Lähdekoodi sivulle Maahanmuuton ja turvallisuuden lähteet ja liitteet

23. LÄHTEET
Aiyar S., Barkbu B., Batini N., Berger H., Detragiache E., Dizioli A., Ebeke C., Lin H., Kaltani L., Sosa
S., Spilimbergo A. & Topalova P. 2016. The refugee Surge in Europe: Economic Challenges, IMF Staff
discussion note 16/02, International Monetary Fund.

Andersen H.S., Turner L.M & SØholt S. 2013. The special importance of housing policy for ethnic minorities:
evidence from a comparison of four Nordic countries, International Journal of Housing Policy
13:1, 20-44.

Andersson L., Hammarstedt M. & Neuman E. 2012. Residential mobility, tipping behavior and ethnic
segregation: Evidence from Sweden, Centre for Labour Market and Discrimination Studies, Linnaeus
University, Växjö.

Ansala L., Hämäläinen U. & Sarvimäki M. 2014. Integroitumista vai eriytymistä? Maahanmuuttajalapset
ja -nuoret Suomessa. Kelan tutkimusosasto, Työpapereita 56/2014.

Apunen M., Haavisto I., Sipola J. & Toivonen S. 2015. Ken on maassa jämäkin? EVAn Arvo- ja asennetutkimus
2015, EVA Raportti 1/2015, Elinkeinoelämän valtuuskunta

Åslund O., Böhlmark A. & Nordström Skans O., 2009. Age at Migration and Social Integration, Discussion
Paper No. 4263, The Institute for the Study of Labor (IZA), http://ftp.iza.org/dp4263.pdf

Ballarino G. & Panichella N. 2015. Migrants in Western European Countries: Assimilation or persistent
disadvantage? International Migration 52:2, 338-352

Beckley A.L. 2013. Correlates of war? Towards an understanding of nativity-based variation in immigrant
offending, European Journal of Criminology 10:4, 408-423

Beckley A.L., Kardell J. & Sarnecki J. 2015. Immigration and crime in Sweden, teoksessa: The
Routledge handbook on Crime and International Migration, London, Routledge, 41-54

Bell B. & Machin S. 2013. Crime and immigration: what do we know? Teoksessa: Cook P.J., Machin S.,
Marie O., Mastrobuoni G. Lessons from the economics of crime: what reduces offending? MIT Press,
Cambridge, 149-174.

Bernelius V. 2013. Eriytyvät kaupunkikoulut: Helsingin peruskoulujen oppilaspohjan erto perheiden
kouluvalinnat ja oppimistuloksiin liittyvät aluevaikutukset osana kaupungin eriytymiskehitystä. Tutkimuksia
2013:1, Helsingin kaupungin tietokeskus.

Bernelius V., Kauppinen T. & Vaattovaara M. 2015. Seudullinen kehitys Metropolialueella. Teoksessa:
Vainikainen M-P & Rimpelä A. (toim.) Nuorten kehitysympäristö muutoksessa. Helsingin yliopisto, Opettajankoulutuslaitos,
Tutkimuksia 363, 101-120.

Bevelander P. & Irastorza N. 2014. Catching up: The labor market integration of new immigrants in
Sweden, Migration Policy Institute & International Labour Organization, Washington DC ja Geneve.

Biggs M. & Knauss S. 2012. Explaining Membership in the British National Party: A Multilevel Analysis
of Contact and Threat, European Sociological Review 28:5, 633–646

Björklund K. 2015. Unaccompanied refugee minors in Finland: challenges and good practices in a Nordic
context. Institute of Migration, Turku.

Brå 2014. Hate crime 2013, Statistics on police reports with identified hate crime motives and selfreported
exposure to hate crime, English summary of Brå report 2014:14,
https://www.bra.se/download/18.626651b0148b20bd39c87f/1413792518471/2014_hatecrime_2013_su
mmary.pdf

Brå 2015. Brott och statistik, Hatbrott, https://www.bra.se/bra/brott-och-statistik/hatbrott.html
Butcher K. F. & Piehl A. M. 1998.Cross-city evidence on the relationship between immigration and
crime, Journal of Policy Analysis and Management 17:3, 457-493

Castaneda A. & Kauppinen T. 2015. Elämänlaatu, teoksessa: Nieminen T, Sutela H., Hannula U.
(toim.), Ulkomaalaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa, Tilastokeskus, Helsinki,
http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf, 185-190

Castaneda A. E., Rask S., Koponen P., Suvisaari J., Koskinen S., Härkänen T., Mannila S., Laitinen K.,
Jukarainen P. & Jasinskaja-Lahti I. 2015b. The association between discrimination and psychological
and social well-being: a population-based study of Russian, Somali and Kurdish migrants in Finland,
Psychology and Developing Societies 27:2, 270-292.

Castaneda A., Larja L., Nieminen T., Jokela S., Suvisaari J., Rask S., Koponen P. & Koskinen S.
2015a. Ulkomaalaistaustaisten psyykkinen hyvinvointi, turvallisuus ja osallisuus. Ulkomaista syntyperää
olevien työ ja hyvinvointi -tutkimus 2014 (UTH), Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työpaperi 18/2015,
Helsinki.

Cochrane F. 2015. Migration and Security in the Global Age, Routledge, London, 27-75
Creutz K., Saarinen J. & Juntunen M. 2015. Syrjintä, polarisaatio, nuoriso ja väkivaltainen radikalisoituminen,
SYPONUR -väliraportti, SSKH Notat 5/2012 - SSKH Reports and discussion papers, Svenska
social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet, Helsingfors.
Cygnel S. 2015. Auttaja Afrikasta, Keva-lehti 4/2015, 12-14.

Danielsson P. & Salmi V. 2013. Suomalaisten kokema parisuhdeväkivalta 2012 - kansallisen rikosuhritutkimuksen
tuloksia. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, Verkkokatsauksia 34/2013,
http://www.optula.om.fi

Danielsson P. & Salmi V. 2015. Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2014 - Kansallisen
rikosuhritutkimuksen tuloksia. Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Kriminologian ja
oikeuspolitiikan instituutti, Katsauksia 3/2015.

De Jong, J. D. 2012. Typically Moroccan? a Group Dynamic Explanation of Nuisance and Criminal
Behavior, teoksessa: Esbensen F-A .& Maxson, C.L. (toim.) Youth Gangs in International Perspective,
Springer, New York, 225-236

Egharevba S. & Crentsil P. 2013. Migrants’ perception of the police: Should it be a cause for concern in
Finland? European Journal of Criminology 10(5) 555–571

Ellingsæter A.L., 2012. Cash for Childcare, Experiences from Finland, Norway and Sweden, Friedrich-
Ebert-Stiftung, International Dialogue, http://library.fes.de/pdf-files/id/09079.pdf

Ellonen N., Kääriäinen J., Salmi V. & Sariola H. 2008. Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset, Poliisiammattikorkeakoulun
raportteja 71/2008, Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 87,
Poliisiammattikorkeakoulu & Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos.

