Keskustelu:Metsäbioenergian riskinarviointi ja riskinhallinta

Erikoistumisohjelman perusteet ja sisältö

METSÄBIOENERGIA-ASIANTUNTIJAN ERIKOISTUMISOHJELMA (20 OP) OPETUSSUUNNITELMA

1. ERIKOISTUMISOHJELMAN KUVAUS

Tavoite ja kohderyhmät

Bioenergian merkitys niin metsätaloudessa, kuin kansantaloudessa ja energiakysymyksissäkin, on ollut pitkään kasvussa ja se tulee entisestään kasvamaan ja korostumaan. Bioenergiaan kohdistettujen vaatimusten ja odotusten lisääntyessä alan asiantuntijoiden tarve työmarkkinoilla kasvaa. Metsäbioenergia-asiantuntijan erikoistumisohjelma on suunniteltu vastaamaan paikallistalouden vahvistamisen, ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja alan työmarkkinoiden asettamiin vaatimuksiin.

Metsäbioenergia-asiantuntijan erikoistumisohjelma -koulutuksella pystytään luomaan valmiudet metsäbioenergiaan liittyvään kehittämistyöhön, liiketoimintaan, kansainväliseen tiedon ja osaamisen siirtoon ja vaihtoon, sekä alan yleiseen edistämiseen ja yrittäjäksi ryhtymiseen. Erikoistuminen metsäbioenergiaan sekä mahdollistaa oman henkilökohtaisen ammatillisen kehittymisen, parantaa työllistymismahdollisuuksia metsäalalla, että edistää energiakysymysten ratkaisemista yhteiskunnassa.

Metsäbioenergia-asiantuntijan erikoistumisohjelma on ensimmäinen yliopistotasoinen laajempi metsäbioenergia-aiheinen koulutus, ja se toteutetaan yhteistyössä Joensuun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen, Kuopion yliopiston ja Metsäntutkimuslaitoksen kanssa. Joensuun ja Kuopion yliopistojen tiivistyvä tutkimus- ja koulutusyhteistyö yhdessä Metsäntutkimuslaitoksen kanssa tuo uutta tietoa tarkastella koko metsäbioenergian tuotantoa, käyttöä ja vaikutuksia koko energiapuun elinkaaren aikana. Koulutusohjelman johtajana toimii professori, (energiapelletin tutkimus, erityisesti raaka-aineen hankinta ja ominaisuudet) Lauri Sikanen (MMT) Joensuun yliopiston metsätieteellisestä tiedekunnasta.

Erikoistumisohjelma on tarkoitettu syventämään metsä-, energia- ja rakennusalan toimijoiden ja asiantuntijoiden tietämystä.

Opetusmuodot ja suoritustavat

Koulutus toteutetaan moduuleina (opintojaksoina), jotka muodostavat yhdessä asiantuntijuuden kokonaisuuden. Oppimisen ja etäopintojen tukena toimii verkko-oppimisympäristö, josta opiskelijat löytävät oppimismateriaalia, linkki-vinkkejä, tehtäviä ja keskustelu- ja opintojenohjausalueet. Moduulit on mahdollista opiskella myös omina kokonaisuuksinaan. Opintojaksot sisältävät 2 lähiopetuspäivää, ja niihin liittyy erilaisia etätyönä tehtäviä harjoitus- ja kotitehtäviä. Opinnot järjestetään eri paikkakunnilla (Joensuu, Vantaa. Mekrijärvi ja Kuopio). Opintojen aikana opiskelija laatii ohjatusti kehittämis-hankesuunnitelman, joka koulutuksen lopussa esitellään toisille opiskelijoille. Koulutus alkaa 9.10.2008 kahden päivän lähiopetusjaksolla.

Hinta

20 opintopisteen erikoistumisohjelman hinta on 4200 € / osallistuja ja yksittäisen opintojakson hinta on 600 €. Koulutus toteutetaan, mikäli koko ohjelmaan on sitoutunut vähintään 20 opiskelijaa.

