Lähdekoodi sivulle Valtioneuvoston periaatepäätös kansallisesta älyliikenteen strategiasta

== VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLIIKENTEEN STRATEGIASTA == 

Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 

=== 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet === 

Liikennepolitiikka kohtaa 2010-luvulla suuria haasteita. Ilmastotyö, 
globalisaation aiheuttama maan tuotantorakenteen muutos ja julkisen 
talouden kehitys vaativat etsimään aikaisempaa tehokkaampia tapoja 
liikennejärjestelmän ylläpitämiseksi elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja 
kansalaisten tasa-arvon vaatimalla tasolla. 

Liikennehallinto on uudistettu vuoden 2010 alusta lukien, mikä lisää 
toimialan tuottavuutta ja antaa mahdollisuuden uuteen ajattelutapaan. 
Perinteinen liikennepolitiikka korostaa väylien rakentamishankkeita. 
Uusi liikennepolitiikka kääntää huomion väylistä asiakkaisiin. Liikennepolitiikan 
tavoite ei enää ole pelkästään väylien rakentaminen ja ylläpito, 
vaan yhteiskunnan liikkumis-ja kuljetustarpeiden tehokas tyydyttäminen. 
Käytännössä se merkitsee liikennepolitiikan vaihtoehtojen arviointia 
ja resurssien painottamista uudella tavalla. 

Hallinnon ja ajattelutavan uudistamisen lisäksi uuden liikennepolitiikan 
toteuttaminen vaatii ottamaan käyttöön innovaatioita. Yhteiskunnan 
monilla lohkoilla on erityisesti tieto-ja viestintätekniikan avulla parannettu 
tuottavuutta ja palvelutasoa sekä saavutettu monia muita yhteiskunnallisia 
hyötyjä. Liikenteen toimialalla tieto-ja viestintätekniikan 
(älyliikenteen) innovaatioita ei sen sijaan ole tähän saakka käytetty 
täysimääräisesti hyväksi. Sen vuoksi liikennepolitiikan tehostaminen 
vaatii vahvistamaan älyliikennettä 2010-luvun liikennepolitiikan keskeisenä 
keinona. 

Älyliikenne antaa keskeiset keinot uudelle liikennepolitiikalle, jolla voidaan 

*lisätä liikennejärjestelmän palvelukykyä ja väylänpidon tuottavuutta, 
*parantaa liikenneturvallisuutta ja edistää joukkoliikenteen käyttöä, 
pyöräilyä ja jalankulkua, 
*edistää ilmasto-ja ympäristöpolitiikan tavoitteita sekä tietoyhteiskuntakehitystä ja 
*nostaa Suomi merkittäväksi älyliikenteen palveluiden ja tuotteiden 
tuottajaksi ja viejäksi. 

=== 2. Älyliikenteen tavoitteet === 

Kansallisella älyliikenteen strategialla pyritään seuraaviin tavoitteisiin 
vuoteen 2020 mennessä: 

1. Väylänpidon ja liikennejärjestelmän tuottavuus on kasvanut 10 prosenttia 
yleistä tuottavuuskehitystä enemmän. 
2. Älyliikenteen avulla on säästetty tieliikenteessä vuosittain 50 ihmishenkeä 
eikä kaupallisessa meri-, lento-ja rautatieliikenteessä menetetä 
ihmishenkiä lainkaan. 
3. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet merkittävästi. 
Tavoitteen määrä tarkennetaan selvitysten valmistuttua vuonna 
2010. 
4. Yritysten logistiikkakustannukset ovat kuljetusketjujen ja terminaalilogistiikan 
tehostumisen johdosta alentuneet lähemmäs tärkeimpien 
kilpailijamaiden tasoa. 
5. Ruuhkautumisen aiheuttamat työmatkaliikenteen aikaviiveet 
ovat 
vähentyneet suurilla kaupunkiseuduilla 20 prosentilla. 
6. Joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun osuus matkojen määrästä 
on kasvanut 20 prosenttia. 
7. Suomi on älyliikenteen palveluiden ja tuotteiden käytössä maailman 
viiden edistyneimmän maan joukossa. 
8. Suomessa 
on merkittävää älyliikenteen palveluiden ja tuotteiden 
tuotantoa ja sen vientiä. 
9. Asiakkaat ovat tyytyväisiä sujuviin matkoihin ja ovat hyvin informoituja 
matkansa kaikissa vaiheissa.

=== 3. Toimenpiteet === 

Valtioneuvosto hyväksyy kansallisen älyliikennestrategian periaatteet ja 
tavoitteet ja ryhtyy omalta osaltaan seuraaviin toimenpiteisiin siltä osin 
kuin ohjelma sisältyy vuoden 2010 talousarvioon ja valtiontalouden 
vuosille 2011-2014 vahvistettuihin kehyksiin: 

==== 1. Edistetään älyliikenteen innovaatioiden laajamittaista käyttöä. ==== 

Liikennealan hankintamenettelyt uudistetaan ottamalla käyttöön innovaatioita 
suosivat hankintatavat. Julkista sektoria kannustetaan etsimään 
palvelutuotannossaan uusia ratkaisuja sekä edistämään innovaatioita 
hankinnoissaan. 

Suomeen perustetaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä älyliikenteen 
testialueita, joissa uusien ja innovatiivisten ratkaisujen toimivuutta 
testataan ja kokeillaan. 

