Lähdekoodi sivulle YVAR Terveysvaikutusten ja -riskin arvioinnin periaatteet

{{kaivos-YVA-raportti}}

=='''Terveys- ja viihtyvyysvaikutusten arviointi'''== 

Hannu Komulainen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Terveydensuojeluosasto



Kaivostoiminnan terveysvaikutusten arvioinnissa ('''ympäristöterveysvaikutukset''', '''ympäristöterveysriskit''') arvioidaan kaivokseen liittyvät, kaivosalueen ympäristön väestölle aiheutuvat kaivoksen toimintaan liittyvät haitalliset vaikutukset. Tulisi arvioida sekä varsinainen '''terveyshaitta/riski''' (altisteen suora tai epäsuora vaikutus ihmisiin/terveyteen) että toiminnan vaikutus ihmisten viihtyvyyteen ('''viihtyvyyshaitta''').  Viihtyvyyshaitta saattaa muuttua terveyshaitaksi, jos ihmisten altistumistaso kasvaa, tai haitta on jatkuva/pitkäikäinen. Esimerkiksi paha haju satunnaisesti ja lievemmin esiintyessään voi olla viihtyvyyshaitta, mutta voimakkaana ja usein toistuvana myös vaikuttaa haitallisesti terveyteen.

 
Terveyshaitan tai -riskin arviossa arvioidaan ihmisten altistuminen päästöille kaivoksen ympäristössä ja siihen liittyvän terveyshaitan suuruus (onko terveyshaittaa, mikä se on, kuinka suuri ja merkittävä haitta on tai mikä on turvamarginaali potentiaaliseen haittaan). '''Altistumisen mahdollisimman oikea arviointi on avainasemassa terveysriskinarvioinnissa.''' 


Terveysriskin tai -haitan arvion lopputuloksena tulisi YVA-arviointiraportissa:
*nimetä ja kuvata päästöt, joihin liittyy terveyshaitta tai -riski
*kuvata niihin liittyvät terveysriskit tai -haitat
*kuvata, miten arviot on tehty 
*esittää, mitä epävarmuuksia arvioitiin liittyy
*kertoa, mitkä kaikki päästöt on arvioitu
*todeta tulos myös niiden päästöjen osalta, joihin ei arviossa todettu liittyvän terveysriskiä. 


Terveyshaitan tai riskin arvio tehdään siinä laajuudessa ja syvyydessä kuin käytettävissä olevilla tiedoilla on mahdollista. Kaivoksen terveysvaikutusten riskinarvioprosessi voi olla asteittain syvenevä prosessi. Kaivoksen suunnitteluvaiheessa arvio joudutaan tekemään karkeammilla tiedoilla kuin kaivoksen jo toimiessa. Kun kaivoshanke etenee ja riskinarvioon tarvittava tieto tarkentuu ja sitä kertyy lisää, myös terveysriskinarvio tarkentuu. Kun päästöjen vaikutukset arvioidaan kattavasti jo YVA-arviossa, osataan nimetä todennäköisesti merkitykselliset päästöt ja niihin liittyvät terveysriskit jo tässä vaiheessa. Vaikutuksiin osataan kiinnittää huomiota kaivoksen suunnittelussa (pyrkien minimoimaan riskejä) ja myöhemmin toimivalla kaivoksella (toteuttamaan oikeat riskin vähentämistoimet). Hyvä riskinarvio on mahdollisen oikeaan osuva arvio. 


Terveysriski riippuu ihmisten saaman altistumisen suuruudesta. Altistumisaste päästölle (pitoisuus tai siitä laskettu saanti elimistöön) määrittää siihen liittyvän terveysriskin. Siksi altistuminen on riskinarviossa aina määriteltävä, ja riski liittyy määriteltyyn altistumiseen. 


Altistumisen (tarkkaan) arviointiin tarvitaan arvioitavien altisteiden (epäpuhtauksien) pitoisuustietoa arvioitavassa ympäristössä (mitattua tai mallinnettua; vedessä, ilmassa, maaperässä). Riskejä voi karkeasti arvioida (voiko riskiä olla ylipäänsä) päästöjen haitallisuudella (miten toksista tai haitallista päästö ylipäänsä on). Se auttaa suuntaamaan riskinarviota tärkeisiin asioihin, mutta ei tuota riittävää tietoa riskeistä. Riskinarvio voidaan toteuttaa parhaiten ja tarkimmin kun arvioitavan altisteen pitoisuudet tai tasot ovat tiedossa. Tavoitteena tulisi olla kvantitatiivinen riskinarvio, jossa numeerista altistumistietoa verrataan numeeriseen tietoon haittaa tuottavasta altistumistasosta, jolloin riskin suuruus voidaan kuvata numeerisena turvamarginaalina (kun terveysriskiä ei ole) tai marginaalina altisteen haitalliseen tasoon. 