Erez E. & Britz L. 2006. Providing a Helping Hand to Battered Immigrant Women: The Professionals
Perspectives, teoksessa: Freilich, J. & Guerette, R.T. (toim.), Migration, Culture Conflict, Crime and
Terrorism, Ashgate, Aldershot, 199-216.

Ericsson U., Molina I. & Ristilammi P-M. 2000. Miljonprogram och media, Föreställningar om människor
och förorter, Integrationsverket & Riksantikvarieämbetet.
http://www.mkc.botkyrka.se/biblioteket/Publikationer/miljonprogram.pdf

Eronen A., Härmälä V., Jauhiainen S., Karikallio H., Karinen R., Kosunen A., Laamanen J-P & Lahtinen
M. 2014. Maahanmuuttajien työllistyminen: taustatekijät, työnhaku ja työvoimapalvelut, Työ- ja elinkeinoministeriön
julkaisuja 6/2104, Työ- ja elinkeinoministeriö.

Esbensen F-A. & Maxson C.L. 2012. The Eurogang Program of Research and Multimethod Comparative
Gang Research, teoksessa: Esbensen, F-A. & Maxson C. L. (toim.), Youth Gangs in International
Perspective, Springer, New York, 1-16.

Euroopan Komissio 2015. European Economic Forecast, Institutional paper 011, November 2015.
Euroopan muuttoliikeverkosto, Maahanmuuttovirasto 2014. Maahanmuuton tunnusluvut 2014.

European Asylum Support Office 2015, Annual Report on the Situation of Asylum in the European Union
2014.

European Migration Network, Finnish Immigration Service 2014. Policies, Practices and Data on Unaccompanied
Minors in 2014, EMN Focused Study 3/2014,
http://www.emn.fi/files/1056/EMN_Minors_ENG_ja_FIN_FINAL.pdf

European Migration Network 2015. Ad-Hoc Query on variations in asylum applications figures following
changes in asylum seekers’ access to the labour market., http://www.emn.fi/files/1236/EMN_Ad-
Hoc_Query_AT_changes_in_labour_market_access_and_asylum_applications_190215_open_compilat
ion.pdf

European Union Agency for Fundamental Rights (FRA) 2012. Data in Focus report 6, Minorities as
victims of crime, Vienna, Austria.

Fagerlund M., Peltola M., Kääriäinen J., Ellonen N. & Sariola H. 2014. Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset.
lapsiuhritutkimuksen tuloksia. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 110, Poliisiammattikorkeakoulu,
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/86726/Raportteja_110_lapsiuhritutkimus_web.pdf

FATF 2010. Global Money Laundering & Terrorist Financing Threat Assessment.

Ford R. & Goodwin M.K. 2010. Angry White Men: Individual and Contextual Predictors of Support for
the British National Party, Political studies: 2010 VOL 58, 1–25, doi: 10.1111/j.1467-9248.2009.00829.x
Haavisto I. 2014a. Neljäs Suomi, EVAn arvo- ja asennetutkimus 2014, Elinkeinoelämän valtuuskunta,
Taloustieto OY.

Haavisto I. 2014b. Työlle ahneet - suomalaiset arvostavat ahkeruutta, mutta ovat huonoja jakamaan,
EVA-analyysi No 38.

Hällsten M., Szulkin R. & Sarnecki J. 2013. Crime as a price of inequality? The gap in registered crime
between childhood immigrants, children of immigrants and children of native Swedes, British Journal of
Criminology, 53:3, 456-481.

Haymoz S., Maxson C., Killias M. 2014. Street gang participation in Europe: a comparison of correlates,
European Journal of Criminology 11:6, 659-681.

Helminen M-L. & Pietiläinen M. 2014. Maahanmuutto moninaistaa lasten perheitä, Tilastokeskus
26.2.2014, http://www.stat.fi/artikkelit/2014/art_2014-02-26_002.html.

Iivari J. 2006. Tuomittu maahanmuuttaja, Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Tutkimuksia
154.

Jauhola L. & Vehviläinen J. 2015. Syrjintä koulutuksessa. Erityistarkastelussa kokemukset yhdenvertaisuuden
toteutumisesta opintojen ohjauksessa eri vähemmistöryhmiin kuuluvien nuorten osalta. Oikeusministeriön
julkaisu 21/2015.

Joutsenon vastaanottokeskus 2014. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän tilannekatsaus
1.1.31.12.2014.

Jukarainen P. & Muttilainen V. 2015. Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen kansallinen riskiarvio.
Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 117. Poliisiammattikorkeakoulu, Tampere.

Jukarainen, P., Syrjäläinen, E. & Värri, V-M. 2012. Kohti turvallista ja hyvinvoivaa koulua – valvontaa,
vastuuta ja elämää erilaisuuden kanssa. Kasvatus 43 :3, 244–253

Kardell J. 2011. Utländsk bakgrund och registrerad brottslighet – överrepresentationen i den svenska
kriminalstatistiken, Rapport 2011:1, Kriminologiska institutionen, Stockholms universitet
Kauko, O. 2015. Yksinäisyys alaikäisten turvapaikanhakijoiden valottamana, Yhteiskuntapolitiikka 80:1,
35-45.

Kawalerowicz J. & Biggs M. 2015. Anarchy in the UK: Economic Deprivation, Social Disorganization,
and Political Grievances in the London Riot of 2011, Social Forces 94:2, 673–698, doi:
10.1093/sf/sov052

Kaya A. 2009. Islam, Migration and Integration, Palgrave Macmillan, New York.
Kerkkänen H. & Säävälä M. 2015. Maahanmuuttajien psyykkistä hyvinvointia ja mielenterveyttä edistävät
tekijät ja palvelut, systemaattinen tutkimuskatsaus, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 40/2015,
Työ- ja elinkeinoministeriö.

Keskimäki I., Nykänen E. & Kuusio H. 2014. Paperittomien terveyspalvelut Suomessa, Terveyden ja
hyvinvoinnin laitos, Raportti 11/2014,
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/114941/THL_RAP2014_011web.pdf?sequence=3

Keygnaert I., Dias S.F. , Degomme O., Devillé W., Kennedy P., Kováts A., De Meyer S., Vettenburg N.,
Roelens K. & Temmerman M. 2015. Sexual and gender-based violence in the European asylum and
reception sector: a perpetuum mobile? European Journal of Public Health, 25:1, 90-96

Khosrokhavar. F. 2015. The Mill of Muslim Radicalism in France. New York Times 25.1.2015,
http://www.nytimes.com/2015/01/26/opinion/the-mill-of-muslim-radicalism-in-france.html?_r=0

Kiianmaa N. 2012. Tasa-arvobarometri, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:23, Sosiaali- ja
terveysministeriö, Helsinki.

