Ero sivun ”Hyvinvointibudjetti” versioiden välillä

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun
p
(Laskentamallin perusteet)
Rivi 11: Rivi 11:
 
Ylälaidasta valittava BKT-kasvuennuste vaikutttaa tietyllä kertoimella tulo- ja menolajien aikariippuvuuteen simulointiajanjaksolla 2016-2025. Saatava kasvukerroin lasketaan vertaamalla ko. tulo- ja menolajien muutosprosenttien keskiarvoa vuosilta 2001 vuoteen 2013 jättäen huomiotta kriisivuosi 2009.
 
Ylälaidasta valittava BKT-kasvuennuste vaikutttaa tietyllä kertoimella tulo- ja menolajien aikariippuvuuteen simulointiajanjaksolla 2016-2025. Saatava kasvukerroin lasketaan vertaamalla ko. tulo- ja menolajien muutosprosenttien keskiarvoa vuosilta 2001 vuoteen 2013 jättäen huomiotta kriisivuosi 2009.
  
Korjauskerroin = keskimääräinen BKT-kasvuprosentti vertailu ajanjaksolla / keskimääräinen meno-/tulolajin kasvuprosentti vertailuajanjaksolla
+
Korjauskerroin = (keskimääräinen BKT-kasvuprosentti vertailu ajanjaksolla) / (keskimääräinen meno-/tulolajin kasvuprosentti vertailuajanjaksolla)
  
Varsinainen muutoskerroin = Korjauskerroin * (valikosta valittu BKT-kasvuennuste)
+
Varsinainen muutoskerroin = (Korjauskerroin) * (valikosta valittu BKT-kasvuennuste)
  
 
+
Muutoskertoimet on määritetty Excel-mallin soluissa B8-H15.
* '''Julkisyhteisöt, tulot''': Korjauskerroin (4.01/3.92). Koskien seuraavia '''tulo'''lajeja: Välilliset verot, Työnantajan sosiaaliturvamaksut, Muut tulot.
+
* '''Julkisyhteisöt, tulot''': Korjauskerroin = 4.01/3.92. Koskien seuraavia '''tulo'''lajeja: Välilliset verot, Työnantajan sosiaaliturvamaksut, Muut tulot.
* '''Kotitaloudet, tulot''': Korjauskerroin (2.08/3.92). Koskien seuraavia '''tulo'''lajeja: Saadut tulonsiirrot, Palkka- ja yrittäjyystulot, Omaisuustulot.
+
* '''Kotitaloudet, tulot''': Korjauskerroin = 2.08/3.92. Koskien seuraavia '''tulo'''lajeja: Saadut tulonsiirrot, Palkka- ja yrittäjyystulot, Omaisuustulot.
* '''Julkisyhteisöt, menot''': Korjauskerroin (4.42/3.92). Koskien seuraavia '''meno'''lajeja: Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot, Työttömyys, Eläkkeet, Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus.
+
* '''Julkisyhteisöt, menot''': Korjauskerroin = 4.42/3.92. Koskien seuraavia '''meno'''lajeja: Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot, Työttömyys, Eläkkeet, Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus.
* '''Kotitaloudet, menot''': Korjauskerroin (2.67/3.92). Koskien seuraavia '''meno'''lajeja: Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus, Asuminen, Liikenne, Elintarvikkeet, Muut tavarat ja palvelut
+
* '''Kotitaloudet, menot''': Korjauskerroin = 2.67/3.92. Koskien seuraavia '''meno'''lajeja: Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus, Asuminen, Liikenne, Elintarvikkeet, Muut tavarat ja palvelut
  
  
Rivi 28: Rivi 28:
  
 
Hyvinvointipalvelujen menojen projisioimisessa tulevaisuuteen noudatetaan yksikertaista kaavaa:
 
Hyvinvointipalvelujen menojen projisioimisessa tulevaisuuteen noudatetaan yksikertaista kaavaa:
(Kohorttikohtainen yksikkökustannus)*(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä) = tulevaisuuden kustannus.
+
 
 +
Tulevaisuuden kustannus = (Kohorttikohtainen yksikkökustannus)*(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä)
 +
 
 
Tämä pätee siis seuraaville menolajeille:
 
Tämä pätee siis seuraaville menolajeille:
 
::* '''Julkisyhteisöt, menot''': Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikka, Koulutus.
 
