Edistyvän Suomen skenaariossa lähtökohtana on sopeutua toimintaympäristöön muutoksiin, kartoittaa mahdollisuuksia ja torjua uhkia hallitusti. Mahdollisia kehittämistoimia selvitellään ja uudistuksia kokeillaan aktiivisesti. Julkisten varojen käyttö pysyy sekä määrältään että kohdentymiseltaan ennallaan.
| Näytä yksityiskohdat
|
| Edistyvässä Suomessa kehitys etenee suurin piirtein nykyistä tahtia. Digitalisoitumisen edellyttämä infrastruktuuri on lähes täysin rakentunut ja digitaalisuus läpäisee koko yhteiskunnan sen toimintatapoja maltillisesti muuttaen. Yksittäisen ihmisen tai yrityksen näkökulmasta tilanne säilyy nykyisen kaltaisena, mutta merkittävä kehittymispotentiaali jää hyödyntämättä. Digitaalisuutta hyödynnetään, mutta useimmiten turvaudutaan vielä perinteisiin toimintatapoihin. Suomen sijoittuminen erilaisissa globaaleissa kilpailukykyä ja digitaalisuuden hyödyntämistä mittaavissa vertailuissa riippuu siitä, missä tahdissa keskeiset verrokkimaat kehittyvät.
Nykyisia viestintäverkkoja ja digitaalisia palveluita ylläpidetään, mutta digitaalisen hyödyntämisen kärkeä on vaikea saavuttaa. Viestintäyhteyksien laatu ja saatavuus paranevat merkittävästi tehtyjen päätösten seurauksena. Samaan aikaan tarjottavien sähköisten palveluiden määrällinen ja laadullinen kehitys on nopeaa ja kysyntä uusille palveluille kasvaa. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa yhteyksien tarjonta ei enää pysty riittävässä määrin vastaamaan yhteyksien laatuun ja saatavuuteen kohdistuvia vaatimuksia.
Yhteiskunnan toimintakyky nojaa tieto- ja viestintäteknologian käytön ohella toimintamallien muutokseen ja kykyyn vastata muuttuviin asiakastarpeisiin. Tämä kehitys etenee omalla painollaan. Esimerkiksi hallinnonalojen välinen yhteistyö lisääntyy yhteisten pilottiprojektien muodossa ja ihmisten vaikutusmahdollisuudet kasvavat sitä mukaan, kun käyttäjät omaksuvat uusia vaikuttamistapoja. Sen sijaan todelliset muutokset erityisesti avoimuuden, jakamisen kulttuurin tai liiketoimintamallien ja elinkeinorakenteen uudistumisen osalta jäävät vähäisiksi.
Liikennejärjestelmää ylläpidetään palvelutasoajatteluun pohjautuen, tavoitteena tarjota yhä paremmin asiakkaiden tarpeisiin vastaavia palveluja ja ratkaisuja. Liikenneväylien ylläpidossa joudutaan väistämättä tekemään totuttua painokkaampia valintoja ja priorisointeja, joilla voi olla alueellisia tai sosiaalisesti epätasa-arvoistavia vaikutuksia, kun koko verkkoa ei pystytä ylläpitämään nykystandardien tai asiakkaiden odotusten mukaisesti. Liikenneverkon laajuuteen (yhteydet, satamat, lentoasemat) ei puututa valtion aktiivisin toimin.
Liikenneväylien rahoitus ja ylläpitovastuut pohjautuvat paljolti nykyisiin käytäntöihin. Rahoitustaso säilynee entisen kaltaisena, mikä pakottaa tekemään valintoja. Yleiseurooppalaisen kehityksen mukaisesti edetään kuitenkin kohti käyttäjä ja saastuttaja –maksaa periaatteita. Liikennesektorilla hyödynnetään uusia hankintakeinoja ja hankintaosaaminen kattaa palveluiden ja ratkaisujen hankkimisen Liikennesektorin sääntelykehikon tarkoituksenmukaisuutta ryhdytään tarkastelemaan kriittisesti. Totuttujen liikennemuotojen rajapintoihin syntyy uudentyyppisiä liikennepalveluita eri kansalaisryhmien tarpeeseen, mutta rakenteellisia tai käyttäjälähtöisyyttä suuresti edistäviä muutoksia ei tapahdu.
