Keskustelu:Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi

Pääviesti

Kysymys: Millainen hanke on TEKAISU ja mitä siinä tehdään? Vastaus: TEKAISU (ympäristöstä aiheutuvien TErveyshaittojen arviointi KAIkkeen SUunnitteluun ja päätöksentekoon) on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima hanke vuosille 2012-2014. Sen tavoitteena on muuttaa yhteiskunnallista päätöksentekoa siten, että ympäristöterveystietoa ja -arviointeja käytettäisiin järjestelmällisesti osana päätöksentekoa. Tämän päätavoitteen toteuttamiseksi hankkeessa on viisi osatavoitetta, joiden ympärille toiminta keskittyy. 1) Kehittää tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja sen teoriaa. TEKAISU kehittää tietoon perustuvia avoimia päätöstapoja ja testaa niitä kunten päätöksenteossa yhteistyössä aluksi Kuopion kaupungin, myöhemmin myös muiden toimijoiden kanssa. 2) Priorisoida ympäristöterveyttä tukevia toimenpiteitä. TEKAISU arvioi ympäristön terveysvaikutuksia Suomessa ja etsii tehokkaimpia tapoja vähentää haittoja. Työ tehdään THL:n asiantuntijoiden voimin ja yhteistyössä STM:n muiden tutkimuslaitosten kanssa (SOTERKO). 3) Jalkauttaa terveysvaikutusten arvioinnin tietoa ja työkaluja käytäntöön. TEKAISU tuottaa käytännön tukimateriaalia sekä työkaluja terveysvaikutusten arviointien tekemiseen ja kouluttaa niiden käyttöön kuntien arjessa. 4) Arvioida nykyisen lainsäädännön ja sen toimeenpanon kehitystarpeita. TEKAISU kartoittaa ministeriöiden voimin nykyisen lainsäädännön ja toimeenpanon toimivuutta terveydensuojelun näkökulmasta. Tämän avulla ohjataan hankkeen jatkotyötä. 5) Saattaa alkuun päätöksenteon kehittäminen aluksi pilotteina ja myöhemmin laajempina uudistushankkeina. TEKAISU hyödyntää muiden työpakettien kokemuksia ja menetelmiä ja jalkauttaa terveysvaikutusten arvioinnin yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Suomessa. Tärkeimmät konkreettiset tuotteet ovat avoin Opasnet-verkkotyötila kuntien, ELYjen ja AVIen käyttöön; yleistajuisen kirjan käsikirjoitus päätöksenteon tukemisesta tiedon avulla; kaksi artikkelia Ympäristö ja terveys -lehteen sekä yksi kansainvälinen tieteellinen artikkeli; päivitetty kuvaus tärkeimmistä ympäristöterveysongelmista ja niiden vähentämisestä Suomessa; käytäntökuvaus Innokylän REA-työkaluun päätöksenteosta ja sen evaluoinnista; ja ympäristöterveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurin kuvaus hankkeen rajaukseen kuuluvan päätöksenteon osalta.

TEKAISU: Toimintasuunnitelma

Tiivistelmä

• Hankkeen nimi: TEKAISU
• Hankkeen koordinaattori: Jouni Tuomisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
• Hankkeen kesto: 2012-2014
• Osallistujat: THL, STM, Kuopion kaupunki, kilpailutettava partneri.
• Hankkeen kokonaisbudjetti 2012 - 2014: 900000 €
• STM:n terveydensuojelun määrärahasta myönnetty summa vuodelle 2012: 100000 €

TEKAISU (ympäristöstä aiheutuvien TErveyshaittojen arviointi KAIkkeen SUunnitteluun ja päätöksentekoon) on kolmevuotinen hanke (2012-2014), jonka tavoitteena on saattaa alkuun sellainen yhteiskunnallinen päätöksentekokäytäntöjen muutos, että ympäristöterveystietoa ja -arviointeja käytettäisiin järjestelmällisesti osana päätöksentekoa. Tämän päätavoitteen toteuttamiseksi hankkeessa on viisi osatavoitetta ja sen mukaisesti työpakettia (TP):

• 1) kehittää tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja sen teoriaa (TP1),
• 2) priorisoida ympäristöterveyttä tukevia toimenpiteitä (TP2),
• 3) jalkauttaa terveysvaikutusten arvioinnin (TVA) tietoa ja työkaluja käytäntöön (TP3),
• 4) arvioida nykyisen lainsäädännön ja sen toimeenpanon kehitystarpeita tavoitteen saavuttamiseksi (TP4) ja
• 5) saattaa alkuun päätöksenteon kehittäminen aluksi pilotteina ja myöhemmin laajempina uudistushankkeina (TP5).

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi työpaketit tekevät seuraavaa:

• TP1 kartoittaa ja kehittää tietoon perustuvia päätöksenteon toimintatapoja ja testaa niitä käytännön päätöksenteossa. Työtä tehdään yhteistyönä käytännön päätöstilanteiden yhteydessä aluksi Kuopion kaupungin, myöhemmin myös muiden toimijoiden kanssa.
• TP2 arvioi ympäristön terveysvaikutuksia Suomessa sekä priorisoi toimenpiteitä, joilla näitä haittoja vähennetään. Työ perustuu toisaalta tieteelliseen terveysvaikutusten arviointiin THL:n asiantuntijoiden voimin ja yhteistyössä STM:n muiden tutkimuslaitosten kanssa (SOTERKO), toisaalta mahdollisten toimenpiteiden kartoittamiseen ja hinnoitteluun.
• TP3 tuottaa käytännön tukimateriaalia sekä työkaluja terveysvaikutusten arviointien tekemiseen ja testaa ja kouluttaa niitä käytännön tilanteissa eli todellisissa kunnallisissa päätöstilanteissa, jotka ovat valmistelussa vuoden 2012 aikana. Tämän kokemuksen avulla niitä kehitetään edelleen. Työ ei lähde liikkeelle tyhjästä, koska THL on tuottanut tällaista materiaalia ja työkaluja runsaasti kuluneen viiden vuoden aikana, ja vuoden 2011 aikana ne on saatu käyttökuntoon (esim. http://fi.opasnet.org). Tärkeimmät tuotettavat tukimateriaalit ovat yleistajuisen kirjan käsikirjoitus ja osakuvaus ympäristöterveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurista.
• TP4 kartoittaa nykyisen lainsäädännön ja toimeenpanon toimivuutta terveydensuojelun näkökulmasta. Kartoitus tehdään ministeriöiden voimin ja on osa hallinnon normaalia kehittämistä. Olennaista on tämän tuotetun tiedon (mm. YVAn toimivuuden arviointi) hyödyntäminen osana tätä hanketta.
• TP5 hyödyntää muiden työpakettien kokemuksia ja menetelmiä, ja jalkauttaa terveysvaikutusten arvioinnin yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Suomessa. Tämän työpaketin ensimmäinen vuosi menee toimintasuunnitelman laatimiseen muiden työpakettien kokemusten perusteella, ja varsinainen työ alkaa 2013.

Konkreettisina tuotoksina hanke tekee yleistajuisen kirjan käsikirjoituksen päätöksenteon tukemisesta tiedon avulla; kaksi artikkelia Ympäristö ja terveys -lehteen sekä yhden kansainvälisen tieteellisen artikkelin; päivitetyn kuvauksen tärkeimmistä ympäristöterveysongelmista Suomessa; käytäntökuvauksen Innokylän REA-työkaluun päätöksenteosta ja sen evaluoinnista; ja ympäristöterveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurin kuvauksen hankkeen rajaukseen kuuluvan päätöksenteon osalta.

Tekaisu-hankkeen organisaatiokaavio. Työpaketista TP1 vastaa avoimesti kilpailutettava partneri, työpaketeista TP2 ja TP3 THL, työpaketista TP4 STM ja työpaketista TP5 STM yhteistyössä THL:n kanssa. Hankkeella on korkean tason seurantaryhmä ja lisäksi priorisointiryhmä ja TP1:n ohjausryhmä. Sulkeissa olevat ryhmien jäsenet ovat ehdotuksia, eikä niitä ole varmistettu.

Hankkeen taustalla on kaksi hallitusohjelmassa mainittua tehtävää, jotka tässä muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden: terveydensuojeluohjelma, joka koostuu työpaketeista 2 ja 3 sekä osin työpaketista 1; sekä ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arvioinnin ottaminen osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa, joka koostuu työpaketeista 1, 4 ja 5. Hankkeen nimi Tekaisu viittaa siihen, että terveysvaikutusten arviointi esimerkiksi kunnallista suunnitteluprosessia varten ei saisi olla kuukausimäärien työ, joka kiireen takia jää tekemättä, vaan nopea tekaisu, joka tuottaa hyödyllistä ja tieteellisesti pätevää tietoa päätösprosessin tiukkojen aikapaineiden puitteissa.

Johdanto

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa sanotaan "Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi otetaan osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa." Tämä lause asettaa haettavan hankkeen tavoitteen. Miksi arviointi sitten on tärkeää? Arvioinnit jäsentävät päätöksentekoa tukevaa tietoa päättäjille ja sidosryhmille. Parempi tieto tuottaa parempia päätöksiä ja siten toimintaa. Ja loppujen lopuksi tavoitteena on synnyttää parempia, terveyttä edistäviä ja suojelevia vaikutuksia yhteiskunnassa.

On tärkeää huomata, että ympäristöterveyskysymyksissä on yleensä lukuisia päätöksiä ja useita päättäjiä yhtaikaa. Esimerkiksi automarketkaavasta päättää kunta, mutta kauppojen varsinaisesta rakentamisesta kaupat itse. Ostos- ja liikkumiskäyttäytymisestä päättää taas jokainen kansalainen joka päivä. Kaikkia näitä päätöksiä voidaan tukea paremmin saatavilla olevan tiedon avulla. Hyvä terveysvaikutusarviointi edistää hyviä päätöksiä, toimia ja vaikutuksia. Jaettu ymmärrys tilanteesta estää itsenäisiä toimijoita toimimasta ymmärtämättömyyttään yleistä hyvää vastaan.

THL:n tähänastinen arviointitutkimus on auttanut löytämään useita suosituksia siitä, miten arviointeja pitäisi tehdä.

• Tiedon tuotanto (arviointi) ja tiedon käyttö (päätöksenteko) on kytkettävä tiiviisti yhteen.
• Kaikki oleelliset toimijat on saatava mukaan arviointiin. Näitä ovat ne, joilla on arvokasta tietoa ja ne, joilla on merkitystä päättäjänä, toimijana tai päätösten vaikutusten kokijana.
• Päämäärät ja arvot pitää saada mukaan arviointiin ja julki, koska ne vaikuttavat arvioinnin sisältöön, päätelmiin ja suosituksiin.
• Yksittäisten tapausten tiedot pitää saada myös muiden käyttöön. Vain näin tieto alkaa levitä ja vaikuttaa tehokkaasti.
• Arvioinnin vaikuttavuutta on myös arvioitava ja seurattava. Palveleeko se todellisia tarpeita ja tuottaako se todella sitä mitä halutaan?

Yleinen havainto on, että keinoja ja välineitä sekä halua vaikuttaa tiedon kautta on, mutta päätöksenteon puutteelliset viitekehykset ja toimintamallit estävät tiedon vaikuttavuutta. Terveyshaittojen arviointien parantamisessa tärkeintä onkin itse asiassa päätöksenteon parantaminen paremmin tietoa hyödyntäväksi. THL:ssä on jo kehitetty paremman arvioinnin menetelmiä ja työkaluja, niin ettei pullonkaulana ole enää niiden puute vaan niiden hyödyntämisen puute. Niinpä haettavassa hankkeessa onkin suuri painoarvo nimenomaan päätöksenteon toimintatapojen kehittämisessä; luodaan kysyntää tiedolle, johon arvioinnein voidaan vastata. Tätä varten pitää myös parantaa tutkijoiden ja päätöksentekijöiden valmiuksia tehdä terveysvaikutusten arviointeja ja hyödyntää olemassaolevia tietoja ja työkaluja. Lisäksi tarvitaan nykyistä täsmällisempää tietoa siitä potentiaalista, jolla eri ympäristöaltisteiden terveysvaikutuksia voidaan vähentää erilaisilla päätöksillä.

