Keskustelu:Tiedolla johtamisen menetelmät ja työkalut

Kohteesta Opasnet Suomi
Versio hetkellä 10. lokakuuta 2016 kello 08.59 – tehnyt Jouni (keskustelu | muokkaukset) (Jäsennä: joistakin artikkeleista yhteenvetoja)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tiivistelmä

Tähän kootaan lyhyt 1-2 A4 pituinen tietokide

Nykytilanne

Päätösten läpinäkyvyys ja tietopohjaisuus ovat nousseet yhdeksi pääteemaksi niin hallinnon kuin tutkimuksenkin kentällä. Nykyiset tiedonjalostamisen käytännöt ovat hyviä ja lukuisiin muihin maihin verrattuna Suomessa jopa erinomaisia. Kun päätöstä aletaan valmistella, sovitaan tavoitteet, vastuut ja aikataulut ja työtä tekemään valitaan virkamiehet tai toimikunnat, jotka tuntevat asian hyvin. Tietoa työn tekemiseen on yleensä runsaasti. Tiedon runsaus ei kuitenkaan takaa päätösten perustuvan saatavilla olevaan tietoon.

Tutkimuslaitosten ja yliopistojen tuottaman tutkimustiedon rooli päätöksenteossa on merkittävä. Nykyiset toimintatavat eivät kuitenkaan tue saatavilla olevan tiedon hyödyntämistä. Prosessit perustuvat pitkälti toimijoiden omalla koneella tekemään työhön, suljettuihin toimikuntiin ja pieneen, helposti saatavilla olevaan osaan tiedosta.

Tietopohjaiseen päätöksentekoon ongelma ei siis tällä hetkellä ole tutkimustiedon puute. Ongelma on päätöksentekoprosessien avoimuuden ja osallistamisen puute sekä tiedon hajanaisuus.

Ehdotettu toimintapa

Edellä esitetyn ongelman ratkaisuna on pyrkiä päätösten valmistelussa jaettuun ymmärrykseen. Jaettu ymmärrys tarkoittaa tilannetta, jossa eri osapuolten näkemykset on kuvattu niin kattavasti, että on tiedossa, mistä päätökseen liittyvistä faktoista ja arvoista ollaan samaa mieltä, mistä eri mieltä ja miksi.

Jaetun ymmärryksen syntyminen edellyttää erityisesti avoimuutta, kohteellisuutta ja kritiikkiä. Näiden puute näyttää useimmiten liittyvän epäonnistumisiin jaetun ymmärryksen syntymisessä.

Avoimuuden, kohteellisuuden ja kritiikin laajamittainen onnistuminen vaatii verkkotyötila, johon kaikki asiaankuuluva tieto voidaan laittaa kaikkien nähtäville. Verkkotyötilan on myös sallittava avoin osallistuminen niin, että tieto ei hajoa tai vääristy. Verkkotyötilan lisäksi tarvitaan sopivat tietorakenteet ja toimintamallit, joiden avulla tieto pidetään järjestyksessä.

Tärkein menetelmä pitää tieto järjestyksessä on tunnistaa täsmällisiä kysymyksiä, joihin vastauksen löytäminen on tietotyön keskeisin tehtävä. Kysymysten on a) palveltava päätöksenteon tarpeita ja b) oltava tutkimuskysymyksiä eli sellaisia, joihin voidaan vastata tieteellisen tiedon avulla ja joiden vastausyrityksiä voi kritisoida tieteellisin perustein.

Tietokiteeksi kutsutaan sellaista tutkimuskysymyksen ympärille rakennettua tietojen kokonaisuutta, joka noudattaa avoimuuden, kohteellisuuden ja kritiikin periaatteita ja pyrkii jaettuun ymmärrykseen vastauksesta käyttäen havaintoaineistoja perusteluna. Tietokide onkin tässä työssä tunnistettu tärkeimmäksi tiedon jäsentämisen työkaluksi tai tieto-olioksi, joka ohjaa päätösvalmistelutyön etenemistä.

Perustelut jaetun ymmärryksen käyttöönotolle päätösvalmistelussa

Tarkastelun kohteena on tutkimustiedon käyttö yhteiskunnallisen päätöksenten tukena. Erityisesti pohditaan valtioneuvoston päätöksentekoa (miniteriöiden lakivalmistelu, hallituksen toiminta, hallitusohjelman ja muiden strategioiden toteuttaminen). Aiemmissa tarkasteluissa on valikoitunut periaatteita, joiden soveltamista pidetään hyvänä tiedon käytön edistämisessä. Tässä keskustelussa käydään kriittisesti läpi näiden periaatteiden hyödyllisyyttä tutkimustiedon ja kokemusperäisen tiedon valossa. Periaatteiden tarkoituksena on tuottaa osallistujien kesken jaettu ymmärrys.

