinta sekä viranomaisten tukeminen) lisäksi voida toimia suomalaisten tietoturvallisuusyritysten 
uusien ratkaisujen kehityskumppanina. Näin syntyvät edelläkävijäratkaisut 
mahdollistavat turvallisen ja luotettavan sähköisen toimintaympäristön 
lisäksi uuden vientiteollisuuden kehittämisen. 

vastuutaho: LVM/Cert-Fi, viestintävirasto pääjohtaja Asta Sihvonen-Punkka. 

Tarvittavat resurssit: Kyberturvallisuusstrategian mukainen yksi miljoona euroa vuodessa. 


Kehitetään tietoturva-alan tapahtumia ja vientiä

Toteutetaan tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan TKI-ohjelman ja Team Finlandin 
kanssa yhteistyössä.

=== moBIlITEETISSa pIdETTävä kärkIpaIkka === 

Lähivuosina datamäärät jopa tuhatkertaistuvat nykyisestä ja mobiileja internetiin 
kytkettyjä laitteita tulee olemaan miljardeja lisää. Tämä tarjoaa huikeasti mahdollisuuksia 
kasvuun ja tuottavuuden lisäämiseen. 

Mobiiliteknologian avulla voidaan tuoda tuottavuuden ja älykkyyden mahdollistavat 
langattomat ratkaisut uusille toimialoille hyödyntäen laitteiden yhdistymistä 
ja verkottumista. 

Langattomuuteen perustuvat ratkaisut voivat merkitä huomattavaa älykkyyden 
ja tuottavuuden lisäystä esimerkiksi terveydenhuollossa, koulutuksessa, teollisuudessa 
ja cleantechissa. Edellä mainitut tuotteet ja palvelut yleistyvät erityisesti, jos 
luodaan valmiita pitkälle automatisoituja (ns. Plug and Play) ratkaisuja yhteiskunnan 
ja teollisuuden eri sektoreille. 

Mobiliteetin edelläkävijyys on perustunut vaativiin asiakkaisiin, osaamiseen 
panostamiseen sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön tutkimuksessa ja 
standardoinnissa. 

Mobiilin osaamisen ympärille on syntynyt merkittävä ekosysteemi, johon kuuluvat 
alan yritykset erityisesti Nokia ja Nokia Siemens Networks tärkeinä veturiyrityksinä, 
yliopistot, Tekes, VTT sekä lukuisat muut toimijat. Tätä ekosysteemiä ei voi 
siirtää, mutta sen voi menettää, jos emme pidä kiinni sen globaalista kilpailukyvystä. 

Suomessa tulee olla johtavaa tietoliikenne- ja verkkotekniikan koulutusta, joka 
mahdollistaa jatkuvuuden alan tutkimuksessa ja tukee opiskelijoiden joustavaa työllistymistä 
valmistumisen jälkeen. 

Tietoliikennealan tutkimuksessa käsitellään poikkeuksellisen suurta määrää 
reaaliaikaista dataa. Panostaminen t&k-yhteistyöhön tukee merkittävästi datan hallinnan 
ja analytiikan yleistä kehitystä Suomessa. Tämä tarjoaa hyvän mahdollisuuden 
houkutella isoja datamääriä analysoivien maailman johtavien yritysten t&k-toimintaa 
Suomeen. 

Kokonaistavoitteena on tietoliikenne- ja verkkotekniikan osaamiseen perustuvan 
kilpailukykyisen ekosysteemin luominen Suomeen. Se mahdollistaa alan yritysten 
toiminnan ja houkuttelee uusia yrityksiä sekä t&k-investointeja ulkomailta. 

===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Mobiiliosaaminen (polku 9) ===== 

Käynnistetään alan useamman vuoden pituinen t&k-hanke

Hankkeen panostuskohteita ovat esimerkiksi pilvilaskentaan ja data-analytiikkaan 
perustuvat palvelut, seuraavan sukupolven verkkojen kehittäminen, 
mobiilin teknologian yhdistäminen muihin kotimaisiin edelläkävijäteknologioihin 
(mm. multimedia- ja anturiteknologia) ja mobiliteetin laajentaminen 
uusille yhteiskunnan ja teollisuuden sektoreille merkittävien uusien ratkaisujen 
mahdollistamiseksi. 

vastuutaho: Toteutetaan Tekesin johdolla osana TKI-ohjelmaa. 

Tarvittavat resurssit: Osana TKI-ohjelmaa. 


lisätään akateemista tutkimusta

Käynnistetään Suomen Akatemian toteuttama useampivuotinen tutkimusohjelma. 
Haetaan EU:n t&k-tukijärjestelmien kautta rahoitusta olemassa oleville 
ja uusille tutkimusohjelmille, esim. WiFiUS ja EU joint undertaking -hankkeet. 
Tutkimustyön kansainvälisyyttä lisätään. 

vastuutaho: Toteutetaan Tekesin johdolla osana TKI-ohjelmaa. 

Tarvittavat resurssit: Osana TKI-ohjelmaa.

=== BIg daTa vaaTII oSaamISTa === 

Digitaalisessa maailmassa informaation ja tallennetun tiedon määrä on valtava. Kun 
yhdistetään älykkäästi ja reaaliajassa näennäisesti turhaa tietoa, pystytään luomaan �
täysin uudentyyppistä, toimialojen rajoja rikkovaa tietoa. Tällaista tietoa voi olla esimerkiksi 
internet-seilailutieto, anturitiedot ja kävijämäärät. Esimerkiksi Googlen 
hakusanan influenssa yleisyys korreloi erittäin hyvin kansallisten influenssa-seurantatilastojen 
kanssa. 

Big data on maailmalla kuuma tutkimuksen ja soveltamisen kohde. Big datan 
käyttösovellukset ovat lukemattomia: asiakkaiden ostokäyttäytymisen analysointi, 
älykkäät energiaverkot ja sairauksien ennaltaehkäisy käyttäytymisen ja erillisten 
hoitotoimenpiteiden perusteella. Suomen osaaminen tällä alueella on kapeaa, vaikkakin 
tietyiltä aloilta löytyy huippuosaamista. Maailman parhaat osaajat löytyvät 
tällä hetkellä yhdysvaltalaisista yrityksistä kuten Google ja Amazon. 

Big data liittyy läheisesti muihin Suomen kriittisiin avainosaamisalueisiin. Tietoliikenteen 
osaajina olemme perinteisesti käsitelleet suuria datamääriä. Tietoturva 
on tärkeää kaikissa big data -tyyppisissä sovelluksissa ja tietovarannoista louhittavien 
tiedonjyvästen integrointi vaatii vahvaa ohjelmisto- ja tietojenkäsittelyosaamista. 
Julkisella puolella tietovarantojen avaaminen, yhteinen ICT-palveluarkkitehtuuri 
ja perinteisesti Suomessa hyvin toimiva julkinen-yksityinen-yhteistyö avaa 
mielenkiintoisia mahdollisuuksia. 

Suurimmaksi ongelmaksi big data tiedon soveltamisessa ja tietojen avaamisessa 
toimijat kokevat, että organisaatioilla ei ole riittävästi asiantuntemusta. Organisaatiot 
tarvitsevat tähän osaajia ja koulutusta. 


===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Big Data (polku 10) ===== 

Aloitetaan hanke Big data -osaamisen kehittämiseksi

Tekes ja yliopistot lähtevät yhdessä yritysten (muun muassa Tieto Oy) kanssa 
vetämään Big Data -osaamisen kehittämistä. 

vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. 


Big datan koulutusta ja tutkimusta lisätään

Alan korkeakoulut suuntaavat resursseja Big Datan koulutukseen ja liiketoimin
talähtöiseen tutkimukseen. 

vastuutaho: Valmisteluryhmä: puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aalto
yliopisto; puheenjohtaja Markku Lahtinen, ARENE; ylijohtaja Anita Lehikoinen, 
OKM. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden mukaan. 

Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat resurssit.

=== TuTkImukSEn, SovElTamISEn, TuoTTEISTamISEn ja kaupallISTamISEn kETju kunToon === 

Osaamistarpeiden nopeat muutokset lisäävät tarvetta korkeakoulujen ja yritysten 
yhteistyöhön. Oppilaitosten pitää tietää, millaisia osaamistarpeita yrityksillä on. 
Samalla tavoin yritysten tulee pysytellä ajan tasalla siitä, millaista uutta osaamista 
oppilaitoksissa syntyy. Yrityksillä on myös merkittävää osaamista, jota tarvitaan 
koulutusohjelmien kehittämisessä. 

Yhteistyötä tarvitaan monella tasolla niin, että tieto kulkee huippututkimuksesta 
opetukseen ja sieltä edelleen yritysmaailmaan asti sekä toisinpäin. Tämä tarkoittaa 
osapuolten nykyistä läheisempää ja monimuotoisempaa vuorovaikutusta. 

Pelkkä tutkimusyhteistyö ei riitä, vaan siitä syntyvää osaamista pitää siirtää kaupallisesti 
menestyviin tuotteisiin. Samalla yritysten tulee ymmärtää perustutkimuksen 
merkitys, jota ei saa vaarantaa lyhyen tähtäimen vaatimuksilla. 

Tekniikan Akateemisten Teknologiabarometri kertoo, että ainakin korkeakoulujen 
ja yritysten yhteistyössä on tapahtunut suurin romahdus kymmeneen vuoteen. 
Korkeakoulut toimivat aikaisempaa itsenäisemmin ja yritykset keskenään. 

Etenkin ICT-ala kehittyy niin nopeasti, että tutkimuksen ja koulutuksen on vaikea 
täyttää muuttuvia odotuksia. 

Nopeutuva muutos testaa yhteistyökyvyt. Yhteistyö ei kehity kuitenkaan pelkästään 
tahdonvoimalla, vaan Suomeen on välttämätöntä kehittää uusia malleja, jotka 
helpottavat yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä. Yksi kehitysaskel tähän suuntaan 
olisi palkata oppilaitoksiin välittäjähenkilöitä, jotka toimivat tulkkeina koulutuksen 
ja yritysten välillä. 

===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju kuntoon (polku 11) ===== 

Kehitetään uudenlaisia yhteistyöohjelmia

Jalkautetaan toimintamalli, jossa koulutus, tutkimus ja tuotekehitys toimivat 
läheisessä yhteistyössä. (Esimerkiksi Luova monimuotoinen oppiminen Suomessa, 
Lumous). Toimintatapaan kuuluu luova, dynaaminen ja kaikkia hyödyttävä 
julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyö. 

Tekes käynnistää Postdoc in Residence -ohjelman, joka auttaa pk-yrityksiä saamaan 
syväosaamista valmistuvien alan tohtoreiden avulla. Internship-ohjelma 
puolestaan yhdistää yrityksiä ja maisteriohjelmista valmistuvia. Ohjelmiin voitaisiin 
yhdistää sopiva tuki tai kannuste alentamaan palkkauskynnystä. Tällaiset 
ohjelmat ovat myös kilpailuvaltteja, kun rekrytoidaan uusia kansainvälisiä 
opiskelijoita. 

Levitetään Hacking factory -toimintaa (Aalto-yliopisto). Toiminta-alusta tuo 
yhteen opiskelijat, opettajat ja yritykset uudentyyppiseen oppimisympäristöön, 
jossa oppiminen yhdistyy yritysten tarjoamien ongelmien pohjalle rakentuviin 
projekteihin. Näissä käytetään avoimen innovaation periaatteita ja keskeistä 
on yritysten sitoutuminen hankkeisiin oman henkilöstön konkreettisella 
työpanoksella. 

vastuutaho: Valmisteluryhmä, puheenjohtaja vararehtori Ilkka Niemelä, Aaltoyliopisto, 
puheenjohtaja Markku Lahtinen ARENE, ylijohtaja Anita Lehikoinen 
OKM ja pääjohtaja Pekka Soini Tekes. Työryhmä täydentää itseään asiayhteyden 
mukaan. 


Selkeytetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa

Molempien opetuksen tasoa on syytä nostaa ja kansainvälistää. 

vastuutaho: Suomen yliopistot UNIFI ry. ja ARENE (Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto) 
yhdessä sekä OKM, ylijohtaja Anita Lehikoinen. 

resurssit: Olemassa olevat resurssit.

=== ylEISEn kouluTuSpolITIIkan EdISTämInEn === 

Edellä kuvattu teknologinen osaaminen edellyttää, että Suomeen täytyy kehittää 
tietoteknistä osaamista ja valmiuksia monella tasolla niin, että ihmisillä on riittävät 
digitaalisen yhteiskunnan lukutaidot. On arvioitu, että 90 prosenttia tämän päivän 
ammateista edellyttää vähintään tietotekniikan perusosaamista. 

Tietokirjailija Don Tapscot väittää kuitenkin teoksessaan ”Digiosaamisen ohjelmajulistus”, 
että kaikkialla Euroopassa vallitsee kasvava kuilu sen välillä, mitä digitaalinen 
mullistus edellyttää ja mitä työvoima osaa ja tietää. Työnantajilla on jatkuvasti 
suurempia vaikeuksia löytää työntekijöitä tieteellistä ja teknistä osaamista 
vaativiin töihin. Tapscot perustaa väitteensä muun muassa London School of Economicsin 
(LSE) eurooppalaiseen tutkimukseen, jonka mukaan digiajan nuorten osaaminen 
on yllättävän heikkoa. 

Euroopan komissio ennustaa digitaalisessa agendassaan, että Euroopassa on 
vuonna 2015 jopa miljoona ICT-työpaikkaa täyttämättä, koska osaavia tekijöitä ei 
ole riittävästi. 

Haasteet näkyvät myös suomalaisessa työelämässä. Esimerkiksi Vuokko Hämäläisen 
ja Kaija Sarannon tutkimus kertoi, että terveydenhuoltoalan akateemisesti koulutetuista 
työntekijöistä 57 prosenttia arvioi tietotekniikkaosaamisensa huonoksi ja 
39 prosenttia melko huonoiksi. Viestintäyhtiö Soprano puolestaan tutki, että yli 40 
prosentti suomalaisista yritysjohtajista kokee henkilöstön digitaidot puutteellisiksi. 

