Lähdekoodi sivulle Valtioneuvoston periaatepäätös valtion pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Liite 1 

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS VALTION PYSYVIEN TOIMINTAMENOSÄÄSTÖJEN 
JA MUIDEN VUODEN 2010 ERILLISTEN TOIMINTAMENOSÄÄSTÖJEN 
AIKAANSAAMISESTA 4.2.2010

Valtio on viime vuosina kehittänyt yhteisiä tuki-ja palvelutoimintoja sekä investoinut 
niiden kehittämiseksi laajoihin tietojärjestelmiin. Kehittämistyö on monilta osin 
vielä kesken tai valmisteluvaiheessa. 

Ministeriöt, virastot ja laitokset ovat ottaneet käyttöön uusia toimintatapoja, mikä on 
näkynyt toiminnan tehostumisena ja valtiotasolla saavutettuina säästöinä. Kokonaisvaltainen 
käyttöönotto on vielä kesken, mihin on osaltaan vaikuttanut toimivallan hajanaisuus. 
Tehtyjä kehittämisinvestointeja täysimääräisesti hyödyntämällä virastojen 
ja laitosten toiminta on kehitettävissä edelleen siten, että toimintamenoihin saadaan 
pysyviä säästöjä. Toiminnan uudistuksilla on mahdollista myös parantaa kansalaisille 
tuotettavien palvelujen vaikuttavuutta. Palvelujen ja prosessien kehittämisen tulee 
johtaa mahdollisimman hyvään taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kokonaistulokseen. 


Valtion suurin vuotuinen kulutusmenojen alue on ollut työvoimakustannukset (49 % 
v. 2008 eli n. 5,8 miljardia euroa). Työvoimakustannuksista palkkojen osuus on ollut 
n. 4,7 miljardia euroa ja muiden välillisten työvoimakustannusten osuus n. 100 milj. 
euroa. Eläkkeet ovat olleet n. 3,4 miljardia euroa ja muut kulutusmenot n. 1,3 miljardia 
euroa. Valtionhallinnon tavara-ja palveluhankinnat ovat vuodessa n. 3,0 miljardia 
euroa ja toimitilavuokrat n. 0,9 miljardia euroa. 
Ministeriöt, virastot ja laitokset voivat myös omilla toimenpiteillään aikaansaada lyhyen 
ja pitkän aikavälin pysyviä toimintamenosäästöjä ja toteuttaa aktiivisesti omaehtoisia 
talouttaan tasapainottavia toimenpiteitä kokonaistoimintansa turvaamiseksi. 
Tarkastelemalla kriittisesti mm. tarvikkeiden ja palveluiden hankintamääriä, matkustusmääriä 
ja -käytäntöjä, viestintä-ja kokouskäytäntöjä, energian käyttöä, koulutus-
ja seminaarikäytäntöjä sekä asiantuntijapalveluiden käyttöä on mahdollista toteuttaa 
vuodelle 2010 kohdentuvia välittömiä säästötoimenpiteitä. Toimenpiteiden vaikuttavuutta 
tulee myös seurata. 

Tässä periaatepäätöksessä linjataan joitakin yhteisten palveluiden tuottamiseen liittyviä 
periaatteita ja toimintatapoja sekä annetaan virastoille ja laitoksille keinoja selvitä 
valtion kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa. Hallinnon ja palveluiden digitalisoinnin 
konserniohjauksen periaatteiden osalta on valtiovarainministeriössä käynnissä 
erillinen valmistelutyö, josta linjauksia on odotettavissa kevään aikana. 

Tämän periaatepäätöksen toimenpiteiden toteuttamisella mahdollistetaan valtionhallinnossa 
30 milj. euron pysyvät toimintamenosäästöt vuodelle 2010. Periaatepäätöksen 
pidemmän aikavälin kehittämistoimenpiteet mahdollistavat lisäksi kymmenien 
miljoonien eurojen vuotuiset lisäsäästöt vuosina 2011 -2014. 

:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee omassa toiminnassaan sekä virastojen ja laitosten tulosohjauksessa panna toimeen tämän periaatepäätöksen linjaukset.
 

Edellä todetuista yleisistä lähtökohdista valtioneuvosto on tänään, asian oltua valtioneuvoston 
raha-asiainvaliokunnan käsiteltävänä, päättänyt tehdä seuraavan pysyvien 
toimintamenosäästöjen aikaansaamiseksi koskevan periaatepäätöksen. 

== Valtion yhteisten palvelujen tehostaminen == 

Valtiolla on useita koko valtionhallinnolle konsernipalveluja tarjoavia ja kehittäviä 
yksiköitä. Näiden yksiköiden tehtävänä on mm. saada aikaan tuottavuushyötyjä ja 
säästöjä valtionhallinnossa sekä kehittää toimialueensa toimintaprosesseja ja palvelutuotantoa 
yhteistyössä ministeriöiden, virastojen ja laitosten kanssa. 

