Keskustelu:Tekaisu

Kohteesta Opasnet Suomi
Versio hetkellä 23. tammikuuta 2013 kello 15.09 – tehnyt Jouni (keskustelu | muokkaukset) (Ohjausryhmien kutsukirje)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Arkistoituja materiaaleja:

Tekaisun tiivistelmä

Pääviesti
Kysymys:

Millainen hanke on TEKAISU ja mitä siinä tehdään?

Vastaus:

TEKAISU (ympäristöstä aiheutuvien TErveyshaittojen arviointi KAIkkeen SUunnitteluun ja päätöksentekoon) on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoima hanke vuosille 2012-2014. Sen tavoitteena on muuttaa yhteiskunnallista päätöksentekoa siten, että ympäristöterveystietoa ja -arviointeja käytettäisiin järjestelmällisesti osana päätöksentekoa. Tämän päätavoitteen toteuttamiseksi hankkeessa on viisi osatavoitetta, joiden ympärille toiminta keskittyy.

  • 1) Kehittää tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja sen teoriaa. TEKAISU kehittää tietoon perustuvia avoimia päätöstapoja ja testaa niitä kunten päätöksenteossa yhteistyössä aluksi Kuopion kaupungin, myöhemmin myös muiden toimijoiden kanssa.
  • 2) Priorisoida ympäristöterveyttä tukevia toimenpiteitä. TEKAISU arvioi ympäristön terveysvaikutuksia Suomessa ja etsii tehokkaimpia tapoja vähentää haittoja. Työ tehdään THL:n asiantuntijoiden voimin ja yhteistyössä STM:n muiden tutkimuslaitosten kanssa (SOTERKO).
  • 3) Jalkauttaa terveysvaikutusten arvioinnin tietoa ja työkaluja käytäntöön. TEKAISU tuottaa käytännön tukimateriaalia sekä työkaluja terveysvaikutusten arviointien tekemiseen ja kouluttaa niiden käyttöön kuntien arjessa.
  • 4) Arvioida nykyisen lainsäädännön ja sen toimeenpanon kehitystarpeita. TEKAISU kartoittaa ministeriöiden voimin nykyisen lainsäädännön ja toimeenpanon toimivuutta terveydensuojelun näkökulmasta. Tämän avulla ohjataan hankkeen jatkotyötä.
  • 5) Saattaa alkuun päätöksenteon kehittäminen aluksi pilotteina ja myöhemmin laajempina uudistushankkeina. TEKAISU hyödyntää muiden työpakettien kokemuksia ja menetelmiä ja jalkauttaa terveysvaikutusten arvioinnin yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Suomessa.

Tärkeimmät konkreettiset tuotteet ovat avoin Opasnet-verkkotyötila kuntien, ELYjen ja AVIen käyttöön; yleistajuisen kirjan käsikirjoitus päätöksenteon tukemisesta tiedon avulla; kaksi artikkelia Ympäristö ja terveys -lehteen sekä yksi kansainvälinen tieteellinen artikkeli; päivitetty kuvaus tärkeimmistä ympäristöterveysongelmista ja niiden vähentämisestä Suomessa; käytäntökuvaus Innokylän REA-työkaluun päätöksenteosta ja sen evaluoinnista; ja ympäristöterveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurin kuvaus hankkeen rajaukseen kuuluvan päätöksenteon osalta.


Tekaisun johtoryhmä

Ensimmäinen kokous 17.10.2012

TEKAISU-hankkeen johtoryhmän kokous. PÖYTÄKIRJA
Aika: 17.10.2012 klo 13-15
Paikka: STM, Meritullinkatu 8, kokoushuone C366

Läsnä:

  • Puheenjohtaja, johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö
  • neuvotteleva virkamies Jarkko Rapala ja lääkintöneuvos Mikko Paunio sosiaali- ja terveysministeriö
  • yliarkkitehti Timo Saarinen ja ylitarkastaja Egon Nordström ympäristöministeriö
  • elintarviketurvallisuusjohtaja Veli-Mikko Niemi maa- ja metsätalousministeriö
  • liikenneneuvos Anni Rimpiläinen liikenne- ja viestintäministeriö
  • lakimies Marko Nurmikolu Suomen Kuntaliitto ry
  • Sihteeri, erikoistutkija Jouni Tuomisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
  • kutsuttuna asiantuntija Mikko Pohjola, Nordem Oy

1) Kokouksen avaus.

Jari Keinänen avasi kokouksen klo 13.05.

2) Esityslistan hyväksyminen.

Hyväksyttiin.

3) Johtoryhmän tehtäväksianto ja jäsenten esittäytyminen.

Jari Keinänen esitti lyhyen taustoituksen Tekaisu-projektin perustamiselle.

Jari: Taustaa sille, miksi Tekaisu-hanke on käynnistetty.

  • Alueiden suunnittelussa lausuntoja ei usein kysytä terveysvaikutuksista. Jos kysytään, ei välttämättä osata lausua.
  • Seturi-arviointi: pienhiukkaset, passiivitupakointi ja radon ym. isoja asioita, mutta pohditaanko näitä riittävästi käytännön päätöksenteossa?
  • Tarvitaan kättä pitempää, jotta voidaan katsoa näitä asioita oikeasti.
  • Kaavamenettelyt, YVA, YL, rakennuslupa ovat sinänsä toimivia, mutta välineet terveyshaittojen arviointiin ovat puutteelliset.
  • Myös menettelyihin voi tulla parannuksia, esim. rakennuslaki on uudisteilla.
  • Hallitusohjelmaan tämä tavoite on myös kirjattu.
  • Joka hallinnonala tuokoon Tekaisun johtoryhmässä oman näkemyksensä siitä, mihin suuntaan tätä hanketta viedään.
  • Tämä on tärkeä poikkihallinnollisen toimintatavan kehitystyö, koska prosessit ovat muiden ministeriöiden alueella.

4) Tekaisu-hankkeen esittely.

Esittelijänä Jouni Tuomisto, hankkeen vastaava tutkija, THL

Jounin esitys tiedosto:Tekaisu-hankkeen yleisesittely.ppt.

Keskustelu:

Ohjausryhmät ja niiden kokoonpano:

  • Terveydensuojeluohjelma: tarvitaan tutkimuslaitoksia.
  • TP1: tarvitaan hallintotukea.
  • Mikko: Soterko/Risky osoitti kiinnostusta terveydensuojeluohjelman ohjausryhmään.
  • Jari: tarvitaan muitakin kuin Soterko.
  • Veli-Mikko: EVIRA on myös tärkeä, ehkä myös Ilmatieteen laitos. Tästä voisi tulla metodista yhteistyötä muidenkin riskinarvioijien kanssa.
  • Anni: Liikennevirasto ja Ilmatieteen laitos myös mukaan.
  • Jarkko: Mielellään myös muita kuin viranomaisia. Samaa teemaa kuin WSP (talousveden turvallisuussuunnitelma Water Safety Plan). Myös tässä nousee esiin se, että pitäisi hyödyntää oppivaa organisaatiota.
  • Mikko Paunio: Norjan riskinarviointikäytännöt maanvyörymistä liittyvät suoraan tähän. Kymmenen vuoden aikana on tiedostettu, että taloja rakennetaan paikkoihin mihin ei pitäisi rakentaa. Paikallinen Tekaisu palvelee riskinarviointia. Myös MMM:n tulva-asiat liittyvät tähän. Tulvatyökalu on tärkeä.
  • Veli-Mikko: Hallintotieteet pitäisi myös osallistaa. Miten tämä hanke operationalisoidaan on kysymys, johon hallintotieteilijät voivat vastata.


Muita kommentteja:

  • Timo: Priorisointi on eri asia kuin tautikuorma. Kaipaan tietoa keskeisistä terveyshaitoista ja toimenpiteistä. Maankäytössäkin on omat suuret rajoituksensa, ei kaavaa koko ajan tehdä yhdelle alueelle. Yleiskaavataso on monessa suhteessa ratkaiseva, muttei kuntia siihen voida pakottaa. Osayleiskaavat eivät ole pakollisia. Köyhiä on vaikea pakottaa, vaan usein kunnat kaavoittavat vain sen verran kuin on välttämätöntä.
  • Jari: On muutakin kuin kaavaa: uuden tien vaikutukset, sikalan ympäristölupa, ym.
  • Timo: Rakennuslupakin on vireillä kerran ja sitten rakennus on kymmeniä vuosia käytössä ja ehkä ihan eri tarkoitukseen. Voitaisiinko vaikuttaa myös rakennusten käyttöön eikä vain rakentamiseen?
  • Marko: Jos tästä tulee vaikuttava työkalu ja auktoriteetti, tästä voi kehittyä kauhuskenaario, jossa 2 ennustettua kuolemaa estää ison hankkeen ympäristöluvituksen.
  • Jari: Aina tämä on priorisointia, eikä noin jyrkäksi varmaan mennä. On hyödyllisempää ymmärtää mitä terveysvaikutukset ovat kuin tuijotella raja-arvoja.
  • Anni: Asettamispäätöksessä lukee: "Tavoitteena on luoda menettelyjä". Mutta tämä onkin menetelmiä eikä menettelyjä. Pitäisi miettiä lakisääteisiä menettelyjä ja keinoja haittojen vähentämiseksi.
  • Mikko: Ensin katsotaan käytäntöjä, ja vasta sen pohjalta mietitään tarvitseeko muuttaa lakisääteisiä menettelyjä tämän takia.
  • Jari: Menettelytkin ovat olennainen osa Tekaisua, mutta nyt aluksi viritetään olemassaolevaa apparaattia.
  • Jari: Oppaiden aika on ohi. Nyt tarvitaan muita työkaluja.
  • Timo: 400-sivuista opasta ei kukaan käytä. Siksi on hyvä, että kuunnellaan mitä tietoa ollaan valmiita ottamaan käyttöön. Käytäntöön on pitkä matka, kun päätökset usein tehdään kevyin perustein.
  • Egon: Kyllä oppaita vielä tehdään ja käytetään, muttei 400-sivuisia.

5) Esittely Tekaisun kytkennöistä Kaste-ohjelmaan ja Innokylään.

Esittelijänä Mikko Pohjola, asiantuntija, Nordem Oy

Mikon esitys tiedosto:Tekaisu-hankkeen yleisesittely.ppt.