::* '''Julkisyhteisöt, menot''': Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikka, Koulutus.
 
::* '''Kotitaloudet, menot''': Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikkka, Koulutus. Pelin lähtötilanteessa oletaan että kotitalouksen suhteellinen osuus hyvinvointipalvelujen kokonaismenoista pysyy vakioina (nämä vakio-oletukset ovat nähtävissä rahoitusosuuslomakkeiden lähtötilanteessa kun pelaaja ei ole vielä tehnyt mitään valintoja).
 
::* '''Kotitaloudet, menot''': Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikkka, Koulutus. Pelin lähtötilanteessa oletaan että kotitalouksen suhteellinen osuus hyvinvointipalvelujen kokonaismenoista pysyy vakioina (nämä vakio-oletukset ovat nähtävissä rahoitusosuuslomakkeiden lähtötilanteessa kun pelaaja ei ole vielä tehnyt mitään valintoja).
  
Kaikki menot, joiden aikakehitystä ei ole mallinnettu yllä olevalla yksikkökustannuskaavalla, projisoidaan kaavalla: (yksilökohtainen yksikkökustannus koko populaatiolle laskettuna)*(Väestöennusteeseen perustuva kokonaisväkiluku) = tulevaisuuden kustannus.
+
Kaikki menot, joiden aikakehitystä ei ole mallinnettu yllä olevalla yksikkökustannuskaavalla, projisoidaan kaavalla:
 +
 
 +
Tulevaisuuden kustannus = (yksilökohtainen yksikkökustannus koko populaatiolle laskettuna)*(Väestöennusteeseen perustuva kokonaisväkiluku)
 +
 
 
Tämä pätee siis seuraaville menolajeille:
 
Tämä pätee siis seuraaville menolajeille:
 
::* '''Julkisyhteisöt, menot''': Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot.
 
::* '''Julkisyhteisöt, menot''': Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot.
Rivi 43: Rivi 48:
 
* Työnantajan sosiaaliturvamaksut
 
* Työnantajan sosiaaliturvamaksut
 
* Välilliset verot
 
* Välilliset verot
Näiden tulojen aikakehitys lasketaan samalla kaavalla kuin menopuolella: (Kohorttikohtainen yksikkökustannus) * (Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä) = tulevaisuuden kustannus.
+
Näiden tulojen aikakehitys lasketaan samalla kaavalla kuin menopuolella:  
 +
 
 +
Tulevaisuuden kustannus = (Kohorttikohtainen yksikkökustannus) * (Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä)
  
  
Rivi 61: Rivi 68:
  
 
* Tietolähde: Tulonjakotilasto.
 
* Tietolähde: Tulonjakotilasto.
* Vuoden 2013 tulonjakotilaston mukaiset tulot on projisoitu tarkasteluvuosille kaavalla: (tulo/henkilö)*kokonaisväkiluku.
+
* Kotitalouksien tulot koostuvat Palkka- ja yrittäjätulosta, Omaisuustulosta ja Saaduista tulonsiirroista
* Huomio parannuksesta: Muissa menoissa huomioitiin kohorttikohtaiset yksikkökustannukset ja populaation aikakehitys (väestörakenteen muuttuminen). Saman logiikan soveltaminen tähän olisi tärkeää sillä tämä on suuri tulonlähde.
+
* Vuoden 2013 tulonjakotilaston mukaiset tulot on projisoitu tarkasteluvuosille kaavoilla:
 +
 
 +
::* Palkka- ja yrittäjätulot
 +
Tulevaisuuden palkka- ja yrittäjätulo = (Kohorttikohtainen yksikkötulo)*(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä) * (Lajikohtainen korjauskerroin) * (BKT-kasvuennuste)
 +
 