Nämä haasteet yhdessä vastaavat kahta hallitusohjelmassa mainittua tehtävää, jotka tässä muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden: terveydensuojeluohjelma sekä ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen ottaminen osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa.

Hankkeen rakenne ja yhteydet laajempaan kontekstiin

Kuvaus terveydensuojeluohjelman ja terveysvaikutusarviointi kaikkeen päätöksentekoon -tavoitteen yhteyksistä ja niiden yhteisistä liittymäkohdista päätöksenteon kehittämiseen Suomessa. Tarkastelussa on erityisesti ympäristöä ja terveyttä koskeva yhteiskunnallinen päätöksenteko.

TP1 Päätöksenteon uudet mallit keskittyy päätöksentekoon ja tiedon käyttöön siinä (tiedon kysyntä). Työpaketti tutkii ja kokeilee ympäristöä ja terveyttä koskevan yhteiskunnallisen päätöksenteon kehittämisen periaatteita ja keinoja. Siinä kartoitetaan päätöksenteon teoriaa ja käytäntöjä sekä kehitetään uusia, paremmin olemassa ja saatavilla olevaa tietoa hyödyntäviä, päätöksenteon toimintatapoja, joita myös kokeillaan käytännön päätöksentekotilanteissa. Kehitettyjen ja kokeiltujen toimintatapojen toimivuus ja käyttökelpoisuus arvioidaan suhteessa vallitseviin vakiintuneisiin käytäntöihin. Työn tulokset yhdistetään TP2:ssa tehtävän ympäristöterveystoimenpiteiden priorisoinnin kanssa suosituksiksi ympäristöä ja terveyttä koskevan päätöksenteon kehittämiseksi. TP1:n ensimmäinen, päätöksenteon perusteita kartoittava ja sen kehittämisen keinoja luova, vaihe toteutetaan vuonna 2012. TP1:n toinen ja kolmas vaihe, joissa toimeenpannaan uusien päätöksenteon toimintatapojen kokeiluja käytännön päätöstilanteissa sekä arvioidaan niiden toimivuutta, toteutetaan vuosina 2013-2014. TP1:n työ toteutetaan avoimesti kilpailutettavan partnerin johdolla yhteistyössä THL:n sekä kuntien (ainakin Kuopion kaupunki) ja ELYjen ja/tai AVIen kanssa. Työpaketissa tehtävää työtä on kuvattu yksityiskohtaisemmin alla kohdassa TP1 Päätöksenteon uudet mallit.

Terveydensuojeluohjelma (TP2+TP3) keskittyy tiedon tuottamiseen ja tiedontuottamisvalmiuksien kehittämiseen (tiedon tarjonta). Sen ensimmäisen osan muodostaa ympäristöä ja terveyttä koskevien toimenpiteiden priorisointi (TP2); ks. tarkempi suunnitelma alla. Ensimmäisessä vaiheessa, vuonna 2012, tarkastellaan altisteita ja niiden terveysvaikutusketjuja. Toisessa vaiheessa, vuosina 2012-2014, suoritetaan katsaus suomalaisen päätöksenteon nykytilaan ja arvioidaan toimenpiteiden terveysvaikutuspotentiaalia ml. kustannusvaikuttavuus. Osion tuotokset integroidaan osaksi ympäristöä ja terveyttä koskevan päätöksenteon kehittämisuunnitelmaa/-suosituksia.

TP1:ssä kehitettäviä päätöksentekoprosesseja tuetaan arviointityöllä, joka toteutetaan niinikään terveydensuojeluohjelmaan kuuluvassa TVA-valmiuden luominen -työpaketissa (TP3). Toteutuksesta vastaa THL/YMAL. Alustavasti on jo sovittu Kuopion kaupungin osallistumisesta myös tämän työpaketin työhön arviointeihin osallistuvana, tietoa hyödyntäväna kuntatason päättäjänä. Arviointien toteuttamisen myötä kehitetään myös informaatio-, tieto- ja osaamisvarantoja sekä välineitä tulevia arviointitarpeita silmällä pitäen.

Työpakettien TP1-TP3 työssä huomioidaan ministeriöissä suoritettavaa ympäristöä ja terveyttä koskevien lakien ja niiden toimeenpanon arviointi- ja kehitystyötä (TP4), joka vaikuttaa myös kehittämissuunnitelmiin, -suosituksiin ja -toimenpiteisiin jatkossa. Yhteistyöhön pyritään Innokylä-projektin kanssa mm. käytäntöjen kehittämiseen ja implementointiin sekä interventioiden kustannusvaikuttavuuden arvioinnin aiheissa. Ympäristöä ja terveyttä koskevan päätöksenteon tuntemusta on mm. SYKE:ssä, jonka kanssa pyritään myös yhteistyöhön ko. asian selvittämisessä.

Varsinainen päätöksentekokulttuurin ja -käytäntöjen muuttaminen (TP5) aloitetaan Tekaisu-hankkeen loppupuolella. Siinä hyödynnetään monipuolisesti yhteen hankkeen eri keinoja: terveydensuojeluohjelma (TP2, TP3) tuottaa tietotarjontaa ja helpottaa tiedon käyttöönottoa; päätöksenteon uudet mallit (TP1) tarjoavat paremman päätöksenteon toimintatapoja ja näin luovat tiedon kysyntää päättäjien puolelta, mikä puolestaan yllyttää TVA:n jatkokehittämiseen; ja lainsäädäntötarkastelu ja siihen perustuva lainsäädännön toimeenpanon kehittäminen (TP4) sekä poistavat käytäntöjen parantamisen esteitä että lisäävät hallinnollisia paineita siirtyä terveyttä suojelevaan suuntaan.

TP1 Päätöksenteon uudet mallit

TP1:n tavoitteena on kehittää tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja sen teoriaa sekä testata tietoon perustuvia päätöksenteon toimintatapoja käytännössä.

THL:llä on viime vuosina tehty kokonaisvaltaista terveysvaikutusarvioinnin tutkimus- ja kehitystyötä ja rakennettu perustaa ympäristöterveysarvioinnin kehittämiselle sekä luotu toimivia keinoja ja välineitä arviointien toteuttamiseksi (mm. avoin arviointi ja Opasnet http://en.opasnet.org, ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, Mikko Pohjolan ja Tapani Kauppisen väitöskirjatutkimukset). Tähän asti huomio on ensisijaisesti kohdentunut periaatteisiin, menetelmiin ja tapoihin, joilla ympäristöterveysvaikutuksia koskevaa tietoa tuotetaan ja tarjotaan yhteiskunnallisesti merkittävässä päätöksenteossa käytettäväksi. Tässä työssä on kuitenkin havaittu, että keskeisin rajoite ympäristöterveysarviointien vaikuttavuudelle on niillä tuotetun ja tuotettavissa olevan tiedon heikko käyttö, johtuen pääasiassa arviointien ja päätöksenteon erillisyydestä ja irrallisuudesta. Tässä työpaketissa laajennetaan näkökulmaa ja sovelletaan ympäristöterveysarvioinnin tutkimus- ja kehitystyön synnyttämiä oppeja ympäristöä ja terveyttä koskevan päätöksenteon kehittämiseen niin teoriassa kuin käytännössäkin. Tavoitteena on tunnistaa ja ottaa käyttöön sellaisia päätöksenteon toimintatapoja, jotka mahdollisimman tehokkaasti muuntavat olemassa ja saatavilla olevaa tietoa ko. tiedon ohjaamaksi toiminnaksi. Erityisesti huomiota kiinnitetään ympäristön välittämiä terveysvaikutuksia koskevan tiedon hyödyntämiseen yhteiskunnallisen päätöksenteon eri tasoilla. Työpaketin kokonaisuus muodostuu kolmesta vaiheesta:

Työpaketin 1 vaiheet, aika, osallistujat ja rahoitus.

Vaihe	Aika	Osallistujat	Suunniteltu rahoitus
1. Perusta uusien päätöksenteon toimintapojen kehittämiselle	1/2012-12/2012	Kilpailutettava partneri THL/YMAL Kuopion kaupunki	Terveydensuojeluohjelma
2. Uusien päätöksenteon toimintatapojen kokeileminen käytännön päätöstilanteissa	1/2013-6/2014	Kuopion kaupunki muu kunta, mahdollisesti Mikkeli Kilpailutettava partneri THL/YMAL Pohjois-Savon ja/tai Etelä-Savon ELY-keskus? Itä-Suomen AVI? Valvira?	Kaste2 (hakijoina osallistuvat kunnat)
3. Uusien päätöksenteon toimintatapojen evaluointi ja yleisten päätöksenteon kehittämissuositukset	7/2014-12/2014	Kuopion kaupunki muu kunta, mahdollisesti Mikkeli Kilpailutettava partneri THL/YMAL Pohjois-Savon ja/tai Etelä-Savon ELY-keskus? Itä-Suomen AVI? Valvira?	Kaste2 (hakijoina osallistuvat kunnat)

--#: Pitäisikö ELYt, AVI ja Valvira leikata tästä taulukosta pois? Niiden roolieiksi muodostunee lähinnä vaikuttaa ohjausryhmien kautta (paitsi, jos tuleekin joku YVA-vetoinen tapaus ja ELY-keskus on keskeisemmässä roolissa). --Mikko Pohjola 21. maaliskuuta 2012 kello 10.46 (EET)

Ensimmäinen vaihe (2012)

Ensimmäisessä vaiheessa kuvataan sekä teoriaan että käytännön selvitystyöhön perustuen tietoa tehokkaasti hyödyntävän päätöksenteon ja sen evaluoinnin yleiset periaatteet, joita sovelletaan tapauskohtaisesti käytännön päätöksentekotilanteissa vaiheissa 2 ja 3.

Työpaketissa tehtävä työ rakentuu viiden toisiinsa kytkeytyvän teoriaa ja käytäntöä yhdistelevän tehtävän ympärille:

1. Katsaus yleisesti sovellettujen ympäristöterveysarvioinnin lähestymistapojen kykyyn vastata tiedon käyttäjien tarpeisiin. (1-3/2012)
2. Tietoa tehokkaasti hyödyntävän päätöksenteon ja sen evaluoinnin yleisen menetelmän kehitys (5/2012 →)
3. Kunnallisen päätöksenteon selvitys käytännön esimerkkitapaukseen perustuen (5-6/2012)
   • prosessien ja toimintatapojen kuvaus
   • tiedon ja tietotuen tarpeen kartoitus (yhteistyössä TP3:n kanssa)
4. Uusien päätöksenteon ja sen evaluoinnin käytäntöjen yhteiskehitys ja -kuvaus (9/2012 →)
5. Tulosten julkaisu

Ensimmäinen tehtävä tarkastelee terveysvaikutusarvioinnin ja päätöksenteon välisiä yhteyksiä perustuen alan kirjallisuuteen. Toisessa tehtävässä sovelletaan avoimen arviointiin (mm. Properties of good assessment, dimensions of openness), ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointiin (mm. vaikuttavuuden viitekehys) sekä Innokylä-projektiin (mm. Relational evaluation approach, REA) kehitettyjä menetelmiä yhteiskunnallisen päätöksenteon viitekehyksessä. Kolmannessa tehtävässä tarkastellaan käytännön päätöksentekoa ympäristöä ja terveyttä koskevissa asioissa yhteistyössä Kuopion kaupungin virkamiesten ja päätöksentekijöiden kanssa. Tarkastelun kohteeksi otetaan TP3:ssa tehtävä terveysvaikutusarvioinnin tapaus liittyen Haapaniemen voimalan polttoainevalintaan sekä toinen soveltuva todennäköisesti alueiden suunnitteluun liittyvä esimerkkitapaus. Neljäs tehtävä käsittää edellisten tehtävien tuotosten konkretisoinnin Innokylän REA-työkalulla tehtävinä päätöksenteon ja päätöksenteon evaluoinnin käytäntökuvauksina yhteiskehityksenä Kuopion kaupungin kanssa. Kehitettäväksi/kuvattavaksi voidaan ottaa joko joku jo toteutunut tai meneillään oleva päätöksenteon esimerkkitapaus (esim. sama kuin tehtävässä 3) tai vaihtoehtoisesti 2. ja 3. vaiheessa tapaustutkimukseen valittava päätöstapaus.

