Keskustelu:Avoimen päätöksentekokäytännön kuntapilotti

Kohteesta Opasnet Suomi
Versio hetkellä 2. heinäkuuta 2013 kello 16.17 – tehnyt Jouni (keskustelu | muokkaukset) (→‎Kuntapilotin rahoitusmahdollisuuksia)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kuntapilotin rahoitusmahdollisuuksia

THL:n valtionavustus tietojärjestelmäinfrastruktuuriin

ARA

COST

  • COST invites researchers throughout Europe to submit proposals for research networks and use this unique opportunity to exchange knowledge and to embark on new European perspectives. A continuous Open Call for Proposals is used to attract the best proposals for new COST Actions. The support will cover the costs of networking activities such as meetings (e.g. travel, subsistence, local organiser support), conferences, workshops, short-term scientific exchanges, training schools, publications and dissemination activities. COST does not fund the research itself.

Sitra

  • Sitran rahoitushakemukset ovat vapaamuotoisia. Yhteyshenkilönä Antti Kivelä.
  • Eduksi katsotaan yhteys kunta-ICT:n kehittämisyhtiöön Tiera Oy:hyn. Käytännössä tämä tarkoittaa, että pilottikunnan olisi syytä olla Tieran omistajajäsen (esim. Rauma, Lahti, Mikkeli), mutta muutkaan kunnat eivät ole automaattisesti poissuljettuja (esim. Pori, Kuopio, Vantaa)
  • Olennaista on, että hakemus sopii Sitran sektoriin, joita on kaksi ja näistä ensimmäinen parempi tähän tarkoitukseen:
    • Elinvoimainen ihminen ja kannustavat rakenteet teema-alueella Sitra kannustaa ottamaan enemmän vastuuta omasta ja läheisten hyvinvoinnista. Luomme keinoja ja kannusteita, joiden avulla ihmiset voivat osallistua yhteisen hyvän edistämiseen sekä ottaa vastuuta läheisistään.
    • Ekologinen kestävyys teema-alueella Sitra luo edellytyksiä ekologisesti kestävälle yhteiskunnalle vaikuttamalla elämäntapoihin ja luonnonvarojen käyttöön.

Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKS

  • KAKS tarjoaa kahdenlaista rahoitusta, yhteyshenkilönä Veli Pelkonen.
    • Tutkimushanke, väitöstyö, post doc työ, lisensiaatintyö ja pro gradu -työ: joko yliopistojen, muiden tutkimuslaitosten ja kuntien tutkimushankkeisiin (rahoitusta ei myönnetä kuntien normaaliin toimintaan tai investointeihin) tai apurahana väitöskirjan tekemiseen
    • Julkaisu tai matka-apuraha: joko julkaisuhankkeisiin (rahoitusta voidaan myöntää tieteelliselle julkaisulle, ei kuitenkaan väitöskirjan painatuskuluihin) tai matka-apurahaan ulkomaan matkaan väitöstyötä tekevälle tai jo väitelleelle jatkotutkimusta tekevälle tutkijalle.
  • Tutkimusasiamies Veli Pelkosen haastattelu Polemiikissa 1/2013.
Mahdollisia yhteistyötahoja

Yleishakemus

Tässä yleishakemus tarkoittaa sellaista yleistä johdantotekstiä, jonka voi kirjoittaa monenlaisten hakemusten alkuun taustoittamaan ja motivoimaan varsinaista hakemusta.

Johdanto

Tietoa ei käytetä yhteiskunnallisessa ja kunnallisessa päätöksenteossa niin tehokkaasti kuin pitäisi. Tämä koskee niin asiantuntijatietoa kuin ihmisten arvoja ja mielipiteitäkin. Ongelmaa on siinä, että asiantuntijat eivät osaa tuottaa tietoa hyödyllisessä ja helppokäyttöisessä muodossa. Mutta ongelmaa on erityisesti siinä, että päätösvalmistelun käytännöt eivät tue riittävästi avoimen tiedon käyttämistä ja että päättäjät eivät osaa sitä vaatia.

Jos tiedon käyttöä päätöksenteossa halutaan parantaa, on onnistuttava läpäisemään kaksoismuuri, joka muodostuu toisaalta päätöksenteon ja toisaalta asiantuntijatyön vakiintuneista, tiedon leviämistä estävistä käytännöistä. Pelkkä yhden muurin murtaminen ei riitä, koska jäljelle jäänyt muuri estää päättäjiä ja asiantuntijoita näkemästä sen takana olevia hyötyjä. Niinpä he usein päätyvät pitämään käytäntöjen (varsinkin omiensa) muuttamista turhana ajanhukkana. Välitön tavoitehan saavutetaan perinteiselläkin tyylillä, kun päätökset tulevat tehdyksi ja tutkimustulokset artikkeleina julkaistuksi. Mutta silloin jää näkemättä, mitä arvokasta lisätietoa päätösvalmisteluun tai hyötykäyttöä tutkimustuloksille olisi kaksoismuurin takana ollut.

Tässä esitetään yleiskuvaus kehityshankkeesta ja sen toimintasuunnitelmasta, jolla tilannetta parannetaan. Aluksi määritellään hankkeen näkökulmat.

