Lähdekoodi sivulle Ympäristön tilan seuranta

{{metodi|moderator=rvei}}

1. Johdanto 

Ympäristöministeriö laati vuonna 2003 ympäristön seurannan strategian (Ympäristöministeriön moniste 114/2003), jossa määriteltiin seurannan strategiset linjaukset vuoteen 2010 ja todettiin strategiaa uudistettavan tarpeen mukaan. Lisäksi todettiin, että seurantatoiminnan säännöllinen arviointi ja jatkuva kehittäminen uuden tietämyksen pohjalta on tärkeää.

Ympäristöministeriö asetti 22.6.2010 (YM035:00/2010) ympäristön seurannan kehittämisen koordinaatioryhmän toimikaudeksi 1.8.2010 - 31.5.2011. Ryhmän tehtävänä oli kehittää ja koordinoida ympäristön seurantoja ottaen huomioon etenkin uudet EU-lainsäädännöstä tulevat velvoitteet, valtion tuottavuusohjelman vaatimukset, velvoitetarkkailujen kehittämisen sekä uusien teknologioiden tuomat mahdollisuudet sekä laatia pitkän aikavälin seurantastrategia, joka kattaisi seurantatietojen tuottamisen, varastoinnin ja hyödyntämisen. 



==Kysymys== 

Miten ympäristön tilaa pitäisi seurata Suomessa? 

==Vastaus==

'''Uimavesi- ja juomavesidirektiivin mukaiset seurannat / Outi Zacheus/Ilkka Miettinen'''

- Juomavesi- ja uimavesidirektiivien mukaiset seurannat ovat olleet mukana Ympäristön seuranta Suomessa -raporteissa (viimeisin käsittelee vuosia 2009-2012 ja on laadittu 2009). Molempien direktiivien osalta tiedon tuotanto-välitysketju (kuntien ts-viranomainen => avi => THL) poikkeaa merkittävästi ympäristöhallinnon toiminnasta, mikä voi olla tarpeen tuoda esille myös tässä strategiassa. Uimavesidirektiivin mukainen raportointi mainitaan strategiassa, mutta maininta ei mielestäni ole oikeassa kohdassa. Nyt uimavesidirektiivi on mainittu liitteessä 2, jossa esitellään maa- ja metsätalouden vesistökuormituksen seurantoja. Uimavesidirektiivillä täydennetään vesipuitedirektiiviä, mikä olisi syytä tuoda nykyistä tarkemmin esille tässä strategiassa. Käytäntöhän on sellainen, että uimavesidirektiivin nojalla hankittuja EU-uimarantojen uimaveden mikrobiologisia tuloksia ja edelleen tulosten nojalla tehtyjä uimaveden laadun arviointeja ja luokituksia käytetään hyväksi silloin, kun mietitään, tuleeko niiden kautta pintavesille vesienhoidon kehittämisen tarvetta. Tätä tarkastelua varten yhteenveto EU-uimarantojen uimaveden laadun luokituksista toimitetaan vuosittain täältä meiltä SYKE:lle. Ja päinvastoin vesipuitedirektiivin nojalla hankittuja seurantatietoja on hyödynnetty ja tullaan jatkossakin hyödyntämään EU-uimarantojen uimavesiprofiileiden laatimisessa. Tämä on kunnan ts-viranomaisen ja ympäristönsuojeluviranomaisen välistä yhteistyötä. Olisi tietysti hienoa jos pohjavesien ja pintavesien ekologista tilaa seurattaessa huomioitaisiin jätevesien vaikutusta kuvaavat mikrobi-indikaattorit. Tästä tiedosta voisi olla hyötyä myös ympäristönsuojeluviranomaisille heidän pohtiessa saastumisen lähteitä. Nykyaikaisten mikrobiologisten menetelmien avulla voidaan jopa selvittää saastelähteiden alkuperä (source tracking)

- Strategiassa painotetaan tiedon tuottamista ja sen mahdollisimman laajaa ja kustannustehokasta hyväksikäyttöä. STM:n ja MMM:n yhdessä kehitteillä oleva ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmäuudistus, joka koskee mm. uimavesien ja talousvesien laatutietojen keruuta, olisi syytä tuoda tässä esille. YHTI-tietojärjestelmän kehittämishankkeen toteutuminen antanee mahdollisuuden nykyistä parempaan tiedonvaihtoon ja yhteistyöhön eri tahojen kesken. 

- Ympäristöterveydenhuollon seurantoihin liittyy monenlaista laadunvarmistusta, kuten menetelmien akkreditointi/arviointi, jonka kuvauksen voisi liittää sopivaan yhteyteen. 


Jos mahdollista, edellä olevat STM:n hallinnonalan seurannat voitaisiin strategiassa kuvata lyhyesti vaikka omassa kappaleessaan. Uimavesidirektiivi nyt ainakin on tarpeen tuoda nykyistä paremmin esille, koska se liittyy niin olennaisesti puitedirektiiviin

'''Yleisiä kommentteja Ympäristön tilan seurannan strategiasta 2020 / Hannu Kiviranta'''

- Johdannon nimiluettelo voisi olla strategian lopussa erillisenä kohtanaan ja samoin lukuisten kirjainyhdistelmien mm. ELY -keskusten nimien avaaminen jossain olisi paikallaan.

- Haitallisten aineiden osiossa on keskitytty aivan oikein Itämereen tai VPD-velvoitteisiin vastaamiseen. Arktinen monitorointi on jäänyt hiukan taka-alalle ja se on varmasti oikean suuntainen linjaus. AMAPin voisi kuitenkin nostaa Taulukkoon 2 "Osallistutaan Arktisen Neuvoston AMAP-verkoston kehittämisen" -lauseella.

- liitteen 1 ilma ja ilmansaasteet, ilmastonmuutos -kohdassa, sivulla 32, puhutaan ilmastonmuutoksen vaikutuksesta ympäristön tilaan. Ehkä siihen voisi lisätä sen, mitä THL-YMTOssa on nostettu esiin, eli ilmastonmuutoksen torjuntatoimien vaikutuksen ympäristöön?

- THL on mainittu haitallisten aineiden osuudessa, joten sen suhteen olen tyytyväinen. STM:n uudessa strategiassa on seurantaindikaattorina äidinmaitojen haitta-aineiden pitoisuuksien seuranta ja vaikka sen tulokset on hyödynnettävissä myös Ympäristön tilan seurannassa, niin en pidä sen esille tuomista tässä strategiassa tarpeellisena.

==Katso myös==

Raporttiluonnos löytyy N/YMTO/JOHTO/2011/Aineistoa

==Viitteet==

<references/>

==Aiheeseen liittyviä tiedostoja==

{{mfiles}}