Sote-tietopohja

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään arviointi. Sivutunniste: Op_fi5716
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa Näytä tulokset

Kysymys

Miten ja millaisen tiedon varassa sote-toimintaa pitäisi seurata? Erityisesti,

• millaisia indikaattoreita tarvitaan,
• miten tiedonkeruu organisoidaan,
• miten tiedon jalostaminen organisoidaan,
• miten tiedon loppukäyttäjien helppo pääsy tarvitsemaansa tietoon varmistetaan?

Oletettu käyttö ja käyttäjät

THL ehkä käyttää arvioinnin tuloksia sote-tietopohjan kehittämiseen.

Osallistujat

THL: järjestelmät-osasto, kustannusvaikuttavuutta selvittävä KUVA-työryhmä.

Aikataulu

Kevät-kesä 2017.

Perustelut

Tavoitetila

Sote-tietopohjan tietoarkkitehtuuri.

Millaiset mittarit sote-toiminnan kustannuksista ja vaikuttavuudesta pitäisi olla käytössä eli millainen sote-mittaristo tarvitaan? (sisältö) Erityisesti,

• Millainen tietopohja niiden tuottamiseksi tarvitaan? (sisältö)
  • Mitä kehittämistarpeita tietopohjassa on, ja miten tietopohja varmistetaan? (menetelmä)
    • Miten tietopohjatyön varmistaminen pitäisi organisoida ja resursoida? (työ)
• Miten organisoidaan sote-mittariston ohjaaminen ja kehittäminen valtakunnallisesti? (menetelmä)
  • Miten mittaristoa voisi pilotoida, ja mitä siitä on opittavissa uutta mittaristoversiota varten? (työ)

←--#: . Sulkeissa oleva luokittelu (sisältö, menetelmä, työ) vastaa Yhtäköyttä-hankkeen luokittelua tietotyölle. Hankekuvauksista löytyvät asiat ovat melko hyvin sovitettavissa tähän luokitteluun. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 3. huhtikuuta 2017 kello 14.13 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

KUVA-ryhmän (kustannus- ja vaikuttavuustiedon ryhmän) tehtävä:

• Valmistella ehdotukset valtakunnallisesti yhtenäiseksi mittaristoksi
  • väestön hyvinvoinnin ja terveyden tilan kuvaamiseen sekä palveluiden tarpeen arviointiin
  • palvelujen laadun, vaikuttavuuden, kustannusten ja tehokkuuden seuraamiseen.
• Ryhmä laatii myös ehdotukset indikaattoritiedon kokoamiseksi sekä valmistelee tarvittavat säännökset.
• Mittariston tulee olla sellainen, että sitä voidaan käyttää:
  • kansallisessa ohjauksessa
  • palveluiden järjestämisessä ja tuotannossa (johtaminen, suunnittelu ja seuranta)
  • järjestäjien ja tuotantoyksiköiden välisessä vertailussa
  • valvonnassa.
• Mittariston on tarkoitus palvella erityisesti valtakunnallisen ohjauksen tarpeita.
• Sekä kansallisesti, maakuntien että tuottajatasolla on muitakin tietotarpeita, joten jatkossa tulee olemaan myös muuta tietotuotantoa.

KUVA-ryhmän toiminta (työ):

• Vaikuttavuus- ja kustannustieto -ryhmän väliraportti sote-projektiryhmälle (tammikuu 2017) [8]
• Kustannus- ja vaikuttavuustiedon kehittäminen ja tietopohjatarpeet 2017-2018 (muutosohjelma) 22.3.2017 [9]

Sote-uudistuksen valmisteluryhmät (osaajat): [10]

⇤--#: . Valmisteluryhmiä on lukuisia, ja on ilmeinen vaara, että tieto ei kulje riittävästi eri ryhmien välillä. Siksi kannattaisi miettiä asiaperustaisuutta eli sitä, että tieto kerätään asioiden ympärille eikä niin, että jokainen ryhmä kerää oman aineistonsa. Näin myös asioiden väliset syy- ja muut suhteet ehkä tulisivat paremmin kuvatuksi. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 3. huhtikuuta 2017 kello 18.48 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

⇤--#: . Nyt en ole havainnut lainkaan syysuhteiden kuvausta sote-tietopohjaa koskevassa materiaalissa. Esimerkiksi otetaan jokin mittari kuten ensihoidossa "Ei-kuljetetun potilaan ambulanssin käyttö 24 tunnin kuluessa X-koodauksesta (mittaa prosessin laatua tarkastelemalla vaikuttavuutta,potilasturvallisuutta, lopputulosta). Mitta-arvo: % kaikista X-koodatuista". Olisi tarpeellista nähdä kuvaus siitä, miten mitattu asia liittyy kausaalisesti tavoiteltuihin asioihin ja onko tästä suhteesta näyttöä. Siten asiasta voisi käytä perusteltua keskustelua. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 3. huhtikuuta 2017 kello 18.48 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

Yhteisiä kriteereitä mittareille :