Kinnunen H., Mäki-Fränti P. & Viertola H. 2012. Suomen julkisen talouden kestävyystarkasteluja. Euro
& talous 5/2012, 73-83

Kivijärvi A. & Witting Ö. 2014. Rasisminvastaisuus periaatteina ja toimintana - Suomen Punaisen ristin
luottamushenkilöiden ja työntekijöiden näkemyksiä, Nuorisotutkimusverkosto & Suomen Punainen Risti.

Koponen P., Jokela S., Skogberg N., Castaneda A., Suvisaari J., Laatikainen T. & Koskinen S. 2015b.
Terveys, teoksessa: Nieminen T., Sutela H., Hannula U. (toim.), Ulkomaalaista syntyperää olevien työ
ja hyvinvointi Suomessa, Tilastokeskus, Helsinki, 151-162,
http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf,

Koponen P., Manderbacka K., Jokela S., Castaneda A., Suvisaari J. & Suominen L. 2015a. Sosiaali- ja
terveyspalveluiden tarve ja käyttö, teoksessa: Nieminen T., Sutela H., Hannula U. (toim.), Ulkomaalaista
syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa, Tilastokeskus, Helsinki, 171-184,
http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf,

Koponen P., Skogberg N., Suominen L., Borodulin K. & Laatikainen T. 2015c. Elintavat, teoksessa:
Nieminen T., Sutela H., Hannula U. (toim.), Ulkomaalaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa,
Tilastokeskus, Helsinki, 141-150,
http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf,

Kotiniemi L. 2015. Ulkomaalaistaustaisten rikollisuus lukuina, Poliisiammattikorkeakoulun päättötyö,
Poliisin perustutkinto 2015.

Kubrin C. E. & Ousey G. C. 2009. Immigration and homicide in urban America: What's the connection?,
Sociology of Crime Law and Deviance, 13, 17-32

Kupiainen S. 2015. Toisen asteen valinta metropoliseudulla keväällä 2014. Avausseminaarin esitys
27.1.2015; Valtioneuvoston rahoittama hanke: Metropolialueen nuorten siirtyminen yläkoulusta toiselle
asteelle.

Laitinen K. 2003. Turvallinen hyvinvointi, teoksessa: Hyvinvointi ja turvallisuus, (toim.) Ropo A. & Ranta-
Tyrkkö, S., Tampere University Press, Tampere, 21-47

Lappalainen E., Mäkelä M. & Tuominen J. 2013. Ulkomaalaistaustaisia perheitä yhä enemmän, Tilastokeskus,
17.9.2013, http://www.stat.fi/tup/vl2010/art_2013-09-17_001.html

Larja L. & Sutela H. 2015. Työllisyys, teoksessa: Nieminen T, Sutela H., Hannula U. (toim.), Ulkomaalaista
syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa, Tilastokeskus, Helsinki, 71-82
http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf,

Larja, L. Sutela, H. & Witting, M. 2015, Nuorten kouluttautuminen, teoksessa: Nieminen T, Sutela H.,
Hannula U. (toim.), Ulkomaalaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa, Tilastokeskus, Helsinki,
55-68,
http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf.

Lehti M., Salmi V., Aaltonen M., Danielsson P. , Hinkkanen V., Niemi H., Siren R. & Suonpää K. 2014,
Maahanmuuttajat rikosten uhreina ja tekijöinä, Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksia 265,
Helsinki.

Lidman S. 2015. Väkivalta-kulttuurin perintö. Sukupuoli, asenteet ja historia. Gaudeamus, Helsinki.
Lohse M. 2015, Terrorismiturismi: vierastaistelijailmiö työllistää kansainvälistä terrorismin torjuntaa.
Haaste 2/2015, 32-33.

Maahanmuuttovirasto 2015. Lehdistötiedote, 30.7.2015, Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmässä
eniten nigerialaisia, suomalaisia ja ukrainalaisia,
http://www.migri.fi/medialle/tiedotteet/lehdistotiedotteet/lehdistotiedotteet/1/0/ihmiskaupan_uhrien_autta
misjarjestelmassa_eniten_nigerialaisia_suomalaisia_ja_ukrainalaisia_61420.

Maahanmuuttovirasto, Joutsenon vastaanottokeskus 2015. Ihmiskaupan uhrien auttaminen ja ihmiskaupan
uhrien auttamisjärjestelmän toiminta 1.7.2015 alkaen,
http://www.migri.fi/download/61425_TIETOPAKETTI_Ihmiskaupan_uhrin_auttaminen_ja_auttamisjarjes
telma_1.7.2015.pdf?8a2baa1bb998d288

Mäki-Rahkola A. & Launiala A. 2012. A gender perspective in Civilian crisis management, CMC Finland
Working Papers, 6:2, http://www.cmcfinland.fi/download/41597_WP-2012-
2_1325_survey.pdf?d29c022b83c4d088

Malin M., Kinnunen J.M. & Rimpelä A. 2015. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden elinolot, hyvinvointi
ja koulumenestys, teoksessa: Vainikainen M-P. & Rimpelä A. (toim.) Nuorten kehitysympäristö muutoksessa:
peruskoulujen oppimistulokset ja oppilaiden hyvinvointi eriytyvällä Helsingin seudulla. Helsingin
yliopisto, Käyttäytymistieteellinen tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos, tutkimuksia 363.

Mankkinen T. 2014. Husbyn mellakat - mitä Suomi voisi oppia? Muistio keskustelutilaisuudesta
21.2.2014, Sisäministeriö.

Martinez R. & Valenzuela A. (toim.) 2006. Immigration and Crime: race, ethnicity and violence, New
York: New York University Press.

Matikka A., Luopa P. Kivimäki H., Jokela J. & Paananen R. 2014. Maahanmuuttajataustaisten 8. ja 9. -
luokkalaisten hyvinvointi, kouluterveyskysely 2013. Raportti 26/2014, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Matikka A., Wikström K. & Halme N. 2015. Maahanmuuttajataustaisten nuorten hyvinvointi ja sen seuranta,
Tutkimuksesta tiiviisti 29, syyskuu 2015.

Melossi D. 2015. Crime, punishment and migration, Sage, Los Angeles.