Tarkastelun keskiöön otetaan jokin yhteiskunnallinen päätöstilanne, johon kuuluu päätösvalmistelu, varsinainen päätöksen tekeminen ja päätöksen toimeenpano ja seuranta. Tämän päätöstilanteen puitteissa tarkastellaan tietotyötä tekevää henkilöä, joka voi olla päättäjä, asiantuntija, kansalainen tai sidosryhmän edustaja. Tällä henkilöllä on jotain tarkasteltavan päätöstilanteen kannalta tärkeää ja hyödyllistä tietoa tai tällaisen tiedon tarve. Kehityshankkeessa esitetään kaksi olennaista, toisiinsa liittyvää kysymystä tietotyöläisen näkökulmasta:

  • Miten minä saisin kaiken tietotyössä tarvitsemani tiedon mahdollisimman helposti ja käyttökelpoisessa muodossa käyttööni?
  • Miten minä voisin jakaa kaiken hallussani olevan tiedon mahdollisimman helposti ja käyttökelpoisessa muodossa kaikille, jotka siitä voivat hyötyä?


Kysymykset kytkevät tiukasti yhteen toiminnan ja tiedon. Tässä tapauksessa toiminta on päätöstilanteeseen liittyvää työtä ja tieto on erityisesti päätösvalmistelussa kerättävää päätöksentekoa tukevaa tietoa mutta myös toimeenpanoon ja seurantaan liittyvää tietoa. Lisäksi tarkasteluun on syytä ottaa tietojärjestelmät, joilla tietoa hallitaan ja jäsennetään, ja teknologiat, joiden varassa tietojärjestelmät toimivat. Tätä ajattelua kutsutaan kokonaisarkkitehtuuriksi (REF viite Oper Researchin alueelta), ja se on eräs yleinen ja valtionhallinnossakin tärkeä johtamisjärjestelmä (REF VM).

Lisäksi on syytä pitää mielessä kaksi muuta johtamiseen liittyvää näkökulmaa. Ensinnäkin työtä pitää seurata ja ohjata jatkuvasti työn aikana pitäen kirkkaana mielessä ja ohjenuorana ne lopputulokset, joita päätöksenteolla tavoitellaan (REF Pasi?). Toiseksi on ymmärrettävä, että päätöstilanteissa on niin monenlaisia tietoja (tavoitteita, faktoja, tutkimustuloksia, epävarmuuksia, mielipiteitä, harhaluuloja), että niiden hallitseminen ja jäsentäminen vaatii omanlaistaan asiantuntemusta ja erityistä yhteenvetämisen taitoa ja työtä (REF interactional expertise). Ymmärrystä ei synny pelkästään sillä, että päättäjä, asiantuntija ja jokainen vuorollaan saa sanoa asiansa. Jonkun on osattava jäsentää näistä mielekäs kokonaisuus.

Tarkasteltavassa yhteiskunnallisessa päätöstilanteessa lähdetään tavoittelemaan sellaista mielekästä kokonaisuutta, jota nimitetään jaetuksi ymmärrykseksi (REF Pohjola et al 2012). Se tarkoittaa tilannetta, jossa jokainen osallistuja voi todeta, että hänen näkemyksensä on asianmukaisesti osana kokonaisuutta. Tavoitteena ei siis ole konsensus tai enemmistöpäätös, vaan tilanne, jossa osallistujat ymmärtävät mitä näkemyksiä asiasta on ja mistä ollaan erimielisiä ja miksi. Jokaisen osallistujan tiedot ja näkemykset ovat tässä lähestymistavassa tervetulleita, koska virheellistenkin tietojen esittäminen auttaa ymmärtämään näkemyserojen syitä ja toisaalta auttaa osallistujia oppimaan lisää asioista ja korjaamaan käsityksiään.

Edellä esitetyt kysymykset tiedon saamisesta ja jakamisesta kuulostavat ehkä liian yleisiltä ollakseen hyödyllisiä. Tämä ongelmahan on valitettavan tyypillinen esimerkiksi strategiateksteillä: ihmiset lainkaan näe niiden yhteyttä omaan työhönsä. Kuitenkin tässä näkökulmana on nimenomaan ihminen ja hänen työnsä, ja erityisesti tiedon rooli työssä. Näistä kysymyksistä voidaankin muotoilla toimintaa ohjaavia periaatteita, jotka auttavat vertailemaan erilaisia toimintatapoja varsin suoraviivaisesti. Esimerkiksi tiedon helppo jakaminen johtaa avoimuuden periaatteeseen, jonka perusteella voidaan esittää käytännöllisiä kysymyksiä: “Voisimmeko tämänkin tiedon laittaa internetiin kaikkien löydettäväksi (sen sijaan että tallentaisin sen omalle koneelleni tai lähettäisin valikoidulle joukolle liitetiedostona)?” Lisäksi periaate luo tarpeen esimerkiksi muuttaa toimintatapoja sellaisiksi, että tiedon jakaminen internetissä on helppoa ja rutiininomaista. Tällöin tiedon salaaminen on poikkeus, eikä siksi ole haittaa siitä, vaikka se olisi vähän työläämpääkin. Nykyisten toimintatapojen osalta tilanne on yleensä päinvastainen.