  • Mikko: WSP ja tulvat: meillä on yhteistyötä myös vesipuolen kanssa.
  • Mikko: Nyt mennään kiinni käytäntöihin. Tarkoituksena on selvittää, kuinka kollektiivista oppimista pystytään parantamaan.
  • Anni: Liikennevirasto voisi olla YVA-roolissa mukana, se teettää paljon YVAa. Esim. Varsinais-Suomen ratahankkeen YVA maksoi miljoon euroa.
  • Jari: Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen yhteydessä on tehty kysely, ja halusin saada sinne tästä liittyviä kysymyksiä. Ei onnistunut, joten pitää tehdä oma kysely tarpeiden kartoittamiseksi.
  • Egon: Jalkauttaminen on tärkeää, samoin tiedon käyttö kentällä. Kun isoja hankkeita arvioidaan, halutaan tietää miten asiat vaikuttavat todellisuudessa. Sitten pyydetään lausuntoja. Mutta ongelma on, että työn tekijällä, konsultilla, ei ole kaikki palaset hallussa. Sielläkin on puute. Riittämättömiä selvityksiä on sitten osattava arvioida.
  • Mikko: Avoimuus mahdollistaa sen, että mistä tahansa saattaa löytyä osaaja, joka nostaa uutta tietoa esiin.
  • Jarkko: Olisi tärkeä nähdä myös pieniä kuntia mukana.

6) Sopiminen johtoryhmän työskentelytavasta kauden aikana.

Jarin pohjaehdotus:

  • THL perustaa kaksi uutta ohjausryhmää tämän työn tukemiseen.
  • Jory ei kokoonnu kovin usein, noin 2-3 kertaa vuodessa.
  • Aina kun kokoonnutaan, työryhmät esittävät omaa tuotostaan. Jory evästää.
  • Jos tulee tarvetta suunnanmuutokseen, voidaan kutsua jory kokoon.
  • THL informoi ohjausryhmien perustamisesta.


Kommentteja:

  • Timo: Pari isoa kuntaa mukaan ohryyn.
  • Paunio: Entäs maakuntien liitot? [Tämä sai kannatusta.]
  • Jari: STMssä on paineita kytkeä ympäristöterveyttä muuhun sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Siksikin Kaste- ja Innokylä-yhteistyö.
  • Timo: Iso kysymys on ympäristöstä aiheutuva liikkumattomuus. Ei ehkä kuulu tähän hankkeeseen.
  • Jouni: Liikkumattomuus on kyllä YMTOn agendalla, ja parin vuoden kuluessa olemme oppineet tästä jotain.

Päätettiin ehdotuksen mukaisesti.

7) Tulevien kokousaikojen sopiminen.

Seuraava kokous pidetään 14.2.2013 14.00-16.00 Sosiaali- ja terveysministeriössä.

8) Kokouksen päättäminen.

Jari Keinänen päätti kokouksen klo 15.15.

Tekaisun ohjausryhmät

Ohjausryhmien kutsukirje

TEKAISU (ympäristöstä aiheutuvien TErveyshaittojen arviointi KAIkkeen SUunnitteluun ja päätöksentekoon) on Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama hanke (2012-2015), jonka tavoitteena on saattaa alkuun sellainen yhteiskunnallinen päätöksentekokäytäntöjen muutos, että ympäristöterveystietoa ja -arviointeja (erityisesti avointa dataa ja avoimia arviointeja) käytettäisiin järjestelmällisesti osana päätöksentekoa. Hankkeen nimi Tekaisu viittaa siihen, että terveysvaikutusten arviointi esimerkiksi kunnallista suunnitteluprosessia varten ei saisi olla kuukausimäärien työ, joka kiireen takia jää tekemättä, vaan nopea tekaisu, joka tuottaa hyödyllistä ja tieteellisesti pätevää tietoa päätösprosessin tiukkojen aikapaineiden puitteissa. Tekaisu vastaa hallitusohjelman tavoitteeseen "Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi otetaan osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa." Tekaisu on myös osa tietohallintolain mukaista kokonaisarkkitehtuurityötä Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla. Kokonaisarkkitehtuuri on johtamisjärjestelmä, jossa päähuomio on toiminnan ja sitä tukevan tiedon ja tietojärjestelmien yhteensovittamisessa.

Hanke on yksityiskohtaisesti esitelty internetsivulla http://fi.opasnet.org/fi/Tekaisu.

Tiedon levittämiseksi ja palautteen ja ohjauksen saamiseksi Tekaisu-hankkeelle perustetaan kaksi ohjausryhmää.

Terveydensuojeluohjelman ohjausryhmä:

Ryhmä koostuu erityisesti tutkijoista ja THL:n sisarlaitosten edustajista. Ryhmän tehtävänä on osallistua konkreettiseen asiantuntijatyöhön erityisesti Työpaketti 2:n tautikuorma-arvioinnissa ja mahdollisten toimenpiteiden ja niiden kustannusten arvioinnissa. Ryhmän jäsenet tuovat työhön asiantuntemusta omilta erityisosaamisalueiltaan ja näin täydentävät työpaketin varsinaisten työntekijöiden osaamista. Työpakettien vetäjät kutsutaan ohjausryhmän kokouksiin.

Ohjausryhmän organisaatiot ja kutsutut jäsenehdokkaat:

  • THL: Tapani Kauppinen
  • SYKE: Jyri Seppälä
  • STUK: Päivi Kurttio
  • TTL: Tiina Santonen
  • EVIRA: Kirsti Savela
  • Tekaisu-koordinaattori: Jouni Tuomisto

Päätöksenteon tuen ohjausryhmä:

Ryhmän tarkoituksena on seurata ja kommentoida hankkeen etenemistä ja erityisesti toimia tiedonvälityskanavana hankkeen ja aiheeseen liittyvien päättäjien, muiden toimijoiden ja sidosryhmien välillä. Näitä ovat mm. Kuntaliitto, AVI- ja ELY-keskukset, Valvira, kunnat, HSY ja eduskunta eli yleisesti yhteiskunnallisia päätöksiä tekevät tahot. Työpakettien vetäjät kutsutaan ohjausryhmän kokouksiin.

Ohjausryhmän organisaatiot ja kutsutut jäsenehdokkaat:

  • Innokylä/Kuntaliitto: Anne Knaapi-Lamminen
  • ELY-keskus: Rolf Nyström (Uusimaa)
  • Aluehallintovirasto: Vesa Pekkola
  • Maakuntien liitto: Soile Juuti (Pohjois-Savo)
  • VALVIRA: Kaisa Mäntynen
  • Porin kunta: Timo Aro
  • HSY: Tarja Koskentalo
  • Soterko: Jussi Simpura
  • SOSTE: Riitta Särkelä
  • Tekaisu-koordinaattori: Jouni Tuomisto

Nyt kysymme suostumistanne ohjausryhmän jäseneksi. Toivomme teidän myös etsivän omasta organisaatiostanne varajäsenen itsellenne. Jos teillä ei ole itse mahdollisuutta lähteä ohjausryhmään, pyydämme teitä levittämään tätä kutsua omassa organisaatiossanne jonkun toisen jäsenen ja varajäsenen löytämiseksi.

Ohjausryhmät nimittää saatujen ehdotusten perusteella THL:n pääjohtaja Pekka Puska.

Ohjausryhmät kokoontuvat ensimmäiseen yhteiseen tilaisuuteen Helsinkiin yhdeksi iltapäiväksi klo 12 - 15.30 viikolla 25.2. - 1.3.2013. Lopullinen päivä riippuu avainhenkilöiden saapuvuudesta, ja tämän selvittämiseksi pyydän teitä vastaamaan Doodle-kyselyyn tästä linkistä: [3].

Tekaisu-seminaarin alustava tavoite ja ohjelma on seuraava:

  • Tavoite:
    • Esitellä Tekaisu-hankkeen tarkoitus ja tavoitteet.
    • Esitellä vuoden 2012 aikana saavutettuja tuloksia.
    • Esitellä 2013 toimintatapaa ja pilottihankkeita.
    • Keskustella ja kerätä palautetta kentän tarpeista ja toteutusideoista, ja tämän perusteella tarvittaessa täsmentää hanketta.
  • Ohjelma
    • 12.00 - 12.30 Kahvi
    • 12.30 - 14.00 Tekaisun esittely
    • 14.00 - 15.30 Yleiskeskustelu ja pienryhmätyöskentely

Tilaisuuden ohjelmaa päivitetään sivulle http://fi.opasnet.org/fi/Tekaisu-seminaari.

Tekaisu-hankkeen puolesta
Jouni Tuomisto
THL

TEKAISU: Toimintasuunnitelma


Tiivistelmä

  • Hankkeen nimi: TEKAISU
  • Hankkeen koordinaattori: Jouni Tuomisto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
  • Hankkeen kesto: 2012-2014
  • Osallistujat: THL, STM, Kuopion kaupunki, kilpailutettava partneri.
  • Hankkeen kokonaisbudjetti 2012 - 2014: 900000 €
  • STM:n terveydensuojelun määrärahasta myönnetty summa vuodelle 2012: 100000 €

TEKAISU (ympäristöstä aiheutuvien TErveyshaittojen arviointi KAIkkeen SUunnitteluun ja päätöksentekoon) on kolmevuotinen hanke (2012-2014), jonka tavoitteena on saattaa alkuun sellainen yhteiskunnallinen päätöksentekokäytäntöjen muutos, että ympäristöterveystietoa ja -arviointeja käytettäisiin järjestelmällisesti osana päätöksentekoa. Tämän päätavoitteen toteuttamiseksi hankkeessa on viisi osatavoitetta ja sen mukaisesti työpakettia (TP):

  • 1) kehittää tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja sen teoriaa (TP1),
  • 2) priorisoida ympäristöterveyttä tukevia toimenpiteitä (TP2),
  • 3) jalkauttaa terveysvaikutusten arvioinnin (TVA) tietoa ja työkaluja käytäntöön (TP3),
  • 4) arvioida nykyisen lainsäädännön ja sen toimeenpanon kehitystarpeita tavoitteen saavuttamiseksi (TP4) ja
  • 5) saattaa alkuun päätöksenteon kehittäminen aluksi pilotteina ja myöhemmin laajempina uudistushankkeina (TP5).

Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi työpaketit tekevät seuraavaa:

  • TP1 kartoittaa ja kehittää tietoon perustuvia päätöksenteon toimintatapoja ja testaa niitä käytännön päätöksenteossa. Työtä tehdään yhteistyönä käytännön päätöstilanteiden yhteydessä aluksi Kuopion kaupungin, myöhemmin myös muiden toimijoiden kanssa.
  • TP2 arvioi ympäristön terveysvaikutuksia Suomessa sekä priorisoi toimenpiteitä, joilla näitä haittoja vähennetään. Työ perustuu toisaalta tieteelliseen terveysvaikutusten arviointiin THL:n asiantuntijoiden voimin ja yhteistyössä STM:n muiden tutkimuslaitosten kanssa (SOTERKO), toisaalta mahdollisten toimenpiteiden kartoittamiseen ja hinnoitteluun.
  • TP3 tuottaa käytännön tukimateriaalia sekä työkaluja terveysvaikutusten arviointien tekemiseen ja testaa ja kouluttaa niitä käytännön tilanteissa eli todellisissa kunnallisissa päätöstilanteissa, jotka ovat valmistelussa vuoden 2012 aikana. Tämän kokemuksen avulla niitä kehitetään edelleen. Työ ei lähde liikkeelle tyhjästä, koska THL on tuottanut tällaista materiaalia ja työkaluja runsaasti kuluneen viiden vuoden aikana, ja vuoden 2011 aikana ne on saatu käyttökuntoon (esim. http://fi.opasnet.org). Tärkeimmät tuotettavat tukimateriaalit ovat yleistajuisen kirjan käsikirjoitus ja osakuvaus ympäristöterveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurista.
  • TP4 kartoittaa nykyisen lainsäädännön ja toimeenpanon toimivuutta terveydensuojelun näkökulmasta. Kartoitus tehdään ministeriöiden voimin ja on osa hallinnon normaalia kehittämistä. Olennaista on tämän tuotetun tiedon (mm. YVAn toimivuuden arviointi) hyödyntäminen osana tätä hanketta.
  • TP5 hyödyntää muiden työpakettien kokemuksia ja menetelmiä, ja jalkauttaa terveysvaikutusten arvioinnin yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Suomessa. Tämän työpaketin ensimmäinen vuosi menee toimintasuunnitelman laatimiseen muiden työpakettien kokemusten perusteella, ja varsinainen työ alkaa 2013.

Konkreettisina tuotoksina hanke tekee yleistajuisen kirjan käsikirjoituksen päätöksenteon tukemisesta tiedon avulla; kaksi artikkelia Ympäristö ja terveys -lehteen sekä yhden kansainvälisen tieteellisen artikkelin; päivitetyn kuvauksen tärkeimmistä ympäristöterveysongelmista Suomessa; käytäntökuvauksen Innokylän REA-työkaluun päätöksenteosta ja sen evaluoinnista; ja ympäristöterveydenhuollon kokonaisarkkitehtuurin kuvauksen hankkeen rajaukseen kuuluvan päätöksenteon osalta.

Tekaisu-hankkeen organisaatiokaavio. Työpaketista TP1 vastaa avoimesti kilpailutettava partneri, työpaketeista TP2 ja TP3 THL, työpaketista TP4 STM ja työpaketista TP5 STM yhteistyössä THL:n kanssa. Hankkeella on korkean tason seurantaryhmä ja lisäksi priorisointiryhmä ja TP1:n ohjausryhmä. Sulkeissa olevat ryhmien jäsenet ovat ehdotuksia, eikä niitä ole varmistettu.

Hankkeen taustalla on kaksi hallitusohjelmassa mainittua tehtävää, jotka tässä muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden: terveydensuojeluohjelma, joka koostuu työpaketeista 2 ja 3 sekä osin työpaketista 1; sekä ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arvioinnin ottaminen osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa, joka koostuu työpaketeista 1, 4 ja 5. Hankkeen nimi Tekaisu viittaa siihen, että terveysvaikutusten arviointi esimerkiksi kunnallista suunnitteluprosessia varten ei saisi olla kuukausimäärien työ, joka kiireen takia jää tekemättä, vaan nopea tekaisu, joka tuottaa hyödyllistä ja tieteellisesti pätevää tietoa päätösprosessin tiukkojen aikapaineiden puitteissa.

Johdanto

Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa sanotaan "Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi otetaan osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa." Tämä lause asettaa hankkeen tavoitteen. Miksi arviointi sitten on tärkeää? Arvioinnit jäsentävät päätöksentekoa tukevaa tietoa päättäjille ja sidosryhmille. Parempi tieto tuottaa parempia päätöksiä ja siten toimintaa. Ja loppujen lopuksi tavoitteena on synnyttää parempia, terveyttä edistäviä ja suojelevia vaikutuksia yhteiskunnassa.

On tärkeää huomata, että ympäristöterveyskysymyksissä on yleensä lukuisia päätöksiä ja useita päättäjiä yhtaikaa. Esimerkiksi automarketkaavasta päättää kunta, mutta kauppojen varsinaisesta rakentamisesta kaupat itse. Ostos- ja liikkumiskäyttäytymisestä päättää taas jokainen kansalainen joka päivä. Kaikkia näitä päätöksiä voidaan tukea paremmin saatavilla olevan tiedon avulla. Hyvä terveysvaikutusarviointi edistää hyviä päätöksiä, toimia ja vaikutuksia. Jaettu ymmärrys tilanteesta estää itsenäisiä toimijoita toimimasta ymmärtämättömyyttään yleistä hyvää vastaan.

THL:n tähänastinen arviointitutkimus on auttanut löytämään useita suosituksia siitä, miten arviointeja pitäisi tehdä.

  • Tiedon tuotanto (arviointi) ja tiedon käyttö (päätöksenteko) on kytkettävä tiiviisti yhteen.
  • Kaikki oleelliset toimijat on saatava mukaan arviointiin. Näitä ovat ne, joilla on arvokasta tietoa ja ne, joilla on merkitystä päättäjänä, toimijana tai päätösten vaikutusten kokijana.
  • Päämäärät ja arvot pitää saada mukaan arviointiin ja julki, koska ne vaikuttavat arvioinnin sisältöön, päätelmiin ja suosituksiin.
  • Yksittäisten tapausten tiedot pitää saada myös muiden käyttöön. Vain näin tieto alkaa levitä ja vaikuttaa tehokkaasti.
  • Arvioinnin vaikuttavuutta on myös arvioitava ja seurattava. Palveleeko se todellisia tarpeita ja tuottaako se todella sitä mitä halutaan?

Yleinen havainto on, että keinoja ja välineitä sekä halua vaikuttaa tiedon kautta on, mutta päätöksenteon puutteelliset viitekehykset ja toimintamallit estävät tiedon vaikuttavuutta. Terveyshaittojen arviointien parantamisessa tärkeintä onkin itse asiassa päätöksenteon parantaminen paremmin tietoa hyödyntäväksi. THL:ssä on jo kehitetty paremman arvioinnin menetelmiä ja työkaluja, niin ettei pullonkaulana ole enää niiden puute vaan niiden hyödyntämisen puute. Niinpä hankkeessa onkin suuri painoarvo nimenomaan päätöksenteon toimintatapojen kehittämisessä; luodaan kysyntää tiedolle, johon arvioinnein voidaan vastata. Tätä varten pitää myös parantaa tutkijoiden ja päätöksentekijöiden valmiuksia tehdä terveysvaikutusten arviointeja ja hyödyntää olemassaolevia tietoja ja työkaluja. Lisäksi tarvitaan nykyistä täsmällisempää tietoa siitä potentiaalista, jolla eri ympäristöaltisteiden terveysvaikutuksia voidaan vähentää erilaisilla päätöksillä.

Nämä haasteet yhdessä vastaavat kahta hallitusohjelmassa mainittua tehtävää, jotka tässä muodostavat toisiaan tukevan kokonaisuuden: terveydensuojeluohjelma sekä ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen ottaminen osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa.

Hankkeen rakenne ja yhteydet laajempaan kontekstiin

Kuvaus terveydensuojeluohjelman ja terveysvaikutusarviointi kaikkeen päätöksentekoon -tavoitteen yhteyksistä ja niiden yhteisistä liittymäkohdista päätöksenteon kehittämiseen Suomessa. Tarkastelussa on erityisesti ympäristöä ja terveyttä koskeva yhteiskunnallinen päätöksenteko.

TP1 Päätöksenteon uudet mallit keskittyy päätöksentekoon ja tiedon käyttöön siinä (tiedon kysyntä). Työpaketti tutkii ja kokeilee ympäristöä ja terveyttä koskevan yhteiskunnallisen päätöksenteon kehittämisen periaatteita ja keinoja. Siinä kartoitetaan päätöksenteon teoriaa ja käytäntöjä sekä kehitetään uusia, paremmin olemassa ja saatavilla olevaa tietoa hyödyntäviä, päätöksenteon toimintatapoja, joita myös kokeillaan käytännön päätöksentekotilanteissa. Kehitettyjen ja kokeiltujen toimintatapojen toimivuus ja käyttökelpoisuus arvioidaan suhteessa vallitseviin vakiintuneisiin käytäntöihin. Työn tulokset yhdistetään TP2:ssa tehtävän ympäristöterveystoimenpiteiden priorisoinnin kanssa suosituksiksi ympäristöä ja terveyttä koskevan päätöksenteon kehittämiseksi. TP1:n ensimmäinen, päätöksenteon perusteita kartoittava ja sen kehittämisen keinoja luova, vaihe toteutetaan vuonna 2012. TP1:n toinen ja kolmas vaihe, joissa toimeenpannaan uusien päätöksenteon toimintatapojen kokeiluja käytännön päätöstilanteissa sekä arvioidaan niiden toimivuutta, toteutetaan vuosina 2013-2014. TP1:n työ toteutetaan avoimesti kilpailutettavan partnerin johdolla yhteistyössä THL:n sekä kuntien (ainakin Kuopion kaupunki) ja ELYjen ja/tai AVIen kanssa. Työpaketissa tehtävää työtä on kuvattu yksityiskohtaisemmin alla kohdassa TP1 Päätöksenteon uudet mallit.