Kauppakamarin keväällä 2012 tekemä kysely kertoo, että sekä suomalaiset yritysjohtajat 
että toisen asteen opiskelijat pitävät tietotekniikkataitoja erityisen tärkeinä. 
Yritysjohtajat korostivat, että tietotekniikkaosaamista tarvitaan kaikissa tehtävissä. 
Opiskelijat puolestaan uskoivat tarvitsevansa tulevassa työssään tieto- ja viestintäteknologiaan 
liittyvää osaamista, vaikka eivät välttämättä olisi olleetkaan kiinnostuneita 
tietotekniikka-ammatista. 

Etenkin perusopetuksessa on kuitenkin vaikea vastata kasvavaan tarpeeseen. 
Valtakunnallisen Opetusteknologia koulun arjessa (OPTEK) -tutkimushankkeen 
yhteydessä tehty selvitys kertoo tosin, että tietotekniikan käyttömahdollisuudet 
ovat parantuneet kouluissa. Koulujen ja alueiden väliset erot ovat silti suuret. 

Monissa kouluissa tietotekniikkaa on käytössä lähinnä tietotekniikkaluokissa, 
joiden käyttöön oppilailla on rajalliset mahdollisuudet. OPTEKin selvitys kertoo, että 
rehtorit suhtautuvat aiempaa positiivisemmin tietotekniikan merkitykseen koulun 
arjessa ja tunnistavat muutostarpeen. Toisaalta vuonna 2004 tehty perusopetuksen 
opetussuunnitelma mainitsee tietotekniikan vain ohimennen. 


===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Yleisen koulutuspolitiikan edistäminen (polku 12) ===== 

Työvoima- ja osaamistarpeen ennakointi 

Tällä hetkellä työvoima- ja osaamistarpeen ennakointia koordinoidaan valtakunnallisesti 
usean hallinnonalan yhteistyönä. Osana ennakointitoiminnan kehittämistä 
ICT-klusterin erityispiirteet tulee ottaa aikaisempaa konkreettisemmin 
huomioon. Ennakoinnin tuloksista tulee tehdä nopeasti päätöksiä, joilla koulutuksen 
sisältöä kehitetään joustavasti. Reagointikyvykkyyden toteutumiseen tarvitaan 
nykyistä toimivampi yhteistyömalli ennakoinnin, koulutuksesta päättävien 
tahojen ja koulutuksen tarjoajien välillä. Ennakointia tulee myös koordinoida valtakunnan 
tasolla, jotta osaamistarpeista muodostuu kokonaiskäsitys. 

vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen; OKM, ylijohtaja Anita Lehikoinen. 

resurssit: Olemassa olevat resurssit. 


Peruskoulujen opetussuunnitelmaan internet-ajan tarpeet

Työryhmä esittää, että peruskoulutuksen opetussuunnitelman perusteita uudistettaessa 
työssä huomioidaan aikaisempaa vahvemmin osaamisen, oppimisen ja 
ajattelun taitojen merkitys kaikessa toiminnassa ja elinikäisen oppimisen perustana. 
Lisäksi OPS-perusteissa tulisi vahvistaa asenteellisia valmiuksia, kiinnostusta 
ja motivaatiota matemaattisten aineiden ja luonnontieteiden opiskelua kohtaan. 
Entistä tärkeämpää tulevaisuuden osaamiselle on varmistaa myös perustaidot 
hyödyntää digitaalisia palveluita ja sisältöjä – myös omassa oppimisessa ja 
kaikessa toiminnassa. 

vastuutaho: Opetushallitus, opetusneuvos Irmeli Halinen. 

resurssit: Olemassa olevat resurssit.

=== kohdEnnETun kouluTuSpolITIIkan EdISTämInEn äkIllISESSä rakEnnEmuuToSTIlanTEESSa === 

ICT-alan rakennemuutos on leikannut Suomesta tähän mennessä noin 14 000 työpaikkaa 
parissa vuodessa. Noin 60 prosenttia työpaikkansa menettäneistä on sijoittunut 
uusiin työtehtäviin. Nokian ja yhteiskunnan nopeat työllistämistoimet ovat 
helpottaneet merkittävästi työttömyysongelmaa. Etenkin ICT-ammattilaisten työllistymistä 
on vauhdittanut kansainvälisten ja kotimaisten yritysten nopea reagointi 
osaavan työvoiman vapautumiseen. Kotimaisista yrityksistä OP-Pohjola perusti 
pankki- ja vakuutuspalveluita kehittävän yksikön Ouluun. Ulkomailta Suomeen ovat 
tulleet muun muassa Ericsson, Electronic Arts, Intel, Huawei ja Samsung. 

Työ- ja elinkeinoministeriö, Nokia ja muut julkisen sektorin toimijat aloittivat 
vuonna 2011 Bridge-ohjelman pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Oulussa ja 
Salossa. Ohjelma on koskenut Suomessa noin 4 500 henkilöä, joista noin 40 prosenttia 
on löytänyt uuden työn joko Nokialta tai muista yrityksistä. Opiskelemaan on lähtenyt 
noin 10 prosenttia. Monille työpaikkaansa vaihtaville on tarjottu tähän liittyviä 
muuntokoulutuksia. Lisäksi Bridgen avulla Suomeen on syntynyt yli 400 uutta yritystä. 
Tekes puolestaan on rahoittanut Innovation Mill -toimintaa, jossa on syntynyt 
Nokian ja NSN:n tuoteideoista jo noin 50 yritystä ja niihin noin 450 uutta työpaikkaa. 

Alan työntekijät ovat tähän mennessä sijoittuneet uusiin tehtäviin kohtuullisen 
hyvin. Tilanne vaikeutuu kuitenkin, koska markkinoiden ”imukyky” on heikentynyt. 
Siksi nyt on tehtävä uusia toimia, joilla estetään työttömiksi jääneiden osaamisen 
rapistuminen. Siihen työryhmä esittää yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin räätälöityä 
täsmäkoulutusta. 

===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Kohdennetun koulutuspolitiikan edistäminen (polku 13) ===== 

Räätälöidään yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin muuntokoulutus

Koulutushankintaa on tarpeen uudistaa ketterämmäksi. Spirit ICT Future on Pirkanmaalla 
toteutettava muuntokoulutushanke, jossa on mukana useita yrityksiä. 

Ohjelma tarjoaa ripeästi koulutusta mm. ICT-alalta vapautuneiden osaamisen täydentämiseksi 
uuden työnantajan edellyttämällä tavalla. Koulutuksella edistetään 
yritysten strategista uusiutumista nykyisten työntekijöiden osaamista täydentämällä. 
Tampereen toimintamalli monistetaan muille paikkakunnille. 

vastuutaho: Paikalliset ELY-keskukset pääkaupunkiseudulla, Oulussa ja Salossa. 


Täydennyskoulutusta korkeakouluihin

Käynnistetään pikaisesti selvitys korkeakoulujen mahdollisuuksista ja esteistä tarjota 
täydennyskoulutusta tai eri aloille kehitettäviä uusia korkeakoulujen erikoistumiskoulutuksia 
työryhmän jo tunnistamille kasvualueille. Muun muassa oppisopimustyyppistä 
täydennyskoulutusta tulisi kehittää yhteistyössä alan yritysten 
kanssa ja suunnata koulutusta nopeasti alojen osaajien tarpeiden tyydyttämiseksi. 

vastuutaho: OKM, TEM, UNIFI ja ARENE. 


Vieraskielisten kielikoulutus vähennyskelpoiseksi

ICT-sektorin käynnissä olevan muutoksen aikana myös moni työn perässä Suomeen 
muuttanut kansainvälinen osaaja on jäänyt tai jäämässä vaille työtä. Elinkeinoelämän 
edustajien tekemissä selvityksissä kielitaidon puutteen on toistuvasti 
todettu olevan kaikkein keskeisin ulkomaisten työntekijöiden palkkaamisen este. 

Henkilökunnan koulutuksesta aiheutuvat menot ovat yritykselle vähennyskelpoisia 
eikä niille ole laissa ilmaistu yksilökohtaista ylärajaa. Koulutettavan pitää olla 
työsuhteessa ja koulutuksen tulee edistää työntekijän ammatillista osaamista, 
koska muutoin se katsotaan työntekijän osalta palkanlisäksi. Maahanmuuttajien 
kielikoulutus voi tässä suhteessa olla joissain tapauksissa tulkinnanvarainen. 
On tehtävä selkeä linjaus siitä, että äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai 
saamea puhuvien työntekijöiden ammatillinen suomen tai ruotsin kielen koulutus 
katsotaan ammatillista osaamista edistäväksi ja täten verovähennyskelpoiseksi. 

vastuutaho: VM, vero-osasto.

== 6. Rahoituskuilu on täytettävä ja investoinnit turvattava == 

<big>Aloitus- ja kasvuvaiheen yritysten rahoitustilanne on vaikeutunut merkittävästi. Samoin suurten yritysten rahoituslähteet ovat yksipuolistuneet. kasvun vauhdittamiseksi on välttämätöntä saada uutta luovien yritysten rahoitus kuntoon. Samoin riskinotto on tehtävä Suomessa mielekkäämmäksi ja houkuttelevammaksi.</big> 

Suomalaisen yritysrahoituksen ja pääomasijoituskentän alakulo on jatkunut jo 
useamman vuoden. Muun muassa Suomen Pankin ja työ- ja elinkeinoministeriön 
teettämä yritysrahoituskysely kertoo, että etenkin pienten ja keskisuurten yritysten 
rahoitustilanne on vaikeutunut merkittävästi. Rahoituslähteet ovat yksipuolistuneet 
niin, että etenkin mikroyritykset nojaavat yhä enemmän vain yhteen pankkiin. 
Samoin suuryritysten rahoitus on muuttunut yhä enemmän pankkikeskeiseksi. 
Uudet vakavaraisuusvaatimukset puolestaan ovat vähentäneet pankkien lainanantoa. 
Yksityinen omapääomaehtoinen raha on vähentynyt, koska tuotot eivät ole vastanneet 
otettuja riskejä. Vastaava ilmiö näkyy laajemminkin venture capital -toimialalla 
Euroopassa. 

Suomalainen kasvuyritysekosysteemi on viime vuosien aikana kehittynyt hyvään 
suuntaan. Internetin ja sähköisen kaupankäynnin yleistyminen, yrittäjäilmapiirin 
paraneminen, sekä kasvanut yrityshautomo- ja kiihdyttämötoiminta ovat vauhdittaneet 
yrittäjyyttä. 

Kasvun vauhdittamiseksi on välttämätöntä saada uutta liiketoimintaa ja uutta 
kasvua luovien yritysten rahoitus sekä kasvun edellytykset kuntoon yrityskoosta 
riippumatta. Julkisen ja yksityisen pääoman on tehtävä ennakkoluulotonta yhteistyötä 
tällä alueella. Tässä yhteydessä erityisesti aikaisen ja kasvuvaiheen pääomasijoitukset 
ja riskirahoitus (ns. venture capital) ovat avainasemassa 

Kaiken ydin on yksityisen, markkinaehtoisen rahoituksen liikkeelle saaminen. 
Siksi Suomessa pitää kannustaa yksityistä riskinottoa ja pääomasijoitusmarkkinoiden 
kehittymistä. Samalla elinkeino- ja työelämä kehittyy yrittäjävetoisemmaksi 
ja verkottuneemmaksi jaetun riskinoton kautta: yhä useampi ihminen toimii yhtä 
aikaa työntekijänä, yrittäjänä, omistajana tai yksityissijoittajana. Yksityinen rahoituksen 
mukana tulee yleensä myös osaamista ja verkostoja. 

Toimiakseen suomalainen yritysekosysteemi tarvitsee suurten yritysten lisäksi 
1) ”innovaatioiden kasvualustaa” eli pieniä, teknologiapainotteisia, innovatiivisia ja 
uutta työllisyyttä luovia yrityksiä, sekä 2) vahvasti tuotekehitykseen panostavia ja 
globaaliksi huippuosaajiksi tähtääviä kasvuyrityksiä. 

Kasvuyrityksiä voi syntyä startup-kentän lisäksi myös tunnistamalla ja kehittämällä 
potentiaalisia pk-yrityksiä, joilla niukka rahoitus on usein kasvun rajoite. Samoin 
spinoffit nähdään keinona synnyttää uusia yrityksiä. Käynnissä olevan ICT-alan 
rakennemuutoksen yhteydessä on pyritty kannustamaan yrityksistä eropakettien 
kautta tai yt-menettelyllä irtautuvia osaajia perustamaan uusia yrityksiä. Rahoituksen 
monipuolistaminen madaltaa etenkin henkilöstön mahdollisuuksia tarttua 
spinoff-tilaisuuksiin. 

Kasvun yritysekosysteemi [KUVA]


Rahoituksen ja tuotekehityspanosten kasvattamisen edistämiseksi työryhmä esittää 
uudenlaisia ratkaisuja, jotka on priorisoitu eri vaiheessa olevien yritysten tarpeet 
huomioiden. Startup-kentällä korostuu yksityisen rahoituksen ja pääomasijoitustoiminnan 
kehittäminen, kasvuyritysten ja vakiintuneiden suuryritysten kohdalla 
taas Suomen kilpailukyky ja houkuttelevuus tuotekehityspanosten ja immateriaalioikeuksien 
ja IPR -oikeuksien kohdemaana. 

=== EnkElIrahoITuSTa ja -oSaamISTa SIEmEn- ja kaSvuvaIhEESEEn === 

Innovatiivisten siemen- ja mikroyritysten alkutaipaleella korostuu yksityisen enkelirahoituksen 
ja yrittäjyyden merkitys. Suomalaiset noin 300 bisnesenkeliä sijoittavat 
vuosittain vain noin 10–15 miljoonaa euroa kotimaisiin yrityksiin. Ruotsin riskipääomayhdistyksen 
SVCA:n mukaan maassa on 3000–5000 bisnesenkeliä, jotka sijoittavat 
vuosittain yli 200 miljoonaa euroa. Yhdysvalloissa enkelisijoittajat investoivat 
huikeat 20 miljardia euroa vuosittain. 