Nykyiset taidot ja mahdollisuudet

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) on useiden vuosien ajan kehitetty toimintatapoja ja tietojärjestelmiä, jotka osaltaan murtavat tiedon hyödyntämisen kaksoismuuria. Keskeisten toiminnallisuuksien esittely on tarpeen, koska ne mahdollistavat monia edistyneitä käytäntöjä mutta eivät ole yleisesti tiedossa. Tämä taustoitus siis auttaa ymmärtämään, miten haettava hanke rakentuu olemassaolevien mahdollisuuksien päälle.

Avoin päätöksentekokäytäntö (http://fi.opasnet.org/fi/Avoin_päätöksentekokäytäntö) on Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa Tekaisu-hankkeessa (http://fi.opasnet.org/fi/Tekaisu) kehitetty toimintatapa, joka auttaa suuntaamaan päätösvalmistelua tehokkaasti tietoa hyödyntäväksi. Se myös tarjoaa rooleja eri toimijoille osallistua päätösvalmisteluun. Aiemmin kuvattujen näkökulmien lisäksi avoin päätöksentekokäytäntö rakentuu kuuden, työn tekemistä ohjaavan periaatteen varaan:

  • tavoitteellisuus (jatkuva pyrkimys kohti päätöksentekijän määrittämää tavoitetta ja lopputulosta);
  • kohteellisuus (kaiken tiedon kerääminen yhteen paikkaan kaikkien käytettäväksi ja jalostettavaksi);
  • syysuhteiden kuvaus (erityisesti kuvataan päätöksen ja tavoitellun lopputuloksen välisiä syysuhteita);
  • kritiikki (sallitaan kaiken tiedon kritisointi mutta vain täsmällisin kriteerein);
  • avoimuus (sekä jalostettavan tiedon että työskentelyn avoimuus); ja
  • jatkokäyttö (työn tekeminen niin, että tulosten käyttö muihin tarkoituksiin on mahdollisimman helppoa).


Opasnet (http://fi.opasnet.org) on avoin ja vapaasti käytettävä verkkotyötila, johon voi kerätä ja jäsentää mitä tahansa päätösvalmisteluun liittyvää tietoa, erityisesti vaikutusarviointeja. Käyttäjän näkökulmasta päällimmäisenä on wikiympäristö, johon kuka tahansa voi perustaa omia sivujaan tai osallistua muiden sivujen parantamiseen kuten Wikipediassa. Se tarjoaa siis sen kohteen, jonne tiedot voidaan kerätä ja jossa esimerkiksi päätösvalmisteluun liittyvät vaikutusarvioinnit voidaan tehdä ja josta ne kiinnostuneille löytyvät. Opasnetissa myös sovelletaan tiettyjä muokkaus- ja keskustelusääntöjä, joiden avulla voidaan sallia avoin kritiikki ilman, että tietorakenteet hajoavat tai kukaan pääsee kaappaamaan prosessia.

Opasnetin keskeinen piirre on vahva tuki vaikutusarviointien ja jopa alkuperäistutkimuksen tekemiseen. Verkkotyötilassa on joustava tietokanta, jonne voi tallentaa suuriakin tietoaineistoja, ja tehokas laskentaympäristö tiedon analysoimiseen ja määrälliseen mallintamiseen. Versionhallinta ja arkistointi tapahtuvat kuin itsestään työn ohessa, ja avoimen ympäristön ansiosta mallien ja analyysien jakaminen ja lainaaminen on erittäin helppoa. Opasnetissa onkin valmiina useita helposti käyttöön otettavia mallikokonaisuuksia erilaisten ympäristöterveyteen liittyvien aiheiden, kuten talousveden (http://fi.opasnet.org/fi/Vesiopas), pienhiukkasten tai kaivostoiminnan (http://fi.opasnet.org/fi/Minera) tervevysriskien laskemiseksi.

Koska avoimessa päätöksentekokäytännössä keskeinen toimintaympäristö on avoin internet, työskentelyyn on helppo kytkeä muita avoimesti jaettuja toiminnallisuuksia. Suomessa avoin yhteiskunta on edennyt harppauksin vireän ruohonjuuritoiminnan ansiosta, ja käytössä on lukuisia erilaisiin osatehtäviin rakennettuja toiminnallisuuksia ja sivustoja. Näistä esitetään joitakin läheisesti päätösvalmisteluun liittyviä. Niitä voidaan käyttää yhdessä Opasnetin kanssa päätöstilanteen tietojen jalostamisessa.

Innokylä on sivusto sosiaali- ja terveydenhuollon käytäntöjen kuvaamiseen, parantamiseen ja jakamiseen muille. Sen toimintaperiaatteet muistuttavat läheisesti avointa päätöksentekokäytäntöä, ja siksi se terveyteen liittyvissä asioissa toimii hyvänä käytäntöjen levittämisen työkaluna ja yhteyskanavana terveydenhuollon toimijoihin. THL ylläpitää sivustoa, ja se on keskeinen kanava Kaste-ohjelman käytäntöjen levittämisessä.

