Keskustelu:Avoin hallinto

Kansalaisaloitteet avoimeen valmisteluun

Juttu lähetettiin Hesarin mielipidepalstalle 15.3.2013 klo 12:10.

Keskustelu kansalaisaloitteiden käsittelystä on yllättänyt. Eduskunta näyttäytyy byrokraattina, joka haluaa sääntökirjan aloitteiden käsittelyjärjestyksestä, koska se ei osaa priorisoida. Pullonkaulana lienee asioiden valmistelu, koska valmisteluraporttiin perehtyminen on paljon nopeampaa kuin sen tekeminen ja äänestäminen ei paljon aikaa vie.

Valiokunnat näyttävät ratkovan valmistelusumaa miettimällä, mikä osa jätetään kokonaan purkamatta. Sen sijaan pitäisi kehittää valmistelun toimintatapoja sujuvammiksi. Kaikki, myös kansan tai yhden edustajan, lakiesitykset ansaitsevat harkitun kohtalon eivätkä hautautumista.

Tyypillinen lakivalmistelu työllistää edustajia asiantuntijakuulemisineen, taustaselvityksineen, keskusteluineen ja raportointeineen. Tuotettava kuvaus auttaa valmistelijoita jakamaan tiedot aiheesta muille. Avoin valmistelu ja laajempi eri tahojen osallistuminen tehostaisivat valmisteluprosessia ja parantaisivat kuvausta, kun eri näkökulmat pääsisivät paremmin ja aikaisemmin esille.

Uudet menetelmät ja verkkotyökalut kuten Opasnet auttavat avaamaan valmistelun hallitusti jopa niin, että kaikki voivat osallistua koko ajan. Kansanedustajien arvokas aika voidaan keskittää tavoitteiden ja arvojen määrittelyyn, joiden pohjalta ja eduskunnan ohjauksessa muut etsivät ja jäsentävät tarvittavaa tietoa ja tuottavat päätelmiä.

Nykytyökalujen avulla voidaan kirjata kaikki tärkeät näkökulmat, karsia epäpäteviä väitteitä kriittisen tarkastelun avulla ja kuvata syy-seuraussuhteet. Näin voidaan rakentaa monipuolinen kuvaus nettisivustoksi, jota voi opiskella haluamiensa arvojen rajaamalla alueella.

Nämä toimintaperiaatteet parantaisivat eduskunnan valmistelukykyä olennaisesti, mutta muutos ei tapahdu yhtäkkiä. Tämän kokeileminen pitäisi aloittaa kansalaisaloitteista, koska niiden hautautuminen murentaisi eduskunnan olemassaolon oikeutusta. Saisimme eduskunnan kannanoton ja myös arvokasta kokemusta avoimesta valmistelusta juuri kansaa kiinnostavista asioista.

Jouni Tuomisto

johtava tutkija

Kuopio

--#: Hyvä ja tärkeä kannanotto, mutta lukijalle voi olla vaikeaa ymmärtää mistä oikeastaan on kyse.

• Mitä on avoin valmistelu?
• Kuka sitä tekee/ohjaa?
• Mitä tarkoittaa tahdonilmaus ja tavoitteen asettelu?
• Kuinka tärkeiden näkökulmien kirjaaminen ja väitteiden kriittinen tarkastelu tapahtuu?
• Mikä on jaettu sähköinen kuvaus?

Nämä pitäisi kääntää asiaan perehtymättömälle ymmärrettävämmiksi, konkreettisemmiksi ilmaisuiksi. Valitettavasti ainakaan heti ei minulta irtoa ehdotuksia. --Mikko Pohjola 15. maaliskuuta 2013 kello 08.57 (EET)

--#: Hyvä juttu, mutta vähän samalla linjalla Mikon kanssa. Voisi argumentoida, että kansalaisaloitteen reaktiot ovat yksi ilmentymä siitä, miten eduskunta valiokuntineen ei ole sopeutunut tai vielä valmis kansalaisosallisuuden edistämiseen ja sen käytäntöjen hyödnytämiseen. Argumenttina voisi olla, että avoin valmistelu ja laajempi eri tahojen osallistuminen valmisteluvaiheessa tehostaa valmisteluprosessia, kun eri näkökulmat pääsevät paremmin esille. Sitten voisi kertoa, että tähän on jo olemassa ja kehitelty erilaisia välineitä. Sveitsissä itseasiassa kansalaisaloitteet menevät ensin kansanäänestykseen. Ne voivat olla pakallisia äänestyksiä, jotka koskevat vain tiettyä kantonia tai sitten koko maan juttuja. Jos äänestyksessä enemmistö on vastaan, prosessi loppuu siihen. Jos enemmistö on puolesta, se menee käsittelyyn. --Pasipoh 15. maaliskuuta 2013 kello 10.59 (EET)

←#: Kaikki kommentit yritetty huomioida. --Jouni Tuomisto 15. maaliskuuta 2013 kello 12.05 (EET)