Periaatteet ovat

  • avoimuus
  • kohteellisuus
  • kritiikki
  • ryhmäytyminen
  • yhteenvetämisen taito
  • tavoitteellisuus
  • syysuhteet
  • arvostus
  • uusiokäyttö
  • seuranta ja ohjaus

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Avoimuus on tärkeää edistämään tiedonkulkua tutkijoiden ja päättäjien välillä (sekä henkilöiden että instituutioiden). Siksi avoimuus tulee nostaa päätösvalmistelun tärkeäksi periaatteeksi.

Lopetusväite: Avoimuus on tärkeä periaate, mutta sen laajentamisessa on joitakin haasteita. Avoimuus muuttaa valtatasapainoa ja on varauduttava välistävetoyrityksiin sekä perustelemaan ja puolustamaan näkemyksiä uskottavasti julkisuudessa.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:
⇤--1: . Avoimuus vie valtaa nykyisiltä vallanpitäjiltä ja siten aiheuttaa epävakautta. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 08.47 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
⇤--2: . Avoimuus vie valtaa niiltä, jotka eivät kykene perustalemaan kantojaan uskottavasti. Siksi yllä oleva argumentti 1 ei vastusta vaan puolustaa väitettä. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 08.47 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
⇤--3: . Lukuisat esimerkit osoittavat, että avoimuus ei tuo asioihin lisää harkintaa vaan kohkaamista epäolennaisista asioista. Siksi yllä oleva argumentti 2 ei pidä paikkaansa käytännössä. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 08.47 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
←--#: . Jaettu ymmärrys ei ole saavutettavissa, ellei avoimesti esitellä eri osapuolten näkemyksiä ja argumentteja asiasta. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 08.47 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Tietotarpeet selviävät aikaisemmin, joten niihin on paremmin aikaa vastata. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 08.47 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Kokonaisuuden julkisuus auttaa näkemään, mitkä asiat on unohdettu tai jätettu huomiotta. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 08.47 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Avoimuus auttaa yhteiskunnan toimijoita ennakoimaan päätöksiä. Tämä mm. vähentää virheratkaisuja. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 08.47 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Avoimuus edistää ihmisten mahdollisuuksia toimia omaksi ja muiden eduksi. Tämä näkyy esimerkiksi avoimuuden talouskasvua lisäävänä vaikutuksena. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 08.47 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
----#: . Tähän tutkimusnäyttöä. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 08.47 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
←--#: . Yhteiset tietokäytännöt tutkimuksen ja päätösvalmistelun puolella edistävät tiedon käyttöä. Siksi molempia on avattava yhtä aikaa. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 08.47 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
----#: . Tähän tarvitaan viitteitä todisteeksi. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 08.47 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
⇤--#: . Päätösvalmistelu hyötyy tutkimustiedon avoimuuden lisäämisestä, vaikka valmistelua itsessään ei avata. Näin vältetään siihen liittyvät haitat. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 08.47 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
⇤--#: . Totta, mutta tämä ei todista etteikö lisäarvoa syntyisi päätösvalmistelun avaamisesta senkin jälkeen kun tutkimustietoa on avattu. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 08.47 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
⇤--#: . Avoimuus lisää mahdollisuuksia päätösvalmisteluprosessin kampittamiseen. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 08.47 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
⇤--#: . Tutkimustieto osoittaa, että hyödyt ovat suuremmat. ONKO TÄTÄ NÄYTTÖÄ LÖYDETTÄVISSÄ? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 08.47 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
⇤--#: . Avoimuus tuo keskustelun julkisuuteen ja someen, jossa voi menestyä heikommilla argumenteilla kuin suljetussa asiantuntijavetoisessa valmistelussa. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 08.47 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
⇤--#: . Vaikka päätösvalmistelu olisi avointa, ei valtaa agendan määrittelystä ja sisällöstä tarvitse antaa pois julkisuuden paineessa. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 08.47 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
⇤--#: . Tiedonkeruu ei voi perustua joukkoistamiseen vaan pitää olla nimetty työryhmä jonka vastuulla on tiedon kerääminen tarpeellisessa laajuudessa. --Heta (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 06.45 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
⇤--#: . Avoimuus karkottaa näkökulmia jotka ovat tärkeitä mutta pohjautuvat arkoihin tai salaisiin tietoihin. --Heta (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 06.45 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
⇤--#: . Ulkopuoliset pyrkivät sotkemaan asioita ja tämä estää laittamasta keskeneräisiä asioita julkisesti nähtäville. --Heta (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 06.45 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Kohteellisuus (eli asioiden sijoittaminen aiheen mukaisesti omiin paikkoihinsa ja työstämään niitä siellä) on tärkeä periaate tietotyössä, koska se helpottaa asioiden löytämistä ja ajan tasalla pitämistä.

