Nyt voit vaikuttaa kommentoimalla ehdotettuja politiikkatoimia tai antamalla oman ehdotuksesi!

Esimerkkitoimet

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman valmisteluun osallistuvat virkamiehet ovat koonneet esimerkkejä toimista, joita voitaisiin ottaa käyttöön nykyisten lisäksi.

Tutustu & kommentoi

Tutustu ehdotettuihin toimiin. Voit myös kommentoida toimia tai ehdottaa omia toimenpiteitä. Kaikki ehdotukset käydään läpi ja potentiaalisten ehdotusten vaikutuksia arvioidaan tarkemmin mm. tutkijoiden toimesta.

Toimien valinta

Valittavia toimia rajaavat muun muassa valtion rahatilanne sekä EU:n valtiontukia, energiamarkkinoita ja energiaverotusta koskevat säännöt. Lopullisesti Suomessa käyttöönotettavista lisätoimista linjaa biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen ministerityöryhmä syksyn aikana.

Yleistä tietoa

Energia- ja ilmastopolitiikan päätöksenteon tueksi tehdään sekä kasvihuonekaasujen että energian tuotannon ja kulutuksen kehitystä kuvaavia projektioita eli skenaarioita. Nyt energia- ja ilmastopolitiikan valmisteluun osallistuvat ministeriöt (TEM, YM, LVM, MMM ja VM) ovat laatineet ns. perusskenaarion. Perusskenaario kuvaa kehitystä vuoteen 2030 asti ennalta valittujen lähtöoletusten vallitessa eli tilanteessa jossa nykyiset energia- ja ilmastopolitiikan toimet pysyvän ennallaan.

Perusskenaariolaskelmat osoittavat, että nykyisillä toimilla ei tulla saavuttamaan kaikkia hallitusohjelmassa asetettuja energiatavoitteita. Tarvitsemme siis joko nykyisten toimien vahvistamista tai kokonaan uusia toimia.

Perusskenaarion taustaoletuksista ja sitä varten tehdystä taustaselvityksistä on enemmän tietoa Energia- ja ilmastostrategian kotisivuilla.

Toimet on jaoteltu hallitusohjelman energiatavoitteiden ja muiden Suomen energiapoliittisten tavoitteiden mukaisesti. Useat toimet vaikuttavat samanaikaisesti moneen tavoitteeseen. Oheisten linkkien alla on esimerkkitoimia hallitusohjelman ja muiden energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tutustu ehdotettuihin toimiin

Klikkaa linkkejä ja tutustu ehdotettuihin toimiin. Voit myös kommentoida toimia tai ehdottaa omaa toimenpidettä. Vastausaikaa on elokuun loppuun asti. Poliittiset päättäjät eivät ole vielä arvioineet alla esitettyjä toimia.

  • Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin sisältäen mm. turpeen

    Hallituksen uusiutuvan energian omavaraisuuden tavoite määritellään osuutena energian loppukäytöstä. Omavaraisuustavoitteessa huomioidaan uusiutuvan energian lisäksi turve, jäte ja kierrätyspolttoaineet sekä teollisuuden reaktiolämpö.

    Valitse esitetyistä vaihtoehdoista äänestyspainikkeella mielestäsi tärkeimmät. Voit myös antaa miinuksia eri vaihtoehdoille jos tahdot. Listan lopussa voit myös esittää muita toimenpiteitä ja kommentoida.

    • 24339
      Edistetään uuden energiateknologian demolaitoksia ja muuta uutta energiateknologiaa.
      • Investointituki, voi olla pääsääntöisesti kilpailutustyyppinen menettely jossa eri teknologiat kilpailevat keskenään demotukirahoista

      • Sähkön ja lämmöntuotannon puupolttoaineet ja muut biopohjaiset polttoaineet

    • 14982
      Ei polttoaineveroa lämmöntuotannossa (nykytila), fossiilisten polttoaineiden ja turpeen verotuksella turvataan metsähakkeen kilpailukyky fossiilisiin ja turpeeseen verrattuna.
    • 19726
      Uuden energiateknologian investoinnit voivat kilpailla demotukirahoista.

      • Metsähake yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa

    • 12087
      Sähkön tuotantotuen jatkaminen mahdollisesti kilpailutukseen perustuen, jos päästöoikeuden hinta pysyy alhaisena 2020-luvulla (tukityöryhmän raportti 5/2016).

      • Tuulivoima ja muut teollisen mittakaavan uusiutuvilla tuotetun sähkön investoinnit

    • 28579
      Kilpailutettu teknologianeutraali tuotantotuki (tukityöryhmän raportti 5/2016), jos sähkön markkinahinta pysyy alhaisena 2020-luvulla.
    • 141109
      Tuotantotukea suunnataan säädettävään tuotannon kasvattamiseen.
    • 19937
      Uuden energiateknologian investoinnit voivat kilpailla demotukirahoista.

      • Aurinkosähkö ja -lämpö

    • Politiikkatoimet, jotka kannustavat ensisijaisesti omaan käyttöön tuetettua aurinkoenergian investointeja tai edistävät älykästä energiajärjestelmän kehittämistä.
      • 28220
        Nykyinen sähköveron vapautus omaan käyttöön tuotetulle sähkön pientuotannolle jatkuu.
      • 15769
        Investointitukia yrityksille niin kauan, kuin se on sähkön hinnan ja/tai investointikustannusten kannalta perusteltua. Tavoitteena on vähitellen luopua tavanomaisen teknologian tuista.
      • 19426
        Investointitukien painopiste vähitellen uuteen teknologiaan ml. kulutuksen jousto oman tuotannon mukaan tai aurinkoenergian varastointi. Uuden energiateknologian investoinnit voivat kilpailla demotukirahoista.
      • 22043
        Julkisissa hankinnoissa huomioidaan aurinkoenergia ja muu uusiutuva energia.
      • 17622
        Hyvien referenssien ”mainostamista” edistetään kansallisesta ja kansainvälisesti.
    • 14170
      Kilpailutettu teknologianeutraali tuotantotuki pääosin sähköverkkoon syöttäville aurinkovoimalaitoksille, jos sähkön markkinahinta pysyy alhaisen 2020-luvulla (tukityöryhmän raportti 5/2016).
    • 16491
      Edistetään vesivoimaa.
    • 24224
      Edistetään geotermistä energiaa.
      • Uuden energiateknologian investoinnit voivat kilpailla demotukirahoista.
    • 23028
      Hajautetun energiantuotannon edistäminen (sähkö, lämpö, liikenne, varastointi) kestävillä ja kustannustehokkailla keinoilla.

      • Liikenteen biopolttoaineet

    • 8099
      Jatketaan nykyistä liikennepolttoaineinen verojärjestelmää ja jakeluvelvoitetta.
    • 9181
      Jakeluvelvoite nostetaan nykytasolta.
    • 15851
      Kehittyneiden biopolttoaineiden demolaitokset voivat kilpailla demotukirahoista.

      • Biokaasu

    • 17252
      Liikennebiokaasun käytön edistäminen.
    • 16642
      Biokaasulaitosten tuomien ympäristö- ja ilmastohyötyjen sekä ravinteiden kierrätyksen huomioiminen eri tukijärjestelmissä.
    • 18240
      Maatilojen ja maaseutuyritysten biokaasulaitosten investointitukien kehittäminen niin, että väliinputoajien määrä saadaan minimoitua.

      • Kaavoitukseen liittyvät toimet

    • 20298
      Varaudutaan Suomen tuulivoimapotentiaalin laajamittaiseen hyödyntämiseen.
    • 23045
      Alueidenkäytön suunnittelussa ja rakentamisessa sekä näiden ohjauksen kehittämisessä varaudutaan aurinkoenergian hyödyntämiseen.

      • Rakennuksiin vaikuttavat toimet

    • 15470
      Pellettien, halkojen ja pilkkeiden puhtaan polton edistäminen.
    • 12777
      Selvitetään biopolttoöljyn sekoitevelvoitteen käyttöönottoa lämmityksessä käytettävään kevyeen polttoöljyyn.

    Kommentoi toimenpiteitä tai esitä uusia toimenpiteitä.

    Lähetä kommentti

    Huomaa, että muut näkevät kommenttisi.

    Kommentit

    31.08.2016 - 23:52Tuulivoima pirstoo metsät, vie luonnonrauhan ja yöunet ihmisiltä, sekä tuottaa sähköä vain, kun tuulee, eikä sen tuottamaa sähköä pystytä varastoimaan.
    31.08.2016 - 23:49Perusskenaario ja strategiahankkeen esittelytekstit suhtautuvat biopolttonesteiden ilmasto-ominaisuuksiin hämmästyttävän kritiikittömästi, aivan kuin bionesteet olisivat aidosti päästöttömiä. Kuitenkin niiden valmistuksen omissa energiankulutuksissa on suuria eroja, ja samoin tietysti tästä riippuvaa nettoenergiasaantoa mittaavissa EROEI-arvoissa.
    Ensin suomenkieliseksi toimitettu määritelmä:
    EROEI = (nettoenergia + energia joka tarvitaan käyttöön saantiin)/energia joka tarvitaan käyttöön saantiin
    Nettoenergian ollessa nolla EROEI = 1. Arvot alle yhden merkitsevät negatiivistä nettoenergiaa.
    Suomenkielinen EROEI-käsitettä koskeva Wikipedia-artikkeli, joka on päivitetty viimeksi 26.4.2016, antaa biopolttonesteille EROEI-arvojen haarukaksi 0,5 – 2. Vermontissa USA:n itäosassa kasvaneista öljykasveista tuotetun biodieselöljyn EROI-arvoiksi on saatu 2,6 – 5,9. Neste arvioi omalle biodieselilleen 5- 6.
    Kaidi Finlandin julkistamista raaka-aine- ja tuotantomäärätiedoista sekä verkkokirjallisuudesta saaduista hapentarpeen, plasmantuotannon sähköntarpeen ja hapentuotannon sähkönkulutuksen tiedoista voidaan laskea seuraavat tulokset:
    Kun raaka-aineeksi hankittavasta rankapuusta 2 milj. kuutiometriä vuodessa tuotetaan biodieselöljyä ja biobensiiniä yhteensä 200 000 tonnia vuodessa, siirtyy puun sisältämästä energiasta 4,7 TWh/a tuotenesteisiin 2,4 TWh/a eli jotakuinkin puolet. Osa laitoksen kuluttamasta sähköstä saadaan synteesikaasun jäähdytyksestä ja Fischer-Tropsch-synteesiprosessin ohessa. Tämän lisäksi tarvitaan kuitenkin noin 320 päivänä vuodessa sähkötehoa hapen tuotantoon noin 25 MW, plasmantuotantoon noin 26 MW sekä muuhun prosessikäyttöön mahdollisesti 10 MW. Yhteensä ostosähköä tarvittaneen siis 50 - 60 MW eli vuosienergiana 380 – 460 GWh.
    Noista suoraan summaten (vaikka sähkö onkin puulämpöä arvokkaampaa) saadaan energiansyötöksi 4,7 + n. 0,4 TWh/a = noin 5,1 TWh/a. Kun käyttöön saadaan tuotteissa 2,4 TWh/a, tulee energiapanostuksen tuottokertoimeksi EROEI = 2,4/(5,1 – 2,4) = 2,4/2,7 = 0,89.
    Kaidin laitos olisi siis energianielu eikä energiantuotantolaitos.
    Pidän mahdollisena, että Kaidin laitos silti täyttäisi EU:n uusiutuvien polttonesteiden kestävyyskriteerit. Niissä ei näet ole mukana nettoenergia, vaan ainoastaan hiilidioksidipäästö. Vertailutietoja korvattavien polttoaineiden vastaavista energiaominaisuuksista ei ole käytettävissäni.
    Näyttää siis siltä, että EU:n kestävyyskriteerien täyttäminen ei kuitenkaan takaa polttonesteen hyödyllisyyttä ilmaston kannalta.
    Esa Tommila
    31.08.2016 - 22:42Ilmastopolitiikan tavoitetaso on vanhentunut Pariisin sopimuksen uuden lämpötilatavoitteen myötä. Suomeen tarvitaan 100 % uusiutuviin nojaava energiajärjestelmä jo ennen vuotta 2050. Energia- ja ilmastostrategian selvitys siitä, miten tämä toteutetaan, on tehtävä huolellisesti ajankohtaista tutkimusta hyödyntäen, jotta se kestää kriittisen kansainvälisen vertailun.

    Luonnon reunaehtoja kunnioittavan energiajärjestelmän rakentamiseksi energiapaletti tulee täyttää kestävyyskriteerit täyttävillä uusiutuvan energian muodoilla, turpeesta on luovuttava vuoteen 2025 mennessä ja energian säästömahdollisuudet ja energiatehokkuus on hyödynnettävä täysimääräisesti. Turpeen veroedusta on luovuttava, kiikkulauta purettava ja turvetta on verotettava kuten fossiilisia polttoaineita, eli hiilidioksidi- ja energiasisällön mukaan.

    Kaikkia kortteja ei tule laittaa biotalouden varaan vaan energiapalettia on monipuolistettava. Bioenergia ei ole 0-päästöistä ja metsien käytön lisäämisen vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen, vesistöihin ja maaperään ovat haitalliset. Biomassoille tarvitaan vahvat kestävyyskriteerit, jotka turvaavat luonnon monimuotoisuuden ja takaavat ilmastohyödyn. Perustana tulee olla elinkaariarvio. Riittävät kestävyyskriteerit laaditaan toivottavasti EU-tasolla, mutta tarvittaessa päämäärä on varmistettava kansallisin toimin.

    Kärkihankkeissa ja innovaatiotuissa tulisi panostaa uusiin energiamuotoihin, mutta myös kysyntäjouston, varastoinnin ja verkon kehittämiseen. Esteet varastojen markkinoille osallistumisen tieltä on karsittava. Energiayhtiöt velvoitetaan ostamaan sähkö pientuottajilta, investoimaan älykkäisiin sähköverkkoihin, joustoihin ja sähkön varastointikapasiteettiin.

    Valtion ja kuntien hankinnoissa tulee soveltaa ensisijaisuusperiaatetta energiamurrosta vauhdittavien ratkaisujen hyväksi ja sähkönhankinnassa tulee siirtyä kestävyyskriteerit täyttävän uusiutuvan energian eli EKOenergia-merkityn sähkön käyttöön. Jatkossa luonto- ja ympäristövaikutukset otetaan kaikkien uusien julkisten hankintojen ja yritystukipäätösten perustaksi.

    Suomen tulee jatkossa ajaa voimakkaammin EU:ssa päästökaupan ohjaavuuden parantamista ja hiilen hintaa, joka ohjaa investointeja. Toistaiseksi tuilla ja verotuksella on varmistettava haluttu määrä uusiutuvaa energiaa. Tuen on oltava mieluiten irrallinen valtion budjetista, jotta ennustettavuus on parempi. Investointitukia on suunnattava vielä kehitysvaiheessa oleviin teknologioihin, kuten merituulivoimaan ja aaltoenergiaan, mutta myös aurinkoenergiaan. Myös pienten paikallisten toimijoiden toimintaedellytykset on turvattava ja hajautetun energiajärjestelmän kehittymiseen kannustettava. Naapurikiinteistöjen yhteinen uusiutuvan energian tuotanto tulisi sallia, sillä näin kannustetaan omaan energiantuotantoon ja lisätään hajautetun tuotannon houkuttelevuutta. Tuotantotuissa tulee varmistaa optimaalinen taso investointien varmistamiseksi ja k
    31.08.2016 - 20:47On hyvä lukea ensin klo 19.32 kirjattu mielipiteeni. Siinäkin on nimi alla.
    Jos strategiaa laadittaessa ei tiedetä, minkä verran sen mukaan kehitettävät energiamuodot itse kuluttavat energiaa, ei voida päätellä luotettavasti toimenpiteiden tehokkuutta tavoitteiden saavuttamisessa. Näissä asioissa eivät keskimääräisarviot ohjaa oikein.
    Nettoenergialla tarkoitetaan siis energialähteen tuottoa, josta on vähennetty energian tuotantoon kuluva energia. Käsite on yhtä selkeä kuin nettopalkka tai se, että yrityskin laskee tuloksensa vähentämällä liikevaihdostaan kulut. Jo 1970-luvun energiakriiseissä kehitettiin nettoenergian määrittelyt ja työmetodit toimiviksi. Mittasuure energiapanostuksen tuottokerroin ERoEI (Energy Return on Energy Investment) on vuodelta 1984. Kun ERoEI on yksi, ei nettosaantoa synny. Uusiutuville pidetään hyvänä arvoja yli kuuden.
    Pitkään voitiin ajatella, että vapailla energiamarkkinoilla hinnat heijastavat nettoenergian saantoa riittävästi. Tuo ei päde lainkaan enää nykyisin, koska uusiutuvan energian monet tuet ovat sekoittaneet suuren osan hinnanmuodostuksesta.
    Energiantarpeiden erittelyn pohjana on tuotantoketjun pelkistetty prosessianalyysi. Sittemmin tästä on poikinut mm. tuotteiden ympäristövaikutusten elinkaarianalyysi. Nettoenergia-analyysissäkin on tärkeää ulottaa tarkastelualue itse energiantuotannon ja tuotantolaitevalmistuksen taakse järjestelmätekijöihin kuten varavoimakapasiteetin hankintaan, energian varastointiin sekä toisaalta kunnossapitoon ja laitteiden tehon heikentymiseen niiden vanhetessa.
    Sellainen uusiutuva ei ole päästötöntä, jonka nettoenergiasaanto on heikko, koska energiantuotannon häviöihin kuluu myös päästöllistä energiaa. Tämä on toinen syy sille, että termi ”päästötön uusiutuva energia” on harhaanjohtava. JOS energiastrategia laaditaan loppuun ilman näitä tarkasteluja, siitä tulee tärkeiltä osiltaan harhainen eikä se voi tuottaa kustannustehokasta polkua ilmastokuorman vähentämiseen. Se on FUNDAMENTTIHAASTE.
    Demolaitosten kilpailutukseen on syytä ottaa yhdeksi kriteeriksi tuotettava nettoenergia. Liikennepolttoaineiden haasteita on esillä ao. mielipiteessäni.
    Nettotarkastelujen kytkeminen energia- ja ilmastostrategian jatkotyöhön vaatii vain kohtuullisesti työtä ja on lähinnä viitsimiskysymys. Osaamista löytyy mm. VTT:ltä ja teknillisistä yliopistoista. Tosin on ilmennyt, että eräät innokkaimmin aurinkoenergiaan vihkiytyneet tutkijat ovat kohottaneet itsensä tasolle, jolla he eivät siedä edes terveen talonpoikaisajattelun pohjalta nousevia kriittisiä kysymyksiä. Aurinkoenergiakaan ei näet ole aidosti päästötöntä.
    Energia- ja ilmastostrategian laatiminen ilman nettoenergiatietoja on kuin yrittäisi johtaa yritystä ilman tuloslaskelmia. Se ei tuota hyvää. Ilmasto ja oma kilpailukykymme vaativat parempaa.
    Esa Tommila
    31.08.2016 - 20:20Sähkön tuonti minimoitava . Tuulipuistot niille luvitetuille paikoille,myös sisä suomeen. Maaperästä saatava lämpöenergia taajamien käyttöön sekä, auringon hyödyntaminen.Ydinvoima ei ole ratkaisu vaan huono valinta. Rakentaminen uusiutuvien energia muotojen yhdistelmä,lähiörakentamista.
    Poliitiikkojen poukkoilu energia asioissa hallituskausi/linjaus. Näin ei synny uutta teknologiaa . Uusiutuvat energiat ilman päästöjä Ei ole poltettavia turpeita tai kantoja". Sähkön siirto hinnat,toteutuneitako kustannuksia??millä kilpaillaan .
    31.08.2016 - 19:32Kiitokset energia- ja ilmastostrategian perusskenaarion laatijoille johdonmukaisesta työstä! Myös kansalaisten mahdollisuus julkiseen kommentointiin on arvokas.
    Energia- ja ilmastostrategian hyvyys mitataan aikanaan pelkästään sen tuottamilla tuloksilla eikä esimerkiksi alkuvaiheen ihanteiden mukaisuudella. Työn laatu on siis syytä varmistaa.

    Sivuun jää onnistumisen kannalta olennainen seikka
    Hankkeen johto on nostanut kaiken uusiutuvan energian tavoiteosuuden 50 prosenttiin eli kirkkaasti yli EU:n tavoitteen. Kaikkia uusiutuvia pidetään nähtävästi tässä vaiheessa yhdenvertaisina ilmasto-ongelmien kannalta. Samalla liikenteen uusiutuvien osuus nostetaan 40 prosenttiin v. 2030 mennessä. Nämä ambitiot ovat todella korkealla etenkin siihen nähden, että kysymys eri uusiutuvien tuotannon omista energiankulutuksista sivuutetaan ainakin toistaiseksi lukuun ottamatta maalämmön tarvitsemaa sähköä.
    Sekä uusiutuvan että uusiutumattoman energian tuottaminen väistämättä myös kuluttaa energiaa, ja eri energiamuodot hyvin erilaisia määriä. Luonnonlaithan eivät jousta. Nettoenergialla tarkoitetaan energialähteen tuottoa, josta on vähennetty energian tuotantoon kuluva energia. Viittaan toiseen, tarkentavaan mielipiteeseeni.

    Strategiaa voidaan parantaa kohtuullisella lisätyöllä
    Vanhojen energiamuotojen nettoenergiasaantoja tunnetaan paremmin kuin uusien ja uusiutuvien. Erot eri uusiutuvien omien energiankulutusten välillä ovat suuria. Ilman eri skenaarioiden päälinjat kattavaa nettoenergia-analyysiä hallituksen ja koko strategian tavoitteet ovat ontolla pohjalla. Laatimisresursseja löytyy mm. VTT:ltä.
    Analyysin tulisi kattaa yhdenmukaisin perustein sekä eri energiantuotantotavat että koko energiajärjestelmä. Onhan varmaa, että esim. aurinko- ja tuulisähkön tuotannon laajat lisäykset vaativat tuotannon ominaiskatkeilun takia paljon järjestelmämuutoksia, varatehoa ja mahdollisuuksien mukaan varastointiakin. Se ja kaikki muunnokset energialajista toiseen tuottavat häviöitä ja heikentävät järjestelmätasolla rajusti nettoenergiaa. Häviöihinkin päätyvä energia on ensin tuotettava haittoineen ja maksettava.
    Tiedämme jo senkin, että myös liikenteen 2. sukupolven biopolttoaineiden nettoenergiasaanto on varsin heikko ja Kaidi Finlandin konseptissa jopa nollan vaiheilla. EU-kriteerit voivat täyttyä, mutta ilmastohyötyä tuskin tulee, vaikka juuri se on päämääränä.

