Lähdekoodi sivulle Älykkäät käyttäjälähtöiset digitaaliset palvelut

{{LVM}}
[[Kuva:Digitaalisetpalvelut.png|thumb|400px|Sivun '''Älykkäät käyttäjälähtöiset digitaaliset palvelut''' avainsanat]]

== Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Digitaaliset julkiset palvelut ==

Miten parhaiten motivoidaan ministeriöitä äly yhteistyöhön? Yhteistyö tärkeää, mutta eikö strategioita ole liikaa? Mitä jos ei puhuttaisi strategioista; vaan esim. älykkäistä yhteisistä hankkeista.


{| class="wikitable"
|- valign="top"
! Painotus !! Edistyvä Suomi !! Uudistuva Suomi !! Rohkea Suomi
|- valign="top"
  |rowspan=2 colspan=1| '''Älykkäät käyttäjälähtöiset digitaaliset palvelut'''
  |style="width: 30%;"| '''Digitaaliset julkiset palvelut.''' Kehitetään nykyisten hallinnollisten rakenteiden pohjalta kansalaisten arkea ja elinkeinoelämän toimintaa helpottavia digitaalisia palveluita. Palveluiden kehittämistä nopeutetaan keräämällä käyttäjien kokemuksia jo kehittämisvaiheessa.
  |style="width: 30%;"| '''Digitaaliset julkiset palvelut.''' Palveluiden käyttöä edistetään rahallista arvoa olevien, vaikkakin pienten kannusteiden avulla (esim. veroehdotuksen sähköisestä palauttamisesta pieni hyvitys veroissa, uusien tunnistusvälineiden käyttöönotto).
  |style="width: 30%;"| '''Digitaaliset julkiset palvelut.''' Siirrytään (Tanskan mallin mukaisesti) täysin digitaaliseen hallintoon tekemällä sähköisten palveluiden käyttö pakolliseksi. Esimerkiksi ikääntyneiden ja muiden eritysryhmien tarpeet huomioidaan kehittämällä yhteispisteiden verkostoa ja organisoimalla tehokas käyttäjätuki vapaaehtoisjärjestöjen avulla (mallia digi-tv-siirtymän toimintatavoista).
|}


