Ero sivun ”Hyvinvointibudjetti” versioiden välillä
p |
(→Laskentamallin perusteet) |
||
Rivi 11: | Rivi 11: | ||
Ylälaidasta valittava BKT-kasvuennuste vaikutttaa tietyllä kertoimella tulo- ja menolajien aikariippuvuuteen simulointiajanjaksolla 2016-2025. Saatava kasvukerroin lasketaan vertaamalla ko. tulo- ja menolajien muutosprosenttien keskiarvoa vuosilta 2001 vuoteen 2013 jättäen huomiotta kriisivuosi 2009. | Ylälaidasta valittava BKT-kasvuennuste vaikutttaa tietyllä kertoimella tulo- ja menolajien aikariippuvuuteen simulointiajanjaksolla 2016-2025. Saatava kasvukerroin lasketaan vertaamalla ko. tulo- ja menolajien muutosprosenttien keskiarvoa vuosilta 2001 vuoteen 2013 jättäen huomiotta kriisivuosi 2009. | ||
− | Korjauskerroin = keskimääräinen BKT-kasvuprosentti vertailu ajanjaksolla / keskimääräinen meno-/tulolajin kasvuprosentti vertailuajanjaksolla | + | Korjauskerroin = (keskimääräinen BKT-kasvuprosentti vertailu ajanjaksolla) / (keskimääräinen meno-/tulolajin kasvuprosentti vertailuajanjaksolla) |
− | Varsinainen muutoskerroin = Korjauskerroin * (valikosta valittu BKT-kasvuennuste) | + | Varsinainen muutoskerroin = (Korjauskerroin) * (valikosta valittu BKT-kasvuennuste) |
− | + | Muutoskertoimet on määritetty Excel-mallin soluissa B8-H15. | |
− | * '''Julkisyhteisöt, tulot''': Korjauskerroin | + | * '''Julkisyhteisöt, tulot''': Korjauskerroin = 4.01/3.92. Koskien seuraavia '''tulo'''lajeja: Välilliset verot, Työnantajan sosiaaliturvamaksut, Muut tulot. |
− | * '''Kotitaloudet, tulot''': Korjauskerroin | + | * '''Kotitaloudet, tulot''': Korjauskerroin = 2.08/3.92. Koskien seuraavia '''tulo'''lajeja: Saadut tulonsiirrot, Palkka- ja yrittäjyystulot, Omaisuustulot. |
− | * '''Julkisyhteisöt, menot''': Korjauskerroin | + | * '''Julkisyhteisöt, menot''': Korjauskerroin = 4.42/3.92. Koskien seuraavia '''meno'''lajeja: Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot, Työttömyys, Eläkkeet, Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus. |
− | * '''Kotitaloudet, menot''': Korjauskerroin | + | * '''Kotitaloudet, menot''': Korjauskerroin = 2.67/3.92. Koskien seuraavia '''meno'''lajeja: Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus, Asuminen, Liikenne, Elintarvikkeet, Muut tavarat ja palvelut |
Rivi 28: | Rivi 28: | ||
Hyvinvointipalvelujen menojen projisioimisessa tulevaisuuteen noudatetaan yksikertaista kaavaa: | Hyvinvointipalvelujen menojen projisioimisessa tulevaisuuteen noudatetaan yksikertaista kaavaa: | ||
− | (Kohorttikohtainen yksikkökustannus)*(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä) | + | |
+ | Tulevaisuuden kustannus = (Kohorttikohtainen yksikkökustannus)*(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä) | ||
+ | |||
Tämä pätee siis seuraaville menolajeille: | Tämä pätee siis seuraaville menolajeille: | ||
::* '''Julkisyhteisöt, menot''': Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikka, Koulutus. | ::* '''Julkisyhteisöt, menot''': Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikka, Koulutus. | ||
::* '''Kotitaloudet, menot''': Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikkka, Koulutus. Pelin lähtötilanteessa oletaan että kotitalouksen suhteellinen osuus hyvinvointipalvelujen kokonaismenoista pysyy vakioina (nämä vakio-oletukset ovat nähtävissä rahoitusosuuslomakkeiden lähtötilanteessa kun pelaaja ei ole vielä tehnyt mitään valintoja). | ::* '''Kotitaloudet, menot''': Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikkka, Koulutus. Pelin lähtötilanteessa oletaan että kotitalouksen suhteellinen osuus hyvinvointipalvelujen kokonaismenoista pysyy vakioina (nämä vakio-oletukset ovat nähtävissä rahoitusosuuslomakkeiden lähtötilanteessa kun pelaaja ei ole vielä tehnyt mitään valintoja). | ||
− | Kaikki menot, joiden aikakehitystä ei ole mallinnettu yllä olevalla yksikkökustannuskaavalla, projisoidaan kaavalla: (yksilökohtainen yksikkökustannus koko populaatiolle laskettuna)*(Väestöennusteeseen perustuva kokonaisväkiluku) | + | Kaikki menot, joiden aikakehitystä ei ole mallinnettu yllä olevalla yksikkökustannuskaavalla, projisoidaan kaavalla: |
+ | |||
+ | Tulevaisuuden kustannus = (yksilökohtainen yksikkökustannus koko populaatiolle laskettuna)*(Väestöennusteeseen perustuva kokonaisväkiluku) | ||