Edellisten lisäksi tutkimustyön tuloksia on tarkoitus julkaista eri tavoin. Ensinnäkin, tehtävien toteuttamisen myötä syntyy kokoelma sivuja työtilana käytettävälle avoimelle Opasnet-sivustolle (http://fi.opasnet.org) sekä käytäntökuvauksia Innokylän REA-työkaluun. Tuloksia pyritään julkaisemaan myös perinteisemmissä muodoissa. Ensimmäisen tehtävän selvitystä tarjotaan julkaistavaksi lukuna kirjassa Comprehensive Materials Processing: Health, safety and environmental issues in manufacturing. Tehtävien 2-4 tuloksista kirjoitetaan yksi käsikirjoitus julkaistavaksi soveltuvassa kansainvälisessä tieteellisessä aikakauslehdessä sekä yksi-kaksi käsikirjoitusta julkaistavaksi Ympäristö & terveys -lehden ympäristöriskit-teemanumerossa vuoden 2012 lopulla.

Toinen ja kolmas vaihe (2013-2014)

Toisessa ja kolmannessa vaiheessa vuosina 2013-2014 toteutetaan ja arvioidaan käytännön päätöksenteon ja sen tukemisen tapaustutkimuksia. Tarkoitusta varten haetaan rahoitusta Kaste2-ohjemasta. Yksi tapaustutkimuksista toteutetaan Kuopiossa todennäköisesti kaupunkitason ilmastopoliittiseen päätöksentekoon liittyen. Toinen tapaustutkimuksista saatetaan toteuttaa Mikkelissä Satamalahden alueen suunnitteluun ja kaavoitukseen liittyen. Myös muut tapaukset ovat mahdollisia. Tapaustutkimusten toteutuksessa oleellista on mm. että 1) niissä kokeiltavat uudet päätöksenteon toimintatavat kehitetään yhteistyössä päätöksentekoon osallistuvien tahojen kanssa ja 2) niissä käsitellään todellisia päätöstilanteita. Uusien päätöksenteon käytäntöjen yhteiskehityksen tukena ja perustana käytetään 1. vaiheessa kehitettyjä menetelmiä ja välineitä. TP3 tarjoaa kyseisiin päätösprosesseihin tietotukea terveysvaikutusarvioinnein. Tapaustutkimuksiin sisältyy myös oleellisena osana uusien toimintatapojen evaluointi, jonka pohjalta pyritään muotoilemaan yleisempiä suuntaviivoja kunnallistason päätöksenteon toimintatapojen kehittämiselle. Toisen ja kolmannen vaiheen tehtävät ja aikataulutus täsmentyvät kun tarkasteltavat tapaukset valikoituvat ja Kaste2-hakuja valmistellaan kumppanien kanssa vuoden 2012 aikana.

TP2 Ympäristöterveystoimenpiteiden priorisointi

TP2:n tavoite on priorisoida ympäristöterveyttä tukevia toimenpiteitä. Keskeisenä toimintana TP2 arvioi ympäristön terveysvaikutuksia Suomessa sekä priorisoi toimenpiteitä, joilla näitä haittoja vähennetään.

Ympäristöterveystoimenpiteiden priorisointi vaatii kolmevaiheisen kehittämisohjelman:

• ympäristöterveyskuorman arviointi (mitkä tekijät aiheuttavat haittaa ja kuinka suurta se on?),
• alentamistoimenpiteiden identifiointi ja terveysvaikuttavuuden potentiaalin arviointi (miten haittoja voidaan vähentää ja kuinka paljon?) ja
• toimenpiteiden kustannustehokkuuden arviointi ja priorisointi (paljonko se maksaa ja mikä on tehokkainta?).

Ensimmäinen vaihe, joka toteutetaan 2012, sisältää SETURI ja EBODE-hankkeiden saattamisen ajantasalle, laajentamisen puuttuvien tekijöiden osalta ja skaalaamisen yhteismitallisiksi laatupainotettujen elinvuosien (DALY) avulla. Periaatteessa mukaan halutaan kaikki ympäristötekijät, mutta käytännön syistä huomattavaakin rajanvetoa joudutaan tekemään; joka tapauksessa arvioinnista tulee luotettavuudeltaan monitasoinen - osalle harvinaisemmista tekijöistä altistuksen arviointi jää karkeaksi ja tuloksista saadaan siten vain suuntaa-antavia. Epävarmuudet koetetaan kuitenkin kuvata realistisesti, jotta saadaan käsitys vaikutusten suuruuden uskottavasta alueesta. Tulosten perusteella voidaan kohdentaa altistusarvioiden tarkentamiseen pyrkiviä tutkimushankkeita. Työssä kootaan kirjallisuuskatsaus aiemmin tarkasteltuihin riskinhallinnan toimenpidevaihtoehtoihin. Samoin kuin tautikuorman osalta, myös toimenpidevaihtoehtojen tunnistaminen on monitasoinen ja iteratiivinen prosessi edeten hallintaperiaatteista tarkasti määrättyihin toimenpideketjuihin.

Kustannukset vuonna 2012 koostuvat tutkijoiden palkkaamisesta hankkeeseen (Dos. Otto Hänninen ja FT Arja Asikainen ja kaksi graduntekijää), ohjauksesta ja yhteistyöstä, aineistokuluista sekä ulkopuolisesta palvelusta tietojen manageroinnissa. Työpaketin aikataulua on jonkin verran myöhennetty alkuperäisestä toisaalta budjetin pienentymisen, toisaalta rekrytointivaikeuksien takia.

Ensimmäinen vaihe (vuosi 2012): terveysvaikutusten arviointi

• Altisteiden listaaminen (kemikaaliohjelma ym.)
• Terveysvaikutusten listaaminen
• Annos-vastefunktioiden listaaminen (mm. IRIS ja muut kv-tietokannat)
• Altistustasojen arviointi
• Terveysvaikutusten arviointi
• Insidenssi-tautikuormamuunnokset

Toinen vaihe (alkaa 2012 lopulla): toimenpiteiden identifiointi

• Tunnistetaan mahdollisia toimenpiteitä, joilla voitaisiin parantaa ympäristöterveyttä (kirjallisuuskatsaus)
• Arvioidaan toimenpiteiden vaikutuspotentiaalia terveyshyötyjen tuottamisessa.

Kolmas vaihe (vuosi 2013): toimenpidekustannukset ja priorisointi

• Riskinhallinnan ja muiden toimenpiteiden kustannusten arviointi
• Toimenpiteiden priorisointi kustannusten ja vaikutusten perusteella.

Lähtökohtana olevan EBoDE:n osalta tavoitteena on laajentaa arvioitujen altisteiden listaa ja SETURIn osalta saattaa arvioinnit vertailukelpoisiksi käyttäen DALY-mittaria erityyppisten vaikutusten vertaamiseksi. Näiden aiempien hankkeiden täydentämisen lisäksi kolmas ja uusi komponentti on (realistisen) alentamispotentiaalin arviointi. Tähän liittyy kolmannessa vaiheessa päätöksentekijätason identifiointi, kustannus-hyöty- ja hyöty-haitta-analyysit.

Ympäristöterveystoimenpiteiden priorisointi toteutetaan suoraan avoimessa Opasnet-verkkotyötilassa R-tilasto-ohjelmalla, jolloin kaikki käytettävä tieto on lähtökohtaisesti saatavilla avoimesti. Tällä toimintatavalla saadaan rakennettua sellainen priorisointimalli, josta voidaan lohkoa haluttuja osia joidenkin yksityiskohtaisten päätösten tai terveysvaikutusten tarkasteluun. Muut vaihtoehdot vaatisivat jokaisen erillistarkastelun kohdalla työlästä räätälöintiä, mihin tutkijoiden työaikaa ei juuri ole käytettävissä.

Tautikuorma- ja toimenpidevaihtoehtotietokanta muodostavat oleelliset lähtötiedot kolmanteen vaiheeseen, jossa selvitetään toimenpiteiden kustannuksia suhteessa niiden terveys- (ja muihin mahdollisiin) hyötyihin. Tämän vaiheen tulosten perusteella voidaan antaa suosituksia taloudellisesti tehokkaimmista terveydensuojelu- ja -edistämistoimenpiteistä. TP2 vaatii ulkopuolisia kumppaneita, joita tällä hetkellä on kartoitettu Suomesta STUK:sta, TTL:sta ja SYKE:stä sekä ulkomailta Stuttgartin yliopistosta (http://www.ier.uni-stuttgart.de) ja Kyproksen teknillisestä yliopistosta (http://www.hsph.harvard.edu/cyprus/start.html). Mainittujen tahojen kanssa on tehty aktiivista ja menestyksellistä yhteistyötä aiemminkin.

Yhteistyötahot:

• STUK Päivi Kurttio, SOTERKO/Risky
• TTL
• SYKE
• EVIRA
• MTT
• Metla
• Valvira
• UEF
• TUKES

Hankkeessa rakennettavan ympäristöterveyden tautikuormamallin olennainen piirre on, että se kuvaa probabilistisesti kansanterveyden rakennetta kokonaisuutena. Se sisältää samanaikaisesti useita merkittäviä terveyden riskitekijöitä ja niiden rinnakkaisia ja peräkkäisiä vaikutusketjuja. Mallin avulla voidaan kansallista tautikuormaa jakaa osatekijöihin ja tunnistaa merkittävien riskitekijöiden välisiä suhteita, päällekkäisyyksiä ja periaatteellisia alentamispotentiaaleja. Mallin avulla määritetään suhteessa teoreettiseen täyden terveyden väestöön verrattuna kuinka paljon eri tekijöiden takia terveitä elinvuosia (DALY) menetetään ennenaikaisen kuolleisuuden ja sairauksien takia.

TP3 TVA-valmiudet

TP3:n tavoitteena on jalkauttaa terveysvaikutusten arvioinnin (TVA) tietoa ja työkaluja käytäntöön. Keskeisenä toimintana TP3 tuottaa käytännön tukimateriaalia terveysvaikutusten arviointien tekemiseen ja testaa ja kouluttaa näitä käytännön tilanteissa. Tärkeimpänä kirjallisena tuotoksena on yleistajuinen, avoimeen toimintaan ohjaava kirja, jonka käsikirjoitus on tarkoitus kirjoittaa vuoden 2012 aikana. Kirjaan tiivistetään TEKAISUn ensimmäisen vuoden aikana tulevia oppeja ja myös avoimen arvioinnin kehitystyön aikana 2006-2011 saatua ymmärrystä, joten kirja toimii samalla hankkeen jatkotyön keskeisenä työkaluna.

Tässä työpaketissa valitaan konkreettinen päätöstilanne, jonka rajaaman tapaustutkimuksen puitteissa on tavoitteena a) kouluttaa kaupungin päätösvalmistelusta vastaavia henkilöitä tekemään terveysvaikutusten arviointia, b) tehdä päätöksentekoa tukeva terveysvaikutusten arviointi (TVA) todelliseen tilanteeseen, c) arvioida uusien menetelmien toimivuutta todellisessa päätöksenteon viitekehyksessä ja aikataulussa, d) selvittää menetelmien käyttötuen tarve, e) kartoittaa keskeisiä syitä, jotka käytännön työssä estävät tai edistävät TVA:n käyttöä ja f) tarjota TP1:lle kokemusperäistä tietoa ideaalimallin ja pilottien kehittämiseksi.