* '''Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.'''
* FiCom ry: Tähän pitäisi sisältyä kunnianhimoinen aikataulu keskeisimpien julkisten asiointipalvelujen digitalisointiaikataulusta ja tiukat tavoitteet palvelujen käytön digitaalisuusasteesta.
* Rohkean Suomen suunnitelmassa tulee ottaa huomioon  esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus monivuotisesta kuluttajaohjelmasta ja OECD:n ohjeistus (OECD recommendation on consumer policy decision making). Erityisesti on huomioitava sen varmistaminen, että digitalisoituminen todella lisää kuluttajien hyvinvointia. Kuten tekstissä todetaan, digitaalisten palvelujen kehittämisessä tulee  ottaa huomioon myös erityisryhmien tarpeet. Muita heikommassa asemassa olevien kuluttajien tarpeita ajatellen yhteispisteverkot ja vapaaehtoisvoimiin perustuva käyttäjätuki eivät välttämättä takaa riittävää tukea. On huomioitava, että tulee aina olemaan joukko ihmisiä, joille sähköisten palveluiden käyttö ei syystä tai toisesta ole käytännössä mahdollista.  
* ...Täysin digitaalisen hallinnon käyttöönottaminen edellyttää nykyistä tehokkaamman dataliikenteen tarjoamista palvelujen käyttäjille. Nykyinen malli, jossa tietoliikenneyhteyksiä parannetaan kaupallisten toimijoiden voimin ei ole riittävän nopea tämänkaltaisten palvelujen tarjoamiseksi eli valtiovallan investoinnit infran kehittämiseen ovat välttämättömiä.
* Ylläolevaan liittyen palvelujen pitää olla mobiili/tablet-yhteensopivia, eli kevyitä, jolloin hitaammillakin nettiyhteyksillä niitä voi käyttää.
* Tuo Rohkea Suomi olisi paras, mutta tuo tukea tarvitsevien tuki on ehdoton pakko mistä ei saa valtio/kunnat päästä missään tapauksessa eroon.
* Digitaalisten palveluiden kehittäminen ydinedellytyksenä on, että digitalisoinnilla ei saa olla  yksityisyydensojaa loukkaavaa vaikutusta.
* Kansallisen Palveluväylän toteutuksen aikataulua nopeutetaan. Kehitetään tietoarkkitehtuuri sekä -malli ja ja yksityisyyttä suojaavat rajapinnat, joiden avulla yksityiset yritykset voivat kehittää tietoa hyödyntäviä palveluja kansalaisille. Painopiste pavelujen kehittämisessä siirretään siihen että yhteiskunnan eri tahot (yksityishenkilöt, yritykset, järjestö  ja muut organisaatiot) voivat hyödyntää julkisten palvelujen tietovarastoja kansalaisen omaksi hyödyksi.
* Palveluväylä on hyvä idea, mutta sitä ei kannata hätiköidä - peruspohja kuntoon, testatuksi ja toimivaksi. Mieluusti kehittämällä sitä pikkuhiljaa eteenpäin, oppien uusien tiedon tuottajien ja tiedon käyttäjien tarpeista. '''Jatkuvaa pientä kehitystä''' , big bang, tai ns. Suureen Go-Live päivään keskittyminen ei yleensä lopu hyvin. Lisää konkretiaa, mitä, kuka, miten. Eikö esim. Suomi100-projektiin mennessä kannattaisi olla jo suunnitelma olemassa, johon haluavat toimijat voisivat ottaa haasteita työstääkseen niitä tai luoda uusia. Suomen "backlog".
* VM/JulkICT: Valmisteilla oleva Kansallinen palveluarkkitehtuuri luo pohjaa digitaalisten julkisten palvelujen kehittämiselle. Se luo yhteentoimivan digitaalisten palvelujen infrastruktuurin, jonka avulla tiedon siirto organisaatioiden ja palvelujen välillä on helppoa. Kansallinen Palveluarkkitehtuuri ei itsessään kehitä julkisia palveluja (joskin siihen kaavaillaan palvelunäkymää), mutta se madaltaa kynnystä palvelujen kehittämiseen, mahdollistaa uudenlaisia palveluita sekä vähentää päällekkäistä tekemistä ja kehittämistä. Digitaalisten palvelujen ”käyttöpakkoon” on eri Pohjoismaissa eri lähestymistavat. Tanskassa pakollisempaa, mutta Ruotsissa taas ei ole.  Meillä Suomessa on varmastikin keskustelun paikka, että miltä osin digitaaliset palvelut voisivat olla ainoa palvelukanava. Toki on huomattava, että digitaalisia palveluja voidaan tarjota avustettuna yhteisissä julkisen hallinnon palvelupisteissä. VM esittää tarkemmin näkemyksiään digitaalisten julkisten palvelujen kehittämisestä osana laajempaa hallinnon kehittämistä myöhemmin julkaistavassa omassa tulevaisuuskatsauksessaan.

== Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Älykkäät palvelut ==

{| class="wikitable"
|- valign="top"
! Painotus !! Edistyvä Suomi !! Uudistuva Suomi !! Rohkea Suomi
|- valign="top"
  |rowspan=2 colspan=1| '''Älykkäät käyttäjälähtöiset digitaaliset palvelut'''
|- valign="top"
  |style="width: 30%;"| '''Älykkäät palvelut.''' Edistetään digitaalisten palveluiden sovelluskehitys- ja käyttökulttuurin syntymistä Suomeen. Jokaisen ministeriön on siirryttävä älystrategioissaan seuraavalle tasolle (älystrategiat 2.0) tavoitellen suurempaa vaikuttavuutta. Ns. suurten haasteiden (terveyspalvelut, ikääntyvä väestö, ympäristön suojelu ja energiatehokkuus) ratkaisemisessa lähtökohtana on tieto- ja viestintätekniikan ratkaisut.
  |style="width: 30%;"| '''Älykkäät palvelut.''' Jokaisella hallinnon sektorilla siirrytään älystrategiatyössä alueelliselle tasolle. Etenkin ns. suurten haasteiden ratkaisemisessa keskushallinto koordinoi alueellista kehittämistä siten, että jo tehdyt ratkaisut otetaan huomioon uusia kehitettäessä tavoitteena saada aikaan yhteensopivia järjestelmiä ja palveluita sekä levittää parhaita käytäntöjä.
  |style="width: 30%;"| '''Älykkäät palvelut.''' Älystrategioiden koordinointia ja etenkin ns. suurten haasteiden ratkaisemista ministeriöiden johdolla avustamaan perustetaan muutaman hengen ryhmä, joka kumppanikoodareiden tapaan toimien muuttaa toimintatapoja vähitellen organisaatioiden sisältä käsin.
|}


* '''Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.'''
* Tässä on se vaara että suunnittelijoiksi tulee väärät henkilöt: ei tietoa mitä voidaan tehdä ja mitä vaatia. Ministeriöiden edellisiä suunnitelmia ajatellen toiveet taivaissa mutta toteutus jossain muualla. Samoin tuntuu käyvän isojen firmojen suunnitteluissa. Luvataan paljon mutta tulos on käytettävyydeltään ja toiminnallasuudeltaa alaarvoista ja korjaukset kestävät vuosia...   Suunnittelijoina pitäisi olla henkilöitä jotka tietävät jotakin ohjelmien teosta ja siitä mikä on mahdollista sekä henkilöitä jotka suunnittelevat käyttöliittymän sellaiseksi että vanhempikin ihminen ymmärtää mitä sivulla vaaditaaan ilman ohjekirjaa.

* <b>Kommentti:</b> Ongelmahan ei ole se että näitä älykkäitä, käyttäjälähtöisiä palveluita ei olisi pystytty Suomessa toteuttamaan jo vuosia. Jostain syystä julkisten palvelujen kehittämishankkeissa toimittajiksi karsiutuvat toimittajat, joiden tuotos on sitten kaukana älykkäästä, käyttäjälähtöisestä palvelusta. Poikkeuksiakin on. Ongelman yksi syy on kilpailuttamiskäytännöt. Järjestelmähankinnoissa suositaan jostain syystä jo aikaisemmin epäonnistuneita, suuria toimittajia, jotka eivät ehkä ole kaikkein innovatiivisimpia ja käyttäjälähtöisen suunnittelun parhaita edustajia. Kyllä tässä täytyy poistaa ensin ne syyt, jotka tuottavat laadullisesti huonoja digitaalisia palveluja.  Osaamista ja kykyä Suomessa on. Se vain ei kanavoidu näihin julkisiin järjestelmähankkeisiin. Suomessa on paljon älykkäiden, käyttäjälähtöisten palvelujen suunnittelun ja toteutuksen osaamista. Mutta se on yleensä pienemmissä ohjelmistokehitysyrityksissä. 
* Kilpailutussäännöt tekevät kehityksestä tahmeaa, pienenkin hankkeen kilpailutus vie liki yhtä paljon voimavaroja kuin itse asian tekeminen. Lisäksi se hidastaa projektien käynnistämistä, kun uuden toimijan pitää opetella toimintaympäristö ja aiemmin tehty työ. Keveämpää kilpailutusbyrokratiaa, tai enemmän tukea, että sen saa suoritettua nopeammin. Mahdollisuuksia palkata osaava kehittäjiä useammalle julkishallinnon toimijalle, "kumppanikoodarit" tms. mallilla. 
* Julkisiin digipalvelukehityshankkeisiin yksi vaatimus palveluväyläyhteensopivuudesta tai rajapinnan noudattamista (aina kun se vain on mahdollista) Esim. JulkICT Lab voisi toimia tämän konsulttina/varmistajana tai kannustajana.
* <b>Ehdotus:</b> Julkisten digipalvelukehityshankkeiden toimittajien valintakriteerejä tulee muuttaa sellaisiksi että se mahdollistaa muutkin kuin vakiotoimittajat ja suuret järjestelmätoimittajat.
* VM/JulkICT: JulkICT Lab projektissa luodaan palvelukehittämisen kokeilut mahdollistava alusta ja osaamiskeskittymä.
* Sähköteknisen Kaupan Liitto ry: Ikääntyneille ja muille erityisryhmille tulee taata mahdollisuus turvallisempaan ja mukavampaan elämään esimerkiksi tarjoamalla heille helppo yhteydenpito tietoverkkojen välityksellä heidän tarvitsemiinsa palveluihin.
* Olemassa olevien palvelujen hyödyntäminen, esim. skype-pohjaiset videopuhelut, hangoutit, erityisryhmille helpotettuja käyttöryhmiä, jolloin tekniikan käytön kynnystä alennetaan.

== Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Palvelujen edistäminen ja kokeilut ==

{| class="wikitable"
|- valign="top"
! Painotus !! Edistyvä Suomi !! Uudistuva Suomi !! Rohkea Suomi
|- valign="top"
  |rowspan=2 colspan=1| '''Älykkäät käyttäjälähtöiset digitaaliset palvelut'''
|- valign="top"
  |style="width: 30%;"| '''Palvelujen edistäminen ja kokeilut.''' Edistetään mm. avattua tietoa hyödyntäviä palveluita kaikilla toimialoilla rohkaisemalla kokeiluihin, pilotteihin ja toimijoiden yhteishankkeisiin.
  |style="width: 30%;"| '''Palvelujen edistäminen ja kokeilut.''' Raivataan lainsäädännöllisiä esteitä kokeiluhankkeiden tieltä. Perustetaan kansallinen palvelu, joka mahdollistaa henkilötietojen anonymisoinnin.
  |style="width: 30%;"| '''Palvelujen edistäminen ja kokeilut.''' Suomesta luodaan johtava kokeilusolmukohta (hub) mm. alueellisesti rajattujen kokeilulakien avulla.
|}


* '''Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.'''

TTVK ry: kohtaan uudistuva Suomi: Yksityisyydensuojan ohella on varmistettava myös mahdollisuudet selvittää ja tutkia Internetissä tehtyjä lainvastaisia tekoja.

* <b>Loistavaa.</b> Rohkea Suomi ehdotus on hyvä. Juuri noin!.

Eikö me olla joku kokeilualusta jo nyt? Kaikkea turhaa ja kallista meille syötetään ja saamme maksaa kalliin laskun verojen muodossa. Osaako kukaan mainita yhtäkään valtiovetoista tietoteknistä hanketta joka olisi ollut menestys?

== Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Postipalvelujen tarjonta ==

{| class="wikitable"
|- valign="top"
! Painotus !! Edistyvä Suomi !! Uudistuva Suomi !! Rohkea Suomi
|- valign="top"
  |rowspan=2 colspan=1| '''Älykkäät käyttäjälähtöiset digitaaliset palvelut'''
|- valign="top"
  |style="width: 30%;"| '''Postipalvelujen tarjonta.''' Postin peruspalvelut (ml. viisipäiväinen jakelu) turvataan kaikkialla maassa nykyisen sääntelyn mukaisesti. Käynnistetään digitaalisten postipalvelujen kokeiluja ja helpotetaan digitaalisten postipalveluiden tarjontaa. Turvataan siirtymävaiheessa määräaikaisen tilaajatuen avulla kansalaisten tasapuolinen mahdollisuus saada sanomalehti kotiin kannettuna asuinpaikasta riippumatta.

