Lähdekoodi sivulle Kirjallisuutta ympäristöstä terveyden ja hyvinvoinnin voimavarana

[[Luokka:Sosiaali- ja terveysministeriö]]
{{ensyklopedia|moderaattori=Opashknet}}

:''Tämä sivu sisältää kirjallisuutta sivua [[Sosiaali- ja terveysministeriön tulevaisuuskatsaus 2014]] varten.

== 1. Hyvinvointia ja terveyttä edistävä  fyysinen ympäristö ==


===1a. Hyvä ravitsemus ja laadukkaan ruokailun edistäminen=== 

====Mitä teemaan liittyen tiedetään====

Keskeisimmät tutkimukset, raportit tms.

====Mitä teemaan liittyen on meneillään====

Tutkimus, kehittäminen, valmistelu

====Mitkä tahot ovat keskeisiä toimijoita Suomessa====

Huomioidaan keskeiset toimijat julkiselta sektorilta, tutkimuskentältä, järjestöistä jne.

====Millaisia kansainvälisiä ulottuvuuksia teemalla on====

Temaattiset ja yhteistyöyhteydet

====Kytkennät TULA -tutkimukseen====

Mahdolliset linkitykset TULA -teemoihin

====Muuta materiaalia teemaan liittyen====

Muita julkaisuja tms.

====Lisätiedot====

Asiantuntija(t):

=== 1b. Talous-, jäte- ja muut vedet ===

====Mitä teemaan liittyen tiedetään====


Vesiturvallisuuden edistämisellä tähdätään nykyistä pienempään riskiin sairastua veden välityksellä leviäviin sairauksiin. Suomen tavoite, jota vielä ei ole saavutettu, on vuositasolla enintään 1 sairastunut / 10 000 asukasta. Vesiturvallisuuden tulevaisuuden merkittävimpiä uhkia ovat ilmastonmuutoksen aiheuttamat voimistuvat sääilmiöt, vesijohtoverkostojen kunnon jatkuva heikentyminen ja puutteellinen peruskorjaus sekä vesiturvallisuuden kannalta merkittävien taudinaiheuttajien rantautuminen Suomeen.

•	Vesivaroja ja terveyttä koskeva pöytäkirja vuoden 1992 yleissopimukseen maasta toiseen ulottuvien vesistöjen ja kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä, Lontoo 17.6.1999. Pöytäkirjaan liittyvät kansalliset tavoitteet ja tavoitepäivämäärät, 15.2.2008. http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=40879&name=DLFE-26247.pdf

•	Number of outbreaks of waterborne diseases attributable to drinking-water and bathing water each year. 2009. WHO/ENHIS report. http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0009/96885/1.1.-Outbreaks-of-waterborne-diseases-EDITED_layout_V03.pdf 

•	Ruokamyrkytykset Suomessa 2010. Eviran ja THL:n yhteisraportti. Eviran julkaisuja 10/2012. http://www.evira.fi/portal/fi/tietoa+evirasta/julkaisut/?a=view&productId=336 

•	Välisalo ym. Vesihuoltolaitosten verkosto-omaisuuden hallinta, VTT Working Papers 98, 2008. http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2008/W98.pdf 

•	Vesihuoltoverkostojen nykytila ja saneeraustarve. YVES-tutkimuksen päivitys 2008. 2312-C9259. Maa- ja metsätalousministeriö. Finnish Consulting Group, 30.4.2008.  http://www.mmm.fi/attachments/vesivarat/5xAhDyJGF/YVES2008-raportti_300408.pdf 

•	Innala ja Menonen. HAVERI – Hallintaan vesiriskit. Suomen ympäristöopisto, Sykli. 2010. http://static.ecome.fi/upload/1498/HAVERI.pdf 

•	Climate change and water adaptation issues, EEA technical report. 2/2007 http://www.eea.europa.eu/publications/technical_report_2007_2 

•	Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia. MMM. Julkaisuja 1/2005. http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/julkaisusarja/5entWjJIi/MMMjulkaisu2005_1.pdf

====Mitä teemaan liittyen on meneillään====

Tutkimus, kehittäminen, valmistelu
•	Talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (442/2014)   	toimeenpano

•	Talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (461/2000) soveltamisoppaan päivittäminen

•	Vesihuollon riskienarvioinnin ja –hallinnan toimeenpano Suomessa, Water Safety Planning (WSP)

•	Talousveden laadun turvaaminen erityistilanteissa –oppaan päivittäminen, Valvira, 1.4.2009.

