Lähdekoodi sivulle Maahanmuutto ja turvallisuus/Turvattomuusilta 2.3.2016

:''Tälle sivulle kerätään kysymyksiä maahanmuutosta ja turvallisuudesta sekä vastauksia [https://uusi.otakantaa.fi/fi/hankkeet/22/ Otakantaa-sivuilla] käydyn keskustelun perusteella. Osallistumista varten oli [[keskusteluohjeet]]. Huomaa, että kysymyksin estitetyt vastaukset perustuvat keskustelussa löydettyihin raportteihin ja tutkimuksiin, eivätkä päätelmät välttämättä edusta alan asiantuntijoiden näkemyksiä.
<ref>Jouni Tuomisto, Julia Rintala, Pauli Ordén, Matleena Tuomisto, Teemu Rintala. Maahanmuutto ja turvallisuus/Turvattomuusilta 2.3.2016. Opasnet, 2016. [http://fi.opasnet.org/fi/Maahanmuutto_ja_turvallisuus/Turvattomuusilta_2.3.2016], viitattu {{CURRENTDAY2}}.{{CURRENTMONTH}}.{{CURRENTYEAR}}.</ref>

'''Kokeilu avoimesta turvattomuuskeskustelusta tuotti tuloksia

Ylen turvattomuusillan televisiokeskustelujen yhteydessä kokeiltiin tietoperusteista nettikeskustelua viime keskiviikkona. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n koordimoima Yhtäköyttä-hanke järjesti keskustelun nähdäkseen, voiko siten kerätä perusteltua ja tutkimukseen nojaavaa tietoa. Kokemukset olivat lupaavia.

Keskustelu käytiin oikeusministeriön ylläpitämällä Otakantaa-sivustolla. Osallistumissäännöt olivat tavallista tiukemmat. Keskustelulle oli määritelty tietyt tutkimuskysymykset, joihin oli tarkoitus vastata. Osallistujilta myös pyydettiin nimenomaan linkkejä tutkimustietoon tai muihin luotettaviin lähteisiin.

- Tutkijakollegani sanovat minulle jatkuvasti, että avoimet keskustelut vain johtavat kaaokseen, eikä mitään tutkimustiedon keräämistä edes kannata suunnitella sillä tavalla. Ajattelin, että nyt on tilaisuus kokeilla, sanoo Yhtäköyttä-hanketta vetävä johtava tutkija '''Jouni Tuomisto'''. Yhtäköyttä-hankkeessa ovat mukana myös kansalaisjärjestö Open Knowledge Finland ja asiantuntija- ja konsulttiyhtiö Oxford Research.

Maahanmuutto ja turvattomuus herättävät paljon tunteita, ja keskustelun ryöstäytyminen ilkeäksi oli varteenotettava riski. Lisäjännitystä kokeiluun toi keskusteluohjelman osallistujista noussut kohu, joka sai muutaman perumaan osallistumisensa. Kokeilun kannalta kohu oli eduksi: jos menetelmä toimisi vaikeissa oloissa, se luultavasti toimisi helpommissakin.

-Kokeilussa meitä kiinnosti moni asia, sanoo Tuomisto. Tuleeko osallistujia? Tuovatko osallistujat hyödyllistä tietoa? Nouseeko televisiokeskustelusta järkeviä kysymyksiä selvitettäväksi? Pystymmekö reaaliaikaisesti suodattamaan hyödyllistä tietoa nettikeskustelusta ja tviittaamaan sitä televisioon? Ehdimmekö itse etsiä tietoa, jota osallistujat eivät tuota?

Keskustelu oli netissä auki kolme päivää, ja siihen tuli lähes 150 kommenttia. Suurin osa tuli vähän ennen televisiokeskustelua ja sen aikana. Keskustelua oli ohjaamassa ja jäsentämässä muutama opiskelija, jotka nopeasti kysyivät osallistujilta lisätietoja tai viitteitä jos sellaisia ei tarjottu. Lisäksi he tekivät yhteenvetoa sanotusta, jotta osallistujien ei tarvinnut lukea kaikkea. 

Pari tviittiä lähti yhteenvedoista televisioiltaan. Väitteet raiskausten yleisyydestä Suomessa nousivat televisiokeskustelussa esiin, ja niille etsittiin perusteluita saman tien.

Toinen keskustelusta noussut teema oli todellisen ja koetun turvattomuuden ero ja ristiriita. Jos tilastot eivät osoita jotain asiaa vaaralliseksi, kuinka pitkälle on järkevää kansalaisen mennä sellaisen asian torjumiseksi oman turvattomuuden tunteen takia?

- Lopullista vastausta tähän kysymykseen ei löytynyt, mutta totesimme tärkeäksi keskustelussa selkeästi erottaa sen, mistä puhutaan milloinkin, sanoo Tuomisto. - Kirjailija '''Jyri Paretskoin''' ohjelmassa esittämä ohje oli meillekin hyödyllinen: ihmisiä on kuunneltava. 

Kuuntelemista auttaa myös tietotekniikka.