Lopetusväite: Kohteellisuutta voidaan rajallisesti lisätä, mutta on huomioitava tietoturvakysymykst, joiden takia tietoa pitää sijoittaa ensisijaisesti avoimuusluokituksen mukaisesti.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:
←--#: . Kohteellisuus auttaa rakentamaan yhden yhtenäisen tietovaraston. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 11.00 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Tiedot löytyvät helpommin asian kuin kirjoittajan, kirjoitusajan tai muun teknisen syyn mukaisesti. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 11.00 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Tiedot ovat helpommin käytettävissä, kun ne on jäsennetty asioiden mukaisesti. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 11.00 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Tietojen uusiokäyttö on helpompaa. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 11.00 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Tutkijoiden ja päättäjien tiedonvaihto on tehokkaampaa kun he jakavat yhteisen tietovaraston. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 2. lokakuuta 2016 kello 11.00 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
⇤--#: . Prosessien seuraaminen vaikeutuu --Heta (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 06.45 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
⇤--#: . Ei ole luonnollista tapaa kuvata kaikkia asioita koska niitä on liikaa ja ne ovat kontekstisidonnaisia. --Heta (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 06.45 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
⇤--#: . Eriävät mielipiteet eivät tule kunnolla käsitellyiksi jos pyritään yhteen kuvaukseen. --Heta (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 06.45 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Kritiikki on tärkeä periaate tietotyössä.

Lopetusväite: Ratkaisua ei ole vielä löytynyt eikä keskustelu ole loppunut.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:
←--#: . Hyvät suunnitelmat kestävät paremmin kritiikkiä kuin huonot ja tämän on hyvä paljastua nopeasti. Kritiikki nostaa esiin myös korjausehdotuksia ongelmakohtiin. --Heta (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 06.45 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Kritiikin mahdollisuus innostaa osallistamaan ja ihmiset tuovat enemmän hyviä näkemyksiä. --Heta (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 06.45 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
⇤--#: . Itseen kohdistuvan kritiikin mahdollisuus pelottaa ihmisiä, ja eivät siten uskalla tuoda esiin omia mielipiteitään lyttäämisen pelossa. --Heta (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 06.45 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
←--#: . Valtaapitävien arvostelu on demokraattisen järjestelmän keskeisiä oikeuksia. --Heta (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 06.45 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Kritiikki pakottaa perustelemaan toimivat näkemykset ja vaihtoehdot paremmin, jolloin niiden toimivuudesta voidaan olla varmempia. --Heta (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 06.45 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Ryhmäytyminen on tärkeää tietotyössä.

Lopetusväite: Ratkaisua ei ole vielä löytynyt eikä keskustelu ole loppunut.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:
←--#: . Ryhmään kuuluminen on ihmiselle luontainen tarve ja yksi tärkeimpiä motivaattoreita. --Heta (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 06.45 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Ryhmätyönä on helppo jakaa tehtäviä niille joilla on osaamista ja mahdollisuuksia tehdä asioita. --Heta (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 06.45 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Koska jaetun ymmärryksen tuottaminen on avointa, on ymmärrettävä mikä motivoi ihmisiä koska se parantaa osallistumista ja laatua. --Heta (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 06.45 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Ryhmässä yksilöt tukevat ja parantavat toistensa suorituksia. --Heta (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 06.45 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
←--#: . Ryhmäytyminen sitouttaa ihmisiä työhon ja pysymään mukana koko prosessin ajan. --Heta (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 07.19 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
⇤--#: . Ryhmään kuuluminen ja työhön sitoutuminen vaativat ihmiseltä paljon, jolloin kynnys lähteä mukaan lainkaan on suurempi. --Heta (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 07.19 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
⇤--#: . Kaikkien osallistujien ei tarvitse sitoutua ryhmään, vaan työ on avointa myös niille, jotka haluavat osallistua pikaisesti tai jättää asiaan yksittäisiä kommentteja. --Heta (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 07.19 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Yhteenvetämisen taito on tärkeää kokonaisuuden hahmottamiseksi paremmin.

Lopetusväite: Ratkaisua ei ole vielä löytynyt eikä keskustelu ole loppunut.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Tavoitteellisuus on tärkeä periaate tietotyössä.

Lopetusväite: Ratkaisua ei ole vielä löytynyt eikä keskustelu ole loppunut.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:
←--#: . Selkeiden tavoitteiden avulla kaikilla on yhteinen käsitys siitä, mihin työllä pyritään, jolloin on helpompi saada järkeviä tuloksia aikaiseksi. --Heta (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 07.19 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Syysuhteiden ymmärtäminen on tärkeää tietotyössä.

Lopetusväite: Ratkaisua ei ole vielä löytynyt eikä keskustelu ole loppunut.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Arvostus on tärkeää tietotyössä.

Lopetusväite: Ratkaisua ei ole vielä löytynyt eikä keskustelu ole loppunut.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Uusiokäyttö on tärkeää tietotyössä.

