Hyvinvointibudjetti

Kohteesta Opasnet Suomi
Versio hetkellä 15. toukokuuta 2015 kello 14.24 – tehnyt Smxb (keskustelu | muokkaukset) (Kotitalouksen tulot)
Loikkaa: valikkoon, hakuun





Terminologiaa

Laskentamallin perusteet

  • Meno- ja tulolajit joissa väestörakennemuutos ja työurien pituus on huomiotu löytyvät Excelistä kolmessa eri kokonaisuudessa.
  • Soluissa L7 - CT34 on meno- ja tulolajien euromääräiset lähtötasot
  • Soluissa L40 - CT62 on menot ja tulot, joissa on huomiotu pelaajan kysymyslomakkeilla antamien vastausten vaikutus
  • Soluissa L93-CT119 on menot ja tulot, joissa on huomiotu sekä kysymysten vastausten vaikutus että pelaajan muutokset lajin suuruuteen (ts. pelin kysymyslomakkeilla näkyvien pylväsdiagrammien muutokset).
  • Pelin visuaalisoinneissa esitettävät tulokset on koottu Excelin sarakkeisiin F30 - G90.
  • Ikäryhmägraafin ("oikeudenmukaisuusgraafin") tulokset löytyvät soluista A95 - D117.
  • Käyttäjän valitsema työurien pituuden muutos näkyy solussa C1. Mahdolliset valintavaihtoehdot on koottu soluihin E1 - I2.
  • Kysymyslomakkeiden vaikutusten laskenta löytyy soluista DL1 - FH33


BKT-laskenta

Ylälaidasta valittava BKT-kasvuennuste vaikutttaa tietyllä kertoimella tulo- ja menolajien aikariippuvuuteen simulointiajanjaksolla 2016-2025. Saatava kasvukerroin lasketaan vertaamalla ko. tulo- ja menolajien muutosprosenttien keskiarvoa vuosilta 2001 vuoteen 2013 jättäen huomiotta kriisivuosi 2009.

Korjauskerroin = (keskimääräinen BKT-kasvuprosentti vertailu ajanjaksolla) /
(keskimääräinen meno-/tulolajin kasvuprosentti vertailuajanjaksolla)
Varsinainen muutoskerroin = (Korjauskerroin) * (valikosta valittu BKT-kasvuennuste)

Muutoskertoimet on määritetty Excel-mallin soluissa B8-H15.

  • Julkisyhteisöt, tulot: Korjauskerroin = 4.01/3.92. Koskien seuraavia tulolajeja: Välilliset verot, Työnantajan sosiaaliturvamaksut, Muut tulot.
  • Kotitaloudet, tulot: Korjauskerroin = 2.08/3.92. Koskien seuraavia tulolajeja: Saadut tulonsiirrot, Palkka- ja yrittäjyystulot, Omaisuustulot.
  • Julkisyhteisöt, menot: Korjauskerroin = 4.42/3.92. Koskien seuraavia menolajeja: Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot, Työttömyys, Eläkkeet, Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus.
  • Kotitaloudet, menot: Korjauskerroin = 2.67/3.92. Koskien seuraavia menolajeja: Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus, Asuminen, Liikenne, Elintarvikkeet, Muut tavarat ja palvelut


Excel-mallin tarkempi kuvaus

Useimpien meno- ja tulolajien euromääräiset lähtötasot on määritetty Excel-mallin soluissa L7 - CT34. Pelaajan kysymyslomakkeilla antamien vastausten vaikutus tuleville vuosille lasketaan eri meno- ja tulolajeille Excelin soluissa L40 - CT62.


Hyvinvointipalvelujen menot

Hyvinvointipalvelujen menojen projisioimisessa tulevaisuuteen noudatetaan yksikertaista kaavaa:

Tulevaisuuden kustannus = (Kohorttikohtainen yksikkökustannus) *
(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä)

Tämä pätee siis seuraaville menolajeille:

  • Julkisyhteisöt, menot: Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikka, Koulutus.
  • Kotitaloudet, menot: Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikkka, Koulutus. Pelin lähtötilanteessa oletaan että kotitalouksen suhteellinen osuus hyvinvointipalvelujen kokonaismenoista pysyy vakioina (nämä vakio-oletukset ovat nähtävissä rahoitusosuuslomakkeiden lähtötilanteessa kun pelaaja ei ole vielä tehnyt mitään valintoja).