THL tekee jo nyt yhteistyötä Kuopion kaupungin kanssa ilmastonmuutoksen torjuntapolitiikkojen osalta kansainvälisessä Urgenche-projektissa (http://en.opasnet.org/w/Urgenche). Työssä on tarkoitus tarkastella ensin mahdollisia torjuntapolitiikkoja ja työstää niitä sitten edelleen osaksi kaupungin omaa päätöksentekoa.

Tässä työpaketissa lähdetään liikkeelle tarvelähtöisesti: valitaan tarkasteluun sellainen Kuopion kaupungin lähiaikojen päätös, joka

• sisältää olennaisesti ympäristöterveyteen vaikuttavia päätösvaihtoehtoja,
• mielellään muttei välttämättä liittyy ilmastonmuutoksen torjuntaan ja siten Urgenchen aihepiiriin,
• on valmisteluvaiheessa vuoden 2012 alkupuolella tai aikana ja
• tulee päätettäväksi lopullisesti vuoden 2012 lopulla esimerkiksi budjetista päätettäessä.

Kuopion kanssa käytyjen keskustelujen perusteella on päädytty tarkastelemaan Haapaniemen kaukolämpövoimalan polttoaineratkaisua. Haapaniemen kolmosyksikkö voi polttaa turvetta tai puuta varsin joustavasti eri suhteissa, ja ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta puuhakkeen polttamista harkitaan vaihtoehtona. Vaikutusarvioinnissa tarkastellaan polttoainepäätöksen terveys-, ilmasto- ja muita vaikutuksia. Tekniseltä kannalta asiaa on tarkasteltu tuoreessa raportissa.

Lisäksi suunnitellaan toista mahdollista tapausta edellä mainitun rinnalle koskien alueiden käytön suunnittelua. Kuopiossa tämä voisi käsittää esim. rautatieaseman ja linja-autoaseman tai Niiralan montun ja uimahallin alueen kaavoituksen. Mikkelissä soveltuva tapaus voisi olla Satamalahden alueen kaavasuunnittelu. Em. esimerkit ovat myös mahdollisia tapauksia tarkasteltaviksi hankkeen 2. ja 3. vaiheessa mikäli eivät toteudu vielä 1. vaiheessa.

THL:n johdolla ja Kuopion kanssa yhteistyössä tehdään terveysvaikutusten arviointi olemassaolevien työkalujen ja menetelmien avulla. Tässä työpaketissa siis sovelletaan olemassaolevia tiedon tuottamisen menetelmiä, kun taas TP1:n interventiot vuonna 2013 soveltavat uusia menetelmiä ja keskittyvät tiedon käyttöön päätöksenteossa. Terveysvaikutusarvioinnin päätelmät ehtivät vaikuttaa interventioiden toteutukseen.

Terveysvaikutusten arviointi toteutetaan avoimessa Opasnet-verkkotyötilassa olemassaolevilla työkaluilla. Itse arviointi on tärkeällä sijalla työpaketissa, mutta sitäkin tärkeämpää on saada aikaan tiivis yhteistyö päättäjien ja arvioijien kesken. Tietotarpeet tulevat päättäjiltä ja arvioinnin tietotaito THL:stä. Tarkoitus on, että kaikki osapuolet oppivat kokonaisuudesta niin paljon, että voivat osallistua ja ottaa kantaa arvioinnin rajauksen hyödyllisyyteen päätöstilanteen suhteen, arvioinnin sisältöön ja päätelmiin, arviointityössä ilmaantuviin ongelmiin ja päätelmien käyttökelpoisuuteen. Työajasta arvioidaan huomattavan osan kuluvan muuhun kuin itse arvioinnin tekemiseen. Tärkeitä töitä ovat arviointimenetelmien ja työkalujen kouluttaminen kaupungin päätösvalmistelusta vastaaville henkilöille, menetelmien toimivuuden arviointi todellisen tilanteen asettamissa aikataulu- ja resurssiraameissa, menetelmien käyttötuen tarpeen selvittäminen kaupungin organisaatiossa, TVA:n käyttöä estävien ja edistävien syiden kartoittaminen ja niihin liittyvä ongelmanratkaisu. Tavoitteena on, että koulutuksen jälkeen kaupunki voi halutessaan tehdä vastaavanlaisen arvioinnin itse konsultointituen avulla eli että kaupunki ei ole riippuvainen ulkopuolisesta arvioinnin tekijästä.

TP4 Lainsäädännön ja sen toimeenpanon arviointi

TP4:n tavoitteena on arvioida nykyisen lainsäädännön ja sen toimeenpanon kehitystarpeita tavoitteen saavuttamiseksi. Keskeisenä toimintana TP4 kartoittaa nykyisen lainsäädännön ja toimeenpanon toimivuutta terveydensuojelun näkökulmasta.

Valtionhallinnossa on meneillään lainsäädännön toimivuusarviointi. Esimerkiksi ympäristövaikutusten arvioinnin laki ja asetus on vastikään arviointu. Eräs päätelmistä oli, että terveys oli toivottua niukemmin käsiteltynä arvioinneissa. Lähiaikoina valmistuu tai aloitetaan vastaavanlaisia arviointeja myös maankäyttö- ja rakennuslaista sekä ympäristöluvituksesta. Tässä työssä olennaisia toimijoita ovat STM ja YM, ja tämä työ etenee tästä hankkeesta riippumatta ja omilla resursseillaan. Työ on kuitenkin kuvattu omana työpakettinaan, koska se tuo olennaista lisätietoa tämän hankkeen tarpeisiin ja jatkotyön suuntaamiseen erityisesti vuodesta 2013 eteenpäin.

TP5 Päätöksenteon uudistaminen

TP5:n tavoitteena on saattaa alkuun päätöksenteon muuttaminen aluksi pilotteina ja myöhemmin laajempina uudistushankkeina. Keskeisenä toimintana TP5 hyödyntää muiden työpakettien kokemuksia ja menetelmiä, ja jalkauttaa terveysvaikutusten arvioinnin yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Suomessa.

Päätöksenteon toimintakulttuurin muuttaminen Suomessa on valtava urakka. Sen onnistuminen edellyttää, että

• opitaan, miten tietoon perustuvaa päätöksentekoa pitäisi tehdä (TP1),
• ympäristöterveyden haasteet ja mahdollisuudet tunnistetaan ja priorisoidaan (TP2),
• nykyiset jo varsin kehittyneet TVAn menetelmät saadaan testatuksi ja tarjolle käyttökelpoisessa muodossa (TP3) ja
• lainsäädännöllisiä toiminnan kehittämisen esteitä ja yllykkeitä tunnistetaan (TP4), jotta niitä voidaan vastaavasti poistaa ja lisätä.

Kuitenkin TP5:n työsarka on kaikkein laajin. Päätöksenteon uudistaminen edellyttää valtakunnallista kampanjaa. Se antaa kunnille ja muille päätöksentekijöille tukea ja ohjausta, mutta erityisesti auttaa päätöksentekijöitä laatimaan itse itselleen toimintasuunnitelman oman päätöksentekokulttuurinsa parantamisesta ja tukee sen toteuttamisessa.

TP5:n yksityiskohtainen suunnitelma on vasta hahmottumassa, ja se tehdään vuoden 2012 aikana. Sen toteuttaminen kuitenkin edellyttää selvästi suurempaa henkilömäärää kuin muiden työpakettien, mahdollisesti n. 10 henkeä usean vuoden ajan alkaen asteittain vuoden 2013 lopussa ja 2014 aikana. Kohderyhmänä kun ovat lähes kolmesataa kuntaa ja kymmeniä valtion alueellisia organisaatioita kuten AVIt ja ELYt. Vertailukohtana voi pitää kiusaamisen vastaista KiVa koulu -kampanjaa, joka on vuoden 2006 muutamasta pilottikoulusta laajentunut valtakunnalliseksi, useimmat Suomen koulut kattavaksi joukkoliikkeeksi vuoteen 2011 mennessä.

Olennaista on TP1-4 avulla tunnistaa ne olennaiset tekijät, jotka saavat kunta- ja muut päättäjät haluamaan tilanteen parantamista ja sitoutumaan myös omien resurssien satsaamiseen päätöksenteon parantamiseksi. Aivan kuten KiVa-kampanja näyttää ilmiselvästi olleen satsauksensa arvoinen, myös se potentiaali, joka päätöksentekoa parantamalla voidaan saavuttaa, maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Ratkaisevaa ei siis ole kustannus vaan se, että hanke todella parantaa päätöksentekoa lupaustensa mukaisesti.

Organisaatio

Tekaisu-hankkeen vastuullisena johtajana toimii erikoistutkija Jouni Tuomisto THL:stä. Hankkeen osien vastuut jakautuvat seuraavasti:

• TP1 Päätöksenteon uudet mallit: toistaiseksi Mikko Pohjola; vastuu siirtyy kilpailutettavalle partnerille
• TP2 Toimenpiteiden priorisointi: Otto Hänninen, THL
• TP3 TVA-valmiudet: Jouni Tuomisto, THL
• TP4 Lainsäädännön ja sen toimeenpanon arviointi: YM
• TP5 Päätöksenteon uudistaminen: Jari Keinänen, STM

Hankkeen tueksi perustetaan kolme ryhmää, joiden toimenkuvat rakennetaan siten, että osallistujat pitäisivät tehtävää oman roolinsa kannalta hyödyllisenä sekä itselle että projektille. Ryhmissä voi olla yhteisiä jäseniä, mutta ryhmiä on useita siksi, ettei kaikkien osallistujien tarvitse osallistua kaikkeen. Kaikki kolme ryhmää osallistuvat TP5:n suunnitelman työstämiseen vuoden 2012 aikana.

• Seurantaryhmä on korkean profiilin ryhmä, jonka tehtävänä on seurata ja kommentoida hanketta ja sen etenemistä. Sen jäsenet ovat erimerkiksi ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja kunta- ja aluetason päättäjien edustajia. Tämän ryhmän jäsenet voivat olla myös jäsenenä jommassakummassa muista ryhmistä.
• TP1:n ohjausryhmän tarkoituksena on seurata ja kommentoida hankkeen etenemistä ja erityisesti toimia tiedonvälityskanavana hankkeen ja aiheeseen liittyvien päättäjien, muiden toimijoiden ja sidosryhmien välillä. Näitä ovat mm. Kuntaliitto, AVI- ja ELY-keskukset, Valvira, kunnat, HSY ja eduskunta eli yleisesti yhteiskunnallisia päätöksiä tekevät tahot. Ohjausryhmässä ovat jäseninä 6-8 sidosryhmien edustajaa, hankkeen työpakettien vetäjät sekä Innokylän, Soterkon ja THL/HYVE-yksikön edustajat.
• Terveydensuojeluohjelman (TP2+TP3) priorisointiryhmä koostuu erityisesti tutkijoista ja THL:n sisarlaitosten edustajista. Ryhmän tehtävänä on osallistua konkreettiseen asiantuntijatyöhön erityisesti TP2:n tautikuorma-arvioinnissa ja mahdollisten toimenpiteiden ja niiden kustannusten arvioinnissa. Ryhmän jäsenet tuovat työhön asiantuntemusta omilta erityisosaamisalueiltaan ja näin täydentävät työpaketin varsinaisten työntekijöiden osaamista.

Hankkeen työ tehdään Opasnet-verkkotyötilassa (http://fi.opasnet.org) alusta alkaen ja kokonaisuudessaan avoimesti. Tämä tekee helpoksi hankkeesta tiedottamisen sekä kiinnostuneiden tahojen osallistumisen työskentelyyn, koska Opasnet tarjoaa tehokkaat työkalut tietotyöskentelyyn, keskusteluun sekä myös matemaattiseen mallintamiseen.

Hankkeen työkieli on suomi, mutta joitakin harkittuja osia (yleensä tieteellisiä yksityiskohtia) työstetään myös tai yksinomaan englanniksi. Tämä on välttämätöntä, jotta kansainvälinen yhteistyö saadaan toimimaan saumattomasti näissä asioissa.

