Keskustelu:Tietoa hyödyntävä päätöksenteko

THL:n lisämääräraha 11.2.2012: Tekaisu-menetelmän sisäänajo YMTOssa

TEKAISU (ympäristöstä aiheutuvien TErveyshaittojen arviointi KAIkkeen SUunnitteluun ja päätöksentekoon) on kolmevuotinen, Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama hanke (2012-2014), jonka tavoitteena on saattaa alkuun sellainen yhteiskunnallinen päätöksentekokäytäntöjen muutos, että ympäristöterveystietoa ja -arviointeja (erityisesti avointa dataa ja avoimia arviointeja) käytettäisiin järjestelmällisesti osana päätöksentekoa. Hankkeen nimi Tekaisu viittaa siihen, että terveysvaikutusten arviointi esimerkiksi kunnallista suunnitteluprosessia varten ei saisi olla kuukausimäärien työ, joka kiireen takia jää tekemättä, vaan nopea tekaisu, joka tuottaa hyödyllistä ja tieteellisesti pätevää tietoa päätösprosessin tiukkojen aikapaineiden puitteissa. Tekaisu on osa tietohallintolain mukaista kokonaisarkkitehtuurityötä sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. Kokonaisarkkitehtuuri on johtamisjärjestelmä, jossa päähuomio on toiminnan ja sitä tukevan tiedon ja tietojärjestelmien yhteensovittamisessa.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa sanotaan "Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi otetaan osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa." Tämä lause asettaa hankkeen tavoitteen. Samanlainen tavoite on myös Sosiaali- ja terveysministeriön strategiassa, jossa Ympäristöterveys on yksi kolmesta painopisteestä. Myös THL:n strategiassa vaikuttavuus ja tieteellisen tiedon käytettävyys on nostettu täskeiksi tavoitteiksi. Miksi arviointi sitten on tärkeää? Arvioinnit jäsentävät päätöksentekoa tukevaa tietoa päättäjille ja sidosryhmille. Parempi tieto tuottaa parempia päätöksiä ja siten toimintaa. Ja loppujen lopuksi tavoitteena on synnyttää parempia, terveyttä edistäviä ja suojelevia vaikutuksia yhteiskunnassa.

Tekaisu-hanke on nyt siinä vaiheessa, että kehitettyjä arviointimenetelmiä ja työkaluja aletaan soveltaa ja testata käytäntöön kuntapiloteissa. Nämä ovat kuntien kanssa toteutettavia, kuntien omaa päätöksentekoa tukevia arviointihankkeita. Kuntapilottivaiheessa jokin kunnan oma päätösvalmisteluprosessi otetaan kehitystyön kohteeksi, ja yhdessä THL:n kanssa suunnitellaan, miten siinä sovelletaan Tekaisu-ajattelua. Tämä vaatii THL:n puolelta sekä Tekaisu-ajattelun että päätökseen liittyvien tärkeimpien ympäristöterveyskysymysten asiantuntijuutta. Tällä hetkellä YMTOn asiantuntijoilla ei ole riittävää Tekaisu-ajattelun ja sitä tukevien työkalujen osaamista.

Tämän lisämäärärahan tavoitteena on siis

• järjestää YMTOn sisäistä koulutusta ja perehdyttää asiantuntijat Tekaisu-ajatteluun ja menetelmiin,
• sitouttaa YMTOn asiantuntijat mukaan kuntapilottien toteutukseen jo päätösvalmistelun suunnitteluvaiheessa,
• antaa YMTOn asiantuntijoille valmiudet toimia fasilitaattoreina (tietojen ja ihmisten yhteen vetämisen taitajina) tulevissa pilottien terveysvaikutusarvioinneissa.

Toteutus

Lisämäärärahan käyttö perustuu parastaikaa Itä-Suomen yliopistossa meneillään olevaan Decision analysis and risk management (DARM) -kurssiin (http://en.opasnet.org/w/Darm), jossa opetetaan Tekaisu-ajattelun keskeisiä osia. Kymmenen YMTOn tutkijaa tai Tekaisu-hankkeen kuntapilotin edustajaa otetaan mukaan vastaavansisältöiseen koulutukseen, jossa tehdään käytännön vaikutusarvioinnin harjoituksia heidän omalta asiantuntijuusalueeltaan. Darm-kurssi on laajuudeltaan 6 opintopistettä eli vastaa noin kuukauden täysipäiväistä työtä.