Valtionhallinnolle konsernipalveluja tuottavat organisaatiot: 

Organisaatio Palvelurooli hallinnossa Tehostamisalue 
hallinnossa 
Alueen arvioitu 
kokonaissäästöpotentiaali 
(%) 
Palvelun 
hinnoitteluperiaate* 
Hansel Oy Valtion keskitetyt hankinnat ja 
puitesopimuskilpailutukset, 
hankintaosaaminen, sopimushallinta 
ja konsernipalveluorganisaatioiden 
kanssa tehtävä 
hankintayhteistyö 
Valtion hankintatoimi 
15 -20 % 2 
HAUS kehittämiskeskus 
Oy 
Hallinnon koulutuspalvelut ja 
hallinnon kehittäminen 
Valtion henkilöstöhallinto 
15 % 1 
Senaattikiinteistöt 
Valtion kiinteistöjen keskitetty 
omistaminen, toimitilojen tarjoaminen, 
toimitilapalvelut ja 
kiinteistöjen omistajatehtävät 
Valtion tilahallinto 
15 % 1 
Valtiokonttori Valtion rahoitushuolto, velanhoito, 
antolainojen ja korkotukien 
hoito, takausten hoito, 
maksuvapautusasiat, eläkkeiden 
hoito ja maksatukset, valtiolle 
tulevat perinnöt, erilaiset 
vahingonkorvaukset, työkyvyn 
ylläpito, keskuskirjanpito ja 
muu konsernin tietotuotanto, 
maksuliike ja muu talous-ja 
henkilöstöhallinnon prosessien 
ohjaus 
Valtion IT-palvelukeskus 
(VIP): valtion yhteiset IT-
palvelut ja järjestelmät, toimittajahallinta 
Valtion henkilöstöpalvelut yksikkö: 
henkilöstömuutoksen 
ja -suunnittelun tuki hallinnossa 
Konsernipalvelut, 
hallinnon prosessit 
ja yhteiset IT-
järjestelmät, valtion 
tietohallinto, 
valtion talous-ja 
henkilöstöhallinto 
15 -20 % 2, 3 
Palkeet Valtion talous-ja henkilöstöhallinnon 
palvelukeskuspalvelut 
Valtion talous-ja 
henkilöstöhallintopalvelut 
15 -20 % 2 
* Periaatteita on selostettu tarkemmin myöhemmin tässä päätöksessä 

Yleisenä tavoitteena on, että vertailukelpoisella laatu-ja tuotetasolla valtion sisäiset 
palvelukeskukset, osakeyhtiöt ja liikelaitokset tuottavat palveluja edullisemmin kuin 
vastaavat markkinatoimijat. Lisäksi tavoitteena on, että virastojen ja laitosten tarve 
resursoida näihin palveluihin ja toimintoihin vähenee tavoitellusti ja palvelujen tasalaatuisuus 
koko ketjun osalta varmistuu. Prosessien tehokkuudessa arviointitaso on 
koko valtionhallinto. 


:Valtiovarainministeriön vastuulla on, että valtion konsernipalveluiden  tuottajien kustannustehokkuutta kehitetään siten, että yhteiset  palvelut takaavat valtiokonsernille selkeän tuottavuuden nousun ja  kustannussäästöt. Valtiovarainministeriö seuraa palvelujen kustannuksien  ja laatutason kehitystä sekä vertaa niitä mahdollisuuksien  mukaan vastaaviin markkinoilta ostettuihin palveluihin.  

:Ministeriön vastuulla on huolehtia uudistusten toteuttamiseen tähtäävien  prosessien ja muutosten toimeenpano hallinnonalallaan.


Valtion yhteisiä palveluita tuottavien yksiköiden toiminta on järjestetty tai sitä ollaan 
järjestämässä asiakasmaksuilla rahoitettavaksi. Palvelujen maksullisuus on tärkeää 
valtion sisäisessä toiminnassa silloin kun maksuilla on tarve ohjata palvelujen kysyntää, 
kuten toimitilojen ja virastolle varattavien tietojärjestelmien käyttölisenssien 
määrää jne. Maksullisuus palvelee myös kustannusten oikeaa aiheuttamisperiaatteen 
mukaista kohdistamista. 

Maksullisten palveluiden hinnoittelussa huomioidaan palveluntuottajan toimintaympäristön 
luonne. Palveluiden maksullisessa tuottamisessa on eriteltävissä neljä erilaista 
toimintaympäristöä ja hinnoitteluperiaatetta: 

1. Palveluntuottaja toimii sisäisten palveluiden tuottajana mutta on lähellä 
markkinoita ja sitä on mahdollista verrata markkinatoimijoihin. Sen palvelut 
ovat markkinapalveluita ja virastot ja laitokset voivat vapaasti päättää, mistä 
palvelu hankitaan. Tällöin palveluntuottaja hinnoittelee palvelunsa vapaasti 
liiketaloudellisin periaattein. 