Midtboen A. 2014. The Invisible Second Generation? Statistical discrimination and immigrant stereotypes
in employment process in Norway, Journal of Ethnic and Migration Studies, 40:10, 1657-1675.

Migrationsverket 2015. Stor osäkerhet i prognosen – EU:s agerande avgörande, 22.10.2015,
www.migrationsverket.se

Mikkonen A.G. 2011. Miten tukea Suomeen Ilman huoltajaa tulleita turvapaikanhakijalapsia ja -nuoria?,
julkaisussa: Alanko S., Marttinen I., Mustonen H. (toim.) Lapsen etu ensin, Yksintulleet alaikäiset turvapaikanhakijat
Suomessa, 79-93.

MTS 2016. Suomalaisten mielipiteitä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, maanpuolustuksesta ja turvallisuudesta,
http://www.defmin.fi/files/3338/MTS_mielipidetutkimus_15_raportti_suomeksi.pdf

Mubarak Y. M., Nilsson E. & Saxén N. 2015. Suomen somalit, Into kustannus, 39-40.

Myllyniemi S. (toim.) 2014. Ihmisarvoinen nuoruus, Nuorisobarometri 2014, Nuorisoasiain neuvottelukunnan
julkaisuja 51, Verkkojulkaisuja (Nuorisotutkimusseura) 83, https://tietoanuorista.fi/wpcontent/
uploads/2015/03/Nuorisobarometri_2014_web.pdf

Myrskylä P. 2013. Osa maahanmuuttajista työllistyy hyvin, osa opiskelee, Tieto & Trendit 1.10.2013

Neuman E. 2014. Culture, assimilation and gender gaps in labour market outcomes, Linnaeus Centre
for Labour Market and Discrimination Studies, Linnaeus University.

Neumann E. 2013. The impact of ethnic concentration on native and second-generation immigrant
children's economic outcomes. Working paper series No 2013:10, Linnaeus University, Centre for
Labour Market and Discrimination Studies.

Neumann P. R. 2010. Prisons and Terrorism. Radicalisation and De-radicalisation in 15 Countries,
International Centre for the Study of Radicalisation and Political Violence (ICSR), King's College London,
London,
http://icsr.info/wpcontent/uploads/2012/10/1277699166PrisonsandTerrorismRadicalisationandDeradicali
sationin15Countries.pdf

Nieminen T, Sutela H. & Hannula U. (toim.) 2015. Ulkomaalaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi
Suomessa, Tilastokeskus, Helsinki,
http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf

Nieminen T. & Larja L. 2015. Kielitaito, teoksessa: Nieminen T, Sutela H., Hannula U. (toim.), Ulkomaalaista
syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa, Tilastokeskus, Helsinki, 43-54,
http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf,

Nyqvist L. & Hyvärinen S. 2012. DUSTI - Luottamusta Miehen Linjalla. Maahanmuuttajamiehet ja ennaltaehkäisevä
väkivaltatyö, Naisten Apu Espoossa ry, Lyömätön Linja