Terveydensuojeluohjelma (TP2+TP3) keskittyy tiedon tuottamiseen ja tiedontuottamisvalmiuksien kehittämiseen (tiedon tarjonta). Sen ensimmäisen osan muodostaa ympäristöä ja terveyttä koskevien toimenpiteiden priorisointi (TP2); ks. tarkempi suunnitelma alla. Ensimmäisessä vaiheessa, vuonna 2012, tarkastellaan altisteita ja niiden terveysvaikutusketjuja. Toisessa vaiheessa, vuosina 2012-2014, suoritetaan katsaus suomalaisen päätöksenteon nykytilaan ja arvioidaan toimenpiteiden terveysvaikutuspotentiaalia ml. kustannusvaikuttavuus. Osion tuotokset integroidaan osaksi ympäristöä ja terveyttä koskevan päätöksenteon kehittämisuunnitelmaa/-suosituksia.

TP1:ssä kehitettäviä päätöksentekoprosesseja tuetaan arviointityöllä, joka toteutetaan niinikään terveydensuojeluohjelmaan kuuluvassa TVA-valmiuden luominen -työpaketissa (TP3). Toteutuksesta vastaa THL/YMAL. Alustavasti on jo sovittu Kuopion kaupungin osallistumisesta myös tämän työpaketin työhön arviointeihin osallistuvana, tietoa hyödyntäväna kuntatason päättäjänä. Arviointien toteuttamisen myötä kehitetään myös informaatio-, tieto- ja osaamisvarantoja sekä välineitä tulevia arviointitarpeita silmällä pitäen.

Työpakettien TP1-TP3 työssä huomioidaan ministeriöissä suoritettavaa ympäristöä ja terveyttä koskevien lakien ja niiden toimeenpanon arviointi- ja kehitystyötä (TP4), joka vaikuttaa myös kehittämissuunnitelmiin, -suosituksiin ja -toimenpiteisiin jatkossa. Yhteistyöhön pyritään Innokylä-projektin kanssa mm. käytäntöjen kehittämiseen ja implementointiin sekä interventioiden kustannusvaikuttavuuden arvioinnin aiheissa. Ympäristöä ja terveyttä koskevan päätöksenteon tuntemusta on mm. SYKE:ssä, jonka kanssa pyritään myös yhteistyöhön ko. asian selvittämisessä.

Varsinainen päätöksentekokulttuurin ja -käytäntöjen muuttaminen (TP5) aloitetaan Tekaisu-hankkeen loppupuolella. Siinä hyödynnetään monipuolisesti yhteen hankkeen eri keinoja: terveydensuojeluohjelma (TP2, TP3) tuottaa tietotarjontaa ja helpottaa tiedon käyttöönottoa; päätöksenteon uudet mallit (TP1) tarjoavat paremman päätöksenteon toimintatapoja ja näin luovat tiedon kysyntää päättäjien puolelta, mikä puolestaan yllyttää TVA:n jatkokehittämiseen; ja lainsäädäntötarkastelu ja siihen perustuva lainsäädännön toimeenpanon kehittäminen (TP4) sekä poistavat käytäntöjen parantamisen esteitä että lisäävät hallinnollisia paineita siirtyä terveyttä suojelevaan suuntaan.

TP1 Päätöksenteon uudet mallit

TP1:n tavoitteena on kehittää tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja sen teoriaa sekä testata tietoon perustuvia päätöksenteon toimintatapoja käytännössä.

THL:llä on viime vuosina tehty kokonaisvaltaista terveysvaikutusarvioinnin tutkimus- ja kehitystyötä ja rakennettu perustaa ympäristöterveysarvioinnin kehittämiselle sekä luotu toimivia keinoja ja välineitä arviointien toteuttamiseksi (mm. avoin arviointi ja Opasnet http://en.opasnet.org, ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi, Mikko Pohjolan ja Tapani Kauppisen väitöskirjatutkimukset). Tähän asti huomio on ensisijaisesti kohdentunut periaatteisiin, menetelmiin ja tapoihin, joilla ympäristöterveysvaikutuksia koskevaa tietoa tuotetaan ja tarjotaan yhteiskunnallisesti merkittävässä päätöksenteossa käytettäväksi. Tässä työssä on kuitenkin havaittu, että keskeisin rajoite ympäristöterveysarviointien vaikuttavuudelle on niillä tuotetun ja tuotettavissa olevan tiedon heikko käyttö, johtuen pääasiassa arviointien ja päätöksenteon erillisyydestä ja irrallisuudesta. Tässä työpaketissa laajennetaan näkökulmaa ja sovelletaan ympäristöterveysarvioinnin tutkimus- ja kehitystyön synnyttämiä oppeja ympäristöä ja terveyttä koskevan päätöksenteon kehittämiseen niin teoriassa kuin käytännössäkin. Tavoitteena on tunnistaa ja ottaa käyttöön sellaisia päätöksenteon toimintatapoja, jotka mahdollisimman tehokkaasti muuntavat olemassa ja saatavilla olevaa tietoa ko. tiedon ohjaamaksi toiminnaksi. Erityisesti huomiota kiinnitetään ympäristön välittämiä terveysvaikutuksia koskevan tiedon hyödyntämiseen yhteiskunnallisen päätöksenteon eri tasoilla. Työpaketin kokonaisuus muodostuu kolmesta vaiheesta:

Työpaketin 1 vaiheet, aika, osallistujat ja rahoitus.
Vaihe Aika Osallistujat Suunniteltu rahoitus
1. Perusta uusien päätöksenteon toimintapojen kehittämiselle 1/2012-12/2012
  • Kilpailutettava partneri
  • THL/YMAL
  • Kuopion kaupunki
Terveydensuojeluohjelma
2. Uusien päätöksenteon toimintatapojen kokeileminen käytännön päätöstilanteissa 1/2013-6/2014
  • Kuopion kaupunki
  • muu kunta, mahdollisesti Mikkeli
  • Kilpailutettava partneri
  • THL/YMAL
  • Pohjois-Savon ja/tai Etelä-Savon ELY-keskus?
  • Itä-Suomen AVI?
  • Valvira?
Kaste2 (hakijoina osallistuvat kunnat)
3. Uusien päätöksenteon toimintatapojen evaluointi ja yleisten päätöksenteon kehittämissuositukset 7/2014-12/2014
  • Kuopion kaupunki
  • muu kunta, mahdollisesti Mikkeli
  • Kilpailutettava partneri
  • THL/YMAL
  • Pohjois-Savon ja/tai Etelä-Savon ELY-keskus?
  • Itä-Suomen AVI?
  • Valvira?
Kaste2 (hakijoina osallistuvat kunnat)

--#: Pitäisikö ELYt, AVI ja Valvira leikata tästä taulukosta pois? Niiden roolieiksi muodostunee lähinnä vaikuttaa ohjausryhmien kautta (paitsi, jos tuleekin joku YVA-vetoinen tapaus ja ELY-keskus on keskeisemmässä roolissa). --Mikko Pohjola 21. maaliskuuta 2012 kello 10.46 (EET)

Ensimmäinen vaihe (2012)

Ensimmäisessä vaiheessa kuvataan sekä teoriaan että käytännön selvitystyöhön perustuen tietoa tehokkaasti hyödyntävän päätöksenteon ja sen evaluoinnin yleiset periaatteet, joita sovelletaan tapauskohtaisesti käytännön päätöksentekotilanteissa vaiheissa 2 ja 3.

Työpaketissa tehtävä työ rakentuu viiden toisiinsa kytkeytyvän teoriaa ja käytäntöä yhdistelevän tehtävän ympärille:

  1. Katsaus yleisesti sovellettujen ympäristöterveysarvioinnin lähestymistapojen kykyyn vastata tiedon käyttäjien tarpeisiin. (1-3/2012)
  2. Tietoa tehokkaasti hyödyntävän päätöksenteon ja sen evaluoinnin yleisen menetelmän kehitys (5/2012 →)
  3. Kunnallisen päätöksenteon selvitys käytännön esimerkkitapaukseen perustuen (5-6/2012)
    • prosessien ja toimintatapojen kuvaus
    • tiedon ja tietotuen tarpeen kartoitus (yhteistyössä TP3:n kanssa)
  4. Uusien päätöksenteon ja sen evaluoinnin käytäntöjen yhteiskehitys ja -kuvaus (9/2012 →)
  5. Tulosten julkaisu

Ensimmäinen tehtävä tarkastelee terveysvaikutusarvioinnin ja päätöksenteon välisiä yhteyksiä perustuen alan kirjallisuuteen. Toisessa tehtävässä sovelletaan avoimen arviointiin (mm. Properties of good assessment, dimensions of openness), ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointiin (mm. vaikuttavuuden viitekehys) sekä Innokylä-projektiin (mm. Relational evaluation approach, REA) kehitettyjä menetelmiä yhteiskunnallisen päätöksenteon viitekehyksessä. Kolmannessa tehtävässä tarkastellaan käytännön päätöksentekoa ympäristöä ja terveyttä koskevissa asioissa yhteistyössä Kuopion kaupungin virkamiesten ja päätöksentekijöiden kanssa. Tarkastelun kohteeksi otetaan TP3:ssa tehtävä terveysvaikutusarvioinnin tapaus liittyen Haapaniemen voimalan polttoainevalintaan sekä toinen soveltuva todennäköisesti alueiden suunnitteluun liittyvä esimerkkitapaus. Neljäs tehtävä käsittää edellisten tehtävien tuotosten konkretisoinnin Innokylän REA-työkalulla tehtävinä päätöksenteon ja päätöksenteon evaluoinnin käytäntökuvauksina yhteiskehityksenä Kuopion kaupungin kanssa. Kehitettäväksi/kuvattavaksi voidaan ottaa joko joku jo toteutunut tai meneillään oleva päätöksenteon esimerkkitapaus (esim. sama kuin tehtävässä 3) tai vaihtoehtoisesti 2. ja 3. vaiheessa tapaustutkimukseen valittava päätöstapaus.

Edellisten lisäksi tutkimustyön tuloksia on tarkoitus julkaista eri tavoin. Ensinnäkin, tehtävien toteuttamisen myötä syntyy kokoelma sivuja työtilana käytettävälle avoimelle Opasnet-sivustolle (http://fi.opasnet.org) sekä käytäntökuvauksia Innokylän REA-työkaluun. Tuloksia pyritään julkaisemaan myös perinteisemmissä muodoissa. Ensimmäisen tehtävän selvitystä tarjotaan julkaistavaksi lukuna kirjassa Comprehensive Materials Processing: Health, safety and environmental issues in manufacturing. Tehtävien 2-4 tuloksista kirjoitetaan yksi käsikirjoitus julkaistavaksi soveltuvassa kansainvälisessä tieteellisessä aikakauslehdessä sekä yksi-kaksi käsikirjoitusta julkaistavaksi Ympäristö & terveys -lehden ympäristöriskit-teemanumerossa vuoden 2012 lopulla.