Lisätietoja

Lisätietoa erikoistumisohjelman sisällöstä antaa suunnittelija Riitta Kettunen, riitta.kettunen@joensuu.fi, puh. 013 251 2104 sekä erikoistumisohjelman kotisivut osoitteessa: http://tkk.joensuu.fi/koulutusalat/metsa_ja_ymparisto/.

2. ERIKOISTUMISOHJELMA TIIVISTETYSTI

Erikoistumisohjelman eteneminen

Erikoistumisohjelma jakautuu vuosille 2008–2009. Lähiopetus on toteutettu siten, että lähiopetusjaksot ovat kaksipäiväisiä kokonaisuuksia torstaista perjantaihin kehityshanketta lukuun ottamatta. Kehittämishankkeen lähiopetuspäivät ovat 22.4.2009 ja 20.11.2009, ja niistä ensimmäisenä on hankesuunnitelman tekemiseen liittyvä opetus ja jälkimmäisenä hankesuunnitelmien esittely ryhmälle. Koulutus alkaa Joensuussa 9.10.2008 kahden päivän lähiopetusjaksolla.

Opintojaksot

1. Johdanto (2 op), Joensuu (9.-10.10.2008)

• maailman energiatilanne
• uusiutuvat energiamuodot
• metsäenergia yhtenä bioenergiamuotona
• termistö, käsitteet ja lainsäädäntö
• kehittämishankkeen aloitus

2. Taloudellinen osaaminen (2 op), Vantaa (13.-14.11.2008)

• bioenergia kansantaloudessa
• ympäristötalous
• biopolttoaineiden markkinat ja niiden kehittyminen
• aluetaloudelliset vaikutukset
• tukien ja verotuksen merkitys

3. Bioenergiatutkimus (2 op), Vantaa (12.-13.2.2009)

• saatavuus- ja kertymälaskelmat
• hankintaketjut ja kustannukset
• vaikutusten tutkimus
• osaamisen ja teknologian siirron tutkimus ja
• metodologia
• ennakointitutkimus

4. Metsäbiomassa polttoaineena (2 op), Vantaa (12.-13.3.2009)

• metsäenergiavarat
• tehostettu kasvatus ja tuotanto
• erilaiset puupolttoaineet ja niiden käyttö
• puupolttoaineet verrattuna muihin polttoaineisiin
• tulevaisuuden mahdollisuudet

5. Peltoenergia (2 op), Joensuu (23.-24.4.2009)

• EU:n ja Suomen peltoenergiamarkkinat
• peltoenergian kasvatus ja hyödyntäminen
• peltoenergian tuet ja kannattavuus
• polttoainejalosteet
• biokaasuttaminen

6. Puusta lämmöksi (2 op), Mekrijärvi (14.-15.5.2009)

• lämpölaitoksen polttotekniikat
• palamisprosessi ja sen hallinta
• päästöjen muodostuminen ja mittaaminen
• puhdistustekniikat ja päästöjen hallinta
• lämpölaitosvierailut

7. Puunpolton terveys- ja ympäristövaikutukset (2 op), Kuopio (17.-18.9.2009)

• päästöt ja niiden leviäminen
• altistuminen ja vaikutusmekanismit
• terveys-, ilmasto- ja ekologiset vaikutukset
• riskin arviointi ja riskien hallinta (tämä luento)
• lainsäädäntö ja toimenpide-ehdotukset

8. Teknologian ja osaamisen siirto sekä kansainväliset markkinat (2 op), Joensuu (15.-16.10. 2009)

• kansainväliset foorumit ja verkostot
• hankkeiden suunnittelu ja perustaminen
• kansainväliset rahoitusohjelmat
• teknologian ja osaamisen siirto
• konsultointibisnes