Koulutus hyödyntää osallistujien omia työtehtäviä ja tuottaa niihin suoraa lisäarvoa. Kuitenkin Tekaisu-ajattelun soveltaminen vaatii perehtymistä ja uusien menetelmien opiskelua, ja käytäntö on osoittanut, ettei tällainen lisätyö juuri mahdu tutkijan tai virkamiehen arkirutiineihin. Siksi opetus on järjestettävä niin, että osallistujat saavat riittävästi lisäresurssia pystyäkseen irrottautumaan arkirutiineistaan.

Alustavat aiheet, joita Tekaisun osamenetelmien kautta koulutuksessa edistetään, ovat

• talousveden riskit ja niiden arviointi.

Osallistujia otetaan mukaan kaikista YMTOn yksiköistä ja Tekaisun alkavista kuntapiloteista, jotta tietämys saadaan levitettyä mahdollisimman tehokkaasti koko osastoon ja kaikille osaamisalueille.

Kustannukset

• 10 tutkijan osallistuminen à 1 htkk henkilösivukuluineen 10 * 4000 € = 40000 €
• opetusassistentti koulutuksen järjestelyihin 2 htkk * 4000 € = 8000 €
• järjestly-, tila- ja materiaalikulut 1000 €
• YHTEENSÄ 49000 €

Koulutuksen vastuuhenkilönä toimii johtava tutkija Jouni Tuomisto.

Tekaisu-menetelmän tuotteistus- ja markkinointisuunnitelma

Suuntaa antava aikataulu:

1. Tekaisu-hankkeen ja -menetelmän esittely YT-lehden 12/2012 numerossa
2. Menetelmän tuotteistus: riittävä kokonaiskuva menetelmäkokonaisuudesta, sen osista ja niiden soveltamisesta kunnallisen päätöksenteon kehittämisessä sekä materiaalit asian esittelyä varten, 2/2013 loppuun
   • sisältää myös menetelmää esittelevät tieteelliset artikkelikäsikirjoitukset (1-2 kpl)
3. Osamenetelmien ja välineiden testausta ja pilotointia talven (ja edelleen kevään, kesän, syksyn) aikana
4. Selvitys (T)VA:n käytöstä ympäristönsuojelun alueellisissa yksiköissä huhtikuuhun mennessä
5. Tekaisu-menetelmän markkinointikampanja: esittely kunnille ja houkuttelu mukaan Kaste-hakuun 5-6(8)/2013
   • kuntia mukaan osamenetelmätastaukseen ja -kokeiluihin jo kesästä alkaen
   • osuuko tähän väliin sopivia tapahtumia (esim. Terve-SOS tms.), joissa voisi asiaa rummuttaa?
6. Kaste-hakemus: suunnittelu, kirjoitus ja lähetys 8-9/2013
7. Tekaisu-menetelmän täsmentäminen, arviointi- ja evaluointivälineiden jatkokehitys, tausta-aineistojen täydennys: "kehitysvaiheen" viimeistely (ennen soveltamiseen siirtymistä) 10/2012-2/2013
8. Päätöksenteon uusien käytäntöjen tapaustutkimukset 3/2014→? (rahoituspäätökset 12/2013)
   • TVA-tuki (välineet, aineistot, ohjeistus, arviointityö)
   • evaluointi-/hallintatuki (välineet, ohjeistus, evaluointityö?)
   • uuden päätöksenteon valmennus (käytäntöjen yhteiskehityksen koordinointi, avoimen päätösvalmistelun fasilitointi, koulutus ja opastus, ...)

