Oikeudenmukaisuus

Tämä sivu on tietokide alatyypiltään metodi. Sivutunniste: Op_fi3082
Moderaattori:Jouni (katso kaikki) Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review).
Lisää dataa Näytä tulokset Huom! Käytät vanhoja parametreja (todennäköisesti stub). Käytä mieluummin parametria edistyminen = Raakile.

Kysymys

Millaisia ovat eri oikeudenmukaisuuskäsitykset ja miten niitä pitäisi soveltaa avoimessa arvioinnissa?

Vastaus

Kaikille eri käsityksille luodaan Opasnetiin oma asteikkonsa, jonka mukaan eri päätöksiä ja lopputuloksia arvioidaan. Sen sijaan että yritettäisiin ratkaista, mikä aatesuunta on oikea, etsitään eri vaihtoehtojen joukosta pareto-optimaalisia ratkaisuja ja keskitytään niiden vertailuun ja niistä keskusteluun.

• Tärkeintä on hyöty ja hyödyn tavoittelemisen salliminen (utilitarismi). (Jeremy Bentham, John Stuart Mill)
• Tärkeintä on sopimusvapaus ja yksilön itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen (libertarismi). (Milton Friedman, ihmisoikeudet)
• Tärkeintä on oikeudenmukaisuus, joka määritellään "tietämättömyyden verhon takana" (oikeudenmukaisuusteoria). (John Rawls)
• Tärkeintä on kategorinen imperatiivi ja ihmisarvon kunnioittaminen (velvollisuusetiikka). (Immanuel Kant)
• Tärkeintä on asian tarkoitus ja sen toteuttaminen (esimerkiksi ihmisen tarkoitus on hyveellisen elämän tavoittelu ja yhteiseen toimintaan osallistuminen) (Aristoteleen etiikka). (Aristoteles)
• Tärkeintä on kulttuurisesti määräytyneiden arvojen tavoittelu (kommunitarismi). (Michael Sandel)

Moraalisuureet

Moraalifilosofisten suuntausten näkyminen mitattavina suureina avoimessa arvioinnissa.

Ominaisuus	Moraalifilosofinen suure
	Hyöty	Vapaus	Reiluus	Hyve
Olennainen sisältö	Nettohyöty (hyödyt – haitat – riskit). Näiden arvot määräytyvät markkinoilla tai päätöksentekijän tulkintana yhteisön arvoista.	Ihmisellä on vapaus itse päättää ruumiistaan, uskomuksistaan ja omaisuudestaan eli hänellä on itsemääräämisoikeus. Kaikki loukkaukset itsemääräämisoikeutta vastaan sotivat tätä suuretta vastaan.	Kaikilla on yhtäläiset oikeudet tavoitella yhteisiä tehtäviä. Näin ei ole ainoastaan periaatteessa, vaan myös käytännössä yhteiskunnan on esim. järjestettävä koulutusta kaikille niin, että jokaisen kyvyt voivat tulla esiin. Vallitsevan eriarvioisuuden täytyy hyödyttää huono-osaisia vähintään yhtä paljon kuin hyväosaisia. Hyväosainen yksilö on siis tavallaan velkaa yhteisölle siitä hyvästä, että hänellä oli tuuria kun taitoja jaettiin.	Hyve on velvollisuusetiikan ilmiö, jossa tekoja tarkastellaan riippumatta niiden vaikutuksista. Jotkin teot ovat hyviä ja kunnioitettavia, jotkin taas pahoja ja halveksittavia. Hyveet ovat kulttuurisesti määräytyneitä.
Tarkastelun kohde	Kaikki vaikutukset	Vaikutukset ihmisten itsemääräämisoikeuteen.	Päätösvaihtoehtojen aiheuttamien lopputulosten odotusarvot.	Päätösvaihtoehtoihin liittyvät teot ja niiden tarkoitus.
Täsmentäviä kysymyksiä	Mitkä ovat nettohyödyt (hyötyjen ja haittojen erotus) yhteiskunnan arvojen pohjalta? Mitkä ovat niitä asiota joita joku pitää hyödyöllisenä tai haitallisena?	Rajoitetaanko ihmisten itsemääräämisoikeutta? Kunnioitetaanko ihmisten perusoikeuksia? Vapausoikeudet Poliittiseet oikeudet Taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet Prosessuaaliset oikeudet	Palveleeko päätös heikommassa asemassa olevia? Heikennetäänkö tekijöitä, jotka mahdollistavat ihmisen täysipainoisen kasvun? Onko olemassa reilukkeita? (reiluukkeella tarkoitetaan hyödykkeen kaltaista asiaa, jolle voidaan määrittää markkinoilla reiluusarvo) Miten eri päätösvaihtoehtojen reiluudet suhtautuvat toisiinsa, kun tarkastellaan tiettyjen lopputulosten odotusarvoja?	Liittyykö päätökseen jokin hyveellinen tai paheellinen teko, jonka takia päätösvaihtoehtoja pitäisi rajoittaa? Ollaanko päätöksen takia mahdollisesti palkitsemassa pahoja tekoja tai rankaisemassa hyvä tekoja? Mikä on teon tarkoitus ja onko se hyveellinen?
Tarvittavien taulukoiden rakenteet	Sidosryhmä Muuttuja Solu Malli (tehdäänkö tulopainotus, summapainotus vai jotain muuta) Tulos (painokerroin)	Oikeus (jota rikotaan) Tulkinta (Kenen tulkintaa käytetään) Muuttuja (jossa rikkomus ilmenee) Solu Tulos (kuinka pahasti rikotaan: ei rikota (ei tarvitse kirjata), lievä, lievää törkeämpi, törkeää lievempi, törkeä))	Taulukko lopputuloksista, joiden toteutumisesta reiluus riippuu. Muuttuja Solu Taulukko vaihtoehdoista, johon täytetään reiluuden määrä, kunhan arviointimalli on ajettu. Sidosryhmä (Kenen arvio kuvataan) Päätös Vaihtoehto Tulos (Reiluuden määrä)	Sidosryhmä (kenen arvio kuvataan) Päätös Vaihtoehto Tarkoitus Tulos (Hyvearvo)