•	Vesihuoltolain 119/2001 uudistus. MMM:n vetämä lainsäädäntöhanke

•	Vesihuollon korjausinvestointien suunnitteluun, verkostovuotojen vähentämiseen ja hulevesien hallintaan liittyvien hyvien käytäntöjen yhteen sovittaminen terveys- ja ympäristöriskien  vähentämiseksi, MMM:n suunnittelema hanke yhteistyössä alan toimijoiden kanssa

•	THL:n vesivälitteisten epidemioiden ehkäisemiseen, rajoittamiseen ja selvittämiseen liittyvä asiantuntija- ja tutkimustyö yhdessä muiden kansallisten ja kansainvälisten tutkimuslaitosten, vesihuoltolaitosten ja viranomaisten kanssa. Meneillään olevia laajoja tutkimushankkeita ovat mm. CONPAT, POLARIS, DWSOME.

•	Zoonoosikeskuksen toiminta, THL:n ja Eviran yhteistyöverkosto.

====Mitkä tahot ovat keskeisiä toimijoita Suomessa====

•	STM – EU-direktiivit, kansallinen lainsäädäntötyö (talous-, uimaranta- ja allasvedet)

•	Valvira – lainsäädännön toimeenpanon ohjaus

•	Aluehallintoviranomaiset – terveydensuojelun ohjaus ja valvonta

•	Kuntien terveydensuojeluviranomaiset – terveydensuojelun edistäminen ja valvonta omalla alueellaan

•	THL – asiantuntijarooli vesiepidemia ja vesiongelmatilanteissa sekä asiantuntijuuden edellyttämä tutkimus (konsultaatio- ja analytiikkavalmius)

•	Vesilaitosyhdistys (VVY) - vesilaitosten etujärjestö ja yksittäiset vesilaitokset

•	Aalto/Itä-Suomen/Tampereen teknillinen/Oulun/Lappeenrannan teknillinen/ yliopisto - alan korkein koulutus ja perustutkimus

•	Wander Vesi-instituutti - veden kanssa kosketuksissa olevien materiaalien asiantuntijapalvelut

•	Savonia/Satakunnan/Mikkelin AMK:t - ympäristötekniikan koulutus

====Millaisia kansainvälisiä ulottuvuuksia teemalla on====

•	Vesivaroja ja terveyttä koskevaan pöytäkirjaan liittyvä kansainvälinen yhteistyö veden välityksellä leviävien sairauksien vähentämiseksi

•	EU-vesidirektiiveihin liittyvä työ, kuten esillä oleva juomavesidirektiivin 98/83/EC uudistaminen
 
•	European Environmental Association (EEA): The European Climate Adaptation Platform (Climate-ADAPT)

•	WHO/Water sanitation and health/Water-related diseases- seurantatiedot /WSPn valmistelu

•	Horizon2020 – tutkimushankkeet

•	Water-JPI- tutkimusohjelma

====Kytkennät TULA -tutkimukseen====

Suoraa kytkentää olemassa oleviin Valtioneuvoston kansalian tutkimusaiheisiin ei tällä hetkellä ole olemassa. Aiheen suuri kansanterveydellinen ja taloudellinen merkitys huomioon ottaen olisi kuitenkin toivottavaa, että vesiturvallisuus-teema sisällytettäisiin tulevaisuudessa TULA-tutkimushankkeisiin.