• tiedon relevanssi: kuvaa haluttua ilmiötä
• herkkyys: mittari muuttuu ilmiön mukana
• yksiselitteinen tulkinta
• mittarin tulokseen voidaan vaikuttaa toiminnalla, mutta sen tulosta ei voi manipuloida
• tiedon laatu: saatavuus, vertailtavuus, käytettävyys, ajantasaisuus
• tiedontuottamisen kustannukset kohtuulliset ja tiedonkeruu osa laajempaa järjestelmää (yhtenäiset käsitteet, luokitukset)

Sote-mittarien sisältö:

• Hyvinvoinnin tila ja palvelujen tarve
• Palvelujen saatavuus ja käyttö (soveltuvuus)
• Palvelujen kustannukset ja resurssit (tehokkuus)
• Palvelujen vaikuttavuus ja laatu (sisällön laatu)

←--#: . Nämä mittareiden suunnitellut osa-alueet noudattavat hyvin arvioinnin hyvyyskriteereitä (Properties of good assessment). Aivan kuten odottaisikin, jos ne mittaavat sote-toiminnan hyvyyttä kattavasti. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 3. huhtikuuta 2017 kello 14.13 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

Mittarien luokat (suunnitelma):

• Elinolot
• Hyvinvoinnin ja terveyden tila
• Palvelujen tarve
• Palvelujen saatavuus
• Yhdenvertaisuus palveluissa
• Sosiaalipalvelutuotanto
• Terveyspalvelutuotanto
• Integraation toteutuminen
• Valinnanvapaus
• Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatu ja turvallisuus
• Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantokustannukset
• Sosiaali- ja terveyspalvelujen voimavarat (resurssit)
• Sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus
• Palvelutoiminnan innovatiivisuus
• Osallistuminen ja oikeudet

Mittarilistat (toukokuun 2016 versio) löytyvät Innokylästä [11].

⇤--#: . Mittarilistojen käyttökelpoisuutta ja arviointia vaikeuttaa se, ettei niissä kuvata tietolähteitä tai sitä, miten tiedot tuotetaan, vaikka alla oleva attribuuttilista niin ehdottaa. Jatkokehittämisen kannalta tämä olisi olennainen lisätieto ja helpottaisi asian kommentointia. Lisäksi listat olisi laitettava nettiin siten, että niitä voi järkevästi kritisoida. Nyt niitä ei voi. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 3. huhtikuuta 2017 kello 18.48 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

⇤--#: . Mittarilistat ovat pitkiä ja siksi hankalasti hahmotettavia. Olisikin syytä harkita älykästä tietorakennetta, jossa mittarit paitsi kytkeytyisivät omaan aiheen mukaiseen luokkaansa myös a) säädöksiin tai tavoitteisiin, joiden onnistumista niillä mitataan; b) tietolähteisiin, joista tarvittavia tietoja kerätään; c) organisaatioihin, jotka tietoja tuottavat tai keräävät; ja d) menetelmiin, joilla data kerätään tai jalostetaan tiedoksi. Ja kaiken pitäisi olla avointa ja pystyä ottamaan vastaan kritiikkiä, jonka perusteella sisältöä parannetaan. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 3. huhtikuuta 2017 kello 18.48 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

Mittarien attribuutit

• Mittarin nimi ja numero
• Mitä mittaa
• Mitta-arvo ja (tekninen muodostaminen)
• Tietolähde ja tausta
• Tietojohtamisen tasot joita palvelee (pykälät)
• Käyttö muissa maissa, vertailu

Arviointikehikossa hyödynnetään olemassaolevia ja koeteltuja arviointikehikoita, kuten OECD:n, WHO:n, Observatoryn, Englannin, Pohjoismaiden malleja

• Soten tietopohjatoiminto tuottaa tiedot
• Tekninen "arviointikone" koostaa tiedot
• Soten arviointitoiminto käyttää tiedot

----#: . Tiedon tuotannossa voisi hyödyntää avoimen datan periaatteita ja silloin kun se ei ole mahdollista suoraan, käyttämällä esim. ReplicaX-anonymisointia. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 3. huhtikuuta 2017 kello 18.48 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

----#: . Arviointikone voisi koostua tietokiteistä, joita päivitetään netissä ja joiden relevanssista voidaan keskustella samalla sivulla jossa tietokiteen kuvauskin on. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 3. huhtikuuta 2017 kello 18.48 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)

⇤--#: . Kuten tämän sivun aineistot ja linkit osoittavat, aiheperustaisuutta (eli kohteellisuutta) ei sote-tietopohjatyössä noudateta eli asioita sijoitetaan sinne tänne eri organisaatioiden tietojärjestelmiin, ja kokonaiskuvan saaminen on hankalaa. Tietotyön varsinaisia tutkimuskysymyksiä ei ole selkeästi avattu eikä eritelty, jolloin tietokiteen tapaista sivua ei voi perustaa eri kysymyksille. Myöskin ajankohtaisen tilannekuvan saaminen on vaikeaa, kun pitää vertailla eri sivustoilla olevien aineistojen aikaleimoja.