Kaikki menot, joiden aikakehitystä ei ole mallinnettu yllä olevalla yksikkökustannuskaavalla, projisoidaan kaavalla:

Tulevaisuuden kustannus = (yksilökohtainen yksikkökustannus koko populaatiolle
laskettuna) * (Väestöennusteeseen perustuva kokonaisväkiluku)

Tämä pätee siis seuraaville menolajeille:

  • Julkisyhteisöt, menot: Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot.
  • Kotitaloudet, menot: Asuminen, Liikenne, Elintarvikkeet, Muut tavarat ja palvelut.

Tulot, joihin eläkeiän muutos vaikuttaa

  • Julkisyhteisöille maksetut tulonsiirrot
  • Työnantajan sosiaaliturvamaksut
  • Välilliset verot

Näiden tulojen aikakehitys lasketaan samalla kaavalla kuin menopuolella:

Tulevaisuuden kustannus = (Kohorttikohtainen yksikkökustannus) *
(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä)


Työurien keskimääräisen pituuden muutos

Työurien pituuden muutokseksi (eläkeiän muutos) tarjotaan pelissä 4 eri vaihtoehtoa, joiden vaikutuset arviodaan sekä alkuvuodelle 2016 että loppuvuodelle 2025. 60-70 -vuotiaiden kohortin datapisteet laskettiin ao. luokissa ensin vuoden tarkkuudella. Koko 60-70-vuotiaiden kohortin laskettuja kulutusdatapisteistöä (eli menoja) siirretään ajassa eteenpäin valitun työuranpidennyksen verran ja 'tyhjäksi' jääneiden vuosien kohorttidata monistetaan alkuperäisen datan mukaiseksi. Toisin sanoen, pidentämällä työuria vuodella, siirretään ensin 60-70-kohortin data vuosille 61-71 ja monistetaan kohorttiin 60 sen sisältämä alkuperäinen data. Työurien lyhennys toimii vastaavasti, eli 60-70-vuotiaiden kohorttidata siirretään vuotta alemmaksi siten 70-vuotiaiden data monistetaan. Kun nämä toimenpiteet on suoritettu, muodostetaan hienojakoisemmasta datasta 5-vuotiskohorttitarkkuuksista dataa, eli palautetaan alkuperäinen resoluutio. Eläkeiän muutos vaikuttaa seuraaviin meno- ja tulohaaroihin (vaikutus on sama kaikkiin alla oleviin, heijastuu oksien paksuuksiin)

  • Tulot
  • (Julkisyhteisöille) Maksetut tulonsiirrot
  • Työnantajan sos. turvamaksut
  • Välilliset verot
  • Menot
  • Eläkkeet
  • Työttömyys

Kotitalouksien tulot

  • Tietolähde: Tulonjakotilasto.
  • Kotitalouksien tulot koostuvat Palkka- ja yrittäjätulosta, Omaisuustulosta ja Saaduista tulonsiirroista
  • Vuoden 2013 tulonjakotilaston mukaiset tulot on projisoitu Palkka- ja yrittäjätulon osalta tarkasteluvuosille kaavalla:
Tulevaisuuden palkka- ja yrittäjätulo = (Kohorttikohtainen yksikkötulo) *
(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä) * (Lajikohtainen korjauskerroin) *
(BKT-kasvuennuste)
  • Omaisuustulot eivät muutu ajassa, koska kyseessä on kertaluokkaa pienempi tulolaji kuin Palkka- ja yrittäjtulojen kohdalla.
  • Saadut tulonsiirrot: Julkiseyhteisöjen menoista Työttömyys ja Eläkkeet takaisinkytkeytyvät suoraan tulopuolelle Saadu tulonsiirrot oksaan. 30 prosenttia julkisista Terveys- ja hyvinvointimenoista takaisinkytkeytyy suoraan Saadut tulonsiirrot juureen. Tämä on arvioitu THL:n datan perusteella (THL sosiaalimenot ja rahoitus, Excel-taulukon välilehti 10A)

Muita huomioita laskennasta

  • Excel-mallissa luokka NASNB and Subsidies (= kollektiiviset menot, jotka eivät kohdistu suoraan yksilöihin, esim. poliisi, maanpuolustus sekä kaikki tulonsiirrot, joita ei voi kohdistaa yksilöllisesti) ei vaikuta budjettivirtakaavioon vaan ainoastaan kohorttidiagrammiin ("oikeudenmukaisuusgraafiin") yksinkertaisuuden vuoksi.