Kuluttujansuoja säilyy hyvällä tasolla, vaikka syntyvät uudet palvelut aiheuttavat jatkuvaa painetta sääntelyn kehittämiseen. Tietoturvan taso ja kansalaisten tietoisuus digitaalisten palveluiden turvallisesta käytöstä paranevat. Yksityisyyden suojan ja luottamuksellisen viestinnän suoja säilyvät korkealla tasolla, eikä Suomessa tehdä päätöksiä, joilla niitä heikennetään.Tietoturvaosaaminen ja kyberuhkiin varautuminen on hyvällä tasolla.
Suomeen kohdistuu merkittävä kiinnostus tehdä tietointensiivisiä investointeja. Kehittämis- ja markkinointiponnistukset kehittyvät samassa tahdissa kilpailijamaiden kanssa. Merkittävää kilpailuetua suhteessa muihin maihin ei pystytä luomaan. Suomeen on syntymässä uuden liikenteen liiketoimintaa, mutta verkostoja ja vahvaa osaamista ei pystytytä vielä valjastamaan globaalien markkinoiden vientituotteiksi.
Globaalin media- ja muiden sisältöpalveluiden tarjonnan kasvaessa kotimaisen sisältötuotannon on uudistuttava. Kehityksellä vastataan muuttuvaan toimintaympäristöön, mutta kotimaiset mahdollisuudet vastata globaaliin tarjontaan eivät parane. Kansallisilla toimenpiteillä pyritään siihen, että kaikille suomalalaisille on tarjolla laadukkaita sisältöpalveluita.
Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa otetaan jossain määrin huomioon myös energiatehokkuusnäkökohdat. Käyttäjät ovat tietoisia ympäristö- ja tieto- ja viestintäteknologian energiatehokkuusulottuvuudesta, mutta vähähiiliseen kehitykseen liittyvät näkökohdat eivät ole ratkaisevia. Tieto- ja viestintätekniikan avulla korvataan perinteisiä toimintoja, mutta merkittäviä ympäristöhyötyjä ei vielä saada. Liikenteen siirtyminen uuteen aikakauteen, pois öljyn käytöstä, on jo alkanut. Uusien polttoaineiden käytössä edetään kuitenkin melko varovaisesti, eikä valmistuksen kotimaista potentiaalia pystytä hyödyntämään täysimääräisesti.
Uudenlaisen toimintaympäristön edellyttämä osaaminen kehittyy, mutta huippuosaamista kehittyy vain harvoilla aloilla. Koulutusjärjestelmä pystyy kohtuullisesti vastaamaan työelämän muuttuviin vaatimuksiin. Koulutusjärjestelmä edistää sitä, että kaikilla on mahdollista hankkia perustaidot digitaalisessa ympäristössä toimimiseen.
|
|
Uudistuvan Suomen skenaariossa reagoidaan toimintaympäristön muutoksiin ja tartutaan uusiin mahdollisuuksiin. Tavoitteena on ottaa laajasti käyttöön hyväksi havaittuja toimintatapoja ja luoda edellytyksiä uusien kehittämiselle. Julkisten varojen taso pysyy ennallaan, mutta kohdentaminen muuttuu.
| Näytä yksityiskohdat
|
| Uudistuvassa Suomessa digitaalisen murroksen merkitys ymmärretään laajasti ja digitaalisuuden mahdollisuuksia osataan hyödyntää. Yhteiskunnan voimavaroja investoidaan merkittävästi digitaalisen murroksen hallittuun vauhdittamiseen kaikialla yhteiskunnassa. Tämä saattaa ehkä tarkoittaa vaikeita päätöksiä monilla perinteisillä toimialoilla ja perinteisten palveluiden tarjonnassa. Päätösten myönteiset ja kasvua vauhdittavat vaikutukset näkyvät työllisyytenä, kasvuna ja hyvinvointina kuitenkin pidemmän ajan kuluttua.