Työryhmä näkeekin enkelisijoittajien merkityksen erittäin olennaisena siemenvaiheen- 
ja startup -yritysten kasvun ja rahoituksen edellytyksenä. Bisnesenkelit tuovat 
mukanaan tyypillisesti rahoituksen lisäksi kasvuasennetta, kanssayrittäjyyttä, 
osaamispääomaa ja kokemusta liiketoiminnan kehittämiseen sen kriittisessä alkuvaiheessa. 
Näin he lisäävät yrityksen onnistumisen edellytyksiä. 

Eduskunnassa loppuvuodesta hyväksytty bisnesenkeleille suunnattu kasvuyrityskannustin 
on erittäin tärkeä toimenpide kasvun ja yritysekosysteemin kehittymisen 
kannalta. Työryhmä pitää tärkeänä, että sijoituskannustin laajennetaan koskemaan 
myös yksityisessä tai perheomistuksessa olevia sijoitustoimintaa harjoittavia 
yrityksiä sekä yrityskiihdyttämöitä. Samoin määrätietoisen enkelisijoitustoimialan 
kehittämisen näkökulmasta on erittäin tärkeää tukea yksittäisten enkelisijoittajien 
kykyä hajauttaa panokset laajaan joukkoon kohdeyhtiöitä. 

Jatkoksi enkelirahoituksen kehittämisen osalta työryhmä suosittaa, että selvitetään 
yksityisten sijoitusyhtiöiden toimintaedellytysten kehittämistä. Tutkitaan mahdollisuuksia 
tehdä listaamattomien yritysten luovutusvoitto verovapaaksi, mikäli 
voitto käytetään uudelleen kasvuyhtiösijoituksiin. Näin edesautettaisiin merkittävästi 
pääoman kiertoa uusiin kasvuyrityksiin sekä kiihdyttämötoiminnan kehittymistä 
sijoitusyhtiöiksi tai ”evergreen” -mallilla toimiviksi rahoittajiksi. Evergreen 
-mallissa sijoituksista vapautuvaa pääomaa sijoitetaan eteenpäin uusiin kohdeyrityksiin, 
eikä tulouteta yhtiöstä/rahastosta. 

=== kaSvun ja kanSaInvälISTymISEn rahoITuSTa pääomaSIjoITukSIlla === 

Pääomasijoitusmarkkinoita kehittävien toimenpiteiden tavoitteena on kasvattaa 
sekä kotimaista että ulkomaista yksityistä rahoitusta siemen- ja kasvuvaiheen yrityksille. 
Tavoitteena pitää olla, että Suomeen luodaan kansainvälisesti huippuluokkaa 
olevan markkinaehtoisesti toimivan pääomasijoitustoimiala. 

Työryhmä näkee tärkeänä uutena kehitystoimenpiteenä uusien yksityisten, epäsymmetriamallilla 
toimivien siemen- ja aikaisen vaiheen pääomarahastojen syntymisen 
Suomeen. 

Tähän pyritään esimerkiksi nykyisen Vigo-yrityskiihdyttämötoiminnan jatkamisella 
ja kehittämällä niitä kohti uusien yksityisten VC-rahastotiimien muodostumista. 
Lisäksi valtion rahoitusta yritysten siemen- ja kasvuvaiheessa tulee painottaa 
entistä enemmän pääomarahastojen kautta tapahtuvaksi, suorien sijoitusten 
sijaan. 

Pääomasijoitus- eli venture capital -markkinoilla tavoite on turvata uusien Suomeen 
sijoittavien VC-rahastojen varainhankinta, rahastojen aiempaa aktiivisempi 
osallistuminen varhaisen vaiheen kehitystyöhön, yhtiöiden kasvurahoituskierrosten 
toteutuminen (A- ja B-rahoituskierros) sekä keskittyminen yritysten kansainvälistymiseen. 
Painopiste tulisi olla myös tehokkaammassa hankevirran markkinoinnissa 
kansainvälisille sijoittajille ja kansainvälisten sijoituskierrosten toteuttamisessa. 
Tämän vauhdittamiseksi työryhmä esittää uuden ”Kasvurahastojen Rahaston”-tyyppisen 
mallin perustamista riittävän laajana. 

Alku- ja kasvuvaiheen rahoitusmallit olisi mielekästä yhdistää yhden public-private-
mallin alle. 

===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten tarpeita(polku 14, kriittinen) ===== 

Käynnistetään rahoitusohjelma alku- ja kasvuvaiheen yrityksille

Työryhmä ehdottaa valtion ja yksityisten rahoittajien yhteistyössä rakennettua 
kokonaisvaltaista rahoitusohjelmaa, joka tähtää sekä alkuvaiheen että kasvuvaiheen 
yritysten rahoitustilanteen parantamiseen. Riittävän kokoinen rahoitus 
edellyttää 60–100 miljoonan euron vuosittaista panostusta, jossa valtio vastaa 
40 prosentista ja yksityiset sijoittajat 60 prosentista. Näistä rahoitusohjelman 
varoista 40 prosenttia suuntautuu siemen- ja aikaisen vaiheen rahoitukseen ja 
60 prosenttia kasvuyritysten rahoittamiseen. 


Kehitetään siemen- ja aikaisen vaiheen pääomasijoitusmarkkinoita

Kokonaisohjelman osana perustetaan Suomeen eri profiileilla ja toimialoilla toimivia 
public-private-rahastoja edellä mainitussa suhteessa. Julkinen toimija huolehtii 
sijoituksen pitkäjänteisyydestä ja riittävistä hallinnointiyhtiön kannusteista. 
Rahaston tulee tehdä sijoitukset markkinaehtoisesti. Rahastot toimivat 
epäsymmetria-periaatteella niin, että valtio tyytyy yksityissijoittajia pienempään 
voittoon. Epäsymmetria-mallissa tulee ottaa huomioon EU:n valtiotukisäännöt. 
Tekesin riittävä resurssointi rahastosijoituksille on tärkeää. 

Vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen/Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. 

Tarvittavat resurssit: 10–16 miljoonaa euroa vuodessa julkista pääomaa. 


Kehitetään kasvuvaiheen pääomasijoitusmarkkinoita

Voidaan toteuttaa esimerkiksi perustamalla ns. Kasvurahastojen Rahasto II. 
Toteutetaan se riittävän laajana, jotta public-private -kokonaispanostus on 40–60 
miljoonaa euroa vuosittain puhtaasti kasvurahoituspainotteisille VC-rahastosijoituksille. 
Rahaston tulee tehdä sijoitukset markkinaehtoisesti ja sijoitukset pitäisi 
olla luokiteltavissa yksityiseksi pääomaksi. Teollisuussijoituksen riittävä resurssointi 
rahastosijoituksille on tärkeää. 

Vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen, Teollisuussijoitus, toimitusjohtaja 
Juha Marjosola. 

Tarvittavat resurssit: 14–24 miljoonaa euroa vuodessa julkista pääomaa.

=== kaSvuInvESToInTEIhIn TarvITTavan laInarahoITukSEn SaaTavuudEn varmISTamInEn === 

Yritykset tarvitsevat kasvuvaiheessa investointeihinsa ja käyttöpääomaa varten lainarahoitusta. 
Nykyisellään Finnvera voi myöntää sekä lainarahoitusta että takauksia 
pankkien myöntämille lainoille. Rakennemuutostilanteen vuoksi Finnveran 
rahoitusedellytyksiä on työ- ja elinkeinoministeriön päätöksillä laajennettu. 

Useista rahoitusmarkkinoiden kehityksen rakenteellisista syistä ja suhdannekehityksen 
vuoksi pankkien lainarahoitus pk-yrityksille on viime aikoina merkittävästi 
tiukentunut, vaikka valtion osallistumisedellytyksiä on vahvistettu. 

===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (polku 15A) ===== 

Otetaan käyttöön pk-yritysten joukkovelkakirjalainat. Kasvavien yritysten lainarahoituksen 
saatavuuden varmistamiseksi työryhmä esittää, että Finnvera käynnistää 
uuden pk-yritysten joukkovelkakirjalaina-järjestelmän. Järjestelmä voidaan 
kehittää 2000-luvun alussa käytössä olleen Finnveran pk-yritysten jvk-järjestelmän 
pohjalta. Nykyisessä rahoitusmarkkinoiden tilanteessa joukkovelkakirjalaina 
monipuolistaisi lainainstrumenttien ja rahoittajien syndikointia ja riskinjakoa. 
Menettely parantaisi siten myös pankkien lainarahoituksen myöntämisen 
edellytyksiä. 

vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. 

=== InnovaaTIoBokSIlla SIjoITukSET ja TuoTEkEhITySpanoSTukSET SuomEEn === 

Hallituksen esittämä t&k-menojen lisävähennys yritysverotuksessa tähtää tutkimuksen 
ja kehittämisen tekemiseen nimenomaan Suomessa. Näiden panostusten 
täysimääräiseksi hyödyntämiseksi pitää myös varmistaa, että kehitystyön tuloksena 
syntyneiden innovaatioiden omistus pysyy Suomessa. 

Aineettomat oikeudet siirtyvät helposti maasta toiseen, koska niiden omistusmaan 
vaihtaminen on yksinkertaista. Innovaatioiden verokannustin, ns. innovaatioboksi, 
pyrkii vaikuttamaan siihen, että yritys pitää tai siirtää aineettomat oikeutensa 
kyseiseen maahan. Innovaatioista saatava tulo verotetaan normaalia yhteisöveroa 
alhaisemmalla verokannalla. 

Innovaatioboksi tukisi merkittävällä tavalla suomalaisten yritysten kilpailukykyä 
innovaatiointensiivisillä aloilla ja loisi paremmat mahdollisuudet houkutella jopa 
aivan uutta tutkimus-, tuotekehitys- ja muuta liiketoimintaa ja verotuloja Suomeen. 

Monissa Euroopan maissa on käytössä erilaisia innovaatioboksin muotoja (UK, 
Hollanti, Luxemburg, Ranska, Belgia, Unkari, Espanja). Sen vuoksi useat suomalaiset 
yritykset selvittävät parhaillaan, missä kannattaa pitää aineettomien oikeuksien 
omistus ja mistä niistä saatava taloudellinen hyöty on suurin. 

Työryhmä pitää erittäin tärkeänä, että Suomeen luodaan nopeasti kansainvälisesti 
kilpailukykyinen innovaatioboksi. Innovaatioboksin on katettava erilaiset 
aineettomat oikeudet mahdollisimman laajasti, jotta kannustimen vaikuttavuus olisi 
riittävä pitämään ja houkuttelemaan aineettomia oikeuksia Suomeen sekä tehokkaasti 
kannustamaan yrityksiä kaupallistamaan keksinnöt. Innovaatioboksin tulee 
hyödyttää sekä isoja että pienempiä yrityksiä, jotta veturiyrityksinä toimivat isommat 
yritykset eivät siirtäisi innovaatiopanostuksiaan ulkomaille ja vetäisi siten 
mukanaan myös pienempiä kasvuyrityksiä. Näin turvataan myös nopeimpien kasvuyritysten 
pysyminen Suomessa mahdollisissa yrityskauppa ja kansainvälisissä 
sijoituskierrostilanteissa (esimerkiksi SuperCell / Rovio). 


===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodelle 2013: Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (polku 15B) ===== 

Luodaan innovaatioille verokannustin

Luodaan Suomeen innovaatioiden verokannustin (innovaatioboksi), jonka 
mukaan innovaatioista saatava tulo verotetaan normaalia yhteisöveroa merkit
tävästi alhaisemmalla verokannalla (8-12%). 

Alhaisemman verokannan piiriin kuuluvat tulot kaikista keskeisistä aineetto
mista oikeuksista (patentit, tavaramerkit, ohjelmistojen ja muiden luovien teos
ten tekijänoikeudet). 

Innovaatioboksin tulee hyödyttää yhtäläisesti niin isoja kuin pienempiäkin yrityksiä (ei euromääräistä rajaa). 

vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. 


Tarvittavat resurssit: Staattiset verovaikutukset yli 200 miljoonaa euroa. 
Dynaamiset verovaikutukset tulee arvioida. 

Toteutetaan hallituksen esitys tutkimuksen ja kehityksen kolmen vuoden lisävähennyksestä. 
Lisäksi työryhmä ehdottaa vähennyksen muuttamista pysyväksi. 

Vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela.

== 7. Uusilla toimintatavoilla innovaatioita == 

Uudet innovaatiot vaativat digitaalisessa maailmassa toimintatapoja, joissa korostuvat nopeus, yhteistyö ja kokeileva asenne. Samoja ominaisuuksia vaaditaan äkillisen rakennemuutoksen hoitamisessa. 

Kilpailukyky edellyttää digitaalisessa maailmassa uudenlaisia toimintamalleja 
sekä yrityksissä että julkisella sektorilla. Uudet toimintatavat ovat välttämättömiä 
siksi, että innovaatioiden pitää syntyä entistä nopeammin ja niiden tekemiseen tarvitaan 
entistä enemmän useiden toimijoiden verkostoja. 

Nopean oppimisen vaateen kuvaa erinomaisesti IMD:n professori Peter Lorange 
artikkelissaan ”Ultra-rapid Management Processes”. 

”Vaaditaan johtamismalleja, jotka mahdollistavat uusien liiketoimintojen tuomisen 
markkinoille ensimmäisenä sekä parhaimpien ideoiden ultranopean levittämisen 
maailmalle”. 

Verkostojen voimasta puolestaan kirjoitetaan osuvasti muun muassa Sitran julkaisussa 
”Suuri siirtymä”: ”T&k-toiminnan globaalisaation hyödyntäminen edellyttää 
siirtymistä hajautettuun organisaatiomalliin, jossa innovaatioprosessi tapahtuu 
yhteistyössä eri yksiköiden, partnereiden, tutkimuslaitosten ja asiakkaiden kanssa”. 

Verkostomainen ja nopea toiminta vaatii uudenlaista ajattelua organisaatioiden 
johtamisessa. Johtamismallit ovat kehittyneet pitkälti 1900-luvun teollisuudessa, 
mikä aiheuttaa haasteita 2000-luvun digitaalisessa maailmassa. Professori CG. Prahalad 
kirjoittaakin johtamisen muuttuvan tällä vuosisadalla monella tavalla. ”Johtamista 
hallinneet ajatuksemme täytyy arvioida uudestaan muun muassa vallan, 
rakenteiden, hierarkian, kontrollin, koordinaation, omistamisen ja kannustimien 
osalta”. 