Toinen ja kolmas vaihe (2013-2014)

Toisessa ja kolmannessa vaiheessa vuosina 2013-2014 toteutetaan ja arvioidaan käytännön päätöksenteon ja sen tukemisen tapaustutkimuksia. Tarkoitusta varten haetaan rahoitusta Kaste2-ohjemasta. Yksi tapaustutkimuksista toteutetaan Kuopiossa todennäköisesti kaupunkitason ilmastopoliittiseen päätöksentekoon liittyen. Toinen tapaustutkimuksista saatetaan toteuttaa Mikkelissä Satamalahden alueen suunnitteluun ja kaavoitukseen liittyen. Myös muut tapaukset ovat mahdollisia. Tapaustutkimusten toteutuksessa oleellista on mm. että 1) niissä kokeiltavat uudet päätöksenteon toimintatavat kehitetään yhteistyössä päätöksentekoon osallistuvien tahojen kanssa ja 2) niissä käsitellään todellisia päätöstilanteita. Uusien päätöksenteon käytäntöjen yhteiskehityksen tukena ja perustana käytetään 1. vaiheessa kehitettyjä menetelmiä ja välineitä. TP3 tarjoaa kyseisiin päätösprosesseihin tietotukea terveysvaikutusarvioinnein. Tapaustutkimuksiin sisältyy myös oleellisena osana uusien toimintatapojen evaluointi, jonka pohjalta pyritään muotoilemaan yleisempiä suuntaviivoja kunnallistason päätöksenteon toimintatapojen kehittämiselle. Toisen ja kolmannen vaiheen tehtävät ja aikataulutus täsmentyvät kun tarkasteltavat tapaukset valikoituvat ja Kaste2-hakuja valmistellaan kumppanien kanssa vuoden 2012 aikana.

TP2 Ympäristöterveystoimenpiteiden priorisointi

TP2:n tavoite on priorisoida ympäristöterveyttä tukevia toimenpiteitä. Keskeisenä toimintana TP2 arvioi ympäristön terveysvaikutuksia Suomessa sekä priorisoi toimenpiteitä, joilla näitä haittoja vähennetään.

Ympäristöterveystoimenpiteiden priorisointi vaatii kolmevaiheisen kehittämisohjelman:

  • ympäristöterveyskuorman arviointi (mitkä tekijät aiheuttavat haittaa ja kuinka suurta se on?),
  • alentamistoimenpiteiden identifiointi ja terveysvaikuttavuuden potentiaalin arviointi (miten haittoja voidaan vähentää ja kuinka paljon?) ja
  • toimenpiteiden kustannustehokkuuden arviointi ja priorisointi (paljonko se maksaa ja mikä on tehokkainta?).

Ensimmäinen vaihe, joka toteutetaan 2012, sisältää SETURI ja EBODE-hankkeiden saattamisen ajantasalle, laajentamisen puuttuvien tekijöiden osalta ja skaalaamisen yhteismitallisiksi laatupainotettujen elinvuosien (DALY) avulla. Periaatteessa mukaan halutaan kaikki ympäristötekijät, mutta käytännön syistä huomattavaakin rajanvetoa joudutaan tekemään; joka tapauksessa arvioinnista tulee luotettavuudeltaan monitasoinen - osalle harvinaisemmista tekijöistä altistuksen arviointi jää karkeaksi ja tuloksista saadaan siten vain suuntaa-antavia. Epävarmuudet koetetaan kuitenkin kuvata realistisesti, jotta saadaan käsitys vaikutusten suuruuden uskottavasta alueesta. Tulosten perusteella voidaan kohdentaa altistusarvioiden tarkentamiseen pyrkiviä tutkimushankkeita. Työssä kootaan kirjallisuuskatsaus aiemmin tarkasteltuihin riskinhallinnan toimenpidevaihtoehtoihin. Samoin kuin tautikuorman osalta, myös toimenpidevaihtoehtojen tunnistaminen on monitasoinen ja iteratiivinen prosessi edeten hallintaperiaatteista tarkasti määrättyihin toimenpideketjuihin.

Kustannukset vuonna 2012 koostuvat tutkijoiden palkkaamisesta hankkeeseen (Dos. Otto Hänninen ja FT Arja Asikainen ja kaksi graduntekijää), ohjauksesta ja yhteistyöstä, aineistokuluista sekä ulkopuolisesta palvelusta tietojen manageroinnissa. Työpaketin aikataulua on jonkin verran myöhennetty alkuperäisestä toisaalta budjetin pienentymisen, toisaalta rekrytointivaikeuksien takia.

Ensimmäinen vaihe (vuosi 2012): terveysvaikutusten arviointi

  • Altisteiden listaaminen (kemikaaliohjelma ym.)
  • Terveysvaikutusten listaaminen
  • Annos-vastefunktioiden listaaminen (mm. IRIS ja muut kv-tietokannat)
  • Altistustasojen arviointi
  • Terveysvaikutusten arviointi
  • Insidenssi-tautikuormamuunnokset

Toinen vaihe (alkaa 2012 lopulla): toimenpiteiden identifiointi

  • Tunnistetaan mahdollisia toimenpiteitä, joilla voitaisiin parantaa ympäristöterveyttä (kirjallisuuskatsaus)
  • Arvioidaan toimenpiteiden vaikutuspotentiaalia terveyshyötyjen tuottamisessa.

Kolmas vaihe (vuosi 2013): toimenpidekustannukset ja priorisointi

  • Riskinhallinnan ja muiden toimenpiteiden kustannusten arviointi
  • Toimenpiteiden priorisointi kustannusten ja vaikutusten perusteella.


Lähtökohtana olevan EBoDE:n osalta tavoitteena on laajentaa arvioitujen altisteiden listaa ja SETURIn osalta saattaa arvioinnit vertailukelpoisiksi käyttäen DALY-mittaria erityyppisten vaikutusten vertaamiseksi. Näiden aiempien hankkeiden täydentämisen lisäksi kolmas ja uusi komponentti on (realistisen) alentamispotentiaalin arviointi. Tähän liittyy kolmannessa vaiheessa päätöksentekijätason identifiointi, kustannus-hyöty- ja hyöty-haitta-analyysit.

Ympäristöterveystoimenpiteiden priorisointi toteutetaan suoraan avoimessa Opasnet-verkkotyötilassa R-tilasto-ohjelmalla, jolloin kaikki käytettävä tieto on lähtökohtaisesti saatavilla avoimesti. Tällä toimintatavalla saadaan rakennettua sellainen priorisointimalli, josta voidaan lohkoa haluttuja osia joidenkin yksityiskohtaisten päätösten tai terveysvaikutusten tarkasteluun. Muut vaihtoehdot vaatisivat jokaisen erillistarkastelun kohdalla työlästä räätälöintiä, mihin tutkijoiden työaikaa ei juuri ole käytettävissä.

Tautikuorma- ja toimenpidevaihtoehtotietokanta muodostavat oleelliset lähtötiedot kolmanteen vaiheeseen, jossa selvitetään toimenpiteiden kustannuksia suhteessa niiden terveys- (ja muihin mahdollisiin) hyötyihin. Tämän vaiheen tulosten perusteella voidaan antaa suosituksia taloudellisesti tehokkaimmista terveydensuojelu- ja -edistämistoimenpiteistä. TP2 vaatii ulkopuolisia kumppaneita, joita tällä hetkellä on kartoitettu Suomesta STUK:sta, TTL:sta ja SYKE:stä sekä ulkomailta Stuttgartin yliopistosta (http://www.ier.uni-stuttgart.de) ja Kyproksen teknillisestä yliopistosta (http://www.hsph.harvard.edu/cyprus/start.html). Mainittujen tahojen kanssa on tehty aktiivista ja menestyksellistä yhteistyötä aiemminkin.


Yhteistyötahot:

  • STUK Päivi Kurttio, SOTERKO/Risky
  • TTL
  • SYKE
  • EVIRA
  • MTT
  • Metla
  • Valvira
  • UEF
  • TUKES

Hankkeessa rakennettavan ympäristöterveyden tautikuormamallin olennainen piirre on, että se kuvaa probabilistisesti kansanterveyden rakennetta kokonaisuutena. Se sisältää samanaikaisesti useita merkittäviä terveyden riskitekijöitä ja niiden rinnakkaisia ja peräkkäisiä vaikutusketjuja. Mallin avulla voidaan kansallista tautikuormaa jakaa osatekijöihin ja tunnistaa merkittävien riskitekijöiden välisiä suhteita, päällekkäisyyksiä ja periaatteellisia alentamispotentiaaleja. Mallin avulla määritetään suhteessa teoreettiseen täyden terveyden väestöön verrattuna kuinka paljon eri tekijöiden takia terveitä elinvuosia (DALY) menetetään ennenaikaisen kuolleisuuden ja sairauksien takia.

TP3 TVA-valmiudet

TP3:n tavoitteena on jalkauttaa terveysvaikutusten arvioinnin (TVA) tietoa ja työkaluja käytäntöön. Keskeisenä toimintana TP3 tuottaa käytännön tukimateriaalia terveysvaikutusten arviointien tekemiseen ja testaa ja kouluttaa näitä käytännön tilanteissa. Tärkeimpänä kirjallisena tuotoksena on yleistajuinen, avoimeen toimintaan ohjaava kirja, jonka käsikirjoitus on tarkoitus kirjoittaa vuoden 2012 aikana. Kirjaan tiivistetään TEKAISUn ensimmäisen vuoden aikana tulevia oppeja ja myös avoimen arvioinnin kehitystyön aikana 2006-2011 saatua ymmärrystä, joten kirja toimii samalla hankkeen jatkotyön keskeisenä työkaluna.

Tässä työpaketissa valitaan konkreettinen päätöstilanne, jonka rajaaman tapaustutkimuksen puitteissa on tavoitteena a) kouluttaa kaupungin päätösvalmistelusta vastaavia henkilöitä tekemään terveysvaikutusten arviointia, b) tehdä päätöksentekoa tukeva terveysvaikutusten arviointi (TVA) todelliseen tilanteeseen, c) arvioida uusien menetelmien toimivuutta todellisessa päätöksenteon viitekehyksessä ja aikataulussa, d) selvittää menetelmien käyttötuen tarve, e) kartoittaa keskeisiä syitä, jotka käytännön työssä estävät tai edistävät TVA:n käyttöä ja f) tarjota TP1:lle kokemusperäistä tietoa ideaalimallin ja pilottien kehittämiseksi.