9. Kehittämishanke (4op), Joensuu (22.4.2009 ja 20.11.2009)

• ohjattu kehittämishankesuunnitelma vapaavalintaisesta metsäbioenergiaan liittyvästä aiheesta
• johdantoluennot, hanketöiden esittely- ja palautetilaisuudet

3. OPINTOJAKSOJEN ESITTELY

3.1 Johdanto (2 op)

Tavoite ja sisältö Opintojaksolla johdatetaan opiskelija energian käytön ja tuotannon kautta sen maailmanlaajuisiin liitännäisilmiöihin ja maailman energiatilanteeseen. Luennoilla käydään läpi myös energian riittävyys, ilmastonmuutoskysymykset ja niihin liittyvät ilmastosopimukset ja niiden merkitys. Lisäksi perehdytään erilaisiin energian tuottajiin ja käyttäjiin.

Toisena aihepiirinä ovat uusiutuvat energiamuodot. Lähiopetuksessa käydään läpi uusiutuvien energiamuotojen tämän hetkinen jaottelu, käyttö, perusperiaatteet ja hyödyntäminen. Lisäksi tutustutaan bioenergian yhteen muotoon, metsäenergiaan eri muodossa, sen etuihin ja haittoihin sekä metsäenergian hyödyntämiseen Euroopassa.

Kolmantena aihepiirinä käsitellään ala termistöä ja käsitteitä. Näitä ovat mm. energian tuotannon ja siirron termistö, energian yksiköt, yksiköiden muuntaminen, laskutoimitukset, yleisimmät lyhenteet ja niiden käyttö. Lisäksi perehdytään lainsäädäntöön: energian tuotannon ja käytön lait, ympäristölaki, metsälaki, luonnonsuojelulaki, päästökauppa ja lakien ja EU-säädösten avulla säädetyt tavoitteet uusiutuvan energian käytölle.

Opetusmuodot Luennot ja harjoitustöiden tekeminen.

Suoritustapa Osallistuminen lähipäivien luennoille ja harjoitustehtävien tekeminen

Kirjallisuus Ilmoitetaan myöhemmin.

Kouluttajat Tutkija Hilkka Heinonen, professori Paavo Pelkonen ja tutkija Aki Villa.

3.2 Taloudellinen osaaminen (2 op)

Tavoite ja sisältö Opintojakson tavoitteena on oppia tuntemaan bioenergian merkitys kansantaloudelle ja liiketoiminnalle. Sisältöinä ovat bioenergia kansantaloudessa, liiketalous, ympäristötalous, alan yritystoiminta, bioenergian käytön aluetaloudelliset vaikutukset sekä tukien ja verotuksen merkitys. Lisäksi perehdytään biopolttoaineiden markkinoihin.

Opetusmuodot Luennot ja harjoitustöiden tekeminen.

Suoritustapa Osallistuminen lähipäivien luennoille ja harjoitustehtävien tekeminen.

Kirjallisuus Ilmoitetaan myöhemmin.

Kouluttajat Tutkija Aki Villa.

3.3 Bioenergiatutkimus (2 op)

Tavoite ja sisällöt Opintojaksolla perehdytään alan keskeisiin tutkimusaiheisiin, kuten biomassan saatavuuteen, hankintaketjuihin, haketukseen, manuaaliseen ja koneelliseen korjuuseen, kuljetukseen ja käsittelyyn. Lisäksi perehdytään polttamisen ja biokaasuttamisen tutkimukseen sekä kokonaisvaltaisen suunnittelun pääperiaatteisiin ja toteutukseen sekä teknologian ja osaamisen siirtoon. Opintojaksolla luodaan katsaus myös tulevaisuuden näkymiin ja ennakointitutkimukseen.

Opetusmuodot Luennot ja harjoitustöiden tekeminen.

Suoritustapa Osallistuminen lähipäivien luennoille ja harjoitustehtävien tekeminen.

Kirjallisuus Ilmoitetaan myöhemmin.