Otakantaa, Aloitekanava, Kansalaisaloite, Avoinministeriö ja Suomijoukkoistaa ovat verkkosivustoja kansalais- ja muiden aloitteiden tekemiseen ja niistä keskustelemiseen. Monet kunnat ovat ottaneet Otakantaa-sivuston käyttöönsä kerätäkseen palautetta ja ideoita valmistelussa olevista asioista. Näillä sivuilla on omat tarkoituksensa ja käyttäjäryhmänsä, ja niitä voi tilanteesta riippuen käyttää päätösvalmistelun tukena tai uuden kohderyhmän tavoittamiseen. Myös kansalaisia osallistavien käytäntöjen tutkimus on ollut vilkasta, ja ymmärrys tehokkaista käytännöistä on lisääntynyt viime vuosina (REF).

Nykytilanne on siis se, että päätöksenteon parantamisen keinot ja välineet ovat parantuneet selvästi, ja myös kansalaisten asenteet alkavat edellyttää avoimempaa ja osallistavampaa yhteiskunnallista päätöksentekoa. Tällä saralla voitaisiin edetä nopeastikin, mutta tiellä ovat tutkimuksen ja päätöksenteon vanhat käytännöt eli alussa mainittu kaksoismuuri. Lisäksi on joitakin normeja, kuten maksuperustelaki tai hankintalaki, jotka tukevat vanhoja ja avoimuutta hidastavia käytäntöjä tai estävät kokeilemasta kekseliäitä uusia käytäntöjä. Niinpä nyt on erityinen tarve käynnistää erilaisia hankkeita, joissa

  • käytännössä testataan jo kehitettyjä käytäntöjä ja työkaluja todellisissa päätöstilanteissa,
  • tehdään valistustyötä uusien käytäntöjen mahdollisuuksista ja hyödyistä,
  • kartoitetaan ja poistetaan rakenteellisia tekijöitä kuten sääntöjä, jotka ylläpitävät kaksoismuuria tai estävät kokeiluja,
  • rakennetaan yhteistyötä nyt hajallaan olevien avoimen yhteiskunnan toimijoiden välille synergiaetujen saavuttamiseksi,
  • kopioidaan ja levitetään hyviksi havaittuja käytäntöjä ja työkaluja muiden kuntien tai muiden toimijoiden käyttöön vastaaviin tilanteisiin,
  • tuotetaan käytännöllistä materiaalia ja ohjeistusta uusien käytäntöjen soveltajille,
  • kuvataan hyviä ja huonoja kokemuksia näistä käytännöistä.

Kunnallisalan kehittämissäätiön hakemus 2/2013 -- Jouni Tuomisto 15. helmikuuta 2013 kello 13.27 (EET)

⇤#: Rahaa ei myönnetty, päätös tehty 11.6.2013. --Jouni Tuomisto 16. kesäkuuta 2013 kello 21.15 (EEST)


Hakemuslomake

  • Hakijan nimi/ Hakijayhteisö/ Yhteyshenkilö: Jouni Tuomisto
  • Toimi ja työpaikka: johtava tutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Ympäristöterveyden osasto
  • Oppiarvo (ja jatko-opiskelupaikka): LT, dosentti
  • Osoite: THL, PL 95
  • Puhelin: 0295246305
  • Postitoimipaikka: 70701 Kuopio
  • Sähköposti: jouni.tuomisto[at]thl.fi
  • Tutkimuksen nimi: Yhteistoiminnallisen valmistelun menetelmäkoulutus ja toimivuusarviointi

Mitä hakee (vain yksi vaihtoehdoista):

  • Tutkimushanke
  • Väitöstyö __ 1 vuotinen __ 2 vuotinen __ 3 vuotinen. Lisäksi tutkimuskuluihin ___________ €
  • Post doc -työ
  • Lisensiaatti työ
  • Pro gradu- työ

Aihepiiri:

  • Hallinto ja johtaminen
  • Demokratia
  • Talous
  • Terveystoimi
  • Sosiaalitoimi
  • Sivistystoimi
  • Elinkeinot ja aluekehitys
  • Yhdyskunta ja ympäristö
  • Muu
Haettavan rahoituksen/ apurahan kokonaismäärä

49000 €

Muualta saadut ja haetut apurahat/ Muu rahoitus

Tätä hanketta tukevaan mutta erilliseen kehitystyöhön (Tekaisu-hanke) 60000 € Sosiaali- ja terveysministeriöstä (STM)

Tutkimuksen nimi

Yhteistoiminnallisen valmistelun menetelmäkoulutus ja toimivuusarviointi

Tutkimuksen tavoite

Tavoitteena on

  • kouluttaa kunta-alan toimijoita (virkamiehiä, luottamusmiehiä ja asiantuntijoita) avoimen päätösvalmistelun menetelmien käyttäjiksi,
  • muokata Päätösanalyysi ja riskinhallinta -yliopistokurssin sisältö vastaamaan suomalaisen kuntapäätöksenteon tarpeita,
  • testata koulutuksen toimivuutta kuntapilottien avulla, joissa koulutetut tekevät päätösvalmistelua kuntatasolla soveltaen oppimiaan taitoja.
Tutkimuksen merkitys kuntien kannalta