Verkostoitumisen ja nopeuden vaade osuu ensimmäisenä kansainvälisessä kilpailussa 
oleviin yrityksiin. Sama vaatimus koskee kuitenkin koko yhteiskuntaa 
kolmesta syystä. Yritykset eivät pysty uudenlaiseen toimintatapaan, jos koko muu 
yhteiskunta toimii vanhoilla malleilla. Lisäksi julkinen sektori on usein keskeinen 
kumppani verkostoissa, joissa kehitetään uusia asioita. Samoin on tärkeää oivaltaa, 
että uudet toimintamallit tuovat tehoa myös julkiselle sektorille ja parantavat julkisia 
palveluita. 

World Economic Forumin The Global Information Report korostaa, että elämme 
hyperverkottuneessa maailmassa, jossa kansalaisten, yritysten ja valtion suhteet 
muotoutuvat uudella tavalla. ”Se tuo uusia mahdollisuuksia lisätä tuottavuutta ja 
hyvinvointia synnyttämällä uusia tuotteita ja palveluita sekä parantamalla tapaa, 
jolla julkiset palvelut tuotetaan.” 

Samalla on toki syytä muistaa WEF:n varoitus, että hyperverkottuneisuus synnyttää 
uusia haasteita kuten tietoturvan murtuminen, verkkorikollisuus ja uhat yksilöiden 
tietosuojalle. 

ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut edellä kuvattuja tarpeita kehittää nopeutta 
ja verkostomaisia toimintamalleja sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Lukemattomissa 
työryhmän käymissä keskusteluissa on noussut esiin samankaltaisia 
kokemuksia siitä, kuinka eri toimijat työskentelevät siiloissa, joiden ylittäminen on 
syystä tai toisesta vaikeaa. Yritysten ja julkisen sektorin keskustelu on usein mutkikasta 
ja yhteistyö eri toimialojen välillä on ohutta. 

Nopeus, yhteistyö ja kokeileva asenne ovat tärkeitä myös silloin, kun ratkotaan 
äkillisen rakennemuutoksen aiheuttamia ongelmia. Tarvitaan ennakkoluulottomia 
ratkaisuja, joissa julkinen ja yksityinen sektori tekevät yhteistyötä. Uusia ratkaisumalleja 
täytyy kokeilla, koska ei ole olemassa patenttiratkaisuja, joilla ongelmat 
voisi takuuvarmasti korjata. 

ICT 2015 -työryhmä tekee ehdotuksia, jotka tähtäävät 

• innovatiivisuuteen julkisten palveluiden kehittämisessä, 
• erilaisten osaamisten kohtaamiseen ja uudenlaisten ekosysteemien syntymiseen, 
• yritysten palveluviidakon purkamiseen ja lainsäädännön yksinkertaistamiseen sekä 
• toiminnan nopeuttamiseen niin, että asioita samalla kehitetään pitkäjänteisesti. 

=== julkISET palvEluT EdElläkävIjöIkSI === 

Julkisella sektorilla on merkittävä tarve tehostaa ja parantaa palveluitaan digitaalisilla 
ratkaisuilla. Tarvetta tehokkuuteen lisää julkisen sektorin velan kasvu ja huoltosuhteen 
heikkeneminen. Palvelujen parantaminen puolestaan on tärkeää, koska 
sähköiseen maailmaan kasvaneet kansalaiset odottavat saavansa yhä enemmän palvelua 
verkossa. Yritykset taas voivat saada merkittäviä säästöjä, jos niiden tarvitsemat 
julkiset palvelut ovat automatisoituja. 

Työryhmä näkee, että uusia julkisia palveluita tulisi kehittää ennakkoluulottomasti 
julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöllä. Julkiset palveluhankinnat voivat 
toimia osaltaan uusien innovaatioiden veturina tilanteissa, joissa uutta teknologiaa 
voidaan yhdistää palveluun. 

Tästä erinomaisena esimerkkinä on verohallinnon jos usean vuoden yli jatkunut 
johdonmukainen palvelukehitys. Työ lähti liikkeelle työprosessin uudelleenmäärittelystä 
ja systeemisen muutoksen tarpeen ymmärtämisestä. Case Vero. 

Uusien palveluiden kehittämisessä pilotit ovat tärkeä toimintamalli, jossa yhdistyvät 
nopea toiminnan käynnistäminen ja riskin rajaus. Pilottien avulla asiakas ja toimittaja 
voivat luoda täysin uusia palveluita ja prosesseja, joita muut eivät ole vielä testanneet. 

Kokeilukulttuurin hyödyt voivat olla suuret. Julkinen sektori saa innovatiivisia 
ratkaisuja, jotka tehostavat ja parantavat palvelua. Yritykset puolestaan saavat referenssejä, 
jotka ovat ensiarvoisen tärkeitä etenkin vientimarkkinoilla. 

Alla ovat keskeiset julkisen sektorin ominaispiirteet, joita digitaalisessa maailmassa 
tarvitaan. 

• Nopea palvelu. Tehokas julkinen sektori palvelee asiakaslähtöisemmin sekä 
kansalaisia että yrityksiä. 

• älykäs asiakas. Kilpailukykyinen julkinen sektori on myös älykäs asiakas 
yksityiselle sektorille. 

• Ennakkoluuloton kokeilija. Julkinen sektori kokeilee rohkeasti uusia ratkaisuja. 
Pilotit ovat kokeiluväline, joilla voidaan toimia nopeasti ja pitää riskit 
kohtuullisina. 

•kilpailun edistäjä. Kilpailukykyinen julkinen sektori lisää kilpailua kotimarkkinoilla. 

• Tehokkaiden rakenteiden luoja. Julkinen hallinto tukee yhteisiä rakenteita, 
jotka mahdollistavat joustavat toimintamallit. 

===== Case Sähköistä verotusta ===== 

Verottaja on edennyt jo vuosien ajan systemaattisesti kohti automatisoitua palvelua, jossa sekä verovelvollisten että verottajan omat toiminnot on sähköistetty mahdollisimman pitkälle.  

Kehitystyö on helpottanut sekä asiakkaan että verohallituksen työtä. Tämä on edellyttänyt, että verottaja on miettinyt kaikki omat prosessinsa uusiksi. Siksi verottaja on edennyt kehityspolulla askeleittain niin, että ensimmäiset askeleet otettiin jo 1990-luvulla. Silloin alkoi kokeilu veroehdotusten tekemisestä valikoiduille asiakkaille.  

Monien askeleiden jälkeen kaikki kansalaiset alkoivat saada veroehdotuksen, joiden täydentäminen piti kuitenkin tehdä paperilla. Nyt noin 5,5 miljoonaa asiakasta saa esitäytetyn veroehdotuksen. Täydennettävää on noin 1,5 miljoonalla verotettavalla, joista kolmasosa tekee täydennykset sähköisesti.  

Digitalisointi ei ole johtanut henkilöstön irtisanomisiin, mutta henkilöstömäärä on vähentynyt luonnollisen poistuman kautta. Samaan aikaan monien tehtävät ovat muuttuneet entistä enemmän asiantuntijatehtäviksi. Asiakkaille tämä on tiennyt laadukkaampia ja nopeampia neuvontapalveluita.  

Kehitysmahdollisuuksia on edelleen paljon. Esimerkiksi verotilijärjestelmä mahdollistaisi sen, että verovelvollinen voisi kuitata verovelkoja ja –saamisia keskenään. Tämä yksinkertaistaisi rahaliikennettä veronmaksajan ja valtion välillä ja säästäisi kaikkien aikaa ja rahaa. 


===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Julkiset palvelut edelläkävijöiksi (polku 16) ===== 

Luodaan esikaupallisten pilottien malli julkiselle sektorille

Kehitetään esikaupallisen vaiheen toimintamalli, jossa esimerkiksi kunta esittää 
yrityksille ongelman, johon yritykset etsivät uuden ratkaisun. Sen jälkeen kunnan 
haasteet parhaiten ratkaiseva yritys voi jalostaa ratkaisun edelleen tuotteeksi, 
jota päästään kokeilemaan. Pilotin kautta luodaan malli, joka monistetaan ja levitetään 
julkisen sektorin organisaatioiden käyttöön sekä pidetään huoli palveluiden 
ylläpidosta ja jatkokehittämisestä. 

Esikaupallisella hankinnalla voidaan edistää uusien markkinoiden syntymistä 
ja yritys saa samalla kaupallisen referenssin, mikä auttaa kasvu-ja 
vientiponnisteluissa. 

Toimeenpano: VM, ICT-johtaja Timo Valli; Kuntaliitto, toimitusjohtaja Kari-Pekka 
Mäki-Lohiluoma. 

Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. 


Karsitaan pk-yrityksiä syrjiviä ehtoja julkisista hankinnoista 

Suomalaisia ohjelmistoyrityksiä syrjivä sääntely liittyy etenkin Hanselin koordinoimiin 
julkisiin kilpailutuksiin. Etenkin referenssivaatimukset kilpailutuksissa 
sulkevat usein ulos suomalaiset, pienet ohjelmistoyritykset. Tämä karsii vaihtoehtoja, 
tukee asemansa saavuttaneiden suurten yritysten asemaa ja rajoittaa kasvuyrittäjyyttä. 
Työryhmä ehdottaa, että julkisen hankinnan ehtoja muokataan niin, 
että ne avaavat ovia uusille innovaatioille. 

vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. 


perustetaan kansalaisen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiskeskus

ICT-2015 työryhmän ehdotuksesta on vuoden 2012 viimeisessä lisätalousarviossa 
myönnetty rahoitus kansalaisen SOTE-palvelujen kehittämiskeskuksen 
perustamista koskevan selvityksen laatimiseksi. 

Selvityksen perusteella tehdään esitys keskuksen perustamisesta vuonna 
2014. Perustettava keskus toimisi palvelujen järjestäjien, ammattilaisten, asiakkaiden 
ja ICT-toimittajien yhteistyön, asiakaslähtöisen palvelumuotoilun foorumina 
ja yhteisten toimintamallien kehittäjäyhteisönä. Hyödynnetään toiminnassa 
VTT:n osaamista ja toimintaa Sote-palveluiden konseptoinnissa ja mallinnuksessa 
(tutkimusjohtaja Tatu Koljonen). 

vastuutaho: STM/neuvotteleva virkamies Hannu Hämäläinen, VM/ICT-johtaja 
Timo Valli ja TEM 

Tarvitavat resurssit: Myönnetty vuoden 2012 viimeisessä lisäbudjetissa 
200 000 euroa perustamista koskevan selvityksen laatimiseen, vuodesta 2014 
alkaen varaus selvityksen perusteella budjettiin. 

=== TörmäyTTämISEn ja EkoSySTEEmIEn EdISTämInEn === 

Uusien innovaatioiden syntyminen edellyttää, että erilaiset osaamiset kohtaavat 
nykyistä paremmin monella tasolla. Siksi Suomeen tulee kehittää toimintamalleja, 
jotka vauhdittavat yhteistyötä sekä vuorovaikutusta niin toimialojen sisällä että eri 
toimialojen välillä. 

Esimerkiksi strategiset huippuosaamiskeskittymät Shokit ovat monien arvioiden 
mukaan onnistuneet hyvin toimialojen sisäisessä törmäyttämisessä, mutta toimialarajat 
ylittävissä kohtaamisissa ja kansainvälisessä yhteistyössä monet näkevät 
kehittämistä. 

Lukuisissa työryhmän käymissä lähetekeskusteluissa on korostunut ekosysteemien 
luomisen ja osaamisen ristiinpölytyksen merkitys.Ekosysteemejä tarvitaan, 
koska kaikki suurimmat globaalit haasteet edellyttävät systeemisiä ratkaisuja. Esimerkiksi 
terveydenhuollon haasteisiin vastaaminen voi onnistua vain, jos on olemassa 
arkkitehtuuri, johon kaikkien yksityisten ja julkisten toimijoiden ratkaisut kytkeytyvät. 
Tässä on pienellä maalla aivan erityinen etu, jota pitäisi pystyä hyödyntämään. 

Teknologisten välineiden ja ratkaisujen puute ei ole enää perimmäinen este. 
Hidasteet ja esteet ovat organisaatioissa, vanhoissa toimintatavoissa ja prosesseissa 
sekä viime kädessä asenteissa. Jotta niitä voidaan muuttaa, tarvitaan uusia tapoja 
tehdä työtä sekä työtapoja palvelevaa teknologiaa. Lisäksi tarvitaan ekosysteemejä, 
joissa toimintaympäristö viritetään teknologian kehittämistä ja hyödyntämistä silmälläpitäen 
optimaaliseksi. 

Ekosysteemiin kuuluu monia elementtejä: tutkimus- ja kehitysresursseja, monialaista 
osaamista ja riskien oton kyvykkyyttä. Samoin tarvitaan sekä yksityistä että 
julkista kysyntää innovatiivisille uusille tuotteille ja palveluille. Tarvitaan myös laadukasta 
regulaatiota ja innovaatioita edistäviä standardeja. Se vaatii myös saumatonta 
yhteistyötä yksityisen ja julkisen sektorin kesken. 

Globaalissa toimintaympäristössä kansallisten, alueellisten ja paikallisten ekosysteemin 
osien täytyy olla kyvykkäitä kytkeytymään kansainvälisiin verkostoihin. Siihen 
on mahdollista päästä vain sitä kautta, että ekosysteemin laatu ja sen ympärille 
rakentuva relevantti osaaminen ovat maailman huippua. 

Törmäyttäminen voi tapahtua ympäristöissä, joissa kohtaamiset ovat luonnollisia. 
Siksi kohtaamisia tapahtuu luontevasti esimerkiksi alueiden sisällä tai toimialaverkostoissa. 
Digitaalisten palveluiden kehittyminen edellyttää, että ICT-alan osaajat 
ovat aktiivisessa vuorovaikutuksessa esimerkiksi konepajateollisuuden ammattilaisten 
kanssa. 