    Mittasuure ilmastokestävän energiastrategian hyvyydelle
    Ehdotan, että TEM käynnistää viivytyksettä valmistelut, joiden tuloksena voimme ottaa käyttöön yhtaikaa ilmastonsuojelua ja kustannustehokasta energiantuotantoa systeemialueella mittaavan optimointisuureen
    ekvivalentti kasvihuonekaasupäästö CO2e per tuotettava nettoenergiayksikkö.
    Tämän osamäärän osoittaja ja nimittäjä ovat strategian keskiössä. Osoittaja mittaa ilmastohyötyä ja nimittäjäsuure resurssitehokkuutta.
    Esa Tommila
    31.08.2016 - 15:52Turve, puunpoltto ja muut puuhun sidotut polttoaineet eivät ole kestävän kehityksen tuotteita. Vain aurinko, tuuli ja vesi tuottaa oikeasti puhdasta energiaa. Tämän asian pitäisi Keskustakin pikkuhiljaa myöntää. Itse kannatan vain näiden tuotteiden tukemista.
    31.08.2016 - 13:57Kotitaloudet:
    Hajautetun energian tuotannon voimakas tukeminen: Aurinkopanelit ja lämpöpumput omakoti- ja kerrostaloihin.
    Sähköautokannan voimakas kasvattaminen myös hajautettuun energian varastointiin.
    Varastoivat, energiaa säästävät "hetivalmis" kiukaat -hintatuki.

    Yhteiskuntatasolla:
    Vesivoima, ydinvoima (ei lisää), tuulivoima 10 % pääasiassa rannikon teollisuusalueille , aurinkovoima 15 %, ja kaukolämmön tuotanto suurilla maalämpölaitoksilla.
    Poltto ( jäte, hake, turve, bio) vain paikallisesti kun on järkevää.
    Yhdistetyt tuuli-ja aurinkoenergia laitokset maankäytön ja laitteistokustannusten tehostamiseksi (varastointi pumppu vesivoimalaitoksilla tai lämpövarastoina kallioon / lämpöpumppulaitos)
    Teollisuuden tehostettu energian käyttö ja säästäminen.
    Älykäät verkot kulutushuippujen tasaamiseen.
    Rakennusten lämpöeristys.
    31.08.2016 - 12:26Hajautettua energian tuotantoa on tuettava mm. velvoittamalla energiayhtiöt ostamaan verkkoon syötettävä sähkö järkevään hintaan. Otettava käyttöön (osittain jo on) minuuttipohjainen osto-/myyntihinnoittelu, jolloin mm. säätövoiman tarve voidaan hajauttaa (esim. sähköauton omistajan kannattaa myydä sähköä auton akuista, kun hinta on kallis ja ostaa, kun se on halpaa). Tällä tavoin markkinat ratkaisivat automaattisesti säätövoiman tarpeen, koska jos hintaero on riittävä, syntyisi varmasti yksityisiä toimijoita (yksityishenkilöitä ja yrityksiä) tarjoamaan tarvittavaa energianvarastointikapasiteettia (akut, pumppulaitokset yms.).
    31.08.2016 - 12:16Tuulivoimatuotantoa tulisi lisätä Suomessa, sillä se on puhdasta uusiutuvaa energiaa ja siitä on tullut viimeisen vuoden aikana vesivoiman rinnalla kannattavin tapa tuottaa Suomessa energiaa. Tuulivoiman osuutta sähköntuotannosta voidaan helposti lisätä nykyisestä noin 2500 MW tavoitteesta moninkertaisesti säätövoiman vielä riittäessä. Miksi edes miettiä mitään muuta energiantuotantomuodon lisäystä kun tuulivoimahankkeita on valmiita odottamassa investointipäätösten tekoa? Käytetään energiavaltaiselle teollisuudelle annetut ja tehottomaksi todetut vuositasolla noin 300 milj euron tuet uusiutuvan energian lisäämiseen Suomessa. Muualla maailmassa kaikista energia-alan investoinneista kohdistuu seuraavan viiden vuoden aikana uusiutuvaan energiaan, tuulivoimaan ja aurinkoenergiaan yli 85 %. Miksi sitten Suomessa vielä suunnitellaan uuden ydinvoimalaitoksen rakentamista, jonka avulla tuotetaan noin kaksi kertaa tuulivoimaa kalliimpaa energiaa - hyvä kysymys, jota kaikkien päättäjien on hyvä miettiä !
    31.08.2016 - 11:19Päivittäin parjatulla tuulivoiman syöttötariffilla luotiin nollasta kokonainen teollisuudenala. Nyt meillä on Suomessa tuhansia tuulivoiman ammattilaisia ja tuhansia megawatteja rakennusvalmiita hankkeita. Nämä tuulipuistot olisivat valmiita kilpailemaan markkinaehtoisemmassa investointiympäristössä.

    Teknologianeutraalissa järjestelmässä kaikki uusiutuvat energiantuotantomuodot olisivat samalla viivalla ja kilpailu olisi tervettä. Ylikompensaation vaaraa järjestelmässä ei olisi vaan investoinnit lähtisivät liikkeelle alimmalla mahdollisella tukitasolla. Teknologia ja käytännöt ovat kehittyneet niin paljon, että toteutuva markkinahinnan päälle maksettava valtion takuuhinta saattaisi olla jopa puolet nykyisestä (83,5e/MWh).

    Uusiutuvia energiantuotantomuotoja tulee tukea ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, sekä siitä syystä että saastuttavat tuotantomuodot eivät tällä hetkellä maksa kaikkia kustannuksiaan (esim. hiilidioksidipäästön hinta on matala, hiukkaspäästöistä ei joudu maksamaan) – yhteiskunta maksaa nämä kustannukset. Kaikki tuotantomuodot ovat saaneet jossain vaiheessa tukea muodossa tai toisessa. IEA:n mukaan (2015) fossiilisista energiantuotantoa tuetaan maailmanlaajuisesti enemmän kuin uusiutuvia energioita.

    Olisi törkeää ajaa tuulivoima-ala nyt alas, kun on yrittäjyyteen ja työpaikkojen luomiseen erittäin painokkaasti kannustettu. Energiapolitiikkaa ei pitäisi missään tapauksessa tehdä yhden vaalikauden aikajänteellä.
    31.08.2016 - 08:10Puretaan vanhoja tuotantomuotoja jotka eivät kykene kilpailemaan nykymarkkinoilla, sopeutetaan kulutus entistä vaihtelevampaan tuotantoon, edistetään tuulivoimaa, aurinkovoimaa sekä geotermistä ja panostetaan kotimaisen työn osuuteen näistä. t. Tuulivoima-alan yrittäjä, kolmen työllistäjä, ei tuloja nykyisestä syöttötariffista :)
    31.08.2016 - 07:20"Päästötön, uusiutuva energia" on erittäin ongelmallinen termi. Se käsittääkseni tarkoittaa "uusiutuva energia, joka on myös päästötöntä", vaikka tosiasiassa uusiutuva energia EI OLE päästötöntä. Ilmasto- ja muiden päästöjen kannalta pitäisikin puhua "päästöttömästä uusiutuvasta energiasta" (ilman pilkkua), joka tarkoittaisi "se osuus uusiutuvasta energiasta, joka on todellisuudessa päästötöntä". Tällaistakin uusiutuvaa energiaa on kuten jotkin jätejakeet, mutta niiden osuus kaikesta uusiutuvasta energiasta on tosi pieni ja niiden avulla tavoitteissa mainittuja lukuja on mahdoton saavuttaa.

    Tämän takia bioenergiatavoitteesta pitäisi kokonaan luopua ja painottaa pelkkää ilmastotavoitetta. Toki voi muitakin tavoitteita olla kuten terveys ja kustannustehokkuus. Mutta eihän bioenergian käyttö ole samanlainen itsetarkoitus kuin terveys. Jos samat asiat saavutetaan vähemmällä bioenergian käytöllä, se on aina parempi ja siksi se ei ole itseisarvo. Sen sijaan jos samat asiat saavutetaan mutta ihmiset ovat sairaampia, se on aina huonompi ja kertoo että terveys on itseisarvo.
    30.08.2016 - 18:43Suomen maatilat ovat jäljessä biokaasun talteenotossa. Tässä ja monessa muussa tuetaan vain isoja toimijoita. Pienet toimijat jäävät ilman tukia. (biokaasu, aurinko ja tuulivoima).
    30.08.2016 - 18:34Tuuli- ja aurinkovoiman markkinaehtoinen tukeminen on tärkeää, kuten Suomessa tähänkin asti on tehty. On huomattavaa, että tukien lopettaminen Suomessa ei auta pohjoismaiden markkinoiden korjautumista. Tukien lopettamisella kuitenkin siirretään alan toiminta ja työpaikat muihiin maihin. Tuuli- ja aurinkovoimaa tulee enenevässä määrin (Pohjois-)Euroopan markkinoille, ja markkinoiden kehittäminen niistä lähtökohdista on tärkeää.
    30.08.2016 - 16:11ENERGIATEOLLISUUS RY pitää tärkeänä politiikkatoimia uuden ja puhtaamman energiateknologian edistymiseksi. Edistämisen on tapahduttava kustannustehokkaasti ja luotava kasvun edellytyksiä. Tämän vuoksi emme näe perusteltuna uusiutuvan sähkön tuotantotukien jatkamista enää nykyisten tukien päätyttyä. Tuotannon tuki kohdistuu koeteltuun tekniikkaan, mikä ei edistä teknologista osaamista maassamme.

    Sen sijaan tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin suunnattu tuki on kannatettava. Myös kokeiluhankkeille suunnattu investointituki, joka kehittää uuden teknologian osaamista, parantaa teknologiavientiä ja jakaa uuden teknologian käyttöönottoon liittyvää riskiä, on hyvin tervetullut. Hankkeet voivat suuntautua laajasti eri energiantuotantosektoreille, kuten nykyinen vuosina 2016-18 myönnettävä energiakärkihankeraha. Kokemukset tämän tuen kilpailuttamisesta antavat hyvät edellytykset kehittää tukijärjestelmästä nykyistä pysyvämmän. Samoin muutaman vuoden yleissuunnitelma tuen tavoitteista, kohdennuksista ja painotuksista parantaisi sen vaikuttavuutta oleellisesti.

    Kansallisten tavoitteiden ja EU-velvoitteiden saavuttamiseksi ENERGIATEOLLISUUS RY näkee myös tärkeänä, että strategia käynnistäisi energiaverotuksen arvioimiseksi ja kehittämiseksi hankkeen, jossa kokonaisuutena otettaisiin huomioon asetetut tavoitteet ja Suomen kilpailukyky. Hanketta toteutetaan yhteistyössä alan toimijoiden kanssa.

    ENERGIATEOLLISUUS RY pitää tärkeänä, että biopolttoaineiden edistämisen ohella edistetään myös sähköisen liikenteen edellytyksiä. Toisin kuin muualla Euroopassa, Suomessa julkinen keskustelu liikenteen päästöjen vähentämiseksi painottuu biopolttoaineisiin. Suomeen on suunnitteilla mm. uusia biojalostamoita. Erityisesti raskaassa meriliikenteessä ja lentoliikenteessä sähkötekniikka ei vielä ole riittävän kehittynyttä, joten biopolttoaineita olisikin jalostettava nimenomaan näihin käyttökohteisiin. Henkilöliikenteessä Suomen olisi kiinnitettävä huomiota globaalin kehitykseen. Biopolttoaineille myönnettäviä tukia tulee harkita riskien hallinnan näkökulmasta tarkkaan.
    Suomen (ja muidenkin maiden) haaste liikenteen päästöjen vähentämisessä on nykyinen nestemäisistä polttoaineista riippuvainen autokanta. Autoverotus aivan oikein ja teknologianeutraalisti kannustaa vähäpäästöisten autojen hankintaan, mutta muutos on liian hidas ja liian moni uusikin auto on lopulta riippuvainen öljypohjaisista polttoaineista.
    • Suomessa tulisi ottaa käyttöön määräaikainen lisäkannuste uusien erittäin vähäpäästöisten autojen saamiseksi liikenteeseen
    • Jakeluvelvoite ei nykymuodossaan ole teknogianeutraali, vaan suosii yksinomaan nestemäisiä biopolttoaineita. Jakeluvelvoite pitää voida täyttää myös muilla vaihtoehtoisilla käyttövoimilla, ei pelkästään nestemäisillä polttonesteillä tai muille vaihtoehdoille kuten sähköiselle liikenteelle pitää tarjota vaihtoehtoisia edistämiskeinoja
    • Demotukirahojen kilpailutuksen tu
    30.08.2016 - 14:07Tuulivoiman ja aurinkoenergian kasvattaminen on päästötavoitteiden saavuttamiseksi meidän kaikkien etu. Tuulivoima on myös muihin uusiutuvien energioihin verattuna edullinen ja hyvin kilpailukykyinen . Tämän osalta syöttötariffia on ehdottomasti pikaisesti myös jatkettava. Tässä on se vaara, että vielä nykyiset orastavat hankkeet voivat kuivua kokoon, kun valtiovalta vain pallottelee eikä tee selviä päätöksiä, millä varmistettaisiin näiden jatkomahdollisuudet. Meillä jo nykyisellään pitäisi olla paljon enemmän toimivia tuulivoimaloita käytössä, mutta valitettavasti se on törmännyt melkoiseen vastustukseen, niin puolustusvoimien kuin Finavian sekä asiaa tuntemattomien henkilöiden osalta. Suomalaisten perisynti on, vastustetaan aina kaikkea uutta, tietämättä ja tuntematta itse koko asiaa. Olemme kansainvälisesti pahasti myöhässä verrattuna muihin eu-alueisiin tuulipuistojen ja aurinkovoimaloiden määrässä.
    Meillä täällä Suomessa pitäisi ottaa käyttöön, muutaman tuhannen euron maksu, aina kun tehdään jostain hankkeesta valitus. Tällä saisimme melkoisen kansantaloudellisen säästön turhien valitusten pois jäämisen johdosta.
    30.08.2016 - 13:42Suomen tulee asettaa uusiutuvan energian lisäämiselle kunnianhimoiset tavoitteet - jotta säilytämme edelläkävijän maineen ja luomme Suomeen myös jatkossa cleantech osaamista. Hyvänä esimerkkinä Ruotsin viimeaikainen linjaus uusiutuvan energian tuotannosta vuoteen 2040 mennessä sekä Norjan tavoitteista sähköistää liikenne.

    Mikäli tavoitteet tyydytään "vain täyttämään" nykytilan ollessa jo hyvä, valumme auttamattomasti innovatiivisuudesta ja teknologiaosaamisesta tunnettuna kansana edelläkävijästä perässä hiihtäjiksi. Siihen Suomella ei ole varaa.
    30.08.2016 - 13:28Energiapolitiikassa on johdonmukaisesti panostettava nopean uusiutuvan energian tuotannon lisäämiseen.

    Tämä on Suomelle kansainvälisessä kilpailussa ensiarvoisen tärkeää. Esitettyjen toimien tulee olla nopeita ja tehokkaista painopisteen siirtämisessä fossiilisesta energiantuotannosta uusiutuvaan energiaan.

    Tästä syytä uusiutuvalle teknologialle tarvitaan enemmän massiivista käyttöönottoa edistävää tukea, ei niinkään demotukia. Energiapolitiikassa on edistettävä tehokkaasti jo olemassa olevan puhtaimman uusiutuvan energian tekniikan käytön lisäämistä hyvin nopealla aikataululla. Tässä tavoitteessa parhaiten soveltuvat ja hiilen poistumiseen ilmakehästä tähtäävät energiantuotantomuodot ovat tuulivoima, aurinkolämpö ja aurinkosähkö sekä biokaasun tuotanto. Biokaasun talteenotto ja jakelu rakennettuun ja laajenevaan kaasuverkkoon sekä jakelu liikennebiokaasuksi edistäisi tarkoituksenmukaista energiapolitiikkaa monialaisesti. Erityisesti raskaan liikenteen ja henkilöautojen biokaasukäyttöä tulisi edistää voimakkaasti osana liikennepolitiikkaa.
    Fossiilinen tuotanto menettää sijoitustensa arvon lähivuosina. Valtiojohtoisen päätöksenteon ei myöskään pitäisi enää olla riippuvaista näiden elinkeinoalojen omistuksista. Tästä syystä valtion tulisi nopealla aikataululla ryhtyä edistämään omistamansa energiayhtiöiden jakamista siten, että niiden fossiilisen energian ja turvetuotannon osat eriytettäisiin uusiutuvan energiantuotannon osista. Fossiiliset tuotanto-osat myytäisiin nopealla aikataululla pois valtio-omistuksesta. Valtion tulee säilyttää omistuksessaan vesivoima- tuulivoima- ja biokaasutuotanto joiden edistämistä myös valtion omistuksiin pohjautuen tulisi nopeutta radikaalisti. Biokaasun tuotanto hyödyttää osaltaan metaanikaasuun perustuvan nykyisen kaasuverkon kehittämistä osana energiajärjestelmää, energiaomavaraisuutta ja metaanivarastojen rakentamiseksi satamiin. Metaanivarastot soveltuvat erinomaisesti energiapolitiikassa hyödyllisiin tarkoituksiin, uusiutuvan liikennepolttoaineen infrastruktuurin osaksi ja muun energiantuotannon vaihtelussa tarvittavaksi puskuriksi. Tästä syystä valtion tulisi sitoutua kaasun jakeluverkon (metaani = maa- ja biokaasu) ja kotimaisen biokaasun tuotannon kasvattamisen tavoitteeseen myös omassa omistajapolitiikassaan. Valtion tulisi luopua kokonaan turvetuotannon omistuksista koska kyseinen energiavaranto on vaikutuksiltaan negatiivinen taistelussa kasvihuonepäästöjä vastaan ja haittaa toimia hiilen sitouttamiseksi takaisin pois ilmakehästä. Muu biomassojen käytön edistäminen tulisi mieluiten jättää yksityisellä sektorilla kokeiltavaksi ja kilpailtavaksi.
    30.08.2016 - 13:07Suomalainen uusiutuvan energian edistäminen liian bioenergia-keskeistä. Bioenergia ei ole CO2-neutraalia! Ja biopotentiaalista kilpailee monta muuttakin käyttäjää (puunjalostus, liikenne, metsien suojelutavoitteet,...). Se vaan ei loputtomiin riitä joka lähtöön, ei ainakaan edullisesti. Globaalissa mittakaavassa bioenergiaosaamisen liiketoimintapotentiaali on tuuleen ja aurinkoon verrattuna marginaalinen, vaikka Suomessa onkin vahvaa bio-osaamista. Meillä on "perspektiiviharha": Kaikesta maailmalla investoitavasta uusiutuvan energian tuotantokapasiteetista valtaosa on jo vuosia ollut aurinkoa ja tuulta, joita meillä edelleen vähätellään. Tuulivoiman kohdalla pieni äänekäs vastustajajoukko on varastanut keskustelun. Mediassa ja ilmeisesti myös politiikassa on mennyt läpi virhekäsitys, että Suomessa olisi "tuulivoiman takuuhinta" ja että tuulivoima olisi tolkuttoman kallista. Tosiasiassa Suomessa on uusiutuvan energian takuuhinta, ja se että iso osa uusiutuvien tuesta on mennyt tuulivoimahankkeille osoittaa vain että tuulivoima on muihin uusiutuviin verrattuna kilpailukykyinen investointikohde. Sähkön markkinahintojen romahduksessa on kyse isommasta markkinamekanismien toimivuusongelmasta, ei "tuulivoiman tuista", kuten Suomessa väitetään; markkinahinta romahtaa heti kun markkinoille tulee merkittäviä määriä mitä tahansa uutta, muuttuvilta kustannuksiltaan edullista tuotantoa - eli mahdolliset tulevat ydinvoimainvestoinnit aiheuttavat ihan samanlaisen "markkinahäiriön" kuin tuulivoimarakentaminenkin. Ehkä siksi se suomalaisia toimijoita niin huolestuttaakin - massiivinen ydinvoimarakentaminen ja massiivinen uusiutuvien lisääminen eivät kivuttomasti mahdu samoille markkinoille. Perinteisestihän Suomessa on tätä ongelmaa pyritty taklaamaan vähättelemällä uusiutuvien lisäysmahdollisuuksia ja/tai liioittelemalla niiden kustannuksia. Kannattaisi katsoa näiden argumenttien esittäjien motiiveja tarkemmin.
    30.08.2016 - 13:0130.08.2016 - 11:53 Kirjoitti:
    "Lisäksi on siirryttävä koko järjestelmän tehokeskustelusta älykeskusteluun. Nykyään ihmiset lukevat lehdestä, että edellispäivänä oli sähköjärjestelmässä tehopula lähellä. Sähkön kulutuksen pitäisi pystyä joustamaan, mikä vaatisi ensimmäisenä askeleena sitä, että järjestelmän tila olisi ylipäänsä kuluttajien tiedossa reaaliaikaisesti. Ja toisena askeleena tietysti sitä, että kulutus joustaisi automaattisesti ilman erillistä napin painallusta. Jousto pitäisi pystyä skaalaamaan läpi kaikkien kuluttajasegmenttien. Huipputehon tarve ei ole mikään jumalalta saatu luku."

    Tämä on niin totta!
    Se mihin pitäisi rueta panostamaan on verkonhaltijan mahdollisuus vaikuttaa esim sähkölämmitteisen talon lämmitysajankohtaan / jne. Tämän kun tekisi ensin suurissa kasvukeskuksissa missä nettiyhteydet toimii ja väkeä on paljon, niin sillä saataisiin tasattua huippukulutuksia kovastikin.
    Ajatellaan esim la-ilta, jolloin monet laittavat saunan kiukaan päälle (söhkökiuas) ja samalla jos talossa termostaatti käynnistää lämmityksen. Näitä jos voitaisiin ohjata verkonhaltijan puolelta, niin kenenkään asumismukavuus ei heikkenisi (taloa lämmitettäisiin vasta jonkun tunnin päästä), mutta saataisiin isot hyödyt huipputehon tarpeeseen / kulutuspiikkejä voitaisiin tasata.