Kytkennät

TEKAISU-hankkeella on lukuisia kytkentöjä muuhun kansalliseen terveydenhuollon sekä tutkimuksen ja toisaalta kuntatason toimintaan. Näistä tärkeimmät esitetään seuraavaksi, erityisesti painottuen kytkentöjen merkitykseen TEKAISUn onnistumiselle.

• Ympäristöterveydenhuollon kokonaisarkkitehtuuri (kytkentä TP3 ja TP1). Kokonaisarkkitehtuuri on valtionhallinnossa 1.9.2011 tietohallintolain perusteella käyttöön otettava johtamisen työkalu, jossa tarkastellaan organisaation toimintaa, tietoa jota tarvitaan toiminnan tueksi, tietojärjestelmiä joita tarvitaan tiedon hallitsemiseksi, ja lopulta teknologioita, joita tarvitaan tietojärjestelmien käyttämiseksi. Ympäristöterveydenhuollon kokonaisarkkitehtuuri on yksi osa STM:n kokonaisarkkitehtuurien palettia, ja sillä on tiivis kytkentä TEKAISUun. TEKAISUn perustana oleva avoin arviointi kun on eräänlainen kokonaisarkkitehtuuri, jossa tavoitellut kytkennät on jo paitsi suunniteltu myös toteutettu käytännössä (joskin pienessä mittakaavassa muutaman tutkimusprojektin puitteissa). TEKAISU on siis kehityksessä edellä muuta kokonaisarkkitehtuurityötä ja siten tuottaa sille lisäarvoa. TEKAISUn kannalta kokonaisarkkitehtuuri puolestaan on hyödyllinen viitekehys, jonka avulla ympäristöterveyden vaikutusarviointiin liittyviä seikkoja voidaan kuvata yhdenmukaisesti muiden alojen kanssa.
• SOTERKO/Risky (kytkentöjä erityisesti TP2). SOTERKO on STM:n alaisten tutkimuslaitosten yhteistyöverkosto, jonka yksi alatyöryhmä on terveysriskeihin ja riskinarviointiin keskittyvä Risky. Työryhmä on kokoontunut säännöllisesti ja kehittänyt yhteistyötä laitosten välille. SOTERKO/Risky on erityisen hyödyllinen verkosto erityisesti TP2:lle, joka tautikuorman ja sen vähentämistoimien arviointityössä tarvitsee tiivistä yhteistyötä kaikkien STM:n alaisten laitosten kanssa.
• Urgenche-projekti (kytkentöjä erityisesti TP3 ja osin TP2). Urgenche on EU-rahoitteinen projekti, jossa tutkitaan ilmastonmuutoksen torjuntapolitiikkojen terveysvaikutuksia kaupunkitasolla. Tavoitteena on siis löytää ilmastomyönteisiä toimintavaihtoehtoja, jotka samalla edistäisivät terveyttä ja hyvinvointia tai ainakaan eivät huonontaisi niitä. Kuopion kaupunki on mukana sekä Urgenche-projektissa että TEKAISUssa. Projektissa tehtävä vaikutusarviointi tuottaa suoraan tietoa TEKAISUun TP3:een liittyvistä kysymyksistä eli siitä, millaista tukea vaikutusarviointien tekemiseen kuntatasolla tarvitaan. Urgenche tarjoaa konkreettisia päätöstilanteita (kuten Haapaniemen kaukolämpövoimalan polttoainekysymyksen turpeen ja puun välillä) ja niihin liittyviä arviointeja tutkittavaksi.
• Kuopion ilmastopoliittinen ohjelma (kytkentä TP3). Kuopiolla on erittäin kunnianhimoinen ilmasto-ohjelma (hiilidioksidipäästön vähennystavoite 40 % vuoteen 2020 mennessä), jonka toteuttaminen on erinomainen tapausesimerkki ja jota TEKAISUssa tarkastellaan.
• Haapaniemen kaukolämpövoimalan polttoaineratkaisu (kytkentä TP3). Päätös nykypolttoaine turpeen ja uuden vaihtoehdon puuhakkeen välillä on merkittävin yksittäinen ilmastopoliittinen kysymys Kuopiossa, ja tästä päätöksestä tehdään Kuopiossa vaikutusarviointi TEKAISUn tukemana.
• Satamalahden suunnittelu Mikkelissä (kytkentöjä erityisesti TP3, myöhemmin myös TP1). Mikkelissä on käynnistymässä Satamalahden alueen kaavoitus aivan kaupungin keskustan tuntumassa. Kaupunki aikoo soveltaa avoimia ja osallistavia menetelmiä ja kansalaiskuulemisia alueen suunnittelussa. Tämä tarjoaa toisen konkreettisen aihepiirin, jossa TEKAISU voi olla tarjoamassa vaikutusarvioinnin työkaluja ja samalla oppimassa tiedon käyttämisestä suunnittelussa.
• THL:n tietovarantoryhmä Tiehyt (kytkentä TP1). Tiehyt edistää avoimuutta ja tiedon jakamista THL:ssä ja sen toimialalla. Tässä suhteessa sen toiminta on samansuuntaista kuin TEKAISUssa, jossa avoin tiedon hyödyntäminen on tärkeässä roolissa. Tiehyen toiminta tasoittaa tietä TEKAISUn toteuttamiselle, kun toimintakäytännöt muuttuvat avoimemmiksi. Vastaavasti TEKAISU tuottaa käytännöllistä tietoa tiedon käyttämisen ongelmista, joista Tiehyt voi ottaa opiksi. Tiedonkulku on sujuvaa, koska TEKAISUn koordinaattori on Tiehyen jäsen.

Budjetti

Hanketta rahoitettaisiin terveydensuojeluohjelmaan varatuilla rahoilla (2012-2014). Lisäksi toista ja kolmatta vaihetta rahoitettaisiin Kaste2-ohjelmasta (2013-2014). Ohjaus- ja seurantaryhmien kulut hallinnoitaisiin TP3:n osana. TP4 suoritetaan virkatyönä STM- ja YM-ministeriöissä, eikä sen työmäärä tai rahoitus näy tässä. TP5 suunnitelma on vain suuntaa-antava, koska se suunnitellaan yksityiskohtaisesti vasta 2012 aikana. Näyttää kuitenkin selvältä, että loppua kohden sen työmäärä tulee olemaan selvästi suurempi kuin muissa työpaketeissa yhteensä.

Kustannusjakauma vuonna 2012 ja eri rahoittajien rahoitusosuudet.

Kustannuslaji	Summa	Rahoittaja
ALV	-8250
Ostopalvelu	-37500
Ostopalvelu ei-ALV	-22000
Palkka	-66550
Sivukulu	-35367
Yleiskustannus	-18921.21
	13804.56	EU
	4050	Kuopio
	108250	STM
	62483.65	THL
YHTEENSÄ	188588.21

Kustannusten jakauma eri työpaketeilla vuonna 2012.

Työpaketti	Kustannuslaji	summa
TP1	ALV	-8250
TP1	Ostopalvelu	-37500
TP1	Ostopalvelu ei-ALV	-12000
TP1	Palkka	-7200
TP1	Sivukulu	-3318
TP1	Yleiskustannus	-970.2
TP2	Ostopalvelu ei-ALV	-6000
TP2	Palkka	-39500
TP2	Sivukulu	-21330
TP2	Yleiskustannus	-9124.5
TP3	Ostopalvelu ei-ALV	-4000
TP3	Palkka	-19850
TP3	Sivukulu	-10719
TP3	Yleiskustannus	-8826.51

Henkilötyökuukaudet eri työpaketeissa koko hankkeen ajalta.

Työpaketti	2012	2013	2014
TP1	10	17.5	15.5
TP2	16	13	9
TP3	6.5	6	6
TP5	0	12	48

Kokonaisbudjetti 2012 - 2014

Keskustelu:Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi(€, pm)

Obs	Obs	Rahoittaja	Laitos	Työpaketti	Kustannuslaji	2012	2013	2014	kuvaus
1	1	STM	Tuntematon	TP1	Ostopalvelu	37500	90000	90000	Kilpailutettava työ: projektikoordinaattori htkk à 7500 (sis sivukulut ja YK mutta ei ALV)
2	2	STM	Tuntematon	TP1	Palkka 0	5	12	12	Kilpailutettava työ: arvio htkk määrä ostopalvelussa
3	3	STM	Tuntematon	TP1	ALV	1	1	1	TULOVASTA: Kilpailutettava työ: projektikoordinaattori htkk à 7500 (sis sivukulut ja YK mutta ei ALV)
4	4	THL	Nordem	TP1	Palkkio	8000	0	0	Mikko Pohjola: Environmental health assessment for use
5	34	THL	Nordem	TP1	Palkka 0	2	0	0	Mikko Pohjola: Environmental health assessment for use
6	5	STM	THL	TP1	Palkka VT4	1	1	1	Erikoistutkija Jouni Tuomisto
7	6	STM	THL	TP1	Tulot	0	0	0	Tuke-rahoitus
8	7	STM	THL	TP1	Tulot	0	100000	80000	Kaste2-rahoitus
9	8	STM	THL	TP1	Tulot	35000	0	0	STM:n ympäristöterveyden hankerahoitus (terveydensuojeluohjelma)
10	9	THL	THL	TP1	Palkka VT4	0	1	1	TULOVASTA: THL:n budjettirahaa omien työntekijöiden palkkoihin (J.T.)
11	10	THL	THL	TP1	Tulot	1	1	1	TULOLOPUT: THL:n rahoitus puuttuvasta osuudesta
12	11	STM	THL	TP2	Palkka VT6	5	3	3	Tutkija A.A. (ympäristöterveys)
13	12	STM	THL	TP2	Palkka VT5	2	6	2	Tutkija N.N./O.H. (arviointi ja päätöksenteko)
14	13	STM	THL	TP2	Palkka VT9	7	0	0	Graduntekijä 2 kpl I.?. ja ?.K.
15	14	STM	THL	TP2	Palkkio	6000	12000	12000	Muut kulut (mm. ostopalveluna tiedonkeräystä piloteissa)
16	15	STM	THL	TP2	Palkka 0	2	4	4	Ostopalvelu: arvio htkk
17	16	STM	THL	TP2	Tulot	50000	28000	28000	STM:n ympäristöterveyden hankerahoitus (terveydensuojeluohjelma)
18	17	THL	THL	TP2	Tulot	1	1	1	TULOLOPUT: THL:n budjettirahaa
19	18	STM	THL	TP3	Tulot	15000	37000	37000	STM:n ympäristöterveyden hankerahoitus (terveydensuojeluohjelma)
20	19	STM	THL	TP3	Palkka VT4	3	2	2	Erikoistutkija Jouni Tuomisto
21	20	STM	THL	TP3	Palkka VT5	0.5	0.5	0.5	Asiantuntija T.K.
22	21	EU	THL	TP3	Palkka VT7	2	3	3	Ympäristöinsinööri M.S., Kuopion edustaja pilotissa
23	22	EU	THL	TP3	Palkka VT7	1	1	1	TULOVASTA: Ympäristöinsinööri M.S., rahoitus Urgenche-projektista joka palvelee myös tätä työtä
24	23	THL	THL	TP3	Palkka VT4	0	1	1	TULOVASTA: THL:n budjettirahaa omien työntekijöiden palkkoihin (J.T.)
25	24	THL	THL	TP3	Tulot	1	1	1	TULOLOPUT: THL:n budjettirahaa
26	25	STM	THL	TP5	Palkka VT6	0	12	48	Toimintatapojen jalkauttamisprojektin koordinaattori N.N.
27	26	STM	THL	TP5	Tulot	0	35000	35000	STM:n ympäristöterveyden hankerahoitus
28	27	STM	THL	TP5	Tulot	0	1	1	TULOLOPUT: STM:n erillismääräraha toimintatapojen jalkauttamiseen
29	28	STM	THL	TP1	Palkkio	4000	2000	2000	Tiedonkeruuta
30	29	STM	THL	TP1	Palkka 0	1	0.5	0.5	Arvio ostopalvelun htkk
31	30	STM	THL	TP3	Palkkio	4000	2000	2000	Tiedonkeruuta
32	31	STM	THL	TP3	Palkka 0	1	0.5	0.5	Arvio ostopalvelun htkk
33	32	Kuopio	Kuopio	TP1	Palkka VT6	1	4	2	Kuopion kaupungin osallistuminen kartoitukseen
34	33	Kuopio	Kuopio	TP1	Palkka VT6	1	1	1	TULOVASTA: Kuopion rahoitus virkatyönä tehtävään osallistumiseen

R-koodit budjetin ajamiseen

Tämä koodi tuottaa vain tapahtumalistauksen ilman yhteenvetoja.

