Ero sivun ”Hyvinvointibudjetti” versioiden välillä

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(Laskentamallin perusteet)
p
Rivi 46: Rivi 46:
  
  
==== Eläkeiän muutos ====
+
==== Työurien keskimääräisen pituuden muutos ====
  
Eläkeiän muutos (4 vaihtoehtoa sekä alku- (2016) että loppuvuodelle). 60-70 -vuotiaiden kohortin datapisteet laskettiin ao. luokissa ensin vuoden tarkkuudella. Koko 60-70-vuotiaiden kohortin laskettuja kulutusdatapisteistöä (eli menoja) siirretään ajassa eteenpäin valitun työuranpidennyksen verran ja 'tyhjäksi' jääneiden vuosien kohorttidata monistetaan alkuperäisen datan mukaiseksi. Toisin sanoen, pidentämällä työuria vuodella, siirretään ensin 60-70-kohortin data vuosille 61-71 ja monistetaan kohorttiin 60 sen sisältämä alkuperäinen data. Työurien lyhennys toimii vastaavasti, eli 60-70-vuotiaiden kohorttidata siirretään vuotta alemmaksi siten 70-vuotiaiden data monistetaan. Kun nämä toimenpiteet on suoritettu, muodostetaan hienojakoisemmasta datasta 5-vuotiskohorttitarkkuuksista dataa, eli palautetaan alkuperäinen resoluutio. Eläkeiän muutos vaikuttaa seuraaviin meno- ja tulohaaroihin (vaikutus on sama kaikkiin alla oleviin, heijastuu oksien paksuuksiin)
+
Työurien pituuden muutokseksi (eläkeiän muutos) tarjotaan pelissä 4 eri vaihtoehtoa, joiden vaikutuset arviodaan sekä alkuvuodelle 2016 että loppuvuodelle 2025. 60-70 -vuotiaiden kohortin datapisteet laskettiin ao. luokissa ensin vuoden tarkkuudella. Koko 60-70-vuotiaiden kohortin laskettuja kulutusdatapisteistöä (eli menoja) siirretään ajassa eteenpäin valitun työuranpidennyksen verran ja 'tyhjäksi' jääneiden vuosien kohorttidata monistetaan alkuperäisen datan mukaiseksi. Toisin sanoen, pidentämällä työuria vuodella, siirretään ensin 60-70-kohortin data vuosille 61-71 ja monistetaan kohorttiin 60 sen sisältämä alkuperäinen data. Työurien lyhennys toimii vastaavasti, eli 60-70-vuotiaiden kohorttidata siirretään vuotta alemmaksi siten 70-vuotiaiden data monistetaan. Kun nämä toimenpiteet on suoritettu, muodostetaan hienojakoisemmasta datasta 5-vuotiskohorttitarkkuuksista dataa, eli palautetaan alkuperäinen resoluutio. Eläkeiän muutos vaikuttaa seuraaviin meno- ja tulohaaroihin (vaikutus on sama kaikkiin alla oleviin, heijastuu oksien paksuuksiin)
 
:*'''Tulopuoli'''
 
:*'''Tulopuoli'''
 
:::* (Julkisyhteisöille) Maksetut tulonsiirrot
 
:::* (Julkisyhteisöille) Maksetut tulonsiirrot

Versio 15. toukokuuta 2015 kello 11.00





Terminologiaa

Laskentamallin perusteet

BKT-laskenta

Ylälaidasta valittava BKT-kasvuennuste vaikutttaa tietyllä kertoimella tulo- ja menolajien aikariippuvuuteen simulointiajanjaksolla 2016-2025. Saatava kasvukerroin lasketaan vertaamalla ko. tulo- ja menolajien muutosprosenttien keskiarvoa vuosilta 2001 vuoteen 2013 jättäen huomiotta kriisivuosi 2009.

Korjauskerroin = keskimääräinen BKT-kasvuprosentti vertailu ajanjaksolla / keskimääräinen meno-/tulolajin kasvuprosentti vertailuajanjaksolla

Varsinainen muutoskerroin = Korjauskerroin * (valikosta valittu BKT-kasvuennuste)


  • Julkisyhteisöt, tulot: Korjauskerroin (4.01/3.92). Koskien seuraavia tulolajeja: Välilliset verot, Työnantajan sosiaaliturvamaksut, Muut tulot.
  • Kotitaloudet, tulot: Korjauskerroin (2.08/3.92). Koskien seuraavia tulolajeja: Saadut tulonsiirrot, Palkka- ja yrittäjyystulot, Omaisuustulot.
  • Julkisyhteisöt, menot: Korjauskerroin (4.42/3.92). Koskien seuraavia menolajeja: Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot, Työttömyys, Eläkkeet, Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus.
  • Kotitaloudet, menot: Korjauskerroin (2.67/3.92). Koskien seuraavia menolajeja: Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus, Asuminen, Liikenne, Elintarvikkeet, Muut tavarat ja palvelut