Alueellisista törmäytyskanavista hyviä esimerkkejä ovat Tampereen Uusi Tehdas, 
Oulun Yritystakomo ja useilta paikkakunnilta löytyvät Tampereen mallin mukaiset 
Protomo-yrityskiihdyttämöt. Strategiset huippuosaamiskeskittymät Shokit puolestaan 
ovat esimerkkejä toimialaverkostoista, joissa saman alan yritykset kehittävät 
yhdessä teknologiaa, jota useammat yritykset voivat hyödyntää. 

Nokia-klusterista työttömäksi jäävien osaamisen yhdistäminen puolestaan tarvitsee 
akuutteja ratkaisuja, joissa hyödynnetään ekosysteemin ja törmäyttämisen 
malleja. 

===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Törmäytys ja verkostohankkeet (polku 17) ===== 

Alueelliset verkostohankkeet

Työ- ja elinkeinoministeriön valmisteleman Innovatiiviset-ohjelman (INKA) tavoitteena 
on vahvistaa kansanvälisesti vetovoimaisten innovaatiokeskittymien syntymistä 
Suomeen. Ohjelman painopiste on suurilla kaupunkiseuduilla, jotka haastetaan 
luomaan uudenlaisia osaamiseen pohjautuvia liiketoiminnan kehitysympäristöjä 
ja edelläkävijämarkkinoita. 

Tuetaan alueellisten osaamiskeskittymien syntyä. Kannustetaan alueita rakentamaan 
nykyisten toimijoiden ympärille osaamiskeskittymiä, joissa osapuolet vahvistavat 
toistensa osaamista. Tuetaan alueellista kilpailukyvyn kehittymistä osaamisohjelmilla, 
joiden tavoitteena on synnyttää uutta kansainvälisesti menestyvää 
toimintaa. 

Pilottina avointen järjestelmien osaamiskeskittymän kehittäminen. Kehitetään 
digitaalisen osaamisen keskittymää toteuttamalla osaamisohjelmia muun muassa 
kokonaisarkkitehtuurien, suurten järjestelmien hallinnan ja avoimien skaalautuvien 
palvelujärjestelmien alalla. Suunnataan hankeportfolio tukemaan kansallisen 
infrastruktuurin muutosta ja julkishallinnon ja avoimia terveydenhuoltoalan 
järjestelmäkehityshankkeita. 

Tavoitteena on luoda verkostot uuden kansallisen veturi-ilmiön muodostamiseksi 
ja vaihtoehdoksi suuryrityksille mm. julkishallinnon palvelukehityshankkeissa. 
Toteutetaan osaamisohjelmat muutamille valikoiduille erityisosaamisalueille, 
jotka edesauttavat kokonaisratkaisujen toteuttamista: 

• Kokonaisarkkitehtuuriratkaisut ja -strategiat, palveluliiketoiminnan ja teknisten ratkaisujen yhteissuunnittelu 

• Suurten järjestelmien tekninen hallinta, optimointi ja toteutus 

• Avoimet ja skaalautuvat palvelujärjestelmä-, tietoturva- ja informaationhallinnan kehitysmallit sekä käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta 

Toteutetaan seuraavan neljän vuoden aikana avausprojektin sisällä mahdollisesti 
osana tulevaa INKA-ohjelmaa. 

vastuutaho: BusinessOulu, johtaja Juha Ala-Mursula, STM/neuvotteleva virkamies 
Hannu Hämäläinen. 

Tarvittavat resurssit: Kaksi miljoonaa euroa vuodessa 2013–2017. 


Toimialakohtaiset törmäytykset


Selvitetään edellytykset uusien digitaalisten ekosysteemien rakentamiseen

Sähköinen terveysteknologia ja älykkäät vanhuuspalvelut ovat suuria kasvumahdollisuuksia 
ikärakenteen muuttumisen vuoksi. Selvitetään vuoden 2013 aikana, 
löytyykö näiden aihealueiden ympärille yritysten (esim. Mawell Oy) ja tutkimuslaitosten 
muodostama joukko, joilla olisi kiinnostusta tehdä näistä laajempi kehitysohjelma. 
Yhtenä mahdollisena kohteena on Salo, jossa on jo käynnistetty hyvinvointiteknologian 
(erityisesti vanhuspalvelut) kehitysympäristön rakentaminen. 

vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. 


Digitaalisen koulutusliiketoiminnan kehittäminen

Koulutusliiketoiminnan ja ICT-sektorin törmäyttämöitä pilotoidaan Jyväskylässä, 
Tampereella ja Oulussa. Lisäksi Turun yliopistolla, Salon kaupungilla ja paikallisilla 
yrityksillä on alan kehityshanke Näistä kaupungeista löytyy valmiita tuotteita, 
palveluratkaisuja ja sisältöjä molemmilla sektoreilla joiden yhteistyömahdollisuuksia 
ei ole hyödynnetty. 

Törmäyttämisellä on tarkoitus hakea uusia palveluratkaisuja ja nopeita tuloksia. 
Tavoitteena on tuoda ICT-ja EDU-sektorit yhteen uudella tavalla, olemassa olevia 
rakenteita tehokkaammin ja innovatiivisemmin hyödyntäen. Tällöin saavutettavien, 
alueellisten hyvien käytänteiden pohjalta voidaan rakentaa laajemmin 
sovellettavia malleja koko maahan. Törmäyttämö luo ihmisten, ideoiden ja liiketoimintamahdollisuuksien 
yllättäviä kohtaamisia yli toimialojen ja alueiden rajojen. 
Uudenlaisen yhteistyön tavoitteena on luoda kansainvälistä liiketoimintaa. 
Viennin tueksi luodaan uudet tehokkaat toimintamallit. 

vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. 

resurssit: 1 miljoona euroa/vuosi. 


Suomen kauppakamareiden digitalisaatiohanke

Tavoitteena on kertoa etenkin pk-yrityksille, miten informaatioteknologian uusia 
mahdollisuuksia voi parhaiten hyödyntää. Hanke esittelee informaatioteknologian 
mahdollistamia uusia toimintatapoja sekä askeleita, joiden avulla uusiin teknisiin 
ratkaisuihin ja toimintamalleihin kannattaa siirtyä. Samoin kiinnitetään huomiota 
digitalisaation haasteisiin kuten tietoturvaan ja itsensä johtamiseen digitaalisessa 
ympäristössä. Hankkeen aikana on tilaisuuksia yhdeksäntoista kauppakamarin 
alueella sekä valtakunnallinen tilaisuus Helsingissä. Tavoite on digitalisaatiokehityksen 
nopeuttaminen. Kohderyhminä ovat etupäässä suomalaiset pk-yritykset, 
kunnat ja muut paikalliset toimijat. 

vastuutaho: Keskuskauppakamari, Senior Advisor Ilkka Lakaniemi 


Sähköinen treffipalvelu ICT-osaajien ja asiakkaiden välille

Teknologiateollisuus ry:n johdolla tehdään verkkopalvelu, jonka pääteemana 
on yritysten uudistuminen. Sivusto on suunnattu etenkin pk-yrityksille, joilla on 
nopea tarve uudistua kansainvälisen kilpailun paineessa. Sivustolle rakennetaan 
osio, jonka kautta digitaalisista palveluista kiinnostuneet yritykset voivat löytää 
oikeanlaista ICT-osaamista juuri omaan tarpeeseensa. Sivustolla myös herätetään 
yrityksiä digitaalisten palveluiden mahdollisuuksista case-esimerkkien kautta. 

vastuutaho: Teknologiateollisuus, johtaja Jukka Viitasaari. 

Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. 

GreenICT” ja älykkäät kaupunkiympäristöt

Tavoitteena on koota suomalaisen energia- ja ympäristöalan sekä ICT-alan huippuosaaminen 
(ml. start-up- ja kasvuyritykset) tukemaan laaja-alaisesti kolmen 
kaupunkialueen suunnittelua ja kehitystä sekä yritystoiminnan kasvua. Toimenpide 
toteutetaan kolmen vuoden aikana. 

vastuutaho: toimialajohtaja Reijo Kangas, Tekes. 

Tarvittavat resurssit: 2 milj. euroa, myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa. 

===== Rakennemuutostilanteiden törmäytykset – akuutit ratkaisut Nokia-klusterin ongelmiin (polku 18) ===== 

Tuotteistetaan vapautunut ICT-osaaminen vientikelpoiseksi

Monissa maissa on pula ICT-osaajista, joita Suomessa puolestaan on jäänyt työttömiksi 
rakennemuutoksen takia. Suomalaisten heikkoutena on tuote- ja palveluosaamisen 
tuotteistamisen ja markkinoille vieminen. Tästä käytännön esimerkkinä 
toimii ICT 2015 -työryhmän työn osana Saksassa ja Sveitsissä tehty 
markkina-analyysi, jonka mukaan suomalaisen ICT -osaamisen tuotteistaminen 
Saksan ja Sveitsin markkinoille tarjoaa välittömiä liiketoimintamahdollisuuksia 
suomalaisyrityksille. 

Työryhmä ehdottaa pilottitoimenpiteitä, jotka parantavat yritysten kykyä luoda 
globaalisti myytäviä tuote- ja palvelukonsepteja: 

• muuntokoulutusta mobiiliosaajille. Yhteiskunnan ja yritysten yhdessä tukema globaalin tuotemarkkinoinnin muuntokoulutus- ja projektityösopimusohjelma, joka tarjoaa alan osaajille nopean siirtymisen matkapuhelimista uusille toimialoille sekä yrityksille kokenutta ja ammattitaitoista työvoimaa. Erityisenä fokusalueena pilottivaiheessa Tampereen ja Oulun ICT-osaajat. 

• “Ensiasiakkuudesta moniasiakkuuteen”- rahoitusmalli. Uudet rahoitusmallit tukemaan tuotteiden ja palveluiden myyntiä useille asiakkaille ja markkinoille samanaikaisesti (nyt pk-yritykset keskittyvät usein yhteen isoon asiakkaaseen 
kotimaassa ja putoavat tyhjän päälle alihankintaverkon purkautuessa). Mallina Vision+, joka ei sijoita omistusosuuteen yrityksessä vaan sen tuotteiden ja palveluiden myyntiin (tuotto provisiona tuotteiden ja palveluiden myynnistä). Osa tässä raportissa ehdotetun alku- ja kasvuvaiheen yrityksille suunnatun rahoitusohjelman (polku 14) resursseista tulisi suunnata 
Vision+ -mallisiin rahastoihin. Myös osa vastikkeettomista julkisista yritystuista pitäisi kohdistaa tähän tarkoitukseen (esim. Tekesiin luodaan uusi ”Globaali tuotteistusosaaminen” -ohjelma). Pilottivaiheessa uusi rahoitusmalli 
kehitetään ja otetaan koekäyttöön suomalaisen ICT-osaamisen viennissä Saksan ja Sveitsin markkinoille. 

• “Suomi projektitoimisto” asiakasklusterissa Perustetaan Suomi Projektitoimisto Saksan koneenrakennusklusteriin 
ja Sveitsin terveys- ja hyvinvointiklusteriin. Projektitoimistot syntyvät alhaalta ylöspäin kohdemarkkinoilla asuvien, paikalliset liiketoimintamahdollisuudet tuntevien asiantuntijoiden sekä kotimaisten alueellisten elinkeinoyhtiöiden, yritysten ja yliopistojen yhteistyönä. Projektitoimistot tarjoavat suomalaisyrityksille toimipisteen lähellä asiakasta ja mahdollistavat alihankinta- ja liiketoiminnan kehitysprojektit asiakkaan toimitilojen läheisyydessä. Näillä markkinoilla fyysinen läsnäolo on erityisen tärkeää, sillä paikalliset yritykset pitävät alihankintaverkostonsa lähellä. Projektitoimisto toimii ”sillanpääasemana” suomalaisyritysten myynti- ja tuotekehityshenkilöiden lyhyt- tai pitkäaikaiselle työskentelylle kohdemarkkinoilla. Uudenlaiset projektitoimistot Saksan koneenrakennusklusterissa ja Sveitsin terveys- ja hyvinvointiklusterissa kohdistuvat suomalaisyritysten tarpeisiin, joita julkiset ja yksityiset viennin edistämisorganisaatiot eivät pysty täyttämään maantieteellisen läsnäolon, paikallisten markkinoiden syvätuntemuksen ja toiminnan joustavuuden osalta. 

vastuutaho: TEM, johtaja Anssi Paasivirta kehittää konseptia edelleen nyt tehdyn selvityksen pohjalta.
 
Tarvittavat resurssit: 1,5 miljoonaa euroa/vuosi. 


Kaato – kansainväliset yritykset Suomeen

Vuoden 2012 lisätalousarviossa on myönnetty rahaa Suomen markkinoimiseksi 
kiinnostavana ICT-alueen investointikohteena ulkomailla. 

Laajennetaan invest-in-toimintaa tukemalla suoraan kansallisen business-in-toimintamuodon 
(suora neuvottelutoiminta hyödyntäen olemassa olevia liiketoimintakontakteja 
ja liiketoimintaosaamista) syntymistä ja vapautuvan kapasiteetin 
toimintaedellytyksiä. Tässä tehdään yhteistyötä Team Finland -verkoston kanssa. 
Lisäksi TEM tulee laatimaan Suomen maabrändityötä eteenpäin vievälle ulkoministeriön 
organisaatiolle Kitkaton Suomi -yhteenvedon, jonka tarkoituksena on 
vaihvistaa Suomen osaamisbrändiä. 

Tutkitaan VTT:n systemaattista käyttöä ulkomaisen t&k:n houkuttelussa. Malli 
voidaan ottaa esimerkiksi Singaporesta, joka on tuotteistanut jatkuvan ulkomaisen 
pääoman houkuttelu- ja kotoutusmallin. 

vastuutaho: TEM, johtaja Anssi Paasivirta. 

Tarvittavat resurssit: 3 miljoonaa euroa, myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa. 

=== palvEluvIIdakon ja laInSäädännön ykSInkErTaISTamInEn === 

Elinkeinoelämän järjestöt ovat vuosien ajan puhuneet ylisääntelyn vaaroista. Sääntelyn 
nopeat muutokset on toinen elinkeinoelämän suurista huolista. Vakaa ympäristö 
varmistaa parhaiten investointien jatkuvuuden ja sitä kautta myös liiketoiminnan 
terveen kehityksen. Se puolestaan edellyttää vahvaa vuoropuhelua elinkeinoelämän 
kanssa. 