Lopetusväite: Ratkaisua ei ole vielä löytynyt eikä keskustelu ole loppunut.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:
←--#: . Kun tietotyön tuotteita voi käyttää uudelleen muissa yhteyksissä, se vähentää päällekkäisen työn määrää ja tehostaa tiedon käyttämistä. --Heta (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 07.19 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

Miten keskusteluja luetaan ja käydään

Faktakeskustelu: .
Aloitusväite: Seuranta ja ohjaus ovat tärkeitä tietotyössä.

Lopetusväite: Ratkaisua ei ole vielä löytynyt eikä keskustelu ole loppunut.

(Kunhan keskustelu ratkeaa, lopetusväite pitäisi päivittää tähän keskusteluun viittaaville sivuille.)

Väittely:
←--#: . Avoin tietotyö leviää helposti käsiin eikä tuota mitään hyödyllistä, ellei joku työn kokonaisuuden hahmottava seuraa ja ohjaa työtä. --Heta (keskustelu) 6. lokakuuta 2016 kello 07.19 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)

Ohjeita työhön

  • Avoin päätöksentekokäytäntö nykymuodossaan toimii työn pohjana.
  • Sisältää myös aiempia katsauksiamme päätöstukikirjallisuuteen.
  • Kirjallisuuskatsaus syksyllä 2015 (Arja A)
  • Vierailu The GovLabiin marraskuussa (Jouni)
  • Raimo mukaan keskusteluihin, jotta saadaan yhteiskuntatieteellinen näkökulma ja osaaminen.
  • Lyhyt ilmaisu ja kansantajuinen esitys. Esimerkkinä Design for Government. Joka työpaketista tuotetaan konkreettinen deliverable, joka on sisäänheittotuote ja markkinointiväline. Yksityiskohtaisempi työversio on Opasnetissä, ja tästä synteesistä pidetään kansantajuista meteliä ihmiskasvoin.
  • Myös teoreettisempaa keskustelua kaivataan: MIKSI TEHDÄÄN? Tämä johdannoksi.
  • Deliverable: “Miten tietoa pitäisi jäsentää jotta se tukisi päätöksentekoa?
  • Katsauksen tehtävänä on vastata näihin kysymyksiin:
    • mitä asiaa tarkastellaan ja mistä sen kuvaus löytyy (viite ja linkki)?
    • onko kyseessä teoreettinen viitekehys, toimintamalli vai tekninen työkalu? ----#: . Onko järkevä luokittelu? --Jouni Tuomisto (keskustelu) 22. syyskuuta 2015 kello 08.19 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)
    • lyhyt kuvaus asiasta
    • miten tätä asiaa voisi hyödyntää valtioneuvoston tiedolla johtamisen kannalta ja mitä hyötyä siitä olisi
    • haasteita, ongelmia, mahdollisuuksia asian hyödyntämisessä
    • konkreettinen ehdotus miten asia sisällytetään sisäänajosuunnitelmaan jos mitenkään ja miksi. Vaihtoehtoja: otetaan käyttöön, otetaan muokattuna käyttöön, pidetään mielessä mutta ei hyödynnetä toistaiseksi, ei hyödynnetä. Tarvittaessa asia pilkotaan pienempiin osiin jotta saadaan seulottua käyttöön vain kaikkein parhaat ideat johdonmukaisesti.

Hakuja Web of Sciencesta

Decision making and knowledge production

Results: 65, 10 articles selected by hand

(from Web of Science Core Collection) You searched for: (TS=(decision making) OR TS=(policy)) AND TS=(knowledge production) Refined by: WEB OF SCIENCE CATEGORIES: ( ECONOMICS OR MANAGEMENT OR PLANNING DEVELOPMENT OR OPERATIONS RESEARCH MANAGEMENT SCIENCE OR SOCIOLOGY OR COMPUTER SCIENCE THEORY METHODS OR COMMUNICATION OR SOCIAL SCIENCES INTERDISCIPLINARY OR HISTORY PHILOSOPHY OF SCIENCE OR PUBLIC ADMINISTRATION OR MULTIDISCIPLINARY SCIENCES ) AND DOCUMENT TYPES: ( REVIEW OR EDITORIAL MATERIAL OR BOOK CHAPTER ) Timespan: All years. Indexes: SCI-EXPANDED, SSCI, A&HCI, ESCI.

FN Thomson Reuters Web of Science™ VR 1.0



Evidence-based policy

Results: 91, hand-picked 26

(from Web of Science Core Collection) You searched for: TS=("evidence-based policy") Refined by: DOCUMENT TYPES: ( REVIEW ) Timespan: All years. Indexes: SCI-EXPANDED, SSCI, A&HCI, ESCI.