    Sähköverkkojen älyn kehittäminen on yksi todella iso ja tärkeä kehitys johon täytyy mennä. Mitä nopeammin sen parempi.
    30.08.2016 - 11:56Metsäpohjaisen bioenergian merkitys globaaleilla markkinoilla on pieni. Jotta suomalainen vientiteollisuus saa osansa globaaleista energiateknologiamarkkinoista, on syytä panostaa tuuli- ja aurinkovoiman investointeihin ja tutkimukseen samoin kuin sähkön varastointi- ja konversioratkaisuihin. Aurinko- ja tuulienergiasta saadaan tulevaisuudessa tarvittavat polttoaineet vedyntuotannon ja synteesiprosessien kautta huomattavasti biopolttoaineita kustannustehokkaammin. Henkilöautot muuttuvat nopeasti sähkökäyttöisiksi, mutta raskas maantieliikenne, meriliikenne ja lentoliikenne hyödyntävät kemiallisia polttoaineita vielä vuosikymmeniä, siksi kannattaa panostaa näiden tuotantoon ylijäämäsähköä hyödyntämällä (sekä ydinsähkö että uusiutuva sähkö ovat päästöttömiä, hiilivetyjen synteesissä tarvittava hiilidioksidi saadaan esim. metsäteollisuuden lipeä- ja kuorikattiloiden savukaasuista, teknologiakehityksen myötä vety syrjäyttää hiilivedyt kemiallisena energiavarastona ja -lähteenä). Samalla saadaan tarvittavaa joustavaa kuormaa sähköverkkoihin. Suomen metsien puuvarat tulisi käyttää laadukkaisiin jatkojalosteisiin eikä energiantuotantoon, ainoastaan metsäteollisuuden sivuvirrat on järkevää hyödyntää energiana.
    30.08.2016 - 11:53Kommenteissa näkyy ilahduttavan valveutuneita näkemyksiä siitä, mihin maailma on menossa - ja mihin suuntaan Suomenkin pitäisi voimakkaasti pyrkiä. Pariisin ilmastosopimus vaatii dramaattisia päästövähennyksiä, joiden on alettava välittömästi. Päästöttömien tuuli- ja aurinkoenergian sijaan Suomen hallitus näyttää nojaavan puun hakkuiden lisäämiseen. Sähköisen liikenteen kehittämisen sijaan autoihin halutaan metsästä revittyä dieseliä. Samaan aikaan kun tiedämme, että metsien hiilinieluja pitäisi lisätä, hallitus kuvittelee pelastavansa maapallon ja Suomen energiajärjestelmän biopolttoaineiden tuplalaskennalla.

    Eli kannatan lämpimästi tuuli- ja aurinkoenergian hyödyntämistä. Pelkät demotuet uusien teknologioiden kokeiluun eivät riitä. Investointeja ei sähkömarkkinoiden ollessa rikki tehdä ilman tuotantotukea. Kilpailutettu tuotantotuki varmistaa, että vain kustannustehokkaimmat hankkeet toteutuvat. Jos biomassalla tuotettu laitetaan samaan kilpailutukseen tuuli- ja aurinkosähkön kanssa, niin bioenergian tuotantotuesta on vähennettävä polttoaineen tuotannolle jo myönnetyt tuet (istutuksista haketuksiin saakka).

    Lisäksi on siirryttävä koko järjestelmän tehokeskustelusta älykeskusteluun. Nykyään ihmiset lukevat lehdestä, että edellispäivänä oli sähköjärjestelmässä tehopula lähellä. Sähkön kulutuksen pitäisi pystyä joustamaan, mikä vaatisi ensimmäisenä askeleena sitä, että järjestelmän tila olisi ylipäänsä kuluttajien tiedossa reaaliaikaisesti. Ja toisena askeleena tietysti sitä, että kulutus joustaisi automaattisesti ilman erillistä napin painallusta. Jousto pitäisi pystyä skaalaamaan läpi kaikkien kuluttajasegmenttien. Huipputehon tarve ei ole mikään jumalalta saatu luku.
    30.08.2016 - 11:28Pienen kokoluokan vesivoiman investointituet laitteiston kunnostukseen.
    30.08.2016 - 11:20Meillä on mahdollisuus rakentaa puhtaampaa huomista. Tulevaisuus on uusiutuvissa ja nyt tehtävät investoinnit sattuu kun maailma muuttuu ja verorahoja menee, mutta tässä kehityksessä ei ole mitään huonoa. Tämä on se, mihin Suomen kuuluu panostaa - ei vaan sen takia, että kannamme vastuun tulevien sukupolvien hyvinvoinnista ja näytämme kansainvälisesti hyvää esimerkkiä - vaan myös sen takia, että luomme uutta liiketoimintaa suomeen, vientituotteita ja aidosti osallistumme energiantuotannon vallankumoukseen, joka tulee muuttamaan ihan kaiken. Hajautettu päästötön energiantuotanto avaa niin valvavasti uutta potetiaalia uuden maailman rakentamiseen, että henkilökohtaisesti ainakin minun verovaroja saa laittaa siihen. Vanhat systeemit pitää siivota pois kokonaan ja korvata ne uusilla, jotka alkuinvestoinnin jälkeen kantavat hedelmää vuosikymmeniä talouden elvyttämisessä. Lisää kunnianhimoisuutta tavoitteisiin!
    30.08.2016 - 11:19Olisi mitä suurinta tyhmyyttä jättää käyttämättä ilmaiset polttoaineet kuten aurinko ja tuuli. Uusiutuvat unohtamalla antaisimme vain tasoitusta kilpakumppaneillemme maailmalla, jotka ovat jo ymmärtäneet energiatuotannon muutoksen.
    30.08.2016 - 10:40Kaikenlaisesta polttamisesta tulee pyrkiä eroon. Hiilidioksidin talteenotto ilmasta on kaikkien kalleinta. Energian käytön ohjaaminen sähkön käyttöön ja sähkön tuotannon hiilidioksidipäästöjen poistaminen tulee olla ohjenuorana. Säätöenergiaa ei tarvita tuulienergian takia vaan kulutusvaihteluiden tasaamiseen (ks. esim http://www.svk.se/en/national-grid/the-control-room/). Tehon tarpeen vaihtelu on vuorokausitasolla karkeasti 10-15 MW Nordpoolin alueella. Tuulivoiman tuotantotehon vaihtelu on noin 1MW samalla alueella. Säätö tehdään vesivoimalla.
    30.08.2016 - 10:29Toivoisin lisää kunnianhimoa strategiaan ja tavoitteisiin. Julkisuudessa esitetyt ajatukset, että tavoitteen saavuttamiseksi lisätään vain biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta, ovat todella huolestuttavia. Haluaako Suomi saavuttaa tavoitteensa tuplalaskentaan perustuen, eikä todellisiin toimiin? Munia ei kannata laittaa samaan koriin, laaja-alainen energiapaletin monipuolistaminen on järkevää.
    30.08.2016 - 10:13TUULIVOIMATUOTANNON JA -LIIKETOIMINNNAN VEROTULOT OVAT VALTIOLLE SUUREMMAT KUIN SILLE NYKYISIN VUOSITTAIN MAKSETTAVA TUKI. Lisäksi 12 tukivuoden jälkeen tuulivoimalan verotulot ovat täysin puhdasta lisätuloa yhteiskunnalle10-12 vuotta (tuulivoimalan elinkaari 20-25 v.). Eli tuulivoiman tukemisen "arvovalinta" on erittäin kannattava toimenpide yhteiskunnalle. Lisäksi tällä 12 vuoden tuella taataan käytännössä yhteensä 50 vuoden tuulivoimatuotanto, koska käytännössä kerran kaavoitetussa tuulipuistossa tuotetaan vähintään kaksi elinkaarta tuulisähköä.
    29.08.2016 - 20:21Kaavoituksessa tulisi vaatia tehokkuutta ja tiiveyttä, jotta liikennejärjestelmät voidaan suunnitella päästöttömiksi (kävely ja pyöräily).
    29.08.2016 - 19:10Todellakin täytyy suosia saasteettomia vaihtoehtoja aurinko ja tuulivoimaa.
    Lisäksi muut tuotanto vaihtoehdot mikäli
    energian säästötoimet eivät toimi.
    Lisää tukea saasteettomille....
    29.08.2016 - 15:42Investointituet ovat ongelmallisia, sillä näitä varten varat täytyy olla olemassa etukäteen valtion budjetissa. Koska fossiilista energian tuotantoa pitää joka tapauksessa korvata uusituvalla, valtion kannalta edullisinta olisi varmistaa investointien toteutuminen niiden edullisuusjärjestyksessä markkinahinnan päälle maksettavalla joko kiinteällä tai liukuvalla tuotantotuella. Tällöin kilpailutuksessa pärjännyt hankkeeseen investoiva ottaa pääasiassa riskin tuotantoon liittyvistä vaihtelevista olosuhteista (hankkeen toteutuskustannukset, aurinkopäivät, metsähakkeen hinta, vuosittainen tuulien vaihtelu tms.) eikä sijoittajien kavahtamaa poliittista riskiä. Vuosittain avattaisiin kilpailutettavaksi yhdessä tai kahdessa osassa valtion tarvitsema määrä uutta/korvaavaa uusiutuvan energian kiintiötä (mukaan lukien omat kiintiöt demohankkeille).

    Teknologianeutraalius voi olla vaikea toteuttaa, sillä esim. metsähake on jo aiemmin saanut erilaisia veronmaksajien tukia (metsän istutus jne.) Tämän vuoksi kokonaisuuden kannalta olisi valtiolle järkevää määritellä, kuinka paljon uusitutuvaa kiintiötä jaetaan kilpailutettavaksi kullekin tuotantomenetelmälle huomioiden mm. voimajärjestelmän säädettävyys. Kaikissa on tuotantomenetelmissä on puolensa ja jos vain ajatellaan edullisuusjärjestystä (€/MWh), olisi hankkeiden toteutumisessa vaarana tuulivoiman dominointi muuhun uusiutuvaan suhteutettuna.

    Huomattavaa on kuitenkin, että ilman uusituvien energiatuotantomuotojen tukimekanismeja investoinnit eivätkä täten uusituvan tuotantovelvoitteet toteudu. Energian hinta on tällä hetkellä niin alhaisella tasolla edes investoinnit fossiiliseen tuotantoo eivät ole kannattavia. Nykytilanteesta hyötyy käytännössä vain perinteinen, vanhanaikainen energiateollisuus.
    29.08.2016 - 10:59Keinoja ja tavoitteita ei pidä sekoittaa keskenään. Ilmastonsuojelun kannalta tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä todella rajusti ja päästä lopulta tilanteeseen, jossa hiilidioksidia sitoutuu enemmän kuin pääsee taivaalle. Biopolttoaineista valtaosa ei ole hiilineutraaleja ainakaan lyhyellä aikavälillä. Kaikesta polttoon perustuvasta toiminnasta syntyy hiilidioksidipäästöjä. Ilmastonsuojelun keinoiksi pitää valita sellaiset toimenpiteet, jotka merkittävällä tavalla vähentävät päästöjä: Parhaat biopolttoaineratkaisut, tuulivoima siinä määrin kuin säätövoima ja sähköverkon ominaisuudet antavat myöden, ydinvoimaa runsaasti, olemassa oleva vesivoima, jonkin verran aurinkoenergiaa. Energiatehokkuuden jatkuva parantaminen. Energiantuotannon hajautus ei saa olla itsetarkoitus, eikä tavoite. Hajautus on järkevää, jos se edistää tavoitteiden saavuttamista. Suuret yksiköt ovat kuitenkin usein tehokkaampia ja paremmin hallittuja. Myös joitain rajoituksia olisi syytä harkita. Päästöt pitäisi saada nollattua muutamissa vuosikymmenissä – se todennäköisesti vaati myös joistain asioista luopumista. Hyvin perusteltuna kansalaisten enemmistö voisi tämän hyväksyä. Aurinkosähkön potentiaali ja hyödyt ovat täällä pohjolassa hyvin rajalliset. Maamme teollisuus on pulassa, jos tulevaisuudessa tuotanto keskittyy maihin, joissa se voidaan toteuttaa edullisella aurinkosähköllä. Koko maailma on todella pahassa pulassa, jos ilmastonmuutosta ei onnistuta hillitsemään.
    26.08.2016 - 15:31Sähkö kannattaa pyrkiä tuottamaan 100 % päästöttömästi tuulivoimalla ja auringolla, joita voidaan säätää vesivoimalla ja tuonnilla. Sähkön tuotannon omavaraisuus on aina harhaa, jos Suomeen kaikki ydinpolttoaine ja hiili tuodaan ulkomailta.
    26.08.2016 - 14:28Suomen tulisi panostaa uusiutuviin tuotantoihin kovasti enemmän kuin nyt.

    Suurin virhe on valaa jalat menneisyyden betoniin seuraavaksi 60 vuodeksi.
    Jos ajatellaan Fennovoiman havittelemaa ydinvoimalaa, josta energian ostaisivat omistajat 'omakustanne hintaan' (n.80€/MWh), niin eihän sen rakentamisessa ole mitään järkeä. Lisäksi tuon ylihintaisen energian maksaa loppupelissä veronmaksajat kunnallisten sähköyhtiöiden kautta, jotka ovat suurina omistajina tuossa hommassa.

    Suomi ei ole oma yksinäinen sähkömarkkina vaan olemme yhdessä muiden pohjoismaiden kanssa ja tulevaisuudessa vielä isomman alueen kanssa. Sähköverkkojen toimintaa ja ohjausta parannetaan koko ajan ja uusiutuvien energioiden tuotanto on helposti jaettavissa alueiden kesken.
    Se mitä tarvitaan on enemmän siirtokapasiteettia suomesta muihin ympöiviin 'länsimaihin'.
    26.08.2016 - 12:03Tuulivoima on erinomainen tapa tuottaa sähköä Suomessa ja muissa pohjoismaissa. Se on uusista päästöttömistä tuotantomuodoista jo nyt kaikista kilpailukykyisin tuotantokustannuksiltaan ja kaiken lisäksi sen tuotanto painottuu todella vahvasti talvikuukausiin, jolloin sähkönkulutus on suurimmillaan.

    Tuulivoima-ala on merkittävä uusi työllistäjä ja sen huoltotoiminta työllistää ihmisiä usein alueilla, joilla on suuri rakenteellinen työttömyys. Tuulivoima-ala työllistää myös suuren joukon asiantuntijoita, hankekehittäjiä ja suunnittelukonsultteja tilanteessa, jossa nuorisotyöttömyys on koholla erityisesti korkeakoulutetuissa henkilöissä.
    Alalla on myös lukuisia kasvavia start-up yrityksiä, joiden kasvun jatkuminen vaatii hyvinvoivat kotimaan markkinat
    tueksi ja referenssiksi ulkomaille.

    Tuulivoimaa haukutaan usein siitä ettei se ole "vapaiden markkinoiden hengen mukainen". Haukkujat kuitenkin unohtavat valikoivasti sen tosiasian, että käytännössä kaikki muukin voimantuotanto Suomessa ja pohjoismaissa on rakentunut pitkälti veronmaksajien rahoituksella ja tiukan sääntelyn vallitessa. Myös nykyiset meneillään olevat ydinvoimahankkeet ovat molemmat vahvasti julkisomisteisten yhtiöiden rahoituksen varassa.

    Tuulivoima on saanut aiheetta huonon maineen huonosti laaditun nykyisen tuotantotukijärjestelmästä johtuen. Pitkäjänteinen ja säännöllinen tuotantotuen kilpailutus mahdollistaa uusiutuvan energian tuottamisen kustannustehokkaasti Suomessa ja huomattavasti nykyistä alhaisemmilla kustannuksilla.
    25.08.2016 - 16:32Tuotantotuet (erityisesti syöttötariffit) vääristävät energiamarkkinoita ja siirtävät veronmaksajien rahoja sijoittajien taskuihin. Tuotantotuet on poistettava. Päästöoikeuden hinta tulee ohjata markkinoita. Hinta pitäisi saadanostettua 30-40 euroon hiilidioksiditonnilta poistamalla päästöoikeuksia markkinoilta. Jos tämä ei onnistu on ainoa keino nostaa fossiilisten polttoaineiden veroja.

    Polttoöljy jää pois rakennusten lämmityksessä viimeistään vuoteen 2030 mennessä. Kehitystä tulee jouduttaa nostamalla polttoöljyn verotusta. Kalliolämpöpumppuja ja muuta energiantuotantoa tulee edistää.
    Erillisten rakennusten lämmitys on tämän jälkeen lähes päästötön (90 prosenttia sähköntuotannosta päästötöntä v 2020).
    Pidemmällä aikavälillä (2050) sähkölämmityksestä on luovuttava. Sähkölämmitys aiheuttaa 3000 MW lisän talvisajan huippukuormaan. Tämä jää pois kun päästään sähkölämmityksestä, mikä helpottaa säätövoimatilannetta

    Ei-päästökauppasektorin vähennysvaatimukset (39 prosenttia vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä) edellyttävät huomattavia päästövähennyksiä liikenteessä. Liikennepolttoalneiden veroja on korotettava reilusti ja ja biopolttoaineiden jakeluvelvoitetta nostaa suunnitelmien mukaisesti jotta tavoite totetuisi.
    Kristian Stenius
    24.08.2016 - 19:53Tuulivoiman tukeminen pitäisi lopettaa kokonaan, koska se on tehotonta, kallista, meluisaa, tuhoaa valtavat metsäalueet, rohahduttaa lähellä olevien kiintiestöjen arvon, aiheuttaa sairauksia ym. Tähän ei yksinkertaisesti kannata satsata miljardeja veroeuroja.
    24.08.2016 - 08:49Tuulivoima on kallis, tehoton ja kaikissa elinkaaren (vain n. 20 vuotta!) vaiheissaan voimakkaasti ympäristöä kuormittava energiantuotantomuoto. Voimalan valmistukseen tarvitaan valtava määrä terästä, raakaöljyä, voiteluaineita, betonia, kuparia, lyijyä, alumiinia, harvinaisia maametalleja, lasikuitua, epoksia, korkeita uunilämpötiloja, polttoaineita ym. Voimalan rakenteet kuljetetaan kaukaa ja fossiilisia polttoaineita käyttäen. Tuulivoimalan perustuksen, sähkölinjojen ja teiden tieltä usein hakataan metsiä: puhutaan merkittävistä metsäalueista, mikäli suunnitellut tuulivoimaprojektit toteutuvat.

    Suuri tuulivoimala tuottaa melusaastetta sekä aiheuttaa välke- ja taajuushaittoja (vaikutukset televiestintään, sää- ja puolustusvoimien tutkiin). Pimeän aikaan voimala aiheuttaa valosaastetta. Vaihteleva sähköntuotanto sekä heikkolaatuiset sähkönmuuntajat aiheuttavat jännitehäiriöitä sähköverkkoon. Lisäksi riskejä aiheuttavat tulipalot, kemikaalivuodot sekä jäänheitto. Ihmisille ja eläimille voimala aiheuttaa terveyshaittoja erityisesti matalataajuisen melun ja infraäänen kautta.

    Voimalan tehokkuus heikentyy ajan myötä oletettua nopeammin eli vanha voimala tuottaa vähemmän sähköä kuin uusi. Lisäksi Suomen sääolosuhteet ovat raadolliset tuulivoimaloille. Britanniassa tuulivoimayhtiön johtaja vastikään myönsi, etteivät tuuliolosuhteet siellä ole riittävät, jotta tuulivoima kannattaisi - Britanniassa tuuliolosuhteet ovat kuitenkin Suomea reilusti suotuisammat.

    Yhteiskunnan varoja ei tule käyttää tuulivoiman tukemiseen. On harhaa uskoa sen olevan nykyaikaista, puhdasta energiantuotantoa. Hajauttamalla teollisuusluokan tuulivoimalat koko maahan hajautetaan siten myös kaikki em. haitat.

    Yhteiskunnan varoja tulee sen sijaan kohdentaa mm. biokaasun tuottamiseen hajautetusti (esim. maatilojen yhteydessä) sekä jätteiden hyödyntämiseen energiaksi. Yhteiskunnan varojen käytössä täytyy myös huomioida se, että puhtaita ja huipputeknologisia ratkaisuja tulee kehittää Suomessa ja niin, että hyöty (työllisyys mukaan lukien) jää mahdollisimman paljon omaan maahan eikä raha virtaa Suomesta ulos.
    23.08.2016 - 08:35Viennin lisäämisen ohella on syytä muistaa myös tuonnin vähentäminen. Sopii katsoa tullin tilastoja energian tuonnista. Eiköhän hyödynnetä kotimaisia mahdollisuuksia, ainakin puuta. Ylimenokaudella ja huoltovarmuuden vuoksi pitäisin myös turpeen mukana paletissa.

    Onko joku unohtanut, että Suomessa on kylmä ja pimeä talvi? Toivottavasti vastuulliset tahot muistavat sen.
    23.08.2016 - 08:07Koko muu maailma menee valtavaa vauhtia kohti uusiutuvaa energiaa. Suomen vauraana, sivistyneenä ja insinööritaidoiltaan erinomaisena maana on otettava paikkansa ilmastonsuojelun ja resurssiviisauden edelläkävijänä - muuallakin kuin juhlapudeissa. Tarvitaan kunnianhimoa ja rohkeutta. PItää ammentaa energiaa tuulesta, auringosta, vedestä ja maaperän lämmöstä ja lisäksi säästää. Niitä teknologioita voi vielä maailmalle. Metsäpolttoaineiden polttoon perustuvan teknologian vienti on vaikeampaa, koska maailman metsävarat kutistuvat ja ilmanlaatu tekee polttamisesta epäsuosittua monilla alueilla.
    22.08.2016 - 15:42Lisää kunnianhimoa päästövähennys- ja uusiutuvan energian lisäystavoitteisiin! Perusskenaario osoittaa, että 50 % uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta on helposti katettavissa. Tavoite voitaisiin hyvin nostaa ainakin 60 %:iin.
    22.08.2016 - 13:50Energia- ja ilmastopolitiikan tekeminen työ-, alue-, tai sosiaalipolitiikan tavoitteiden mukaisesti puolestaan vääristää näitä kaikkia. Jatkuvien tukien varassa yhtäälle työllistetyt ovat työpaikkoja, jotka siirtyvät muualta taloudesta. Lisäksi ne kestävät vain harvoin tukien poistuttua: Pelkästään tukien varassa kannattavaksi saatu teollisuus harvoin menestyy myöskään kansainvälisillä markkinoilla, jossa kotikenttäedun antamia tukia ei enää ole. Tuet kuitenkin ehkäisevät tehokkaasti todellisten, markkinaehtoisesti kilpailukykyisten innovaatioiden ja yritysten synnyn. Näin tapahtuu sen vuoksi, että tukien varassa on helpompaa ja kannattavampaa toimia.