Järjestöt eivät ole kannassaan yksin, sillä muun muassa Valtiontalouden tarkastusvirasto 
on ollut huolissaan ylisääntelystä ja sääntelyn vaikutusten huonosta arvioinnista. 
VTV on todennut lausunnossaan, että ”kaikessa sääntelyssä pitää huomioida 
riski, että sääntely vähentää kannustusta ja innovatiivisuutta”. 

Tarkastusvirasto toteaa, että järkevä sääntely käsittää koko poliittisen prosessin 
lain suunnittelusta sen täytäntöönpanoon, soveltamiseen, arviointiin ja tarkastamiseen. 
Viraston mukaan uutta sääntelyä voitaisiin arvioida myös pilottien avulla. 
Uuden sääntelyn kokeilu voitaisiin rajata esimerkiksi alue- tai organisaatiokohtaisesti. 
VTV nostaa esiin myös, että sääntelyn vaikuttavuuden arvioinnissa voidaan 
hyödyntää uudenlaisia tutkimuksellisia menetelmiä (esimerkiksi living lab -toimintakonseptia), 
jotka mahdollistavat oikeudellisesta sääntelystä saadun kokemusperäisen 
tiedon systemaattisen keräämisen ja analysoinnin. 

Suomella on monia vahvuuksia, jotka liittyvät yhteiskunnan perusinfrastruktuurin 
toimivuuteen, turvallisuuteen, luotettavuuteen ja alhaiseen korruptioon. Samat 
seikat voivat toisaalta johtaa yliregulaatioon ja -varovaisuuteen, virheiden välttämiseen 
ja varman päälle pelaamiseen, sekä riskinottohaluttomuuteen. 

Ylisääntely ei ainoastaan hidasta kehitystä. Liika sääntely saattaa edistää veronkiertoa 
ja muuta harmaata taloutta, totesi Helsingin yliopistolle tekemässään väitöskirjassaan 
tutkija Jenni Pääkkönen. 


===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Palveluviidakon ja lainsäädännön yksinkertaistaminen (polku 19) ===== 

Yksinkertaistetaan pk-yritysten palveluviidakkoa 

Alueellisilla ja kansallisilla hankkeilla tuotetaan tällä hetkellä sekava viidakko 
hautomo-, startti- ja kiihdytyspalveluita. Palvelut muodostavat asiakkaan näkökul
masta polveilevan, ennakoimattoman ja puutteellisesti ohjatun kokonaisuuden. 

Kasvun Tehoketju -hanke selkeyttää palveluketjun sisältöä ja tehostaa toimintaa 
asiakkaiden kannalta. Hankkeessa hyödynnetään Protomo-toiminnasta ja 
muista toimintamalleista tehtyjen arviointien tuloksia, tunnistetaan kansallisesti 
vaikuttavimmat toimintamallit ja tuotetaan lyhytkestoiset yksittäisprojektit korvaava 
yhtenäinen palvelukonsepti, joka on valtakunnallisesti monistettavissa ja 
samalla huomioi alueelliset erityispiirteet. Kasvun Tehoketju pilotoidaan välittömästi 
1–2:lla alueella ja sitä ryhdytään soveltamaan ainakin Oulun, Tampereen ja 
Salon seuduilla sekä pääkaupunkiseudulla. 

vastuutaho: TEM, ylijohtaja Petri Peltonen. 
Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. 


Madalletaan spinoff-kynnystä lainsäädäntöä ja verotusta selkiinnyttämällä

Yritysten strategisissa muutostilanteissa spinoffien toteuttamisen kynnystä tulisi 
madaltaa. Nyt prosessiin liittyy sekä verotuksellisia että lainsäädännöllisiä haasteita 
spinoff-yrityksiin siirtyville henkilöille sekä emoyhtiölle. Lainsäädäntöä ja 
verotusta selkiinnyttämällä voidaan merkittävästi lisätä sekä työntekijöiden kiinnostusta 
yrittäjyyttä kohtaan että yritysten mahdollisuuksia rahoittaa tai tukea 
ydinliiketoiminnan ulkopuolelle jäävien tuotteiden ja palveluiden kaupallistamista 
työntekijöiden perustamissa yrityksissä. 

vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. 

Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. 


Konesaleille oikeus energiaveron palautukseen

Pilvipalveluiden yleistyminen lisää ICT-yritysten tarvetta rakentaa lisää tietovarastoja. 
Suomella on hyvät mahdollisuudet houkutella tällaisia datacentereitä 
vakaan toimintaympäristönsä ansiosta. Suomen tulisi kuitenkin rakentaa datacenter-
strategia. Osana tätä strategiaa ICT-alalle tulisi antaa muun teollisuuden 
omaama oikeus energiaveron palautukseen. 

vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. 

Tarvittavat resurssit: Tulee selvittää. 


Kasvatetaan digitaalisen talouden ekosysteemiä alv-muutoksilla

Digitaalisten tuotteiden ja palvelujen tuottaminen ja myyminen on tehtävä kiinnostavaksi 
ja kilpailukykyiseksi Suomessa. Olisi tutkittava mahdollisuus ALV-helpotukseen 
verkkokaupasta ostettujen tuotteiden osalta. Tämä vahvistaisi suurien 
kaupantoimijoiden kiinnostusta ja sijoittamista verkkokaupan ratkaisuihin 
ja infrastruktuuriin. Samoin on verkkokaupankäynnin osalta varmistettava suomalaisten 
toimijoiden kilpailukyky kotimarkkinoilla. Esimerkiksi eKirjojen, ladattavien 
pelien, musiikin ja elokuvien sekä verkossa toimivien sisältöpalveluiden 
arvonlisäveron alentaminen toisi huomattavan kasvun mahdollisuuden suomalaisille 
toimijoille. Muun muassa perinteisen kirjan tai elokuvalipun ALV on nyt 
9 prosenttia, kun taas eKirjan tai verkossa vuokrattavan elokuvan verokanta on 
23 prosenttia. 

vastuutaho: VM, ylijohtaja Lasse Arvela. 

Tarvittavat resurssit: Tulee selvittää 


=== nopEa ToImEEnpano oSana pITkäjänTEISTä kEhITTämISTä === 

Sekä käytäntö että tutkimustieto kertovat, että nopeus on internet-maailmassa erityisen 
tärkeää. Digitaaliteknologian sovellukset ovat usein ”ensimmäinen saa leijonanosan” 
-tyyppisiä, minkä vuoksi kärjessä oleminen on tärkeää. 

Internetin käyttö kasvaa huimaa vauhtia. Globaali internet-liikenne on kaksinkertaistunut 
kahdessa vuodessa. Tämä johtuu laitteiden ja yhteyksien hintojen laskusta 
ja uusien palveluiden lisääntymisestä. Suomi ei ole kansainvälisten palveluiden tuottajana 
merkittävä toimija yksittäisistä menestystuotteista huolimatta. 

Nopeus ei tarkoita, että juostaan kovempaa. Tärkeintä on löytää koko yhteiskunnassa 
entistä älykkäämpiä toimintamalleja, jotka synnyttävät nopeampia tuloksia. 
Tämä voi tarkoittaa muun muassa seuraavanlaisia toimintamalleja. 

• Kehitetään uusia asioita kokeilevien pilottien avulla 

• Käydään säännöllistä dialogia asiakkaiden ja toimittajien kesken 

• Nopeutetaan viranomaisten lupamenettelyä 

• Hyödynnetään julkisissa tarjouskilpailuissa avoimia ratkaisuja, jotka avaavat kilpailutilaa pienemmille yrityksille 

• Hyväksytään epäonnistumiset 

• Lopetetaan epäonnistuneet hankkeet ajoissa 


Nopeiden toimintamallien lisäksi Suomeen tulee synnyttää samanaikaisesti pitkäjänteisen 
toiminnan kulttuuri. Tämä on tärkeää monesta syystä. Yrityksien investointikynnys 
madaltuu, jos ne voivat luottaa muun muassa lainsäädännön pysyvyyteen. 
Samoin yhteiskunnan suuret muutokset kuten siirtymä digitaloudeksi edellyttävät 
pitkäjänteistä toimintaa, joka samalla reagoi ajassa tapahtuviin muutoksiin. 

Siksi ICT 2015 -työryhmä ehdottaa ensimmäiseksi toimia, jotka tähtäävät digitaalisen 
perustan nopeampaan rakentamiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen. 

===== ICT 2015 -työryhmän ehdotus vuodeksi 2013: Nopea toteuttaminen (polku 20) ===== 

Vauhditetaan julkishallinnon palveluiden digitalisointia (kIdE

Hallitusohjelman mukaan jokainen ministeriö valmistelee älystrategian. Tavoitteena 
on julkishallinnon sähköisten palveluiden kehittäminen pilottien kautta. 
Täten koko Suomen talouden ja tuottavuuden kasvua edistetään digitaalisten palveluiden 
avulla. Varmistetaan että hankkeet etenevät käytäntöön. 

vastuutaho: VM, ICT-johtaja Timo Valli. Kukin hallinnonala vastaa omien proses
sien sähköisten palveluiden kehittämisestä. 

Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. 


Kehitetään tuettu vuokratietohallintojohtajan ohjelma

CIO in Residence -ohjelmassa tarjotaan ICT-sektorin ulkopuolisille pk-yrityksille 
mahdollisuus saada määräajaksi (esim. 1-6 kk) ICT-neuvonantaja sparraamaan 
kohdeyrityksen johtoryhmää. 

CIOlla (Chief Information Officer) on kyky toimia kohdeyrityksessä liikkeenjohdon 
tukena. Vuokra-CIO saa palkkaa, yritykselle järjestely mitoitetaan keston ja 
kustannusten puolesta siten, että kynnys CIO:n ottamiseen on matala. Toimenpiteen 
tavoite on tarjota etenkin pk-yrityksille nopea tie digitaalisen osaamisen 
nostamiseen. 

vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. 

Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. 


Sähköisen liiketoiminnan osaamisohjelma

Toteutetaan Pk-yrityksille suunnattu verkkomyynti ja markkinointivalmiuksien 
kehittämisohjelma, joka nostaa suomalaisten yritysten valmiuksia internetiin 
perustuvan verkkoliiketoiminnan hyödyntämisessä. 

vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini; Markkinointiviestinnän Toimistojen 
Liitto MTL, toimitusjohtaja Tarja Virmala. 

Tarvittavat resurssit: 5 miljoonaa euroa (myönnetty syksyn 2012 lisätalousarviossa) 

===== Pitkäjänteinen kehittäminen (polku 21, kriittinen) ===== 

Perustetaan ICT-asiantuntijaryhmä valtioneuvoston kansliaan

Työryhmä ehdottaa perustettavaksi valtioneuvoston yhteyteen ICT-asiantuntijaryhmän, 
jonka puheenjohtajana toimii valtiosihteeri ja jonka jäseninä ovat toteutuksesta 
vastaavien tahojen avainhenkilöt. Työryhmän tehtävä on seurata Kitkaton 
Suomi -tavoitteen toteutumista, vauhdittaa toimeenpanoa, sovittaa yhteen 
hallinnon alat ylittäviä toimenpiteitä, tehdä omalta osaltaan ehdotuksia rullaavasti 
ja maksimoida vaikuttavuutta. Samoin verkostomaisen toiminnan edistäminen 
on työryhmän keskeinen tehtävä. 

vastuutaho: Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen, VNK. 

Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. 


Varmistetaan toimenpiteiden toteutuminen kaupunkiseuduilla

Kansallisen ICT-asiantuntijaryhmän tueksi ja työpariksi nimetään kaupunki- tai 
kaupunkiseututasoiset verkostomaiset ryhmät, jotka varmistavat korkean osaamisen 
työpaikkojen syntymistä tukevien kaupunki- tai aluetasoisten toimenpiteiden 
toteutumisen käytännössä. Näiden ryhmien koollekutsumisesta ja johtamisesta 
vastaavat kaupunkien elinkeinojohtajat. (Pääkaupunkiseutu, Oulu, Mikkeli, 
Tampere ja Salo.)

Vastuutaho konseptin luomisessa: Espoon elinkeinojohtaja Tuula Antola. 

Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat. 


Käynnistetään markkina- ja kilpailijaseuranta Tekesissä

ICT-työryhmän tueksi perustetaan Tekesin osaksi markkina- ja kilpailijaseurantayksikkö, 
jonka tehtävä on antaa tarvittava ja kriittinen ennakko- ja lähtötieto 

ICT -asiantuntijaryhmälle avainkilpailijamaiden kehitysnopeudesta tarvittavien 
vuosittaisten uusien toimenpiteiden määrittämiseksi. 

vastuutaho: Tekes, pääjohtaja Pekka Soini. 

Tarvittavat resurssit: Olemassa olevat.

== 8. 21 polkua Kitkattomaan Suomeen == 

<big>ICT avaa monipuolisimmat mahdollisuudet parantaa tuotteita, synnyttää uutta ja luoda kasvua. Siksi Suomen pitää vähentää tarpeetonta kitkaa, joka estää tarttumasta mahdollisuuksiin. ICT 2015 -työryhmä esittää 21 moniaskelista polkua kitkattomaan Suomeen.</big> 

Suomalaisten hyvinvointia uhkaa useasta samanaikaisesta syystä johtuva kasvuongelma. 
Uuden teknologian soveltaminen on todennäköisin ratkaisu ongelmaan. 
Historia nimittäin osoittaa, että teknologinen kehitys selittää talouskasvusta suuremman 
osan kuin työn ja pääoman määrä yhteensä. 

Höyry ja sähkö ovat olleet talouskasvun kannalta merkittävimpiä yleiskäyttöisiä 
teknologioita vajaan 200 vuoden aikana. ICT ja internet ovat monien arvioiden 
mukaan vielä suurempia ja nopeammin vaikuttavia voimia. Tähän mennessä digitaalinen 
vallankumous on näkynyt eniten laitteissa. Palveluiden suuri aalto kerää 
vasta voimiaan. 

