Lähdekoodi sivulle YVAR Aluetaloudelliset vaikutukset (Hannu Törmä)

Kaivostoimintaan liittyy mielipiteitä puolesta ja vastaan. Kyse on aluetaloudellisten kehitysnäkemysten ja luontoarvoja puolustavien tahojen keskustelusta. Kaivoshanke ei voi saada kohdealueen toimijoilta ja asukkailta sosiaalista toimilupaa ennen kuin näiden kahden näkökulman välille löydetään tasapaino.
 
Kaivoshanketta puolustavat tahot arvostavat myönteisiä työllisyys- ja elintasovaikutuksia. Kaivosten kohdealue sijaitsee usein pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa, joiden työllisyys- ja väestökehitys on ollut laskeva joissain tapauksissa jo useamman vuoden ajan. Monta kertaa suhteellisen suuren kaivosinvestoinnin ja työllistäjän tulon nähdään antavan taloudellisten etujen lisäksi myös toivoa tulevaisuudesta.

Kaivoshanketta vastustavat tahot arvostavat nykyisen luontoympäristön hyödyntämismahdollisuuksia henkilökohtaiseen virkistäytymiseen ja vakiintuneeseen luontoa hyödyntävään liiketoimintaan. Kaivoksen tulo vähintäänkin muuttaa, mutta voi myös oleellisesti haitata luontoa. Kaivostoiminta voi aiheuttaa ja on jo aiheuttanut ympäristövahinkoja, jotka ovat nostaneet ympäristöasiat jokaisen tietoisuuteen.

Keskustelussa on syytä huomioida, että aluetalouteen vaikuttaa moni muukin asia kuin kaivos. Kansantalouden lama tai taantuma voi lisätä menomuuttoa kaivoksen kohdekunnasta siinä määrin, että kunnan väestön määrä ei kasva vaan mahdollisesti laskee. Myönteisessä tapauksessa kaivoksen toiminta voi tukea kunnan väestön määrän pysymistä entisellään tai jopa sen kasvamista. 
Kaikessa keskustelussa on syytä huomioida, että kaivosten liiketoiminnan edellytykset muuttuvat malmien hintakehityksen ja maailmantalouden suhdannevaihteluiden sekä kriisien seurauksena. Malmivarat kuitenkin pysyvät kohdealueella ja mahdollistavat kannattavan liiketoiminnan sekä työllisyyden normaalioloissa.

Suomen toteutuneiden ja suunnitteluvaiheessa olevien uusien kaivosten myönteisistä aluetaloudellisista vaikutuksista on tutkimustietoa (Laukkonen et al., 2014). Kaivostoiminnan ympäristövahinkojen merkitystä on myös tutkittu (Törmä et al., 2015).