Kommentti LOGY ry: Lähtökohtana viiden jakelupäivän säilyttäminen ei ole perusteltua kun muutoinkin ollaan siirtymässä digitaaliseen tiedonvälitykseen. Erityisesti harvemmin asutuilla seuduilla tulisi selvittää mahdollisuudet ja hyödyt mikäli siirrytään peruskirjejakelussa 5:stä jakelupäivästä 3:een tai jopa kahteen. Kotimaan tavaraliikenteessä kaikki peruskappaletavaraa kuljettavat kuljetusjärjestelmät hyödyntävät vastaavaa järjestelyä.

  |style="width: 30%;"| '''Postipalvelujen tarjonta.''' Selvitetään postin käyttäjien tarpeita sen arvioimiseksi, onko harvaan asuttujen alueiden tarve postin yleispalvelulle ja viisipäiväiselle jakelulle laajempi kuin kaupunkiseuduilla. Parannetaan jakelutoiminnan tuottavuutta selvittämällä posti- ja lehtijakeluiden yhdistämismahdollisuudet sekä lisäämällä muuta jakeluyhteistyötä.
  |style="width: 30%;"| '''Postipalvelujen tarjonta.''' Sopeutetaan postin yleispalveluvelvoite vastaamaan muuttuvia käyttötarpeita, jotta jokainen saa postin palvelut käyttöönsä joustavasti. Yleispalvelu voidaan toteuttaa tekniikkaneutraalisti fyysisesti tai digitaalisesti. Fyysisen jakelupalvelun muutoksessa otetaan huomioon kuluttajien tarvitsema sopeutumisaika, joka on riippuvainen laitteiden, palvelujen ja yhteyksien kehittymisestä ja leviämisestä.
|}


* '''Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.'''
Itellan kommentti: Postiala käy läpi koko viestintäalan tapaan historian rajuinta rakennemuutostaan, jossa perinteisen postin määrän lasku kiihtyy kaiken aikaan sähköisen viestinnän lisääntyessä. Tulevia päätöksiä pitää arvioida sitä todennäköistä kehitystä vasten, että postimäärät voivat jopa puolittua vuoteen 2020 mennessä.

Viestintäviraston näkemys: Postimarkkinat muuttuvat nopeasti, minkä vuoksi myös yleispalvelun tarpeen ja sisällön ennakkoluuloton uudistaminen on kannatettavaa.
Viestintävirasto: palvelujen edistämisessä ja kokeilussa haluamme korostaa LVM:n hallinnonalan roolin vahvistamista ja riittävää resurssointia jo käynnissä olevien verkostojen (esim. FinICT) fasilitoinnissa konkreettisten yhteishankkeiden toteuttamisessa. Kannatamme Rohkea Suomi -skenaariota tässä asiassa.


Postipalvelut pitäisi avata kilpailulle siten, että valtio määrää palvelutason (esimerkiksi toimitusajan, jakeluverkon laajuuden ja sen, että tietynlaisen lähetyksen hinta on sama koko Suomessa), mutta yritykset itse saisivat määrätä hinnat. Yritykset ostaisivat toisiltaan tai paikallisilta toimijoilta ne jakelupalvelut, joita niiden ei ole mielekästä itse tuottaa. Valtio puolestaan järjestäisi syrjäseudun asukkaille sivuston, jossa he voisivat omalta kohdaltaan parantaa jakelun palvelutasoa normaalitasolta maksamalla lisähintaa tai saada korvausta luopumalla normaalitason palvelusta. Tarkemmin asiaa on esitelty sivulla [[Postilaki]].


Koko maan laajuisten postipalvelujen ylläpitämisen kannalta vallitsee ristiriita siinä, jos valtiovalta jäädyttäisi nykyiset sääntelyvelvoitteet perinteiselle postinjakelulle ja samaan aikaan se aktiivisesti rakentaa Suomea ”maailman johtavaksi digimaaksi”.  Tämä Viron malli, jota ollaan tuomassa Suomeen lähivuosina, tarkoittaa, että yhteiskunnan palvelut ja toiminnot otetaan laajasti käyttöön sähköisessä muodossa ja kirjallinen asiointi viranomaisten kanssa digitalisoidaan kokonaan. Se toki parantaa kansantalouden tuottavuutta, mutta postipalvelujen näkökulmasta se kiihdyttää jakelumäärien laskua ja lisää siten tehostamistoimia.