- Keksimme monta ideaa, joilla keskustelujen moderointia voisi parantaa Otakantaa-sivustossa, kertoo '''Julia Rintala''', yksi opiskelijoista. - Nykytekniikallakin pärjättiin, vaikka moderointi oli hitaampaa kuin toivoimme.

Tärkein tavoite kuitenkin täyttyi: keskustelua saatiin aikaiseksi, se oli asiallista, ja useimpiin kysymyksiin saatiin myös tutkimustiedolla perusteltuja kommentteja. Viitteiden kaiveluun tosin vaivautui vain alle kymmenesosa osallistujista.

- Mutta sekin tuotti tietoa, jota meillä ei itsellämme ollut, sanoo Tuomisto. - Tärkeintä oli nähdä, että tutkimustiedon jäsentäminen onnistui, vaikka useimmat heittelivät mututietoa omista kokemuksistaan.

Seuraavaksi valtioneuvoston TEAS-toimintaan kuuluva Yhtäköyttä-hanke aikoo käynnistää avointa nettikeskustelua sisältävän arvioinnin maahanmuuttajien työllistämisestä. Siinä aikataulu on kuitenkin rennompi, ja keskusteluille on aikaa useita viikkoja.

Lisätietoja
* https://uusi.otakantaa.fi/fi/hankkeet/22/ Turvattomuuskeskustelu Otakantaa-sivuilla
* http://fi.opasnet.org/fi/Maahanmuutto Arviointi maahanmuutosta ja työllistymisestä
* http://fi.opasnet.org/fi/Ihmisten_vuorovaikutusten_kuvaaminen Jatkopohdintaa ihmisten välisistä vuorovaikutuksista

==Onko tavallisen kansalaisen turvallisuus vaarantunut maahanmuuton takia?==

:''Maahanmuuttoon ja uusista kulttuureista tuleviin ihmisiin liittyy helposti monenlaisia huolia ja pelkoja. Mutta onko tavallisen kansalaisen riski joutua maahanmuutosta johtuvan rikoksen, väkivallan tai häirinnän uhriksi suurentunut aiempiin vuosiin verrattuna?

=== Vastaus ===

Suomi on seksuaalirikosten osalta normaali länsimaa eikä erityisen vaarallinen. Raiskausrikoksia tulee poliisin tietoon noin tuhat vuodessa. Turvapaikanhakijoita on vuonna 2015 epäilty reilusta sadasta seksuaalirikoksesta, mikä on 7-8 % kaikista epäilyistä. Tilanne ei siis ole ratkaisevasti huonontunut. Toisaalta puskaraiskauksissa ulkomaalaiset ovat yliedustettuna, ja tällaisen rikoksen pelko voi rajoittaa ihmisten liikkumista. Väkivallan osalta turvapaikanhakijat eivät ole aiheuttaneet suurta kansalaisiin kohdistuvaa lisäuhkaa. Esiintynyt väkivalta on usein turvapaikanhakijoiden välistä, mikä näkyy varsin suurena poliisihälytysten määränä vastaanottokeskuksissa.

* 69 kommenttia eli  ylivoimaisesti suosituin kysymys. Osallistujat tarjosivat seitsemän eri viitettä kysymykseen liittyen. Huomattava osa kommenteista siirrettiin kokonaan tai osittain turvallisuuden kokemista käsittelevään kysymykseen; se perustettiin ensimmäisten kommenttien jälkeen, jotta näille kommenteille olisi jokin paikka.

=== Perustelut ===

Yleinen turvallisuus ei ole heikentynyt.
:{{defend|# |Rauhallista ja turvallista on ja lisäksi tilastotkin kertovat turvallisuuden vain parantuneen entisestään. Valtakunnassa näiltä osin kaikki hyvin. [https://www.poliisi.fi/lappi/tiedotteet/1/0/lapin_poliisilaitoksen_alueella_edellista_turvallisempi_vuosi_44003]|--7. maaliskuuta 2016 kello 21.50 (UTC)}}

Poliisin tietoon tulleita raiskausrikoksia on vuodessa noin tuhat. Raiskausten määrä ei liene muuttunut paljoakaan viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Sen sijaan ilmoitusten määrä on yli kaksinkertaistunut eli ilmoitusherkkyys on lisääntynyt ja piiloon jää entistä pienempi osa. Vuonna 2014 noin viidennes raiskauksista tapahtui yleisellä paikalla. Reilussa kuudesosassa tuomioistuimeen edenneistä tapauksista osapuolet olivat tuntemattomia toisilleen; yli puolessa tapauksista osapuolet olivat tuttuja, ystäviä tai parisuhteessa. Ulkomaan kansalainen oli epäiltynä 22 prosentissa poliisin selvittämistä raiskausrikoksista.
[https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/156334/Katsauksia_4_Rikollisuustilanne_2014_2015.pdf?sequence=2], sivut 83-87.