Kouluttaja Prof. Lauri Sikanen

3.4 Metsäbiomassa polttoaineena (2 op)

Tavoite ja sisällöt Opintojakson tavoitteena on perehtyä metsäbiomassaan polttoaineena sekä oppia tuntemaan sen raaka-aineen saannista johtuvat rajoitukset sekä perehtyä siihen, miten voidaan turvata metsäenergian riittävyys myös tulevaisuudessa. Opintojaksolla käsitellään metsäenergiavaroja ja niiden saatavuutta ja selvitetään tehostetun kasvatuksen ja tuotannon keinoja varmistaa metsäenergian riittävyys. Lisäksi käsitellään erilaisia puupolttoaineita ja niiden käyttöä ja verrataan niitä muihin polttoaineisiin.

Opetusmuodot Luennot ja harjoitustöiden tekeminen.

Suoritustapa Osallistuminen lähipäivien luennoille ja harjoitustehtävien tekeminen.

Kirjallisuus Ilmoitetaan myöhemmin.

Kouluttaja Prof. Lauri Sikanen

3.5 Peltoenergia (2 op) Tavoite ja sisällöt Opintojakson tavoitteena on, että opiskelija perehtyy peltoenergiakasvien tuotanto- ja käyttömahdollisuuksiin sekä peltoenergiaan liittyvään yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja kehitysilmiöihin. Opintojaksolla tarkastellaan peltoenergiaan liittyviä globaaleja politiikkaprosesseja sekä niiden seurauksena kehittyviä EU:n ja Suomen peltoenergiamarkkinoita. Tavoitteena on, että opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee peltoenergiakasvien tuotospotentiaalin sekä kasvustojen perustamisen ja hoidon perusteet perehtymällä niin viimeisimpiin alan tutkimustuloksiin kuin käytännössä toteutettuun energiakasvien viljelyyn. Lisäksi perehdytään peltoenergian hyödyntämiseen, peltoenergia tukiin ja kannattavuuteen, biokaasuttamiseen sekä peltoenergiakasveista tehtäviin polttoainejalosteisiin, tulevaisuuden tuotantomahdollisuuksiin ja bioenergiamarkkinoiden kehittymiseen.

Opetusmuodot Luennot ja harjoitustöiden tekeminen.

Suoritustapa Osallistuminen lähipäivien luennoille ja harjoitustehtävät.

Kirjallisuus Ilmoitetaan myöhemmin.

Kouluttajat Prof. Paavo Pelkonen ja tutkija Aki Villa.

3.6 Puusta lämmöksi (2 op)

Tavoite ja sisällöt Opintojakson tavoitteena on antaa opiskelijalle kokonaisvaltainen käsitys palamisprosessista ja sen hallinnasta. Opintojaksolla käsitellään palamisprosessia, polttotekniikoita, palamistuotteita ja päästöjen muodostumista ja niiden mittaamista sekä tutustutaan keskeisimpiin puhdistustekniikoihin ja päästöjen hallintaan.

Opetusmuodot Luennot, erilaiset yritysvierailut ja tutustuminen Mekrijärven tutkimusasemaan.

Suoritustapa Osallistuminen lähipäivien luennoille ja tutustumiskäynneille sekä harjoitustehtävien tekeminen.

Kirjallisuus Ilmoitetaan myöhemmin.

Kouluttaja Prof. Jorma Jokiniemi

3.7 Puunpolton terveys- ja ympäristövaikutukset (2 op)

Tavoite ja sisällöt Opintojakson tavoitteena on perehdyttää opiskelija puunpolton terveys- ja ympäristövaikutuksiin sekä siihen miten niitä voidaan vähentää. Opintojaksolla käsitellään päästöjen leviämistä ja muutuntaa sekä ekologisia vaikutuksia ja terveysvaikutuksia. Lisäksi käsitellään puunpolton vaikutusta kasvihuoneilmiöön ja ilmaston muutokseen. Opintojaksolla tutustutaan riskin arviointiin ja riskinhallintaan sekä käydään läpi aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä ja toimenpide-ehdotuksia.