FN Thomson Reuters Web of Science™ VR 1.0



Evidence-informed policy making

Results: 49, 24 articles selected by hand (from Web of Science Core Collection) You searched for: TOPIC: ("evidence-informed policy making")

FN Thomson Reuters Web of Science™ VR 1.0



Jäsennä

Google Scholar

Search: Co-creation

  • [1] Kokemukset ovat uusi tuote joka tuo firmoille lisäarvoa. Se syntyy yhteiskehittämällä kuluttajien ja -ryhmien kanssa. C. K. PRAHALAD AND VENKAT RAMASWAMY. CO-CREATION EXPERIENCES: THE NEXT PRACTICE IN VALUE CREATION. JOURNAL OF INTERACTIVE MARKETING VOLUME 18 / NUMBER 3 / SUMMER 2004. Published online in Wiley InterScience (www.interscience.wiley.com). DOI: 10.1002/dir.20015
    • Building Blocks of Interactions for Co-creation of Value: DART: Dialogue, access, risk-benefits, transparency. Risk-benefit tarkoittaa, että asiakas voi vertailla hyötyjä ja haittoja omalta osaltaan.
  • Managing the co-creation of value. [2] Artikkeli tarkastelee asiakkaiden yhteiskehittämistä ja sen lisäarvoa teoreettisesta ja käytännöllisestä näkökulmasta. Aika markkinalähtöinen, ei satu silmään mitään kriittisen tärkeää.
  • [3] Esitellään palveluteollisuustiede. Saattaa kertoa jotain hyödyllistä yhteiskehittämisestä.
  • [4] Yhteiskehittämisen premissit eivät toimi ongelmitta. Tässä työssä tarkastellaan asiakkaan roolia tarkemmin ja tilanteita joissa hän ehkä osallistuu yhteiskehittämiseen. Tulokseen tarvitaan seitsemän premissiä.
  • Wolfram Mauser, Gernot Klepper, Martin Rice, Bettina Susanne Schmalzbauer, Heide Hackmann, Rik Leemans, Howard MooreCurrent. Transdisciplinary global change research: the co-creation of knowledge for sustainability. Opinion in Environmental Sustainability. Volume 5, Issues 3–4, September 2013, Pages 420–431. [5] [6] Future Earth -liikkeen teesit, tavoitteet ja lähestymistavat. Tärkeä koska samansuuntainen kuin Yhtäköyttä. Viite 7 perustelee miksi tarvitaan tieteenalojen välistä työtä. Yhteiskehittämisen epäonnistumisia 53 ja onnistumisia 54. Esimerkkejä tieteenalojen yhdistymisistä uusiksi ja tämän käytännön hyödyistä. Esim maatalousyliopistot auttoivat voittamaan nälän. Tarvitaan integroitua näkemystä 21-22. Transdisciplinary approach 25 ym. Tärkeitä näkökulmia tieteiden-, sektorien- ja alueidenvälisen työn edistämiseen asiantuntijatyöpajassa. Viitekehys transdisciplinary co-creation. Sisältää osallistumisen vuoropuhelun kritiikin yhteenvetämisen. Myös co-design ja co-production. ←--#: . TÄRKEÄ. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. lokakuuta 2016 kello 18.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
    • Artikkeli esittelee Future Earthin keskeiset menetelmät. Avoimuus on tärkeää koska etukäteen ei voi tietää mistä ja miten tulee tärkeää tietoa. Ratkaisulähtöisyys on tärkeää jotta keskitytään oikeisiin asioihin. Sitä on kuitenkin laajennettava systeemitarkasteluksi ja huomioitava erilaiset maailmankuvat ja arvot. Yhteistyötä tarvitaan päättäjien tutkijoiden ja sidosryhmien kesken. Transdisciplinarity on tärkeää. Tarvitaan integraatiota kolmeen suuntaan. Tieteenalojen kesken, alueellisesti ja sektoreiden kesken. Cocreation = codesign + coproduction + codissemination.
    • From the science perspective, involving funders and science policy makers presents challenges as well as great opportunities for providing the necessary institutional framework. The challenges, that must be met, involve:
      • Develop new processes and skills: Integration requires strong process-oriented skills (inter-personal, communication and facilitation), as well as organizational and managerial competencies, that are not always available and may require professional support or training. Educational institutions as well as funding agencies will play an important role in this.
      • Deal with inertia to change: Integration also requires critical reflection on the role of science in global sustainability and on the limitations of doing business-as-usual research. This, in turn, requires an openness to change. Neither process is necessarily easy or comfortable for those involved.
      • Clarify roles, responsibilities and rules of engagement: Integration is research coordination, which spans the entire research process. Different actors will have different levels and forms of involvement in different parts of the process. This requires clarity about roles and responsibilities, about who makes decisions when, and about how to appropriately safeguard scientific integrity and relevant standards of quality.
      • Establish integrated institutions: The disciplinary-based practices and structures of existing educational and research systems are not conducive to integrated efforts, and will need to be supplemented with new, integrated structures.
      • Develop support systems: The same is true for typical academic reward and career advancement systems, as well funding mechanisms — including selection and evaluation procedures. Integration calls for a critical review of such systems.
      • Remove persistent inequalities: In terms of access to power and resources, as well as research capacities, the world of science is plagued by persistent inequalities that pose a fundamental challenge to the deeper levels of collaboration that integration calls for.
  • Patric Brandt, Anna Ernst, Fabienne Gralla, Christopher Luederitz, Daniel J. Lang, Jens Newig, Florian Reinert, David J. Abson, Henrik von Wehrden. A review of transdisciplinary research in sustainability science. Ecological Economics Volume 92, August 2013, Pages 1–15.