 +
::* Omaisuustulot
 +
Omaisuustulot eivät muutu ajassa, koska kyseessä on kertaluokkaa pienempi tulolaji kuin Palkka- ja yrittäjtulojen kohdalla.
 +
 
 +
::* Saadut tulonsiirrot
 +
Julkiseyhteisöjen menoista Työttömyys ja Eläkkeet takaisinkytkeytyvät suoraan tulopuolelle Saadu tulonsiirrot oksaan. 30 prosenttia julkisista Terveys- ja hyvinvointimenoista takaisinkytkeytyy suoraan Saadut tulonsiirrot juureen. Tämä on arvioitu THL:n datan perusteella ([https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-talous/sosiaalihuollon-menot-ja-rahoitus THL sosiaalmenot ja rahoitus], Excel-taulukon välilehti 10A)
 +
 
  
 
==== Muita huomioita laskennasta ====
 
==== Muita huomioita laskennasta ====

Versio 15. toukokuuta 2015 kello 11.39





Terminologiaa

Laskentamallin perusteet

BKT-laskenta

Ylälaidasta valittava BKT-kasvuennuste vaikutttaa tietyllä kertoimella tulo- ja menolajien aikariippuvuuteen simulointiajanjaksolla 2016-2025. Saatava kasvukerroin lasketaan vertaamalla ko. tulo- ja menolajien muutosprosenttien keskiarvoa vuosilta 2001 vuoteen 2013 jättäen huomiotta kriisivuosi 2009.

Korjauskerroin = (keskimääräinen BKT-kasvuprosentti vertailu ajanjaksolla) / (keskimääräinen meno-/tulolajin kasvuprosentti vertailuajanjaksolla)
Varsinainen muutoskerroin = (Korjauskerroin) * (valikosta valittu BKT-kasvuennuste)

Muutoskertoimet on määritetty Excel-mallin soluissa B8-H15.

  • Julkisyhteisöt, tulot: Korjauskerroin = 4.01/3.92. Koskien seuraavia tulolajeja: Välilliset verot, Työnantajan sosiaaliturvamaksut, Muut tulot.
  • Kotitaloudet, tulot: Korjauskerroin = 2.08/3.92. Koskien seuraavia tulolajeja: Saadut tulonsiirrot, Palkka- ja yrittäjyystulot, Omaisuustulot.
  • Julkisyhteisöt, menot: Korjauskerroin = 4.42/3.92. Koskien seuraavia menolajeja: Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot, Työttömyys, Eläkkeet, Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus.
  • Kotitaloudet, menot: Korjauskerroin = 2.67/3.92. Koskien seuraavia menolajeja: Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus, Asuminen, Liikenne, Elintarvikkeet, Muut tavarat ja palvelut


Excel-mallin tarkempi kuvaus

Hyvinvointipalvelujen menot

Hyvinvointipalvelujen menojen projisioimisessa tulevaisuuteen noudatetaan yksikertaista kaavaa:

Tulevaisuuden kustannus = (Kohorttikohtainen yksikkökustannus)*(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä)

Tämä pätee siis seuraaville menolajeille:

  • Julkisyhteisöt, menot: Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikka, Koulutus.
  • Kotitaloudet, menot: Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikkka, Koulutus. Pelin lähtötilanteessa oletaan että kotitalouksen suhteellinen osuus hyvinvointipalvelujen kokonaismenoista pysyy vakioina (nämä vakio-oletukset ovat nähtävissä rahoitusosuuslomakkeiden lähtötilanteessa kun pelaaja ei ole vielä tehnyt mitään valintoja).

Kaikki menot, joiden aikakehitystä ei ole mallinnettu yllä olevalla yksikkökustannuskaavalla, projisoidaan kaavalla:

Tulevaisuuden kustannus = (yksilökohtainen yksikkökustannus koko populaatiolle laskettuna)*(Väestöennusteeseen perustuva kokonaisväkiluku)

Tämä pätee siis seuraaville menolajeille:

  • Julkisyhteisöt, menot: Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot.
  • Kotitaloudet, menot: Asuminen, Liikenne, Elintarvikkeet, Muut tavarat ja palvelut.