Hanke panee käytäntöön niitä menetelmiä, joita on kehitetty aiemmissa tutkimus- ja kehityshankkeissa päätösanalyysin ja päätösvalmistelun tuen osalta. Näitä ovat mm. EU-hankkeet Intarese ja Heimtsa (yhdennetty ympäristöterveyden vaikutusarviointi, 2005-2011) ja STM:n rahoittama Tekaisu (terveysvaikutusten arviointi osaksi kaikkea päätöksentekoa, 2012-2014). Hankkeissa on kehitetty a) menetelmiä, laskentamalleja ja verkkotyökaluja terveysvaikutusten arviointiin, b) päätösvalmistelua tukevia käytäntöjä tieteellisen tiedon ja arvoarvostelmien paremmaksi huomioonottamiseksi. Menetelmät ja käytännöt auttavat kuntia ottamaan huomioon ympäristön aiheuttamat terveysvaikutukset omassa päätöksenteossaan. Tässä hankkeessa järjestettävä koulutus tukisi kuntien vesiriskeihin tai luvitukseen ja suunnitteluun liittyvää päätösvalmistelua ja viime kädessä vähentäisi ympäristöstä aiheutuvia terveyshaittoja kunnissa.

Työsuunnitelma (aikataulu, kustannuserittely ja rahoitussuunnitelma)
Hakemuksen liitteet (toimitetaan hakemuksen mukana sähköpostilla pdf -muodossa)
  • Ansiolista heande:User:Jouni
  • Arvosanat (aiemmista opinnäytetöistä) (ei relevantti)
  • Tutkimussuunnitelma
  • Suositus opinnäytetyön ohjaajalta (ainoastaan väitös-, lisensiaatin ja pro gradu –töissä) (ei relevantti)

Mikäli liitteitä puuttuu, emme käsittele hakemusta.

Tutkimussuunnitelma

Pohjana käytetty hakemusta THL:n lisämäärärahaksi.

TEKAISU (ympäristöstä aiheutuvien TErveyshaittojen arviointi KAIkkeen SUunnitteluun ja päätöksentekoon) on kolmevuotinen, Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama hanke (2012-2014), jonka tavoitteena on saattaa alkuun sellainen yhteiskunnallinen päätöksentekokäytäntöjen muutos, että ympäristöterveystietoa ja -arviointeja (erityisesti avointa dataa ja avoimia arviointeja) käytettäisiin järjestelmällisesti osana päätöksentekoa. Hankkeen nimi Tekaisu viittaa siihen, että terveysvaikutusten arviointi esimerkiksi kunnallista suunnitteluprosessia varten ei saisi olla kuukausimäärien työ, joka kiireen takia jää tekemättä, vaan nopea tekaisu, joka tuottaa hyödyllistä ja tieteellisesti pätevää tietoa päätösprosessin tiukkojen aikapaineiden puitteissa. Tekaisu on osa tietohallintolain mukaista kokonaisarkkitehtuurityötä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. Kokonaisarkkitehtuuri on johtamisjärjestelmä, jossa päähuomio on toiminnan ja sitä tukevan tiedon ja tietojärjestelmien yhteensovittamisessa.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa sanotaan "Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi otetaan osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa." Tämä lause asettaa hankkeen tavoitteen. Samanlainen tavoite on myös Sosiaali- ja terveysministeriön strategiassa, jossa Ympäristöterveys on yksi kolmesta painopisteestä. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n strategiassa vaikuttavuus ja tieteellisen tiedon käytettävyys on nostettu tärkeiksi tavoitteiksi. Miksi arviointi sitten on tärkeää? Arvioinnit jäsentävät päätöksentekoa tukevaa tietoa päättäjille ja sidosryhmille. Parempi tieto tuottaa parempia päätöksiä ja siten toimintaa. Ja loppujen lopuksi tavoitteena on synnyttää parempia, terveyttä edistäviä ja suojelevia vaikutuksia yhteiskunnassa.

THL:ssä on tutkittu vaikutusarviointien kehittämistä (Tuomisto ja Pohjola 2007, Pohjola ym. 2012, Tijhuis ym. 2012) ja toisaalta tutkimuksen ja päätöksenteon vuorovaikutusta (Pohjola ja Tuomisto 2011, Pohjola ym. 2011). Tämän perusteella on päädytty ehdottamaan ns. Tekaisu-menetelmää erityisesti päätösvalmistelun kehittämiseksi: 1) Tarvitaan päättäjien ääneen lausuma tahdonilmaus päätöksenteon tavoitteista, joka toimii päätösvalmistelun ja sen osana terveysvaikutusarviointien tarvemäärittelynä; 2) päätöksen valmisteluvaiheessa tarvitaan toteutuksen ja toisaalta 3) seurannan ja ohjauksen menetelmiä, jotka suuntaavat ja ryhdistävät päätösvalmitelua. 4) Toteutusta sekä seurantaa ja ohjausta tukemaan tarvitaan myös yhteenvetämisen taitoa eli vuorovaikutuksellista asiantuntijuutta (http://fi.opasnet.org/fi/Tekaisu-menetelmä). Tässä hankkeessa koulutetaan näitä taitoja.