Terveysriskin arviossa olennainen ja vaativin vaihe on '''riskin kuvaus'''. Riskin kuvaus jää helposti liian ylimalkaiseksi. Riskinarviotekstistä tulisi käydä ilmi, kuinka suuri esitetyn haitan riski on: Mikä on riskin suuruus tai turvamarginaali todennäköiseen haittaan.  Tässä raportissa kannustetaan terveysriskinarvioon systemaattisella tavalla, joka mahdollistaa riskin kuvauksen kvantitatiivisesti (määrällisesti). Riskinarvion tarkkuus ja luotettavuus riippuvat lopulta arvioon käytettävissä olevien tietojen laadusta. 

Hyvä terveysriskiarvio on myös läpinäkyvä. Arvion lähtötiedot on arvion yhteydessä esitetty (esimerkiksi arviossa käytetyt pitoisuus- tai altistumistiedot, vaikka taulukkona), käytetty arviomenetelmä kuvattu (esim. altistumista verrattu osoitettuihin ohjearvoihin) ja arvion tulos (riskin kuvaus) esitetty konkreettisena ja selkeänä (katso kohta Riskin kuvaus). Hyvän terveysriskinarvion tekeminen edellyttää tekijältään riittävää tietopohjaa ja ymmärrystä (mm. toksikologiasta), kykyä hakea ja arvioida tarvittavaa tietoa. Koska altistuminen tulee ympäristön kautta, ymmärrys aineiden käyttäytymisestä luonnossa (säilyvyys, hajoaminen, kertyminen jne.) on myös eduksi, koska ne vaikuttavat ihmisten altistumiseen. YVA-arviointiselostuksessa tulisi käydä ilmi kuhunkin toteutusvaihtoehtoon (V0, V1..) liittyvät terveyshaitat ja –riskit, ja erot eri toteutusvaihtoehtojen välillä.


YVA-arvioita on jo tehty kaivoksillekin useita. Niissä yhteyksissä on arvion tekijöille muodostunut paljon hyviä käytäntöjä myös terveysriskinarvioinnin osalle. Omaa menettelyä kannattaa verrata tässä teoksessa esitettyihin käytäntöihin. Menettely, joka tuottaa parhaan ja täsmällisimmän arvion terveysriskeistä ja –haitoista, kannattaa ottaa käyttöön.

==='''Uudet, avattavat kaivokset'''===



Päästöjen terveysvaikutusten arviointi kaivoksen ympäristössä kaivoksen suunnittelu- ja aloitusvaiheessa on hyvin tärkeää, koska suunnitteluvaiheen päätökset kantavat pitkälle tulevaisuuteen. Terveysriskejä tulisi arvioida jo kaivoksen suunnitteluvaiheessa samalla periaatteellisella tavalla kuin toimivalla kaivoksella. Käytettävissä olevan tieto ei kuitenkaan ole vielä yhtä tarkkaa kuin myöhemmin. Arvio on ennustava ja väistämättä suppeampi. Suunnitteluvaiheessa käytetään oletettuja päästömääriä ja niistä ympäristöön päätyviä pitoisuuksia.  Riskinarviomallilla voidaan simuloida erisuuruisiin päästöihin liittyviä terveysriskejä (esimerkiksi eri malmimäärien käsittelystä aiheutuvat pölypäästöt, melun määrä ja tasot, luonne ja leviäminen jne.). 


Suunnitteluvaiheen arviossa kokemukset muilta kaivoksilta ja vastaavista prosesseista ovat arvokkaita ja niitä kannattaa käyttää. Arviota voidaan myöhemmin tarkentaa samalla mallilla ja menettelyllä, jo toimivalle kaivokselle, tai toimintaan tehtäville muutoksille, todellisilla lähtötiedoilla.


Oleellista kaivoksen suunnitteluvaiheen riskinarvioinnissa on
*hahmottaa syntyvien päästöjen tyypit
*'''nimetä potentiaalisesti haittaa aiheuttavat päästöt ja altisteet'''
*pyrkiä arvioimaan syntyvien päästöjen määrät
*arvioida päästöjen leviäminen ympäristöön kvantitatiivisesti, jos mahdollista (mallinnus) 
*määrittää (leviämis- ja pitoisuustietojen perusteella) potentiaaliset terveysriskit ja haitat.
 

Potentiaalisimmin terveyshaittoja aiheuttavia päästöjä ovat melu (jos asutusta on lähellä kaivosaluetta), hajuhaitta, pöly (kokonaispäästön määrä kaivosalueelta voi olla suuri, joidenkin mineraalien leviävyys voi olla suuri, esim. grafiitti) tai päästöt vesissä ympäristöön (pintavesien vedenlaadun muutokset ympäröivissä vesistöissä), kaivostyypistä ja toimintaympäristöstä riippuen (Komulainen et al. 2014).

==='''Terveysriskin arviointi jo toimivalla kaivoksella'''===



Jo toimivalla kaivoksella ympäristöterveysriskinarviolla voidaan kartoittaa päästöistä aiheutuvat, todelliset riskit. Päästötyypit tunnetaan, päästöjen määrät voidaan tarkentaa ja aineiden ja altisteiden pitoisuuksista ympäristöstä on seurantatietoa. Arvioidaan vallitsevan toiminnan aiheuttamat riskit ja voidaan arvioida myös toiminnan muutosten vaikutus vallitseviin riskeihin.