Ylen maanantaina julkaiseman uutisen mukaan turvapaikanhakijoita epäillään yli sadasta seksuaalirikoksesta. Nämä ovat kuitenkin vain 7-8 % kaikista epäillyistä eli seksuaalirikosten kokonaismäärässä ei ole tapahtunut mitään mullistusta.
[http://yle.fi/uutiset/8707863 Ylen selvitys turvapaikanhakijoiden seksuaalirikosepäilyistä]
[http://yle.fi/uutiset/8713367 Teemu Selänteen raiskausväitteistä]
: {{attack_invalid|# |On tilanteita, joissa uhrit kokevat syyllisyyttä, eivätkä ilmoita rikoksesta ja sen kohteeksi joutumisesta.|--7. maaliskuuta 2016 kello 21.50 (UTC)}}
:: {{attack|# |Toisaalta on väitetty, että tätä tapahtuu erityisesti silloin, kun tekijä on joku läheinen, kun taas ulkomaalaisten tekemät seksuaalirikokset ilmoitetaan hyvin.|--7. maaliskuuta 2016 kello 21.50 (UTC)}}

* Tilastojen valossa lähi-itäläiset ja pohjois-afrikkalaiset raiskaavat väkimäärään suhteutettuna 17 kertaa enemmän kuin kantasuomalaiset. Jos ikä- ja tulotaso vakioidaan, niin luku on 12. (lähde: [http://www.optula.om.fi/material/attachments/optula/julkaisut/tutkimuksia-sarja/XZ5bk8f2H/265_Lehti_ym_2014.pdf] s.31.)
* Polisiin mukaan ainakin Helsingissä valtaosa puskaraiskauksista viime vuonna oli ulkomaalaistaustaisten tekemiä. (lähde: [http://yle.fi/uutiset/poliisi_puskaraiskauksissa_selva_piikki_helsingissa__tekijat_ulkomaalaisia/8496351] )
** Puskaraiskaukset heikentävät _yleistä_ turvallisuutta, koska ne eivät tapahdu sen seurauksena että on liikuttu "väärässä seurassa", vaan ne voivat sattua kelle tahansa ohikulkijalle.

Yo. tietojen valossa on täysin perusteltu väite, että ihmisten tuominen lähi-idästä ja pohjoisafrikasta heikentää kansalaisten yleistä turvallisuutta, ainakin raiskausten osalta.
: {{attack|# |On syytä muistaa, että puskaraiskaukset ovat vain pieni osa kaikista seksuaalirikoksista. Edelleen naisilla on paljon suurempi todennäköisyys tulla jonkun tutun raiskaamaksi. Mutta rikos on toki ongelmallinen sen satunnaisuuden takia.|--[[Käyttäjä:Jouni|Jouni Tuomisto]] ([[Keskustelu käyttäjästä:Jouni|keskustelu]]) 7. maaliskuuta 2016 kello 21.50 (UTC)}}

Raiskaustilastot maittain Wikipediassa
[https://en.wikipedia.org/wiki/Rape_statistics]

Eurostatin tilatot:
[http://tinyurl.com/jl8rugk]

EU Agency for Fundamental Rights:
[http://fra.europa.eu/en/publications-and-resources/data-and-maps/survey-data-explorer-violence-against-women-survey]

Tietoja yksittaistapaus.com-sivulta ei nostettu tänne, koska sivun ylläpitäjästä ei löydy tietoa, ei myöskään siitä, miten sivulla olevat tiedot on varmistettu.

==Onko maahanmuuttajien turvallisuus vaarantunut maahanmuuton vastustajien takia?==

:''Maahanmuutto aiheuttaa pelkoa, ja jotkut ihmiset ovat ryhtyneet torjumaan ongelmia oman käden oikeudella. Onko maahanmuuttajien tai maahanmuuttajan näköisten ihmisten riski joutua rikoksen, väkivallan tai häirinnän uhriksi suurentunut viime vuosista?

=== Vastaus ===

Tässä keskustelussa kukaan ei nostanut esiin viitteitä tai raportteja. Monet kuitenkin viittasivan useisiin tuhopolttoiskuihin ilmeisesti arvellen, että se on yleistä tietoa eikä vaadi viitteitä. Kuitenkin useimmat pitivät näitä tekoja yksinään riittävänä todisteena siitä, että turvallisuus on heikentynyt. Lisäksi mainitaan syrjintää, tönimistä, haukkumista ja muuta suomalaisten taholta, mutta näistä ei esitetä tutkimustietoa.

* 13 kommenttia, ei yhtään tutkimusta tai muuta viitettä.

=== Perustelut ===

'''Yhteenveto Otakantaa.fi puheenvuoroista
*JH: Ei ole.
*KH: Kyllä on, seurauksena yleisen turvallisuudentunteen heikkenemisestä, mikä taas johtuu puutteellisesti hoidetusta maahanmuuttopolitiikasta.
*AH: Kyllä on, rasismi on lisääntynyt ja normalisoitunut yhteiskunnassa.
*jusu: Kyllä on, johtuen maahanmuuttajien joukkomajoituksiin kohdistuvista iskuista heidän turvallisuutensa on paljon heikommalla pohjalla kuin kantaväestön.
*pap: Kyllä on, maahanmuuttajat ovat vaarassa. Polttopulloiskut sekä sosiaalisessa mediassa vellova maahanmuuttovastainen propaganda huolestuttavat.
*Mai: Kyllä on, kaikkien ulkomaalaisten näköisten turvattomuus on lisääntynyt. Polttopulloiskut huolestuttavat.
*Riitta: Kyllä on, ulkomaalaistaustaisen näköisiä syrjitään.
*oikea suvaitsevainen: Ei ole.
*female1957: Kyllä on. Ulkomaalaistaustaisia ja turvapaikanhakijoiden hyväksi työskenteleviä uhkaillaan ja polttopulloiskut huolestuttavat.