--#: Nordemin (Mikon) työmäärä 3/2013-2/2014 (vaiheessa 1B) arviolta 6-7 htkk, kohdistuen ensisijaisesti kohtiin 5-7. --Mikko Pohjola 13. marraskuuta 2012 kello 09.15 (EET)

⇤#: Viime aikoina on vahvistunut käsitys, että lähtemällä liikkeelle joukosta Rauma, Pori, Kuopio, Mikkeli, Lahti, saataneen kyllä riittävästi tapauksia tapaustutkimuksiin ja Kaste-hakuun. Näin isoa markkinointirumbaa ei tarvitse masinoida, vaan pikemminkin pannaan huomiota tapausten suunnitteluun kuntien kanssa. Mikon työpanostakin voi siten vähän leikata n. 4-5 htkk:n suuruiseksi välille 3/2013 - 2/2014 (eli tapaustutkimusten alku), joka lienee ongelmaton 2013 saatavan rahoituksen suhteen. --Mikko Pohjola 19. joulukuuta 2012 kello 11.30 (EET)

Markkinointihan on paitsi myyntiä, pikemminkin koko tuotesuunnittelusta tuotteen käyttöön ulottuvan ketjun hallintaa. Toisaalta, kun tuote on kunnossa, myynti on helppoa (toki myynti silloinkin vaatii työtä, mutta tuottaa tuloksia).

Tekaisun markkinointia varten tarvitaan kunnollinen Tekaisu-menetelmään pohjautuvan päätöksenteon uudistus-/kehityspaketin konseptointi:

• tarkoitus/tavoitteet
• käyttökohde
• menetelmät
• sovellettavat käytännöt
• mukaan tarvittavat toimijat
• käytettävät apuvälineet
• oheen muutama hyvä demonstraatio esim. Opasnetin käyttöcaseista ja Innokylän käytäntökehityshankkeista
  • jatkossa myös tapaustutkimusten caseista
• (tuki osallistujalle: Kaste-rahoitus)

Siltä pohjalta on hyvä alkaa myymään, eli 1) soitella ja 2) lähetellä meiliä kuntiin sekä 3) järjestää kunnissa kokouksia, joissa esitellään menetelmää ja jo hahmotellaan mahdollista tulevaa casea ja sen toteutusta (ml. Kaste-rahoituksen haku).

--#: Jonkinlaista, ainakin osakokonaisuuksien, testausta pitää kyllä pyrkiä tekemään sopivan kuntayhteistyön kautta jo 2013 aikana. Hakusessa ainakin Rauma ja Kuopio, vähintäänkin URGENCHE-projektin kautta. --Mikko Pohjola 9. marraskuuta 2012 kello 12.35 (EET)

Tekaisu-hankkeen sisällä markkinoidaan ja myydään ensisijaisesti sitä pakettia, joka toteutetaan hankkeen puitteissa. Konseptiin pitää toki kuulua myös se miten menetelmä voi toimia myös ilman hankeperustaista tukea, eli normalisoitua yleiseksi ja jatkuvaksi käytännöksi ja levitä siten myös hankkeen ulkopuolisiin kuntiin.

Asiaa kehitellään tällä sivulla, joten ajan myötä tämän sivun on tarkoitus kehittyy sellaiseksi kuvaukseksi, joka sisältää yllä mainittujen asioiden kompaktit kuvaukset ja jota voi käyttää asian markkinoinnissa. Lisäksi tarvittaneen myös: --#: Vai pitäisikö ehkä perustaa oma "Tekaisu-menetelmä" -sivu ja pyhittää tämä sivu menetelmäkehityksen sivuksi? Mennään tällä toistaiseksi ja jaetaan sisältöä useampaan sivuun jos/kun tarvitsee. --Mikko Pohjola 9. marraskuuta 2012 kello 12.35 (EET)

• Lyhyt mainoslehtinen/esite (pdf + paperi)
• PowerPoint (tms.) esitys, jota voi sekä jakaa että esittää kokouksissa ja muissa tapahtumissa
• Selkeä, helppokäyttöinen Tekaisun Opasnet-sivujen kokonaisuus