2. Palveluntuottaja toimii sisäisten palveluiden tuottajana yksinoikeudella tai 
olosuhteissa, jotka antavat sille ainakin osittaisen yksinoikeuden. Virastot ja 
laitokset ovat joko lainsäädännön perusteella tai esim. hallinnollisen ohjauksen 
tai tietojärjestelmäliitosten kautta velvoitettuja kokonaan tai osin hankkimaan 
palvelutuottajan palvelua. Tällöin palveluntuottaja hinnoittelee palvelunsa 
omakustannusperiaatteen mukaisesti. 

3. Sellaisia palveluja, joiden kysynnän määrään yksittäinen virasto tai laitos ei 
voi vaikuttaa, ei ole valtion sisällä tarpeen tuottaa maksullisena. Tällaisia yhteisiä 
palveluja ovat erilaiset lakisääteiset tehtävät kuten esimerkiksi valtion 
velanhoito, rahoitushuolto ja keskuskirjanpito. 

4. Palveluntuottajan maksullinen palvelu on uusi, ja käyttöönottoon voidaan liittää 
valtiokonsernin tuki mm. käyttöönoton nopeuttamiseksi ja palvelun alkuvaiheen 
maksujen suuruuden tasapuolistamiseksi. 

:<big>Palveluja tarjoavien yksiköiden johdon vastuulla on kehittää organisaatiota  ja sen toimintaa siten, että yksikkö toimii tehokkaasti ja  hallinnon tuottavuutta edistäen sekä siten, että asiakkaiden hinnoittelu  on läpinäkyvää ja palvelut toteutuvat tavoiteltujen laatu-ja  muiden vaatimusten mukaisesti.  
 
:Valtiovarainministeriö organisoi konsernipalveluita tuottavien palveluntuottajien  hinnoittelun ja laadun seurannan.</big> 

Valtiokonsernin palveluntuottajien lisäksi joillakin hallinnonaloilla toimii tietohallinnon 
palvelukeskuksia ja palveluyrityksiä, jotka tarjoavat palveluja omalle hallinnonalalleen 
ja mahdollisesti myös hallinnonalansa ulkopuolelle. Edellä mainittuja periaatteita 
noudatetaan myös tällaisten palvelutuottajien kohdalla.

== 2 Konsernipalveluiden käytön voimakas lisääminen koko valtionhallinnossa == 

=== 2.1 Yhteishankintasopimusten käytön lisääminen ja hankintatoimen tehostaminen === 

==== 2.1.1 Hansel Oy:n sopimusten käytön ja yhteishankintojen määrän lisääminen ==== 

Valtion hankintatoimea uudistettiin 2000-luvun alkupuolella. Tavara-ja palveluhankinnoissa 
hankintojen kilpailuttamista keskitettiin valtion yhteishankintayksikkönä 
toimivalle Hansel Oy:lle. Yhteishankintojen volyymi on kasvanut viime vuosina 
voimakkaasti, minkä seurauksena on saavutettu merkittäviä säästöjä hankintaprosessin 
kustannuksissa ja hankintojen hintatasossa. Palveluiden käytön lisääntyessä yhteishankintayksikön 
omakustannushinnoitteluun perustuvaa palvelumaksua on laskettu. 


Valtion hankinnoista runsas 1 miljardi euroa on luonteeltaan yhteishankintaan soveltuvia. 
Hansel Oy:n puitejärjestelyillä tehdyt yhteishankinnat ovat vuonna 2009 arviolta 
530 milj. euroa, joten yhteishankintaan soveltuvasta potentiaalista on saavutettu 
runsas puolet. Keskitetyn hankintamallin käyttö tuo tutkimusten mukaan säästöjä 
noin 15 -20 % hankintakustannuksista hajautettuun malliin verrattuna. Yhteishankintoja 
lisäämällä noin miljardiin euroon voidaan jo saavutetun arviolta noin 110 
milj. euron vuotuisen säästön lisäksi mahdollistaa ministeriöille, virastoille ja laitoksille 
lisäsäästöjä vielä yhteensä 70 -100 milj. euroa vuosittain. 


:Yhteishankintojen tavoitetasoksi vuodelle 2010 asetetaan 600 milj. euroa, mikä mahdollistaa 20 milj. euron lisäsäästöt valtionhallinnolle vuonna 2010. Yhteishankintojen tavoitetaso vuodelle 2011 on 660 milj. euroa ja 710 milj. euroa vuodelle 2012. 

:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee käydä 30.6.2010 mennessä läpi yhteishankintasopimusten lisähyödyntämisen mahdollisuudet hankinnoissaan ja ryhtyä sen pohjalta välittömiin hankintatoimensa ohjaus-ja muihin toimenpiteisiin yhteishankintasopimusten käyttöasteiden nostamiseksi. 

:Hansel Oy selvittää 30.6.2010 mennessä yhteistyössä asiakkaidensa kanssa keskitettyjen puitejärjestelyiden uusia kohdealueita ja säästömahdollisuuksia sekä raportoi havainnot valtiovarainministeriölle. 

:Valtiovarainministeriö ohjaa hankintoja vuoden 2010 aikana tarvittaessa keskitetysti kilpailutettujen puitesopimusten kautta toteutettavaksi talousarviolain 22 a §:n antamin toimivaltuuksin.