==Syyllistyvätkö tietyistä maista tulleet tietynlaisiin rikoksiin?==

:''Suomeen on tullut maahanmuuttajia useista eri maista, mutta joistakin erityisen paljon. Syyllistyvätkö tietyistä maista tulleet tietynlaisiin rikoksiin?

=== Vastaus ===

Rikostilastoissa 2011-2013 näkyy selviä eroja riippuen lähtömaasta. Useimpien keskustelijoiden mielestä kyseessä ovat kulttuurierot, eivät niinkään maakohtaiset erot.
* Pohjois-Afrikasta ja Lähi-idästä tulevat ovat yliedustettuna seksuaalirikoksissa.
* Raiskausrikosten lisäksi maahanmuuttajat eivät poikkea yhtä vahvasti kantaväestöstä. Suomessa ei ole esimerkiksi sellaisia merkittäviä etnisiä rikollisjengejä kuin muissa Pohjoismaissa.
* Kommentteja tuli 17, ja kaksi olennaista tutkimusraporttia tuotiin esille.

=== Perustelut ===

'''Yhteenveto Otakantaa-fi puheenvuoroista
* jukes: Maalla ei ole väliä, kulttuuri- ja uskontotaustalla on.
* asianajaja: Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin mukaan vangeissa on yliedustettuna tietyt kansallisuudet. (LÄHDE?)
* pap: Kulttuuritausta merkitsee.
* E.K.: Pohjois-Afrikasta ja Lähi-Idästä tulleet syyllistyvät seksuaalirikoksiin.
* Objektiivinen: Pohjois-Afrikasta ja Lähi-Idästä tulleet syyllistyvät kantasuomalaisia useammin seksuaalirikoksiin. Lähde: Optula, 2014. Maahanmuuttajat rikosten tekijöinä ja uhreina. Sivu 31. [http://www.optula.om.fi/material/attachments/optula/julkaisut/tutkimuksia-sarja/XZ5bk8f2H/265_Lehti_ym_2014.pdf] 
* Tero: Maalla ei ole väliä vaan sillä kulttuurilla, jossa on kasvanut. Islam on ideologiana sopimaton länsimaiseen yhteiskuntaan.
* Jankka: Pohjois-Afrikasta ja Lähi-Idästä tulleet syyllistyvät seksuaalirikoksiin. Lähteen sivut 37-48. [http://www.optula.om.fi/material/attachments/optula/julkaisut/tutkimuksia-sarja/XZ5bk8f2H/265_Lehti_ym_2014.pdf] 
* Riitta: Baltialaiset syyllistyvät ryöstöihin.
* Juz0: Maalla ei ole väliä vaan sillä kulttuurilla, jossa on kasvanut. Kulttuuritausta heijastuu tehtyihin rikoksiin ja rikostyyppeihin.
* oikea suvaitsevainen: Kyllä syyllistyvät.
* viuh: Ei ole niin yksinkertaista, rikollisuuteen vaikuttavat muutkin taustatekijät kuin lähtömaa tai –kulttuuri. Linkistä sivu 246. [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/156334/Katsauksia_4_Rikollisuustilanne_2014_2015.pdf?sequence=2]
* kolmikas: Sharia-lain mukaan eläneet eivät ymmärrä Suomen lakia.

Raiskausrikoksiin
syyllistyvien suurta osuutta voidaan pitääkin maahanmuuttajien
rikollisuuden selkeänä erityispiirteenä kantaväestön rikollisuuteen verrattuna
(taulukko 3). Muita yhtä vahvoja poikkeamia maahanmuuttajien ja
kantaväestön rikollisuudessa ei ole havaittavissa tilastojen perusteella.
Suomessa ei ole esimerkiksi sellaisia merkittäviä etnisiä rikollisjengejä
kuin muissa Pohjoismaissa. Silti meilläkin esiintyy aika ajoin ulkomaalaistaustaisten
nuorten ryöstö- ja väkivaltarikollisuutta, joka usein kohdistuu
muihin nuoriin.
(Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Rikollisuustilanne 2014, s. 235 [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/156334/Katsauksia_4_Rikollisuustilanne_2014_2015.pdf?sequence=2])

==Onko Suomen turvapaikkalainsäädäntö löysempi vai tiukempi kuin muiden EU-maiden?==

:''Maiden lainsäädännössä on paljon eroja ja joissakin asiassa yksi on tiukempi mutta toisessa toinen. Kuitenkin kun katsotaan kokonaisuutta, onko Suomen turvapaikkalainsäädäntö löysempi vai tiukempi kuin muiden EU-maiden?