OECD/European Union 2015. Indicators of Immigrant Integration 2015: Settling in, OECD Publishing,
Paris, http://www.oecd.org/publications/indicators-of-immigrant-integration-2015-settling-in-
9789264234024-en.htm
OECD 2013. International Migration Outlook, OECD Publishing, Paris.
OECD 2015. International Migration Outlook, OECD Publishing, Paris.
Oikeusministeriö 2013. Arviomuistio ns. pakolaisvakoilun säätämiseksi rangaistavaksi, 6.12.2013,
http://oikeusministerio.fi/material/attachments/om/ajankohtaista/uutiset/uutiset2013/DDHu1BnBH/Arvio
muistio_pakolaisvakoilu.pdf
Pietiläinen M. & Keski-Petäjä M. 2014. Työsyrjinnän seuranta Suomessa, Työ- ja elinkeinoministeriön
julkaisuja, Työ ja yrittäjyys 53/2014.
Poliisibarometri 2014. Kansalaisten käsitykset poliisin toiminnasta ja sisäisen turvallisuuden tilasta,
Sisäministeriön julkaisu 4/2015, Helsinki.
Poliisihallitus 2015. Laittoman maahantulontorjunnan arviointiraportti, vuosi 2014, Poliisihallituksen
julkaisusarja 1/2015,
http://www.poliisi.fi/tietoa_poliisista/julkaisut/prime101/prime232_fi.aspx?docID=29233
Polisen 2015a, Nationell lägesbild, Brottslighet med koppling till tiggeri och utsatta EU-medborgare i
Sverige. Nationella operativa avdelningen, december 2015
Polisen 2015b. Polisens rapport om organiserad brottslighet 2015. Nationella operativa avdelningen,
maj 2015.
Polisen 2015c, Utsatta områden - Sociala risker, kollektiv förmåga och oönskade händelser. Nationella
operativa avdelningen, december 2015,
https://polisen.se/Global/www%20och%20Intrapolis/%c3%96vriga%20rapporter/Utsatta-omradensociala-
risker-kollektiv-formaga-o-oonskade-handelser.pdf
Putnam R. D. 2007. E Pluribus Unum: Diversity and Community in the Twenty-first Century The 2006
Johan Skytte Prize Lecture, Scandinavian Political Studies 30:2, 137–174.
Pyykkönen T. 2013. Asuinolot vaihtelevat syntyperän mukaan, Hyvinvointikatsaus 2/2013, Tilastokeskus.
Rajavartiolaitos 2015. Katsaus Rajavartiolaitoksen toimintaan, tammi-marraskuu 2015, 4.12.2015,
http://www.raja.fi/tietoa/tiedotteet/1/0/katsaus_rajavartiolaitoksen_toimintaan_tammimarraskuu_
2015_64168
182
Ranstorp M., Gustaffson L. & Hyllengren P. 2015. From the Welfare State to the Caliphate. How a
Swedish suburb became a breeding ground for foreign fighters streaming into Syria and Iraq. Foreign
Policy, Feb 23, 2015,
http://foreignpolicy.com/2015/02/23/from_the_welfare_state_to_the_caliphate_sweden_islamic_state_s
yria_iraq_foreign_fighters/
Rasinkangas J. 2013. Sosiaalinen eriytyminen Turun kaupunkiseudulla: Tutkimus asumisen alueellisista
muutoksista ja asumispreferensseistä, Akateeminen väitöskirja, Turun yliopisto, Siirtolaisuusinstituutti,
Tutkimuksia A43, Turku.
Rasinkangas J., 2014. Maahanmuuttajien asumisen keskittyminen Turussa. Tutkimuskatsauksia
3/2014, Turun kaupunki.
Rask S., Sainio P., Koponen P. & Koskinen S. 2015. Toimintakyky ja työkyky, teoksessa: Nieminen T,
Sutela H., Hannula U. (toim.), Ulkomaalaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa, Tilastokeskus,
Helsinki, 163-170,
http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf,
Rikoksentorjuntaneuvosto 2014. Etnisiin vähemmistöihin kohdistuva väkivalta.
http://www.vakivalta.rikoksentorjunta.fi/text/fi/index/vakivallanmuotoja/etnisiinvahemmistoihinkohdistuva
vakivalta.html
Rikskriminalpolisen 2014. En nationell översikt av kriminella nätverk med stor påverkan i lokalsamhället,
sekretessprövad version, Stockholm.
Rikspolisstyrelsen 2009. Hedersnormer och hedersrelaterat våld,
https://www.polisen.se/Global/www%20och%20Intrapolis/Rapporterutredningar/01%20Polisen%20natio
nellt/Brott%20i%20nara%20relationer/Hedersnormer_hedersrel_vald_2009_090819.pdf
Ruotsalainen P. 2015. Ulkomaalaistaustaisten toimeentulossa huomattavia eroja, Tieto & Trendit talous-
ja hyvinvointikatsaus 3/2015
Saari K. 2009. Poliisin ja etnisten vähemmistöjen välinen suhde 2000-luvun Suomessa - kertovatko
suomalaistutkimukset kahta ristiriitaista tarinaa? Oikeus 38:4, 402-419.
Saarni S. 2007. "Neitsyystutkimus" - nuoren tytön hengenpelastus vai intimiteetin loukkaus? Suomen
Lääkärilehti 62: 35, 3090 - 3091, http://www.fimnet.fi/cl/laakarilehti/pdf/2007/SLL352007-3090.pdf
Säkerhetspolisen 2015. Beslut om höjning av hotnivån,
http://www.sakerhetspolisen.se/ovrigt/pressrum/aktuellt/aktuellt/2015-11-18-beslut-om-hojning-avhotnivan.
html
Salehzadeh, A. 2015, Shiia-sunni-konfliktin juuret ja vaikutukset, Iltalehti, blogit, Yhteiskunta, 27.3.2015
Saukkonen P. 2013. Monikulttuurisuus ja kulttuuripolitiikka Pohjois-Euroopassa, Cuporen verkkojulkaisuja
19/2013, Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edistämissäätiö,
http://www.cupore.fi/documents/MonikulttuurisuusJaKulttuuripolitiikkaPohjoisEuroopassa4.pdf
Saukkonen P. 2015. Monikulttuurisuudesta pitää solmia yhteiskuntasopimus, Kanava 7/2015, 6-11
Schlytter A., Högdin S., Ghadimi M., Backlund Å. & Rexvid D. 2009. Hedersrelaterat förtryck och våld i
Stockholms stad. Oskuld och heder. En undersökning av flickor och pojkar som lever under hedersrelaterad
kontroll i Stockholms stad – omfattning och karaktär. Stockholms stad, Rapport 2009, del 2.,
http://projektwebbar.lansstyrelsen.se/hedersfortryck/SiteCollectionDocuments/Statistik/hedersrelaterat_
vald_del_2.pdf
Shelley L.I. 2014. Dirty Entanglements: Corruption, Crime and Terrorism , Cambridge University Press,
Cambridge.
Sisäministeriö 2015a. Väkivaltaisen ekstremismin tilannekatsaus, sisäministeriön julkaisu 20/2015
Sisäministeriö 2015b. Mediatiedote 21.12.2015, Lakimuutos toisi järjestyksenvalvojat turvaamaan järjestystä
vastaanottokeskuksiin,
http://www.intermin.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/1/1/lakimuutos_toisi_jarjestyksenvalvojat_turvaamaan_jarj
estysta_vastaanottokeskuksiin_64527
183
Sisäministeriö 2016. Verkkouutinen 15.1.2016, Yli 90 prosenttia Venäjän kautta tulleista turvapaikanhakijoista