+ | |||
Tämä pätee siis seuraaville menolajeille: | Tämä pätee siis seuraaville menolajeille: | ||
::* '''Julkisyhteisöt, menot''': Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot. | ::* '''Julkisyhteisöt, menot''': Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot. | ||
Rivi 43: | Rivi 48: | ||
* Työnantajan sosiaaliturvamaksut | * Työnantajan sosiaaliturvamaksut | ||
* Välilliset verot | * Välilliset verot | ||
− | Näiden tulojen aikakehitys lasketaan samalla kaavalla kuin menopuolella: (Kohorttikohtainen yksikkökustannus) * (Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä) | + | Näiden tulojen aikakehitys lasketaan samalla kaavalla kuin menopuolella: |
+ | |||
+ | Tulevaisuuden kustannus = (Kohorttikohtainen yksikkökustannus) * (Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä) | ||
Rivi 61: | Rivi 68: | ||
* Tietolähde: Tulonjakotilasto. | * Tietolähde: Tulonjakotilasto. | ||
− | * Vuoden 2013 tulonjakotilaston mukaiset tulot on projisoitu tarkasteluvuosille | + | * Kotitalouksien tulot koostuvat Palkka- ja yrittäjätulosta, Omaisuustulosta ja Saaduista tulonsiirroista |
− | * | + | * Vuoden 2013 tulonjakotilaston mukaiset tulot on projisoitu tarkasteluvuosille kaavoilla: |
+ | |||
+ | ::* Palkka- ja yrittäjätulot | ||
+ | Tulevaisuuden palkka- ja yrittäjätulo = (Kohorttikohtainen yksikkötulo)*(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä) * (Lajikohtainen korjauskerroin) * (BKT-kasvuennuste) | ||
+ | |||
+ | ::* Omaisuustulot | ||
+ | Omaisuustulot eivät muutu ajassa, koska kyseessä on kertaluokkaa pienempi tulolaji kuin Palkka- ja yrittäjtulojen kohdalla. | ||
+ | |||
+ | ::* Saadut tulonsiirrot | ||
+ | Julkiseyhteisöjen menoista Työttömyys ja Eläkkeet takaisinkytkeytyvät suoraan tulopuolelle Saadu tulonsiirrot oksaan. 30 prosenttia julkisista Terveys- ja hyvinvointimenoista takaisinkytkeytyy suoraan Saadut tulonsiirrot juureen. Tämä on arvioitu THL:n datan perusteella ([https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-talous/sosiaalihuollon-menot-ja-rahoitus THL sosiaalmenot ja rahoitus], Excel-taulukon välilehti 10A) | ||
+ | |||
==== Muita huomioita laskennasta ==== | ==== Muita huomioita laskennasta ==== |
Versio 15. toukokuuta 2015 kello 11.39
Tämä sivu on ensyklopedia-artikkeli.
Sivutunniste: Op_fi5037 |
---|
Moderaattori:smxb (katso kaikki)
Sivun edistymistä ei ole arvioitu. Arvostuksen määrää ei ole arvioitu (ks. peer review). |
Lisää dataa
|
Sisällysluettelo
Terminologiaa
Laskentamallin perusteet
BKT-laskenta
Ylälaidasta valittava BKT-kasvuennuste vaikutttaa tietyllä kertoimella tulo- ja menolajien aikariippuvuuteen simulointiajanjaksolla 2016-2025. Saatava kasvukerroin lasketaan vertaamalla ko. tulo- ja menolajien muutosprosenttien keskiarvoa vuosilta 2001 vuoteen 2013 jättäen huomiotta kriisivuosi 2009.
Korjauskerroin = (keskimääräinen BKT-kasvuprosentti vertailu ajanjaksolla) / (keskimääräinen meno-/tulolajin kasvuprosentti vertailuajanjaksolla)
Varsinainen muutoskerroin = (Korjauskerroin) * (valikosta valittu BKT-kasvuennuste)
Muutoskertoimet on määritetty Excel-mallin soluissa B8-H15.
- Julkisyhteisöt, tulot: Korjauskerroin = 4.01/3.92. Koskien seuraavia tulolajeja: Välilliset verot, Työnantajan sosiaaliturvamaksut, Muut tulot.
- Kotitaloudet, tulot: Korjauskerroin = 2.08/3.92. Koskien seuraavia tulolajeja: Saadut tulonsiirrot, Palkka- ja yrittäjyystulot, Omaisuustulot.
- Julkisyhteisöt, menot: Korjauskerroin = 4.42/3.92. Koskien seuraavia menolajeja: Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot, Työttömyys, Eläkkeet, Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus.
- Kotitaloudet, menot: Korjauskerroin = 2.67/3.92. Koskien seuraavia menolajeja: Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus, Asuminen, Liikenne, Elintarvikkeet, Muut tavarat ja palvelut
Excel-mallin tarkempi kuvaus
Hyvinvointipalvelujen menot
Hyvinvointipalvelujen menojen projisioimisessa tulevaisuuteen noudatetaan yksikertaista kaavaa:
Tulevaisuuden kustannus = (Kohorttikohtainen yksikkökustannus)*(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä)
Tämä pätee siis seuraaville menolajeille:
- Julkisyhteisöt, menot: Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikka, Koulutus.