=== Vastaus ===

Lähes kaikki osallistujat halusivat ottaa kantaa siihen, onko Suomen politiikka liian löysä tai tiukka. Sen sijaan viitteitä tarjottiin vain yksi koskien Suomen turvapaikkapäätöksiä. Tietoa muiden EU-maiden politiikoista ei tarjottu ylimalkaisia kommentteja lukuunottamatta, joten vastaus jäi saamatta.
* 15 kommenttia ja yksi viite, joka vai osittain tarjoaa eväitä vastaukseen.

==Onko poliisien määrä väkilukuun suhteutettuna Suomessa pieni vai suuri?==


=== Vastaus ===

Kaikki osallistujat olivat yksimielisiä siitä, että poliisien määrä Suomessa on vähäinen muihin maihin verrattuna. Monet halusivat lisää, toiset olivat tyytyväisiä että vähällä pärjätään.
* Seitsemän kommenttia, yksi hyödyllinen viite, josta vastaus suoraan löytyy.

=== Perustelut ===

*poliiseja on vähän ja olkaamme siitä ylpeä: Poliiseja vähän muihin maihin verrattuna, mikä on hyvä asia. [http://www.nationmaster.com/country-info/stats/Crime/Police-officers]
*J.K.: Suomessa poliiseja arvostetaan ja kunnioitetaan, mikä on hyvä asia. Poliiseja tarvitaan lisää.
*vähän: Poliiseja tarvitaan lisää.
*Vähän on: Poliiseja tarvitaan lisää.
*Juz0: Poliiseja vähän muihin maihin verrattuna ja heihin luotetaan, mikä on hyvä asia.
*female1957: Poliiseja tarvitaan lisää, eritoten syrjäseuduille.

==Tulevatko radikalisoituneet nuoret pääasiassa pääkaupunkiseudulta?==

:''Tulevatko radikalisoituneet nuoret pääasiassa pääkaupunkiseudulta? Onko heissä jotain yhteisiä piirteitä, joiden tunnistaminen auttaisi ennaltaehkäisyssä?

=== Vastaus ===

Vain kaksi kommenttia, joissa ei ollut riittävästi tietoa vastaamiseen.

=== Perustelut ===

Ei esitetty.

== Keitä tarkalleen ottaen ovat turvapaikanhakijat? ==

:''Keitä tarkalleen ottaen ovat turvapaikanhakijat? Minkä verran heitä on? Mistä he ovat tulleet? Sukupuolet ja iät? Turvapaikanhakemisen syyt?

=== Vastaus ===

Turvapaikanhakijoiden alkuperä vuoden 2015 osalta: Irak 20485 (63 %), Afganistan 5214 (16 %), Somalia 1981 (6 %), Syyria 877 (2%), Albania 762 (2 %), Iran 619 (2 %), kaikki muut yhteensä 2538 (8 %) eli kaikki yhteensä 32476 turvapaikanhakijaa. Yksintulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita oli vuonna 2015 keskimäärin 9 % hakijoista (3024) eli melko pieni osuus. Tästä ainoa selvä poikkeus on Afganistan.

* Kymmenen kommenttia, joissa tarjottiin kuusi eri viitettä (pääasiassa Migrin tilastoihin). Tietoa on siis varsin hyvin löydetty.

=== Perustelut ===


'''Alkuperä

Turvapaikanhakijoiden alkuperä vuoden 2015 osalta: Irak 20485 (63 %), Afganistan 5214 (16 %), Somalia 1981 (6 %), Syyria 877 (2%), Albania 762 (2 %), Iran 619 (2 %), kaikki muut yhteensä 2538 (8 %) eli kaikki yhteensä 32476 turvapaikanhakijaa. [http://www.migri.fi/download/64991_Tp-hakijat_2015.xlsx?c9b12708fd40d388]

'''Yksintulleet alaikäiset

Yksintulleita alaikäisiä turvapaikanhakijoita oli vuonna 2015 keskimäärin 9 % hakijoista (3024) eli melko pieni osuus. Tästä ainoa selvä poikkeus on Afganistan, josta tuli 1915 alaikäistä turvapaikanhakijaa (36 % hakijoista) eli osuus on reilusti suurempi kuin missään muussa maassa. [http://www.migri.fi/download/64993_Tp-hakijat_alaikaiset_2015.xlsx?9126d508fd40d388]

== Ketkä kansalaiset kokevat turvallisuuden huonontuneen maahanmuuton takia ja millä tavalla? ==

:''Ketkä kansalaiset kokevat turvallisuuden huonontuneen maahanmuuton takia ja millä tavalla? Mitä tutkimustietoa on turvallisuuden kokemisesta ja mitkä tekijät turvallisuuden kokemiseen vaikuttavat?

=== Vastaus ===

Turvallisuuden kokemus vaihtelee rajusti eri ihmisten välillä. Jotkut tuntevat olonsa yhtä turvalliseksi kuin ennenkin, toiset pelkäävät turvapaikanhakijoita, ja kolmannet rastisteja. Erityiseti naiset ja tytöt mainitaan ryhmänä, jotka pelkäävät tai joiden olisi syytä pelätä.