[7] [8] Hyödyllinen katsaus transdisciplinary-kirjallisuuteen. Päätelminä mm että yhtenäistä metodologiaa ja termistöä ei käytetä eikä voimaannuttamista hyödynnetä riittävästi. Myös hyvä katsaus siihen mitä on tehty.

    • Challenge One: Coherent Framing. Transdisciplinary Research in Sustainability Science is Increasing, but Under Diverse Terms
    • Challenge Two: Integration of Methods. Method Sets Used are Independent of Process Phases and Knowledge Types
    • Challenge Three: Research Process and Knowledge Production. There is a Gap Between ‘Best Practice’ Transdisciplinary Research as Advocated, and Transdisciplinary Research as Published in Scientific Journals
    • Challenge Four: Practitioners' Engagement: Knowledge is Interchanged, Yet Empowerment is Rare
    • Challenge Five: Generating Impact: Generating Transdisciplinary Research with High-Scientific Impact Remains Challenging
  • [9] Tutkii miksi globaalimuutoksen tutkimus etenee toivottua hitaammin ja miten asiaa voi parantaa. Puolustetaan mm. laajaa monitorointia ja siihen perustuvaa evolutiivista päätöksentekoa, laajoja tietoaineistoja ja -kantoja lukuisien tapaustutkimusten tekemiseen ja niistä oppimiseen, yhteistyötä ja integroituja menetelmiä, menetelmätestausta eri tilanteissa, laajoja yhteishankkeita monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen ja tiedon vapaata jakamista, tutkijoiden ja päättäjien yhteistyötä, tiedon yhteiskehittämistä pitkäkestoisissa moniammatillisissa hankkeissa tutkijoiden, päättäjien ja sidosryhmien kesken. Data kerättiin nettikyselynä, asiantuntijahaastatteluina ja työpajoina. Artikkelissa myös tunnistetaan tärkeäksi ymmärtää miten eri toimijat näkevät tilanteet eri tavalla ja myös toimivat eri tavoin. ←--#: . Tämä on hyödyllinen paperi. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. lokakuuta 2016 kello 18.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
    • Tärkeiksi puutteiksi tunnistetaan kattavat menetelmät tieteen yhteistuottamiseen, tiedon vertailtavuus ja jaettavuus sekä datan tuottamisen ja jakamisen yhdenmukaisuus. Sitouttava osallistaminen tunnistetaan tärkeäksi. Artikkelissa myös tunnistetaan tutkimuskäytäntöjen ja -rahoituksen ongelma tukea perinteisiä ja estää uusia yhteiskehittämiseen ja jakamiseen perustuvia käytäntöjä.
  • [10] Keep it complex. Artikkeli puolustaa moniäänistä ehdollista päätöstukea, koska usein tutkimustieto ei riitä antamaan yksiselitteisiä vastauksia vaikka sellaisiin on poliittista painetta. Artikkeli analysoi todennäköisyyksien ja mahdollisuuksien ulottuvuuksissa erilaisia epävarmuuden lajeja. Helpoin on riski. Siinä epävarmuudet ovat pieniä. Epäselvyys ja epävarmuus ovat hankalampia, mutta pahin on tietämättömyys.
  • [11] on transdisciplinarity. ←--#: . Keskeinen artikkeli menetelmän esittelemisessä. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. lokakuuta 2016 kello 18.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
  • [12] Schantz. Melko teoreettinen mutta myös käytännön relevanssia. Argumentaatio tutkimusalojen välillä on olennainen osa työtä ja oppimista. Transdisciplinary johtaa siihen että eri tieteenalojen menetelmät tulevat vedetyksi keskusteluun ja tieteelliseen tarkasteluun siinä kuin substanssiasiatkin. ←--#: . Tärkeä artikkeli transdisciplinarystä. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. lokakuuta 2016 kello 18.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
  • [13] Resurssienhallintajärjestelmien viitekehykset ja monitasoiset oppimisprosessit. Monimutkaiset ja moniääniset hallintamallit sopeutuvat resurssinhallinnassa paremmin kuin muut. Monikierrosoppiminen: ensimmäisellä kierroksella opitaan parantamaan toimintaa jotta vaikutukset paranevat. Toisella opitaan muuttamaan kiintopistettä. Kolmannella viitekehystä. Artikkelissa myös esitellään miten nämä eri kierrokset oppivat eri tavalla epävarmuudesta, instituutioista, normeista, hallintamalleista, verkostoista, yhteistyöstä. Oppimissyklit ovat sovellettavissa myös hallintojärjestelmiin (governance regimes) mutta yleensä politiikka pyörii ykköskierroksella ja kakkos ja kolmoskierrokset vaativat epävirallisia verkostoja.