Voit rajata tarkastelusi yhteen työpakettiin tai vuoteen. Tarkasteltava työpaketti: Kaikki työpaketit TP1 TP2 TP3 TP5 Tarkasteltava vuosi: Kaikki vuodet 2012 2013 2014 + Näytä koodi- Piilota koodi out <- budjettilaskenta("Op_fi2682", rahoittaja = "STM", projekti = "Tekaisu", työpaketti = "TP1", työpaketti.add = "TP1", rahoittaja.add = "THL") if(työpakettirajaus != "Kaikki") {out <- out[out$Työpaketti == työpakettirajaus, ]} if(vuosirajaus != "Kaikki") {out <- out[out$Vuosi == vuosirajaus, ]} print(xtable(out), type = 'html')

Tämä tuottaa halutut yhteenvedot mutta ei tapahtumalistausta.

Voit valita näytettävät yksityiskohdat ja myös rajata tarkastelusi yhteen työpakettiin tai vuoteen. Mitkä jaottelut haluat näyttää yhteenvedossa?: Projekti Työpaketti Vuosi Laitos Rahoittaja Kustannuslaji Tarkasteltavat työpaketit: TP1 TP2 TP3 TP5 Tarkasteltava vuosi: Kaikki vuodet 2012 2013 2014 Voit testata budjettia tällä tilapäisellä lisätapahtumalla. Työpaketti: TP1 TP2 TP3 TP5 Rahoittaja: THL STM Kustannuslaji: Palkka VT3 Palkka VT4 Palkka VT5 Palkka VT6 Palkka VT7 Palkka VT8 Palkka VT9 Palkka VT10 Ostopalvelu Matka Tarvike Budjettiin lisättävä summa: kuvaus.add: + Näytä koodi- Piilota koodi out <- budjettilaskenta("Op_fi2682", rahoittaja = "STM", projekti = "Tekaisu", työpaketti = "TP1", työpaketti.add = työpaketti.add, rahoittaja.add = rahoittaja.add, kustannuslaji.add = kustannuslaji.add, määrä.add = määrä.add, kuvaus.add = kuvaus.add) out <- out[out$Työpaketti %in% työpakettirajaus, ] if(vuosirajaus != "Kaikki") {out <- out[out$Vuosi == vuosirajaus, ]} print(xtable(budjettiyhteenveto(out, jaottelu)), type='html', html.table.attributes="class='sortable'") print(xtable(budjettiyhteenveto(out[out$tulomeno == "Tulot", ], jaottelu)), type='html', html.table.attributes="class='sortable'") print(xtable(budjettiyhteenveto(out[out$tulomeno == "Menot", ], jaottelu)), type='html', html.table.attributes="class='sortable'") tulot <- budjettiyhteenveto(out, c(3,5)) tulot <- data.frame(Kustannuslaji = "", tulot[tulot$tulomeno == "Tulot", ]) menot <- budjettiyhteenveto(out, c(3, 6)) menot <- menot[menot$tulomeno == "Menot", ] menot$Rahoittaja <- "" out <- rbind(menot, tulot) if(vuosirajaus == "Kaikki") { out$id <- rep(1:(nrow(out)/3), each = 3) out <- reshape(out, timevar = "Vuosi", varying = list(c("2012", "2013", "2014")), v.names = "Summa", idvar = "id", direction = "wide") out <- out[, colnames(out) != "id"] } print(xtable(out), type='html', html.table.attributes="class='sortable'")

Näytä tulokset

⇤#: En edelleenkään ymmärtänyt näitä budjetteja, mutta ei välitetä siitä. En myös ymmärtänyt sitä, mitä voisi olla alvittomat ostopalvelut. Palveluista menee alvi ja palkkiolaskuihin tulee sitten palkan sivukustannukset. Mielestäni yleiskustannusten laskemisessa oli myös jotain häikkämää.

Ehdotus: Palkat ja palkkiot: 35 713 € sivukulut edellisistä: 19 285 € Ostopalvelut: 30 000 € (+alv 6 900 €) Yleiskustannukset: 15 002 € --Lhiq 30. maaliskuuta 2012 kello 12.34 (EEST)

TP1:n hankintailmoitus

Tämä hankintailmoitus on viimeistelyä vailla oleva luonnos.

Otsikko	Kuvaus
Hankintalaji	Palvelut
Hankinnan nimi	TEKAISU-hankkeen työpaketti 1:n toteutus
Hankinnan kuvaus (ei pakollinen)	Selvitys- ja tutkimustyö kunnallisen päätöksenteon kyvyistä ja keinoista hyödyntää terveysvaikutusarvioinnein saatavaa tietoa. Yleisen teorian kehittäminen, päätöksenteon käytäntöjen selvitys yhteistyössä kunnallisten päätöksentekijöiden kanssa sekä uusien käytäntöjen yhteiskehittämisen koordinointi.
Hankinnan ennakoitu arvo	Hintahaarukka: 30000€ - 50000€ (jatko-option kanssa vuosille 2012-2014 30000 - 125000€ sisältäen ensimmäisen kauden) (EU-ilmoituksen kynnysarvo 130000€)
Julkaistaanko ennakoitu hintahaarukka?	Kyllä, hankinta ylittää hankintalain 15 § kynnysarvon
Päänimikkeistö	73000000-2 Tutkimus- ja kehityspalvelut ja niihin liittyvät konsulttipalvelut Direktiivi 2004/18/EY: paitsi muut tutkimus- ja kehittämispalveluja koskevat sopimukset kuin ne, joista saatava hyöty koituu yksinomaan hankintaviranomaiselle käytettäväksi tämän liiketoiminnassa, jos hankintaviranomainen korvaa suoritetun palvelun kokonaan Direktiivi 2004/17/EY: paitsi muut tutkimus- ja kehittämispalveluja koskevat sopimukset kuin ne, joista saatava hyöty koituu yksinomaan hankintayksikölle käytettäväksi tämän toiminnassa, jos hankintayksikkö korvaa suoritetun palvelun kokonaan
Hankinnan pääasiallinen toteutuspaikka	Itä-Suomi / Pohjois-Savo
Arvio hankinnan toteutusaikataulusta (ei pakollinen tieto)	alkaa 1.5.2012, päättyy: 28.2.2013, jatko-optio rahoituksen jatkuessa 1.3.2013 - 31.12.2014
Hankintamenettely	avoin (menettelytapa vaikuttaa ilmoitusaikaan EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa, mutta ei (ehkä) kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa)
Osatarjoukset hyväksytään	ei
Vaihtoehtoiset tarjoukset hyväksytään	ei
Hankinta varataan työkeskuksille tai toteutettavaksi työohjelmien yhteydessä	ei
ehdokkaiden tai tarjoajien soveltuvuutta koskevat vaatimukset (ei pakollinen, ellei rajoitettu, neuvottelu-, tai kilpailullinen menettely)	Vähimmäisvaatimuksena tarjoajille seuraavien aihealueiden erinomainen tai hyvä osaaminen: 1.Ympäristöterveysvaikutusarvioinnin ja avoimen arvioinnin menetelmäkehitys. 2.Tiedon tuotannon ja hyödyntämisen teoriat, menetelmät ja välineet. 3.Yhteiskunnallisen päätöksenteon ja sen informaatiotuen evaluointi.
Todistukset ja selvitykset, joiden perusteella soveltuvuuden täyttyminen arvioidaan	Tutkintotodistukset ja opintosuoritusotteet Tieteelliset ja muut julkaisut (CV / julkaisuluettelo) Työhistoria, aiemmat työtehtävät ja niissä suoriutuminen (CV + tarvittaessa työtodistukset) Mahdolliset muut osoitukset kelpoisuudesta Vähimmäisosaamiseen vaaditaan useita julkaisuja sekä vähintään kolmen vuoden työkokemusta aihealueelta.
Soveltuvia ehdokkaita valitaan rajoitettu määrä	ei?
Tarjouksen valintaperuste	Kriteeri Painokerroin 1.Työpaketin 1 hinta (hakemukset pisteytetään hinnan käänteisluvun suhteessa), painoarvo 40%. Halvimman hinnan tarjonnut saa vertailuun 40 vertailupistettä. Muiden tarjousten vertailupisteet lasketaan seuraavasti: halvimman tarjouksen hinta jaetaan kunkin tarjouksen hinnalla ja kerrotaan neljälläkymmenellä. 2.Mahdollisuus päivittäiseen kanssakäymiseen projektipartnerien kanssa Kuopiossa (kyllä, etänä kyllä, ei) painoarvo 10% 3.Kokonaissuunnitelman (ks. http://fi.opasnet.org/fi/Tekaisu) perusteella tehty lyhyt toteutussuunnitelma Työpaketista 1. Suunnitelmaan tulee laittaa 2 osaa: toteutus vuodelle 2012 ja mahdollinen jatkoprojekti vuosille 2013-2014, jos rahoitus saadaan järjestymään, painoarvo 50% Toteutussuunnitelmaa arvioidaan seuraavien tietojen perusteella. Arvioijana toimii työn tilaaja (THL/YMAL/Jouni Tuomisto): Hakija osoittaa valmiudet työskennellä projektissa avoimen arvioinnin (http://en.opasnet.org/w/Open_assessment) ja REA:n (https://pilotointi.innokyla.fi/index.php) menetelmiä ja työkaluja soveltaen. Toteutussuunnitelmassa on kuvattu avoimen tiedon kytkentä yhteiskunnallisen päätöksenteon parantamiseen ja se, miten tämä näkyy hankkeessa. Toteutussuunnitelmaan liittyy realistinen budjetti kausille 2012 ja 2013-2014.
Tarjoukset tai osallistumishakemukset toimitettava hankintayksikölle viimeistään	pvm 30.4.2012 klo 15.00 THL:n kirjaamoon kirjaamo@thl.fi. Tarkentaviin kysymyksiin vastataan 20.4.2012 klo 15.00 asti osoitteessa jouni.tuomisto[at]thl.fi; kaikki vastaukset toimitetaan kaikille kysymyksiä esittäneille 23.4.2012 klo 15.00 mennessä.

Hankintasopimus Työpaketti 1:stä

Tämä hankintasopimus on viimeistelyä vailla oleva luonnos.

PALVELUSOPIMUS

1. SOPIJAPUOLET

• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (”Tilaaja”)
• Y-tunnus: 2229500-6
• Osoite: PL 30, 00271 Helsinki
• Yhteyshenkilö: Jouni Tuomisto
• Sähköposti: jouni.tuomisto[at]thl.fi
• Puhelin: 0400-576247

ja

• [Yritys x] (”Palveluntuottaja”)
• Y-tunnus: [...]
• Osoite: [...]
• Toimiala: [...]
• Yhteyshenkilö: [...]
• Sähköposti: [...]
• Puhelin: [...]

yhdessä jäljempänä Sopijapuolet ja kumpikin erikseen Sopijapuoli, ovat sopineet tällä palvelusopimuksella (”Sopimus”) seuraavaa:

2. SOPIMUKSEN TAUSTA

Sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt hankesopimuksen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa ympäristöterveysalan päätöksenteon tukemisesta erityisesti kunta-alalla. Hankesopimus ja hankkeen suunnitelma on esitelty sivulla http://fi.opasnet.org/fi/Tekaisu.