Jotta Itella kykenee hoitamaan yleispalveluvelvoitteensa, postivelvoitteiden pitää elää ajassa asiakastarpeiden muuttuessa, viestinnän sähköistyessä ja kilpailun voimakkaasti kiristyessä. Kansalaisten tarvitsemat viestintäpalvelut voidaan toteuttaa monikanavaisesti asiakastarpeita vastaavasti. Kuten ministeriö itse tausta-aineistossa toteaa, sääntelyn on oltava riittävän joustavaa, jotta se ottaa huomioon tulevaisuuden toimintaympäristön muutokset ja asiakastarpeet. Tämä on tahtotila myös puolueiden julkisessa keskustelussa, minkä vuoksi asia pitäisi näkyä tulevassa lainsäädäntötyössä. 

Päätöksenteossa on tärkeää muistaa, että yleispalvelun kustannukset kasvavat, kun 5-päiväisen verkon ylläpidosta maksavat yritysasiakkaat vähenevät digitalisaation myötä. Jos ei mitään tehdä, valtio voi joutua rahoittamaan yleispalvelua jopa 100 miljoonalla eurolla vuosittain. Siksi Suomi tarvitsee terveempää sääntelyä, joka mahdollistaa terveen talouden ja kilpailukyvyn eri tilanteissa. Kustannustehokkaasti järjestetyt postipalvelut ovat välttämättömiä, jotta yritysten ja kuluttajien jakelukustannukset kyetään pitämään maltillisina jatkossa. Samalla yleispalvelulle tulee voida kohdentaa ne kustannukset, joita lainsäädännön velvoittama infrastruktuurin ylläpito aiheuttaa. 

* FiCom ry: Postin jakelussa on meneillään suuri rakennemuutos, joka tulee ottaa huomioon alan sääntelyssä. Kirjeen aikasidonnaisuus on siinä määrin muuttunut, että viisipäiväinen yleispalvelujakelu ei enää vastaa tarkoitustaan. Tasapainoisen kilpailun turvaamiseksi Itellaan kohdistuvat velvoitteet eivät voi merkittävästi poiketa sen kilpailijoihin kohdistuvista velvoitteista. 

* FiCom ry: Uudistuvassa Suomessa lähtökohdan tulisi olla yleispalveluvelvoitteen helpottaminen, jotta taloudelliset edellytykset palvelujen tarjoamiseen voidaan taata. Lisäksi uudistuvassa Suomessa tulisi voimakkaasti edistää sähköistä jakelua.

* FiCom ry: Rohkeassa Suomessa peruskirjeiden yleispalvelujakelun tulisi olla kokonaan digitaalista.

Kuluttajaliitto: Postipalvelut ovat edelleen keskeinen viestintäpalvelu ja niiden saatavuus pitäisi turvata kaikille. Läheskään kaikki kuluttajat eivät pysty käyttämään sähköisisä palveluja ja heidän osaltaan ei perinteisiä postipalveluja pysty korvaamaan sähköisillä palveluilla. Tämän vuoksi viisipäiväinen postinjakelu tulee turvata toistaiseksi koko maassa, etrityisesti sanomalehtien jakelun osalta tämä on tärkeää.