    Jatkossa Eurooppalaista päästökauppamekanismin ohjaavuutta tulisi vahvistaa. Mikäli päästökaupan hintoja ei saada nousemaan investointeja rohkaisevalle tasolle, olisi esimerkiksi pohjoismaisilla energiamarkkinoilla hyvä ottaa käyttöön yhteinen pohjahinta päästöille. Näiden vaikutus teollisuuden kilpailukykyyn mahdollisesti kompensoitaisiin. Pariisin sopimuksen hengen mukaisesti, päästöjen vähennyksessä pyritään rajoittamaan lämpeneminen 1.5 asteeseen. On oletettavaa, että tulevina vuosina erilaisia porsaanreikiä tullaan tukkimaan mikäli ilmakehästä mitatut CO2 tasot kasvavat vaikka paperilla niiden tulisi laskea.

    Tavoitteena tulisi olla päästövähennys teknologianeutraalisti ja siten kustannustehokkaasti. Yhden teknologian suosiminen muiden yli tekee päästövähennyksistä aina sekä hitaampia että kalliimpia. Esimerkkinä, aurinkopaneeleiden asentamisen voimakas tukeminen ei merkittävästi vähennä päästöjä. Suomen sähköverkko on kesäaikaan, kun valtaosa aurinkoenergiasta tuotetaan, jo nyt yhtä puhdasta kuin paneeleiden arvioitu elinkaaripäästö. Lisäksi sähköntuotanto kuuluu päästökaupan piiriin.

    Toimissa tulee huomioida yhteiskunnallinen hyväksyttävyys ja sen vaikutelma. Esimerkiksi nyt päättyneen tuulivoiman tukikauden julkisuudessa keskusteltu ylisuuri kompensaatio on ollut iso tekijä tuulivoiman vastaisen mielialan lisäämisestä. Vastaavia tapauksia ei pidä lähteä tekemään.

    Toimissa tulisi huolehtia myös siitä, että niiden jatkaminen kun pyritään jatkossa yhä väheneviin hiilidioksidipäästöihin on mahdollista. Tällöin tulevat esimerkiksi sähköjärjestelmän integraatiokustannukset ja biomassan riittävyys tarkastelun alle. Myös tulisi ottaa huomioon että jatkossa EUnkin alueella pyritään yhä enemmän yhden maalin periaatteeseen, eli päästöttömyyteen, uusiutuvien osuuden kasvattamisen sijaan. Tällöin esimerkiksi ydinvoimateknologian kehitys mahdollistaa tehokkaat ilmastotoimet.
    21.08.2016 - 20:13Meillä Suomessa on kullan arvoiset energia varat, kun vaan saamme pyörät pyörimään. Eli meidän tulee lisätä metsästä saatavaa bioenergiaa, unohtamatta turvetta sekä maatalouden sivutuotteena tulevaa biomassaa.

    Tuulivoimaa sen sijaan ei saa enää rakentaa lisää! Tuulivoima aiheuttaa niin suuret ympäristö tuhot, että sen rakentaminen ja tukeminen on järjetöntä!
    21.08.2016 - 15:37Pitkällä aikavälillä polttoaineettomat teknologiat korvaavat nykyteknologiat myös perusenergian tuotannossa.
    Nykyisin tunnetut aurinko-, aalto- ja tuuliteknologiat eivät ole perusenergian lähteitä. Em. tuotetun energian säilöminen energiankantajaan (lämpönä tai esim. vety) helpottavat nykytilannetta.

    Rajattomat perusenergialähteet ovat seuraava suuri askel maailmantaloudelle. Aiemmat teolliset vallankumoukset ovat perusuneet halpaan energiaan. Seuraava teollinen vallankumous perustuu lähes ilmaiseen, saasteettomaan ja loputtomaan energiaan. Siihen asti maailmantalous on sekaisin.
    18.08.2016 - 19:29Bio-, aurinko-,vesi-, aalto- ja tuulivoiman vahvistaminen. Kalliin ydinvoiman alasajo.
    17.08.2016 - 11:24Ruoantuotantoon ja kulutukseen liittyvät toimet
    Vähennetään lihankulutusta ja erityisesti punaisen lihan kulutusta 50 prosenttia nykyisestä tasosta 2020- luvun aikana.
    Tämä voidaan saavuttaa esimerkiksi lisäämällä kasviruokien tarjontaa työpaikkaruokailuissa, lisäämällä panostuksia uusien kasvisproteiinien kehittämiseen tai ottamalla käyttöön eläinperäisiä raaka-aineita koskeva verotus
    17.08.2016 - 11:24Ruoantuotantoon ja kulutukseen liittyvät toimet
    Vähennetään lihankulutusta ja erityisesti punaisen lihan kulutusta 50 prosenttia nykyisestä tasosta 2020- luvun aikana.
    Tämä voidaan saavuttaa esimerkiksi lisäämällä kasviruokien tarjontaa työpaikkaruokailuissa, lisäämällä panostuksia uusien kasvisproteiinien kehittämiseen tai ottamalla käyttöön eläinperäisiä raaka-aineita koskeva verotus
    17.08.2016 - 10:27Yltiöidealistisille pyrkimyksille jäitä hattuun. Mikä on Suomen osuus koko mailman hiilidioksidipäästöistä? Toki pitää edetä vihreämmän energian suuntaan, mutta ei kannata ampua itseään jalkaan näissä asioissa.

    Euroopan päästökauppa taitaa olla esimerkki globaalilla tasolla epäonnistumisesta: Eurooppa onnistui ulkoistamaan päästönsä ja työpaikkansa Aasiaan, jossa on nyt sitten saastutettu oikein urakalla näihin päiviin asti. Ehkä kannattaisi suunnata panostukset sinne, missä tuloksia voidaan tehokkaimmin saavuttaa. Cleantech-viennin edistämisessä kotimarkkinat tai ainakin uuden tekniikan kehittämisen tuki ovat hyvä asia.
    17.08.2016 - 10:18Miksi Suomessa jumitutaan puun käyttöön, vaikka on aivan selvää, että skaalauspotentiaali maailmalle on tuulessa, auringossa, sähköisessä liikenteessä ja älykkäissä järjestelmäratkaisuissa?
    16.08.2016 - 16:30Suomen ei tarvitse olla hyväntahtoinen hölmö ja luopua pikaisesti turpeesta, joka on kotimaista (pienentää energian tuontilaskua) ja työllisyyttä edistävää. Kriisiaikana turve voi osoittautua todella arvokkaaksi. Tuskin kannattaa luopua siihen liittyvästä tekniikasta.

    Eikö turvetta voitaisi Suomessa käyttää edes sen vuosittaisen kasvun verran, turve kun on hitaasti uusiutuvaa - toki kohteet tarkasti valiten.
    16.08.2016 - 15:43Hallituksella on strategia, jossa on paljon porsaanreikiä. Totuus on se, että nykyinen biotalous on erittäin epäympäristöllistä. Nyt kaadetaan vanhoja, paljon hiiltä pitäviä, puita, vaikka pystyisimme käyttämään n. 5v kasvavia puita biotaloudessa. Nykyinen hallinto, ottakaa niskasta nyt kiinni!!
    16.08.2016 - 13:20Metsäenergian tila 2016 Suomessa:
    Usko tulevaan puuttuu
    -Alan yrittäjien tilaukset kotimaassa romahtaneet lähes nollaan
    --Päästöoikeuksien hinnat ovat romahtaneet
    --Turve on palannut markkinoille kilpailukykyisenä, energiayhtiöt pienentävät puuvarastojaan
    --Venäjältä tuodaan korvaavaa halpaa haketta, joka saa myös sähköntuotantotukea
    -Kotimaan investoinnit seisovat kaikissa kokoluokissa
    -Yrittäjien konkurssit ja saneerausmenettelyt menossa
    -Valtava osaamispääoma häviää yritysten mukana
    -Yritysten ja investoijien toimintaedellytysten palauttaminen vaatii useita eri toimenpiteitä
    Mielikuva markkinalla: Metsähaketta ei riitä energiantuotantoon
    -Ensiharvennuskohteiden aktivointi
    -Kuitupuun ja metsäenergiajakeiden korjuun yhteisoptimointi
    -Kuitupuun hinta laskenut, metsäyhtiöillä monopoli?
    -Turpeen käyttö lisääntynyt ja metsähakkeen käyttö energiantuotannossa laskee vastoin hallitusohjelman tavoitteita

    Alla muutamia toimenpide-ehdotuksia listattuna mitä voitaisiin tehdä kotimaisen metsäenergian hyödyntämiseksi biotalous tavoitteeen saavuttamiseksi.

    Biotalous kärkihankeen edistäminen 2016/energiahake
    -Puun sähköntuotannontuki kohdennettava kotimaiselle, sertifioidulle, työllistävälle energialle
    -Valtion Hake Oy perustettava
    --Ostaa ja myy kotimaista haketta tavoitteiden mukaisesti (2020 13.5 miljoonaa kuutiota)
    --Vakauttaa markkinan toimintaa
    -Energiahuutokauppa
    --Tuetaan energian tuotantoa uusiutuvilla
    --Rajattu aika ja kapasiteetti
    -CHP-laitosten käytön optimoinnin tukeminen
    --Investointitukea teollisuuskemikaalien tai biopolttoaineiden valmistukseen
    --Kesäkaudella tuotannon pääpaino integroiduissa prosesseissa
    --Logistiikkaketjut jo valmiina laitoksilla
    -Venäläisen hakkeen käytön rajoittaminen
    --Pitkän kuljetusmatkan hiilijalanjälki suurempi
    --Kotimaisen hakkeen tukeminen priorisoitava
    --Tievero
    --Esim rankahaketta tuotiin Venäjältä 2015 arviolta 120 GWh/a
    -Fossiilisten polttoaineiden kustannusten nosto
    -Byrokratian purku hakkeen todentamisessa
    -Kohti energiaomavaraisuutta
    --Energiahakkeen käytön lisääminen tuo osaltaan: työtä, verotuloja ja parantaa kauppatasetta

    JOS MITÄÄN EI TEHDÄ
    Metsäenergia ala Suomessa näivettyy mikäli hallitusohjelman mukaista hakkeen kysyntää ja käytön kasvua ei varmisteta
    -Osa yrityksistä jo lopettanut
    -Suomessa ei jatkossa investoida tai tehdä tuotekehitystä
    -Ne yritykset joilla mahdollisuus liputtavat itsensä ulkomaille
    -Suomalainen osaaminen siirtyy muualle ja/tai häviää
    -Vähintään puolet alasta kuolee Suomesta 2016 loppuun mennessä mikäli konkreettisia metsäenergiantuotantoa edistäviä toimia ei toimeenpanna 2016 aikana

    Juha Kettunen, Saalasti Oy, juha.kettunen@saalasti.fi
    15.08.2016 - 15:54Huolto- ja kriisivalmiudestakin on syytä pitää huolta. Kotimaisuudelle ja ohjattavuudelle painoarvoa.
    12.08.2016 - 19:17 - Poistettava esteet energian varastoinnin hyödyntämiseltä energiajärjestelmässä. Turhat kiellot akkujen omistamisessa ja ylimääräinen verotus akkuihin ladattavan/purettavan energian osalta pois. Tämä vähentää tarvetta säätövoimalle.
    - Biokaasun ja biopolttoaineiden osalta olisi järkevintä keskittyä raskaaseen liikenteeseen ja lentoliikenteeseen.
    - Tuulivoimarakentamisessa on kasvatettava varoetäisyyksiä, jottei laajamittainen rakentaminen kaadu asukkaiden vastustukseen. Esim 2 km sisällä asuville säädös, että yhtiön on lunastettava asunto pois vaikkapa 80%:lla markkinahinnasta, mikäli asukkaat kokevat liikaa häiriötä ja haluavat muuttaa kauemmas.
    - Panostetaan merituulivoimaan em syistä. Suomen puoleinen Itämeren ranta on melko matalaa ja soveltuvaa suojelualueita lukuunottamatta suurenkin kokoluokan tuulivoimarakentamiselle.

    08.08.2016 - 17:20Kuluttajille myytävistä aurinko,tuuli, lämmönkeräin yms uusiutuvan energian järjestelmiltä alv pois. Sähkön ulosmyynti ja oma käyttö verottomaksi.
    05.08.2016 - 14:37Energian varastoinnin kehittämiseen tarvitaan tukea, demolaitoksen osalta.
    05.08.2016 - 08:34Palmuöljyn käyttö bensiinissä yms lisää hiilidioksidin pääsyä ilmastoon mm. palmuviljelyn aiheuttaman sademetsien hävityksellä.
    Turve ei ole uusiutuva luonnonvara. Sen käytöllä lisätään hiilidioksidin pääsyä ilmastoon, kun ojitetut turvesoiden biomassa alkaa lahota. Hyvin hitaasti uudistuva luonnonvara.
    Hakkeen keräys aiheuttaa uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä hakeen keräyksen yhteydessä ja sen kuljetuksen yhteydessä. Tästä tulisi tehdä laskelmat. Nytkin haketta kuljetetetaan yli 60 km - paljonko siitä jää hyötykäyttöön laskettaessa polttoöljyn kulutus?
    04.08.2016 - 07:33Energian tuotanto ei missään tapauksessa voi perustua kuin pieneltä osin tuuli- jaa aurinkoenergian tuotannon lisäykseen. Eikä missään tapauksessa valtion tukieuroilla. Perusteluna tarvittava säätöenergia ja sähkön osalta perusomavaraisuuden nostaminen nykyisestä. Nythän ollaan koko ajan tilanteessa, jossa joka tilanteessa noin joka neljäs "lamppu" syttyy sähkön tuonnilla.
    01.08.2016 - 11:05Tuulivoiman nykyinen syöttötariffi tulee kohtuullistaa nykyisen markkinahinnan ja korkotason edellyttämälle tasolle, kuten laissa ja eu-määräyksissä edellytetään. Uusille tuulivoimahankkeille ei tule myöntää tuotantotukea. Mikäli tuulivoimaa kuitenkin päätetään jatkossakin tukea, tuen määrä tulee sitoa ja suhteuttaa tuulivoiman asutukselle aiheuttamiin haittoihin. Alle kahden kilometrin etäisyydelle asutuksesta sijoitetuille tuulivoimaloille ei tule myöntää tukea laisinkaan. Tuki tulee kohdistaa sellaisille hankkeille, jotka sijoitetaan riittävän kauas asutuksesta.
    26.07.2016 - 17:33Tuet pois ja takaisin markkinatalouteen. Valtio voi edistää päästöttömän uusiutuvan energian käyttöä ja tuotantoa pitkäjänteisellä energiapolitiikalla ilman muotioikkujen seuraamista ja keskustan siltarumpupolitiikan tuomaa tempoilua välttämällä.
    Perustuotantoa on kehitettävä ja jos energiahuollon varmuutta halutaan kehittää myös uusien vesivoimaloitten rakentaminen on sallittava.
    25.07.2016 - 19:38Suomalainen Sähköauto, jossa on biokaasuaggregaatti. 10-15 kWh akut riittävät 80 - 90 % matkoista. Loput 20-10% matkoista voidaan ajaa uusiutuvan kotimaisen metaanin avulla.

    Suokaasua voitaisiin kerätä soilta suota päällisin puolin mitenkään muuttamatta. Jos hyödyntäisimme yhden prosentin Suomen soiden vuosittain tuottamasta metaanista, niin Suomen tieliikenne saataisiin 100% omavaraiseksi. Voin kertoa, että miten suokaasu kerätään suon maisema- luonto- ja virkistysarvoa tuhoamatta, jos joku haluaa tietää tarkemmin. Helppo, halpa ratkaisu olemassa.

    Raideliikennettä kehittämällä, esim. helpottamalla auton lastaaminen junaan ja sieltä pois, voitaisiin suuri osa automatkoista sähköistää. Jos juna-auto-matka hinnoitellaan oikein, niin suomen maantieliikenne sähköistyy nopeammin kuin missään muussa maassa. Saattaaedellyttää kaksois- tai jopa kolmoisraiteiden rakentamista Pohjois-Suomen ja Etelä-Suomen välille.

    Kerron akkuihin ja sähkön varastointiin liittyvistä ajatuksistani seuraavassa kommentissani.

    juhap.karjalainen@mail.suomi.net
    25.07.2016 - 13:12Energian kokonaiskulutuksen vähentäminen on ensiarvoisen tärkeää. Uusiutuvan energian tavoitteita tai kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteita on vaikeaa saavuttaa ilman, että energian kokonaiskulutus vähenee. Jatkuvan energiansäästön toteuttaminen vaatii merkittävää asenteiden muuttumista mutta myös energiaa säästävien teknologioiden ja palvelujen kehittämistä. Energiansäästön mahdollisuuksista on Suomessa vielä paljon käyttämättä, ja energiaa voidaan säästää lähes joka yhteiskunnan alalla ilman, että elämisen tasosta tarvitsee kovin paljon tinkiä.
    25.07.2016 - 12:20Uusiutuvien energialähteiden määrää lisättävä; hajautettua energiatuotantoa (esimerkiksi kiinteistökohtaisten aurinkopaneelien tai maalämmön hyödyntäminen) on tehtävä kannattavammaksi. Tämä saavutetaan mm. parantamalla yksityishenkilöiden ja yritysten tietoisuutta uusiutuvien energiamuotojen kannattavuudesta ja helppoudesta.

    Turve ei kuulu uusiutuvien energialähteiden piiriin, ja tästä syystä turvetta tulee käyttää ainoastaan hiilinieluna.
    25.07.2016 - 12:07Turve ei kuulu uusiutuviin energialähteisiin, minkä sen käyttöä ei tulisi myöskään tukea. Turvemaata tulisi käyttää ainoastaan hiilinieluna, sillä sen sitoma hiilimäärä on kaksinkertainen verrattuna kaikkiin maailman metsien biomassaan. Turvemaa sitoo hiiltä keskimäärin 10 kertaa enemmän hehtaaria kohti kuin mikään muu ekosysteemi. Ilmastonmuutoksen säätelyn lisäksi turvemaiden suojelu on kriittistä kasvi- ja eläinlajien monimuotoisuuden säilyttämisessä. Ne ovat merkittäviä monille erikoislajeille ja ainutlaatuisille ekosysteemeille.
    25.07.2016 - 08:14Tuet pitäisi kohdistaa uusien energiamuotojen kehittämiseen, eikä tuulivoimaloiden rakentamiseen. Markkinatalous kyllä kyllä varmistaa että oikeasti hyvät tuotantomuodot syrjäyttävät saastuttavat vaihtoehdot. Nykyinen tukijärjestelmä sotkee energiamarkkinoita ja ajaa yksityistä rahaa pois.
    Talouden kannalta on parempi verottaa saastuttavia energiamuotoja, kuin tukea puhtaiden rakentamista. Saataisiin oikeasti parhaat tuotantomuodot käyttöön.
    24.07.2016 - 23:34Eräs entinen puolustusministeri istuu nyt Kiinalaisen bioenergialaitoksen Euroopan markkinointipallilla. Jäljet johtavat Ekokemiin. Ketkä kaikki hyötyvät bioenergialobbauksesta?
    24.07.2016 - 23:18Kysymykset ovat johdattelevia ja tukevat hallituksen mielipidettä. Ne eivät täytä hyvän tutkimuksen kriteerejä. Koko kysely on lobbauksen peittelyä. Nesteelle yritetään kahmia tukirahoja.
    24.07.2016 - 23:14Ei puupohjaisia biopolttoaineita. Tuetaan sähköautoja.
    24.07.2016 - 17:25Turve pois, risupaketit pois!
    24.07.2016 - 16:56Oikeasti uusiutuvaa energiaa - ei lobattua bioenergiaa, josta Neste hyötyy.
    24.07.2016 - 09:24Fossiilisista luovuttava. Polttamisesta myös mahdollisimman pian. Turpeen uusiutuminen lähinnä teoreettista.
    Näillä leveysasteilla arvioitava auringon ja tuulen suhdetta. Energiavarastointia lisättävä. Sähköinen liikenne laajamittaisesti ja nopeasti käyttöön. Uusien autojen myynti sähköön ja vetyyn. Biopolttoaineille siirtymäkaudelle laajat jakeluvelvoitteet. Sähköistämistä laajennettava. Uusi venevero päästöpohjaiseksi. Biopolttoaineiden painopiste raskaaseen liikenteeseen, laivoihin ja ilmailuun.
    Kiinteistöveron päästöpohjaisuuden arviointi. Maalämmön edistäminen. Uusiin takkoihin pienhiukkaspäästörajat - puu muuten hyvä, tehokas ja oikeasti uusiutuva. Sähkölämmitys pois nykypannasta. Uusien energiaratkaisujen (pienaurinko, akustot, älykkäät ohjausratkaisut) kanssa erittäin tehokas.
    Finnairin enemmistöomistajuus varmistettava. Suora ohjausmahdollisuus myös päästöihin - ei ulkoisteta ongelmaa. Enemmistöomistajuus ainoa varma tapa ohjata.
    24.07.2016 - 00:43Ei vaan edistettävä 100%:iin.
    24.07.2016 - 00:37Ei pellettejä ei turvetta vaan maalämpöä, tuulivoimaa, aurinkovoimaa ja aaltovoimaa. 100% remewbles 2030.
    23.07.2016 - 16:06Biopolttoaineet vain ylimenokaudeksi vanhalle kalustolle, joten ei suuria investointeja. Näin, koska bio- ja jätemassan käyttö yhdistettyyn lämmön- ja sähköntuotantoon on hyötysuhteeltaan ylivoimainen sähköautoiluun yhdistettynä. Sähköautot on luonteva tapa säädellä sähkön kulutusta puhtaan tuotannon määrän mukaan. Bio- ja jätepolttoaineet täyttämään tuuli ja aurinkovoiman suvantoja. Yhtiöiden on tarjottava kokonaisuus, joka turvaa tasaisen tuotannon. Pelkkiä tuulivoimayhtiöitä ei pidä jatkossa tukea, vaan ehtona on oltava varavoiman järjestäminen. Sähköautoilua pitää tukea latausinfran investointituilla ja heti! Autonvalmistajat velvoitettava tiettyyn prosenttiin sähköautoja. Työpaikka ja parkkipaikkalataaminen valtion suojelukseen, joten verotus pois ja velvollisuus antaa autoilijan asennuttaa kulutusmittari lataamisen laskuttamiseksi. Ydinvoimaa lisää myös yhdistettyyn lämmöntuotantoon. Luvat sellaisiksi, että pienemmät yksiköt tulevat kannattaviksi.
    22.07.2016 - 15:20Uusiutuvien tukeminen aiheuttaa sen, että vanhat vakaat sähkölaitokset ajetaan alas. Huoltovarmuusmielessä tämä alkaa olla kestämätöntä, mikäli kunnon talvia nähdään.