Datalähteet

Julkisyhteisöjen menot

  • Hyvinvointipalveluissa (Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikka, Koulutus, Eläkkeet, Työttömyys) julkisyhteisöjen osuus (sininen väri kysymyslomakkeiden pylväsdiagrammeissa) tulee Eläketurvakeskukselta (Pensions and public funding)
  • Muut julkiset menot, jotka eivät ole hyvinvointipalveluita (Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot) saadaan kansantalouden tilinpidosta: julkiset menot tehtävittäin


Kotitalouksien menot

  • Kotitalouksien menot saadaan kansantaluoden tilinpidosta Yksityiset kulutusmenot - kategoriasta: yksityiset kulutusmenot
  • Palvelumaksujen osuus yksityisistä kulutusmenoista(oranssilla merkitty alue pelin kysymyslomakkeiden pylväsdiagrammeissa) saadaan THL:n sosiaalimenot ja rahoitus -datasta.
  • Vapaaehtoisen kulutuksen osuus (kelta-oranssi rasteriväritys pelin kysymyslomakkeiden pylväsdiagrammeissa) määrittyy seuraavalla kaavalla:
Vapaaehtoinen kulutus = Yksityiset kulutusmenot - Palvelumaksut
  • Erillinen selitys datalähteiden ryhmittelystä lisätään tähän.


Julkisyhteisöjen tulot

Työnantajan sosiaaliturvamaksut ja Välilliset verot

  • Datalähde: Tilastokeskuksen verot ja veroluonteiste maksut (summat)
  • Yllämainitusta Tilastokeskuksen datasta saadaan vuoden 2013 kertymät kullekin verolajille. Toisaalta ETK:n datasta tiedetään kunkin ikäkohortin synnyttämän kertymän osuus kokonaistuloista vuonna 2011. Tämä jakauma on projisioitu vuosille 2013-2025 laskukaavalla
Kohorttikohtainen tulo = (Kohorttikohtainen yksilösuorite) * (Kohortin väkimäärä)
Toisin sanoen tulevaisuuden tulo on arvioutu samaan tapaan kuin tulevaisuuden menot, kertomalla tulo/henkilö (yksilösuorite) kohortin kokonaisväkimäärällä.

Muut tulot

Julkisyhteisöjen alijäämä (ylijäämä)

  • Alijäämä (tai ylijäämä) määritellään kokonaismenojen ja kokonaistulojen erotuksena.
  • Datalähde: Lähtötilanteen alijäämä. Lähtökohdaksi otettiin vuoden 2013 alijäämä. Vuoden 2016 alijäämäksi valittiin sama luku.
  • HUOM: Ali-/ylijäämä päivittyy pelaajan vastausten mukaan.

Julkisyhteisön nettorahoitusvarallisuus

  • Datalähde: Rahoitustilinpito. (Nettorahoitusvarallisuus arvioidaan em. taulkoista kaavalla varat - velat. Kiinteä pääoma ei sisälly nettorahoitusvarallisuuteen, ainoastaan rahoitusvarallisuus huomioidaan.)


Kotitalouksen tulot

  • Datalähde: Tulonjakotilasto
  • Kotitalouksien tulot koostuvat Palkka- ja yrittäjätulosta, Omaisuustulosta ja Saaduista tulonsiirroista


Kotitalouksien alijäämä (ylijäämä)

  • Alijäämä (tai ylijäämä) määritellään kokonaismenojen ja kokonaistulojen erotuksena.
  • Datalähde: Lähtötilanteen alijäämä saadaan kansantalouden sektoritilinpidosta (B9T- nettoluotonanto/nettoluotonotto)
  • Lähtökohtana käytettiin v. 2014 lukuja. Vuoden 2016 alijäämä kiinitettiin samaksi kuin v. 2014 alijäämä.
  • HUOM: Ali-/ylijäämä päivittyy pelaajan vastausten mukaan.


Kotitalouksien reaalivarallisuus (netto)

  • Datalähde: Tilastokeskuksen kotitalouksien varallisuustutkimus. Lukuun sisältyy kiinteä pääoma kuten asuntovarallisuus.
  • Aikajänteellä 2016-2025 arvomuutoksen vaikutus reaalivarallisuuteen on pelissä arvioitu olevan 10 mrd euroa vuodessa. Tämä on asiantuntija-arvio, joka perustuu viime vuosien trendeihin.

Linkkejä