Perustelut

Eri vaikutusarvioinnin menetelmät hyödyntävät eri tavalla erilaisia moraalifilosofisia lähestymistapoja. Alla oleva alustava taulukko kuvaa tätä asiaa.

Moraalifilosofisten suuntausten näkyminen mitattavina suureina eri arviointimenetelmissä.

Menetelmä	Olennainen sisältö	Moraalifilosofinen suure
		Hyöty	Itsemääräämisoikeus	Oikeudenmukaisuus	Ihmisoikeudet	Hyve
Hyöty-riskianalyysi (CBA)	Nettohyöty (hyödyt – haitat – riskit)	Arviointiperusteena hyöty, joka yleensä määräytyy markkinoilla tai vaihtoehtoisesti päätöksentekijän päätelmänä kansan haluista.	Ei relevantti	Ei relevantti	Ei relevantti	Ei relevantti
Kustannustehokkuusanalyysi (CEA)	(Arvo tai hyöty) / kustannus	Kustannuksina mitattu hyöty aina nimittäjässä, voi olla myös osoittajassa.	Ei relevantti	Ei relevantti	Ei relevantti	Hyveenä pidetty arvo voi olla osoittajassa.
Perinteinen riskinarviointi (raja-arvotarkastelu)	Onko arvioitu riski alle hyväksytyn?	Ei relevantti	Ei relevantti	Koskee kaikkia ihmisiä (erityisesti jos tarkastellaan maksimaalisesti altistunutta ihmistä)	Ihmisillä on oikeus välttää raja-arvoa suuremmat riskit.	Onko altisteella erityinen käyttötarkoitus, joka puolustaa sen käyttöä riskistä huolimatta?
Ympäristöveikutusten arviointi (YVA)	Ovatko ympäristöhaitat hallinnassa ja siedettävät hankkeen hyötyihin nähden?	Olennainen vertailukohta	Onko perusteita estää tai rajoittaa hakijaa toteuttamasta suunniteltua hanketta?	Ovatko sidosryhmät tulleet kuulluksi?	Ei relevantti?	Hyveet voivat vaikuttaa haittojen ja hyötyjen suhteen hyväksyttävyyteen.
Terveysvaikutusten arviointi (HIA, tautikuorma)	Kuinka suuri tautikuorma on?	Sairauden aiheuttamat haitat määräävät sairauksien painokertoimet.	Ei relevantti	Ei relevantti, koska tautikuorman jakautumista ei arvioida.	Ihmisarvosta johtuen kuolema saa arvon 1.(?)	Ei relevantti
Kemikaaliriskinarviointi (Reach)	Onko suunnitellun käyttötarkoituksen aiheuttama altistus turvallinen?	Ei relevantti?	Onko perusteita estää hakijaa tuomasta ainetta markkinoille?	Ei relevantti	Ei relevantti	Onko aineella erityinen käyttötarkoitus, joka puolustaa sen käyttöä riskistä huolimatta?
Avoin arviointi	Päätöksentekijät voivat asettaa haluamansa päätöskriteerit, joiden toteutumista arvioidaan. Mahdollisia esimerkkejä kuvattu taulukossa.	Nettohyötyjen arviointi yhteiskunnan arvojen pohjalta.	Rajoitetaanko ihmisten itsemääräämisoikeutta?	Palveleeko päätös heikommassa asemassa olevia?	Kunnioitetaanko ihmisten perusoikeuksia?	Onko päätettävällä asialla jokin hyveellinen tarkoitus, joka pitäisi toteuttaa?