* Kirjelähetykset todennäköisesti vähenevät, mutta pakettikäyttö ja ehkä tiettyjen palvelujen tuottaminen kotiovelle asti lisääntyy. Lisäksi sanomalehdistö digitalisoituu, mutta harraste/aikakauslehdet jatkanevat. Ehkä tässä tulee luonnollinen kierto jossa suuremmissa maakunnissa siirrytään vaikka ti/to -päiväiseen pakettijakeluun - toisaalta vastaavasti laskujen maksuaikoja pitää pidentää, jos on odotettavissa, etteivät paperilaskut tule entiseen tapaan perille (vaatii sopimista laajasti). Tärkeää olisi, että syrjäseuduilla erityisesti palvelutaso pysyy nykyisenlaisena, suuremmissa kaupungeissa hitaampi tahti voidaan kompensoida muilla palveluilla. Lisäksi postinkuljetusta voisi tukea niin, että niissä kuljetuksissa makseta niitä mahdollisesti tulevia tiemaksuja.

== Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Postikilpailu == 

{| class="wikitable"
|- valign="top"
! Painotus !! Edistyvä Suomi !! Uudistuva Suomi !! Rohkea Suomi
|- valign="top"
  |rowspan=2 colspan=1| '''Älykkäät käyttäjälähtöiset digitaaliset palvelut'''
|- valign="top"
  |style="width: 30%;"| '''Postikilpailu.''' Postitoimilupia myönnetään postilain mukaisesti. Tehostetaan postimarkkinoille pääsyä edellyttämällä postiyritysten avaavan kilpailijoilleen pääsyn jakeluverkkoon kohtuullisin ehdoin ja lisäämällä Viestintäviraston valtaa pääsyn turvaamisessa. Postinumeroiden ja osoiterekisterin avoimuutta ja hyödynnettävyyttä edistetään.
  |style="width: 30%;"| '''Postikilpailu.''' Tehostetaan postimarkkinoiden toimintaa kehittämällä määräävän markkina-aseman sääntelyä ja tarkentamalla postinumerojärjestelmää ja postin osoiterekistereitä koskevaa sääntelyä. Lisätään osoiterekisteriin laatikoiden paikkatieto ja luovutetaan rekisterin tiedot toimiluvan haltijalle toiminta-alueellaan. Siirretään postitoimilupien käsittely Viestintävirastoon.
  |style="width: 30%;"| '''Postikilpailu.''' Siirrytään postitoiminnassa toimiluvanvaraisuudesta ilmoitusmenettelyyn.
|}


* '''Lisää omat kommenttisi tämän rivin alle, älä yllä olevaan taulukkoon suoraan.'''
Itellan kommentti: Terveeseen talouteen kuuluu terve kilpailu eikä Suomessa postialalla ole enää monopoleja. Postikilpailu on ollut jo pitkään käynnissä, sillä posti- ja logistiikkayritykset hakevat vahvaa jalansijaa Suomen kasvavista pakettijakelun ja verkkokaupan markkinoista. Kotimaisilla postitoimijoilla pitää olla kyky kilpailla tasapuolisesti kansainvälisten toimijoiden kanssa, eikä niitä saa rasittaa tarpeettomalla sääntelyllä.

Valtioneuvosto on puolestaan tehostanut merkittävästi postimarkkinoille pääsyä myöntämällä postitoimiluvan, jossa jakeluvelvoitetta pudotetaan 3-päivästä 1-päivään viikossa. Kilpailijat voivat tarjota palveluita vain yritysasiakkaille, mutta Itellalla säilyy velvoite tarjota palveluita kaikille.  Itellan kannalta tilanteen tekee ongelmalliseksi, että yrityspostilla pidetään yllä nykyistä viisipäiväistä yleispalvelua. Yleispalvelun kustannukset tulevat lähivuosina kasvamaan, kun 5-pv verkon ylläpidosta maksavat yritysasiakkaat vähenevät joka tapauksessa digitalisoitumisen myötä. 

Onkin hyvin tärkeää, että toimilupaehdot eivät aseta toimijoita kohtuuttomasti erilaiseen asemaan keskenään, kun postimarkkinoita kehitetään. Epätasapuoliset ja yhtiön taloutta heikentävät ehdot vaarantavat Itellan kykyä rahoittaa maaseudun postipalveluita ja kilpailla ulkomaisia valtionposteja vastaan.