- Kotitaloudet, menot: Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikkka, Koulutus. Pelin lähtötilanteessa oletaan että kotitalouksen suhteellinen osuus hyvinvointipalvelujen kokonaismenoista pysyy vakioina (nämä vakio-oletukset ovat nähtävissä rahoitusosuuslomakkeiden lähtötilanteessa kun pelaaja ei ole vielä tehnyt mitään valintoja).
Kaikki menot, joiden aikakehitystä ei ole mallinnettu yllä olevalla yksikkökustannuskaavalla, projisoidaan kaavalla:
Tulevaisuuden kustannus = (yksilökohtainen yksikkökustannus koko populaatiolle laskettuna)*(Väestöennusteeseen perustuva kokonaisväkiluku)
Tämä pätee siis seuraaville menolajeille:
- Julkisyhteisöt, menot: Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot.
- Kotitaloudet, menot: Asuminen, Liikenne, Elintarvikkeet, Muut tavarat ja palvelut.
Tulot, joihin eläkeiän muutos vaikuttaa
- Julkisyhteisöille maksetut tulonsiirrot
- Työnantajan sosiaaliturvamaksut
- Välilliset verot
Näiden tulojen aikakehitys lasketaan samalla kaavalla kuin menopuolella:
Tulevaisuuden kustannus = (Kohorttikohtainen yksikkökustannus) * (Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä)
Työurien keskimääräisen pituuden muutos
Työurien pituuden muutokseksi (eläkeiän muutos) tarjotaan pelissä 4 eri vaihtoehtoa, joiden vaikutuset arviodaan sekä alkuvuodelle 2016 että loppuvuodelle 2025. 60-70 -vuotiaiden kohortin datapisteet laskettiin ao. luokissa ensin vuoden tarkkuudella. Koko 60-70-vuotiaiden kohortin laskettuja kulutusdatapisteistöä (eli menoja) siirretään ajassa eteenpäin valitun työuranpidennyksen verran ja 'tyhjäksi' jääneiden vuosien kohorttidata monistetaan alkuperäisen datan mukaiseksi. Toisin sanoen, pidentämällä työuria vuodella, siirretään ensin 60-70-kohortin data vuosille 61-71 ja monistetaan kohorttiin 60 sen sisältämä alkuperäinen data. Työurien lyhennys toimii vastaavasti, eli 60-70-vuotiaiden kohorttidata siirretään vuotta alemmaksi siten 70-vuotiaiden data monistetaan. Kun nämä toimenpiteet on suoritettu, muodostetaan hienojakoisemmasta datasta 5-vuotiskohorttitarkkuuksista dataa, eli palautetaan alkuperäinen resoluutio. Eläkeiän muutos vaikuttaa seuraaviin meno- ja tulohaaroihin (vaikutus on sama kaikkiin alla oleviin, heijastuu oksien paksuuksiin)
- Tulopuoli
- (Julkisyhteisöille) Maksetut tulonsiirrot
- Työnantajan sos. turvamaksut
- Välilliset verot
- Menopuoli
- Eläkkeet
- Työttömyys
Kotitalouksien tulot
- Tietolähde: Tulonjakotilasto.
- Kotitalouksien tulot koostuvat Palkka- ja yrittäjätulosta, Omaisuustulosta ja Saaduista tulonsiirroista
- Vuoden 2013 tulonjakotilaston mukaiset tulot on projisoitu tarkasteluvuosille kaavoilla:
- Palkka- ja yrittäjätulot
Tulevaisuuden palkka- ja yrittäjätulo = (Kohorttikohtainen yksikkötulo)*(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä) * (Lajikohtainen korjauskerroin) * (BKT-kasvuennuste)
- Omaisuustulot
Omaisuustulot eivät muutu ajassa, koska kyseessä on kertaluokkaa pienempi tulolaji kuin Palkka- ja yrittäjtulojen kohdalla.
- Saadut tulonsiirrot
Julkiseyhteisöjen menoista Työttömyys ja Eläkkeet takaisinkytkeytyvät suoraan tulopuolelle Saadu tulonsiirrot oksaan. 30 prosenttia julkisista Terveys- ja hyvinvointimenoista takaisinkytkeytyy suoraan Saadut tulonsiirrot juureen. Tämä on arvioitu THL:n datan perusteella (THL sosiaalmenot ja rahoitus, Excel-taulukon välilehti 10A)
Muita huomioita laskennasta
- Excel-mallissa luokka NASNB and Subsidies (= kollektiiviset menot, jotka eivät kohdistu suoraan yksilöihin, esim. poliisi, maanpuolustus sekä kaikki tulonsiirrot, joita ei voi kohdistaa yksilöllisesti) ei vaikuta budjettivirtakaavioon vaan ainoastaan kohorttidiagrammiin ("oikeudenmukaisuusgraafiin") yksinkertaisuuden vuoksi.