2.1.2 Valtion hankintatoimen kehittäminen ja tehostaminen 

Valtion hankintastrategia uudistettiin vuonna 2009. Hankintastrategian toimeenpanoohjelma 
sisältää useita kehittämistoimenpiteitä ministeriöiden, virastojen ja laitosten 
hankintatoimen johtamisen sekä hankinnan suunnittelun, toteutuksen ja tilaamisen 
tehostamiseksi. Osaava ja yhteistyökykyinen hankintatoimi mahdollistaa säästöjen 
toteutusta myös niissä hankinnoissa, joita toteutetaan yhteishankintojen ulkopuolella. 
Hyvin johdettu ja organisoitu, toimintaan integroitu ja selkeästi vastuutettu hankintatoimi 
ei välttämättä edellytä lisäresursseja, mutta parantaa mm. hankintojen hallinnointia, 
oikea-aikaista toteuttamista, toimittajaohjausta ja lopputuloksen laatua hankintayksiköissä. 
Yhteishankintasopimusten kanssa päällekkäisiä sopimuksia karsimalla 
helpotetaan mm. sähköiseen tilaustenhallintaan siirtymistä valtionhallinnossa. 

Valtion konsernipalveluiden tuottajien toimintatapoja voidaan kehittää siten, että ne 
toimivat hankinnoissa osaamisalueensa palveluiden kokoajina (palveluintegraattoreina). 
Palveluintegraattorit suunnittelevat ja ohjaavat hankittavien palveluiden kehittämistä 
integrointialueellaan ja toimivat hankinnassa tiiviissä yhteistyössä Hansel 
Oy:n kanssa. Päällekkäisyyksien välttämiseksi palveluiden kokoamisessa käytetään 
keskitetysti kilpailutettuja puitejärjestelyjä, kun se on mahdollista. 


:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee käynnistää vuoden 2010  aikana tarvittavat toimenpiteet hankintojen organisoinnin ja ohjauksen  tehostamiseksi sekä nimetä toimelle vastuutaho organisaatiossaan.  
 
:Valtiovarainministeriön johdolla konsernipalveluiden tuottajat organisoidaan  toimimaan hankinnoissa osaamisalueensa palveluintegraattoreina  vuoden 2010 aikana.


Valtiokonttorin 26.10.2009 antaman ohjeen mukaisesti valtiolla tulee siirtyä täysin 
sähköiseen ostolaskujen välitykseen ja vastaanottoon 1.1.2010 alkaen. Myös myyntilaskujen 
sähköistämistä tulee lisätä nykyisestä tasosta. Verkkolaskun käyttöön siirtymisellä 
saavutetaan vajaan miljoonan euron säästöt vuonna 2010. 


* Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee toteuttaa toimenpiteet,  
* joilla ne vaativat tavara-ja palvelutoimittajiaan toimittamaan  
* 1.1.2010 alkaen vain sähköisessä muodossa olevia laskuja (verkkolasku)  
* ja ohjaavat kaikki ostolaskut välityspalveluiden kautta tuleviksi.


Valtion tilaustenhallinta sähköistetään. Tilaustenhallintajärjestelmä Tilha on tarkoitus 
ottaa käyttöön Valtiokonttorin valtiovarainministeriölle ehdottaman käyttöönottosuunnitelman 
pohjalta vuosina 2010 -2011. Lisäksi puolustushallinnossa on otettu 
käyttöön taloushallinnon tietojärjestelmään pohjautuva tilaustenhallintajärjestelmä. 
Tavoitteena on, että sähköinen tilaustenhallinta kattaa kaikki valtion virastot ja laitokset 
vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi tavoitteena on, että hankintayksiköt 
tekevät kaikki tavarahankintansa ja yli puolet palveluhankinnoistaan käyttöönottamansa 
sähköisen tilaustenhallinnan järjestelmän kautta vuoden 2011 loppuun mennessä. 

Sähköisen tilaustenhallinnan käyttöönotto ja laskujen automaattinen täsmäyttäminen 
edellyttävät, että virastot ja laitokset uudistavat ja ottavat käyttöön tilaustenhallinnassaan 
järjestelmän tilausprosessia tukevan toimintamallin. Hansel Oy ja valtion hankintayksiköt 
ryhtyvät osaltaan toimenpiteisiin, että valtionhallinnon sopimustoimittajat 
mahdollistavat tuotteidensa tilaamisen tilaustenhallintajärjestelmästä vuoden 2011 
loppuun mennessä. Sähköiseen toimintaprosessiin siirtymisellä saavutaan hallinnossa 
usean miljoonan euron vuotuiset säästöt. 


:Valtiokonttori valmistelee 30.4.2010 mennessä suunnitelman sähköisen  tilaustenhallinnan järjestelmän käyttöönottamisesta ja hankintaprosessin  tarvittavasta kehittämisestä yhteistyössä ministeriöiden  kanssa.  
 