Kuitenkaan yhtään viitettä tutkimuksiin ei tarjottu, vaan kaikki on omakohtaista tai tuttujen kokemaa.
* Suoria kommentteja 9, ainakin 20 siirrettiin muista kysymyksistä koska ne liittyivät tähän aiheeseen.

=== Perustelut ===

*Matti: turvallisuuden tunne on vähentynyt
*Tero: Oma turvallisuuden kokemuksemme on vähentynyt. Turvapaikanhakijat lähettelevät viestejä kummitytölle.
*Mai: Katupartiot ovat vähentäneet turvallisuuden tunnetta.
*Riitta: Turvapaikanhakijat eivät ole vähentäneet turvallisuuden tunnetta, mutta katupartiot ovat.
*JH: Turvallisuusuustilanne ja sen kokeminen omalta osalta ei ole muuttunut.
*KH: Turvallisuus ei ole muuttunut mutta turvallisuudentunne on vaarantunut.
*AH: Turvallisuus ei ole muuttunut mutta rasismi aiheuttaa turvattomuuden tunnetta.
*Jusu: Turvattomuuden tunnetta lisää kohina mediassa.
*Vapari: Olen vapaaehtoistyössä vastaanottokeskuksissa ehkä ole kohdannut turvattomuutta lisääviä asioita. Paitsi vastaanottokeskuksiin tehdy hyökkäykset.
*Etulinja: Lähistölle tuli vastaanottokeskus, pelkään vaimoni ja tyttäreni puolesta kun lähistöllä liikkuu joukko vieraalla kielellä huutelevia miehiä. Näin korpeen ei saisi perustaa vastaanottokeskuksia.
*Riskipeliä: Turvattomuuden tunne on lisääntynyt, ulkona liikkuminen illalla on vähentynyt, eikä enää tule mieleenkään kulkea puistoissa ja metsäisillä alueilla, missä ei ole muita kulkijoita. Työkaveri kertoi 14-vuotiaan lapsenlapsensa joutuneen turvapaikanhakijan ahdistelemaksi.
*M.Y.: Asun perheeni kanssa Keski-Euroopassa missä ei ole onneksi lainkaan noin vaarallista ja turvatonta kuin Suomessa kuulemma on. Suomessa lietsotaan pelon ilmapiiriä.
*Salattua: Uhrien kokemuksia vähätellään. Pakolaisena maahan tullut henkilö on vainonnut minua kolmen vuoden ajan, ja kaksi tytärtänikin ovat kokeneet häirintää ulkomaalaisten toimesta. Tästä huolimatta apua tarvitsevia pitää auttaa, mutta koen yhteiskunnan turvattomammaksi kuin omassa nuoruudessani.
*HJ: Minua pelottavaa on venäjän kansalaisten suuri määrä Suomessa (70 000). Pelkään Venäjän käyttävän heitä tulevaisuudessa hyväkseen lietsoen eripuraa Suomen ja Venäjän välille, ja tulevan ns. puollustamaan omiaan Ukrainan tapaan.
*Opiskelijatyttö: Oma turvattomuuteni ei ole kasvanut lähivuosina maahanmuuttajien vuoksi. Tapaan jatkuvasti opiskellessani uusia ihmisiä eri kulttuureista. Enemmän pelottavat naisten perään huutelevat suomalaismiehet, jotka baarissa luulevat omistavansa paikan jokaisen naisen, sekä miehet, jotka ovat valmiita tekemään mitä hyvänsä saadakseen sitä mitä haluavat.
*Sinisilmäinen auttaja: Jos Suomeen olisi tullut parempaa elintasoa etsimään pelkästään 20000 naista, niin monikaan suomalainen ei kokisi oloaan turvattomaksi. Nyt on tulijoista 78 prosenttia on ollut nuoria miehiä, jotka eivät pidä naisia samassa arvossa, kuin suomalaisessa kulttuurissa on totuttu pitämään. Tässä syy, miksi nyt moni kokee olonsa niin turvattomaksi.
*sekaan mahtuu: Meidän kylälle tuli turvapaikkaa hakevien nuorten asumisyksikkö. Ei haittaa mitenkään eikä rikollisuus tai häiriöt lisääntyneet.
*J.K.: Jotkut tuntemani naiset ovat muuttaneet käyttäytymistään koska kokevat olonsa turvattomaksi.
*M.Y.: Suomalaisten kokema pelko on suurimmaksi osaksi pelkoa, "pimeän pelkoa".
*Entinen arvoliberaali: Kansalaisten pelko on todellista ja perusteltua eikä sitä tulisi vähätellä. Muslimimaista saapuneet pelottavat.