Opetusmuodot Luennot ja harjoitustöiden tekeminen.

Suoritustapa Osallistuminen lähipäivien luennoille ja harjoitustöiden tekeminen.

Kirjallisuus Ilmoitetaan myöhemmin.

Kouluttajat Prof. Juhani Ruuskanen, dos. Raimo O. Salonen ja dos. Jouni Tuomisto.

3.8 Teknologian ja osaamisen siirto sekä kansainväliset markkinat (2 op)

Tavoite ja sisällöt Opintojaksolla perehdytään teknologian ja osaamisen siirtoon. Samoin perehdytään tarkemmin hankkeiden suunnitteluun ja perustamiseen sekä rahoitus ja kustannuslaskentaan. Lisäksi tutustutaan kansainvälisiin foorumeihin ja verkostoihin.

Opetusmuodot Osallistuminen lähipäivien luennoille, keskustelu internet oppimisympäristössä sekä harjoitustehtävien tekeminen.

Suoritustapa Osallistuminen lähipäivien luennoille ja keskusteluihin, harjoitustöiden tekeminen.

Kirjallisuus Ilmoitetaan myöhemmin.

Kouluttajat Prof. Antti Asikainen, tutkija Dominik Röser ja prof. Lauri Sikanen.

3.9 Kehittämishanke (4 op)

Tavoite ja sisällöt Kehittämishankkeen tavoitteena on luentojen sekä käytännön hankesuunnittelun avulla perehdyttää opiskelija alan kehittämishankkeisiin. Hankesuunnitelman laadinnan yksityiskohtiin perehdytään 22.4.2009 toteutettavan lähiopetusjakson yhteydessä. Hankkeiden toteutukseen keskeisesti liittyviä kotimaisia ja ulkomaisia rahoitusmahdollisuuksia käsitellään opintojakson Teknologian ja osaamisen siirto sekä kansainväliset markkinat yhteydessä. Opiskelija perehtyy hankesuunnitelman sisältöön, rahoitusmahdollisuuksiin ja hankkeen budjetointiin sekä lähiopetusjaksojen että itsenäisen opiskelun avulla. Harjoitustyön voi tehdä yksin tai pienissä (max 3 hlö) ryhmissä. Jokainen opiskelija/ryhmä suunnittelee oman kehittämishankeen ja laatii sille budjetin ja rahoitussuunnitelman. Lopuksi jokainen ryhmä esittelee hankesuunnitelmansa ryhmälle. Omien hankeideoiden vieminen eteenpäin aina todelliseen toteutukseen asti on sallittua ja erittäin suotavaa!

Opetusmuodot Luennot ja harjoitustyön tekeminen.

Suoritustapa Osallistuminen lähipäivien luennoille sekä harjoitustyön tekeminen ja esittäminen.

Kirjallisuus Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta esitellään johdantoluennolla.

Kouluttajat Tutkija Aki Villa

4. Koulutuksen ohjausryhmä

Koulutuksen johtajana toimii energiapelletin tutkimuksen, erityisesti raaka-aineen hankinta ja ominaisuudet professori Lauri Sikanen Joensuun yliopiston metsätieteellisestä tiedekunnasta.

Koulutuksen johtajan lisäksi koulutuksen ohjausryhmään kuuluvat: Riitta Kettunen, suunnittelija JoY, Täydennyskoulutuskeskus Mirja Mustonen, vastaava suunnittelija KY, Koulutus- ja kehittämiskeskus Esko Paakkola, johtaja JoY, Täydennyskoulutuskeskus Juhani Ruuskanen, professori KY, Luonnontieteiden ja ympäristötieteiden tiedekunta Lauri Sikanen, professori JoY, Metsätieteellinen tiedekunta Aki Villa, tutkija JoY, Metsätieteellinen tiedekunta