Ero sivun ”Hyvinvointibudjetti” versioiden välillä

Kohteesta Opasnet Suomi
Loikkaa: valikkoon, hakuun
(→‎Laskentamallin perusteet)
(→‎Laskentamallin perusteet)
Rivi 20: Rivi 20:
 
* '''Julkisyhteisöt, menot''': Korjauskerroin (4.42/3.92). Koskien seuraavia '''meno'''lajeja: Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot, Työttömyys, Eläkkeet, Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus.
 
* '''Julkisyhteisöt, menot''': Korjauskerroin (4.42/3.92). Koskien seuraavia '''meno'''lajeja: Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot, Työttömyys, Eläkkeet, Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus.
 
* '''Kotitaloudet, menot''': Korjauskerroin (2.67/3.92). Koskien seuraavia '''meno'''lajeja: Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus, Asuminen, Liikenne, Elintarvikkeet, Muut tavarat ja palvelut
 
* '''Kotitaloudet, menot''': Korjauskerroin (2.67/3.92). Koskien seuraavia '''meno'''lajeja: Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus, Asuminen, Liikenne, Elintarvikkeet, Muut tavarat ja palvelut
−
 
  
  
 
=== Excel-mallin tarkempi kuvaus ===
 
=== Excel-mallin tarkempi kuvaus ===
−
 
−
* Eläkeiän muutos (4 vaihtoehtoa sekä alku- (2016) että loppuvuodelle). 60-70 -vuotiaiden kohortin datapisteet laskettiin ao. luokissa ensin vuoden tarkkuudella. Koko 60-70-vuotiaiden kohortin datapisteistöä siirretään ajassa eteenpäin valitun työuranpidennyksen verran ja 'tyhjäksi' jääneiden vuosien kohorttidata monistetaan alkuperäisen datan mukaiseksi. Toisin sanoen, pidentämällä työuria vuodella, siirretään ensin 60-70-kohortin data vuosille 61-71 ja monistetaan kohorttiin 60 sen sisältämä alkuperäinen data. Työurien lyhennys toimii vastaavasti, eli 60-70-vuotiaiden kohorttidata siirretään vuotta alemmaksi siten 70-vuotiaiden data monistetaan. Kun nämä toimenpiteet on suoritettu, muodostetaan hienojakoisemmasta datasta 5-vuotiskohorttitarkkuuksista dataa, eli palautetaan alkuperäinen resoluutio. Eläkeiän muutos vaikuttaa seuraaviin meno- ja tulohaaroihin (vaikutus on sama kaikkiin alla oleviin, heijastuu oksien paksuuksiin)
 
−
:*'''Tulopuoli'''
 
−
:::* Maksetut tulonsiirrot
 
−
:::* Työnantajan sos. turvamaksut
 
−
:::* Välilliset verot
 
−
:*'''Menopuoli'''
 
−
:::* Eläkkeet
 
−
:::* Työttömyys
 
−
 
−
* Excel-mallissa luokka NASNB and Subsidies (= kollektiiviset menot, jotka eivät kohdistu suoraan yksilöihin, esim. poliisi, maanpuolustus sekä kaikki tulonsiirrot, joita ei voi kohdistaa yksilöllisesti) ei vaikuta budjettivirtakaavioon vaan ainoastaan kohorttidiagrammiin ("oikeudenmukaisuusgraafiin") yksinkertaisuuden vuoksi.
 
  
  
Rivi 51: Rivi 39:
  
  
−
==== Tulot ====
+
==== Tulot, joihin eläkeiän muutos vaikuttaa ====
 +
 
 +
* Julkisyhteisöille maksetut tulonsiirrot
 +
* Työnantajan sosiaaliturvamaksut
 +
* Välilliset verot
 +
Näiden tulojen aikakehitys lasketaan samalla kaavalla kuin menopuolella: (Kohorttikohtainen yksikkökustannus) * (Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä) = tulevaisuuden kustannus.
 +
 
