Ero sivun ”Hyvinvointibudjetti” versioiden välillä

Versio 15. toukokuuta 2015 kello 12.54

Terminologiaa

Laskentamallin perusteet

• Meno- ja tulolajit joissa väestörakennemuutos ja työurien pituus on huomiotu löytyvät Excelistä kolmessa eri kokonaisuudessa.
• Soluissa L7 - CT34 on meno- ja tulolajien euromääräiset lähtötasot
• Soluissa L40 - CT62 on menot ja tulot, joissa on huomiotu pelaajan kysymyslomakkeilla antamien vastausten vaikutus
• Soluissa L93-CT119 on menot ja tulot, joissa on huomiotu sekä kysymysten vastausten vaikutus että pelaajan muutokset lajin suuruuteen (ts. pelin kysymyslomakkeilla näkyvien pylväsdiagrammien muutokset).
• Pelin visuaalisoinneissa esitettävät tulokset on koottu Excelin sarakkeisiin F30 - G90.
• Ikäryhmägraafin ("oikeudenmukaisuusgraafin") tulokset löytyvät soluista A95 - D117.
• Käyttäjän valitsema työurien pituuden muutos näkyy solussa C1. Mahdolliset valintavaihtoehdot on koottu soluihin E1 - I2.
• Kysymyslomakkeiden vaikutusten laskenta löytyy soluista DL1 - FH33

BKT-laskenta

Ylälaidasta valittava BKT-kasvuennuste vaikutttaa tietyllä kertoimella tulo- ja menolajien aikariippuvuuteen simulointiajanjaksolla 2016-2025. Saatava kasvukerroin lasketaan vertaamalla ko. tulo- ja menolajien muutosprosenttien keskiarvoa vuosilta 2001 vuoteen 2013 jättäen huomiotta kriisivuosi 2009.

Korjauskerroin = (keskimääräinen BKT-kasvuprosentti vertailu ajanjaksolla) /
(keskimääräinen meno-/tulolajin kasvuprosentti vertailuajanjaksolla)

Varsinainen muutoskerroin = (Korjauskerroin) * (valikosta valittu BKT-kasvuennuste)

Muutoskertoimet on määritetty Excel-mallin soluissa B8-H15.

• Julkisyhteisöt, tulot: Korjauskerroin = 4.01/3.92. Koskien seuraavia tulolajeja: Välilliset verot, Työnantajan sosiaaliturvamaksut, Muut tulot.
• Kotitaloudet, tulot: Korjauskerroin = 2.08/3.92. Koskien seuraavia tulolajeja: Saadut tulonsiirrot, Palkka- ja yrittäjyystulot, Omaisuustulot.
• Julkisyhteisöt, menot: Korjauskerroin = 4.42/3.92. Koskien seuraavia menolajeja: Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot, Työttömyys, Eläkkeet, Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus.
• Kotitaloudet, menot: Korjauskerroin = 2.67/3.92. Koskien seuraavia menolajeja: Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus, Asuminen, Liikenne, Elintarvikkeet, Muut tavarat ja palvelut

Excel-mallin tarkempi kuvaus

Useimpien meno- ja tulolajien euromääräiset lähtötasot on määritetty Excel-mallin soluissa L7 - CT34. Pelaajan kysymyslomakkeilla antamien vastausten vaikutus tuleville vuosille lasketaan eri meno- ja tulolajeille Excelin soluissa L40 - CT62.

Hyvinvointipalvelujen menot

Hyvinvointipalvelujen menojen projisioimisessa tulevaisuuteen noudatetaan yksikertaista kaavaa:

Tulevaisuuden kustannus = (Kohorttikohtainen yksikkökustannus) *
(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä)

Tämä pätee siis seuraaville menolajeille:

• Julkisyhteisöt, menot: Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikka, Koulutus.
• Kotitaloudet, menot: Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikkka, Koulutus. Pelin lähtötilanteessa oletaan että kotitalouksen suhteellinen osuus hyvinvointipalvelujen kokonaismenoista pysyy vakioina (nämä vakio-oletukset ovat nähtävissä rahoitusosuuslomakkeiden lähtötilanteessa kun pelaaja ei ole vielä tehnyt mitään valintoja).

Kaikki menot, joiden aikakehitystä ei ole mallinnettu yllä olevalla yksikkökustannuskaavalla, projisoidaan kaavalla:

Tulevaisuuden kustannus = (yksilökohtainen yksikkökustannus koko populaatiolle
laskettuna) * (Väestöennusteeseen perustuva kokonaisväkiluku)

Tämä pätee siis seuraaville menolajeille:

• Julkisyhteisöt, menot: Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot.
• Kotitaloudet, menot: Asuminen, Liikenne, Elintarvikkeet, Muut tavarat ja palvelut.