====Muuta materiaalia teemaan liittyen====

Muita julkaisuja tms.

====Lisätiedot====

Asiantuntija(t):

Ilkka Miettinen, Outi Zacheus, Jaana Kusnetsov ja Tarja Pitkänen, THL/YMTO, Vesi ja terveys -yksikkö

===1c. Terveellinen asuinympäristö===


====Mitä teemaan liittyen tiedetään====

Keskeisimmät tutkimukset, raportit tms.

1. Kosteus- ja homeongelmat:
* WHO Regional Office for Europe (2009). WHO guidelines for indoor air quality: dampness and mould. Copenhagen, WHO Regional Office for Europe
* Mendell MJ, Mirer AG, Cheung K, et al. (2011). Respiratory and allergic health effects of dampness, mold, and dampness-related agents: a review of the epidemiologic evidence. Environ Health Perspect, 119(6):748-56.
* Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu 1/2012, Rakennusten kosteus- ja homeongelmat
* Kosteus ja homeongelmien yleisyys asunnoissa ja kouluissa: esim. Haverinen-Shaughnessy U. Prevalence of dampness and mould in European housing stock. Journal of Exposure Analysis and Environmental Epidemiology, 22, 461–467 (2012). Haverinen-Shaughnessy U, Turunen T, Borras A, Zock J-P, Jacobs J, Krop E, Heederik D, Shaughnessy R, Täubel M, Hyvärinen A, Nevalainen A. Occurrence of dampness, excess moisture and mould in schools in three climatic regions of Europe. Indoor Air, 22(6), 457-466 (2012)

3. Ilmastonmuutos 
*Yleistä ilmastonmuutoksen vaikutuksista terveyteen: [http://ipcc-wg2.gov/AR5/images/uploads/WGIIAR5-Chap11_FGDall.pdf IPCC WGII Assessment Report Climate Change 2014:Impacts, Adaptation, and Vulnerability].
*Kaupungit ovat ilmastonmuutokseen sopeutumista suunnitellessaan sivunneet usein myös terveyttä; esimerkkinä [http://www.ilmastotyokalut.fi/files/2012/11/BaltCica-loppuraportti.pdf Helsinki].
*Ilmastonnmuutokseen sopeutumisesta Suomessa, [http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/julkaisusarja/2012/67Wke725j/MMM_julkaisu_2012_6.pdf Maa- ja metsätalousministeriön raportti].

4. Rakennusten energiatehokkuusvaatimusten kiristyminen ja sen vaikutus terveyteen:
* Directive 2010/31/EU of the European Parliament and of the Council of 19 May 2010 on the energy performance of buildings. http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:32010L0031:EN:NOT
* WHO 2010, International Workshop on Housing, Health and Climate Change: Developing guidance for health protection in the built environment mitigation and adaptation responses Geneva, 13-15 October 2010 http://www.who.int/hia/house_report.pdf
* IOM, Climate Change, the Indoor Environment, and Health. Report 7.6.2011, Information about the report: http://www.iom.edu/Reports/2011/Climate-Change-the-Indoor-Environment-and-Health.aspx

====Mitä teemaan liittyen on meneillään====

Tutkimus, kehittäminen, valmistelu

1. Kosteus- ja homeongelmat

* Homevaurion tutkimusmenetelmien kehittäminen (mm. qPCR, Mycometer)
* Työpaikkojen sisäilmaohjeistus
* Viranomaisyhteistyön kehittäminen koulujen terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin tarkastuksissa
* Koulujen sisäilmatutkimusten, terveyskyselyjen ja toimintatapojen kehittäminen
* WHO yhteistyö (http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0011/147998/e95417.pdf) 
* Ohjeistuksen kehittäminen biosidien ja otsonnoinnin käyttöön homevauriokorjauksissa
* Käypähoitosuositus
* Sisäilmaklinikan käynnistäminen

4. Rakennusten energiatehokkuus

* Insulate-projekti 2010-2015 (www.insulateprojet.eu)

====Mitkä tahot ovat keskeisiä toimijoita Suomessa====

Huomioidaan keskeiset toimijat julkiselta sektorilta, tutkimuskentältä, järjestöistä jne.