 +
 
 +
==== Eläkeiän muutos ====
 +
 
 +
Eläkeiän muutos (4 vaihtoehtoa sekä alku- (2016) että loppuvuodelle). 60-70 -vuotiaiden kohortin datapisteet laskettiin ao. luokissa ensin vuoden tarkkuudella. Koko 60-70-vuotiaiden kohortin laskettuja kulutusdatapisteistöä (eli menoja) siirretään ajassa eteenpäin valitun työuranpidennyksen verran ja 'tyhjäksi' jääneiden vuosien kohorttidata monistetaan alkuperäisen datan mukaiseksi. Toisin sanoen, pidentämällä työuria vuodella, siirretään ensin 60-70-kohortin data vuosille 61-71 ja monistetaan kohorttiin 60 sen sisältämä alkuperäinen data. Työurien lyhennys toimii vastaavasti, eli 60-70-vuotiaiden kohorttidata siirretään vuotta alemmaksi siten 70-vuotiaiden data monistetaan. Kun nämä toimenpiteet on suoritettu, muodostetaan hienojakoisemmasta datasta 5-vuotiskohorttitarkkuuksista dataa, eli palautetaan alkuperäinen resoluutio. Eläkeiän muutos vaikuttaa seuraaviin meno- ja tulohaaroihin (vaikutus on sama kaikkiin alla oleviin, heijastuu oksien paksuuksiin)
 +
:*'''Tulopuoli'''
 +
:::* (Julkisyhteisöille) Maksetut tulonsiirrot
 +
:::* Työnantajan sos. turvamaksut
 +
:::* Välilliset verot
 +
:*'''Menopuoli'''
 +
:::* Eläkkeet
 +
:::* Työttömyys
 +
 
 +
 
 +
==== Muita huomioita laskennasta ====
 +
 
 +
* Excel-mallissa luokka NASNB and Subsidies (= kollektiiviset menot, jotka eivät kohdistu suoraan yksilöihin, esim. poliisi, maanpuolustus sekä kaikki tulonsiirrot, joita ei voi kohdistaa yksilöllisesti) ei vaikuta budjettivirtakaavioon vaan ainoastaan kohorttidiagrammiin ("oikeudenmukaisuusgraafiin") yksinkertaisuuden vuoksi.
  
 
== Linkkejä ==
 
== Linkkejä ==

Versio 12. toukokuuta 2015 kello 15.01





Terminologiaa

Laskentamallin perusteet

BKT-laskenta

Ylälaidasta valittava BKT-kasvuennuste vaikutttaa tietyllä kertoimella tulo- ja menolajien aikariippuvuuteen simulointiajanjaksolla 2016-2025. Saatava kasvukerroin lasketaan vertaamalla ko. tulo- ja menolajien muutosprosenttien keskiarvoa vuosilta 2001 vuoteen 2013 jättäen huomiotta kriisivuosi 2009.

Korjauskerroin = keskimääräinen BKT-kasvuprosentti vertailu ajanjaksolla / keskimääräinen meno-/tulolajin kasvuprosentti vertailuajanjaksolla

Varsinainen muutoskerroin = Korjauskerroin * (valikosta valittu BKT-kasvuennuste)


  • Julkisyhteisöt, tulot: Korjauskerroin (4.01/3.92). Koskien seuraavia tulolajeja: Välilliset verot, Työnantajan sosiaaliturvamaksut, Muut tulot.
  • Kotitaloudet, tulot: Korjauskerroin (2.08/3.92). Koskien seuraavia tulolajeja: Saadut tulonsiirrot, Palkka- ja yrittäjyystulot, Omaisuustulot.
  • Julkisyhteisöt, menot: Korjauskerroin (4.42/3.92). Koskien seuraavia menolajeja: Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot, Työttömyys, Eläkkeet, Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus.
  • Kotitaloudet, menot: Korjauskerroin (2.67/3.92). Koskien seuraavia menolajeja: Perhepolitiikka, Terveys- ja hyvinvointi, Koulutus, Asuminen, Liikenne, Elintarvikkeet, Muut tavarat ja palvelut