3. SOPIMUKSEN KOHDE

Sopimuksen kohteena on Tekaisu-hankkeen Työpaketti 1, jonka tarkoituksena on kehittää tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja sen teoriaa (”Palvelu”). Palvelu on kuvattu tarkemmin liitteenä 1 olevassa Tekaisu-hankkeen suunnitelmassa.

4. PALVELUN TOTEUTUSAIKATAULU

4.1. Palvelu toteutetaan 1.5.2012 - 28.2.2013 välisenä aikana. Palvelussa on optio jatkokaudesta 1.3.2013 - 28.2.2015, jos rahoitus muut seikat sen mahdollistavat. Päätös jatkokaudesta tehdään 28.2.2013 mennessä. Tarkempi aikataulu on liitteessä 1.

5. PALVELUN HINTA JA MAKSUEHDOT

5.1. Palvelun hinta on [xxx] euroa. Hintaan lisätään arvonlisävero [sovellettava arvonlisäverokanta] %.

5.2. Palvelumaksu laskutetaan kuukausittain seuraavan kuukauden 15 päivänä. TAI VAIHTOEHTOISESTI: Palvelumaksu laskutetaan kolmessa erässä: 1. sopimuksen teon jälkeen, 2. sovitun tarkistuspisteen jälkeen, 3. kun kaikki sopimukseen kuuluvat velvoitteet on hoidettu. (PYKÄLÄ SOVITAAN PALVELUNTARJOAJAN KANSSA.)

6. PALVELUN LAATU JA SEURANTA, SOPIJAPUOLTEN VASTUUT

6.1. Palvelun on koko sopimuskauden ajan vastattava sitä, mitä on sovittu. Palveluntuottajan on seurattava Palvelun laatua asiakaspalautejärjestelmän avulla. Palveluntuottaja raportoi Palvelun tuottamiseen liittyvistä seikoista Tilaajan yhteyshenkilölle neljännesvuosittain.

7. IMMATERIAALIOIKEUDET

7.1. Immateriaalioikeudet Palvelun lopputuloksiin ja dokumentaatioon siirtyvät Tilaajalle. Tämän estämättä omistusoikeus ja immateriaalioikeudet aineistoon, joka on kehitetty Palvelun ulkopuolella (”Tausta-aineisto”) kuuluvat sille Sopijapuolelle, joka on niiden laillinen haltija.

7.2. Sopijapuolet sopivat mahdollisen Tausta-aineiston käyttöoikeudesta, sen laajuudesta ja siitä maksettavasta korvauksesta erikseen.

8. YHTEISTOIMINTAORGANISAATIO

8.1. Palvelun toteuttamista Sopimuksen rajaamissa puitteissa ohjaa ja valvoo johtoryhmä, johon kuuluvat: [henkilö, henkilö]. Palvelusta vastaavana henkilönä Tilaajan puolesta toimii Jouni Tuomisto ja Palveluntuottajan puolesta [henkilö].

9. ALIHANKINTA

9.1. Palveluntuottaja ei voi teettää sopimukseen kuuluvia tehtäviään alihankkijalla.

10. SALASSAPITO

10.1. Luottamuksellisella tiedolla tarkoitetaan toisen Sopijapuolen luovuttamaa tietoa, jonka luovuttanut Sopijapuoli on nimenomaisesti merkinnyt luottamukselliseksi tai salaiseksi. Mikäli Sopijapuoli on luovuttanut Luottamuksellista tietoa suullisessa muodossa, on sen ilmoitettava kirjallisesti toiselle Sopijapuolelle tiedon olevan luottamuksellista tai salaista 30 päivän kuluessa tiedon suullisesta luovuttamisesta.

10.2. Sopijapuoli sitoutuu pitämään luottamuksellisena/salaisena kaiken tiedon, jonka se on saanut toiselta Sopijapuolelta Palvelun yhteydessä. Sopijapuoli sitoutuu olemaan käyttämättä Luottamuksellista tietoa mihinkään muuhun tarkoitukseen kuin Palvelun tekemiseen. Sopijapuoli ei saa kopioida, muutoin toisintaa tai luovuttaa kolmannelle osapuolelle Luottamuksellista tietoa kokonaisuudessaan tai sen osaa ilman tietoa luovuttavan Sopijapuolen kirjallista lupaa.

10.3. Sopijapuolet rajoittavat vastaanottamansa Luottamuksellisen tiedon saatavuuden omassa organisaatiossaan ainoastaan niihin työntekijöihin, joille tiedot ovat välttämättömiä tämän sopimuksen tarkoituksen täyttämiseksi. Sopijapuolet sitoutuvat huolehtimaan siitä, että heidän työntekijänsä noudattavat tämän sopimuksen salassapitoa koskevia ehtoja.

10.4. Luottamuksellisuusvelvollisuus ei kuitenkaan koske sellaista Luottamuksellista tietoa:

• (i) joka on ollut julkinen tai yleisesti saatavilla Luottamuksellisen tiedon luovuttamishetkellä;
• (ii) joka on tullut julkiseksi tai yleisesti saatavilla olevaksi Luottamuksellisen tiedon luovuttamisen jälkeen muutoin kuin tiedon vastaanottaneen Sopijapuolen vastuulla olevasta syystä;
• (iii) joka on ollut vastaanottaneen Sopijapuolen hallussa Luottamuksellisen tiedon luovuttamisen hetkellä;
• (iv) jonka tiedon vastaanottanut Sopijapuoli on saanut haltuunsa kolmannelta osapuolelta ilman Luottamuksellisuusvelvollisuutta; tai
• (v) jonka vastaanottanut Sopijapuoli on kehittänyt itsenäisesti.

10.5. Luottamuksellisuusvelvoite on voimassa viisi vuotta tämän Sopimuksen päättymisestä, jollei laissa ole salassapidolle määrätty muuta aikaa.

10.6. Palveluntuottajalla ei ole oikeutta käyttää Sopimusta referenssitietona Sopimuksen voimassaoloaikana.

11. IRTISANOMINEN JA PURKAMINEN

11.1. Sopimuksen irtisanomisaika on Tilaajan puolelta 3 kuukautta ja Palveluntuottajan puolelta 3 kuukautta. Sopimuksen irtisanominen on tehtävä kirjallisesti sopijapuolen yhteyshenkilölle.

11.2. Sopijapuolilla on oikeus purkaa Sopimus, mikäli toinen Sopijapuoli rikkoo tai laiminlyö oleellisesti Sopimuksen mukaisia velvollisuuksiaan eikä korjaa rikkomustaan tai laiminlyöntiään 30 päivän sisällä saatuaan tästä toiselta Sopijapuolelta ilmoituksen.

11.3. Sopimusvelvollisuuksia rikkonut Sopijapuoli sitoutuu luovuttamaan kaiken Palvelun toteuttamisen yhteydessä saamansa materiaalin ja tiedon ne luovuttaneelle Sopijapuolelle. Sopimusta rikkoneella Sopijapuolella ei ole käyttöoikeutta toisen luovuttamiin Palvelun tuloksiin.

11.4. Tilaajalla on oikeus purkaa Sopimus sellaisen Sopijapuolten osalta, joka on ilmeisesti maksukyvytön, haetaan selvitystilaan, velkajärjestely- tai yrityssaneerausmenettelyyn tai konkurssiin.

12. SOPIMUKSEN MUUTTAMINEN

12.1. Tämän Sopimuksen ehtoja voidaan muuttaa sopimalla muutoksista etukäteen kirjallisesti Sopijapuolten kesken. Muutokset on liitettävä tähän Sopimukseen ja ne tulevat osaksi tätä Sopimusta.

13. YLEISET SOPIMUSEHDOT

13.1. Palveluun ja tähän Sopimukseen sovelletaan liitteenä [xxx] olevia JYSE 2009 PALVELUT-sopimusehtoja niiltä osin kuin tässä Sopimuksessa ei nimenomaisesti muuta sovita.

14. SOPIJAPUOLTEN VÄLISET ILMOITUKSET

14.1. Sopijapuolten väliset ilmoitukset on tehtävä kirjallisesti nimetyille yhteyshenkilöille. Sen lisäksi Tilaajalle tehtävät ilmoitukset on lähetettävä myös Tilaajan kirjaamoon (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kirjaamo, PL 30, 00271 Helsinki).

15. SOPIMUSASIAKIRJAT JA NIIDEN PÄTEVYYSJÄRJESTYS

15.1. Tämä sopimus koostuu seuraavista asiakirjoista, joita sovelletaan alla olevassa järjestyksessä:

• 1. Tämä sopimusasiakirja
• 2. Liite 1 Tarjouspyyntö
• 3. Liite 2 Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot palveluhankinnoissa (JYSE 2009 PALVELUT)
• 4. Liite 3 Hankesuunnitelma

16.SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

16.1. Tämä Sopimus tulee voimaan takautuvasti 1.5.2012 lukien.

16.2. Sopimus on voimassa kunnes sopijapuolet ovat täyttäneet kaikki Sopimuksesta johtuvat velvoitteensa.

16.3.Ehdot, jotka koskevat salassapitoa, Palvelun tulosten ja Tausta-aineiston immateriaalioikeuksia, vastuita, sovellettavaa lakia ja riidanratkaisua, pysyvät Sopimuksen purkautumisesta tai päättymisestä huolimatta voimassa.

17. ALLEKIRJOITUKSET

[Paikka] [Päivämäärä] Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

[nimi] [asema]

[nimi] [asema]

[Paikka] [Päivämäärä] [Palveluntuottaja]

[nimi] [asema]

[nimi] [asema]

18. LIITTEET

• Liite 1 Tarjouspyyntö
• Liite 2 Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot palveluhankinnoissa (JYSE 2009 PALVELUT)
• Liite 3 Palvelukuvaus

Hankesopimus

HANKE YMPÄRISTÖSTÄ AIHEUTUVIEN TERVEYSHAITTOJEN ARVIOINNISTA (TEKAISU)

1. Sopijapuolet

Rahoittaja: Sosiaali- ja terveysministeriö

Toimeksisaaja: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

2. Sopimuksen aihe

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteuttaa hankkeen, jonka tavoitteena on lisätä tieteellisen tiedon hyödyntämistä yhteiskunnallisessa (erityisesti kunnallisessa) päätöksenteossa. Hanke pohjautuu Jyrki Kataisen hallitusohjelman tavoitteeseen "Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi otetaan osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa". Hankkeen osana tuotetaan kuvaus tietoon perustuvan päätöksenteon toimintamallista ja valmistaudutaan pilotoimaan sitä (työpaketti TP1), arvioidaan tautikuormaa ja priorisoidaan ympäristöterveyttä tukevia toimenpiteitä (TP2) ja jalkautetaan terveysvaikutusten arvioinnin tietoa ja työkaluja käytäntöön kuntayhteistyön avulla (TP3).

Hankesuunnitelma on tämän sopimuksen liitteenä.

3. Sopimuksen aikataulu ja raportointi

Hanke toteutetaan 1.1.2012 – 28.2.2013 välisenä aikana. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos toimittaa hankkeen loppuraportin ministeriölle viimeistään 31.3.2013.

4. Hankkeen valvoja ja vastuuhenkilöt

Rahoittajan osalta hankkeen valvojana on johtaja Jari Keinänen sosiaali- ja terveysministeriöstä, puh. (09) 160 74123, osoite PL 33, 00023 Valtioneuvosto, e-mail: jari.keinanen[at]stm.fi

Valvoja seuraa rahoittajan edustajana hankkeen etenemistä suunnitelman mukaisella tavalla. Valvoja tekee ministeriölle esityksen hankkeen yhteenvedon tai muun lopputuotoksen hyväksymisestä sekä huolehtii tiedonkulusta ja muusta yhteydenpidosta ministeriöiden ja toimeksisaajan välillä.