Search: societal openness economic growth pages 1-5 selected articles

  • The impact of patent protection, economy openness and national culture on R&D investment: a cross-country empirical investigation [14]. ----#: . Should read whole article. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. lokakuuta 2016 kello 18.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment) Abstract does not tell what the impact of openness is.
  • Openness, Human Development, and Fiscal Policies: Effects on Economic Growth and Speed of Adjustment [15] ... a large part of the divergent growth patterns across countries is related to the extent of economic openness, the depth of human development, and the quality of fiscal policies. (10 citations)
  • The Effects of Democracy on Economic Growth and Inequality: A review. [16] What effects does political democracy have on such development outcomes as economic growth and socioeconomic equality? Overall, the evidence provided by the approximately dozen studies for each outcome yields few robust conclusions with respect to the theoretical models. (95 cit) Sirowy, L. & Inkeles, A. St Comp Int Dev (1990) 25: 126. [17] ⇤--#: . Vanhahko tutkimus eikä viitteissä avoimuus korostu erityisesti. Ei siis avainviite. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. lokakuuta 2016 kello 18.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: attack)
  • National innovation systems, capabilities and economic development. [18]. Innovation systems and governance are shown to be of particular importance for economic development. The factor score on the innovation system against GDP per capita (as a measure of the level of economic development). There is very close correlation between the two. Internet access is only weakly correlated with openness to trade and foreign direct investment but strongly correlated with the innovation system. This may indicate that openness to trade and foreign capital and openness to ideas do not necessarily go hand in hand.
  • How democracy affects growth, 2001 [19] Democracy fosters growth by improving the accumulation of human capital and, less robustly, by lowering income inequality. On the other hand, democracy hinders growth by reducing the rate of physical capital accumulation and, less robustly, by raising the ratio of government consumption to GDP. Once all of these indirect effects are accounted for, the overall effect of democracy on economic growth is moderately negative.
  • Democracy's Victory and Crisis. 1997 [20], p. 195. Both political and economic freedom are positively associated with economic growth.


Search: e-governance benefit, page 1

  • The Evolution and Continuing Challenges of E-Governance. 2008 [21] The greatest investment and progress in the US have been made in enhanced public services and improved government operations. The least progress appears to have occurred in enhancing democracy and exploring the implications of e-governance for administrative and institutional reform.
  • Enabling the smart city: the progress of city e-governance in Europe 2009. [22] Drawing from the literature and the results of a comprehensive survey study in 12 European cities, we put forward a series of propositions on the future of e-city governance in Europe and the implications for strategic policy innovations to foster smart cities.
  • Theories of Democratic Network Governance 2007. [23] ----#: . Kirjasta kriittiset sivut eivät avaudu, mutta kirjan kysymyksenasettelua esitellään p. 8, ja se näyttää kiinnostavalta. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. lokakuuta 2016 kello 18.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: comment)


Results: 49 (from Web of Science Core Collection) You searched for: TOPIC: (evaluation and management) Refined by: WEB OF SCIENCE CATEGORIES: ( OPERATIONS RESEARCH MANAGEMENT SCIENCE ) AND DOCUMENT TYPES: ( REVIEW ) Timespan: All years. Indexes: SCI-EXPANDED, SSCI, A&HCI, ESCI.