* Postikilpailu kerää äkkiä vain kermankuorioita. Eli annetaan/kilpailutetaan postinjakolupia yrityksille jotka toimivat parhaiden tuottavalla alueella, joka tietenkin pois Itellallta. Jos tasa-arvoinen palvelu halutaan kaikille, niin silloin valtion postia "Itellaa" täytyy tukea koska tuottoisin osa on kilpailijalla. Homma näyttää hölmöläisten puuhalta. Laitetaan ennemminkin Ideariihi kehittämään palveluita mitä Itella voi tehdä.

--

* FiCom ry: Postin jakeluverkko poikkeaa huomattavasti esimerkiksi televerkosta. Pääsyn avaaminen verkkoon ja sen hinnoittelu on hyvin haastavaa, kun verkko perustuu merkittävältä osin ihmistyöhön. 

* FiCom ry: Uudistuvan Suomen kilpailusääntelyä kehitettäessä tulee ottaa huomioon velvoitteiden tasainen kohdentuminen eri toimijoille. Toimilupien ehtojen tulee olla tasapainoiset, jotta kaikilla toimijoilla on mahdollisuus harjoittaa kannattavaa liiketoimintaa.

Viestintäviraston näkemys: Viestintävirasto kannattaa luopumista postitoiminnan toimiluvanvaraisuudesta.

== Ehdotuksesi ja kommenttisi kohtaan Oma toimenpide-ehdotus ==


* '''Lisää omat kommenttisi ja ideasi tämän rivin alle.''' Voit ottaa kantaa skenaarioittain (Edistyvä, Uudistuva, Rohkea) tai yleisesti.
* Laajakaistaverkkojen saatavuus: '''Skenaario 1 Edistyvä:''' Lisätään seutuverkkotukeen uusi vaihe, jossa tuetaan niiden haja-asutusseudun kuituverkkojen, joihin nykyinen seutuverkkorahoitus ei riitä, rakentamista 2 km päähän kodeista. Toivotaan edelleen, että loput alueet ja 2 km loppuvaihe rakentuvat kaupallisesti. Tunnustetaan, että seutuverkkotuellakaan kaikkialle ei saada kunnollista laajakaistaa. '''Skenaario 2 Uudistuva''': Myönnetään osa 700 MHz taajuuskaista kauneuskilpailulla taholle, joka lupaa rakentaa kunnollista laajakaistaa myös haja-asutusseudulle. Näin säästetään seutuverkkotuessa sekä saadaan 2 km yhteydet koteihin ja yrityksiin saakka. Tutkitaan, kannattaako esimerkiksi digitaalinen radio toteuttaa samassa verkossa. '''Skenaario 3 Rohkea''': Langattomalle laajakaistalle siirtyvät lisätaajuudet huutokaupataan. Todennäköisesti kolme matkapuhelinoperaattoria on jo alkanut hinnoitella palveluita käytetyn datamäärän mukaan. Mobiililaitteista videoiden katselu siirtyy pääsääntöisesti kiinteisiin verkkoihin ja niiden jatkeena oleviin wlan tms. verkkoihin. Haja-asutusseudulla, jotka eivät ole saaneet kiinteää laajakaistaa johtuen korkeista rakennuskustannuksista, tyydytään niihin laajakaistanopeuksiin, mitä matkapuhelinoperaattoreiden verkoista kulloinkin sattuu saamaan. Televisiota katsotaan perinteisesti antenni-tv:stä, mutta interaktiivisia tv palveluita sekä internet-tv:n tarjoamia lisäkanavia ei käytetä, koska matkapuhelinverkkojen siirtokapasiteetti on tv-sisältöjen kulutukseen turhan kallista.

== Linkkejä ==
=== Paluulinkki katsauksen pääsivulle ===
* [[Liikenne_ja_viestintä_digitaalisessa_Suomessa_2020 | Paluu katsauksen pääsivulle]]