THL tekee jo nyt yhteistyötä Kuopion kaupungin kanssa ilmastonmuutoksen torjuntapolitiikkojen osalta kansainvälisessä Urgenche-projektissa (http://en.opasnet.org/w/Urgenche). Työssä on tarkoitus tarkastella ensin mahdollisia torjuntapolitiikkoja ja työstää niitä sitten edelleen osaksi kaupungin omaa päätöksentekoa.

Tässä työpaketissa lähdetään liikkeelle tarvelähtöisesti: valitaan tarkasteluun sellainen Kuopion kaupungin lähiaikojen päätös, joka

  • sisältää olennaisesti ympäristöterveyteen vaikuttavia päätösvaihtoehtoja,
  • mielellään muttei välttämättä liittyy ilmastonmuutoksen torjuntaan ja siten Urgenchen aihepiiriin,
  • on valmisteluvaiheessa vuoden 2012 alkupuolella tai aikana ja
  • tulee päätettäväksi lopullisesti vuoden 2012 lopulla esimerkiksi budjetista päätettäessä.

Kuopion kanssa käytyjen keskustelujen perusteella on päädytty tarkastelemaan Haapaniemen kaukolämpövoimalan polttoaineratkaisua. Haapaniemen kolmosyksikkö voi polttaa turvetta tai puuta varsin joustavasti eri suhteissa, ja ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta puuhakkeen polttamista harkitaan vaihtoehtona. Vaikutusarvioinnissa tarkastellaan polttoainepäätöksen terveys-, ilmasto- ja muita vaikutuksia. Tekniseltä kannalta asiaa on tarkasteltu tuoreessa raportissa.[1]

Lisäksi suunnitellaan toista mahdollista tapausta edellä mainitun rinnalle koskien alueiden käytön suunnittelua. Kuopiossa tämä voisi käsittää esim. rautatieaseman ja linja-autoaseman tai Niiralan montun ja uimahallin alueen kaavoituksen. Mikkelissä soveltuva tapaus voisi olla Satamalahden alueen kaavasuunnittelu. Em. esimerkit ovat myös mahdollisia tapauksia tarkasteltaviksi hankkeen 2. ja 3. vaiheessa mikäli eivät toteudu vielä 1. vaiheessa.

THL:n johdolla ja Kuopion kanssa yhteistyössä tehdään terveysvaikutusten arviointi olemassaolevien työkalujen ja menetelmien avulla. Tässä työpaketissa siis sovelletaan olemassaolevia tiedon tuottamisen menetelmiä, kun taas TP1:n interventiot vuonna 2013 soveltavat uusia menetelmiä ja keskittyvät tiedon käyttöön päätöksenteossa. Terveysvaikutusarvioinnin päätelmät ehtivät vaikuttaa interventioiden toteutukseen.

Terveysvaikutusten arviointi toteutetaan avoimessa Opasnet-verkkotyötilassa olemassaolevilla työkaluilla. Itse arviointi on tärkeällä sijalla työpaketissa, mutta sitäkin tärkeämpää on saada aikaan tiivis yhteistyö päättäjien ja arvioijien kesken. Tietotarpeet tulevat päättäjiltä ja arvioinnin tietotaito THL:stä. Tarkoitus on, että kaikki osapuolet oppivat kokonaisuudesta niin paljon, että voivat osallistua ja ottaa kantaa arvioinnin rajauksen hyödyllisyyteen päätöstilanteen suhteen, arvioinnin sisältöön ja päätelmiin, arviointityössä ilmaantuviin ongelmiin ja päätelmien käyttökelpoisuuteen. Työajasta arvioidaan huomattavan osan kuluvan muuhun kuin itse arvioinnin tekemiseen. Tärkeitä töitä ovat arviointimenetelmien ja työkalujen kouluttaminen kaupungin päätösvalmistelusta vastaaville henkilöille, menetelmien toimivuuden arviointi todellisen tilanteen asettamissa aikataulu- ja resurssiraameissa, menetelmien käyttötuen tarpeen selvittäminen kaupungin organisaatiossa, TVA:n käyttöä estävien ja edistävien syiden kartoittaminen ja niihin liittyvä ongelmanratkaisu. Tavoitteena on, että koulutuksen jälkeen kaupunki voi halutessaan tehdä vastaavanlaisen arvioinnin itse konsultointituen avulla eli että kaupunki ei ole riippuvainen ulkopuolisesta arvioinnin tekijästä.

TP4 Lainsäädännön ja sen toimeenpanon arviointi

TP4:n tavoitteena on arvioida nykyisen lainsäädännön ja sen toimeenpanon kehitystarpeita tavoitteen saavuttamiseksi. Keskeisenä toimintana TP4 kartoittaa nykyisen lainsäädännön ja toimeenpanon toimivuutta terveydensuojelun näkökulmasta.

Valtionhallinnossa on meneillään lainsäädännön toimivuusarviointi. Esimerkiksi ympäristövaikutusten arvioinnin laki ja asetus on vastikään arviointu. Eräs päätelmistä oli, että terveys oli toivottua niukemmin käsiteltynä arvioinneissa. Lähiaikoina valmistuu tai aloitetaan vastaavanlaisia arviointeja myös maankäyttö- ja rakennuslaista sekä ympäristöluvituksesta. Tässä työssä olennaisia toimijoita ovat STM ja YM, ja tämä työ etenee tästä hankkeesta riippumatta ja omilla resursseillaan. Työ on kuitenkin kuvattu omana työpakettinaan, koska se tuo olennaista lisätietoa tämän hankkeen tarpeisiin ja jatkotyön suuntaamiseen erityisesti vuodesta 2013 eteenpäin.

TP5 Päätöksenteon uudistaminen

TP5:n tavoitteena on saattaa alkuun päätöksenteon muuttaminen aluksi pilotteina ja myöhemmin laajempina uudistushankkeina. Keskeisenä toimintana TP5 hyödyntää muiden työpakettien kokemuksia ja menetelmiä, ja jalkauttaa terveysvaikutusten arvioinnin yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Suomessa.

Päätöksenteon toimintakulttuurin muuttaminen Suomessa on valtava urakka. Sen onnistuminen edellyttää, että

  • opitaan, miten tietoon perustuvaa päätöksentekoa pitäisi tehdä (TP1),
  • ympäristöterveyden haasteet ja mahdollisuudet tunnistetaan ja priorisoidaan (TP2),
  • nykyiset jo varsin kehittyneet TVAn menetelmät saadaan testatuksi ja tarjolle käyttökelpoisessa muodossa (TP3) ja
  • lainsäädännöllisiä toiminnan kehittämisen esteitä ja yllykkeitä tunnistetaan (TP4), jotta niitä voidaan vastaavasti poistaa ja lisätä.

Kuitenkin TP5:n työsarka on kaikkein laajin. Päätöksenteon uudistaminen edellyttää valtakunnallista kampanjaa. Se antaa kunnille ja muille päätöksentekijöille tukea ja ohjausta, mutta erityisesti auttaa päätöksentekijöitä laatimaan itse itselleen toimintasuunnitelman oman päätöksentekokulttuurinsa parantamisesta ja tukee sen toteuttamisessa.

TP5:n yksityiskohtainen suunnitelma on vasta hahmottumassa, ja se tehdään vuoden 2012 aikana. Sen toteuttaminen kuitenkin edellyttää selvästi suurempaa henkilömäärää kuin muiden työpakettien, mahdollisesti n. 10 henkeä usean vuoden ajan alkaen asteittain vuoden 2013 lopussa ja 2014 aikana. Kohderyhmänä kun ovat lähes kolmesataa kuntaa ja kymmeniä valtion alueellisia organisaatioita kuten AVIt ja ELYt. Vertailukohtana voi pitää kiusaamisen vastaista KiVa koulu -kampanjaa, joka on vuoden 2006 muutamasta pilottikoulusta laajentunut valtakunnalliseksi, useimmat Suomen koulut kattavaksi joukkoliikkeeksi vuoteen 2011 mennessä.

Olennaista on TP1-4 avulla tunnistaa ne olennaiset tekijät, jotka saavat kunta- ja muut päättäjät haluamaan tilanteen parantamista ja sitoutumaan myös omien resurssien satsaamiseen päätöksenteon parantamiseksi. Aivan kuten KiVa-kampanja näyttää ilmiselvästi olleen satsauksensa arvoinen, myös se potentiaali, joka päätöksentekoa parantamalla voidaan saavuttaa, maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Ratkaisevaa ei siis ole kustannus vaan se, että hanke todella parantaa päätöksentekoa lupaustensa mukaisesti.

Organisaatio

Tekaisu-hankkeen vastuullisena johtajana toimii erikoistutkija Jouni Tuomisto THL:stä. Hankkeen osien vastuut jakautuvat seuraavasti:

  • TP1 Päätöksenteon uudet mallit: toistaiseksi Mikko Pohjola; vastuu siirtyy kilpailutettavalle partnerille
  • TP2 Toimenpiteiden priorisointi: Otto Hänninen, THL
  • TP3 TVA-valmiudet: Jouni Tuomisto, THL
  • TP4 Lainsäädännön ja sen toimeenpanon arviointi: YM
  • TP5 Päätöksenteon uudistaminen: Jari Keinänen, STM


Hankkeen tueksi perustetaan kolme ryhmää, joiden toimenkuvat rakennetaan siten, että osallistujat pitäisivät tehtävää oman roolinsa kannalta hyödyllisenä sekä itselle että projektille. Ryhmissä voi olla yhteisiä jäseniä, mutta ryhmiä on useita siksi, ettei kaikkien osallistujien tarvitse osallistua kaikkeen. Kaikki kolme ryhmää osallistuvat TP5:n suunnitelman työstämiseen vuoden 2012 aikana.