Tätä ongelmaa voisi helposti vähentää siten, että valitaan hankkeelle yksi pääsivu esim. Innokylästä tai Yhteistyötilasta, ja sinne sijoitetaan kaikkien osatöiden ja osahankkeiden linkit. Samoin jokaisen osahankkeen sivulta tehdään linkki pääsivulle. Myös tiedotesivuille lisätään linkki, ja tästä on lähetettävä heräte asianosaisille (STM, alueuudistus, VNK jne). --Jouni Tuomisto (keskustelu) 3. huhtikuuta 2017 kello 18.48 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

Olennaisia lakeja ja kriteereitä:

• Maakuntien rahoituslaki 6 §: Valtion rahoituksen tarkistaminen
• Sote-laki 26 §: Valtakunnalliset tavoitteet sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiselle.
• Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 30 §: Palvelujen saatavuuden ja rahoituksen riittävyyden arviointi.
• Sote-laki 31 §: THL:n ja maakuntien tulee seurata väestön hyvinvointia ja sote-palveluja.

Sote-tiedon toissijainen käyttö: Haasteita toissijaisen käytön laissa (14.3.2017) [12]

• Lupaviranomaisen hallintamalli (11, 12 §:t)
• Säännökset eettisestä käsittelystä (13,18,27,29 §:t)
• Sähköinen käyttölupaportaali (16 §)
• Tietovarastointi ja valmisaineistot eivät mahdollisia (19, 25, 26 §:t)
• Tietoturvavaatimukset toissijaiselle käytölle (22, 26 §)
• Kliinisesti merkittävä löydös (31 §)

VN-TEAS-ehdotus mittareiksi

Mittariston viitekehys mukailee Triple Aim –rakennetta: kustannukset, vaikuttavuus ja laatu (saatavuus, turvallisuus ja asiakaskokemus). Ehdotetussa mittaristossa kustannuksia seurataan kokonaiskustannusten tasolla hyödyntäen Sitran ja STM:n palvelupakettimallia ja erikseen paljon palveluita käyttäville asiakasryhmille. Vaikuttavuutta ehdotetaan mitattavaksi sekä kovilla, tietojärjestelmäpohjaisilla mittareilla, joista ylätason mittariksi ehdotetaan DALY:a (disability-adjusted life years), että asiakkaan itse raportoimilla mittareilla.

Tietopohjan keskeisimmät kehittämiskohteet liittyvät 1) asiakkailta kerättävään tietoon: asiakaskoke- mukseen ja asiakkaan raportoimaan toimintakykyyn ja terveydentilaan, 2) turvallisuuden kokonaisvaltaiseen seurantaan ja 3) sosiaalipalveluiden rakenteisen kirjaamisen kattavuuden parantamiseen. Tietojen on oltava asiakastasolla hyödynnettävissä. Tarvittava tietoprosessi on muissa hankkeissa kehitettävän kansallisen arkkitehtuurisuunnitelman mukainen.

Kansallinen mittaristo edellyttää konkreettista, nykyistä selkeämpää tavoiteasetantaa kustannustavoitteen lisäksi myös laadulle ja vaikuttavuudelle. Valmiita mittareita ja indikaattoreita on olemassa runsaasti sekä kansallisesti että kansainvälisesti, mutta tarvitaan selkeät tavoitteet ennen kuin mittarit voidaan valita.

Nykytila

• THL:n tuottamia sosiaali- ja terveydenhuollon mittareita: Terveytemme, Sotkanet.[13]

Katso myös

• THL:n yhteistyötilat: Sote-tietopohja [14]
  • Projektisuunnitelma [15]
• Innokylä: Työtila 1598477: SOTE-asiakas- ja potilastiedon toissijaisen käytön lainsäädäntötyöryhmä [16]
• Isaacus (Sitran kehityshanke): Isaacus pre-production projects
• STM (24.3,2017): Ensimmäiset sote-tiedon mittarit maakuntien käyttöön jo tänä vuonna [17]
• Sote-tietopohjan kehittämishankkeen kickoff 21.3.2017 [18]
  • Pekka Kahri (31.3.2017): THL:n sote-tietopohjan kehittäminen 2017-2018 [19]
  • Päivi Hämäläinen (21.3.2017): KUVA-TP-ryhmän työn esittely 21.3.2017 THL:n tietopohjaseminaarissa [20]
  • Markku Pekurinen (21.3.2017): THL:n uudet tehtävät ja tiedon tarve [21]
• Hannu Hämäläinen (5.10.2016 Isaacus-väliseminaari): Sote-tietojen hyödyntäminen tietoturvallisesti: missä mennään [22]
• Sote-tietopohja yhteistyötiloissa [23]
• Aiempi arviointi: Kuntatuki sote-uudistuksen toimeenpanossa ja Kysely kuntatuesta sote-uudistuksessa.
• Virpi Ekholm. Sote-rekisterit avautuvat laajempaan käyttöön. Jos lakihanke toteutuu, myös terveysalan yritykset pääsevät hyödyntämään arvokkaita tietovarantoja. Suomen Lääkärilehti 7.4.2017 14:914. [24]

Kommentoi arviointia

Voit kommentoida mitä tahansa arvioinnin sivua tässä. Selkeyden vuoksi kirjoita alempaan kenttään sen sivun nimi, jonka asioita kommentoit.