Tekaisu-hankkeessa tehdyn kyselyn alustavien tietojen mukaan halua vaikutusarviointien ja muunkin tiedon parempaan hyödyntämiseen kunnissa tai kuntayhtymissä on, mutta puuttuu paitsi työkaluja, oikeuksia ja aikaa, myös tekijoiltä osaamista ja tietoa.

Tekaisu-hanke on nyt sellaisessa vaiheessa, että siinä kehitetyt arviointimenetelmät ja työkalut on vastikään kuvattu ja julkaistu Opasnet- ja Innokylä-verkkoympäristöissä (http://fi.opasnet.org/fi/Tietoa_hyödyntävä_päätöksenteko ja https://www.innokyla.fi/web/malli165282) ja niitä aletaan soveltaa ja testata käytäntöön kuntapiloteissa (http://fi.opasnet.org/fi/Kuntapilotti). Pilotit ovat kuntien ja THL:n yhteistyönä toteutettavia, kuntien omaa päätöksentekoa tukevia arviointihankkeita. Kuntapilottivaiheessa jokin kunnan oma päätösvalmisteluprosessi otetaan kehitystyön kohteeksi, ja yhdessä THL:n kanssa suunnitellaan, miten siinä sovelletaan Tekaisu-menetelmää tiedon paremmaksi hyödyntämiseksi. Erityisesti pilotissa toteutetaan päätöksentekoa tukeva terveysvaikutusten arviointi yhteistyössä kunnan viranomaisten ja THL:n asiantuntijoiden kanssa. Tämä vaatii sekä Tekaisu-menetelmän että päätökseen liittyvien tärkeimpien ympäristöterveyskysymysten asiantuntijuutta. Tällä hetkellä pulaa on erityisesti uuden Tekaisu-menetelmän ja sitä tukevien työkalujen osaamisesta.

Tämän haetun hankkeen tavoitteena on siis

  • järjestää kuntapilottiin osallistuville koulutusta ja perehdytystä Tekaisu-ajatteluun ja menetelmiin,
  • sitouttaa osallistujat kuntapilottien toteutukseen jo päätösvalmistelun suunnitteluvaiheessa,
  • antaa osallistujille valmiudet toimia fasilitaattoreina eli vuorovaikutuksellisina asiantuntijoina (n.s. "interactional expertise"; Evans ja Collins, 2007) tulevissa pilottien päätösvalmisteluissa ja erityisesti niiden terveysvaikutusarvioinneissa.

Kuntapilottien kohdekuntia ja aiheita etsitään parhaillaan. Pilotteihin pyritään löytämään kunta tai kuntia, jotka ottavat aiheeksi Vesiopas-työkalun avulla tehtävän riskinarvioinnin vesilaitokselle. Tällöin talousveden turvallisuussuunnitelma (WSP) ja sen kehittäminen on se kunnan päätös, jota kuntapilotin työllä ja siihen liittyvällä riskinarvioinnilla tuetaan. Toisaalta etsitään myös pilotteja, joissa päätösvalmistelun kohteena ovat erilaiset ympäristöluvitukset, YVA-prosessit tai kaavoitusprosessit, olipa näissä talousvesiteemaa tai ei. Tässä hankkeessa järjestettävä koulutus siis tukisi kuntien vesiriskeihin tai luvitukseen ja suunnitteluun liittyvää päätösvalmistelua ja viime kädessä vähentäisi ympäristöstä aiheutuvia terveyshaittoja kunnissa.

Tekaisu-menetelmän koulutusta aiotaan järjestää esitetyn suunnitelman mukaisesti kaikissa edellä mainituissa pilottihankkeissa. Tässä hakemuksessa esitellään tarkemmin veteen liittyvien terveysvaikutusten arviointia, koska sillä rintamalla on vastikään kehitetty uusia vaikutusarvioinnin laskentamenetelmiä ja -työkaluja, erityisesti Vesiopas, ja koska vesiturvallisuussuunnitelman teko on kunnissa nyt erittäin ajankohtainen teema.


Koulutuksen aihe: Talousveden riskit ja niiden arviointi

Talousveden laadun ja terveysvaikutusten seuranta kuuluu myös kuntien ympäristö- ja terveysviranomaisille. Talousveden laadun valvonta keskittyy tällä hetkellä lopputuotteen laadun monitorointiin, mikä on aina liian myöhäistä haitallisten terveysvaikutusten ehkäisemiseksi. Kuntatasolla ei ole ollut talousveden laadun seurantaan tarjolla työkaluja, joilla voitaisiin ennakoida mahdollisten erikoistilanteiden aiheuttamia terveysvaikutuksia, tai suunnitella tulevia vesisektorin investointeja terveysvaikutuksia silmällä pitäen.

Maailman terveysjärjestö WHO on lanseerannut vesiturvallisuuden parantamisen työkaluksi talousveden turvallisuussuunnitelma (Water Safety Plan, WSP) -konseptin, jossa pelkän lopputuotteen monitoroinnin sijasta tarkastellaan koko veden tuotanto- ja jakeluketjua veden laatua uhkaavien tekijöiden tunnistamiseksi ja poistamiseksi. Kvantitatiivinen mikrobiologinen riskinarviointi (QMRA) on jo liitetty osaksi WSP:tä eräissä maissa, kuten Alankomaissa. Vesiturvallisuutta uhkaavien tekijöiden entistä parempi tunnistaminen QMRA-prosessia hyödyntäen voidaan jatkossa nähdä mahdollisuutena vesivälitteisten terveysriskien ennaltaehkäisemiseksi myös vesilaitoksilla Suomessa.

Sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee lainsäädäntöä juomaveden tuotantoketjun kokonaisvaltaiseen riskinarviointiin. Riskinarvioinnin ja riskien hallinnan tarkoituksena on kartoittaa koko talousveden tuotantoketjua aina raakavedestä käyttäjän hanaan uhkaavat tai vaarantavat tekijät ja kohdistaa toimenpiteet tällaisten tekijöiden poistamiseen tai minimoimiseen. Veden laadun seuranta voidaan siten kohdistaa kunkin laitoksen toiminnan kannalta olennaisiin tekijöihin ja riskikohteisiin ja valita seurattavat muuttujat riskinarvioinnin perusteella. Erityistä huomiota kiinnitetään talousveden laadulle asetettuihin terveysperusteisiin vaatimuksiin. Prosessi on jatkuvatoiminen ja edellyttää muuttuviin tilanteisiin reagointia. Juomavesilainsäädännön uudistamisen eräänä lähtökohtana on vesilaitosten riskinarvioinnin ja riskien hallinnan sisällyttäminen tulevaan direktiiviin.

Vesiopas (http://fi.opasnet.org/fi/Vesiopas) on uusi THL:ssä kehitetty verkkopohjainen työkalu juomaveden mikrobiologiseen riskinarviointiin. Työkalu auttaa vesilaitoksia arvioimaan vedenjakeluun liittyviä terveysriskejä nopeasti ja muodostamaan nopean tilannekuvan juomaveden laatua uhkaavista tekijöistä. Vesiopas perustuu matemaattiseen riskinarviointimalliin ja kvantitatiiviseen mikrobiologiseen riskinarviointimenetelmään (QMRA). Vesilaitosten henkilökunta, tutkijat sekä kunnalliset ja valtakunnalliset ympäristö- ja terveysviranomaiset voivat hyödyntää Vesiopasta talousvedenlaadun tarkkailussa sekä ennakoivassa riskinarvioinnissa. Lisäksi Vesiopasta voidaan hyödyntää tulevan WSP:n yhteydessä, kun halutaan laskea riskin todennäköisyyksiä erilaisille kontaminaatio- tai vikatilanteille vesilaitoksella.

Toteutus

Koulutuksen vastuuhenkilönä toimii johtava tutkija, dosentti Jouni Tuomisto THL:n Ympäristöterveyden osastolta.

Haettu koulutushanke perustuu tammi-helmikuussa 2013 Itä-Suomen yliopistossa järjestettyyn Decision analysis and risk management (DARM) -kurssiin (http://en.opasnet.org/w/Darm), jossa opetettiin Tekaisu-menetelmän keskeisiä osia. Kymmenen Tekaisu-hankkeen kuntapilotin osallistujaa pääasiasta kunnista mutta myös THL:n ympäristöterveyden asiantuntijoiden joukosta otetaan mukaan vastaavansisältöiseen koulutukseen, jossa tehdään käytännön vaikutusarvioinnin harjoituksia heidän omalta asiantuntijuusalueeltaan. Darm-kurssi on laajuudeltaan 6 opintopistettä eli vastaa noin kuukauden täysipäiväistä työtä.

Koulutus hyödyntää osallistujien omia työtehtäviä ja tuottaa niihin suoraa lisäarvoa. Kuitenkin Tekaisu-ajattelun soveltaminen vaatii perehtymistä ja uusien menetelmien opiskelua, ja käytäntö on osoittanut, ettei tällainen lisätyö juuri mahdu tutkijan tai virkamiehen arkirutiineihin. Siksi opetus on järjestettävä niin, että osallistujat saavat riittävästi lisäresurssia pystyäkseen irrottautumaan arkirutiineistaan.

Osallistujia otetaan mukaan kaikista YMTOn yksiköistä ja Tekaisun alkavista kuntapiloteista, jotta tietämys saadaan levitettyä mahdollisimman tehokkaasti koko osastoon ja kaikille osaamisalueille.


Tutkimuksellinen osuus

Rahoitusta haetaan pääasiassa koulutuksen toteuttamiseen. Kuitenkin koulutusta järjestetään, jotta käytännöt päätösvalmistelussa paranisivat kunta-alalla. Koulutus kytketäänkin tiukasti kehitteillä oleviin Tekaisu-hankkeen kuntapilotteihin, joissa kehitetään päätösvalmistelun käytäntöjä todellisten päätöstilanteiden yhteydessä. Koulutuksen yhteyteen kytketään tutkimuksellinen osuus, joka tarkastelee näitä tutkimuskysymyksiä:

  • Miten koulutus on auttanut koulutettavia tarkastelemaan ja kehittämään päätösvalmistelua kunnissa?
  • Miten koulutusta pitäisi edelleen kehittää, jotta se paremmin vastaisi tähän tarkoitukseen?