Suomi oli useita vuosia matkapuhelinalan veturi, mutta digitaalisten palveluiden 
rakentajana kuljemme tavaravaunuissa. Seuraajan asema on huono, koska nopeasti 
kulkevassa digitaalisessa taloudessa ensimmäiset korjaavat selvästi muita suuremmat 
potit. Digitaalisessa maailmassa kaikki mahdollinen pitää kääntää palveluksi. 

Hyvinvointimme taso riippuukin lähivuosina paljon siitä, kuinka nopeasti 
opimme soveltamaan uutta teknologiaa. Meidän pitää monipuolistua teknologian 
rakentajasta sen hyödyntäjäksi. Tarvitsemme lisää ICT-yrityksiä, jotka työllistävät 
ja kehittävät uusia ratkaisuja meille ja muille. Jopa vielä enemmän tarvitsemme 
kuitenkin yrityksiä ja julkista sektoria, jotka parantavat tuotteitaan ja palveluitaan 
ICT:n avulla. 

ICT:n tuottajat ja hyödyntäjät muodostavat yhdessä ekosysteemin, jonka osaaminen 
ja yhteispeli ratkaisevat koko Suomen menestyksen. Suomen on opittava hyödyntämään 
muita nopeammin ja tehokkaammin tietotekniikkaa. 

ICT 2015 -työryhmä on tunnistanut useita kehityskohteita infrastruktuurissa, 
osaamisessa, rahoituksessa ja toimintatavoissa. Maa ei voi ottaa kaikissa asioissa 
riittävän pitkiä kehitysaskeleita yhdellä kertaa. Siksi työryhmä ehdottaa pitkäjänteistä, 
kymmenen vuoden muutokseen tähtäävää kehittämisohjelmaa. 

Tässä raportissa työryhmä esittää 21 keskeisintä toimenpidealuetta - polkua, 
joilla otetaan ensimmäiset askeleet vuonna 2013. Näiden kaikkien toimenpiteiden 
vaatima vuosittainen lisärahoitus on yhteensä 55–70 miljoonaa euroa. Lisäksi 
tulevat verovaikutukset, joista selkeästi suurin yksittäinen liittyy innovaatioiden 
verokannustimiin. 

Kymmenvuotisen ohjelman toteuttamista edistää ja koordinoi valtioneuvoston 
kansliaan perustettava ICT-asiantuntijaryhmä, jota johtaa valtiosihteeri. Ryhmän 
tehtävänä on seurata ja vauhdittaa tässä raportissa esitettyjen keskeisten askeleiden 
ottamista. Samoin ryhmä tulee omalta osaltaan esittämään uusia askeleita, joita ei 
tässä vaiheessa ole osattu nähdä tai joita ei ole arvioitu yhtä kiireelliseksi kuin raportissa 
esitetyt toimet. 

Nyt esitettävistä toimista neljä ovat kriittisiä ja erityisen tärkeitä, jotta Suomi 
ottaisi kestäviä, digitaalisia voittoja laajalla rintamalla yksittäisten menestystarinoiden 
lisäksi. Nämä neljä ovat kansallisen palveluarkkitehtuurin rakentaminen 
(toimenpide 1), ICT 2023 -tutkimus ja kehitysohjelma (5), rahoitusohjelma kasvuyrityksille 
(14) ja pitkäjänteinen kehittäminen, jota varten perustetaan ICT-asiantuntijaryhmä 
(21). 

Seuraavat toimet auttavat Suomea nousemaan tietotekniikan osaamisen kärkimaaksi, 
jossa yritysten on mielekästä kehittää sekä kasvaa ja julkiset palvelut ovat 
asiakaslähtöisiä ja kitkattomia. 


=== Infrastruktuuri === 

===== rakennetaan yhtenäinen kansallinen palveluarkkitehtuuri (1) ===== 
Näin samaa informaatiota voidaan hyödyntää nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. 
Ratkaisu auttaa vähentämään päällekkäistä työtä ja parantamaan asiakaspalvelua. 
Suunnittelu tehdään valtiovarainministeriön (JulkICT-toiminto) johdolla 
kesäkuun loppuun mennessä. Kansalaisten terveystiedon palveluratkaisulla Taltionilla 
on valmiudet liittyä ensimmäisenä palveluna uuteen arkkitehtuuriin. 

===== rakennetaan yritysten reaaliaikaisen talouden vaatima infrastruktuuri (2) ===== 

Yritysten sisäisiä ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja automatisoidaan niin, 
että rutiinityö vähenee, riskienhallinta paranee ja ajantasainen tieto lisääntyy. 
Koskee mm. palkkoja, alv-tietoja ja kirjanpitoa. Mahdollistaa arviolta neljän miljardin 
euron vuosittaiset säästöt. 

===== vahvistetaan mobiilia ja kiinteiden linjojen ICT-infrastruktuuria (3) =====
 
Myönnetään mm. toimiluvat laajakaistan 800 MHz-taajuusalueelle, mahdollistetaan 
testitaajuudet 700 MHzin ja 3GHz:n alueille korkeakouluille ja yrityksille. Lisäksi 
vauhditetaan valokaapeleiden rakentamista uusilla kevyemmillä ratkaisuilla 
kuten mikro-ojitus. 

===== luodaan avoimen datan ekosysteemi (4) =====

Kootaan avoimen tiedon yhteistyöverkosto. Käynnistetään VM:n johdolla datan avaamisen ohjelma. Varmistetaan lain
säädännön ja regulaation toimivuus avoimen datan hyödyntämiseksi. 

=== Osaaminen === 

===== yhdistetään voimat 10 vuoden ICT 2023 -tutkimus-, kehitys- ja innovaatioohjelmaan (5) ===== 

Kootaan erillään olevat toimenpiteet ICT-osaamisen tason nostoon 
10 vuoden ohjelmaksi, jonka ohjausryhmän muodostavat Tekes ja Suomen Akatemia. 
Ohjelma toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin yhteisiä t&k-kärkihankkeita 
ja verkottuu merkittävimpiin kansainvälisen tutkimusohjelmiin. 

===== digitaaliset palvelut ja sisällöt (6) ===== 
Käynnistetään kuntien palveluiden digitalisointi 
mm. Oulun ja Mikkelin piloteilla. Palveluiden kehitys ja levitys tehdään 
kuntien palvelukehitysyhtiö Tieraa hyödyntäen. Pilvipalveluosaamisen kehittämiseksi 
käynnistetään Forge-pilvipalvelulaboratorio. 

===== Pelit ja pelillisyys (7) =====
Nostetaan pelialan koulutuksen määrä ja laatu tarpeita vastaavaksi. Toteutetaan ensimmäiset pilotit pelillisyyden viemiseksi pelialan ulkopuolelle Taltionin avulla.

===== Tietoturva (8) ===== 
Lisätään tietoturva-alan koulutusta ja tutkimusta. Kehitetään alan 
vientitapahtumia ja perustetaan kyberturvallisuuskeskus. 

===== mobiiliosaaminen (9) ===== 
Käynnistetään alalla usean vuoden pituinen t&k-hanke ja 
lisätään akateemista tutkimusta TKI-ohjelman puitteissa. 

===== Big data (10) ===== 
Lisätään Big Data -alueen koulutusta. Aloitetaan kehityshanke Big 
Data-osaamisen kehittämiseksi. 

===== Tutkimuksen, soveltamisen, tuotteistamisen ja kaupallistamisen ketju kuntoon (11) ===== 
Kehitetään uudenlaisia yhteistyöohjelmia yritysten ja eri oppilaitosten 
välillä sekä selkeytetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen työnjakoa. 

===== yleisen koulutuspolitiikan edistäminen (12) ===== 
Toteutetaan työvoima- ja osaamistarpeiden 
ennakointihanke sekä huomioidaan peruskoulun opetussuunnitelman 
uudistuksessa internet-ajan tarpeet. 

===== Kohdennetun koulutuspolitiikan edistäminen äkillisessä rakennemuutoksessa (13) =====
Räätälöidään yritysten ja työntekijöiden tarpeisiin muuntokoulutusta ja viedään täydennyskoulutusta korkeakouluihin.

=== Rahoitus === 

===== rahoitusohjelma kattamaan alkuvaiheen ja kasvuvaiheen yritysten rahoitustarpeita (14) ===== 
Valtio panostaa rahoitusohjelman kautta alku- ja myöhäisemmän kasvuvaiheen yrityksiin kahden eri rahastomallin kautta. 

===== Investointien ja riskinoton mielekkyyttä lisäävät toimenpiteet (15) ===== 
Otetaan pk-yritysten jvk-lainat käyttöön ja toteutetaan innovaatioille verokannustin. 


=== Toimintatavat ===
 
===== julkiset palvelut edelläkävijöiksi (16) ===== 
Luodaan julkiselle sektorille esikaupallisten 
pilottien malli, joilla voidaan kokeilla uusia palveluratkaisuja rajoitetulla 
riskillä. Samoin karsitaan pk-yrityksiä syrjiviä ehtoja julkisista hankinnoista ja 
perustetaan kansalaisten SOTE-palvelujen kehittämiskeskus. 

===== Törmäytys ja verkostohankkeet (17) ===== 
Kannustetaan alueita ja toimialoja rakentamaan nykyisten toimijoiden ympärille osaamiskeskittymiä, joissa osapuolet 
vahvistavat toistensa osaamista. Tuetaan alueellista kilpailukyvyn kehittymistä 
osaamisohjelmilla, joiden tavoitteena on synnyttää uutta kansainvälisesti menestyvää 
liiketoimintaa. Pilottina avointen osaamiskeskittymien vahvistaminen. 

===== Rakennemuutostilanteiden törmäytykset – akuutit ratkaisut nokia-klusterin ongelmiin (18) ===== 
Tuotteistetaan vapautunut ICT-osaaminen vientikelpoiseksi. 
Hyödynnetään ICT 2015-ohjelman yhteydessä tehtyä selvitystä Saksan ja Sveitsin 
markkinoista, joilla on akuutti ICT-osaajien tarve. 

===== Palveluviidakon ja lainsäädännön yksinkertaistaminen (19) ===== 
Yksinkertaistetaan pk-yritysten palveluviidakkoa asiakkaan näkökulmasta Kasvun Tehoketju-
hankkeella. Vähennetään lainsäädännöstä digitaalista taloutta syrjiviä elementtejä: 
rinnastetaan digitaalinen palvelu vastaavaan fyysiseen (esim. ekirja) ja 
palautetaan energiavero datakeskuksille muun teollisuuden tapaan. 

===== nopeat toimintatavat ja pilotit (20) ===== 
Vauhditetaan ministeriöiden palveluiden digitalisointia Kide-hankkeella. Kehitetään tuettu vuokratietohallintojohtajan 
ohjelma. Kehitetään pk-yritysten sähköisen liiketoiminnan osaamista. 

===== pitkäjänteinen kehittäminen (21) ===== 
Valtioneuvoston yhteyteen nimitetään ICT-asiantuntijaryhmä, jonka puheenjohtajana toimii valtiosihteeri. Ryhmä tukee, 
koordinoi ja vauhdittaa kymmenen vuoden ICT-ohjelman toteuttamista. ICT-työryhmän 
tueksi perustetaan Tekesin osaksi markkina- ja kilpailijaseurantayksikkö. 

== Lähteitä == 

Accenture (2012). ICT 2015 -työryhmälle tehty analyysi. 
Baldwin, Richard E. and Evvenett, Simon (2012), Value Creation and Trade in 21st Century Manufactu


ring: What Policies for UK Manufacturing. Teoksessa David Greenaway (ed), The UK in a Global World. 
How can the UK focus on steps in global value chains that really add value? 
Banga Rahsmi ( ), Drivers of outward foreign direct investment from Asian developing economies. 
Boston Consulting Group (2012) Investointeja Suomeen. 
Boston Consulting Group (2012), Adapt and Adopt: Governments` Role in Internet Policy. 
Cedefop (2010) Jobs in Europe to become more knowledge- and skills-intensive 
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta (2012), lausunto 2/2012. 
Eloranta Jorma (2012). Investointeja Suomeen. Ehdotus strategiaksi ja toimintaohjelmaksi Suomen 


houkuttelvuuden lisäämiseksi yritysten investointikohteena. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 


9/2012. 
Euroopan komissio (2011): Policies in support of high-growth innovative SMEs. An INNO-Grips Policy 
Brief by empirica Communication and Technology Research. Principal author: Stefan Lilischkis. Bonn.” 


Euroopan komissio (2012): The Digital Agenda for Europe - Driving European growth digitally. 
COM(2012) 784 final. 
Fransman, Martin (2010), The new ICT ecosystem. Cambridge University Press. 


http://fvca.fi/tietokeskus/tilastot/2012 
Gapgemini Consulting (2012) The Digital Advantage. How digital leaders outperform their peers in 
every industry. 


Jeffrey P. Graham and R. Barry Spaulding (2004) Understanding Foreign Direct Investment. 
Grajek, M. (2012), ICT for growth: a targeted approach. Policy Contribution 2012/10, Bruegel 
Handelberg Jari (2012), Aspects of Management Team and Firm Growth. Aalto University publication 


series Doctoral dissertations 76/2012. 
Helsingin Sanomat (2012). ”Helsingin yliopiston rehtori suomii yliopistosäästöjä”. 26.3.2012 
Hämäläinen, Saranto (2009). Moniammatillisen terveydenhuoltohenkilöstön koulutustarpeet sekä 


kehittämis-ja vaikuttamismahdollisuudet tietotekniikan käyttöönotossa 
IMD (2012). World Competitiveness Yearbook 2012. 
Kauppalehti (2013). Johtajat tyytymättömiä henkilöstön digitaitoihin, 8.1.2013 
Lehti, Rouvinen, Ylä-Anttila (2012). Suuri hämmennys. Työ ja tuotanto digitaalisessa murroksessa. 


Etla B254. Taloustieto Oy. 
Liikenne- ja viestintäministeriö (2012). Internet Suomen taloudessa. Julkaisuja 8/2012 
Manpower Group (2012) Talent Shortage Survey 
McKinsey (2012). Tuotteistettua tuottavuutta. Suomeen suuntautuvien investointien lisääminen kove


nevassa kansainvälisessä kilpailussa. 