⇤#: Pitäisikö kategorinen imperatiivi nostaa omaksi sarakkeekseen? Enkä pitäisikö arvo-sarake poistaa niin, että ne asiat joita halutaan tai ei haluta lasketaan hyödyksi, ja ne asiat joilla on jokin tarkoitukseen (telokseen) perustuva moraalinen arvo, yhdistetään tarkoitukseen? --Jouni Tuomisto 11. heinäkuuta 2012 kello 17.49 (EEST)

⇤#: Ehkä pikemminkin pitäisi yrittää pelkistää suureet kolmeen kuten Sandel: hyöty, vapaus (itsemääräämisoikeus) ja hyve (arvo + tarkoitus). --Jouni Tuomisto 11. heinäkuuta 2012 kello 18.48 (EEST)

--# Mutta tarvitaanko silti neljäs, joka on oikeudenmukaisuus (oikeudenmukaisuus + ihmisarvo)? Miten Sandel pärjäsi kolmella? Oikeudenmukaisuus taisi sisältyä vapauteen, joka sisältää paitsi libertaristisen itsemääräämisoikeuden myös kantilaisen autonomian. --Jouni Tuomisto 11. heinäkuuta 2012 kello 18.48 (EEST)

←#: Mutta jos ne yhdistetään, ei saada järkevää ulottuvuutta, joka erottelisi libertaristin ja kantilaisen toisistaan, ja se lienee välttämätöntä. --Jouni Tuomisto 11. heinäkuuta 2012 kello 18.48 (EEST)

--#: Pitäisikö jonkin suureista olla hyve (esim tarkoitus tai arvo) tai suostumus (itsemääräämisoikeus)? --Jouni Tuomisto 11. heinäkuuta 2012 kello 17.49 (EEST)

⇤#: Ovatko itsemääräämisoikeus ja ihmisoikeudet oikeasti kaksi eri asiaa? Kyseessähän on ajatus, että ihmisellä on joitakin luovuttamattomia oikeuksia, joita ei voi esim. hyödyn nimissä rikkoa. Eri ihmiset toki ovat erimielisiä siitä, mitä kaikkea oikeuksiin tulee laskea (esim. libertaristit laskevat rehellisesti hankitun omaisuuden mutta oikeudenmukaisuusteoria ei). Joka tapauksessa uutta ulottuvuutta ei kannata perustaa jokaiselle erilaiselle joukolle haluttuja luovuttamattomia oikeuksia, vaan nämä käsitellään ryhmäkohtaisina ominaispiirteinä saman ulottuvuuden ominaisuuksille. --Jouni Tuomisto 16. heinäkuuta 2012 kello 15.04 (EEST)

Katso myös

• Amartya Senin suuri synteesi oikeudenmukaisuudesta

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>

Opasnetin käyttäjät: Oikeudenmukaisuus. Opasnet 2024. Viitattu 18.04.2024.