Kunta-alalla tapahtuvia muutoksia ja kehityshankkeita tarkastelemalla voidaan nähdä (esim. viime viikolla Kunnallistieteen päivillä), että kunnissa on sekä tarvetta että halua uudistaa/kehittää päätöksentekokäytäntöjään. Työntäviä ja vetäviä voimia on erilaisia ja näkemyksiä on varmaan yhtä monta kuin mukana olevia ihmisiä, mutta ihan selvästi yleinen pyrkimys on "demokratian lisäämiseen", mm. alueiden, kylien, ryhmien ja yksittäisten kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia parantamalla, avoimuutta lisäämällä ja etenkin erilaisia mielipiteitä mutta myös tutkimustietoa paremmin huomioon ottavalla päätöksenteolla. Niinpä kunnille kannattaakin myydä apua ja apuvälineitä tuonsuuntaisten valmistelu- ja päätösprosessien suunnitteluun ja toteutukseen (eli ns. kehityspaketteja). Tähän toki sisältyy erilaisia härpäkkeitä ja käytäntöjä, mutta ei niitä varsinaisesti myydä, vaan muutosta kohti paremmin tietoa ja mielipiteitä hyödyntävää päätöksentekoa (ja kykyä ylläpitää ja edelleen kehittää sitä).

Eli: 1. Pannaan konsepti kuntoon 2. Haetaan muutokseen halukkaita (!) kuntia tapaustutkimuspartnereiksi 3. Etsitään ko. kuntien kanssa kullekin sopivat kehityksen kohteet ja kokeiltavat keinot 4. Yritetään onnistua ja vakuuttaa kunnat keinojen toimivuudesta 5. Evaluoinnin avulla yritetään vakuuttaa edelleen kehittämisen mahdollisuudesta ja kannattavuudesta

Tässä on oikeastaan paljon enemmän kyse ihmisten välisestä yhteistyöstä kuin teknisistä härpäkkeistä, niiden ominaisuuksista ja niiden takana olevista teoreettisista menetelmistä. Toki ne ovat tärkeitä, mutta tuote on myytävissä vasta sitten kun niiden ympärille on rakentunut niitä hyödyntävä toimintamalli. Tätä toimintamallia voi ja pitää rakentaa jo konseptointivaiheessa, mutta osin ne tulevat rakentumaan vasta kuntien sovellushankkeissa tehtävän yhteiskehittämisen myötä. Vähän jo vanhentuneita ilmaisuja käyttääkseni ajatus on, että meillä on taustalla päätöksenteon ideaalimalli, sitä ilmentäviä (jossain määrin modulaarisia?) välineitä ja käytäntöjä niin päätösprosessien toteutukseen kuin evaluointiin ja hallintaankin, sekä tilannekohtaisesti käytännön tarpeiden/mahdollisuuksien mukaan sovitettuja päätöksentekokäytäntöjä, jotka enemmän tai vähemmän hyödyntävät ko. välineitä ja käytäntöjä ja siten enemmän tai vähemmän lähestyvät ideaalimallia.

Vielä ympäristöterveyskeskeisyydestä. Ympäristöterveysarviointi täytyy pitää keskiössä, mitä tulee päätöksenteon tietotuen tekniseen analyysiin, koska rahoittaja niin haluaa. Tämä ei estä monien muiden vaikutusten arviointia osana samaa arviointia tai etenkään niitä koskevan tiedon ottamista osaksi tulosten tulkintaa koskevaa laajaa keskustelua osana päätösprosessia. Mitä tulee päätöksentekokäytäntöjen kehittämiseen, se ei ole mitenkään rajattu ympäristöterveyteen vaan koskee tiedonhankintaa osana päätösvalmistelua ihan yleisesti. Samoin päätöksenteon evaluoinnin/hallinnan näkökulma on yleinen. Tekaisu-hankkeessa tarjottu eksplisiittinen asiantuntijatietotuki kuitenkin tulee ympäristöterveyskeskeisen vaikutusarvioinnin muodossa.

Markkinoitava ja myytävä tuote (ensisijassa tavoiteltavia tapaustutkimuksia ajatellen) on muutos. Muutos, joka on yhdenmukainen kunnan omien kehittämistarpeiden ja halujen sekä yhdensuuntainen esittämämme idealistisen päätösmallin kanssa. Sekä tekniset että sosiaaliset härpäkkeet (eli välineet ja menetelmät, joita yhdessä niiden käytön ja käyttäjien kanssa voidaan kutsua käytännöiksi) ovat apuvälineitä tämän muutoksen toteuttamisessa.