Valvoja ilmoittaa toimeksisaajalle välittömästi seikoista, jotka rikkovat sopimusta ministeriön näkökulmasta ja voivat estää sopimussumman suorittamisen.

Hankkeen vastuuhenkilö Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa on erikoistutkija Jouni Tuomisto, PL 95, 70701 Kuopio, puh. 0400-576247, sähköposti: jouni.tuomisto[at]thl.fi.

5. Rahoitus ja laskutusaikataulu

Sosiaali- ja terveysministeriö maksaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle yhteensä 100 000 (+ alv kunkin kululajin arvonlisäverokannan mukaisesti hyväksytyistä verollisista kustannuksista) euroa. Maksut suoritetaan laskujen perusteella toteutuneiden kustannusten mukaan seuraavasti:

1. erä enintään 40 000 € + alv kunkin kululajin arvonlisäverokannan mukaisesti hyväksytyistä verollisista kustannuksista, 31.8.2012

2. erä enintään 40 000 euroa + alv kunkin kululajin arvonlisäverokannan mukaisesti hyväksytyistä verollisista kustannuksista 15.1.2013

3. erä loppusumma + alv kunkin kululajin arvonlisäverokannan mukaisesti hyväksytyistä verollisista kustannuksista, kun loppuraportti on rahoittajan puolesta hyväksytty, kuitenkin viimeistään 31.3.2013.

Maksut suoritetaan terveysvalvontamomentilta (momentti 337021).

Hankkeeseen liittyvä kirjanpito on eriytettävä selkeällä tavalla toimeksisaajan muusta kirjanpidosta. Loppuraportin toimittamisen yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriölle on toimitettava myös selvitys määrärahan käytöstä.

6. Tekijänoikeudet

Tehtävän yhteydessä laadittavat asiakirjat ja muu materiaali ovat Sosiaali- ja terveysministeriön ja THL:n omaisuutta. Tuotettava materiaali ei ole luonteeltaan salaista, ja omistajat antavat materiaaliin avoimen käyttöoikeuden, kunhan tiedon tuottajaan asianmukaisesti viitataan ja mahdollisille johdannaistuotteille annetaan samanlainen käyttöoikeus (Creative Commonsin lisenssi Nimeä - Tarttuva 3.0 muuttamaton).

7. Salassapito

Sopimuksen osapuolet sitoutuvat pitämään salassa tämän toimeksiannon yhteydessä tietoonsa saamat liike- ja ammattisalaisuudet sekä muut salassa pidettävät asiat. Sitoumus on voimassa myös tämän sopimuksen päättymisen jälkeen.

8. Sopimuksen purkaminen, siirtäminen ja muuttaminen

Jos toimeksisaaja keskeyttää hankkeen tai jättää olennaisesti täyttämättä sovittuja velvoitteita, on rahoittajalla oikeus purkaa sopimus. Toimeksisaajalla on tällöin oikeus saada maksu hyväksytyn työn osalta. Toimeksisaaja sitoutuu palauttamaan rahoittajalle määrärahan siltä osin kuin toimeksisaaja on jättänyt täyttämättä sovitut velvoitteet.

Tätä sopimusta ei voida ilman ministeriön suostumusta siirtää kolmannelle osapuolelle.

Tätä sopimusta voidaan muuttaa tai täydentää vain, jos sopijapuolet ovat siitä kirjallisesti sopineet.

9. Sopimuksen kattavuus ja sopimusasiakirjat

Tämä sopimus liitteineen on sopijapuolten välinen koko sopimus, joka päättää kaikki sopijapuolten väliset mahdolliset aikaisemmat tämän sopimuksen kohdetta koskevat suulliset tai kirjalliset välipuheet, sopimukset, järjestelyt tai sitoumukset.

Tämän sopimuksen liitteitä pidetään sopimuksen erottamattomana osana. Jos tämän sopimuksen ja sen liitteiden sisältö ovat ristiriidassa keskenään, noudatetaan sopijapuolten välillä tämän sopimuksen määräyksiä; liitteitä sovelletaan numerojärjestyksessä pienimmästä suurempaan lukien.

10. Erimielisyydet ja riitaisuudet

Tästä sopimuksesta mahdollisesti aiheutuvat erimielisyydet ja riitaisuudet ratkaistaan ensisijaisesti neuvotteluteitse. Erimielisyydet, joita ei saada sopijapuolten kesken ratkaistua, jätetään Helsingin käräjäoikeuden ratkaistavaksi.

11. Allekirjoitukset

Tätä sopimusta on tehty kaksi samasanaista kappaletta, yksi kummallekin sopijapuolelle.

Helsingissä 28 päivänä maaliskuuta 2012.

Sosiaali- ja terveysministeriön puolesta

Osastopäällikkö Aino-Inkeri Hansson

Johtaja Jari Keinänen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen puolesta

Ylijohtaja Juhani Eskola

Osastojohtaja Juha Pekkanen

LIITTEET

Hankesuunnitelma (26.3.2012)

Laskutusohje

Katso myös

• Terveyden edistämisen taloudellinen arviointi kunnissa
• Tapaturmahanke
• Environment and public health in modern society
• A.C. Petersen
• [2]
• [3]
• [4]

Taustatietoa

• Vaativuusluokkien keskipalkat
• Budjettikertoimet
• Aikakone
• Projektinhallinta

Muuta

• Aiempaa keskustelua (poistettu 27.10.2011)
• Projektisuunnitelman sisältö, esimerkki (poistettu 4.11.2011)
• Vaikuttavuustutkimuksen tutkimussuunnitelma (poistettu 4.11.2011)

MMM:n kommentti

2807/413/2011 (11.1.2012)

Johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö

Viite Sähköpostiviesti 30.11.2011

Asia: Luonnos ympäristöterveydhaittojen arviointi kaikkeen suunnitteluun ja päätöksentekoon koskevan hankkeen suunnitelmaksi

Sosiaali- ja terveysministeriö on valmistellut Kataisen hallituksen ohjelman kirjaukseen "ympäristöterveyshaitat otetaan huomioon päätöksenteossa ja suunnittelussa" liittyvää monivuotista hanketta (TEKAISU). Maa- ja metsätalousministeriön mielestä hanke on tarpeellinen erityisesti, jos sen avulla voidaan kehittää ympäristöterveyteen liittyvää riskien hallintaa. Suunnitelmaa on syytä vielä tarkentaa erityisesti resurssien osalta sekä kohdentaa eri toimenpiteitä.

Valtaosa hankkeen toimenpiteistä sijoittuu ympäristöministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonaloille. Maa- ja metsätalousministeriö kiinnittää huomiota siihen, että ympäristölainsäädännössä tulisi olla tarvittaessa mahdollisuudet antaa toimijoille velvoitteita, jotka koskevat esimerkiksi elintarvikkeiden ja veden turvallisuuteen liittyvien päästöjen seurantaa. Hankkeen puitteissa kehitetään toimintamalleja, jotka parhaiten soveltuvat uusien tai olennaisesti muuttuvien toimintojen vaikutusten arviointiin. Elintarvikkeiden ja veden turvallisuuden kannalta merkittäviä ovat myös päästölähteet, joissa aktiivinen toiminta on jo päättynyt. Tällaisten kohteiden arviointiin ja selvittämiseen ei usein löydy maksajaa, vaan kustannukset jäävät yhteiskunnan vastuulle.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaa koskettaa lähinnä suunniteltu työpaketti 2 eli terveydensuojeluohjelma. Ohjelma on jo sinällään varteenotettava hanke, joka voitaisiin myös toteuttaa itsenäisenä hankkeena.

Eviran kommentti

Evira Pvm 12.01.2012 DNo 8809/0004/2011

MMM Veli-Mikko Niemi

Veli-Mikko Niemen pyyntö sähköpostilla 28.12.2011

Hanke Ympäristöstä aiheutuvien TErveyshaittojen arviointi KAIkkeen SUunnitteluun ja päätöksentekoon (TEKAISU) tähtää tärkeään tavoitteeseen, jossa kuntatason päätöksenteon rinnalle otetaan mukaan tutkimuksen antama ympäristö- ja terveystieto.

Hanke on tarpeellinen yhteiskunnallisten päätöksentekokäytäntöjen läpinäkyvyyden ja laadun parantamiseksi. Ympäristöterveys sisältää kaikki ihmisen terveyteen vaikuttavat tekijät, joista ravinto on yksi keskeisimpiä. Siten hankkeeseen liittyy Eviran toimialaan kuuluva elintarviketurvallisuustutkimus, riskinarviointi ja valvonta. Evira vastaa osaltaan Elintarviketurvallisuusselonteossa esitettyjen tavoitteiden toteuttamisesta ottaen lisäksi huomioon kansallisen ruokastrategian, ruokapoliittisen selonteon ja muut hallitusohjelman tavoitteet.

Eviran tehtäväkenttään sopii erityisesti työpaketti 2 eli Ympäristötoimenpiteiden priorisointi. Siinä asiantuntijaosallistuminen toksikologisen relevanssin ja elintarvikevälitteisen saannin suhteen on ensiarvoisen tärkeää, erityisesti silloin kun kyseessä on holistinen saanti. Holistinen saanti voidaan jakaa ymparistö-, työympäristö- ja elintarvikevälitteisyyden pohjalta.

1.vaihe: terveysvaikutusten arviointi

a) Terveysvaikutusten arviointi liittyy Eviran toimialalla tehtävään elintarvikkeiden tutkimukseen, riskinarviointiin ja valvontaan mm. seuraavilla alueilla.

- elintarvikkeiden sisältämien mikrobiologisten ja kemiallisten riskien arviointi

- elintarvikeketjuissa olevien vaarojen valvonta- ja seurantaohjelmat sekä niiden arviointi (esim. salmonella, vierasaineet ja mikrobilääkeresistenssi). Ohjelmien avulla voidaan havaita muutoksia ja trendejä määriteltyyn perustasoon ja tekemään hallintaan liittyviä johtopäätöksiä.

- ruokamyrkytysepidemioiden selvitystyön avulla voidaan löytää ruokamyrkytysten lähteet ja mahdolliset käsittelyvirheet ja niihin johtaneet syyt

- kontaminantit, lisäaineet, ravintolisät ja ravintoaineet

- talous- ja prosessivesi (epidemiat/mikrobit)

b) Altisteiden listaaminen: useita mikrobiologisia ja kemiallisia altisteita, joita seurataan, analysoidaan ja arvioidaan.

c) Altistustasojen arviointi

- saannin arviointi elintarvikkeiden välityksellä tapahtuvasta altistuksesta ja muut elintarvikeketjun riskeihin liittyvät arvioinnit. Malliaineita, joissa altistuminen tapahtuu monen "altisteikkunan" kautta Suomessa ovat mm. bisfenoli-A (elintarvikkeet, työympäristö ja yleinen elinympäristö, PAH-yhdisteet (elintarvikkeet, työympäristo ja yleinen elinympäristö).

d) Insidenssi-tautikuormamuunnokset

- eri lähteiden vaikutus tautikuormaan (elintarvikkeet, eläimet ja kasvit)

2. vaihe: toimenpidekustannukset ja priorisointi

a) Riskin hallintavaihtoehtojen identifiointi (kirjallisuuskatsaus)

b) Riskinhallintakustannusten arviointi

Eviran riskinarviointiyksikössä on kokemusta sekä erilaisten riskinhallintavaihtoehtojen arvioimisesta että siihen liittyvästä kustannuslaskennasta.

Evira ehdottaa, että seurantatyöryhmässä olisi Eviran edustaja. Samoin TP2:ssa, joka on tutkijoista koostuva asiantuntijaryhmä, olisi Eviran edustaja sekä riskinarvioinnin että toksikologian alueilta.

Jaana Husu-Kallio pääjohtaja

Tuula Honkanen-Buzalski osastonjohtaja Tutkimus- ja laboratorio-osasto

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>