:Ministeriöt huolehtivat suunnitelman toimeenpanosta hallinnonalansa  virastoissa ja laitoksissa sekä käynnistävät toimenpiteet  hallinnonalansa tilausprosessin toimintamallin mukauttamiseksi siten,  että sähköinen tilausten hallintajärjestelmä on käytössä vuoden  2011 loppuun mennessä.

=== 2.2 Tilankäytön tehostaminen ja Senaatti-kiinteistöjen palveluiden käytön lisääminen === 

Meneillään oleva hallinnon voimakas uudistamisvaihe avaa mahdollisuuksia ja asettaa 
haasteita tilankäytön tehostamiselle jo lyhyellä aikavälillä. Uudistusten toimeenpanovaiheessa 
tehtävistä tilaratkaisuista riippuu, missä määrin tiloja ja tilakustannuksia 
voidaan jatkossa sopeuttaa henkilöstömäärien supistumiseen ja turvata osaltaan 
voimavaroja ministeriöiden, virastojen ja laitosten ydintoimintoihin. 

Valtion toimitilastrategiassa on linjattu keinoja tilaratkaisujen tehostamiseksi. Tilatehokkuutta 
voidaan nostaa, kun toimistotyyppisen tilankäytön tehokkuutta lisätään 
nykyisestä n. 30 -35 m2/htv tasosta 25 m2/htv tasolle (n. 15 %:n tilatehokkuuden parantuminen). 
Tämä voidaan toteuttaa hyödyntämällä aiempaa joustavampia ja avoimempia 
tilankäyttöratkaisuja. Vältetään virastojen ja laitosten sijoittumista kalleimmille 
alueille, ja vain ministeriöt sijoittuvat Helsingin ydinkeskustaan valtioneuvoston 
yhteydenpitotarpeen ja kulttuurirakennusten käytössä pysymisen perusteella. Tilojen 
joustavuutta muutoksissa voidaan lisätä hyödyntämällä ministeriöissä, virastoissa 
ja laitoksissa aktiivisesti vuokrasopimusten voimassaoloaikana tapahtuneet tilankäytön 
muutokset yhteistyössä Senaatti-kiinteistöjen toimitilapalvelujen ja asiantuntijoiden 
kanssa. 

Valtion tilavuokrakulut ovat n. 600 milj. euroa vuodessa. Senaatti-kiinteistöiltä vuokratun 
toimistotilan määrä on n. 2 milj. m2 ja erityistilan n. 4,6 milj. m2 (v. 2010 arvio). 
Tilankäytön tehostaminen mahdollistaa merkittäviä säästömahdollisuuksia. 
Vuokrasopimukset ovat yleensä pitkiä, joten säästöjen realisoituminen edellyttää tilankäytön 
ennakointia. 

Valtion henkilöstön vähetessä ja toimitilakonseptien kehittyessä on mahdollista toteuttaa 
n. 15 %:n toimitilankäytön supistaminen ilman laajempia muutostoimia. Noin 
5 m2/hlö parannus koko hallinnon toimitilatehokkuudessa johtaisi vuoden 2010 henkilöstömäärällä 
n. 425 000 m2:n tilatarpeen vähennykseen ja nykyhintatasolla 16 32 
milj. euron vuosittaiseen laskennalliseen säästöön valtionhallinnossa. Pitkällä aikavälillä 
toimitilastrategiassa tavoiteltu kokonaistilatehokkuuden parantaminen mahdollistaa 
edelleen lisäsäästöjä. 

Valtiolla on tarve lisätä aktiivista tilojen hallintaa. Tämän toteuttamiseksi ministeriöiden, 
virastojen ja laitosten tulee lisätä Senaatti-kiinteistöjen käyttöä organisaatioiden 
muutosprosessien toimitila-asiantuntijana. Erityisesti suurilla paikkakunnilla on 
valtion omia tiloja hyödyntäen mahdollista löytää tehokkaampia tilaratkaisuja myös 
vuokrasopimuskauden kestäessä, kun virastojen tarpeet ovat Senaatti-kiinteistöjen 
tiedossa. Valtion tilankäytön tehostamiseksi ja energian kulutuksen pienentämiseksi 
tilankäytön tehokkuutta ryhdytään seuraamaan yhdenmukaisella ja vertailukelpoisella 
tavalla. 

<big>:Ministeriöt, virastot ja laitokset lisäävät aktiivista toimitilojen hallintaa organisaationsa muutostilanteissa vuoden 2010 aikana ja sen  jälkeen. Niiden tulee hyödyntää Senaatti-kiinteistöjä toimitilaasiantuntijana.  
 
:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tilankäytön tehostamiseksi  toimitilatiedot valtion omistamista kiinteistöistä ja muilta omistajilta  vuokratuista tiloista kootaan yhteiseen tietojärjestelmään. Valtiovarainministeriö  antaa ohjeistuksen yhdenmukaisista käytännöistä ja  seurattavista mittareista huomioiden myös erityistilat. Ministeriöt,  virastot ja laitokset sekä Senaatti-kiinteistöt sopivat vuoden 2010 aikana  toimenpiteistä kaikkien tilatietojen siirtämiseksi Senaattikiinteistöjen  olemassa oleviin tietojärjestelmiin ja tarvitsemiensa  raportointipalvelujen käyttöönotosta. Alkuvaiheen tietojen siirtokustannuksia  rahoitetaan keskitetysti. Senaatti-kiinteistöt vastaa  järjestelmään vietyjen tietojen ylläpidosta ja tietovaraston hallinnasta.  