Koulutuksen evaluoinnissa käytetään Tekaisu-menetelmän mukaisia seurannan ja ohjauksen välineitä ja kriteereitä (http://fi.opasnet.org/fi/Tietoa_hyödyntävä_päätöksenteko). Evaluointitutkimuksen tuloksista julkaistaan tutkimusraportti suomenkielisessä tieteellisessä lehdessä.


Aikataulu

Kevään 2013 aikana etsitään kuntapilottikohteet ja aloitetaan pilottien suunnittelu. Pilottien toteuttamiseen haetaan suunnitelmien perusteella rahaa syksyllä mm. Kaste-ohjelmasta. Syksyllä 2013 tai talvella 2014 myös aloitetaan tämän hakemuksen mukainen koulutus ja siihen liittyvä tutkimus. Suunnitelmien mukaiset pilotit toteutetaan vuoden 2014 alusta alkaen. Koulutus on siis tarkoitus saada käyntiin ennen pilotin varsinaista toteutusvaihetta, jotta osallistujat pääsevät hyödyntämään taitojaan pilotin toteutuksessa. Toisaalta koulutus sisältää paljon käytännön harjoitusta arvioinnin tekemisessä, ja pilotin toteutusvaihe toimiikin samalla koulutuksen käytännön osana. Koulutushanke päättyy samalla kuin kuntapilottikin siihen, että koulutuksen toimivuutta ja toisaalta kuntapilotin toimivuutta evaluoidaan työn päätyttyä. Eri piloteissa tämä päättymisaika luonnollisesti riippuu pilotin ja siihen liittyvän päätösvalmistelun omasta aikataulusta, mutta yleensä ne päättynevät vuoden 2014 jälkimmäisellä puoliskolla.


Kustannukset
  • 8 osallistujan irrottaminen työrutiineista, à 1 htkk henkilösivukuluineen 8 * 4000 € = 32000 €
  • opetusassistentti koulutuksen järjestelyihin 2 htkk * 4000 € = 8000 €
  • asiantuntija-luennoitsijat:
    • Päivi Meriläinen: Vesiopas, mikrobiriskinarviointi, vesiriskit: 1 htkk = 4000 €
    • Mikko Pohjola: Tekaisu-menetelmä, päätöksenteon tuki: 1 htkk = 4000 €
  • järjestly-, tila- ja materiaalikulut 1000 €
  • YHTEENSÄ 49000 €


Rahoitussuunnitelma

Hankkeen toteuttamiseen haetaan Kunnallisalan kehittämissäätiöltä 49000 €. Lisäksi hankkeeseen tulee Jouni Tuomiston yhden kuukauden työpanos, joka sisältää henkilösivukulut ja yleiskustannukset ja tulee THL:n budjetista.

Kirjallisuutta

Evans, R., Collins, H., 2007. Rethinking Expertise. London: The University of Chicago Press.

Pohjola, M.V. Assessments are to change the world - Prerequisites for effective environmental health assessment. Väitöskirjan käsikirjoitus.

Pohjola, M.V., Leino, O., Kollanus, V., Tuomisto, J.T., Gunnlaugsdόttir, H., Holm, F., Kalogeras, N., Luteijn, J.M., Magnusson, S.H., Odekerken, G., Tijhuis, M.J., Ueland, Ø., White, B.C., Verhagen, H., 2012. State of the art in benefit–risk analysis: environmental health. Food Chem. Toxicol. 2012, 50:40-55. http://dx.doi.org/10.1016/j.fct.2011.06.004

Pohjola, M.V., Tuomisto, J.T., 2011. Openness in participation, assessment, and policy making upon issues of environment and environmental health: a review of literature and recent project results. Environmental Health 10:58. http://dx.doi.org/10.1186/1476-069X-10-58

Pohjola, M.V., Pohjola, P., Paavola, S., Bauters, M., Tuomisto, J.T., 2011. Pragmatic Knowledge Services. Journal of Universal Computer Science 17:472-497. http://dx.doi.org/10.3217/jucs-017-03-0472

Sandström, V. Tuomisto, J.T., Majaniemi, S., Rintala, T., Pohjola, M.V. Evaluating effectiveness of open assessments on alternative biofuel sources. Tieteelliseen lehteen lähetetty käsikirjoitus.

Tijhuis, M.J., Pohjola, M.V., Gunnlaugsdóttir, H., Kalogeras, N., Leino, O., Luteijn, J.M., Magnússon, S.H., Odekerken, G., Poto, M., Tuomisto, J.T., Ueland, Ø., White, B.C., Holm, F., Verhagen, H., 2012. Looking beyond Borders: Integrating best practices in benefit-risk analysis into the field of food and nutrition. Food Chem. Toxicol. 2012, 50:77-93. http://dx.doi.org/10.1016/j.fct.2011.11.044

Tuomisto, J.T., Pohjola, M.V. (Toim.), 2007. Open Risk Assessment – a new way of providing information for decision-making. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B18/2007, KTL, Kuopio.

Noudettu kohteesta http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Keskustelu:Avoimen_päätöksentekokäytännön_kuntapilotti&oldid=19499