    Hajautettua ja pientuotantoa on hyvä lisätä, ja kannattaa miettiä hetki miten Suomalaista puuta riittäisi todellisessa elämässä isojen kaupunkien lämmittämiseen.

    Maakaasun demonisointi verotuksella seis vihdoin, kyseessä kuitenkin melkoisen ympäristöystävällinen polttoaine verrattuna moneen muuhun.
    21.07.2016 - 12:37Uusiutuvan energia tulee olla täysin markkinehtoista, ei tukia missään muodossa. Energiaa pitää saada tuottaa myös hiilellä ilman rangaistusmaksuja. Suomen tulee arktisena maana irtisanoutua EUn päästökaupasta ja - sopimuksista. Suomen elinkelpoisuus edellyttää, että maassa on tarjolla edullista energiaa.
    21.07.2016 - 00:19Tuulivoima vaarantaa lähiasukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin, siksi siihen pitää valtion puuttua voimakkaammin. Edelleen sosiaali- ja terveysministeriön 2km lähimpään asutukseen on hyvä suositus, mutta sen noudattaminen pitää muuttaa laiksi.
    19.07.2016 - 07:21Kaikki energialähteet samalle viivalle, ennen kuin tukia jaetaan.
    19.07.2016 - 06:55Puretaan turhia säännöksiä ja määräyksiä kuntien rakennusvalvonnoista koskien esimerkiksi aurinkovoimaloiden lupien suhteen. Vapautetaan omaan käyttöön tehtävät voimalat byrokratiasta ja ulotetaan käytäntö koskemaan koko suomea.
    19.07.2016 - 00:30Turpeelle EI Ei EI!!!!!!!!!
    18.07.2016 - 09:38"Varaudutaan Suomen tuulivoimapotentiaalin laajamittaiseen hyödyntämiseen."

    Mitä! Nythän Suomi on jo kaavoitettu täyteen tuulivoimaloita. Isojoen Vanhankylän ympärille tulee yli 200 voimalaa aivan asutukseen kiinni. Päättäjien hulluudella ei tunnu olevan ylärajaa. Tuulivoimaloiden haittojen selvittämiseen tulisi ohjata edes yksi 500 000 euroa. Nythän tuulivoimaloiden aiheuttamia haittoja ei ole Suomessa edes tutkittu. Miksi on näin? Tuo puoli miljoonaa on veronmaksajien maksama yhden päivän tuulivoimatuki. Herätkää siellä. Tukirahat tulisi suunnata kotien energiatehokuuden parantamiseen. Miksi taas ajetaan suursijoittajien etua? Taaleritehdaskin rakentaa jo tuulivoimaloita. Päättäjät ovat sotkeutuneet niin syvälle tuulivoimakorruptioon, että pelin viheltäminen poikki tuntuu mahdottomalta. Sipilä, vihellä tuulivoimapeli jo kokonaan poikki.
    18.07.2016 - 09:04Hyviä referenssejä "mainostetaan" jo nyt aika voimakkaasti eri hankkeissa julkisin varoin. Kääntöpuolena on populistinen ja vähän subjektiivinenkin informaatio ja se, että jokin taho voi näin "päättää" mikä on hyvä ja kaikki muu jää vähän varjoon. Demolaitoksien tuki periaatteessa ok, mutta helposti käy niin, että tukea saavat vain järkyttävän kalliit ja monimutkaiset teknologiat, jotka eivät hajautettuina ratkaisuina kuitenkin voi yleistyä. Demolaitoksen määritelmä (koko, uutuus jne.) nousee melkoisen ratkaisevaan rooliin. Tärkeää on sekin, että hyväksi havaittu ja toimiva teknologia olisi mahdollisimman laajassa käytössä.
    18.07.2016 - 08:52Tuet ympäristöystävällisille energiantuotantomuodoille eivät riitä korjaamaan vinoutunutta rakennetta energiantuotannossa. On säädettävä ympäristölakeja, jotka vähentävät fossiilisten polttoaineiden käyttöä merkittävästi. Tällä ohjataan tehokkaammin tuotantoa ympäristöystävällisempään suuntaan, kuin tuilla. Kun fossiilisten tuotantotapojen edustajilla ei ole muita vaihtoehtoja, rupeavat he edistämään ympäristöystävällisempiä keinoja. Tuotantokustannukset laskevat ympäristöystävällisissä tuotantotavoissa kun kilpailu kasvaa ja isot toimittajat joutuvat panostamaan itse puhtaampaan teknologiaan. Yksi ympäristölainsäädännöllisistä pakottavista keinoista voisi olla esimerkiksi fossiilisen energian tuotantolaitosten päästöjen rajoittaminen nykyteknologian keinoin esimerkiksi asentamalla savukaasupesureita, joiden pesuvedet käsitellään asianmukaisesti. Tämän pitäisi koskea myös laivoja. Nykyään laki vaatii laivapuolella, että pakokaasuissa ei ole liikaa rikkiä. Tämä asia voidaan hoitaa savukaasupesurilla mutta pesuveden saa nykyään päästää vapaasti puhdistamatta Itämereen. Savukaasupesurit on tehokas tapa puhdistaa myös muita päästöjä kuin vain rikin päästöjä.
    15.07.2016 - 12:18Monissa vaihtoehdoissa esitettyjen vaihtoehtojen käistteet vaatisivat avaamista.
    Esimerkiksi:
    "Kilpailutettu teknologianeutraali tuotantotuki (tukityöryhmän raportti 5/2016), jos sähkön markkinahinta pysyy alhaisena 2020-luvulla."
    Tästä nousee välittömästi kysymys siitä, mitkä ovat kilpailutuksen ehdot ( spesifikaatio ). Mikä painokerroin millekin ominaisuudelle annetaan. Esimerkkinä johdattelevasta painokertoimien käytöstä voidaan mainita talojen energiatodistuksen laskentamalli, jossa sähkölämmitykselle on asetettu "rangaistuskerroin". Tämä huolimatta siitä, että Suomessa v. 2015 79% sähköstä tuotetaan hiilidioksiidivapaasti ( Energiateollisuus, http://energia.fi/kalvosarjat/energiavuosi-2015-sahko).

    Toinen asia, mitä pitäisi arvioida on biopolttoaineiden kokonaisenergiatase ja kokonaispäästötase. Esimerkiksi sitä, paljonko kuluu energiaa ja syntyy päästöjä kun kantoja revitään kaivinkoneilla maasta, ravistellaan ne kivistä ja hiekasta , pilkotaan pienmmiksi, kuljetetaan tien varteen, lastataan rekkaan ja kuljetetaan voimalaitokselle poltettavaksi suhteessa siihen paljonko kannoista saadaan energiaa.
    14.07.2016 - 12:49FINGRID: On tärkeää, että esiteltyjen politiikkatoimien sähkömarkkinavaikutukset arvioidaan huolellisesti. Yhteismarkkinalla politiikkatoimien vaikutukset voivat ulottua myös naapurimaihin ja koko markkina-alueelle. Keskeiset, sähkömarkkinoihin vaikuttavat politiikkatoimet tulisi yhdenmukaistaa Pohjoismaissa ja Itämeren alueella.

    Toimivat sähkömarkkinat varmistavat kustannustehokkaan siirtymisen vähähiiliseen sähköjärjestelmään ja tuottavat markkinoiden riittävänä pitämän toimitusvarmuustason. Sähkömarkkinoiden toimivuutta parantaisi markkinoita vääristävistä laajamittaisista sähköntuotannon tuista luopuminen Suomessa ja alueellisesti. Kustannustehokkain ja teknologianeutraali väline vähähiiliseen energiajärjestelmään kannustamiseksi on toimiva päästökauppamekanismi. Uusia laajamittaisia sähköntuotannon tukitoimia ei tulisi säätää.

    Uuden energiateknologian demolaitosten, esimerkiksi sähkövarastojen, edistäminen on tärkeää. Siirtyminen kohti päästötöntä energiajärjestelmää edellyttää uuden teknologian käyttöönottoa. Uuden energiateknologian soveltuvuus sähkömarkkinoille ja sähköjärjestelmän tarpeisiin, kuten tuotannon ja kulutuksen tasapainottamiseen ja järjestelmäreservien toimittamiseen, tulisi huomioida mahdollisten politiikkatoimien suunnittelussa.
    14.07.2016 - 11:12Ei enää turvetta. Kuunnelkaa tutkijoita!
    11.07.2016 - 11:11Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla erityisesti talviaikainen tehotilanne on kasvava ongelma. Riittävän tuotantokapasiteetin varmistamiseksi tarvitaan myös maiden rajat ylittävää koordinaatiota. Suomessa tarvitaan kaikkia päästöttömiä ja vähäpäästöisiä tuotantomuotoja (ydinvoima, lisävesivoima, bioenergia, tuulivoima, aurinkoenergia, biokaasu, maakaasu). Lisäksi kotimaisena polttoaineena ja puun käyttöä tukevana turve vähintään niin kauan kuin maahan tuodaan fossiilisia polttoaineita ja ehkä myös sen jälkeen CCS:n, kehittyneiden vesienhallintamenetelmien yms. avulla. Monipuolinen tuotantopaletti lisää myös energijärjestelmän huoltovarmuutta sekä kustannustehokkuutta (kilpailu). Omavaraisuutta lisäävän kotimaisen sähköntuotannon lisäksi tarvitaan enenevästi myös kysyntäjoustoa ja varastointia, jotta energiajärjestelmä toimii mahdollisimman varmasti ja edullisesti. 100 %:n omavaraisuutta ei kannata tavoitella yhteisillä sähkömarkkinoilla. Tarkasti harkittu ja mahdollisimman kustannustehokas tehoreservijärjestelmä on lisäksi hyvä vakuutus toistaiseksi ennen kuin sähkön varastointiratkaisut kaupallistuvat.

    Kypsille energiamuodoille ei tule antaa tuotantotukea. Jos uusiutuvaa energiaa on välttämätöntä tukea, soveltuu tarkoitukseen parhaiten harkinnanvaraiset/kilpailutetut investointi- ja demonstraatiotuet yhdistettynä t&k-panostuksiin. EU:n yhteisen päästökaupan piirissä olevaan sähköntuotantoon osoitetut kansalliset tuet ovat hukkaan heitettyä rahaa, jolle olisi kasvavaa käyttöä päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla, joille Suomi saa EU:sta oman sitovan ja haasteellisen kansallisen 2030-päästövähennysvelvoitteen.

    Päästökaupan ulkopuolella, kuten rakentamisessa ja liikenteessä, voidaan käyttää normiohjausta ja tukia uusiutuvan energian edistämiseksi, mutta politiikan on oltava pitkäjänteistä ja teknologianeutraalia sekä kustannustehokasta.

    Biomassan riittävyys ja saatavuus eri käyttökohteisiin on analysoitava ja löydettävä kilpailua vääristämätön ratkaisu. Biomassan kestävyysmäärittelyjen tulee mahdollistaa kestävä puunkäyttö jatkossakin, ilman ylimääräistä kustannus- tai hallintotaakkaa. Biomassan hiilineutraaliuden on säilyttävä kansainvälisissä ja EU:n määrittelyissä.
    09.07.2016 - 22:44CHP-laitoksille syöttötariffi sekä tuki pienille CHP-laitoksille . Tällä turvataan Suomen sähköomavaraisuus silloin, kun sähköä eniten tavitaan eli talvisin . Päätös autaisi nykyisiä biopolttoainetomittajia, kun saatais markkinat toimimaan ,viimeiset kolmevuotta biokattilat ovat toimineet ihan joutokäynnillä . Turve tulee ehdottomasti säilyttää uusiutuvien joukossa, koska turvetta kasvaa enemmän kun tuotetaan ,Turve on myös äärimmäisen hyvä rinnakkaispolttaine poltettaessa esm.reffiä tai kierrätyspuuta.
    07.07.2016 - 17:03Aurinkoenergian ongelma on, että sitä saadaan Suomessa eniten silloin kuin sitä vähiten tarvitaan eli kesäisin, ja hyvin niukasti silloin kuin eniten tarvittaisiin, eli talvisin. Tuulivoimalla on samansuuntainen ongelma, sen saatavuus vaihtelee satunnaisesti vähän lyhyemmällä aikajänteellä. Niin kauan kuin energiaa ei pystytä kannattavasti varastoimaan vuoden aikajänteellä, ei tuulen ja auringon varaan voi paljoa laskea.

    Ydinvoimaa sähkön perustuotantoon, geotermistä energiaa lämmitykseen, vesivoimaa niin paljon kuin mahdollista (suurin osa Suomen vesivoimapotentiaalista on jo rakennettu). Tuulivoimaa voi olla lisänä sen verran, mille vesivoima voi ongelmitta toimia säätökapasiteettina. Metsähaketta ja muita biopolttoaineita hajautettuun paikalliseen käyttöön sen verran, kuin niitä syntyy muun metsä- ja maatalouden sivutuotteena.

    VTT:llä ja Lappeenrannan ty:lla on mielenkiintoinen koehanke, jossa aurinkoenergialla tuotettaisiin liikennepolttoainetta ilmakehän hiilidioksidista (ilmasto-opas.fi). Jos se saadaan toimimaan suuressa mittakaavassa ja siedettävin kustannuksin, niin ei muuta kuin aurinkovoimaloita etelärannikko täyteen, tuotetaan niillä vuoden polttonesteet kesäisin ja talvisin sähköä sen verran kuin syntyy. Mutta sitä odotellessa pitäydyn edellisen kappaleen reseptissä.

    07.07.2016 - 14:02Mielestäni energiapolitiikan suuntaviivan täytyy olla sadan prosentin päästöttömyyden tavoittelu, eli ydinvoima, vesivoima, tuulivoima sekä aurinkovoima. Lisäksi liikennekäytön sähköistämistä pitää edistää, ja sitä kautta fossiilisten polttoaineiden määrä pitää minimoida - sama pätee asumiseen ja teollisuuteen.

    Lisäksi olisi erittäin tärkeää että Suomi ihan aidosti tukisi päästötöntä kehitystä, eikä vain loisi strategiaa sen mukaan miten jotkin energialähteet luokitellaan hiilineutraaleiksi tai vähäpäästöisiksi. On täyttä roskaa, että esim puun polttaminen olisi hiilineutraali toimenpide, koska puu kasvuaikanaan sitoo hiilidioksidia - niinhän fossiiliset polttoaineetkin ovat aikoinaan sitoneet, samoin kuin kivihiili. Myös puunpolttamisesta vapautuu ilmakehään hiilidioksidia ja lämpöä, kyse on vain siitä, miten poliitikot ovat luokitelleet terminologiassa. Sama järjettömyyshän on koskenut myös turvetta, joka on kaikkea muuta kuin "uusiutuva ja vähäpäästöinen" energiamuoto.
    07.07.2016 - 10:4307.07.2016 10:05 sanoikin jo kaiken mitä itselläkin tuli mieleen, paitsi että Olkiluotoon suhtaudun vähän varauksella.
    07.07.2016 - 10:05Hei TEM, kiva idea, mutta: aika harva meistä kansalaisista tietää esimerkiksi mitä demotukirahat ovat tai miten ja miksi ja mihin niitä käytetään. Vastaava vaivaa aika suurta osaa tätä kyselyä. Lisäksi ehdotukset ovat kovin laaja-alaisesti tulkittavissa, esim. mitä ovat "uudet energiateknologian investoinnit"? Rivikansalaisilta pitäisi kysyä huomattavasti yleisemmällä tasolla asioista ja antaa ehkä mahdollisuus kommentointiin jotta saataisiin ne laatikon ulkopuolelta tulevat ideat. Tai vaihtoehtoisesti avata huomattavasti tätä laajemmin tarjotut vaihtoehdot ja niiden taustat. Nyt tämä vaikuttaa siltä, että pohjustetaan omia mahdollisuuksia sanoa että "kansalaiset tykkäs tämmösestä" kun sitten joskus päätetään jotain.

    Ylipäätään: onko ilmastopolitiikka sellainen asia joka pitäisi alistaa netin huuteluälämölölle, meillä kuitenkin kuin on vain yksi maapallo ja siitä pitäisi pitää huolta vaikka joku haluaisikin sitä turvetta poltella. Joku oman elämänsä sankari olikin täällä jo väittänyt että tuulivoimalla olisi terveyshaittoja!

    Joka tapauksessa: turve pois ympäristöystävällisten ratkaisujen puolelta. Olkiluoto valmiiksi ja lopuilla rahoilla aurinkoa, vettä ja tuulta niin on hyvä.
    07.07.2016 - 09:21Autoverotuksessa sähkö ja Bio-autot verottomiksi.
    07.07.2016 - 08:04Turve pois uusiutuvien listalta. Jos oikeasti haluatte kansalaisten mielipiteitä, kirjoittakaa toimet siten, että ne voi ymmärtää. Myös jotkut lyhyet vaikutusarviot plussineen ja miinuksineen olis kivat, ettei tämä mene ihan mutuiluksi. Vaikka hinta sitten oliskin se, että toimet on oikeasti tehtävä kun ei voi selittää jargonilla. Niin, ja jos tarkoitus on ehtiä vaikuttaa ilmastonmuutokseen, kaikki "vähitellen" ja "pikkuhiljaa"-henkiset muotoilut pois. Ei ole enää aikaa.
    07.07.2016 - 07:48Vesivoiman tuotto tulee perustua kestävään kehitykseen ja ravinteiden kierron periaatteisiin. Patoaltaiden pohjahuuhtelu ja toimivat kalatiet pakollisiksi velvotteiksi vuoteen 2020 mennessä.
    06.07.2016 - 22:53Turve tulisi poistaa uusiutuvien energiamuotojen listalta kokonaan, ei ole realistista puhua polttoaineesta uusiutuvana jos sen uusiutumiseen menee tuhandia vuosia.
    06.07.2016 - 22:00Ohjelma on kokonaisuudessaan näköalaton ja vaisu. Se sisältää monia varauksia, eikä siinä sitouduta selkeästi riittäviin ilmastotavoitteisiin. Palveleeko hallitus lyhytaikaisia taloudellisia intressejä vai kantaako se vastuunsa tuleville sukupolville? Milloin siirrytään kokonaan uusiutuviin energialähteisiin? Milloin lopetetaan ympärisön kannalta haitallisten tukien jakaminen?

    Ohjelman teksti on hallintojargonia, jota edes ympäristöstä ja energiantuotannosta kiinnostuneen kansalaisen on vaikea kaikin osin ymmärtää. Yksinkertaisesti huonoa kielen hallintaa vai onko tarkoituskin sulkea kansalaiset pois ottamasta kantaa ja osallistumasta?

    Turve on ympäristön kannalta niin huono vaihtoehto, että olisi korkea aika luopua sen käytöstä. Metsien käytössä niiden monimuotoisuuden säilyttäminen tulee pitää yhtä tärkeänä kuin niiden taloudellinen hyödyntäminen. Uusia vesiä ei tule valjastaa ja jo rakennettuihin koskiin tulee rakentaa lohiteitä.
    06.07.2016 - 21:46Turpeen nosto tulee lopettaa. Ojituksen jälkeenkin pääatöt vesistöihin ovat ja jo syntyneiden humuspäästöjen korjaaminen on työlästä, kallista ja ellei myös mahdotonta.
    06.07.2016 - 20:23Puun käyttö ei saa uhata monimuotoisuuden säilymistä. Metsälain toteutumista tulee tehostaa jotta etenkin vanhat metsät säilyisivät. Samoin tuulivoima on tietenkin erittäin kannatettava, mutta se pitäisi rakentaa lähelle infraa kuten muualla maailmassa, ei tuhota metsojen soidinalueita, käärmeiden talvehtimispaikkoja ja vielä neitseellistä maapinta-alaa vaan keskittää sinne missä sitä tarvitaan. Turve ei ole uusiutuva luonnonvara. Turpeen käyttöönotossa menetetään suoekosysteemejä ja pilataan vesistöjä. Ojittamattomia soita ei tule missään nimessä ottaa turpeennostoon.
    06.07.2016 - 11:29Turpeesta pitää päästä eroon. Nyt kun nimettömänä pystyn sanomaan, niin vähennän suodatusta julkaisemassani tekstissä. Ennemmin ostetaan venäläistä kivihiiltä, kun nostamme suomalaista turvetta. Perustelut: Miksi pilaisimme suomalaiset järvet nostamalla turvetta, kun voimme pilata venäläisten kaivostyöntyöntekijöiden elämän? Okei, ihmisoikeuksien kannalta ajatellen tästä voisi päätellä, että venäläiset kaivostyöntekijät eivät olisi saman arvoisia kuin suomalaiset. Koska en missään nimessä kannata myöskään sitä, että suomeen tulisi kaivosteollisuutta. Toinen syy venäläisen kivihiilen käyttöön on se, että ilmapäästöt eivät katso valtioiden rajoja. Joten osa päästöistä menisi ulkomaille, kun turpeen nostossa järvi pysyy suomessa, olipa se puhdas tai ei.

    Älkääkä pliis lähtekö selittämään, että turpeen nostossa todella käytettiin parasta mahdollista tekniikkaa. Menkää katsomaan paikan päälle, millaista se tekniikka on.