Liikennealan julkisen hallinnon, elinkeinoelämän ja tutkimuksen yhteistyö 
älyliikenteen edistämiseksi varmistetaan liikenne-ja viestintäministeriön 
asettamassa kansallisessa älyliikenteen neuvottelukunnassa ja 
muilla yhteistyön foorumeilla. 

Eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän Galileon hyväksikäytön 
ja sen mahdolliseksi tekemien palveluiden edistämiseksi perustetaan 
eri ministeriöiden yhteinen koordinaatiohanke. 

==== 2. Turvataan kattava ja korkealaatuinen infrastruktuuri älyliikenteelle. ==== 

Kaikkien hallinnonalojen toimin varmistetaan älyliikenteen palveluille 
suotuisa säädösympäristö. Älyliikenteen toimintoihin ja palveluihin vaikuttavan 
lainsäädännön ajantasaisuus arvioidaan. Erityisesti huolehditaan 
siitä, että palveluiden käyttöön on riittävästi radiotaajuuksia koko 
maassa ja niitä varten tarvittava viestintä-ja 
tietoinfrastruktuuri on laadultaan hyvä ja että palvelutarjonnassa noudatetaan 
yksityisyyden suojan ja tietoturvan vaatimuksia. 

==== 3. Edistetään toimialan aktiivista kansainvälistämistä ja osallistumista ==== 

kansainväliseen toimintaan. 
Viranomaiset toimivat aktiivisesti ja ennakoiden Euroopan unionin säädösvalmistelussa, 
standardoinnissa ja muussa yhteistyössä varmistaen 
älyliikenteelle suotuisan eurooppalaisen säädösympäristön. Siten vaikutetaan 
myös Euroopan laajuisten älyliikennemarkkinoiden syntymiseen. 
Lisäksi viranomaiset huomioivat älyliikenteen toimialan vienninedistämishankkeissaan. 
�
Älyliikenteen kansainvälistä yhteistyötä sovitetaan yhteen viranomaisten, 
elinkeinoelämän ja tutkimuslaitosten kanssa kansallisessa älyliikenteen 
neuvottelukunnassa ja muilla yhteistyöfoorumeilla. 

==== 4. Turvataan tiedon helppo ja edullinen saatavuus älyliikenteen palveluille. ====
 
Julkisen sektorin keräämää, liikennettä palvelevaa tietoa tarjotaan palveluntuottajien 
saataville helpossa muodossa joko maksuttomasti tai 
kustannuksia vastaavasti. 

==== 5. Älyliikenteen kärkihankkeet toteutetaan. ==== 

Älyliikenteen hankkeiden toteuttaminen vaatii kumppanuutta ja yhteistyötä 
monilla tasoilla, erityisesti laajat kärkihankkeet, joihin liittyy monia 
lainsäädännöllisiä, hallinnollisia ja taloudellisia tehtäviä. Strategian 
mukaiset kärkihankkeet ovat 

1) Paremmat ja ympäristölle ystävällisemmät palvelut 
*Joukkoliikenteen palvelut 
*Liikenteen hallinta ja ohjaus 

2) Turvallisempi liikenne 
*Tieliikenteen automaattivalvonta 
*Ajoneuvojen turvajärjestelmät 

3) Sujuvampi liikenne 
*Toimintamallit onnettomuuksissa ja häiriötilanteissa 
*Maksujärjestelmien kokeilut 

4) Tehokkaampi logistiikka 
*Kuljetusten sähköiset toimintamallit 

5) Kehittyneet älyliikenteen markkinat 
*Julkisen tiedon käyttö 

==== 4. Rahoitus ==== 

Kärkihankkeiden kustannuksiksi arvioidaan yhteensä noin 400 miljoonaa 
euroa vuosina 2010-2015, josta valtiolle aiheutuvat menot ovat 
noin 325 milj. euroa. Tästä yli 200 miljoonaa euroa käytetään tarkempien 
suunnitelmien perusteella täsmentyviin strategian kärkihankkei-
siin, joiden tarvitsema rahoitus sisältyy liikenne-ja viestintäministeriön 
hallinnonalan talousarvioon vuodelle 2010 ja valtiontalouden vahvistettuihin 
kehyksiin vuosille 2011-2014. Loppuosan, noin 100 miljoonan 
euron rahoituksesta päätetään seuraavalla hallituskaudella. 

Kärkihankkeiden toteutuksesta arvioidaan aiheutuvan kustannuksia 
kunnille 20 milj. euroa, yrityksille 20 milj. euroa sekä käyttäjille 35 
milj. euroa. Strategian toteuttamisen edellytyksenä on, että valtion lisäksi 
kustannuksiin osallistuvat myös mukaan lähtevät toimijat, mm. 
yritykset, kunnat ja kaupungit, TEKES, loppukäyttäjät kukin omassa 
roolissaan, oman päätöksentekonsa mukaisesti ja resurssiensa puitteissa. 


=== 5. Periaatepäätöksen ehdollisuus === 

Tämä periaatepäätös on ehdollinen ja toteutuu valtion osalta edellyttäen, 
että kunnat ja yksityinen sektori omalta osaltaan toimivat älyliikenteen 
strategian ja valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitteiden ja toimenpiteiden 
mukaisesti. 