  • L. Alberto Franco, Gilberto Montibeller. Facilitated modelling in operational research. European Journal of Operational Research. Volume 205, Issue 3, 16 September 2010, Pages 489–500. [24] ←--#: . TÄRKEÄ! --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. lokakuuta 2016 kello 18.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence) Fasilitoitu mallitus päätöstuen muotona, kuva 4 kirjallisuuskatsauksessa. Malli perustuu neljään oletukseen (jotka poikkeavat "expert mode" oletuksista):
    1. Assumption 1: problems are socially constructed entities. (Problems are real entities)
    2. Assumption 2: subjectivity is unavoidable. (The analysis should be 'objective')
    3. Assumption 3: clients want ‘satisficing’ solutions. (Clients want optimal solutions)
    4. Assumption 4: participation increases commitment for implementation. (implementation of scientifically-based analysis is straightforward).
Table 3. Key facilitation skills in facilitated modelling.
Active listening Paraphrasing and mirroring contributions
Gathering lists of contributions and summarising them
Asking participants non-directive questions and refraining from making value judgements
Helping with turn taking
Tracking discussion themes
Balancing discussion
Chart-writing Effective use of flipcharts and whiteboards by:
  • Clear writing and appropriate flip-chart or whiteboard pens
  • Printing in straight, thick-lined, plain block, capital letters
  • Using appropriate letter size, enough margins, use of indenting and underlying, sufficient space between lines
  • Using suitable colours, formats and symbols
Managing group dynamics and power shifts Stepping back from content and talking about process by:
  • Encouraging more people to participate
  • Acknowledging and handling out of-context distractions
  • Educating participants about the groan zone
  • Helping participants to deal with unfinished business
Diagnose group behaviour and decide whether, how and when to intervene
Reaching closure Identifying when group has reached point when closure on a proposal is needed by:
  • Stopping group discussion
  • Polling the group
  • Checking if the model is already requisite
  • Check with those with the power and authority to make commitments whether more group discussion is needed or whether a decision can be made.
  • Design of effective e-Work: review of models, tools, and emerging challenges. Nof, SY. PRODUCTION PLANNING & CONTROL 2003 [25] ←--#: . Näyttää lupaavalta, pitää kahlata. --Jouni Tuomisto (keskustelu) 9. lokakuuta 2016 kello 18.42 (UTC) (type: truth; paradigms: science: defence)
  • A New Approach to Risk Evaluation and Management: Risk-Based, Precaution-Based, and Discourse-Based Strategies. Andreas Klinke, Ortwin Renn. 2002 [26]

Kirjallisuuskatsaus

Utility of openness in knowledge production 1-5

  • [27] Liittyy kaupan avoimuuteen eikä tiedon avoimuuteen.
  • [28] Abstraktin perusteella vaikuttaisi todnäk myös liittyvän kaupan avoimuuteen
  • [29] Pelkän abstractin perusteella ei osaa sanoa.
  • [30] Kokonaisesta kirjasta ei saa kunnolla irti mitään, koska se on liian paljon.
  • [31] Pelkän abstractin perusteella ei osaa sanoa.
  • [32] Johdannon perusteella tuottaa oman tavan järjestää tieteen tekeminen avoimemmaksi, mutta ei vaikuta siltä, että tuottaa tutkimustietoa tavan toimivuudesta.
  • [33] Although no single model can fulfill the multitude of goals of such assessments, it is in highly interactive models that the possibilities of higher levels of innovation and related social impact are most likely to occur. Tää vaikuttaa siltä, että sieltä löytyis jotain jos olis access koko artikkeliin.
  • [34] Abstraktin perusteella voi olla olennainen, mutta todennäköisemmin ehkä ei.
  • [35] Täällä vois ehkä olla jotain, jos sais koko artikkelin jostain.
  • [36] Abstraktin perusteella voi olla jotain, mutta todennäköisesti ei.
  • [37] Luultavasti ei olennainen, mutta pelkkä abstrakti.
  • [38] Teknologian potentiaalista opetuksessa, ei taida tas sisältää tutkimustietoa.
  • [39] Luultavasti ei olennainen, mutta pelkkä abstrakti.
  • [40] Luultavasti löytyis jotain, jos näkisi koko jutun.
  • [41] Voisi löytyä jotain, jos näkisi koko jutun.

Openness and policy 1-2

  • [42] Näyttää siltä, että artikkelista voisi löytyä olennaista sisältöä.
  • [43] Kaupan avoimuudesta eikä tiedon avoimuudesta
  • [44] Ilmeisesti kaupan eikä teidon avoimuudesta.
  • [45] Kaupan avoimuudesta. Sama artikkeli toisessa paikassa: [46]
  • [47] Abstraktin perusteella jälleen trade openness.
  • [48] Financial openness index

Openness failure policy 1

  • [49] Trade openness. Sama artikkeli täällä: [50]. Nämä molemmat linkithän myös tuossa edellisen otsikon alla.
  • [51] Liittyy ilmeisesti puoluepolitiikan toimivuuteen eri muuttujilla, mutta tästä saattaisi löytyä jotain.
  • [52] Group Decision Support System -sovellusten toimivuudesta rryhmän päätöksenteossa. Sieltä voisi löytyä jotain.
  • [53] Empirically driven effort to identify factors associated with state failure. Voi hyvin olla jotain, jos jaksaa kahlata koko 100 sivua läpi. Tosin niistä huomattavan suuri osa näyttäisi olevan liitteitä, ja varsinaista asiaa on ~35 sivua.
  • [54] Tämä oli jo ensimmäisen otsikon alla heti ensimmäisenä.

Allintitle: openness failure 3/3

  • [55] Oli jo edellisen otsikon alla.
  • [56] Kirja on taas niin iso, ettei sieltä saa mitään järkevää irti, mutta jotkut kohdat vaikutti siltä, että niissä vois olla jotain.
  • [57] Tässä saatto olla jotain ja en vaan osannu löytää sitä.

"Knowledge production" policy 1