on saanut kielteisen päätöksen,
http://www.intermin.fi/fi/ajankohtaista/uutiset/1/1/yli_90_prosenttia_venajan_kautta_tulleista_turvapaikan
hakijoista_on_saanut_kielteisen_paatoksen_64871
Sjöblom-Innala H. 2012. Työtä, palveluja ja luonnonläheisyyttä. Maahanmuuttajien Suomen sisäiset
muutot, asumistoiveet ja kotoutuminen 2000-luvulla. Tutkimuksia A 40. Siirtolaisuusinstituutti, Turku
Skardhamar T., Aaltonen M. & Lehti M. 2014. Immigrant crime in Norway and Finland, Journal of Scandinavian
Studies in Criminology and Crime Prevention,
http://dx.doi.org/10.1080/14043858.2014.926062
Skogan W. 2014. Policing Minority Communities: International Perspectives. Corepol -konferenssi,
joulukuu 2014, Bryssel
Speckhard A. 2015. Talking to Terrorists: Entering and Exiting the Terrorist Trajectory—Internet Seduction
and esitelmä konferenssissa: Building resilience to radicalisation and violent extremism – a multiagency
approach on early prevention, 20.11. 2015, Aarhus, Tanska.
Suikkanen S. 2010. Selvitys kidutettujen ja vaikeasti traumatisoituneiden turvapaikanhakija- ja pakolaislasten
ja -nuorten määrästä sekä heidän psykiatristen palvelujen tarpeestaan. Helsingin Diakonissalaitoksen
raportteja 1/2010. Helsingin Diakonissalaitos.
Suojelupoliisi 2015. Maailma muuttuu - ja Supo sen mukana, Tutka 3/2015
Suomen virallinen tilasto (SVT) 2013. Koulutuksen keskeyttäminen [verkkojulkaisu], Tilastokeskus,
Helsinki, http://www.stat.fi/til/kkesk/2013/kkesk_2013_2015-03-19_tie_001_fi.html
Sutela H. & Larja L. 2015b. Koulutus, teoksessa: Nieminen T, Sutela H., Hannula U. (toim.), Ulkomaalaista
syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa, Tilastokeskus, Helsinki, 29-42,
http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf.
Sutela H. & Larja L. 2015a. Maahanmuuton syyt, teoksessa: Nieminen T, Sutela H., Hannula U. (toim.),
Ulkomaalaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa, Tilastokeskus, Helsinki, 15-25,
http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf, .
Tapanainen M. & Voutilainen L. 2012. Kuka suojelee? Maahanmuuttajaperheen riski päätyä lastensuojelun
asiakkaaksi on keskimääräistä suurempi. Kun perheessä on ongelmia, ensimmäisenä oireilee
yleensä perheen miespuolinen jäsen, Maailman kuvalehti 2/2012.
Taskinen S. 2011. Mikä on yksin tulleiden lasten edun mukaista, julkaisussa: Alanko S., Marttinen I.,
Mustonen H. (toim.) Lapsen etu ensin, Yksintulleet alaikäiset turvapaikanhakijat Suomessa, 43-57
Tervola J. 2015, Maahanmuuttajien kotihoidontuen käyttö 2000-luvulla, Yhteiskuntapolitiikka 80: 2, 121-
133
Tibi B. 2014. Political Islam, World Politics and Europe: From Jihadist to Institutional Islamism,
Routledge, London.
Tihveräinen T. 2015. Poliisin tietoon tullut viharikollisuus Suomessa 2014, Poliisiammattikorkeakoulun
julkaisuja 8/2015, Poliisiammattikorkeakoulu.
Tilastokeskus 2014. Väestörakenne 2013, Ulkomaalaistaustainen väestö,
http://www.stat.fi/til/vaerak/2013/02/vaerak_2013_02_2014-12-10_fi.pdf
Työ- ja elinkeinoministeriö 2013. Maahanmuuttajabarometri 2012, TEM raportteja 11/2013.
UN Security Council 2015. Conflict-related sexual violence, Report to the Secretary General,
S/2015/203.
Väänänen, A., Toivanen, M. & Koskinen A. 2015. Osana työyhteisöä, teoksessa: Nieminen T, Sutela H.,
Hannula U. (toim.), Ulkomaalaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa, Tilastokeskus, Helsinki,
http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf,
111-112
184
Valtiontalouden tarkastusvirasto 2015. Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus, Tuloksellisuustarkastuskertomus
12/2015.
van der Laan Bouma-Doff W. 2007. Confined Contact: residential Segregation and Ethnic Bridges in the
Netherlands, Urban Studies 44: 5/6, 997-1017
VATT -työryhmä, 2014. Maahanmuuttajien integroituminen Suomeen, VATT julkaisut 67, Valtion taloudellinen
tutkimuskeskus
Vaughan-Williams N. 2015. Europe´s Border Crisis: Biopolitical Security and Beyond, Oxford University
Press, Oxford; Jansen Y, Celikates R., De Bloois, J. (toim.) The Irregularization of MIgration in Contemporary
Europe, Rowman & Littlefield, London
Vilkama K. 2011. Yhteinen kaupunki, eriytyvät kaupunginosat? Kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten
asukkaiden alueellinen eriytyminen ja muuttoliike pääkaupunkiseudulla, Helsingin kaupungin
tietokeskus, Tutkimuksia 2011:2.
Vilkama K. 2012. Maahanmuuttajien alueellinen keskittyminen kaupunkiseudulla: politiikan tavoitteet ja
haasteet, Oikeus 41:2, 295-298.
Vilkama K., Lönnqvist H., Väliniemi-Laurson J. & Tuominen M. 2014. Erilaistuva pääkaupunkiseutu.
Sosioekonomiset erot alueittain 2002-2012. Helsingin kaupungin tietokeskus, Tutkimuksia 2014:1.
Vilkama K., Vaattovaara M. & Dhalmann H. 2013. Kantaväestön pakoa? Miksi maahanmuuttajakeskittymistä
muutetaan pois? Yhteiskuntapolitiikka 75: 5, 485-497.
Viren M. 2016. Maahanmuuttopolitiikan ajopuu, US Puheenvuoro, 27.1.2016,
http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/210683-maahanmuuttopolitiikan-ajopuu?ref=karuselli
Warfa N., Curtis S., Watters C., Carswell K., Ingleby D. & Bhui K. 2012. Migration experiences, employment
status and psychological distress among Somali immigrants: a mixed-method international
study. Public Health 12:1, 749-760.
Wickes R. & Sydes M. 2015. Immigration and crime, teoksessa: The Routledge handbook on Crime and
International Migration, London: Routledge, 11-26
Wierup L. & Larsson M. 2010. Svensk maffia - fortsättningen, Reporto förlag
185
Viittaamattomat asiakirjat
Global Report on Trafficking in persons. UNODC.
Maahanmuuton tulevaisuus 2020-strategia ja toimenpideohjelma.
Ministeriöiden tulevaisuuskatsauksien tiivistelmät 2014.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tulevaisuuskatsaus 2014
Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen ohjelma
Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma
Sisäministeriö 2013, Yhteenveto kotouttamisrahaston vuosiohjelmien 2007-2010 täytäntöönpanon arviointiraportista,
Muistio 30.7.2013.
Sisäministeriö 2013. Valtioneuvoston periaatepäätös maahanmuuton tulevaisuus 2020-strategiasta
Sisäministeriö 2015. Maahanmuuton ja kotoutumisen suunta 2011-2014,
Sisäministeriön tulevaisuuskatsaus 2014
Sosiaali- ja terveysministeriön tulevaisuuskatsaus 2014
Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2012. Valtioneuvoston selonteko
Työ- ja elinkeinoministeriön tulevaisuuskatsaus 2014
Ulkoministeriön tulevaisuuskatsaus 2014
Valtion kotouttamisohjelma 2012-2015.
Valtioneuvoston kanslian tulevaisuuskatsaus 2014
Valtioneuvoston periaatepäätös valtion kotouttamisohjelmasta. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja
32/ 2012.
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia. 2010
186
LIITE 1. MENETELMIEN SELOSTE
UTH-tutkimusaineiston analyysi
Ulkomaalaista syntyperää olevien työ- ja hyvinvointitutkimus (UTH) on laajin Suomessa tehty
aihepiiriin liittyvä väestötutkimus. Tutkimus toteutettiin Tilastokeskuksen, Terveyden ja hyvinvoinnin
laitoksen (THL) ja Työterveyslaitoksen (TTL) yhteistyönä, osana Tilastokeskuksen
Työvoimatutkimuksen ulkomaalaistaustaisiin kohdistuvaa lisätutkimusta ja kytkeytyen THL:n
Alueelliseen terveys- ja hyvinvointitutkimukseen (ATH). Tilastokeskuksen haastattelijat keräsivät
tiedot pääosin tietokoneavusteisilla käyntihaastatteluilla, joita tehtiin 12 eri kielellä. Vakituisten
haastattelijoiden lisäksi tutkimushaastattelijoiksi oli rekrytoitu näitä kieliä puhuvia
haastattelijoita. Keskimäärin 70 % otokseen kuuluvista naisista ja 61 % miehistä osallistui
tutkimukseen. Tutkimukseen osallistui 3 262 Suomessa pysyvästi asuvaa 15–64-vuotiasta
henkilöä, joiden molemmat vanhemmat olivat ulkomailla syntyneitä. Vastanneisiin kuuluu
täten myös Suomessa syntyneitä niin sanottuja toisen polven maahanmuuttajia, Suomen
kansalaisia ja lyhyen tai pitkän aikaa Suomessa asuneita henkilöitä. Analyysit rajattiin tässä
yhteydessä 20–64-vuotiaiden ikäryhmään UTH-tutkimuksen aineistossa (n=2 988) tehden
vertailuja Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH) aineiston (n=11 595) saman
ikäiseen Suomen koko väestöön. Psyykkistä hyvinvointia, osallisuutta ja turvallisuuskokemuksia
koskevat tulokset ikävakioitiin, jotta vertailtavien väestöryhmien väliset ikärakenteen
erot eivät vaikuttaisi tuloksiin. Taustatekijöiden ja turvallisuuskokemusten välisten yhteyksien
tarkasteluissa ei käytetty ikävakiointia, vaan niitä tarkasteltiin eri taustamuuttujien mukaan
(mm. ikä). Laskelmissa on käytetty painokertoimia, joilla korjataan vastauskatoa. Tuloksille on
laskettu 95 %:n luottamusvälit huomioiden otanta-asetelma.
Tarkempi menetelmäseloste julkaisussa: Nieminen T, Sutela H., Hannula U. (toim.) 2015, Ulkomaalaista
syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa, Tilastokeskus, Helsinki,
http://www.stat.fi/tup/julkaisut/tiedostot/julkaisuluettelo/yyti_uso_201500_2015_16163_net.pdf
Maamu –tutkimusaineiston analyysi
Tutkimukseen valittiin kolme maahanmuuttajaryhmää, venäläis-, somalialais- ja kurditaustaiset
maahanmuuttajat, kuudelta paikkakunnalta (Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere,
Vaasa). Otoskoko oli 3000 henkilöä, 1000 henkilöä kustakin maahanmuuttajaryhmästä. Venäläistaustaisten
otantakriteeri oli syntymämaa Venäjä tai Neuvostoliitto ja äidinkieli venäjä
tai suomi, somalialaistaustaisilla syntymämaa Somalia, ja kurditaustaisilla syntymämaa Irak
tai Iran ja äidinkieli kurdi. Lisäksi otantakriteerinä oli vähintään yhden vuoden asumisaika
Suomessa. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelun ja terveystarkastuksen avulla. Haastattelusta
kieltäytyville tarjottiin lisäksi vaihtoehtona keskeisimmät kysymykset sisältävä lyhythaastattelu.
Aineiston keräsivät venäläis-, somalialais- ja kurditaustaiset kenttätutkijat. Vähintään
johonkin tutkimuksen osaan osallistui venäläistaustaisista tutkittavista 70 %, somalialaistaustaisista
51 % ja kurditaustaisista 63 %. Vertailuryhmänä käytettiin samoilla kuudella paikkakunnalla
asuvia samanikäisiä Terveys 2011 -tutkimukseen kutsuttuja henkilöitä, joista 64 %
osallistui johonkin tutkimuksen osaan (n=2275). Otanta-asetelma ja vastauskato huomioitiin
kaikissa analyyseissä käyttämällä painokertoimia ja äärellisen populaation korjausta. Kaikki
tulokset ovat ikävakioituja.
Menetelmistä on tarkempaa tietoa: Castaneda, AE., Rask, S., Koponen, P., Mölsä, M. & Koskinen, S.
(toim) (2012). Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista
Suomessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisuja, Raportti 61/2012.
187
LIITE 2. LUETTELO KUVIOISTA JA TAULUKOISTA
Kuviot sivu
Kuvio 1. Asiantuntijoille suunnatun kyselyn vastaajaryhmät 14
Kuvio 2. Turvapaikanhakijoista aiheutuvat kulut eräissä Euroopan maissa 2014-2016 29
Kuvio 3. Asiantuntijoiden arvio toimeentulotasoltaan kantaväestöä alhaisempien etnisten
ryhmien muodostumisesta
35
Kuvio 4. Asiantuntija-arvio matalan työllisyysasteen etnisten ryhmien muodostumisesta 36
Kuvio 5. Asiantuntijoiden arvio maahanmuuttajien työllistymisestä matalapalkkaammatteihin
41
Kuvio 6. Asiantuntijoiden näkemys etnisen diversiteetin lisäämisestä opetustyössä ja
turvallisuusviranomaisissa
43
Kuvio 7. Asiantuntijoiden näkemys etnisen diversiteetin lisäämisestä opetustyössä ja
turvallisuusviranomaisissa
47
Kuvio 8. Asiantuntijoiden näkemyksiä kotouttamistoimien kehittämistarpeista 48
Kuvio 9. Asiantuntijoiden havainnot kaupunkien etnisestä erilaistumisesta 62
Kuvio 10. Vieraskielisten osuus 13 kaupungissa 2004 ja 2014 64
Kuvio 11. Vieraskielisten ja kantaväestön välille laskettu erilaisuusindeksi 2004 ja 2014 65
Kuvio 12. Äidinkieliryhmien erilaisuusindeksit Helsingissä, Turussa ja Tampereella 2014 66