�
Moss Kanter, Rosabeth (2012). Can America Compete? Harvard Magazine. 


Nikulainen, Ali-Yrkkö, Seppälä (2011), Softaa koneisiin! Ohjelmisto-osaaminen suomalaisen teollisuuden 
uudistajana. (Teknologiateollisuus ry). 
Pajarinen, Rouvinen, Ylä-Anttila (2012). Kenelle arvoketju hymyilee? Koneteollisuus globaalissa kil


pailussa. Helsinki. Taloustieto Oy. (Sitra 297). 


Pajarinen, M. – Rouvinen, P. (2012), Internet Suomen taloudessa. Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 
8/2012. 
Stadigh Kari (2012). Pääomamarkkinat ja kasvu. Valtiovarainministeriön julkaisuja 10/2012. 
Svenska Riskkapitalförenigen (2012), Business Angels – a complement to formal private equity. www. 


svca.se 
Tapscot Don (2012) Digiosaamisen ohjelmajulistus The E-skills Manifesto. 
Team Finland (2012). Taloudellisten ulkosuhteiden verkosto. (Taloudellisten ulkosuhteiden työryhmä, 


puheenjohtaja Matti Alahuhta.) 
Tekniikan Akateemiset (2012). Teknologiabarometri 2012. 
Tietoviikko (2012). Wärtsilän bisnes ei pyöri ilman tietotekniikkaa, 24.12.2012. 
Tilastokeskus (2012). Väestöennuste 2012-2060. 
Tilastokeskus (2012). Työvoimatutkimus 2012, syyskuu. 
Tullihallitus (2012). Tuonti, vienti ja kauppatase 1990. 
Turun Yliopiston Kauppakorkeakoulu (2012). Global Entrepreneurship Monitor – Finnish Report 2011 


Sarja A Tutkimusraportteja A1/2012. 
Työ- ja elinkeinoministeriö (2009). Evaluation of the Finnish National Innovation System. 
Työ- ja elinkeinoministeriö (2012). Kasvuyrityskatsaus 2012. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, 


Innovaatio, 20/2012. 


Vasara, Hautamäki, Bergroth, Lehtinen, Nilsson, Peuhkuri (2009), Suuri siirtymä – uusia lähestymistapoja 
tietämysverkostojen kehittämiseen. Stiran raportteja 79. 
Veugelers, R. (2012), New ICT sectors: Platforms for European Growth?. Policy Contribution 2012/14. 


Bruegel. 


Viitala Tomi, Peni Laura (2012). Aineettomien oikeuksien verokannustin. Kansainvälinen vertailu ja 
Suomen malli. 
World Economic Forum ja Deloitte Touche (2012). The Future of Manufacturing Opportunities to drive 


economic growth. 


World Economic Forum (2012). The Europe 2020.Competitiveness Report: Building a More Competi


tive Europe. 


World Economic Forum (2012). The Global Competitiveness Report 2012-2013. 


World Economic Forum (2012). The Global Infromation Technology Report 2012. 


YK (2012). United Nations eGovernment Survey. 


Ylä-Anttila, Pekka (2012), Digitaaliset palvelut mullistavat maailmankauppaa. ETLA Muistio no. 1 


(http://www.etla.fi/aiheet/muistiot/). 

=== Liite 1 === 

SAK:n täydentävä lausuma 

Kokonaisuutena työryhmän raportissa on otettu hyvin huomioon asetetut tavoitteet. 
Siinä on arvioitu erinomaisesti ICT- sektorin kehitysnäkymät Suomessa ja kansainvälisesti 
sekä julkisen sektorin hyödyntämispotentiaali ja ymmärretty muuttuneet 
osaamistarpeet rakennemuutostilanteessa. Erityisen kannatettavia ovat yhtenäistä 
infrastruktuuria, uusia toimintatapoja sekä osaamisen kehittämistä koskevat esitykset. 
Raportin painokkaimmat toimenpide-esitykset koskevat osaamiseen liittyvien 
esitysten lisäksi sitä, miten ICT- toimiala uudistetaan ja sen kilpailukykyä kehitetään 
erityisesti rahoitus- ja tuotekehityspanoksia kasvattamalla. Yritysten yhteiskuntavastuun 
näkökulmaa on sivuttu ohuelti. 

Tärkeään osaamista käsittelevään kappaleeseen olisi toivottu vielä selkeämpiä 
kannanottoja yritysten ja koulutusjärjestelmän vastuista liittyen koko henkilöstön 
tietojen, taitojen ja valmiuksien kehittämiseen ja ylläpitämiseen työpaikoilla. 
Lisäksi raportissa olisi ollut tarpeen arvioida syvällisemmin yritysten, valtion ja kuntien 
käynnistämien yrittäjyys- sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan lisäksi työllistymistä 
edistävien toimenpiteiden riittävyyttä. 

Jatkokehittämistä olisi vaatinut erityisesti raportin 6. luku, Rahoituskuilu on täytettävä 
ja investoinnit turvattava. Verotusta ja pääomamarkkinoiden kehittämistä 
koskevia toimenpide-esityksiä olisi ollut tarpeen arvioida puolueettomien veroasiantuntijoiden 
toimesta ja osana Suomen yritys- ja pääomatuloverotuksen kokonaisuutta. 
Tekstissä ja yhteenvedoissa esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksia talouskasvuun 
ja valtiontalouteen ei ole riittävästi analysoitu. Vähintäänkin olisi pitänyt 
arvioida veronkevennysten vaikutus verotuloihin. Ns. enkelirahoituksen kehittämiseen 
liittyviä veropohjan aukkojen laajennuksia ei ole syytä toteuttaa ilman tarkkaa 
kokonaisarviota ja tietoa siitä, miten jo voimassa oleva bisnesenkelikannustin 
on toiminut. Enkelirahoituksen yhteyttä epäsymmetrisiin siemen- ja alkuvaiheen 
pääomasijoitusrahastoihin olisi ollut syytä tutkia syvällisemmin. Rahaston epäsymmetrisyys 
on julkista subventiota ja sen todellinen tarve enkelisijoittajien verotukien 
lisäksi jää epäselväksi. Erityisesti työryhmän esittämiä innovaatioiden verokannustinta, 
ns. innovaatioboksia kuten myös esitystä kaikista keskeisistä aineettomista 
oikeuksista saatavien tulojen siirtämisestä alhaisemman verokannan piiriin 
ja yritysten t&k- verotuen laajentamista olisi pitänyt myös selvittää tarkemmin. 
Suomen perinteinen yritysverotuksen malli on pohjautunut laajaan veropohjaan ja 
mataliin verokantoihin. Toteutuessaan 6. luvun esitykset ovat uusi kavennus veropohjaan 
ja sen tuomat verotuottomenetykset jopa satoja miljoonia. Toisaalta innovaatioboksi 
voi olla välttämätön verokilpailukeino, mutta tätä ei ole raportissa arvioitu 
riittävän perusteellisesti. 

Puutteistaan huolimatta raportti on erittäin hyödyllinen ja tulee todelliseen tarpeeseen 
keskellä rakennemuutosta. Jotta sen sisältämien hyvien esitysten toimeenpano 
varmistuu, tuemme raportin esitystä Valtioneuvoston kansliaan perustettavasta 10 
vuoden ICT-työryhmästä, jonka päätehtävänä olisi ensisijaisesti seurata raportin toimenpiteiden 
toteutumista, sovittaa yhteen hallinnonalan ylittäviä toimia ja vauhdittaa 
yhteisymmärryksessä sovittuja toimia. 

Elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka 

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

=== Liite 2 === 

ICT 2015 -työryhmän jäsenet 

Puheenjohtaja: Pekka Ala-Pietilä, Solidium Oyj, hallituksen pj. 
Esko Aho, Yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja, Nokia Oyj 
Tuula Antola, elinkeinojohtaja, Espoon kaupunki 
Pia Björkbacka, elinkeinopoliittinen asiantuntija, SAK 
Leila Helaakoski, johtaja, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 
Petteri Koponen, perustajaosakas, Lifeline Ventures 
Pertti Korhonen, toimitusjohtaja, Outotec Oyj. 
Sami Luukkonen, johtaja, Accenture Oy 
Veli-Matti Mattila, toimitusjohtaja, Elisa Oyj. 
Inka Mero, hallituksen puheenjohtaja, KoppiCatch 
Petri Peltonen, ylijohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö 
Antti Rantakokko, kaupunginjohtaja, Salon kaupunki 
Pekka Soini, pääjohtaja, Tekes 
Sari Taukojärvi, yksikönjohtaja, Tekniikan Akateemiset 
Jorma Turunen, toimitusjohtaja, Teknologiateollisuus ry 
Anni Vepsäläinen, toimitusjohtaja, Diacor Terveyspalvelut Oy 
Leena Vestala, ylijohtaja, Pirkanmaan ELY-keskus 

ICT 2015 -työryhmän sihteeristö 

Pekka Ala-Pietilä, pj. Solidium Oyj, hallituksen pj. 
Jyrki Ali-Yrkkö, tutkimuspäällikkö, Etla 
Jouni Kangasniemi, kehittämispäällikkö, opetus- ja kulttuuriministeriö 
Janne Känkänen, teollisuusneuvos, työ- ja elinkeinoministeriö 
Kirsi Miettinen, lainsäädäntöneuvos, liikenne- ja viestintäministeriö 
Mikko Kosonen, yliasiamies, Sitra 
Mika Lautanala, toimialajohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö 
Anssi Paasivirta, johtaja, työ- ja elinkeinoministeriö 
Jari Pasanen, strategiajohtaja, SEK & Grey 
Pekka Pellinen, yksikönjohtaja, Tekniikan akateemiset 
Petri Peltonen, ylijohtaja, työ- ja elinkeinoministeriö 
Risto Pennanen, toimitusjohtaja, Attention Communication 
Olli Pirttijärvi, johtaja, Nokia Siemens Networks 
Jukka Viitasaari, johtaja, Teknologiateollisuus ry 
Tapio Virkkunen, kehittämispäällikkö, työ- ja elinkeinoministeriö 


<big>Seurantaryhmä vauhdittamaan ICT-ehdotusten toimeenpanoa</big> 

Valtioneuvoston kanslia asetti torstaina 17. tammikuuta seurantaryhmän koordinoimaan 
ICT-kehittämishankkeissa syntyneiden linjausten ja ehdotusten toimeenpanoa. 

Seurantaryhmän puheenjohtajana toimii valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen valtioneuvoston 
kansliasta. Ryhmän muut jäsenet ovat hallituksen puheenjohtaja 
Pekka Ala-Pietilä Solidiumista, kansanedustaja Jouni Backman, alivaltiosihteeri 
Martti Hetemäki valtiovarainministeriöstä, yrittäjä Petteri Koponen Lifeline Venturesista, 
yliasiamies Mikko Kosonen Sitrasta, vanhempi neuvonantaja Mirjami Laitinen 
Sitrasta, pääjohtaja Heikki Mannila Suomen Akatemiasta, lainsäädäntöneuvos 
Kirsi Miettinen liikenne- ja viestintäministeriöstä, ylijohtaja Petri Peltonen työ- 
ja elinkeinoministeriöstä, pääjohtaja Pekka Soini Tekesistä ja ICT-johtaja Timo Valli 
valtiovarainministeriöstä. 

Seurantaryhmän toimikausi alkaa heti ja päättyy pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen 
kauden päättyessä. 



<big>21 polkua Kitkattomaan Suomeen – 
ICT 2015 -työryhmän raportti</big> 

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies asetti huhtikuussa 2012 hallituksen puheenjohtaja Pekka 
Ala-Pietilän johdolla toimivan ICT 2015 -työryhmän. Ryhmän tehtävänä oli valmistella stra 
tegia ICT-alan äkillisen rakennemuutoksen vaikutusten lieventämiseksi sekä tieto- ja vies 
tintäteknologiatoimialan uudistamiseksi ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Työn aikana ryhmä 
laajensi tarkastelunäkökulmaa kattamaan ICT:n laaja-alaisen soveltamisen mahdollisuuksia 
kaikilla toimialoilla ja julkisessa hallinnossa. 

ICT 2015 -ryhmä luovutti raporttinsa elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle ja työmi 
nisteri Lauri Ihalaiselle 17.1.2013. Raportissa kuvatut ”21 polkua Kitkattomaan Suomeen” 
määrittelevät tiekartan 10 vuoden pitkäjänteiselle työlle Suomen nostamiseksi tietotek 
niikan soveltamisen kärkimaaksi. Raportti sisältää toimenpide-ehdotukset vuodelle 2013. 
Seuraavien vuosien aikana päätetään uusista toimista, joissa huomioidaan saavutetut 
tulokset ja ympäröivän maailman muutokset. 
Työryhmän kriittiset ensivaiheen ehdotukset ovat: 

1. 
Yhtenäisen kansallinen IT-palveluarkkitehtuurin rakentaminen. Yhteisen arkkitehtuu 
rin avulla palveluita voidaan luoda nykyistä helpommin yli organisaatiorajojen. 
2. 
Kymmenen vuoden tutkimus- kehitys- ja innovaatio-ohjelma ICT 2023. Ohjelma 
kokoaa yhteen alan keskeiset osapuolet kuten yliopistot, tutkimuslaitokset, yrityk 
set ja rahoittajat. 
3. 
Uusi rahoitusohjelma, jolla varmistetaan aloittavien ja kasvuvaiheessa olevien yritys 
ten riittävät rahoitusmahdollisuudet. Rahoitusohjelma vaatii valtiolta vuosittain noin 
25–40 miljoonan euron panostukset. 
Työryhmän ehdotusten nopean toimeenpanon varmistamiseksi valtioneuvoston kans 
lia asetti raportin luovutuspäivänä valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen johdolla toimivan 
ICT-asiantuntijaryhmän. 

Tätä julkaisua myy: 

Netmarket 

Edita Publishing Oy 
www.edita.fi/netmarket 
asiakaspalvelu.publishing@edita.fi 

Puhelin 020 450 05 
Faksi 020 450 2380 

Painettu 
ISSN 1797-3554 
ISBN 978-952-227-733-6 

Verkkojulkaisu 

ISSN 1797-3562 
ISBN 978-952-227-734-3