Muistiinpanoja keskustelusta Mikko, Jouni 12.11.2012

Tekaisussa kaksi tasoa/ulottuvuutta, jotka pitää käsitellä toisaalta omina asioinaan, mutta kuitenkin tiukasti yhteenkuuluvina:

• TP3:n TVA/avoin arviointi vs. TP1:n päätöksenteon toimintatapojen kehittäminen/muuttaminen
• nopeampi käytäntöön eteneminen/pilotointi vs. hitaampi tuotteistus + markkinointi
• Opasnetin toimialue vs. REAn toimialue
• ...

Välineiden, menetelmien käytäntöön vieminen on mahdollista ja tärkeää jo nyt (osamenetelmien testailua esim. Kuopion ja/tai Rauman kanssa), mutta tapaustutkimusten (toimintatapojen muutoken) suurisuuntaisempi markkinointi edellyttää kunnon tuotteistusta ja suunnittelua sekä erillistä keskitettyä panostusta. Ns. Härpäkevetoinen pilotointi on osaltaan apuna toisaalta Tekaisu-menetelmän tuotteistamistyössä, toisaalta myös valmistamassa mahdollisia tulevia tapaustutkimuskumppaneita sen edustamaan ajattelu-/toimintatapaan.

Rakennetaan menetelmästä modulaarinen kokonaisuus, jossa on toisaalta avoimen arvioinnin (päätösvalmistelun) osa-alue ja päätöksenteon evaluoinnin ja hallinnan (ja kehityksen) osa-alue. Kummankin alla olkoon kokoelma yhteensopivia, mutta myös erikseen toimivia osamenetelmiä. Tuotteistetaan tämä päätöksenteon kehityksen/muutoksen paketiksi, jossa me kehittäjät/toteuttajat otamme valmentajan roolin (teetämme erilaista käytäntöä uusin apuvälinein yhdessä sovitun tavoitteen eteen).

Jounille (mm.):

• yhteistyö IHME:n kanssa
• yhteistyö USEPA:n Sustainable & Healthy communities -ohjelman kanssa?
• global BoD-päivityksen huomiointi TP2:ssa
• härpäkepilotoinnin ym. yhteistyö Kuopion ja/tai Rauman kanssa

Mikolle (mm.):

• Tekaisu-menetelmän kehitys ja tuotteistus (mahdollisimman valmis paketti 2/2013 loppuun mennessä)
• Tekaisu-menetelmän markkinointirumba 5-6/2013?
• Kaste-haku 30.9.2013?

Vielä keskusteltavaa tai yleistä hoidettavaa (mm.):

• Tekaisun suunnitelmapäivitys: Keskustelu:Tekaisu
• Ohjausryhmät terveydensuojeluohjelmalle (TP2, TP3) sekä päätöksenteon kehittämiselle (TP1, TP4)
• Kysely/selvitys TVA:n käytöstä ympäristönsuojelun alueellisissa yksiköissä: Keskustelu:Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi
  • Väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa – Perusraportti kuntajohdon tiedonkeruusta 2011 (kts. meili)
  • Healthy cities (kts.meili)
• Tekaisun Opasnet-sivut ojennukseen: kaikki oleellinen projektin tuotos sekä etenemistä koskeva info pitää löytyä sivun Tekaisu kautta!
• Mikon sopimus 3/2013 alkaen?

Idea Tekaisu-menetelmän vertaamisesta joukkueurheilun valmennukseen

Karkea ja epäjohdonmukainen taulukko, mutta jatkokehittelyn pohjaksi.

Taito tai ominaisuus	Päätöksenteon osa-alue	Taitoa edistäviä harjoituksia	Taitoa tukevia työkaluja
Hapenottokyky	Avoimuus		Opasnet.org
	Kyky ottaa vastaan tietoa ja näkemyksiä ulkopuolelta	Jaettu ymmärrys
	Kyky jakaa tietoa	Julkisen ja salaisen tiedon erottelu
Motoriikka	Tieto kulkeutuu ja jäsentyy osaksi päätöksentekoa ja toimintaa	Avoimet arvioinnit
Joukkuepeli	Oma tietämys jaetaan muille toimijoille ja muiden päätöksistä opitaan itse.
Tahto	Tavoitteet ja arvot ovat tiedossa.		otakantaa.fi,
Lihasvoima	Tavoitteet muutetaan toiminnaksi.		avoinministeriö.fi

Evaluointimenetelmien testausta: selvitykset kunnallisen päätöksenteon tietokäytännöistä

Rakennetaan seikkaperäisiä ja kattavia luonnehdintoja toteutuneista päätöksentekoprosesseista. Tavoitteena on toisaalta selvittää kunnallisen päätöksenteon käytäntöjä esimerkkien valossa ja toisaalta kokeilla eri tarkastelunäkökulmien toimivuutta ja yhteensopivuutta.