    Toinen iso asia, jonka koen itsepetokseksi turpeen noston lisäksi, on biopohjainen öljy, eli puun öljy, josta tuotetaan biodieseliä sekä biobensiiniä. Se on varsinaista itsepetosta. Ei tällä maapallolla ole varaa siihen, että maankuoren alla olevasta öljystä ja maakaasusta päästään eroon sillä, että lähdetään kaatamaan sitä maan päällä olevaa lehtivihreää. Miettikääpä jos kaikki muut valtiot seuraisivat perässä. Hukka meidät perisi saman tien, koska metsää ei tule kasvamaan siihen tahtiin, miten paljon saisimme puusta bioöljyä. Puulla on korkeampi käyttöarvo esim. rakentamisessa. Puun ei tarvitse kilpailla fossiilisen raakaöljyn kanssa, jonka hinta barrelia kohden on noin 50 dollaria. Kuinka monta tukkikuutiota puuta pitäisi kaataa, ennen kuin siitä saadaan barrelin verran öljyä? Okei, minä en tiedä, mutta veikkaan muutamaa kuutiota. Eli puusta saatu bioöljy ei tule vähään aikaan kilpailemaan raakaöljyn kanssa, eikä sen edes sitä tarvitse tehdä.

    Omakotitalouksia voitaisiin aktivoida eri makuisilla porkkanoilla ottamaan käyttöön aurinkosähköä, aurinkolämpöä, sekä maalämmön käyttöä. Tälläin omakotitalouksien puun poltto voisi merkittävästi pienentyö, joka loisi terveemmän ympäristön, koska pienhukkaspäästät, sekä muut päästöt pienenisivät. Erilaiset lömpöpumput tottakai tehostaisivat myös. Ennen puun pienpoltto oli kaupunkienkin ongelma. Kun keskitetyt lämmön tuotanto siirtyi kaukolämpöverkostoihin, kaupunkien ilmanlaatu parani. Nyt samanlainen loikka pitäisi tehdä maaseudulla, mutta ilman kaukolömpövoimaloita.

    Uskon että kaukolämpövoimalatkin ovat näet laskevan aurinkon tapaisia kehityksiä väistämättä. Maalämpö, ilmalämpöpumput, auringosta otettava energia tulevat myös kaupunkeihin. Kun tämä tavoite saavutetaan, voimme lähteä miettimään, tarvitsemmeko enään ydinvoimaa. Mutta jotta tämä taso saavutetaan, että voimme edes aidosti kyseenalaistaa ydinvoiman tarpeellisuuden, on meidän tehtävä valtavasti töitä ennen sitä. Vuosikymmen ei riitä, vaikka nyt lähtisimme isoon muutokseen
    04.07.2016 - 13:17Turve on vaarallisin energialähde poltettuna. Turpeen käyttö polttolaitoksissa tulisi kieltää. Turpeen kaivamisen ympäristövaikutukset ovat merkittävät koko Suomessa. Turpeen kaivaminen aiheuttaa ilmastokuormaa, jokien, järvien ja meren saastumista erityisesti ilmastomuutoksen aiheuttamien rankkasateiden lisääntyessä. Turvesuot ovat luontaisia filttereitä vesien suojelussa ja vähentävät osaltaan pelloilta valuvia lannoitevalumia vesistöihin.
    04.07.2016 - 00:45
    Kokemuksia maailmalta- pres Carter aloitti paikallisen pienvoiman suosimisen jo 40 v sitten- mutta yhä USA saa sähköstään n 4% tuulesta ja 0.4% aurinkopaneeleista..
    KHK ilmiö ehtii karata käsistä moneen kertaan sllä tiellä..

    Missäaissa ollaan onnistuttuparhaiten opäästöjen hallinnassa?
    No Ruotsi, Ranska, Norja, Kanadakin.
    Huonoiten ovat onnistuneet Tanska Saksa, Espanja, jotka ovat yhä 80% riippuvia fossiileista


    Muutama kommentti ja linkki
    - How Not To Save the Climate
    by Michael Shellenberger

    - www.wsj.com/articles/germanys-expensive-gamble-on-renewable-energy-1409106602#

    - www.huffingtonpost.com/justin-zorn/after-paris-learning-from_b_8795080.html
    03.07.2016 - 11:49Puun, turpeen, auringon ja biokaasun käyttöä on lisättävä. Tuulivoimaloista pitäisi päästä eroon, koska ne sairastuttavat ihmisiä ja eläimiä. Jo nyt Suomessa on pari sataa henkilöä joutunut muuttamaan kodeistaan tuulivoimaloiden infraäänien aiheuttamien sairastumisten vuoksi, tuhannet oireilevat. Lähitulevaisuudessa tuulivoimaloille joudutaan laittamaan käyttörajoituksia ja lähivuosina paine kasvaa niin, että niitä vaaditaan purettavaksi. Varautukaa siihen.
    03.07.2016 - 10:08Ei enää tehotonta tuulivoimaa, joka on kallista ja likaista, maaseudun, luonnon ja ihmisten elinympäristön tuhoavaa suuren hiilialanjäljen tuottamaa (maamassojen määrät, komposiittirakenteet, öljy-ja glykoosi, miljoona kiloa terästä (Torkkolan hanke), jne.

    Aurinkovoimalat voidaan sijoittaa paitsi rakennusten katoille, myös entisille turvesoille ja peltoaukeamille. Ei tarvitse tuhota metsää tuhansilla hehtaareilla eikä pakottaa melun (tuulivoima) vuoksi ihmisiä evakkoon.

    Satsaamalla kotimaiseen tuotantoon, saadaan jatkuvia työpaikkoja joka" niemen notkoon saarelmaan" ja vaihtotase korjaantumaan.
    02.07.2016 - 10:38Aurinkoenergiapuolella on tuettava hankkeita, joissa selvitetään valosta saatavan energian muuttamista joko vedyksi tai metaaniksi ja näin saadun kaasun laajamittaista hyväksikäyttöä. Huolimatta siitä, että menettelyssä hyötysuhde on matala, aurinkoenergiaa on kesällä saatavissa erittäin paljon aikana, jolloin sitä ei tarvita. Talvella tarvitaan varastoitua energiaa. Kevallä ja syksyllä laitoksia voidaan käyttää sähköverkon säätöön. Yksittäinen kotitalous ei pysty todennäköisesti vaadittavaan investointiin.
    30.06.2016 - 12:22Energiatukia voisi pyrkiä kohdentamaan erityisesti energian varastointi huomioiden. Esimerkiksi tukea maksaa "läpi vuoden tuotetun" energiamäärän mukaan. Tämä toki aiheuttaa energiahävikkiä (ylijäämä tuuli- tai aurinkosähkö vedyksi/synteettiseksi kaasuksi), mutta pitkällä tähtäimellä katsoen se tukisi omavaraisuutta ja säätövarmuutta. Eli tukea esim. tuuli- tai aurinkosähköinvestointeihin, jotka tekevät myös varastointia esim. kaasuksi/vedyksi. Osin tätä voisi toteuttaa valtakunnan verkon puitteissa keskitetyissä laitoksissa?
    30.06.2016 - 09:24Tuulivoimakouhotus pitää lopettaa samantien. Ei meidän verorahoja saa valuttaa ulkomaisille firmoille älyttömien tukien muodossa. Vastapainoksihan saamme maksujen lisäksi ympäristötuhoa ja sairastumisia. Ja turpeen nostaminen ja käyttö on lopetettava välittömästi. Ei ympäristömme kestä tuollaista kuravesien määrää ja ympäristön sotkemista. Vesiasioilla ei saa leikkiä! Panostetaan puhtaaseen luontoon Suomessa, se on meidän kilpailuetu ja valtti. Niin itsellemme kuin turisteillekin.
    28.06.2016 - 15:27Liikenteen biopolttoaineita tai niiden kehittämistä ei tule tukea Suomessa. Muu maailma on menossa kohti sähköistä liikennettä, jolloin biopolttoaineita suosiva tukipolitiikka johtaa Suomessa valtavaan taloudelliseen riskiin. Esim. Hollannissa ja Norjassa suunnitellaan jo polttomoottoriautojen kieltämistä 2020-luvulla.
    27.06.2016 - 12:20Kevyen polttoöljyn käyttööä ei tule jatkaa millään verukkeilla, ml. sekoitevelvoite. Samoin kaikki tuet sellaisissa kohteissa järjestelmien uusimiseen (kotitalousvähennys tms.) kiellettävä. Johdonmukaisuus keskeistä ja öljyn lämmityskäyttö kaikista typerintä.
    24.06.2016 - 09:58Aurinkoenergian käytön hyötysuhde on paras ja todella korkea maalämmön ja myös "ilmalämmön" käytössä. Esinerkiksi kiinteistö, jonka lämpöenergian tarve on vuodessa 30 000 kWh, tuottaa maalämmön avulla JOKA VUOSI
    20 000 kWh SAASTEETONTA ENERGIAA, juuri silloin kun sitä tarvitaan.
    Tämän menetelmän käytön lisäämiseksi pitää ja kannattaa tehdä kaikkea mahdollista. Suomessa on vielä lukematon määrä kiinteistöjä, joissa käytetään muita lämmitysmenetelmiä. Huomattakoon, että saavutettu hyöty on sitä suurempi, mitä huonompi kiinteistön lämpöeristykset ovat. Siten siis toimenpiteet kannattaa kohdistaa vanhoihin kiinteistöihin
    Muutostyön kiihdyttämiseksi ehdotan tähän tarkoitukseen käytettävien lainojen takausta tai verohelpotuksia tai vastaavia toimenpiteitä.
    Ajankohtaista näyttä olevan aurinkopaneelien käytön lisääminen. Ne tuottavat sähköä tai lämpöä pääsääntöisesti silloin kun kumpaakaan ei juurikaan tarvita.
    23.06.2016 - 16:28Kaikkea energiantuotantoa tuetaan, ja olisi kiinnostavaa nähdä selvitystyö eri energiantuotantomuotojen kustannuksista sille paljon puhutulle "veronmaksajalle". Tuulivoimasta on viime aikoina kirjoiteltu paljon, mutta tämä johtunee lähinnä siitä että muiden energiamuotojen tuki on vaikeammin laskettavissa. Esimerkiksi turpeella on ilmeisesti oma 30 vuoden (?) "tariffi", valtio hoitaa omalla kustannuksellaan edelleen vesivoimalaitosten kiinteiden rakenteiden huollon (esim. tekoaltaiden patojen huoltoa yms.), aurinko - ja biokaasuratkaisuihin voi saada investointitukea ja fossiilisia tuetaan erilaisten yritystukien, kuljetustukien ja muun vastaavan muodossa. Erityisesti uusiutuvien energianlähteiden turha vastakkain asettelu tulisi lopettaa - me tarvitsemme vesivoimaa JA tuulivoimaa JA aurinkovoimaa JA turvetta JA bioenergiaa. Ajatuksena kilpailutus ja teknologianeutraalius kuulostavat minusta järkeviltä, kun päätetään mitä hankkeita tuetaan.
    23.06.2016 - 15:21Metaanikäyttöisten autojen käyttövoimavero pois. Pieni valmistevero fossiiliselle maakaasulle. Ei veroa biometaanille.
    23.06.2016 - 11:14Energian varastointia ja kysyntäjoustoa tulisi edistää. Ensisijaisesti tuet tulisi kohdistaa demoihin ja pilotteihin.
    23.06.2016 - 06:47Paljon hyviä asioita lueteltu. Riittääkö rahat kaikkeen, vai pitäisikö olla rohkeasti se strategia? Investointituet on tärkeitä, teknologia ei ole enää vuosiin rajoittanut edes 100% päästöttömyyteen ja omavaraisuuteen menemistä, mutta investointeja ei synny. Kansantalouden kannalta kannattaisi keskittyä tuontipolttoaineiden ja -sähkön korvaamiseen, mutta oikeasti nyt laittaa ne investoinnit liikkeelle.
    21.06.2016 - 17:29-Perusskenaarioon nähden kaukolämmön ja yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon primäärienergian kulutus tulee putoamaan kun sähkön markkinalta on pudonnut pohja pois ja tuotanto ei ole kannattavaa. Lämmöntuotanto tulee siirtymään lämmöntalteenottoihin ja erillislämpöön esim hake ja pellettilämpökeskuksilla suurten ja tehokkaiden voimaloiden sijaan. Sähkön tuotannon pudotus tullaan korvaamaan tuonnilla ylituotantomaista.
    -Investointitukisummien kilpailutus on vaarallista: hankkeiden vertailu voi olla vaikeaa ja johtaa mataliin tukitasoihin, jolloin muutenkin riskiä kantavat toimijat voivat ajautua maksuvaikeuksiin. Pitää olla pelisäännöt, jotta ei taas käy niin että heikon onnistumismahdollisuuden hankkeelle myönnetään tukea, kun tukipyyntö oli pienempi. Lisäksi voi käydä niin että hanke muuttuu tai määrittelyt eivät ole vertailukelpoiset, jolloin väärä hanke saa tukea. -Jos tukia kilpailutetaan metsähakkeella tuotetussa sähkössä tulee useita voimalaitosinvestointeja kaatumaan, sillä tuottajan ei kannata investoida ja ottaa riskiä tuen menettämisestä. Toimintaympäristön pitää olla ennustettava.
    -Tuulisähkön tuki pitäisi olla vanhan investointitukeen perustuvan kaltainen malli, jolla pienennetään tukisummaa hallitusti. Nyt toteutettu 'vihreä kosto ydinvoimalle' aiheuttaa ongelmia koko Suomen sähkömarkkinalle muutenkin vaikeassa tilanteessa.
    -Liikenteen biopolttoaineissa ei pitäisi missään nimessä tukea materiaalitehottomia ratkaisuja kuten puusta etanolia hankkeet tai puun kaasuttamiset. Jätejakeiden hyödyntäminen on hieno asia.
    - Julkisissa hankinnoissa tai hankkeissa ei tulisi käyttää yltiöpäisesti yhteiskunnan rahoja esim hankintaperusteena. Demohankkeet ja muut tulisi hoitaa järkevästi ja keskitetysti.
    - Tukirahojen jakamista ei tule hajauttaa monelle yksikölle tai organisaatiolle, mikä lisäisi byrokratiaa ja hallinnollisia kuluja sekä tehottomia tukikohteita.
    -Jätehuoltoa ei saisi pakottaa päästökauppaan, sillä jätteen polttaminen on julkinen palvelu ja kunnilla on jätehuoltovelvoite. Kierrätykset ja materiaalitehokkuus toteutuu jätevoimaloiden avulla. Energia-assari.
    21.06.2016 - 11:19- Eikö takkoihin ole olemassa mitään kohtuuhintaista hiukkassuodatinta, jolla voitaisi ehkäistä päästöjä? Tälle luulisi olevan sauna/puulämmitysrikkaassa maassamme käyttöä.
    - Kantojen korjaus energiakäyttöön olisi syytä lopettaa. Metsään jäävät kannot hajoavat hitaasti ja toimivat hiilivarastoina, energiakäyttöön korjattujen kantojen sisältämä hiili sen sijaan päätyy ilmakehään parin vuoden kuluessa. Kantojen kerääminen heikentää lahopuu- ja maaperäeliöstön elinympäristöjä. Lahopuun vähyys on merkittävin syy metsälajiemme uhanalaisuuteen. On myös huomioitava, että kantojen keräämisen vaikutuksista maaperään ja vesistöihin ei tiedetä riittävästi.
    - Kantojen korjaus energiakäyttöön olisi syytä lopettaa. Metsään jäävät kannot hajoavat hitaasti ja toimivat hiilivarastoina, energiakäyttöön korjattujen kantojen sisältämä hiili sen sijaan päätyy ilmakehään parin vuoden kuluessa. Kantojen kerääminen heikentää lahopuu- ja maaperäeliöstön elinympäristöjä. Lahopuun vähyys on merkittävin syy metsälajiemme uhanalaisuuteen. On myös huomioitava, että kantojen keräämisen vaikutuksista maaperään ja vesistöihin ei tiedetä riittävästi.
    - Pientuottajia pitäisi hyödyntää entistä paremmin.
    21.06.2016 - 09:44Päästöjen haitallisuudelle ja myös pienhiukkaspäästöille pitäisi olla kriteeristö. Savukaasujen puhtaudelle painoarvoa. Pienhiukkaspäästöt ovat merkittävät myös kansanterveyden kannalta ja siksi niiden huomioiminen on perusteltua.
    19.06.2016 - 13:43Aurinko-, tuuli- ja bio-kaasusähköä pitää saada siirtää oman tilan/tontin ulkopuolelle naapuri kiinteistöille ilman mitään vero seuraamuksia.

    Sähköverkon tulisi olla "akku" siten, että itse verkkoon tuotettua sähköä (aurinko-, tuuli- ja bio-kaasusähkö) voi ottaa verkosta käyttöön myöhemmin. Eli tässä systeemissä mittari "pyörii" molempiin suuntiin. Nykyistä kallista mittausjärjestelmän muutosta perusteltiin juuri tällaisella mahdollisuudella, joten otettakoon se nyt käyttöön. Tase voidaan tasata esimerkiksi kolmen kuukauden välein.

    Sähköyhtiöt eivät tässä häviä, koska päivällä tuotettu sähkö on aina kalliimpaa, kuin yöllä kulutettu sähkö, esimerkkinä aurinkosähkö. Tämä helpottaa myös maatalouden pieniä bio- kaasulla toimivat laitoksia, kun sähköntuotanto voidaan keskeyttää yön ajaksi. Täällä systeemillä sähkön tuotantolaitoksen hyötysuhde paranee ja kestoikä helposti tuplaantuu.
    Yhteiskunta säästää myös, koska laitoksia syntyy kuin "sieniä sateella" ilman investointitukia ja tulevaisuudessa myös päästömaksut pienenee.

    Lahden Arska
    18.06.2016 - 22:08Matemaattisesti on helppo osoittaa, että jo nykyisten energian tuotantoon tehtyjen päätösten (kaksi uutta ydinvoimalaa, 6 TWh tuulienergiaa, aurinkoenergiaa) perusteella päästöjen minimi saavutetaan korvaamalla kaikkea mahdollista polttamalla tuotetun energian kulutusta sähköenergian kulutuksella.

    Miksi emme voi tuottaa energiaa polttamalla biopolttoaineita?

    Yksinkertaisesti siitä syystä, että kaikki liikenevä biopolttoaine on ohjattava sellaiseen kulutukseen, jota ei voida muutamaan vuosikymmeneen korvata sähköenergialla.

    Suurin em. kulutusryhmä on liikenne. Erityisesti raskas liikenne ei voi teknisesti siirtyä sähköenergian käyttäjäksi moneen vuosikymmeneen kuin korkeintaan tekemällä sähköenergialla vähäpäästöistä polttoainetta.

    Liikenteen polttoaineiksi on siis käytettävä kaikki liikenevä energiapuu ja sen vuoksi sen polttamista ei saa tukea, vaan sen sijasta tulee ohjata esim. kaukolämmön tuotantoa toteutettavaksi mitä erilaisimmista hukkalämmön lähteistä, maasta, vedestä ja ilmasta sähköenergialla pumppaamalla.

    Toivottavasti geoterminen energia lyö itsensä läpi korvaamaan myös polttolaitoksia. Myös energiapuusta liikennepolttoaineita tuottavan laitoksen prosesseissa syntyvä (hukka)lämpö pitää ohjata tehokkaasti kaukolämmöksi. Tämä tarvitaan myös prosessin hyötysuhteen parantamiseksi ja siis tehdyn biopolttoaineen kilpailukyvyn parantamiseksi.

    Liikennevälineiden siirtymistä sähköenergian käyttäjiksi tulee edistää verokohteluilla, jotka vastaavasti rahoitetaan fossiilisia liikennepolttoaineita käyttävien liikennevälineiden ja polttoaineiden verotuksella.

    Matemaattisin energiaterveisin
    Pertti Rantala
    18.06.2016 - 18:01On taloudellisesti halvempaa järjestää niin, että polttoturve ja sula/sadevesi eivät kosketa toisiaan. Polttoturve kuivuu sadekesästä huolimatta. Turvelieju ei täyty viimeisiä järviämme. Turvekenttien alueella asukkaat eivät altistu turvepölylle.
    18.06.2016 - 10:56Sähkön pientuotanto aurinko-, tuuli- ja vesivoimaloissa olisi voitava järjestää niin, että useampi kiinteistönhaltija voisi hankkia/rakentaa yhteisen pienvoimalan ja hyödyntää sillä tuotettua sähköä ilman sähköveroa.
    17.06.2016 - 16:39Alle 150kw chp laitosten rakentamiseen maatiloille 50% investointi tuki koskien myös kuivaajia jos ylimääräsähkö toimitetaan yleiseen verkkoon
    17.06.2016 - 12:07Rohkeita toimia fossiilisesta lämmitysöljystä eroon pääsemiseksi (tuet kotitalouksille, kovenenttu verotus, neuvonta ym). Mallia Ruotsista, jossa kotitaloudet eivät lämpene kevyellä polttoöljyllä vaikka ilmasto samanlainen Suomen kanssa.
    17.06.2016 - 10:01Uusiutuva eneriga on edelleen tuettava, niin kauan kun muita energiatuotantokeinojakin tuetaan (epäsuorasti, joten ei niin ilmiselvä).

    Lisää tuulivoimaa, lisää aurinkovoimaa!
    17.06.2016 - 08:42Alueellisen energiatehokkuuden edistäminen on äärimmäisen tärkeää. Ei ole järkevää velvoittaa jokaista rakennusta tuottamaan itse uusituvaa energiaa, vaan pitäisi sallia alueellinen taseraja, jolloin uusiutuvan energian tuotanto voidaan esim. sijoittaa alueelle optimaalisesti.
    16.06.2016 - 16:23Tuotantotuet kilpailutettava.