Tulot, joihin eläkeiän muutos vaikuttaa

• Julkisyhteisöille maksetut tulonsiirrot
• Työnantajan sosiaaliturvamaksut
• Välilliset verot

Näiden tulojen aikakehitys lasketaan samalla kaavalla kuin menopuolella:

Tulevaisuuden kustannus = (Kohorttikohtainen yksikkökustannus) *
(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä)

Työurien keskimääräisen pituuden muutos

Työurien pituuden muutokseksi (eläkeiän muutos) tarjotaan pelissä 4 eri vaihtoehtoa, joiden vaikutuset arviodaan sekä alkuvuodelle 2016 että loppuvuodelle 2025. 60-70 -vuotiaiden kohortin datapisteet laskettiin ao. luokissa ensin vuoden tarkkuudella. Koko 60-70-vuotiaiden kohortin laskettuja kulutusdatapisteistöä (eli menoja) siirretään ajassa eteenpäin valitun työuranpidennyksen verran ja 'tyhjäksi' jääneiden vuosien kohorttidata monistetaan alkuperäisen datan mukaiseksi. Toisin sanoen, pidentämällä työuria vuodella, siirretään ensin 60-70-kohortin data vuosille 61-71 ja monistetaan kohorttiin 60 sen sisältämä alkuperäinen data. Työurien lyhennys toimii vastaavasti, eli 60-70-vuotiaiden kohorttidata siirretään vuotta alemmaksi siten 70-vuotiaiden data monistetaan. Kun nämä toimenpiteet on suoritettu, muodostetaan hienojakoisemmasta datasta 5-vuotiskohorttitarkkuuksista dataa, eli palautetaan alkuperäinen resoluutio. Eläkeiän muutos vaikuttaa seuraaviin meno- ja tulohaaroihin (vaikutus on sama kaikkiin alla oleviin, heijastuu oksien paksuuksiin)

• Tulopuoli

• (Julkisyhteisöille) Maksetut tulonsiirrot
• Työnantajan sos. turvamaksut
• Välilliset verot

• Menopuoli

• Eläkkeet
• Työttömyys

Kotitalouksien tulot

• Tietolähde: Tulonjakotilasto.
• Kotitalouksien tulot koostuvat Palkka- ja yrittäjätulosta, Omaisuustulosta ja Saaduista tulonsiirroista
• Vuoden 2013 tulonjakotilaston mukaiset tulot on projisoitu tarkasteluvuosille kaavoilla:

• Palkka- ja yrittäjätulot

Tulevaisuuden palkka- ja yrittäjätulo = (Kohorttikohtainen yksikkötulo) *
(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä) * (Lajikohtainen korjauskerroin) *
(BKT-kasvuennuste)

• Omaisuustulot

Omaisuustulot eivät muutu ajassa, koska kyseessä on kertaluokkaa pienempi tulolaji kuin Palkka- ja yrittäjtulojen kohdalla.

• Saadut tulonsiirrot

Julkiseyhteisöjen menoista Työttömyys ja Eläkkeet takaisinkytkeytyvät suoraan tulopuolelle Saadu tulonsiirrot oksaan. 30 prosenttia julkisista Terveys- ja hyvinvointimenoista takaisinkytkeytyy suoraan Saadut tulonsiirrot juureen. Tämä on arvioitu THL:n datan perusteella (THL sosiaalmenot ja rahoitus, Excel-taulukon välilehti 10A)

Muita huomioita laskennasta

• Excel-mallissa luokka NASNB and Subsidies (= kollektiiviset menot, jotka eivät kohdistu suoraan yksilöihin, esim. poliisi, maanpuolustus sekä kaikki tulonsiirrot, joita ei voi kohdistaa yksilöllisesti) ei vaikuta budjettivirtakaavioon vaan ainoastaan kohorttidiagrammiin ("oikeudenmukaisuusgraafiin") yksinkertaisuuden vuoksi.

Datalähteet

Julkiset menot

• Hyvinvointipalveluissa (Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikka, Koulutus, Eläkkeet, Työttömyys) julkisyhteisöjen osuus (sininen väri kysymyslomakkeiden pylväsdiagrammeissa) tulee Eläketurvakeskukselta (Pensions and public funding)
• Muut julkiset menot, jotka eivät ole hyvinvointipalveluita (Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot) saadaan kansantalouden tilinpidosta: julkiset menot tehtävittäin

Kotitalouksien menot

• Kotitalouksien menot saadaan kansantaluoden tilinpidosta Yksityiset kulutusmenot - kategoriasta: yksityiset kulutusmenot
• Palvelumaksujen osuus yksityisistä kulutusmenoista(kelta-oranssi rasteroitu alue pelin kysymyslomakkeissa) saadaan THL:n sosiaalimenot ja rahoitus -datasta.
• Vapaaehtoisen kulutuksen osuus (kelta-oranssi rasteriväritys pelin kysymyslomakkeissa) määrittyy seuraavalla kaavalla:

Vapaaehtoinen kulutus = Yksityiset kulutusmenot - Palvelumaksut

Julkiset tulot

Linkkejä