:Ministeriöiden toiminnat Helsingissä pyritään sijoittamaan lähekkäin,  tilojen yhteiskäyttöä lisätään ja valtioneuvostokampuksen  suunnittelua viedään eteenpäin ministeriöiden ja Senaattikiinteistöjen  yhteistyönä.  

:Kaikissa tilojen korjaus-ja saneerausprojekteissa tulee ottaa huomioon  energian käytön tehostamisen tavoitteista tehdyt linjaukset.  

:Toimitilojen energiatehokkuuden ja ympäristön kannalta kestävän  toiminnan kehittämisessä suositellaan hyödynnettäväksi green office  tai vastaavia ympäristösertifikaatteja.</big> 

=== 2.3 Henkilöstöhallinnon yhteisten toimintatapojen hyödyntäminen === 

Suurena työnantajana valtio kehittää ja hyödyntää henkilöstöhallinnon yhteisiä käytännön 
toimintatapoja ja välineitä. Kehitettävänä oleva valtion talous-ja henkilöstöhallinnon 
yhteinen tietojärjestelmä (Kieku) vastaa osaltaan tähän tarpeeseen, mutta 
ennen sen käynnistymistä voidaan toimia seuraavasti: 

<big>:Valtiovarainministeriö luo avoimien virkojen ja tehtävien yhteisilmoittelusta  sanomalehdissä valtion uuden yhteisen toimintamallin  30.4.2010 mennessä. Mikäli oma lehti-ilmoittelu on tarpeen, ministeriöt,  virastot ja laitokset siirtyvät samalla käyttämään lähinnä lyhennettyjä  ilmoituksia.  

:Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee edelleen kehittää rekrytointikäytäntöjään  ja tehostaa valtionhallinnon sisäistä liikkuvuutta  rekrytoinnissa. Erityisesti sähköisen Heli-järjestelmän tarjoamat  mahdollisuudet tulee käydä läpi vuoden 2010 aikana ja palvelu tulee  ottaa laajemmin käyttöön kullekin organisaatiolle sopivalla tavalla.  
 
:Ministeriöt, virastot ja laitokset vastaavat osaltaan siitä, että verkkopalkan  käyttöönotto saatetaan loppuun vuoden 2010 aikana. Jatkossa  kaikki valtion palkkalaskelmat toimitetaan mahdollisuuksien  mukaan palkansaajalle sähköisessä muodossa. Valtiokonttori tukee  verkkopalkan käyttöönoton loppuun viemistä.</big> 

HAUS kehittämiskeskus Oy muuttui 1.1.2010 lukien valtion sidosryhmäyksiköksi, 
joka tarjoaa palveluja pääasiassa valtionhallinnolle. HAUS Oy:n uusi asema osana 
valtion henkilöstöhallinnon konsernipalveluja mahdollistaa entistä tiiviimmän asiakasyhteistyön 
ja kumppanuussuhteen valtionhallinnon virastojen kanssa. HAUS 
Oy:n koulutus-ja kehittämispalvelujen laatua ja tehokkuutta verrataan edelleen vastaavien 
markkinakouluttajien koulutuksen laatu-ja kustannustasoon. Virastoilla säilyy 
edelleen mahdollisuus hankkia osaamisen kehittämispalveluita myös muualta. 

<big>:Valtiovarainministeriö vastaa siitä, että HAUS Oy:n toimintaa sekä palvelusisältöä ja -valikoimaa kehitetään siten, että virastot ja laitokset voivat jatkossa hyödyntää palveluja laajemmin mm. sisäisen koulutuksensa korvaajana.</big>
 
== 3 Muu yhteinen valtionhallinnon toiminnan tehostaminen ja toimintatapojen 
kehittäminen == 

=== 3.1 Matkustusmäärien vähentäminen ja matkustamista korvaavien etäyhteyksien käytön lisääminen === 

Virkatyöhön liittyvän vuorovaikutuksen lisääntyminen on näkynyt matkustustarpeiden 
lisääntymisenä ja matkakustannusten jatkuvana kasvuna. Valtiovarainministeriö 
on käynnistänyt vuonna 2008 matkustusstrategian toimeenpanon yhteistyössä Valtiokonttorin 
kanssa. Tavoitteena on alentaa valtion matkustusmääriä, ja matkustuksesta 
aiheutuvia kustannuksia vuoden 2005 tasolle (vähennys vuoden 2008 tasosta n. 
16 milj. euroa, 8 %) vuoden 2011 loppuun mennessä. Lisäksi sähköinen asiointi ja 
demokratia -ohjelman (SADe) yhtenä linjauksena on videoneuvotteluyhteyksien ja 
etäpalvelujen käytön edistäminen kotimaan matkustuksen korvaajana. 