== Viitteet ==

<references/>
<noinclude>

== Taustatietoa ==

* [http://yle.fi/uutiset/a2_turvattomuus-ilta_ovatko_turvapaikanhakijat_uhka__romahtaako_arvomaailmamme/8686300 A2-turvattomuusilta: ovatko turvapaikanhakijat uhka, romahtaako arvomaailmamme]
** [https://twitter.com/YleA2ilta A2-ilta Twitterissä] ja [https://www.facebook.com/ylea2ilta/ Facebookissa]
** [http://yle.fi/uutiset/a2_turvattomuus-ilta_kysyy_miksi_maahanmuutto_pelottaa__katso_vieraat_taalta/8702629 A2 Turvattomuusilta kysyy, miksi maahanmuutto pelottaa. Katso vieraat täältä]
* [http://tervekuopio.fi/c/document_library/get_file?uuid=d002a7af-8740-448d-b529-5c07ebe891eb&groupId=29528 Otto Hänninen: Luento ympäristöterveyden riskeistä]. Sisältää myös kuvan eri riskien suuruudesta ihmisten kokemana ja tilastojen perusteella (Susanna Hertrich, 2008, sivu 3)
* [https://www.thl.fi/fi/web/ymparistoterveys/riskinarvio/terveysriskin-arvion-sisalto-ja-rakenne THL:n sivu riskinarvioinnista]
* Nopea ja hidas ajattelu: ihminen ajattelee ensin nopeasti ja tunteella ja sortuu helposti liioittelemaan esimerkiksi helposti mieleen tulevia tai pelottavia riskejä. Vasta huolellinen paneutuminen asiaan aiheuttaa hidasta, analyyttistä ja kriittistä ajattelua. Sitä turvallisuuskeskustelussa tarvittaisiin paljon enemmän. Katso myös [[:en:Thinking, Fast and Slow]] Wikipediassa.
* '''[[:en:Heuristic|Heuristiikat]]''' ovat menetelmiä, joilla nopeasti helppoja sääntöjä soveltamalla päästään nopeasti johinkin käytännölliseen ratkaisuun. Ratkaisu ei välttämättä ole paras tai edes kovin hyvä, mutta usein kuitenkin riittävän käyttökelpoinen ja helposti saavutettavissa. Heuristiikat ovat tyypillistä nopeaa ajattelua. Ne ovat hyvin käyttökelpoisia monissa käytännön tilanteissa, mutta niiden käyttöön sisältyy tyypillisiä virheitä ja ongelmia, jotka on syytä tunnistaa ja välttää. Näitä ovat esimerkiksi:
:;Ankkurointi: Luotetaan liikaa ensimmäiseen tietoon tai lukuun joka on annettu.
:;Saatavuus: Pidetään tavallista yleisempänä asioita, jotka tulevat helposti mieleen ja harvinaisempana sellaisia jotka eivät tule helposti mieleen.
:;Edustavuus: jos henkilön piirteet sopivat edustavasti kuvaamaan jotain ryhmää, kuvitellaan liian varmasti, että henkilö todella kuuluu tuohon ryhmään.
:;Naiivi hajonta: jos ihmisiä pyydetään tekemään useita päätöksiä kerralla, heidän päätöksiinsä tulee enemmän hajontaa kuin jos he päättäisivät asioista peräjälkeen.
:;Kertyvä sitoutuminen: ihmiset ovat valmiita sitoutumaan kannattamattomaan päätökseen, jos sen eteen on aiemmin nähty paljon vaivaa. Taloustieteessä tätä kutsutaan myös uponneiksi kustannuksiksi, joiden huomioiminen ei ole rationaalista.
:;Tuttuus: Uskotaan, että aiemmat olosuhteet edelleen pätevät ja aiempi hyväksi osoittautunut toiminta siksi on hyvä nytkin.
* Pelkoteollisuus pääsi vauhtiin toden teolla syyskuun 2001 terrori-iskussa Yhdysvaltoihin. Pelkoteollisuus on teollisuuden ala, jossa tarjotaan turvallisuus-, seuranta-, vartiointi- ja muita palveluja erilaisia vaaroja pelkääville kansalaisille tai kansakunnille. Markkinan toiminnan kannalta on olennaista, että ihmiset pelkäävät, ja siksi tämän teollisuuden nimenomaisessa intressissä on pelotella ihmisiä. Tärkeää on esimerkiksi vaikutelma, että yhteiskunnalla ei ole asia hallussa.
* Suhtautuminen vieraaseen henkilöön on yksi peliteorian ja psykologian tutkimusalue. On erilaisilla teoreettisilla simulaatioilla osoitettu, että parhaaseen lopputulokseen sekä yksilön että koko ryhmän kannalta päästään niin sanotulla '''[[:en:tit for tat|tit for tat]]''' -lähestymistavalla. Siinä toimija ensin ottaa myönteistä kontaktia toiseen esimerkiksi apua tai yhteistyötä tarjoamalla. Sen jälkeen reagoidaan kuten toinen reagoi eli jos toinen vastaa ystävällisesti, jatketaan samalla linjalla ja jos toinen vastaa vihamielisesti, siihen myös reagoidaan vihamielisesti. On myös havaittu käytännön kokeissa, että ihmisillä on usein taipumus reagoida tit for tat -periaatteen mukaisesti eli vastata avuliaasti toisen taholta myönteiseen ensikontaktiin. Tämän takia on erittäin tärkeää se, ehdollistuvatko ihmiset ajattelemaan, että uusi tuttavuus on todellakin uusi, johon suhtaudutaan lähtökohtaisen myönteisesti, vai onko hän aiemmin negatiivista käytöstä tarjonneen ryhmän edustaja, joka tulee lähtökohtaisesti torjua.
* [[Maahanmuuttoarviointi]] käsittelee maahanmuuttajien työllistymistä ja lisäarvoa suomalaisyrityksille.