4. Rakennusten energiatehokkuus
* YM, ARA ja kunnat (mm. päättävät valtion myöntämistä energia-avustuksista)
* THL (terveysvaikutuksiin ja niiden arvioimiseen liittyvä asiantuntemus)
* Muut tutkimuslaitokset ja organisaatiot
* Yksityinen sektori (ml. energia-, rakennus, kiinteistö- ja LVI-alojen toimijat)

====Millaisia kansainvälisiä ulottuvuuksia teemalla on====

Temaattiset ja yhteistyöyhteydet

4. Rakennusten energiatehokkuus
* WHO Climate change and Health (http://www.iisd.ca/who/hcc/) & Healthy housing guidelines (http://www.who.int/hia/housing/en/)
* Tutkimusyhteistyötä EU-rahoituksen kautta

====Kytkennät TULA -tutkimukseen====

Mahdolliset linkitykset TULA -teemoihin

4. Rakennusten energiatehokkuus
* Voidaan linkittää osaksi Valtioneuvoston päätöksentekoa tukevaa tutkimus- ja selvitystoimintaa (Maankäytön ja asumisen kehittäminen, Turvallinen yhteiskunta, EU:n uusien 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden vaikutukset Suomelle, EU aloitteiden vaikutusten arvioinnin tehostaminen)

====Muuta materiaalia teemaan liittyen====

Muita julkaisuja tms.

4. Rakennusten energiatehokkuus
* Gilbertson J, Stevens M, Stiell B, Thorogood N. Home is where the heart is: Grant recipients’ views of England’s Home Energy Efficiency Scheme (Warms Front), Social Science & Medicine 63, 946-956, 2006
* Milner J ,Shrubsole C ,Das P ,Jones B ,Ridley I ,Chalabi Z ,et al. Home energy efficiency and radon related risk of lung cancer: modelling study. BMJ 2014;348:f7493 
* WHO Regional Office for Europe. Preliminary results of the WHO Frankfurt housing intervention project. Report prepared by M. Braubach, D. Heinen and J. Dame, http://www.euro.who.int/Document/E91699.pdf, 2008
* Howden-Chapman P, Matheson A, Crane J, Viggers H, Cunningham M, Blakely T, Cunningham C, Woodward A, Saville-Smith K, O'Dea D, Kennedy M, Baker M, Waipara N, Chapman R, and Davie G. Effect of insulating existing houses on health inequality: cluster randomised study in the community. BMJ. 2007 March 3; 334(7591): 460. Published online 2007.
* Du L, Prasauskas T, Leivo V, Turunen M, Aaltonen A, Kiviste M, Martuzevicius M, Haverinen-Shaughnessy U. Assessment of Indoor Environmental Quality and Health in Existing Multi-family Buildings in North-East Europe. Lähetetty julkaistavaksi (09/2014)

====Lisätiedot====

Asiantuntija(t):

4. Rakennusten energiatehokkuus
* Ulla Haverinen-Shaughnessy, Insulate-projektiryhmä

==2. Terveyden ja turvallisuuden varmistaminen ==

===2a. Alueidenkäytön suunnittelun merkitys korostuu===


====Mitä teemaan liittyen tiedetään====

Kaupunkisuunnittelun keskeistä merkitystä terveydelle korostaa esim. WHO ([http://www.euro.who.int/__data/assets/pdf_file/0004/114448/E93987.pdf kokousraportti]). 
Helsingin Seudun Ympäristöpalvelut on koonnut tietoa [http://www.hsy.fi/seututieto/ilmanlaatu/arviointi/liikennevaylat/Sivut/default.aspx liikenneväylien merkityksestä terveydelle].
Ympäristöministeriön sivuilta löytyy työryhmän raportti [http://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Ohjelmat_ja_strategiat/Valtioneuvoston_periaatepaatos_meluntorjunnasta/Valtioneuvoston_periaatepaatos_meluntorj%281728%29 meluntorjunnan torjuntaohjelman toteutumisesta Suomessa.]