Selvitystyötä ohjaavia kysymyksiä:

• Minkälainen oli prosessin kulku asian esille otosta/nousemisesta päätökseen (valmistelu, suunnittelu, päätöksenteko, ...)?
• Mitä eri tietosyötteitä prosessiin liittyi ja miten ne liittyivät prosessiin?
• Minkälaista tietoa suunnittelua ja päätöksentekoa varten tuotettiin sekä missä muodossa ja miten sitä tarjoiltiin?
• Mitä eri tahoja prosessiin osallistui, minkälaisissa rooleissa?
• Miten eri tahot osallistuivat prosessiin?
• Miten eri tahojen osallistuminen ajoittui suhteessa prosessin kulkuun?
• Mitä vaikutusmahdollisuuksia eri tahoilla oli toisaalta selvityksiin ja suunnitelmiin ja toisaalta päätöksiin?
• Kuinka eri tahot ja tiedot lopulta vaikuttivat päätöksiin ja sen toimeenpanoon?

Lähestytään asiaa eri näkökulmista ja erilaisiin tietoprosesseja luonnehtiviin viitekehyksiin tukeutuen. Kuvaillaan prosessia ja sen tietovirtoja kustakin näkökulmasta ja yritetään yhdistää niistä hyvä kokonaiskuva. Mikäli hyvää kokonaiskuvaa ei tällä tavoin synny, katsotaan mitä puuttuu ja kuinka se voidaan selvittää. Eri näkökulmien/viitekehyksien päällekkäisyyksistä ei kannata välittää, vaan pyrkiä (riittävään) yksityiskohtaisuuteen ja kattavuuteen kustakin näkökulmasta katsottuna (päällekkäisyyksien yhtymäkohtien ja yhteisten puutteiden tunnistaminen esimerkin avulla palvelee TP1:ssä tehtävää päätöksentekoprosessien evaluoinnin ja hallinnan menetelmäkehitystyötä).

Huomattavaa on, että valitut menetelmät tarkastelevat paikoin pikemminkin tiedon tuotannon (esim arvioinnit) kuin tiedon käytön puolta. Tässä tarkoitus on kuitenkin yrittää soveltaa niitä päätöksentekoprosessien tarkasteluun kokonaisvaltaisesti, sisältäen paitsi tietotuen (valmistelu) myös päättämisen ja sen seuraukset sekä päätöksenteon käytäntöjen kehityksen.

Puijon metsien käyttösuunnitelma

Aluksi tarkastellaan ainakin Kuopion kaupungin Puijon metsien käyttösuunnitelman kehitystä, valmistelua ja päätöksentekoa. Perimmäinen kysymys selvityksen taustalla on: Miten tiedon tuotanto ja tiedon käyttö toteutuivat suhteessa päätöksentekoprosessiin ja sen seurauksiin? Materiaalia aiheesta löytyy mm.:

• Puijon kehittämishanke Kuopion kaupungin nettisivuilla
• Puijon hoitosuunnitelma
• Puijo-portaali (mm. hoito- ja käyttösuunnitelman loppuraportti)
• Elämysten Puijo

Selvitystyötä tehdään sivulla Puijon metsien käyttösuunnitelman päätöksenteko.

Muita tapauksia

Kun Puijo-case on saatu kunnialla pakettiin, otetaan tarkasteluun seuraavia:

1. Rauman yleiskaava (sataman laajennus)
2. Kuopion ilmastopoliittinen ohjelma
3. Haapaniemen voimalan polttoainevalinta (kts. esim. op_en:fuels used by Haapaniemi energy plant)