Tulot, joihin eläkeiän muutos vaikuttaa

  • Julkisyhteisöille maksetut tulonsiirrot
  • Työnantajan sosiaaliturvamaksut
  • Välilliset verot

Näiden tulojen aikakehitys lasketaan samalla kaavalla kuin menopuolella:

Tulevaisuuden kustannus = (Kohorttikohtainen yksikkökustannus) * (Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä)


Työurien keskimääräisen pituuden muutos

Työurien pituuden muutokseksi (eläkeiän muutos) tarjotaan pelissä 4 eri vaihtoehtoa, joiden vaikutuset arviodaan sekä alkuvuodelle 2016 että loppuvuodelle 2025. 60-70 -vuotiaiden kohortin datapisteet laskettiin ao. luokissa ensin vuoden tarkkuudella. Koko 60-70-vuotiaiden kohortin laskettuja kulutusdatapisteistöä (eli menoja) siirretään ajassa eteenpäin valitun työuranpidennyksen verran ja 'tyhjäksi' jääneiden vuosien kohorttidata monistetaan alkuperäisen datan mukaiseksi. Toisin sanoen, pidentämällä työuria vuodella, siirretään ensin 60-70-kohortin data vuosille 61-71 ja monistetaan kohorttiin 60 sen sisältämä alkuperäinen data. Työurien lyhennys toimii vastaavasti, eli 60-70-vuotiaiden kohorttidata siirretään vuotta alemmaksi siten 70-vuotiaiden data monistetaan. Kun nämä toimenpiteet on suoritettu, muodostetaan hienojakoisemmasta datasta 5-vuotiskohorttitarkkuuksista dataa, eli palautetaan alkuperäinen resoluutio. Eläkeiän muutos vaikuttaa seuraaviin meno- ja tulohaaroihin (vaikutus on sama kaikkiin alla oleviin, heijastuu oksien paksuuksiin)

  • Tulopuoli
  • (Julkisyhteisöille) Maksetut tulonsiirrot
  • Työnantajan sos. turvamaksut
  • Välilliset verot
  • Menopuoli
  • Eläkkeet
  • Työttömyys


Kotitalouksien tulot

  • Tietolähde: Tulonjakotilasto.
  • Kotitalouksien tulot koostuvat Palkka- ja yrittäjätulosta, Omaisuustulosta ja Saaduista tulonsiirroista
  • Vuoden 2013 tulonjakotilaston mukaiset tulot on projisoitu tarkasteluvuosille kaavoilla:
  • Palkka- ja yrittäjätulot
Tulevaisuuden palkka- ja yrittäjätulo = (Kohorttikohtainen yksikkötulo)*(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä) * (Lajikohtainen korjauskerroin) * (BKT-kasvuennuste)
  • Omaisuustulot

Omaisuustulot eivät muutu ajassa, koska kyseessä on kertaluokkaa pienempi tulolaji kuin Palkka- ja yrittäjtulojen kohdalla.

  • Saadut tulonsiirrot

Julkiseyhteisöjen menoista Työttömyys ja Eläkkeet takaisinkytkeytyvät suoraan tulopuolelle Saadu tulonsiirrot oksaan. 30 prosenttia julkisista Terveys- ja hyvinvointimenoista takaisinkytkeytyy suoraan Saadut tulonsiirrot juureen. Tämä on arvioitu THL:n datan perusteella (THL sosiaalmenot ja rahoitus, Excel-taulukon välilehti 10A)


Muita huomioita laskennasta

  • Excel-mallissa luokka NASNB and Subsidies (= kollektiiviset menot, jotka eivät kohdistu suoraan yksilöihin, esim. poliisi, maanpuolustus sekä kaikki tulonsiirrot, joita ei voi kohdistaa yksilöllisesti) ei vaikuta budjettivirtakaavioon vaan ainoastaan kohorttidiagrammiin ("oikeudenmukaisuusgraafiin") yksinkertaisuuden vuoksi.

Linkkejä