Tavoitteiden saavuttamiseen on mahdollista vaikuttaa edullisen matkustusvälineen 
valinnalla, delegaatiokokoja tarkastelemalla sekä puhelin-, video-ja muita etäyhteyksiä 
laajemmin hyödyntämällä. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten tulee kehittää 
omia matkustuskäytäntöjään ja -kulttuuriaan sekä organisoida matkahallintoaan siten, 
että matkustuskustannusten alentamistavoitteet saavutetaan ja niiden saavuttamista 
seurataan. 

Virkamatkoilla hyödynnetään edullisia etäyhteyksiä. Etäyhteyksissä suositaan paikallisia 
ilmaisia tai maksullisia langattomia verkkoja. Kukin organisaatio huolehtii siitä, 
että heidän käyttämänsä tietoturvaratkaisut mahdollistavat tämän. Valtiovarainministeriö 
vastaa yhdessä Valtion IT-palvelukeskuksen kanssa siitä, että toimintatapa on 
mahdollinen tulevissa yhteisissä palveluissa. 

<big>:Ministeriöt, virastot ja laitokset vähentävät matkustuskustannuksiaan  vuoden 2008 menotasosta 8 %:lla tarkastelemalla kriittisesti  matkustusmääriä, delegaatiokokoja, matkustusvälineen valintoja ja  matkustus-ja kokouskäytäntöjä sekä korvaamalla matkustustarvetta  hyödyntämällä laajemmin puhelin-, video-ja muita etäyhteyksiä.  
 
:Ministeriöt raportoivat hallinnonalansa matkustuskustannusten ja  matkamäärien kehityksestä ajanjaksolla 1/2009 -6/2010 elokuussa  valtiovarainministeriölle vuoden 2011 talousarvion valmistelun yhteydessä.  

:Ministeriöt, virastot ja laitokset arvioivat hallinnonaloittain vuoden  2010 aikana puhelin-ja videoneuvottelulaitteistojen käytön ja tarpeen  sekä toteuttavat toimenpiteet etäyhteyksien luomiseksi tai tehokkaammaksi  hyödyntämiseksi vuoden 2011 loppuun mennessä  keskeisten hallinnon yhteistyökumppaniensa kanssa. Etäyhteyksissä  hyödynnetään valtion puitesopimuksia. Hansel Oy yhdessä valtiovarainministeriön  kanssa vastaa tarvittavista laite-ja datainfran puitesopimuksiin  liittyvistä järjestelyistä.</big> 

=== 3.2 Tietojärjestelmien kehittämisellä tavoiteltavat kokonaissäästöt === 

Tietojärjestelmän hankintakustannus on noin 20 -30 % sen koko elinkaaren kustannuksista. 
Hankkeiden kustannuslaskelmat tulee laatia huolella, säästöt tulee arvioida 
realistisesti ja käyttöönotosta sekä sen vaatimista muutoksista tulee huolehtia. Erityistä 
huomiota on kiinnitettävä hallinnollisen taakan muutoksiin. Yhteentoimivuuden 
vaatimukset korostuvat ja organisaatioiden välinen tiedonsiirto lisääntyy, mikä 
edellyttää yhteisiä arkkitehtuureja eli yhteisiä menettelyjä ja standardeja. Ennen uuden 
hankkeen käynnistämistä selvitetään olemassa olevat ratkaisut. Käytöntuen kustannuksia 
voidaan alentaa rakentamalla helppokäyttöisiä järjestelmiä ja vähentämällä 
käyttäjätunnuksien määrää kertakirjautumisella. Kevään 2010 aikana SADeohjelmassa 
valmistellaan lainsäädäntöä ja muita ohjauskeinoja konserniohjauksen 
tiivistämiseksi ja yhteentoimivuuden parantamiseksi. 

Säästöjen aikaansaaminen edellyttää yleensä muutoksia myös prosesseihin ja toimintatapoihin. 
Prosessien yhtenäistäminen, yhtenäinen arkkitehtuuri, helppokäyttöiset 
järjestelmät ja yhteiset rajapinnat tuovat pitkällä tähtäimellä merkittäviä säästöjä sekä 
hankkeissa että toiminnassa. Esimerkiksi julkaisujärjestelmien yhtenäistämisen kautta 
säästö yhdelle virastolle olisi 100 000 -200 00 euroa elinkaarikustannuksista, mutta 
huomattavasti merkittävämmät säästöt on saavutettavissa toimintatapojen muutosten 
kautta. 

Tietojärjestelmien kautta saatavia kustannussäästöjä toteutetaan seuraavin toimenpitein: 

1. Valtiovarainministeriö ohjaa valtiotason arkkitehtuurin luomista ja ylläpitoa. 
Ministeriöt luovat ja pitävät yllä yhdessä hallinnonalansa virastojen kanssa 
hallinnonalansa arkkitehtuureja. 