Digitaalisessa muutoksessa keskitytään erityisesti yleisten digitaalisten rakenteiden luomiseen ja vahvistamiseen. Yhä useampi palvelu tuotetaan ja käytetään digitaalisesti vähentäen fyysisesti tuotettujen palvelujen tarvetta. Tämän myötä myös fyysinen liikkuminen ja digitaalinen asiointi korvaavat ja täydentävät toisiaan yhä enemmän. Rakennetaan päämäärätietoisesti suotuisa toimintaympäristö palveluille ja ratkaisuille, jotka rakentuvat pilvipalveluiden, suurten tietomassojen käsittelyn, mobiliteetin ja esineiden internetin varaan. Kehitystyössä menestyvät toimijat, jotka vastaavat kysyntään innovatiivisesti luoden digitaalisia yritystoimintaa edistäviä ja ihmisten arkipäivää helpottavia ratkaisuja.
Toimintamallien muutosta vauhditetaan toimialoja uudella tavalla yhdistävillä piloteilla niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla. Samalla synnytetään klustereita, jotka toimivat aktiivisesti pilvipalveluiden käytön, tietoon perustuvan palvelukehityksen, mobiliteetin ja esineiden internetin yhdistämiseksi.
Digitalisaation hyödyntämisen ohella Suomen kilpailukyvystä huolehditaan sujuvilla yhteyksillä. Liikenteessä korostuu alueiden saavutettaavuus sekä toimivat kansainväliset yhteydet. Liikennejärjestelmää on tarve kehittää erityisesti toimintavarmuuden näkökulmasta, liikennemuotojen yhteentoimivuutta parantamalla sekä liikenteen ohjauksen keinoin. Edistyneilllä liikenteen tietoon ja teknologiaan liittyvien uusia ratkaisujen ennakkoluulottomalla käytöllä pystytään paikkaamaan rahoituksen niukkuudesta juontuvia turvallisuus- ja toimintavarmuuspuutteita. Liikenteeseen liittyvän tiedon hyödyntämiseen panostetaan ja varmistetaan, että tieto on avointa, helposti saatavilla sekä laadukasta ja luotettavaa. Tämä heijastuu suoraan myös asiakkaiden liikkumiseen parantaen muun muassa matkojen ennakoitavuutta ja hallittavuutta.
Liikkumisen palveluihin syntyy operaattoriyrityksiä, jotka eri palveluja yhdistämällä tarjoavat käyttäjille helppokäyttöisiä liikenteen kokonaispalveluja. Yksittäisten hankkeiden ja kokeilujen kautta luodaan toimintaympäristö, joka sekä houkuttelee ulkomaisia sijoittajia ja toimijoita Suomeen että parantaa suomalaisten liikennesektorin toimijoiden mahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla. Liikenteen ympäristökysymysten päähuomio on vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön yleistämisessä. Suomessa on näihin liittyen osaamista ja yritystoimintaa, jolla on myös merkittävää kansainvälistä potentiaalia. Lainsäädännön lisäksi käytössä on liikennejärjestelmän käytön tehokkuutta ja ympäristövaikutuksia vähentäviä ohjaustyökaluja. Liikennesektorilla hyödynnetään rohkeasti uusia hankintakeinoja kaikilla tasoilla.