    Tuetut tuotantotekniikat valittava edullisuusjärjestyksessä (kilpailutuksen kautta).
    16.06.2016 - 14:07"Kaavoitus/ Varaudutaan Suomen tuulivoimapotentiaalin laajamittaiseen hyödyntämiseen". Tuulivoimapotentiaalia tulee tarkastella alueellisesti. Etelä-Pohjanmaalla ei ole jäljellä minkäänlaista tuulivoimapotentiaalia, päinvastoin. Etelä-Pohjamaan maakuntakaavaehdotuksessa alueelle ollaan kaavoittamassa 72% koko Suomen kansallisen tavoitteen tuulivoimasta, vaikka maakunnan pinta-ala on ainoastaan 4% Suomen pinta-alasta. Tuulivoimatuista on luovuttava välittömästi. Tuet ovat Etelä-Pohjanmaalla johtamassa siihen, että alueesta muodostuu asuinkelvoton alue. Sama koskee pitkälle koko länntistä Suomea. Eikö riitä, että jo nyt n. 200 henkilöä on joutunut muuttamaan kodeistaan tuulivoimaloiden terveydelle aiheuttamien haittojen vuoksi. Lisäksi oireilevia on tuhansia. Kiinteistönvälittäjät arvioivat kiinteistöjen arvojen putoavan n. 1/3:aan, mikäli tuulivoimaloita on alle 5 km:n etäisyydellä. Tilanne on kestämätön.
    16.06.2016 - 12:24Viron mukainen verotus lämmitysöljylle.
    16.06.2016 - 12:22Ensisijaisesti pitää hyödyntää markkinaehtoisia lähestymisiä ja minimoida tukien vaikutus. Uusien tekniikoiden demolaitoksille voidaan myöntää investointitukia kilpailutuksen kautta, jossa kilpailevat kaikki tuotantomuodot- ja tavat. Tukien pitää olla kustannustehokkaita, ei poliittisesti painottuneita.
    16.06.2016 - 12:11Maalämpökaivoille lämmitysöljyn mukainen fiskaalinen vero (800-1000 euroa/vuosi9
    16.06.2016 - 12:02Maalämpökaivolle lämmitysöljyä vastaava fiskaalinen vero (800-1000 euroa/vuosi).
    16.06.2016 - 11:04Ruotsin mukainen verotus lämmitysöljylle (diesel- ja POK samaan veroluokkaan).
    16.06.2016 - 09:57Säätövoimalla on varmennettava sääriippuvien tuotantomuotojen vuoksi syntyvä kysynnän ja tarjonnan välinen kuilu. Lisäksi herää kysymys, mistä tukieurot kerätään? Mikäli sääriippuvaa tuotantoa edistetään tukemalla ja tukirahat kerätään loppukäyttäjiltä esim. veroluonteisina maksuina, tulee asia viestiä erittäin selkeästi. Vaikka tavoite olisi kuinka hieno, on keinot oltava myös tavoiteasetannassa selvillä.
    16.06.2016 - 08:31Uusiutuvan energian lisäämiselle ei ole perusteita, joten niihin ei pidä tuhlata rahaa ja resursseja.
    16.06.2016 - 07:37Ensimmäinen prioriteetti pitää olla kustannustehokkuus ja kilpailukyky. Suomen ja suomalaisten talous ei vain kestä sitä, että jokainen asia toimii tuella tai niiden kustannuksia keinotekoisesti nostetaan jatkuvasti jollain energia- tai ilmastoverotuksella tai muilla maksuilla.

    Suomen talouskehityksestä näkee viime vuosilta, mihin tämä vuosikausia jatkunut politiikka on johtanut. Teollisuus lähtee kaukomaille saastuttamaan enemmän kuin mitä se täällä ennen lähtöään saastutti ja se on aivan älytön tilanne niin suomalaisten työntekijän kuin ympäristönkin kannalta.
    15.06.2016 - 21:26Pienimuotoinen aurinkosähkön tuotanto tulisi voida järjestää siten, että vierekkäin tai muuten toistensa välittömässä läheisyydessä olevat kiinteistöt voisivat yhdessä omistaa aurinkopaneeleja ja hyödyntää niiden tuotamaa sähköä myös yli tonttirajan.
    15.06.2016 - 21:13Turve on kotimaista mutta ei uusiutuvaa, joten sitä ei pidä edistää vaan sille tulee tehdä exit-strategia hallitun alasajon mahdollistamiseksi.
    15.06.2016 - 16:40Ei kannattaisi hirttäytyä nyt metsäbioenergiaan, kun se tutkimuksissa on osoittautunut fossiilisten veroiseksi kasvihuonekaasupäästöjen lähteeksi.
    15.06.2016 - 16:11Poistetaan subventointi muilta paitsi uuden teknologian investoinneilta. Mennään markkinaehtoisempaan suuntaan suunnitelmataloudesta.
    15.06.2016 - 15:19Kotitalousvähennyksen laajentaminen myös laitteisiin paikallisesti tuotetun uusiutuvan energian osalta (esim. aurinkosähkö ja -lämpö, lämpöpumppuratkaisut suoran sähkölämmityksen ja öljylämmityksen korvaajana
    15.06.2016 - 13:56Ei tehdä tästä vaikeampaa kuin se on. Jokaisella kansalaisella on mahdollisuus hankkia aurinkosähköjärjestelmä tietysti, Siis uusi tuki muoto. Kaikki ylimääräinen kotitaloudessa käyttämätön sähkö menee verkkoon, siitä ei makseta. Käyttäjä makaa sähköstä ja mahdollistaa tuet. Sähköä tulee niin paljon että oikeastaan vain yöllä tarvitaan, esim vesienergiaa.
    Helppoa ????
    15.06.2016 - 13:31On hyvä, että uusiutuviin energioihin panostetaan, mutta niiden varaan ei voida laskea. Ensimmäiset prioriteetit pitäisi olla Suomen energiaomavaraisuus ja tuotetun energian puhtaus, sitten vasta uusiutuvuus. Oman maan etua ei pidä jättää varjoon energia- ja ilmastotavoitteiden ollessa esillä.
    15.06.2016 - 13:18Jos Suomi haluaa päästä hyötymään maailmanlaajuisesta energiamurroksesta, niin meidän pitää luoda kotimarkkinat niille ratkaisuille, joille on kysyntää. Tuuli- ja aurinkosähkö ovat tällaisia voittajateknologioita, eli niihin meilläkin pitää panostaa. Suomi voi myös olla edelläkävijä uusien markkinamallien ideoimisessa, kun on selvää, että tulevaisuuden sähköjärjestelmässä nykyinen polttoainekustannuksiin perustuva hinnoittelu ei enää toimi.
  • Luovutaan hiilen käytöstä energiantuotannossa 2020-luvun aikana

    Kivihiilen käytön laskevan trendin ennakoidaan jatkuvan 2020-luvulla. Kivihiilen energiakäytön täydellinen lopettaminen edellyttää voimakasta vero-ohjausta tai kivihiilen käytön kieltämistä lainsäädännöllä.

    Valitse esitetyistä vaihtoehdoista äänestyspainikkeella mielestäsi tärkeimmät. Voit myös antaa miinuksia eri vaihtoehdoille jos tahdot. Listan lopussa voit myös esittää muita toimenpiteitä ja kommentoida.

    • 95106
      Kielletään kivihiilen käyttö
    • 18131
      Verotetaan kivihiilen käyttöä

    Kommentoi toimenpiteitä tai esitä uusia toimenpiteitä.

    Lähetä kommentti

    Huomaa, että muut näkevät kommenttisi.

    Kommentit

    31.08.2016 - 15:02Nykyinen veromalli iskee vain yhteistuotantoon, verotus ok jos se purisikin oikeasti lauhdetuotantoon.
    31.08.2016 - 11:31 Miksi ostamme 8,5 mrd eurolla fossiilia polttoaineita ulkomailta, kauppataseemme on kamalalla tolalla. Ruotsissakin kivihiilestä on luovuttu jo ajat sitten. Vaihtoehtoja kivihiilelle kyllä olisi. On kummaa, että tällaista päätöstä vitkutellaan vuosikymmeniä. Miksi Suomi roikkuu kivihiilessä, kun maailma menee vastakkaiseen suuntaan? Haloo?
    30.08.2016 - 18:37Suomi pärjää ilman kivihiiltä. Kivihiiltä tuodaan Suomneen ja metsien kasvu jää hyödyntämättä. Ilman kieltoa kivihiilen käyttö ei lopu, koska hinta laskee kysynnän hiipuessa
    30.08.2016 - 16:13ENERGIATEOLLISUUS RY ei näe perusteltuna kieltää kivihiilen käyttöä, vaan sen käyttö vähenee kustannustehokkaasti nykyisin ohjauskeinoin. Kivihiilen käyttö on vähentynyt kuluvan vuosikymmenen aikana merkittävästi, mikä on osoitus päästökaupan ja kivihiilelle asetetun polttoaineveron ohjausvaikutuksesta energiantuotannossa. On pikemminkin huolehdittava kotimaisten polttoaineiden saatavuudesta ja kilpailukyvystä, jotta ne voivat korvata kivihiilen käyttöä ja siten parantaa myös kauppatasettamme.
    29.08.2016 - 16:18Kivihiilen käyttäminen on tehtävä veroinstumentein niin kalliiksi, että sitä on motivaatio käyttää tulevaisuudessa energianlähteenä vain piikkikuomitustilanteessa. Mikäli poliittista tahtoa on, voitaisiin esimerkiksi määritellä, että kivihiilellä ja öljyllä tuotetun energian hinta verojen jälkeen on aina vähintään x-prosenttia enemmän kuin energia olemassa oleviin kattiloihin soveltuvalla kotimaisella uusitutuvalla raaka-aineella tuotettuna.
    29.08.2016 - 14:37Kivihiilestä ei kannata luopua. Suomessa on maailman puhtaimmat voimalaitokset sähkön ja lämmön yhteistuotannossa.
    25.08.2016 - 12:17Kivihiilestä luopuminen ennen sitä käyttävien voimalaitosten teknisen käyttöiän päättymistä ei ole järkevä ajatus. Mm. Helsingissä kivihiililaitokset toimivat huippuhyvällä hyötysuhteella eikä niiden muuttaminen puun polttoon ole mahdollista sijaintinsa vuoksi. Kivihiili tulee sallia uusillekin laitoksille hätäpolttoaineeksi kriisitilanteita tms. varten.
    24.08.2016 - 19:49Ei tunnu realistiselta tavoitteelta, jos tuulivoimaa lisätään edelleen kritiikittömästi, sillä ne vaativat tehonsa verran säätövoimaa. Jos tuulivoimarakentaminen lopetetaan turhana ja kalliina, niin kivihiilen käyttöä voidaan pikkuhiljaa vähentää.
    23.08.2016 - 08:45Kivihiilestä voidaan luopua kokonaan, sekä energiantuotannossa että teollisuudessa. Voimakattilat voidaan konvertoida 100% puuperäisille polttoaineille, ja siirtymäkaudella voidaan käyttää turvetta. Terästeollisuus voi käyttää pelkistykseen vetyä. Tämä SSAB:n tekniikka (Hydrogen Breakthrough Ironmaking Technology) on kehitteillä mutta se ei ole vielä kustannustehokasta. Miten se voisikaan olla kustannustehokasta, kun teollisuus saa päästöoikeudet ilmaiseksi? Jos SSAB saisi tekniikan kypsäksi Suomessa, kyseessä voisi olla arvokas vientivaltti.
    22.08.2016 - 14:14Kivihiili täytyy ehdottomasti kieltää! Se on saastuttava ja jotta päästään puhtaimpaan energiaan, kivihiiltä pitää nimenomaan ehdottomasti verottaa.
    22.08.2016 - 13:55Hiilen poltto kuuluu päästökaupan piiriin. Jatkossa Eurooppalaista päästökauppamekanismin ohjaavuutta tulisi vahvistaa. Mikäli päästökaupan hintoja ei saada nousemaan investointeja rohkaisevalle tasolle, olisi esimerkiksi pohjoismaisilla energiamarkkinoilla hyvä ottaa käyttöön yhteinen pohjahinta päästöille.
    10.08.2016 - 15:53Laitoksien omistajille verohelpotuksia, jos laitoksilla investoidaan päästöjenvähennystekniikoihin.
    30.07.2016 - 07:32Kivihiilestä ei pystytä luopumaan kokonaan millään keinoilla. Esimerkiksi Helsingin kaupungin päätös luopua kivihiilivoimaloista on mahdoton toteuttaa, koska korvaavaa energiaa ei ole saatavilla. Päätöstä tehtäessä ei edes ollut ollut esillä korvaavia suunnitelmia. Valtavat tuulivoimapuistot Helsingin edustan saarille ja merelle, tuskin tulevat koskaan hyväksytyiksi ja jos tulisivat, niin jostakin olisi saatava säätöenergiaa. Mitä se olisi, on minulle arvoitus.
    27.07.2016 - 14:46Verotus on hyvä tapa lähteä liikkeelle. Hiilen ulkoisvaikutusten hinta on suuri ja oikealla verotuksella voidaan tarttua ongelmaan. IMF:n paperi antaa osviittaa, että maakohtaisestikin on kannattavaa lähteä tälle tielle: https://www.imf.org/external/pubs/ft/wp/2015/wp15105.pdf
    24.07.2016 - 22:26Hiilestä luopuminen on viisasta tutkimusten mukaan. Myös turpeesta tulee luopua, koska sen saastuttavuus on kivihiilen luokkaa.
    22.07.2016 - 15:57Polttoteknisistä syistä suurissa voimaloissa tarvitaan puuhakkeen seassa rikkiä sisältävää polttoainetta. Se voi olla kivihiili tai turve.

    Usean kommentoijan mainitsema huoltovarmuus on tärkeä asia. Vuosia sitten näin jossain ehdotuksen silputa käytetyt autonrenkaat, käyttää niitä maisemoinnissa, meluvalleissa ym. Mahdollisen energiakriisin iskiessä rengassilpun voisi kaivaa esiin ja käyttää energiantuotannossa.

    Täydellistä kivihiilen polttokieltoa en pidä hyvänä. Mutta ainakin pitäisi varmistaa ettei se, eikä muutkaan fossiiliset saa mitään suoraa tai epäsuoraa valtiontukea.
    18.07.2016 - 09:11Kivihiiltä käyttävän teknologian mahdollisuudet käyttää uusiutuvaa biomassaa riittävän ilmastoystävällisesti selvitettävä, että "rauta ei vanhene ennenaikaisesti" ja tuota tarpeetonta polttotekniikkajätettä.
    14.07.2016 - 11:08Liian hidasta -- hävettää Suomen kunnianhimon puute!
    11.07.2016 - 11:18Totaalikielto on aina huono ratkaisu. Huoltovarmuuden kannalta pieni määrä kivihiiltä säilynee vähintään reservipolttoaineena myös vuoden 2030 jälkeen, on vain huolehdittava, että reservissä on jäljellä myös hiilen polttoon kykeneviä voimalaitoksia. Päästökauppa ja kiristyvät päästövähennystavoitteet ohjaavat markkinaehtoisesti pois fossiilisten laajamittaisesta käytöstä (tai vaihtoehtoisesti avittavat uusien hiilen polton jatkossakin sallivien ratkaisujen kuten CCS:n kaupallistumista), joten erillisiä kieltoja ei tarvita saati tulisi markkinataloudessa asettaakaan. Teknologista kehitystä tulee avittaa pitkäjänteisin t&k-panostuksin.
    11.07.2016 - 09:42Rahkasammal kasvaa jopa 25 MWh primaari energiaa vuodessa hehtaarille. Tämä on paras luonnostaan kasvava tulos meillä Suomessa, sillä metsä kasvaa maan päälle vain 20 MWh vuodessa ja tästäkin vain noin 10 % saadaan energia käyttöön. Rahkasammal pitää mädättää metaaniksi ja polttaa metaani polttokennoilla. Metaanille on jo olemassa infrastruktuuri, joten ei tarvitse kehittää uutta infraa kuin hiukan.
    07.07.2016 - 16:29Kivihiili on helpon varastoitavuutensa ansiosta tarpeellinen poikkeustilanteiden varapolttoaineena (esim. maakaasun saannin keskeytyminen). Siksikin totaalikielto on huono ajatus. Verotuksella voidaan ohjata pehmeämmin. Huomiota ei kuitenkaan pitäisi keskittää kivihiileen niin yksioikoisesti kuin tässä tehdään. Hyvässä maineessa olevan maakaasunkin co2-päästöt ovat 59 % kivihiilen päästöistä tuotettua energiamäärää kohti laskettuna, ja öljyllä yli 80 % (Tilastokeskus). Jos voimala on halvalla muutettavissa hiiltä käyttävästä maakaasua käyttäväksi, se kannattaa toki tehdä, mutta hinnalla millä hyvänsä ei kannata siirtyä huonosta vain vähän vähemmän huonoon. Ennemmin pitäisi ottaa tavoitteeksi kaikista fossiilisista polttoaineista luopuminen vähän pidemmällä aikavälillä, ja käyttää rajalliset rahat kokonaan päästöttömien energiamuotojen edistämiseen.
    07.07.2016 - 13:20Parempi verottaa kivihiiltä niin paljon että se tulee kannattamattomaksi verrattuna muihin energian tuotantomuotoihin jolloin käyttäjät vaihtavat pienemmällä muutosvastarinnalla.
    05.07.2016 - 19:23Loviisan ydinvoimalan Itämerta lämmittävä hukkalämpö putkella helsinkiläisille sekä muille lähialueen kaukolämpöverkossa oleville. Helsingin kaupunginvaltuuston Vihreät vain eivät halua ydinvoimaa
    05.07.2016 - 10:01Poltetaan jätteet, risut jne, sekä hyödynnetään teollisuudesta hukkaan menevä lämpö, kuten jo esimerkiksi mainitut ydinvoimalat jotka tällä hetkellä lämmittävät merta. Uutta korvaavaa ydinvoimalaitosta Loviisan 1 ja 2 tilalle.
    05.07.2016 - 07:43Kivihiilen käyttöä voi rajoittaa, kotimaisen polttopuun käyttöä sensijaan ei, joutopuuta on nykyisinkin liikaa metsissä makaamassa, suuria runkoja, ettei marjassa yli meinaa päästä. Harvennus puut lojuvat ristiin rastiin joka paikassa, paitsi mökkialueilla, joilla osa mökkiläisiä on saanut luvan hyödyntää niitä. (monasti sähkön sijaan)
    30.06.2016 - 12:24Ehkä ei totaalikieltoa, mutta kovennettu verotus/kielto tietyn prosenttimäärän osalta, eli laitokset velvoitettaisiin monipolttoaineiden käyttöön. Tässä pitäisi myös olla poikkeus vara-/säätövoimalle.
    25.06.2016 - 22:11Korvataan kivihiilen massiivista käyttöä ydinvoima-CHP:lla.
    25.06.2016 - 22:07Vähemmän kivihiiltä, enemmän mieluummin kotimaista turvettakin.
    23.06.2016 - 16:30Kivihiili on hyvä pitää vararesurssina, eikä sitä siksi ehkä kannattaisi kategorisesti kieltää. Kulutushuippujen ulkopuolella en kannata kivihiilen käyttöä nyky-Suomessa, koska vähäpäästöisempiäkin tapoja on olemassa.
    23.06.2016 - 15:26Biojätteen mädätysjäännöksen hyödyntäminen lämmön ja sähkön tuotannossa.
    23.06.2016 - 11:17Kategorinen kieltäminen aina huono asia, myös huoltovarmuusnäkökohdat tulee huomioida. Vero-ohjaus on riittävä. Kriisitilanteissa kivihiilen käyttö tulisi sallia jatkossakin. Edellyttänee tehoreservijärjestelmän jatkamista.
    21.06.2016 - 16:57Täyskielto on aina pahasta, sillä monilla nykyisillä käyttäjillä on edelleen tarvetta vara tai hätäkäyttöön hiilelle. Verotuksella mahdollista hiilen hintahyötyä voidaan ohjata valtion pohjattomaan kassaan, kiellolla kaikki kärsivät. Järkeä, malttia ja aikaa pitäisi olla veromuutoksilla. Pyörät pyörivät jo muutenkin pois hiilestä.
    17.06.2016 - 12:03Suomen tulee olla kansainvälisessä eturintamassa näyttämässä esimerkkiä rohkeilla päätöksillä, ja näistä merkittävimpiä olisi kivihiilen käytön kieltäminen. Tulee luottaa omaan uusiutuvan energian ja hajautetun energiantuotannon osaamisemme, että uskallamme luopua täysin kestämättömästä kivihiilen polttamisesta.
    16.06.2016 - 12:23Kivihiilen käytön vähentäminen pitäisi suorittaa päästöoikeuskaupan kiristämisellä. Tällöin tehottomimmat laitokset tippuvat pois ensimmäisinä.
    16.06.2016 - 12:00Kivihiilen käytön sijaan pitäisi rajoittaminen suunnata päästöihin ja haittoihin. Jos kkivihiilen käyttö on riittävän "puhdasta", niin polttoainevalinta on OK.
    16.06.2016 - 08:32Kiviohiilen käytöstä luopumiselle ei ole perusteita.
    16.06.2016 - 07:38Tähän kilpailukyvyn menetykseen ei suomalaisella teollisuudella ja kansalaisella ole yksinkertaisesti varaa. Aiheuttaisi energiakustannusten nousua ja sitä kautta kasvavaa työttömyyttä.
    15.06.2016 - 21:19Turpeen poltto tulisi myös kieltää.
    15.06.2016 - 21:14Hiilen lisäksi pitää luopua myös sitä haitallisemmasta turpeesta.
    15.06.2016 - 16:14Ellei päästöjä saada hallintaan tai polton energiaa oteta yli 90 %:sti hyötykäyttöön, voidaan käyttö kieltää. Mitä jos säädettäisiin laitoskohtainen päästökiintiö? Pakko on hyvä motivaattori.
    15.06.2016 - 15:22Kivihiilen käyttöä voidaan jatkaa hallitusti vanhoissa laitoksissa, jotka siirretään tehoreservikäyttöön, eli varmistamaan tuotantoa huippukuorma/ydinvoiman ongelmatilanteissa
    15.06.2016 - 15:02Kivihiiltä tulee voida käyttää, kun sen poltto on kestävällä tasolla.
    15.06.2016 - 14:22Kivihiilen käyttö on nyt historiaa ja kaikki energianlähteet on korvattava uusiutuvilla luonnonmukaisilla ympäristöystävällisillä energianlähteillä. Kivihiilen käytön on nyt heti loputtava.
    15.06.2016 - 13:33Kivihiilen käyttöä ei tarvitse kieltää ja se on varmasti kelvollinen energianlähde tehoreserviä ajatellen. Kivihiilestä pois siirtymistä voi tehostaa verotuksella.
  • Puolitetaan tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin 2020-luvun aikana

    Tavoitteella tarkoitetaan bensiinin, dieselin, polttoöljyn sekä lentobensiinin ja kerosiinin kotimaisen energiakäytön puolittamista verrattuna vuoden 2005 kokonaisenergiamäärään.