Excel-mallin tarkempi kuvaus

Hyvinvointipalvelujen menot

Hyvinvointipalvelujen menojen projisioimisessa tulevaisuuteen noudatetaan yksikertaista kaavaa: (Kohorttikohtainen yksikkökustannus)*(Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä) = tulevaisuuden kustannus. Tämä pätee siis seuraaville menolajeille:

  • Julkisyhteisöt, menot: Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikka, Koulutus.
  • 'Kotitaloudet, menot: Terveys ja hyvinvointi, Perhepolitiikkka, Koulutus. Pelin lähtötilanteessa oletaan että kotitalouksen suhteellinen osuus hyvinvointipalvelujen kokonaismenoista pysyy vakioina (nämä vakio-oletukset ovat nähtävissä rahoitusosuuslomakkeiden lähtötilanteessa kun pelaaja ei ole vielä tehnyt mitään valintoja).

Kaikki menot, joiden aikakehitystä ei ole mallinnettu yllä olevalla yksikkökustannuskaavalla, projisoidaan kaavalla: (yksilökohtainen yksikkökustannus koko populaatiolle laskettuna)*(Väestöennusteeseen perustuva kokonaisväkiluku) = tulevaisuuden kustannus. Tämä pätee siis seuraaville menolajeille:

  • Julkisyhteisöt, menot: Yleinen julkishallinto, Elinkeinoelämän edistäminen, Maanpuolustus, Muut julkiset menot.
  • 'Kotitaloudet, menot: Asuminen, Liikenne, Elintarvikkeet, Muut tavarat ja palvelut.


Tulot, joihin eläkeiän muutos vaikuttaa

  • Julkisyhteisöille maksetut tulonsiirrot
  • Työnantajan sosiaaliturvamaksut
  • Välilliset verot

Näiden tulojen aikakehitys lasketaan samalla kaavalla kuin menopuolella: (Kohorttikohtainen yksikkökustannus) * (Väestöennusteeseen perustuva kohortin väkimäärä) = tulevaisuuden kustannus.


Eläkeiän muutos

Eläkeiän muutos (4 vaihtoehtoa sekä alku- (2016) että loppuvuodelle). 60-70 -vuotiaiden kohortin datapisteet laskettiin ao. luokissa ensin vuoden tarkkuudella. Koko 60-70-vuotiaiden kohortin laskettuja kulutusdatapisteistöä (eli menoja) siirretään ajassa eteenpäin valitun työuranpidennyksen verran ja 'tyhjäksi' jääneiden vuosien kohorttidata monistetaan alkuperäisen datan mukaiseksi. Toisin sanoen, pidentämällä työuria vuodella, siirretään ensin 60-70-kohortin data vuosille 61-71 ja monistetaan kohorttiin 60 sen sisältämä alkuperäinen data. Työurien lyhennys toimii vastaavasti, eli 60-70-vuotiaiden kohorttidata siirretään vuotta alemmaksi siten 70-vuotiaiden data monistetaan. Kun nämä toimenpiteet on suoritettu, muodostetaan hienojakoisemmasta datasta 5-vuotiskohorttitarkkuuksista dataa, eli palautetaan alkuperäinen resoluutio. Eläkeiän muutos vaikuttaa seuraaviin meno- ja tulohaaroihin (vaikutus on sama kaikkiin alla oleviin, heijastuu oksien paksuuksiin)

  • Tulopuoli
  • (Julkisyhteisöille) Maksetut tulonsiirrot
  • Työnantajan sos. turvamaksut
  • Välilliset verot
  • Menopuoli
  • Eläkkeet
  • Työttömyys


Muita huomioita laskennasta

  • Excel-mallissa luokka NASNB and Subsidies (= kollektiiviset menot, jotka eivät kohdistu suoraan yksilöihin, esim. poliisi, maanpuolustus sekä kaikki tulonsiirrot, joita ei voi kohdistaa yksilöllisesti) ei vaikuta budjettivirtakaavioon vaan ainoastaan kohorttidiagrammiin ("oikeudenmukaisuusgraafiin") yksinkertaisuuden vuoksi.

Linkkejä

Noudettu kohteesta http://fi.opasnet.org/fi-opwiki/index.php?title=Hyvinvointibudjetti&oldid=28915