====Mitä teemaan liittyen on meneillään====

Tutkimus, kehittäminen, valmistelu

====Mitkä tahot ovat keskeisiä toimijoita Suomessa====

Huomioidaan keskeiset toimijat julkiselta sektorilta, tutkimuskentältä, järjestöistä jne.

====Millaisia kansainvälisiä ulottuvuuksia teemalla on====

Temaattiset ja yhteistyöyhteydet

====Kytkennät TULA -tutkimukseen====

Mahdolliset linkitykset TULA -teemoihin

====Muuta materiaalia teemaan liittyen====

Muita julkaisuja tms.

====Lisätiedot====

Asiantuntija(t):



===2b. Varautuminen ympäristöterveyden erityistilanteisiin===


====Mitä teemaan liittyen tiedetään====

Keskeisimmät tutkimukset, raportit tms.

====Mitä teemaan liittyen on meneillään====

Tutkimus, kehittäminen, valmistelu

====Mitkä tahot ovat keskeisiä toimijoita Suomessa====

Huomioidaan keskeiset toimijat julkiselta sektorilta, tutkimuskentältä, järjestöistä jne.

====Millaisia kansainvälisiä ulottuvuuksia teemalla on====

Temaattiset ja yhteistyöyhteydet

====Kytkennät TULA -tutkimukseen====

Mahdolliset linkitykset TULA -teemoihin

====Muuta materiaalia teemaan liittyen====

Muita julkaisuja tms.

====Lisätiedot====

Asiantuntija(t):

==3. Ympäristö psyykkisenä voimavarana==

===Elinympäristöstä terveyshyötyjä===



====Mitä teemaan liittyen tiedetään====

[http://www.hel.fi/hel2/Tietokeskus/julkaisut/pdf/09_12_16_Tutkimuksia_6_Backlund.pdf Kaupunkiluonto kaupunkisuunnittelussa], Helsingin kaupungin tietokeskus.

[http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2007/mwp052-07.pdf Luonnon merkitys kaupunkilaisille,] METLA

[http://www.sitra.fi/julkaisut/muut/Luonnon_hyvinvointivaikutusten_taloudellinen_merkitys.pdf Luonnon hyvinvointivaikutusten taloudellinen merkitys], SITRA

Hiljaisia alueita on pyritty kartoittamaan monissa kaupungeissa, esimerkiksi [http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/d381630042891d26a007a37eec66b6f2/Julkaisu_05_10_net.pdf?MOD=AJPERES&lmod=-1339949879&lmod=-1339949879&lmod=-1339949879&lmod=-1339949879 Helsingissä].

====Mitä teemaan liittyen on meneillään====

Tutkimus, kehittäminen, valmistelu

====Mitkä tahot ovat keskeisiä toimijoita Suomessa====

Huomioidaan keskeiset toimijat julkiselta sektorilta, tutkimuskentältä, järjestöistä jne.

====Millaisia kansainvälisiä ulottuvuuksia teemalla on====

Temaattiset ja yhteistyöyhteydet

====Kytkennät TULA -tutkimukseen====

Mahdolliset linkitykset TULA -teemoihin

====Muuta materiaalia teemaan liittyen====

Muita julkaisuja tms.

====Lisätiedot====

Asiantuntija(t):

== Katso myös ==

* [[Sosiaali- ja terveysministeriön tulevaisuuskatsaus 2014]]
* [[Kirjallisuutta ympäristöstä terveyden ja hyvinvoinnin voimavarana]]
* [[Liikenne ja viestintä digitaalisessa Suomessa 2020]]
* [[Ympäristöministeriön tulevaisuuskatsaus]]

== Viitteet ==

<references/>