  • Seurantaryhmä on korkean profiilin ryhmä, jonka tehtävänä on seurata ja kommentoida hanketta ja sen etenemistä. Sen jäsenet ovat erimerkiksi ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja kunta- ja aluetason päättäjien edustajia. Tämän ryhmän jäsenet voivat olla myös jäsenenä jommassakummassa muista ryhmistä.
  • TP1:n ohjausryhmän tarkoituksena on seurata ja kommentoida hankkeen etenemistä ja erityisesti toimia tiedonvälityskanavana hankkeen ja aiheeseen liittyvien päättäjien, muiden toimijoiden ja sidosryhmien välillä. Näitä ovat mm. Kuntaliitto, AVI- ja ELY-keskukset, Valvira, kunnat, HSY ja eduskunta eli yleisesti yhteiskunnallisia päätöksiä tekevät tahot. Ohjausryhmässä ovat jäseninä 6-8 sidosryhmien edustajaa, hankkeen työpakettien vetäjät sekä Innokylän, Soterkon ja THL/HYVE-yksikön edustajat.
  • Terveydensuojeluohjelman (TP2+TP3) priorisointiryhmä koostuu erityisesti tutkijoista ja THL:n sisarlaitosten edustajista. Ryhmän tehtävänä on osallistua konkreettiseen asiantuntijatyöhön erityisesti TP2:n tautikuorma-arvioinnissa ja mahdollisten toimenpiteiden ja niiden kustannusten arvioinnissa. Ryhmän jäsenet tuovat työhön asiantuntemusta omilta erityisosaamisalueiltaan ja näin täydentävät työpaketin varsinaisten työntekijöiden osaamista.

Hankkeen työ tehdään Opasnet-verkkotyötilassa (http://fi.opasnet.org) alusta alkaen ja kokonaisuudessaan avoimesti. Tämä tekee helpoksi hankkeesta tiedottamisen sekä kiinnostuneiden tahojen osallistumisen työskentelyyn, koska Opasnet tarjoaa tehokkaat työkalut tietotyöskentelyyn, keskusteluun sekä myös matemaattiseen mallintamiseen.

Hankkeen työkieli on suomi, mutta joitakin harkittuja osia (yleensä tieteellisiä yksityiskohtia) työstetään myös tai yksinomaan englanniksi. Tämä on välttämätöntä, jotta kansainvälinen yhteistyö saadaan toimimaan saumattomasti näissä asioissa.

Kytkennät

TEKAISU-hankkeella on lukuisia kytkentöjä muuhun kansalliseen terveydenhuollon sekä tutkimuksen ja toisaalta kuntatason toimintaan. Näistä tärkeimmät esitetään seuraavaksi, erityisesti painottuen kytkentöjen merkitykseen TEKAISUn onnistumiselle.

  • Ympäristöterveydenhuollon kokonaisarkkitehtuuri (kytkentä TP3 ja TP1). Kokonaisarkkitehtuuri on valtionhallinnossa 1.9.2011 tietohallintolain perusteella käyttöön otettava johtamisen työkalu, jossa tarkastellaan organisaation toimintaa, tietoa jota tarvitaan toiminnan tueksi, tietojärjestelmiä joita tarvitaan tiedon hallitsemiseksi, ja lopulta teknologioita, joita tarvitaan tietojärjestelmien käyttämiseksi. Ympäristöterveydenhuollon kokonaisarkkitehtuuri on yksi osa STM:n kokonaisarkkitehtuurien palettia, ja sillä on tiivis kytkentä TEKAISUun. TEKAISUn perustana oleva avoin arviointi kun on eräänlainen kokonaisarkkitehtuuri, jossa tavoitellut kytkennät on jo paitsi suunniteltu myös toteutettu käytännössä (joskin pienessä mittakaavassa muutaman tutkimusprojektin puitteissa). TEKAISU on siis kehityksessä edellä muuta kokonaisarkkitehtuurityötä ja siten tuottaa sille lisäarvoa. TEKAISUn kannalta kokonaisarkkitehtuuri puolestaan on hyödyllinen viitekehys, jonka avulla ympäristöterveyden vaikutusarviointiin liittyviä seikkoja voidaan kuvata yhdenmukaisesti muiden alojen kanssa.
  • SOTERKO/Risky (kytkentöjä erityisesti TP2). SOTERKO on STM:n alaisten tutkimuslaitosten yhteistyöverkosto, jonka yksi alatyöryhmä on terveysriskeihin ja riskinarviointiin keskittyvä Risky. Työryhmä on kokoontunut säännöllisesti ja kehittänyt yhteistyötä laitosten välille. SOTERKO/Risky on erityisen hyödyllinen verkosto erityisesti TP2:lle, joka tautikuorman ja sen vähentämistoimien arviointityössä tarvitsee tiivistä yhteistyötä kaikkien STM:n alaisten laitosten kanssa.
  • Urgenche-projekti (kytkentöjä erityisesti TP3 ja osin TP2). Urgenche on EU-rahoitteinen projekti, jossa tutkitaan ilmastonmuutoksen torjuntapolitiikkojen terveysvaikutuksia kaupunkitasolla. Tavoitteena on siis löytää ilmastomyönteisiä toimintavaihtoehtoja, jotka samalla edistäisivät terveyttä ja hyvinvointia tai ainakaan eivät huonontaisi niitä. Kuopion kaupunki on mukana sekä Urgenche-projektissa että TEKAISUssa. Projektissa tehtävä vaikutusarviointi tuottaa suoraan tietoa TEKAISUun TP3:een liittyvistä kysymyksistä eli siitä, millaista tukea vaikutusarviointien tekemiseen kuntatasolla tarvitaan. Urgenche tarjoaa konkreettisia päätöstilanteita (kuten Haapaniemen kaukolämpövoimalan polttoainekysymyksen turpeen ja puun välillä) ja niihin liittyviä arviointeja tutkittavaksi.
  • Kuopion ilmastopoliittinen ohjelma (kytkentä TP3). Kuopiolla on erittäin kunnianhimoinen ilmasto-ohjelma (hiilidioksidipäästön vähennystavoite 40 % vuoteen 2020 mennessä), jonka toteuttaminen on erinomainen tapausesimerkki ja jota TEKAISUssa tarkastellaan.
  • Haapaniemen kaukolämpövoimalan polttoaineratkaisu (kytkentä TP3). Päätös nykypolttoaine turpeen ja uuden vaihtoehdon puuhakkeen välillä on merkittävin yksittäinen ilmastopoliittinen kysymys Kuopiossa, ja tästä päätöksestä tehdään Kuopiossa vaikutusarviointi TEKAISUn tukemana.
  • Satamalahden suunnittelu Mikkelissä (kytkentöjä erityisesti TP3, myöhemmin myös TP1). Mikkelissä on käynnistymässä Satamalahden alueen kaavoitus aivan kaupungin keskustan tuntumassa. Kaupunki aikoo soveltaa avoimia ja osallistavia menetelmiä ja kansalaiskuulemisia alueen suunnittelussa. Tämä tarjoaa toisen konkreettisen aihepiirin, jossa TEKAISU voi olla tarjoamassa vaikutusarvioinnin työkaluja ja samalla oppimassa tiedon käyttämisestä suunnittelussa.
  • THL:n tietovarantoryhmä Tiehyt (kytkentä TP1). Tiehyt edistää avoimuutta ja tiedon jakamista THL:ssä ja sen toimialalla. Tässä suhteessa sen toiminta on samansuuntaista kuin TEKAISUssa, jossa avoin tiedon hyödyntäminen on tärkeässä roolissa. Tiehyen toiminta tasoittaa tietä TEKAISUn toteuttamiselle, kun toimintakäytännöt muuttuvat avoimemmiksi. Vastaavasti TEKAISU tuottaa käytännöllistä tietoa tiedon käyttämisen ongelmista, joista Tiehyt voi ottaa opiksi. Tiedonkulku on sujuvaa, koska TEKAISUn koordinaattori on Tiehyen jäsen.

Budjetti

Hanketta rahoitettaisiin terveydensuojeluohjelmaan varatuilla rahoilla (2012-2014). Lisäksi toista ja kolmatta vaihetta rahoitettaisiin Kaste2-ohjelmasta (2013-2014). Ohjaus- ja seurantaryhmien kulut hallinnoitaisiin TP3:n osana. TP4 suoritetaan virkatyönä STM- ja YM-ministeriöissä, eikä sen työmäärä tai rahoitus näy tässä. TP5 suunnitelma on vain suuntaa-antava, koska se suunnitellaan yksityiskohtaisesti vasta 2012 aikana. Näyttää kuitenkin selvältä, että loppua kohden sen työmäärä tulee olemaan selvästi suurempi kuin muissa työpaketeissa yhteensä.

Asiakirjoja

TP1:n hankintailmoitus


Hankintasopimus Työpaketti 1:stä


Toteutussuunnitelma TEKAISU TP1, Päätöksenteon uudet mallit

Ensimmäinen vaihe 1.7.2012 – 28.2.2013 – Valmiudet päätöksenteon kehittämiselle Tässä vaiheessa kehitetään menetelmiä, välineitä ja muita valmiuksia päätöksenteon käytäntöjen yhteiskehittämiseen, soveltamiseen ja evaluointiin. Työ pohjautuu pitkälti THL:ssä toteutettuun aiempaan tutkimus- ja kehitystyöhön mm. avoin arviointi, Opasnet, PoGA ja DO, REA ja IVA sekä muu Tapani Kauppisen kuntatason vaikutusarviointitutkimus. Keskeisenä piirteenä edellä mainituille menetelmille ja välineille on laajamittainen yhteistyö ja informaation jakaminen niin tiedon tuottamisessa kuin soveltamisessakin.