[[File:Reality checking device.png|600px]]

=== Kysymyksiä maahanmuuttoon liittyen ===

'''Tutkimuksella vastattavia

''Pakolaistilastot
* Keitä tarkalleen ottaen ovat maahanmuuttajataustaiset? Minkä verran? Mistä? Sukupuolet ja iät? Ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajien määrä? Millä statuksilla he ovat maassa? Opiskelija/töissä/pakolainen/tms.
* Kuinka paljon Venäjällä on pakolaisia, turvapaikanhakijoita ja paperittomia?
* Miten eri kansallisuuksia olevat turvapaikanhakijat sijoittuvat maailmalle?
* Kuinka paljon arabimaat ovat vastaanottaneet turvapaikanhakijoita?

''Turvallisuus
* Syyllistyvätkö tietyistä maista tulleet tietynlaisiin rikoksiin?
* Onko Suomen turvapaikkalainsäädäntö löysempi vai tiukempi kuin muiden EU-maiden?
* Onko poliisien määrä väkilukuun suhteutettuna Suomessa pieni vai suuri?
* Tulevatko radikalisoituneet nuoret pääasiassa pääkaupunkiseudulta? Onko heissä jotain yhteisiä piirteitä, joiden tunnistaminen auttaisi ennaltaehkäisyssä?

''Talous
* Mitkä maahanmuuttajaryjmät työllistyvät parhaiten? Mitkä huonoiten?
* Millä edellytyksillä Suomeen tulleen maahanmuuttajan nettovaikutus Suomen taloudelle on myönteinen?
* Rahoittaako jokin ulkomainen taho niin sanottuja vaihtoehtomedioita?

''Turvapaikkapolitiikka
* Kuinka kauan turvapaikkahakemuksen käsittely keskimäärin kestää?
* Kuinka suuri osa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista poistuu maasta?
* Miten Suomi viestii omasta maahanmuuttopolitiikastaan ja turvapaikkalainsäädännöstään niihin maihin, joista tänne tulee eniten kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita?
* Onko mahdollista tehdä kohdennettuja rajatarkastuksia? Voiko olla kaksi eri "porttia", toinen turvapaikanhakijoille ja toinen muille?
* Mikä valtio on parhaiten onnistunut pakolaisten kotouttamisessa? (Työ, opiskelu, kielitaito, kansalaisuuden saaminen jne.)
* Kuinka moni suhtautuu myönteisesti turvapaikanhakijoiden määrän kasvuun?

'''Arvokysymykset ja poliittiset kysymykset (ei vastattavissa tutkimuksella)
* Onko perusteltua sanoa, että turvapaikanhakijoissa on rasisteja?
* Voiko Suomessa harjoittaa laillisisesti esim. wahhabistista islamia, joka julistaa lännen vastaista jihadismia?
* Ketkä turvapaikanhakijoista ovat kaikista turvattomimpia kotimaassaan? (kristityt, shiiat, sunnit,...)
* Onko Soldiers of Odin rasistinen järjestö?
* Mitkä järjestöt tai tahot voidaan yksiselitteisesti luokita rasistisiksi?
* Onko nimittely ja haukkuminen rasismia?
* Minkä verran Suomessa on ns. anarkisteja?

== Katso myös ==

{{maahanmuutto ja turvallisuus}}

* [http://www.migri.fi/tietoa_virastosta/tilastot/turvapaikka-_ja_pakolaistilastot Maahanmuuttoviraston maahanmuutto- ja pakolaistilastot]
* [http://popstats.unhcr.org/en/asylum_seekers_monthly UNHCR: Asylum seeker statistics]
* [[Ihmisten vuorovaikutusten kuvaaminen]]
* [http://www.hs.fi/kulttuuri/a1456979194024 Yle 3.3.2016]: Yle tyytyväinen A2-keskusteluiltaan – pahoittelee ”ääripää”-ilmauksen käyttöä
* [http://brilliantmaps.com/terrorism-world-map/ Terrorism world map]
* [http://openmigration.org/en/dashboard/#/ Open Migration]
* [http://yle.fi/uutiset/thl_mukana_a2_turvattomuus-illassa_huhujen_tilalle_haetaan_tietoa/8713975 Yle 3.3.2016] THL mukana turvattomuusillassa. Huhujen tilalle haetaan tietoa
* [https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/hankkeet-ja-ohjelmat/uth-ulkomaista-syntyperaa-olevien-tyo-ja-hyvinvointi-tutkimus THL ulkomaalaisten hyvinvointitutkimus]
</noinclude>