2. Virastojen tulisi pyrkiä yhteen puhelinliittymään henkilöä kohden. Suositeltava 
henkilökohtainen puhelin on matkapuhelin. Yhteiskäytössä kuten asiakaspalvelupisteissä 
voidaan käyttää muita puhelimia. 

3. Valtionhallinnossa edetään kohti yhteistä verkkojulkaisun järjestelmäarkkitehtuuria 
ja ratkaisua sekä kohti yhteisiä toimintatapoja. 

4. Asianhallintaa yhtenäistetään avaamalla olemassa oleviin järjestelmiin standardien 
mukaisia rajapintoja. Uusien järjestelmien hankinnassa etusijalla on 
VIP:n tarjoama ratkaisu (Valda). 

5. Virastot liittyvät valtion yhteiseen tietoliikenneverkkoon ja turvallisuusviranomaiset 
omaan verkkoonsa. 

6. Käyttäjätunnuksia vähennetään organisaatioiden sisäisillä ratkaisuilla ja hyödyntämällä 
valtion hallinnon yhteistä luottamusverkostoa (Virtu). Organisaation 
on oltava valmis liittymään siihen vuoden 2011 loppuun mennessä. 

7. Tietojärjestelmien helppokäyttöisyyteen on kiinnitettävä huomiota myös henkilökunnan 
osalta. 

8. Kustannushyötyanalyysi on laadittava ennen päätöksentekoa käyttäen hyväksi 
yleisesti hyväksyttyjä laskentamalleja, kuten investointilaskelmia ja hallinnollisen 
taakan vähentämistä. Ministeriöt, virastot ja laitokset vastaavat analyysin 
tekemisestä omissa hankkeissaan. 

9. Ministeriöiden, virastojen ja laitosten uusien järjestelmähankkeiden aikataulut 
sovitetaan yhteisten palveluiden rakentamiseen. 

:<big>Ministeriöt, virastot ja laitokset ottavat huomioon yhteiset arkkitehtuurilinjaukset, osallistuvat yhteisiin järjestelmiin ja hankkeisiin sekä huolehtivat tarpeellisista muutoksista prosesseihin ja toimintatapoihin saavuttaakseen pysyviä toimintamenosäästöjä tietojärjestelmien kehittämisellä. Ennen hankkeiden käynnistämistä tai nykyisen palvelun uudistamista tulee etsiä mahdollisuuksia yhteistyöhön ja yhteisten palveluiden käyttöön. Yhteisen palvelun kanssa saman aihepiirin hankkeita ei käynnistetä  eikä nykyisiä palveluja uudisteta vuoden 2010 aikana kuin pakottavista  syistä. </big> 


=== 3.3 Painatuskustannusten alentaminen ja viestinnän tehokkuuden lisääminen === 

Hallinnonalojen painatuspalvelujen kustannukset olivat ilman yliopistoja vuonna 
2008 n. 24 milj. euroa. Julkaisukustannuksiin voidaan vaikuttaa aktiivisella kilpailuttamisella 
ja siirtämällä paperijulkaisut kokonaan verkkojulkaisuiksi. 

Julkaisujärjestelmiin sisällytetty sähköisten julkaisujen tilauspalvelu vähentää jakeluita 
ja helpottaa jakelulistojen ylläpitoa. Kun ministeriöt, virastot ja laitokset ottavat 
valtionhallinnon yhteisen verkkojulkaisun järjestelmäarkkitehtuurin sekä asianhallin-
ta-ja asiointijärjestelmät käyttöön sitä mukaa kun niitä on tarjolla, vähenee julkaisujen 
painattamisen ja tulostamisen tarve ja kustannukset edelleen tulevina vuosina. 

Toimintatapojen muutoksilla ja yhteishankinnan puitesopimusten laajalla käytöllä 
voidaan vähentää ministeriöiden, virastojen ja laitosten painatuskustannuksia 15 -20 
% eli n. 1,5 -2 milj. euroa vuonna 2010 verrattuna vuoteen 2008. 

<big>:Ministeriöt, virastot ja laitokset julkaisevat kaikki julkaisunsa verkossa.  Tältä pohjalta ne arvioivat kriittisesti julkaisujen, esitteiden  ja muun materiaalin painattamisen tarpeet sekä painotuotteiden jakeluiden  
:ja ilmoittelun kustannus-hyötysuhteen. 

:Painatuspalveluiden ostamisessa tulee pääsääntöisesti käyttää Hansel Oy:n puitesopimuksia. Ministeriöt, virastot ja laitokset selvittävät  vuoden 2010 aikana yhteishankinnan sopimuksen käytön toiminnassaan ja ryhtyvät tarpeellisiin toimenpiteisiin.  

:Ministeriöt käyttävät valtioneuvoston hankerekisteriä (HARE) täysipainoisesti.</big> 


== 4 Periaatepäätöksen seuranta == 

Periaatepäätöksen toteuttamista valmistellaan Valtiovarainministeriössä ja sitä seurataan 
osana valtion tilinpäätöskertomuksen v. 2010 ja v. 2011 liittyvää raportointia.