Aktiivisen toiminnan seurauksena varmistetaan Suomen pysyminen maailman kärkijoukossa digitalisoitumiskehityksessä. Kehitys on kuitenkin jossain määrin epätasaista, ja eri aloilla muutoksen välttämättömyyteen herätään eri tahdissa. Tämän seurauksena jotkut toimialat tulevat kärsimään ja vaarana on, että jotkin toiminnot ja palvelut siirtyvät enenevässä määrin ulkomaisten toimijoiden käsiin. Esimerkkinä tästä on kaupan alan kehitys, jossa suomalaiset toimijat eivät ole pystyneet ajoissa vastaamaan ulkomaisen verkkokaupan kehitykseen ja asiakkaiden muuttuneisiin tottumuksiin. Tällaisten toimintojen osalta kehityskulun kääntäminen on myöhemmin vaikeaa.
Suomessa kehitetään aktiivisesti yksityisyyden suojan ja luottamuksellisen viestinnän suojan tasoa ja lisätään kansalaisten tietoisuutta digitaalisten palveluiden turvallisesta käytöstä. Tavoitteen on myös profiloitua kansainvälisesti tietoturvaa edistäen. Suomella on hyvä maine tietoturvallisena maana, mikä houkuttelee tietoon perustuvien palveluiden kehittäjiä ja tarjoajia sijoittumaan Suomeen.
Viestintäyhteyksien laatua ja saatavuutta parannetaan kautta maan, jotta kasvavaan sähköisten palveluiden tarjontaa ja kysyntään pystytään vastaamaan. Suurilla kaupunkiseuduilla ja valtaväylien varrella palveluiden kysyntä kasvaa muuta maata enemmän, joten riittävän kapasiteetin varmistaminen vaatii näillä alueilla erityistä panostusta. Myös ulkomaanyhteyksiin panostetaan.
Suomalainen sisältötuotanto säilyttää elinvoimaisuutensa globaalin media- ja muiden sisältöpalveluiden tarjonnan kasvaessa. Kotimaiset toimijat pystyvät ylläpitämään kiinnostavaa journalistista sisältöä ja kehittämispanostukset kohdistuvat kotimaan markkinoille. Luovan alan liiketoimintamahdollisuudet paranevat ja sisältötoimijat toteuttavat koko toimialaa edistäviä yhteishankkeista, vaikka kilpailu alan sisällä on kovaa.
Energiatehokkuuteen ja ”vihreyteen” liittyvät näkökohdat huomioidaan yhtenä muuttujana viestintäverkkojen rakentamista ja digitaalisten palveluiden tarjontaa koskevissa ratkaisuissa. Käyttäjien osaavat jo vaatia energiatehokkaita digitaalisia palveluita. Tieto- ja viestintätekniikan tuotantoketjuja ja niiden ympäristövaikutuksia osataan arvioida elinkaarimallinnuksin. Perinteisten toimintojen korvaaminen tieto- ja viestintätekniikalla kerryttää jossakin määrin myös ympäristöhyötyä.
Suomeen karttuu digitaalisen toimintaympäristön edellyttämä huippuosaamista. Koulutusjärjestelmää vastaa hyvin työelämän muuttuviin vaatimuksiin. Koulutusjärjestelmän eri asteilla kiinnitetään huomiota digitaalisessa toimintaympäristön perustaitojen kartuttamiseen.
|
|
Rohkean Suomen skenaariossa toimintaympäristön mahdollisuudet otetaan haltuun täysimääräisesti ja muutokseen lähdetään mukaan rohkeasti. Tavoitteena on yhdistää toimintoja, muuttaa rakenteita olennaisesti ja luoda voimakkaasti uutta. Julkisten varojen käytössä on valmius olennaisiin määrällisiin muutoksiin ja uudelleenkohdentamiseen.
| Näytä yksityiskohdat
|
| Rohkeassa Suomessa koko yhteiskunnassa on laajasti ymmärretty digitalisoitumiskehityksen toimintatapoja sekä talouden ja yhteiskunnan rakenteita muuttava vaikutus. Suomeen luodaan mekanismit digitaalisen kehityksen tukemiseen siten, että jokaisen sektorin erityispiirteet voidaan ottaa huomioon oppien samalla ennakkoluulottomasti muilta. Voimavarat suunnataan uusien toiminta- ja ansaintamallien luomiseen ja innovatiivisiin ratkaisuihin. Panostukset ovat merkittäviä sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Lyhyellä aikavälillä toimenpiteiden vaikutukset voivat olla radikaaleja, mutta ne luovat pohjan kasvun ja uudistumisen kautta vahvistuvalle hyvinvoinnille.