1. Selvitys kunnallisen päätöksenteon vallitsevista tietokäytännöistä

  • Sopiva toteutunut esimerkkitapaus Kuopiosta
  • prosessin kulku
  • tietovirrat prosessissa kysymyksen asettelusta selvitykseen ja edelleen päätöksiin
  • erityishuomio terveys- ja hyvinvointiasioiden käsittelyssä
  • TVA:n toteutuneen hyödyntämisen ja sen mahdollisuuksien tarkastelu
  • prosessin avoimuuden ja vaikuttavuuspotentiaalin evaluointi (DO + PoGA)
  • edustavuus, yleistettävyys?
  • Toteutus 7-11/2012

Osallistujat ja työnjako:

  • Nordem – päävastuu tehtävän ohjauksesta ja toteutuksesta (2,5 htkk)
  • THL/YMAL – aineiston keruu ja käsittely, TVA:n roolin selvittäminen
  • Kuopio – tapausta koskeva materiaali, täydentävät haastattelut/keskustelut
  • Tulosten raportointi myös Ympäristö ja terveys -lehden joulukuun numerossa
  • Esim. “Mahdollisuudet parantaa kunnallista päätöksentekoa TVA:n avulla”

2. Tietoa hyödyntävän päätöksenteon yhteiskehityksen ja evaluoinnin toimintamallin kehittäminen

  • Mm. käytäntöjen yhteiskehittämisen (REA), tietotuen vaikuttavuuden evaluoinnin (PoGA)sekä arvioinnin ja päätöksenteon avoimuuden evaluoinnin (DO) yhteensovittaminen
  • Teoreettinen menetelmä ja sen soveltamiseen tarvittavat apuvälineet (REA + Opasnet)
  • Käytetään toisessa vaiheessa päätöksentekokäytäntöjen yhteiskehittämiseen, soveltamiseen ja evaluointiin
  • Toteutus 9/2012 – 2/2013

Osallistujat ja työnjako:

  • Nordem – päävastuu tehtävän ohjauksesta ja toteutuksesta (2,5 htkk)
  • THL/MEKA – yhteiskehittämisen mallin soveltaminen kunnalliseen päätöksentekoon
  • THL/YMAL – Opasnetin toiminnallisuudet, yhteensopivuus avoimen arvioinnin kanssa
  • THL/TK – kommentointi, kehitettävän toimintamallin käytännön sovellettavuus
  • Tulosten raportointi myös:
  • soveltuvassa kansainvälisessä tieteellisessä julkaisussa
  • mahdollisesti Ympäristö-ja terveys -lehden joulukun numerossa
  • Esim. “Menetelmä uusien kunnallisten päätöksentekokäytäntöjen yhteiskehittämiseen, soveltamiseen ja evaluointiin”

3. Uusien päätöksentekokäytäntöjen tapaustutkimusten valmistelu

  • Alustavan hankesuunnitelman valmistelu Kuopion ja Mikkelin kanssa käsittäen mm.:
  • sopivien päätöksenteon tapaustutkimusten aiheiden valinta
  • suuntaa antava toteutusaikataulu ja töiden vaiheistus
  • hankkeessa yhteisesti ja tapaus-/kuntakohtaisesti toteutettavien töiden tunnistaminen
  • Mahdollisten muiden kuntien houkuttelu mukaan omilla päätöksenteon tapaustutkimusaiheillaan alustavan suunnitelman mukaiseen yhteishankkeeseen
  • Tapaustutkimusten hankesuunnitelman ja KASTE-rahoitushakemuksen laatiminen
  • hakijoina kunnat, yksi päähakijana
  • Toteutus 9-12/2012

Osallistujat ja työnjako:

  • THL/YMAL – päävastuu tehtävän koordinoinnista ja toteutuksesta
  • Nordem – tapaustutkimusten toteutuksen kokonaisuuden suunnittelu (1 htkk)
  • Kuopio, Mikkeli, muut kunnat? - omien päätöksentekotapausten kartoittaminen, kokeiltavien päätöksentekoprosessien alustava suunnittelu
  • THL/MEKA – käytäntöjen yhteiskehittämisen suunnittelu
  • THL/TK – kommentointi, suunnitelman käytännön sovellettavuus

Ensimmäisessä vaiheessa Nordemin työn osuus yhteensä 6 htkk á 8000 € + alv = 48000 € + alv

Hankesopimus


ASETTAMISPÄÄTÖS STM022:00/2012

Sosiaali- ja terveysministeriö

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

17.8.20 12

Johtoryhmän asettaminen hankkeelle ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arvioinnin huomioon ottamiseksi kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa

Asettaminen

Sosiaali- ja terveysministeriö on tänään asettanut johtoryhmän ohjaamaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimeenpanemaa hanketta, jonka tavoitteena on kehittää uusia arviointimenettelytapoja siihen, että ympäristöterveyshaitat voidaan jatkossa ottaa huomioon nykyistä vaikuttavammin alueiden käytön suunnittelussa.

Toimikausi

17.8.2012 - 30.4.2015

Tausta

Alueiden käyttötavoitteiden toimeenpanossa ja alueiden käytön suunnittelussa keskeisenä menettelynä on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavoitus (maakunta-, yleis- ja asemakaava). Kaavoitusprosessin ensisijaisena tavoitteena on suunnitella alueiden käytön kannalta tarkoituksenmukainen yhdyskuntarakenne. Osana kaavoitusprosessia tulee arvioida myös suunniteltujen toimintojen ja toimenpiteiden mahdollisesti aiheuttamat ympätristöhaitat. lhmisiin kohdistuvien ympäristöterveyshaittojen arvioinnin ja ehkäisemisen tulisi olla keskeinen osa alueiden käytön suunnittelua. Terveyshaittoja ei kuitenkaan ole riittävästi otettu huomioon lähinnä siitä syystä, että konkreettisia ja luotettavia terveyshaittojen arviointimenetelmiä ei ole käytettävissä.

Laajojen hankkeiden (esim. moottoritiet, ydinvoimalat, tuulivoimapuistot jne.) ympäristövaikutukset arvioidaan ympäristovaikutusten arviointimenettelyssä (YVA). YVA lainsäädännön toimivuudesta tehdyn selvityksen mukaan ympäristövaikutusten arvioinnissa ihmiseen kohdistuvien vaikutusten arviointi on jäänyt vähälle huomiolle johtuen muun muassa siitä, että ihmisiin kohdistuvia terveyshaittoja ei osata arvioida eikä niihin kiinnitetä huomiota, kun ympäristön vaikutusten arviointiosaaminen keskittyy esimerkiksi maisemaan ja luonnonoloihin liittyviin haittoihin.

Pääministeri Kataisen hallitusohjelman hyvinvointipolitiikkaa koskevassa luvussa ympäristöterveyttä ja terveydensuojelua korostetaan. Hallitusohjelmassa todetaan, että ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen arviointi otetaan osaksi kaikkea suunnittelua ja päätöksentekoa. Tätä varten laaditaan kansallinen terveydensuojeluohjelma, jonka tavoitteena on ympäristöterveyshaittojen arviointi ja vähentäminen.

Hallitusohjelman mukaan myös maankäyttö- ja rakennuslain toimivuus arvioidaan tämän hallituskauden aikana. Asetettava hanke tuottaa tietoa maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointiin ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen osalta.

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on luoda alueiden käytön suunnitteluun sellaisia uusia menettelyjä, joilla ympäristöstä aiheutuvat terveyshaitat voidaan ottaa nykyistä vaikuttavammin huomioon. Tavoitteen saavuttamiseksi käynnistetään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen koordinoimana hanke, jossa arvioidaan ja priorisoidaan ympäristöstä aiheutuvat terveyshaitat sekä tunnistetaan vaikuttavimmat keinot näiden haittojen ehkäisemiseksi. Lisäksi arvioidaan nykyisen alueiden käytön suunnittelun ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyn toimivuus ympäristöterveyshaittojen huomioon ottamisessa ja kehitetään uusia menettelyitä haittojen paremmaksi huomioon ottamiseksi päätöksenteossa.

Hankkeen toteuttamiseksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos asettaa kaksi työryhmää, joiden tehtävänä on: 1. ympäristöterveyshaittojen arviointi ja vaikuttavimpien keinojen tunnistaminen 2. alueiden käytön suunnittelun päätöksentekojärjestelmän arviointi ympäristöterveyshaittojen arvioinnin osalta seka uusien menettelyiden luominen suunnitteluunja paatoksentekoon

Tehtävä

Johtoryhmän tehtävänä on varmistaa hankkeen toimeenpano. Johtoryhmä seuraa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asettamien työryhmien työtä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asettamat työryhmät esittelevät säännöllisesti työnsä johtoryhmälle.

Johtoryhmän tehtävänä on myös arvioida mahdollisten lainsäädäntömuutosten tarve hankkeessa saatujen tulosten perusteella.

Organisointi

Johtoryhmän kokoonpano:

Johtoryhmän kokoonpano
Jäsen Varajäsen Organisaatio
Puheenjohtaja
johtaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö
Jäsenet
neuvotteleva virkamies Jarkko Rapala lääkintöneuvos Mikko Paunio sosiaali- ja terveysministeriö
yliarkkitehti Timo Saarinen ylitarkastaja Egon Nordström ympäristöministeriö
elintarviketurvallisuusjohtaja Veli-Mikko Niemi eläinlääkintöneuvos Terhi Laaksonen maa- ja metsätalousministeriö
ylitarkastaja Petra Stenfors neuvotteleva virkamies Jorma Leppänen työ- ja elinkeinoministeriö
liikenneneuvos Anni Rimpiläinen neuvotteleva virkamies Saara Jääskeläinen liikenne- ja viestintäministeriö
tutkimusprofessori Juha Pekkanen erikoistutkija Jouni Tuomisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
erityisasiantuntija Taija Hartikainen lakimies Marko Nurmikolu Suomen Kuntaliitto ry
Sihteeri
erikoistutkija Jouni Tuomisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Johtoryhmä voi kuulla asiantuntijoita.

Johtoryhmän kokoukset:

  • Ensimmäinen kokous 17.10.2012 klo 13-15, STM, Meritullinkatu 8, C366.


Kustannukset ja rahoitus

Johtoryhma tyoskentelee virka-aikana ilman erillistä korvausta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen edustajien matkakustannukset korvataan. Johtoryhmän kustannukset maksetaan sosiaali- ja terveysministeriön toimintamenomomentilta 33.01.01.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Hallitussihteeri Helena Korpinen

JAKELU

Päätöksessä mainitut

TIEDOKSI

  • Sosiaali-ja terveysministeri Risikko
  • Erityisavustaja Heinola
  • Valtiosihteeri Pohja
  • Kansliapäällikkö Välimäki
  • Ympäristöministeriö
  • Maa- ja metsätalousministeriö
  • Työ- ja elinkeinoministeriö
  • Liikenne- ja viestintäministeriö
  • Opetus- ja kulttuuriministeriö
  • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
  • Suomen Kuntaliitto ry
  • Sosiaali- ja terveysrninisteriö
    • osastot
    • viestintä
    • hankerekisteri
    • kirjaamo

Katso myös

Taustatietoa

Muuta

Kommentteja

Viitteet

  1. Pöyry: Kuopion ilmastopolitiikan toteuttaminen. 2012. Katso myös: [1]

Aiheeseen liittyviä tiedostoja

<mfanonymousfilelist></mfanonymousfilelist>