Excel-mallin tarkempi kuvaus

Hyvinvointipalvelujen menot

Hyvinvointipalvelujen menojen projisioimisessa tulevaisuuteen noudatetaan yksikertaista kaavaa: (Kohorttikohtainen yksikkökustannus)*(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä) = tulevaisuuden kustannus. Tämä pätee siis seuraaville menolajeille:

  • Julkisyhteisöt, menot: Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikka, Koulutus.
  • Kotitaloudet, menot: Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikkka, Koulutus. Pelin lähtötilanteessa oletaan että kotitalouksen suhteellinen osuus hyvinvointipalvelujen kokonaismenoista pysyy vakioina (nämä vakio-oletukset ovat nähtävissä rahoitusosuuslomakkeiden lähtötilanteessa kun pelaaja ei ole vielä tehnyt mitään valintoja).

Kaikki menot, joiden aikakehitystä ei ole mallinnettu yllä olevalla yksikkökustannuskaavalla, projisoidaan kaavalla: (yksilökohtainen yksikkökustannus koko populaatiolle laskettuna)*(Väestöennusteeseen perustuva kokonaisväkiluku) = tulevaisuuden kustannus. Tämä pätee siis seuraaville menolajeille:

  • Julkisyhteisöt, menot: Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot.
  • Kotitaloudet, menot: Asuminen, Liikenne, Elintarvikkeet, Muut tavarat ja palvelut.

Tulot, joihin eläkeiän muutos vaikuttaa

  • Julkisyhteisöille maksetut tulonsiirrot
  • Työnantajan sosiaaliturvamaksut
  • Välilliset verot

Näiden tulojen aikakehitys lasketaan samalla kaavalla kuin menopuolella: (Kohorttikohtainen yksikkökustannus) * (Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä) = tulevaisuuden kustannus.


Työurien keskimääräisen pituuden muutos

Työurien pituuden muutokseksi (eläkeiän muutos) tarjotaan pelissä 4 eri vaihtoehtoa, joiden vaikutuset arviodaan sekä alkuvuodelle 2016 että loppuvuodelle 2025. 60-70 -vuotiaiden kohortin datapisteet laskettiin ao. luokissa ensin vuoden tarkkuudella. Koko 60-70-vuotiaiden kohortin laskettuja kulutusdatapisteistöä (eli menoja) siirretään ajassa eteenpäin valitun työuranpidennyksen verran ja 'tyhjäksi' jääneiden vuosien kohorttidata monistetaan alkuperäisen datan mukaiseksi. Toisin sanoen, pidentämällä työuria vuodella, siirretään ensin 60-70-kohortin data vuosille 61-71 ja monistetaan kohorttiin 60 sen sisältämä alkuperäinen data. Työurien lyhennys toimii vastaavasti, eli 60-70-vuotiaiden kohorttidata siirretään vuotta alemmaksi siten 70-vuotiaiden data monistetaan. Kun nämä toimenpiteet on suoritettu, muodostetaan hienojakoisemmasta datasta 5-vuotiskohorttitarkkuuksista dataa, eli palautetaan alkuperäinen resoluutio. Eläkeiän muutos vaikuttaa seuraaviin meno- ja tulohaaroihin (vaikutus on sama kaikkiin alla oleviin, heijastuu oksien paksuuksiin)

  • Tulopuoli
  • (Julkisyhteisöille) Maksetut tulonsiirrot
  • Työnantajan sos. turvamaksut
  • Välilliset verot
  • Menopuoli
  • Eläkkeet
  • Työttömyys


Kotitalouksien tulot

  • Tietolähde: Tulonjakotilasto.
  • Vuoden 2013 tulonjakotilaston mukaiset tulot on projisoitu tarkasteluvuosille kaavalla: (tulo/henkilö)*kokonaisväkiluku.
  • Huomio parannuksesta: Muissa menoissa huomioitiin kohorttikohtaiset yksikkökustannukset ja populaation aikakehitys (väestörakenteen muuttuminen). Saman logiikan soveltaminen tähän olisi tärkeää sillä tämä on suuri tulonlähde.

Muita huomioita laskennasta

  • Excel-mallissa luokka NASNB and Subsidies (= kollektiiviset menot, jotka eivät kohdistu suoraan yksilöihin, esim. poliisi, maanpuolustus sekä kaikki tulonsiirrot, joita ei voi kohdistaa yksilöllisesti) ei vaikuta budjettivirtakaavioon vaan ainoastaan kohorttidiagrammiin ("oikeudenmukaisuusgraafiin") yksinkertaisuuden vuoksi.

Linkkejä