Digitaalista kehitystä ja uusien sähköisten palveluiden syntymistä ja käyttöä vauhditetaan lainsäädännöllisten ja muiden esteiden purkamisella. Luodaan sellainen lainsäädännöllinen viitekehys, joka kestävällä tavalla muodostaa perustan digitaalisen yhteiskunnan toiminnalle. EU-tasolla varmistetaan toimiva markkinasääntely, jolla turvataan eurooppalaisten toimijoiden menestymisen edellytykset suhteessa globaaleihin toimijoiden.
Suomi nousee maailman kärkimaaksi useilla digitaalisen kehityksen alueilla ja on kokonaisuutena arvioiden maailman johtava digimaa. Suomeen syntyy maailman johtava keskittymä dataintensiivistä teollisuutta ja palvelunkehitystä. Mahdollisimmat monet toiminnot tuotetaan ja käytetään digitaalisessa muodossa ja teknologia tukee myös fyysisten suoritteiden toteuttamista. Liikennesektorilla tämä mahdollistaa täysin uusien, käyttäjäystävällisten palvelujen syntymisen, mutta edellyttää myös lainsäädäntökehikon ennakkoluulotonta uudelleenarviointia. Muilla toimialoilla tapahtuvat muutokset, muun muassa verkkokaupan yleistyminen ja sen vaikutukset logistiikkaan, vaikuttavat voimakkaasti liikenteeseen ja muutos on onnistuneesti ennakoitu.
Viestintäinfrastruktuuri on sekä kansallisten että kansainvälisten yhteyksien osalta maailman huippua. Käyttäjät pystyvät kaikkialla hyödyntämään eri palveluita sujuvasti, eikä yhteyksien kattavuus, laatu ja kapasiteetin riittävyys muodosta pullonkauloja digitaaliselle kehitykselle. Suomesta tarjotaan maailmanluokan innovatiivisia digitaalisia palveluita, joissa yhdistyvät pilvipalveluiden hyödyntäminen, suurien tietomassojen hyödyntäminen, mobiilius ja esineiden internetin mahdollisuudet.
Suomi on jaettu selkeästi erilaisiin vyöhykkeisiin, joissa eri osissa elämän eri osa-alueet on painotettu eri tavalla ja nämä on huomioitu selkeästi liikenneverkon kehittämisessä ja ylläpidossa. Suomi on liikenteen edelläkävijä tiedon ja teknologian käyttöönotossa. Liikennesektorille syntyy täysin uusia toimijoita, liikenteen operaattoreita, jotka eri palveluja ja alustoja yhdistelemällä tuottavat laajoja palvelukokonaisuuksia asiakkaiden moninaisiin yksilöllisiin tarpeisiin. Erilaiset sosiaalisen liikenteen (kulkuneuvojen yhteiskäyttöisyys, kimppakyydit, jne.) muodot valtavirtaistuvat ja tehostavat osaltaan liikennejärjestelmän käyttöä. Suomalaisten riippuvuus yksityisesti omistetusta henkilöautosta vähentyy erityisesti kaupunkiseuduilla. Liikenteen automaatio on edennyt kaikkien liikennemuotojen osalta.