Kuvio 13. Vieraskielisyyden ja pienituloisuuden välinen yhteys Turussa ja Tampereella 67
Kuvio 14. Asiantuntijoiden näkemyksiä ulkomaalaistaustaisten oppilaiden lukumäärän
rajoittamisesta
72
Kuvio 15. Erillään asumisen vaikutukset maahanmuuttajien kotoutumiseen 76
Kuvio 16. Asiantuntijoiden arvio köyhyyden ja huono-osaisuuden keskittymisestä maahanmuuttajavaltaisille
alueille
77
Kuvio 17. Viharikokset per/10 000 ulkomaan kansalaista kohden 83
Kuvio 18. Poliisin tietoon tulleet rasistiset viharikosepäilyt (lkm) maakunnittain 2014. 84
Kuvio 19. Asiantuntijoiden arvio väkivaltailmiöiden kehityksestä 85
Kuvio 20. Asiantuntijoiden arvio rasismin vastaisen työn tavoittavuudesta 89
Kuvio 21. Asiantuntijoiden arvio kyvystä puuttua etnisten ryhmien sisäiseen syrjintään ja
väkivaltaan taikka ulkomaalaistaustaisten ryhmien väliseen väkivaltaan.
123
Kuvio 22. Ensi ja turvakotien liiton turvakotien asiakkaat 2010-2015 125
Kuvio 23. Ensi- ja turvakotien liiton ensikotien aikuiset naisasiakkaat 126
Kuvio 24. Monika-Naiset liiton väkivaltaa tai uhkaa kokeneille naisille suunnattujen palvelujen
asiakasmäärät 2010-2014
127
Kuvio 25. Monika-Naiset liiton turvakodin asiakkaat 2010-2014 127
Kuvio 26. Asiantuntijoiden arvio toimijoiden kyvyn tunnistaa ja puuttua ulkomaalaistaustaisten
perheiden ja sukujen sisäiseen sukupuolittuneeseen väkivaltaan
141
Kuvio 27. Asiantuntijoiden arvio ulkomaalaistaustaisten sosiaalisen liikkuvuuden onnistumisesta
146
Kuvio 28. Asiantuntijoiden arvio Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten nuorten
aliohjaamisesta
147
Kuvio 29. Eri toimijoiden kyky tukea toisen maahanmuuttajasukupolven kotoutumista ja
vastata heidän tarpeisiinsa
148
188
Kuvio 30. Asiantuntijoiden arvio ulkomaalaistaustaisen NEET- ryhmän kehityksestä 150
Kuvio 31. Asiantuntijoiden arvio toimijoiden kyvystä tukea nuoria, jotka eivät ole työmarkkinoilla,
opiskele tai ole hoitovapaalla (nk. NEET -ryhmään kuuluvia)
151
Kuvio 32. Asiantuntijoiden arvio paperittomien määrän muodostumisesta 157
Kuvio 33. Asiantuntijoiden arvio paperittomien määrän kasvusta 158
Kuvio 34. Pakolaistaustaisten hyvinvointi ja turvallisuus 161
Taulukot sivu
Taulukko 1. Suomessa vakituisesti asuva väestö eri kategorioiden mukaan 16
Taulukko 2. Uskontokuntien jäsenet 2000-2014 18
Taulukko 3. Turvapaikanhakijat ja ratkaisut vuosina 2013-2015 21
Taulukko 4. Suurimmat turvapaikanhakijaryhmät kansalaisuuksittain 21
Taulukko 5. Maahantulon estäminen 24
Taulukko 6. Laiton maassaolo ja maahantulo 2012-2015 25
Taulukko 7. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän uudet asiakkaat vuosina 2010-
2014
27
Taulukko 8. Ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten asuinolot vuonna 2011 34
Taulukko 9. Suurimpien turvapaikanhakijaryhmien taustamaat ja yleisimmät ammattiryhmät
41
Taulukko 10. Epäoikeudenmukaista kohtelua poliisin kanssa asioidessa viimeisen 12 kk
aikana kohdanneet (%) ulkomaalaistaustaiset (20−64-v.) vuonna 2014
52
Taulukko 11. Eri viranomaisiin ja palvelujärjestelmiin paljon luottavien osuus (%) eri väestöryhmissä
(20-64 -vuotiaat) vuonna 2014.
53
Taulukko 12. Alueittaisten vieraskielisten ja pienituloisten osuuksien välinen korrelaatiokerroin
(ρ) tarkastelukaupungeissa
68
Taulukko 13. Pääkaupunkiseudulla asuvien osuus Suomeen saapuessa ja 10 vuoden
päästä
73
Taulukko 14. Huoli omasta turvallisuudesta eri paikoissa sukupuolittain (%) 80
Taulukko 15. Epäiltyjen rasististen rikosten asianomistajien (uhrien) yleisin kansalaisuus
ja syntyperä 2014.
82
Taulukko 16. Rahanpesun selvittelykeskuksen vastaanottamat Terrorismin rahoitusepäilyn
ilmoitukset ilmoittajan mukaan vuosina 2012-2014
108
Taulukko 17. Rikokset oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä järjestystä vastaan (Rikoslain
15-17 luvut) vuonna 2013 taustamaanosittain sekä 5 taustamaata suurimman
rikosmäärän mukaan
116
Taulukko 18. Omaisuusrikokset vuonna 2013 taustamaanosittain sekä 5 taustamaata
suurimman rikosmäärän mukaan
117
Taulukko 19. Henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset vuonna 2013 taustamaanosittain
sekä 5 taustamaata suurimman rikosmäärän mukaan
117
Taulukko 20. Seksuaalirikokset 2013 taustamaanosittain sekä 5 taustamaata suurimman 118
189
rikosmäärän mukaan. (Rikoslain 20 luku)
Taulukko 21. Huumausainerikokset (Rikoslain 50 luku, 1-4§) vuonna 2013 taustamaanosittain
sekä 5 taustamaata suurimman rikosmäärän mukaan
118
Taulukko 22. Vakavat liikennerikokset vuonna 2013 taustamaanosittain sekä 5 taustamaata
suurimman rikosmäärän mukaan (ei sisällä liikennerikkomuksia eikä liikenneturvallisuuden
vaarantamista)
119
Taulukko 23. Turvallisuutta uhkaavat rikokset (Rikoslain luvut: 41, 44, 34a) vuonna 2013
sekä 5 taustamaata suurimman rikosmäärän mukaan
119
Taulukko 24. Poliisin tietoon tulleet seksuaalisen ahdistelun epäilyt 132
Taulukko 25. Ulkomailla syntyneisiin naisiin kohdistuvat rikosepäilyt, asianomistajien
määrät 2011-2014
139
Taulukko 26. Nuoret (15-34 -vuotiaat) työelämän ja koulutuksen ulkopuolella (NEET =
Not in Employment, Education or Training) vuonna 2013
149
Taulukko 27. Yksin tulleet alaikäiset turvapaikanhakijat 2012-2015 153
Taulukko 28. Laittomasti maassa tavattujen kansalaisuus (mukana ei maahantulokieltoa
rikkoneita EU-kansalaisia)
159
Taulukko 29a. Maahanmuuttoon liittyvät riskit ja ennakointitarpeet laaja-alaisen turvallisuuden
näkökulmasta
162
Taulukko 29b. Maahanmuuttoon liittyvät riskit ja ennakointitarpeet laaja-alaisen turvallisuuden
näkökulmasta
163
Taulukko 29c. Maahanmuuttoon liittyvät riskit ja ennakointitarpeet laaja-alaisen turvallisuuden
näkökulmasta
164
Taulukko 29d. Maahanmuuttoon liittyvät riskit ja ennakointitarpeet laaja-alaisen turvallisuuden
näkökulmasta
165
VALTIONEUVOSTON
SELVITYS- JA TUTKIMUSTOIMINTA
vn.fi/teas
ISSN 2342-6799 (pdf)
ISBN 978-952-287-212-8
(pdf)