Lähdekoodi sivulle Aluerakenteen ja asukkaiden kulutustottumusten vaikutukset keskimääräisen asukkaan hiilidioksidipäästöihin

{{tutkimus}}

=Tiivistelmä=

Ilmastonmuutos, tarkemmin ilmaston lämpeneminen, on ollut kuuma puheenaihe läpi kuluvan
vuosituhannen, ja ilmiön olemassaolo hyväksytään yhä laajemmin. Kaupunkialueilla on
keskeinen asema etsittäessä tehokkaita ja kannattavia ratkaisuja ilmastonmuutoksen
hillitsemiseksi, koska merkittävä osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä liittyy tiiviisti
kaupunkirakenteisiin. Myös tämä tilanne on laajasti tunnustettu, ja kaupungit ympäri
maailmaa asettavat kunnianhimoisia vähennystavoitteita päästöilleen. Strategiat tavoitteiden
saavuttamiseksi ovat usein kuitenkin puutteellisia. Yksi selittävä tekijä on kaupunkien ja
kaupunkialueiden asema kulutuskeskuksina, joihin kulutettavat hyödykkeet tuodaan muualta.
Perinteiset kaupunkien ja kaupunkialueiden sisällä syntyviä päästöjä tarkastelevat
arviointimenetelmät eivät tällaisessa tilanteessa kykene tuottamaan riittävää pohjaa
tehokkaalle kaupunkitason hiilijohtamiselle.

Tässä väitöskirjassa pyritään näyttämään, että kaupunkirakenteisiin liittyvän
kasvihuonekaasujen vähennyspotentiaalin tehokas hyödyntäminen vaatii asukkaiden
kulutuksesta aiheutuvien päästöjen tunnistamista ja ymmärtämistä. Tältä pohjalta
väitöskirjassa rakennetaan kuva asukkaiden kulutuksen aiheuttamista päästöistä
erityyppisissä aluerakenteissa, ts. heidän hiilikulutuksestaan, huomioiden tuotannon ja
kuljetusten päästöt elinkaarinäkökulmasta globaalilla tasolla. Kattavan ymmärryksen
saavuttamiseksi väitöskirja rakentuu useille samaa aihepiiriä eri näkökulmista tarkasteleville
tapaustutkimuksille Suomen aluekontekstissa. Kaikkien viiden väitöskirjaan kuuluvan
tutkimuksen tulokset on julkaistu artikkeleina akateemisissa julkaisuissa vuosina 2010-2011.

Väitöskirjan tutkimuksissa rakennettiin hybridi-elinkaarilaskentamenetelmää hyödyntävä
arviointimalli kaupunkien ja kaupunkialueiden asukkaiden hiilikulutuksen laskemiseksi.
Tuloksista nouseva väitöskirjan pääväite on, ettei aluerakenne tai aluetyyppi itsessään vaikuta
merkittävästi keskimääräisen asukkaan kasvihuonekaasupäästöihin. Ratkaiseva tekijä
näyttäisi olevan tämän sijaan kulutuksen volyymi, joka vaikuttaa niin merkittävästi, että
korkeampi kulutustaso viittaa korkeampiin kasvihuonekaasupäästöihin aluerakenteista
riippumatta. Aluerakenne vaikuttaa suoraan ainoastaan yksityisautoilun päästöihin, kun taas
kaikkeen muuhun kulutukseen liittyvät päästöt seuraavat tiiviisti kulutustasoa. Näin ollen,
vaikka aluerakenteiden tiiviyden ympäristö-, sosiaaliset ja toiminnalliset hyödyt ovat monesta
näkökulmasta merkittäviä, ilmastonmuutoksen suhteen tämä ei ole riittävä eikä edes
merkittävä tekijä, eikä se voi ohjata kaupunkien hiilijohtamista.<ref name="Heinonen">J. Heinonen: The Impacts of Urban Structure and the Related Consumption Patterns on the Carbon Emissions of an Average Consumer [http://lib.tkk.fi/Diss/2012/isbn9789526045368/isbn9789526045368.pdf]</ref>

=Viitteet=
<references/>