Käynnissä laajoja julkisen ja yksityisen sektorin yhteishankkeita tavoitteena liikenteen uusien palveluiden markkinan syntyminen. Kokeilukulttuuri on juurrutettu ja Suomesta on muodostunut myös kansainvälisesti houkutteleva alusta uusien palveluiden kehittämiselle. Hankinnoilla ja lainsäädännöllisiä esteitä purkamalla vauhditetaan markkinaehtoisten liikennepalveluiden kehittymistä siten, että nykyinen moottoroitu henkilökuljetussuorite tuotetaan huomattavasti pienemmillä ajoneuvokilometreillä ja päästöillä uusia yhteiskäyttöisiä ja verkostomaisia liikkumispalveluja sekä päästöttömiä kulkumuotoja hyödyntäen.
Liikennejärjestelmän rahoituksessa ohjaava periaate on ”hyötyjä maksaa” tai "saastuttaja maksaa”. Liikennehankkeita rahoittavat valtio, kunnat sekä enenevässä määrin muut liikennehankkeista hyötyvät tahot. Joukkoliikenteen houkuttelevuus ja palvelut lisääntyvät. Kaupunkiseutujen raideliikenne on toimiva osa liikennejärjestelmäkokonaisuutta.
Uudistettu liikenteen verotus ohjaa kuluttajien valintoja. Samanaikaisesti luodaan tilaa liikenteen uuden teknologian ja palvelujen markkinoille kaikissa liikennemuodoissa. Kaupungeissa uusia käyttövoimia on tarjolla aitona vaihtoehtona henkilöautojen ohella myös joukkoliikenteessä ja jakeluliikenteen ajoneuvoille. Lisäksi luodaan mahdollisuus toteuttaa päästöttömien ja automatisoitujen ajoneuvojen kaupunkialueita. Liikenteen energiatehokkuus parantuu rajusti ja se painaa entistä enemmän myös kuljetustyritysten päätöksenteossa.
Suomi on korkean tietoturvan maa ja alan kansainvälinen vaikuttaja. Maamme maine kansainvälisenä yksityisyyden suojan ja luottamuksellisuuden suojan kärkimaana on kiistaton. Kansalaisten erinomainen osaaminen digitaalisten palveluiden turvallisesta käytöstä edistää luottamusta yhteiskunnan digitaaliseen toimivuuteen.
Suomalaiset sisältöpalveluiden tuottajat pystyvät luomaan monipuolisia sisältöjä, jotka menestyvät myös kansainvälisesti. Laajemmat markkinat ja tulopohja edistävät myös kansalliskielillä tarjottavan sisällön saatavuutta. Huolehditaan siitä, että verotukseen ja tekijänoikeuksiin sekä muuhun sääntelyyn liittyvillä sekä kanallisilla että EU-tason ratkaisuilla poistetaan mahdolliset pullonkaulat ja esteet digitaalisen sisällön tuotannolle ja kuluttamiselle. Alan kotimaiset toimijat tekevät yhteistyötä vastatakseen kovenevaan globaaliin kilpailuun.
Tietoliikenne- ja viestintäinfrastruktuuri ja –palvelut suunnitellaan ja toteutetaan energiatehokkaasti. Käyttäjien valitessa palveluntarjoajia ja eri palveluita energiatehokkuus on yksi keskeinen valintaperuste. Perinteisten toimintojen korvaaminen tieto- ja viestintätekniikalla kerryttää merkittävästi myös ympäristöhyötyjä. Suomi on johtava maa vihreän tieto- ja viestintätekniikan elinkaariarvioinnissa ja ympäristötiedon hyödyntämisessä.
Suomeen kehittyy laajalla rintamala digitaalisen toimintaympäristön edelyttämää huippuosaamista ja Suomen innovatiivinen järjestelmä houkuttelee osaajia myös muista maista. Koulutusjärjestelmä tuottaa osaajia uusiin digitaalisen kehityksen mukanaan tuomiin ammatteihin. Koulutusjärjestelmä takaa sen, että kaikilla on erinomaiset valmiudet digitaalisessa toimintaympäristön haltuunottoon.
|
|