    Valitse esitetyistä vaihtoehdoista äänestyspainikkeella mielestäsi tärkeimmät. Voit myös antaa miinuksia eri vaihtoehdoille jos tahdot. Listan lopussa voit myös esittää muita toimenpiteitä ja kommentoida.

      Liikennejärjestelmään ja ajoneuvoihin liittyvät toimet

    • 13217
      Liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen ja kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen kaupunkiseuduilla.
    • 11431
      Joukkoliikenteen edistäminen pitkillä matkoilla (henkilöautojen sijaan).
    • 11012
      Liikenteen uudet palvelut ja liikenteen energiatehokkuuden parantaminen digitalisaatiota ja muita ratkaisuja hyödyntämällä.
    • 8929
      Raskaan liikenteen energiatehokkuuden parantaminen (esim. ammattiliikenteen vastuullisuusmalli, tavanomaista suuremmat mitat ja massat raskaissa kuljetuksissa).
    • 9728
      Henkilö- ja pakettiautojen energiatehokkuuden parantaminen (autovalmistajia koskevat sitovat CO2-raja-arvot).
    • 9519
      Raskaan kaluston energiatehokkuuden parantaminen (CO2-päästöjä koskeva ilmoittamismenettely ja autovalmistajia koskevat sitovat CO2-raja-arvot).
    • 13616
      Sähköisen liikenteen edistäminen

    Kommentoi toimenpiteitä tai esitä uusia toimenpiteitä.

    Lähetä kommentti

    Huomaa, että muut näkevät kommenttisi.

    Kommentit

    01.09.2016 - 09:58Sähköauton primäärienergian tarve on joka tapauksessa pienempi kuin polttomoottoriauton, mm. WWF:n teettämien selvitysten mukaan. Vaikka se olisi tehty kivihiililauhteella, joka alkaa olla katoavaa kansanperinnettä.
    31.08.2016 - 23:58Sähköauto kuluttaa saman energiamäärän kuin polttomoottoriautokin eikä auta siten liikenteen kokonaisenergiankulutukseen.

    Sähköauton kuluttama sähkö pitää aina tuottaa jossain jollakin tavalla ja tämä tapa ei automaattisesti ole ongelmaton.
    31.08.2016 - 21:50Nestemäiset biopolttoaineet ovat huomattavasti energiatehottomampia kuin esim. sähköautot, niiden laajamittaiseen tuotantoon liittyy kestävyysongelmia eikä niitä riitä kaikkeen liikenteeseen. Tämän vuoksi nestemäisiä biopolttoaineita tulee hyödyntää ensisijaisesti vain lento- ja laivaliikenteessä. Sähkö- ja biokaasuautot sekä maankäytönsuunnittelu ovat keinoja vähentää CO2-päästöjä tieliikenteen osalta. Maankäytön suunnittelua ja joukkoliikennettä tulee vahvistaa eikä heikentää, kuten nykytoimenpiteillä on käymässä. Liikenteen sähköistämiseksi ja biokaasun yleistymiseen voitaisiin kehittää määräaikainen lisäkannuste uusien vähäpäästöisten autojen saattamiseksi markkinoille, sillä nykyinen ohjaus on täysin riittämätöntä. Autoveron ja ajoneuvoveron CO2 -porrastuksen tulee olla nykyistä jyrkempi. Liikenneratkaisuissa tulee ottaa huomioon myös muut päästöt, kuten pienhiukkaset, ja politiikan on tähdättävä liikennesuoritteen pienentämiseen ja samalla vähentää liikenteen alati kasvavaa tilantarvetta mm. palveluratkaisuilla.
    Hanna Aho, Luonnonsuojeluliitto
    31.08.2016 - 12:34Helppo ja (valtiolle) halpa toimi lisätä jakeluvelvoitteeseen sisältyvää biopolttoaineen osuutta. Samalla on toki huolehdittava, että Suomessa on edellytykset tuottaa niitä kilpailukykyiseen hintaan.
    30.08.2016 - 16:17ENERGIATEOLLISUUS RY pitää tärkeänä sähköisen liikenteen edistämistä liikenteen päästöjen ja energiankulutuksen tehokkaaksi vähentämiseksi. Polttomoottoriautoon verrattuna sähköauto on yli kolme kertaa energiatehokkaampi. Jos henkilöliikenteestä 15 % tapahtuisi sähköllä, fossiilisten liikennepolttoaineiden käyttö vähenisi nykyisestä 5 miljardista litrasta noin 400 miljoonalla litralla ja vuosittaiset hiilidioksidipäästöt pienenisivät 11 miljoonasta tonnista 810 000 tonnilla. Sähkön käyttö lisääntyisi vain noin yhdellä terawattitunnilla nykyisestä 84 terawattitunnista.
    Sähköautojen määrä kasvaa hyvin hitaasti ilman valtion ohjausta, koska sähköauton hankintahinta on vielä nykyisin korkeampi kuin polttomoottoriautoilla. Liikenteen sähköistymisen edut ovat kokonaisuudessaan niin merkittävät, että kohdistetut ohjaustoimet ovat perusteltuja.
    Suomen sähköisen liikenteen edistämiseksi tulisi harkita esimerkiksi seuraavia toimenpiteitä: Suora hankintatuki, työsuhdeautojen päästöperusteinen verotusarvo, autoveron ja ajoneuvoveron jyrkempi CO2 -porrastus (sähköautoille jopa negatiivinen autovero), julkisten hankintojen painottaminen sähköiseen liikenteeseen (myös raskas kalusto), investointituki latausinfralle, ajaminen bussikaistalla, ilmainen pysäköinti ja lataus sekä ”vihreät alueet” kaupungeissa
    Hyviä esimerkkejä onnistuneesta ohjauspolitiikasta ovat Norja ja Hollanti. Suomessa rekisteröitiin vuonna 2015 yhteensä 657 ladattavaa autoa, kun vastaava luku Hollannissa oli 43 350. Maaliskuussa 2016 Norjassa myydyistä uusista autoista kolmannes kulkee sähköllä.
    Kannustuksen rinnalla mm. Hollanti, Norja, Itävalta ja Intia suunnittelevat bensiini- ja diesel -autojen myynnin kieltämistä 2020-luvulla. Lisäksi diesel-autojen kieltämistä pohditaan useissa kaupungeissa, mm. Pariisissa ja Lontoossa. Sekä kannustimista että kieltosuunnitelmista uutisoidaan kansainvälisesti ja sävy on ollut melko positiivinen. Sähköinen liikenne luo positiivista imagoa ja houkuttelee kansainvälisiä yhtiöitä (esim. Teslan Euroopan toiminnot Hollannissa).
    Gaian tekemän selvityksen mukaan liikenteen sähköistyminen luo positiivisia talousvaikutuksia autoilijoille, palkansaajille, yrityksille ja kunnille. Myös työllisyys ja vaihtotase paranevat. Liikenteen sähköistymisen myötä riippuvuus tuontiöljystä vähenee.
    http://lato.poutapilvi.fi/p4_gaia/files/984/Sahkoisen_liikenteen_dynaamiset_vaikutukset_-_loppuraportti_2015.pdf
    26.08.2016 - 15:34Tuontiöljyn käyttöä voidaan vähentää paitsi liikennepolttoaineisiin vaikuttamalla, verottamalla tehokkaammin öljylämmitystä. Tärkeää on, että yhdyskuntarakenne on tehokas ja ei kaavoiteta omakotitalomattoa maaseudulle eikä hajasijoiteta toimintoja ympäri maata.
    23.08.2016 - 10:13Raskaan liikenteen mittojen ja massojen lisäys vaarantaa liikenneturvallisuutta ja rikkoo tiestöä. Energiaa kuluu teiden kunnostamiseen.
    22.08.2016 - 14:17Sähköistä liikennettä tulisi edistää erityisesti sen takia, että se siirtää päästöjä päästökauppasektorin (sähköntuotannon) piiriin. Päästökauppasektorilla päästöjen vähentäminen tapahtuu tehokkaammin.

    Liikenteessä tulisi kuitenkin tunnustaa muutoksen hitaus - pääosa maantieliikenteestä vielä pitkään tapahtuu polttonesteiden avulla ja lentoliikenne voi hyvin jatkossakin olla riippuvainen siitä. Hiilineutraalina pidettävää materiaalia (biomassa, biokaasu, jätteet) olisi kohdennettava tähän käyttöön, huolehtien raaka-aineen tehokkaasta käytöstä. Myös autokannan päästöjen vähentämiseen tulisi kiinnittää erityistä huomiota, mahdollisuuksien mukaan EU-tasolla.

    Lähitulevaisuudessa julkisen ja erityisesti raideliikenteen kehittäminen on avainasemassa kaupunkiseutujen polttoaineenkulutuksen vähentämisessä, tulevaisuudessa mahdollisesti myös robottiautot.
    18.08.2016 - 19:35Suuressa osassa Suomea työmatkat ovat pitkät. Bussi voi kiertelyllään pidentää työpäivää entisestään. Matkustaminen on kallista. Ei pidä mennä siihen, että on pakko ottaa loparit, koska tuli menee matkoihin.
    15.08.2016 - 16:01Jos katsotaan Suomen energiatasetta vaikkapa tullin tilastoista, huomataan, että nimenomaan öljyn ja öljytuotteiden tuontiin ne rahat pääosin menevät. Tuontiöljyn käytön puolittaminen on siis hyvä tavoite,
    12.08.2016 - 19:195. Lihan ja maitotuotteiden verotusta tulee korottaa, jotta kulutusta saadaan ohjattua ympäristöä vähemmän kuormittaviin kasvipainotteisiin valintoihin.
    - Julkisen liikenteen osuutta liikenteestä tulee pyrkiä kasvattamaan.
    - Erityisen tehokas keino vähentää päästöjä on liikenteen sähköistäminen. Suomessa sähkön päästöt ovat matalat ja siten päästövähennyshyöty sähköisellä liikenteellä on erinomainen. Biopolttoaineet voivat olla raskaan - ja lentoliikenteen siltaratkaisu.
    04.08.2016 - 08:28Edistetään liikennebiokaasun tankkausasemaverkoston laajentumista.
    24.07.2016 - 17:24Eikö parempaan Suomi pysty?
    24.07.2016 - 09:58Liikenteen sähköistyy. Autonvalmistajat siirtyvät pääosin sähköisiin voimalinjoihin 20-luvun loppuun mennessä. Polttomoottorit poistuvat liian kalleina. Biopolttoaineet olemassa olevan autokannan siirtymäratkaisu. Uusien ajoneuvojen osalta sähköön ja vetyyn. Latausinfra varmistettava. Huom Saksan 1,5 ja USAn 4,5 Mrd satsaukset. Raskas- ja laivaliikenne sekä ilmailu biolle. Mahdollisuuksien mukaan sähkölle/vedylle.. Suomen kilpailukyvyn kannalta kiihdytetty siirtyminen mahdollistaa kotimarkkinapohjaisen kehittämisen. Jos Cleantech johtajuutta halutaan, niin toimenpiteet sen eteen ovat tarpeen. Norja, Hollanti, Saksa, Viro, California, USA, Kiina, Intia ovat toimenpitein tai tavoittein edellä. Pienen maan etu on nopeus ja ketteryys?
    24.07.2016 - 00:41Biopolttoaineiden lobbaus

    Yksi syy sähköautoilun vähäiselle suosiolle Suomessa on Pöyryn mielestä biopolttoaineiden voimakas lobbaaminen.

    ”Sanomalla biopolttoaineiden olevan ympäristöteko yritetään saada jatkoaikaa nykyiselle autokannalle. Käytännössä biopolttoaineet käyttävät samaa dieselteknologiaa, eli eivät ne päästöjä vähennä”, Pöyry sanoo.

    Helsingin sanomista lainattua
    23.07.2016 - 17:55Raskas kalusto myös sähkölle. Hyöty suurin taloudellisesti. Jokapyörävetoisella saadaan myös jarrutusenergia talteen. Lataus vauhdissa pääteille. Ruotsissa pilottikokeilu aiheesta. Sähköautot ja pluginhybridit joilla ajetaan oikeasti sähköllä veroedun piiriin. Laiskat lataajat verolle. Seuranta pakolliseksi tehdasvarusteena. Autothan on jo valmiiksi verkossa. Pikalatausverkko heti kuntoon investointituilla. (Vaatimuksena kyky päivittää tulevaan yli 100 kWh tehoille.) Rahat tukeen polttoaineiden haittaveroista.
    19.07.2016 - 00:29Mitäpä, jos oltais vaan tehokkaampia. Tavoitteet on naurettavan hitaita!
    18.07.2016 - 09:20Energiatehokkuuden edistäminen henkilöautoissa tuntuu suorastaan lisäävän autoilua, mikä ei poista mm. ruuhkaongelmaa ja tieverkoston kulumista, mikä tuntuu olevan aina poissa kevyen liikenteen resursseista. Tuntuu jotenkin kaksijakoiselta esimerkiksi ajaa 35 km työmatkaa pyörällä ensin vilkkaan tien pientareella 16 km kun autot ohittavat jatkuvasti suorastaan helmoja hipoen ja kun vihdoin pääsee pyörätielle, se on niin huonokuntoinen että vanteet paukkuu ja takamus on mustelmilla tai muuten kipeänä. Myös kevyen liikenteen edistäminen muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla on tärkeää. Esimerkiksi pyörän ottaminen junaan/bussiin pitäisi olla erittäin edullista, jotta matkan toisessakin päässä voi käyttää kevyttä liikennettä.
    14.07.2016 - 12:50FINGRID: Sähköisen liikenteen edistämisessä tulee huomioida sähköautojen hyödynnettävyys sähkömarkkinoilla ja sähköjärjestelmän reservinä. Sähköautojen lataaminen on sovitettava yhteen sähköjärjestelmän kunkin hetkisen tilan kanssa. Sähköautojen latausjärjestelmien ja toimintatapojen on huomioitava sähkömarkkinoiden lyhytaikainen hintasignaali. Tämä olisi hyödyksi sekä sähköautoilijoille että sähköjärjestelmälle.
    14.07.2016 - 11:15Tuetaan sähköautoja! Lasketaan VR:n lippujen hinnat todella alas.
    12.07.2016 - 09:47GPS-verotus käyttöön sähköautoille:
    + Win sähköauton haluaville, saat auton ilman autoveroa, mutta hyväksyt käytön mukaisen verotuksen
    + Win valtiolle, sähköautot tulevat ja niiden verotus tulee olla kestävällä + reilulla pohjalla
    + Win kaikille autoilijoille, jos vastustat GPS-verotusta ideana, jatka bensa/diesel autojen käyttöä

    Teknisesti ottaen kaikki modernit sähköautot on varustettu mukaantulevalla 3G/4G yhteydellä + GPS:llä ja on käytännössä computer on wheels.
    11.07.2016 - 11:27Suomen tulee toimia siten, että liikenteen ohjauskeinot olisivat tasavertaisia jäsenmaiden kesken, jotta vältetään EU:n sisäiset kilpailuvääristymät. Päästökaupan ulkopuolella, kuten rakentamisessa ja liikenteessä, on tehtävä pitkäjänteistä, teknologianeutraalia politiikkaa ja oltava johdonmukainen tehtyjen 2020-linjausten kanssa.


    Liikenteessäkin kaikkien päästövähennyskeinojen (vaihtoehtoiset energialähteet ja käyttövoimat) tulee olla joustavasti käytössä ja vähennystoimien on oltava kustannustehokkaita ja teknologianeutraaleja, jotta minimoidaan kansalaisten liikkumiseen ja yritysten kilpailukykyyn vaikuttavien kuljetus- ja logistiikkakustannusten nousu. Liikenteen päästöjä vähentävät toimenpiteet eivät saa muodostaa lisärasitteita yritysten kilpailukyvylle suhteessa kilpailijoihin.


    Liikenteessä energiatehokkuus paranee ennen kaikkea uusien ajoneuvojen jatkuvasti alenevan ominaiskulutuksen myötä. Kehitys on samansuuntainen energialähteestä riippumatta. Päästöjen alentamiseen kannustavalla verotuksella on tässä keskeinen rooli.


    Liikennekaari hyvä uudistus.
    11.07.2016 - 09:38Lämpöpumpuilla haja-asutusalueilla ja noin 7 km syvyyteen poratuilla maalaäpökaivoilla kun olemassa kaukolämpöverkko.
    05.07.2016 - 10:05Missä vety? Palaa puhtaasti polttomoottoreissa ja kennossa.
    02.07.2016 - 15:10Mikä siinä sähköautoilun 100% verottomuuden päättämisessä oikeen maksaa. Vi++u se on jo 10 vuotta myöhässä! Sähkössä on jo veroa ihan tarpeeksi.
    30.06.2016 - 17:53Nyt kun olisi aika uudistua niin mitä tekee valtio, ei mitään muuta kuin vatuloi. Korkeintaan verottaa vähän lisää. Nyt pitäisi poistaa kaikki verot kaikelta uusiutuvalta energialta ja vähäpäästöiseltä tekniikalta ja antaa lisätukea tarpeen mukaan sinne mistä siinä on eniten hyötyä. Rahaa kyllä valtiolta löytyy sen todistaa nykyiset avokätiset tuulivoimatuetkin.
    29.06.2016 - 13:06Sivutuotevirroista jalostettavien biopolttoaineiden, biometaani ja biodiesel, tuotannon tukeminen investointituin. . Biopolttoaineiden verohelpotukset siten, että bensiinin tai dieselin biokorvaajat kevyemmin tai ilman verotusta. Biokaasujakeluverkoston kehittäminen direktiivin mukaisesti ja jakelupisteiden tukeminen investointituin tai alennetuin veroin.
    Tämän lisäksi sähköisen liikenteen edistäminen verotuksen kautta. Tämä osaltaan lisää tarvetta panostaa sähköntuotantoon ja akkuteknologiaan, jotta uusiutuvilla, bio- tai ydinenergialla tuotettu sähkö saadaan varastoitua ja käyttäjille saatavaksi. Tutkimus- ja tuotekehitys rahoja aloja tutkiville yrityksille ja yliopistoille.
    29.06.2016 - 07:43Panokset biokaasuautojen ja sähköautojen kysynnän voimakkaaseen kasvattamiseen. Nyt tarvitaan drop-in sekoitevelvoitteiden lisäksi muutakin!
    27.06.2016 - 22:42http://www.volvotrucks.com/trucks/global/en-gb/newsmedia/Pages/press_article.aspx?pubID=20470&hootPostID=1478451fdc1a7211ad7c38103d718773
    25.06.2016 - 20:04Tiiliskiven mallisten raskaan liikenteen ajoneuvojen ilmanvastuksen laskeminen ilmanohjaimien avulla. Polttoaineenkulutus -30 %. Aika ottaa tyhjät pois.
    23.06.2016 - 15:30Uusiutuvaa kotimaista biokaasua autoihin. Hybridi sähkö- ja biokaasukäyttöinen auto hyödyntää kummankin teknologian parhaat puolet, saateeton liikkuminen kaupungissä sähköllä sekä hiilidioksidineutraali liikkuminen maanteillä biokaasumoottorilla, nopea tankkaus ja tehokas lämmitys.
    23.06.2016 - 11:21Liikennekaari hyvä uudistus. Romutuspalkkiojärjestelmän jatkaminen voisi tehostaa liikenteen energiakäyttöä autokannan uudistumisen kautta.
    21.06.2016 - 17:05Tässäkin pyörät pyörivät koko ajan öljyn käytön vähentämisen suuntaan. Bensiini- ja diesel käytön väheneminen on ennusteessa liian pientä autokannan uusiutumisen takia varsinkin 2020-2030, lisäksi kaupungistuminen ja käytettävissä olevien varojen eli ostovoiman heikentyminen pienentää öljykäyttöä. Lisäksi kevyen ja raskaan polttoöljyn käytön väheneminen 2016-2030 liian pientä perusskenaariossa sillä lämpövoimalakäyttö vähenee ja omakotitaloja siirtyy ilmalämpöpumppuihin. Selkeä notkahdus kulutukseen tulee jo ennen 2020. Energia-assari.
    19.06.2016 - 13:58Rajoitetaan autojen- ja moottoriveneiden moottorin kokoa. Esimerkiksi meikäläisen kolmipyttyinen 1,2 kone vie Pösöä aivan riittävällä vauhdilla, eikä kulutus päätä huimaa. Toinen vaihtoehto on, että polttoaineiden veroja nostetaan tuntuvasti. Rekkojen päästömaksuja korotetaan. Lahden Arska
    18.06.2016 - 11:01Liikennejärjestelmän suunnittelussa tulisi huomioida nykyistä paremmin polkupyörä- ja skootteriliikenne. Tulevaisuudessa sähköavusteiset polkupyörät ja sähköiset skootterit tms. ovat huomattavasti nykyistä suuremmassa roolissa sekä taajamien sisäisessä liikenteessä että taajamien välisessä liikenteessä.
    17.06.2016 - 16:43Uuden sähköauton hankintaan 50% hankintatuki
    17.06.2016 - 12:10Vahva parlamentaarinen sitoutuminen sähköisen liikenteen sekä biopolttoaineiden (biokaasu ym.) lisäämiseksi ja vahva tahtotila markkinoiden kehittymiselle. Samanlaisia sitoumuksia kuin esim. Norjalta ja Saksalta, jotta markkinat uskaltavat ottaa riskejä ja kehittää toimintaansa kohti toivottua/kestävää tulevaisuutta.
    16.06.2016 - 12:24Asumisen keskittäminen Suomessa. Haja-asutusalueille haittavero liikennemäärien lisäämisestä.
    16.06.2016 - 10:56Miksi tuontiöljyn käytön puolittamisessa kohdistetaan toimia vain liikennejärjestelmään? Myös lämmitysöljyn käyttöön tulisi kohdentaa toimia.
    16.06.2016 - 09:42Näin haja-asutetussa maassa jossa välimatka ovat pitkiä on tärkeää turvata kansalaisten liikkumisen vapaus yksityisautoilun kautta. Helsingissä on hyvä paikallisliikenne ja se on hienoa, mutta se mikä toimii Helsingissä ei tule ikinä toimimaan koko maassa.
    Sähköautot ovat kiinnostavia ja niissä on varmasti tulevaisuutta, mutta eivät toimi toistaiseksi normaalissa 30-40 tkm vuosittaisessa ajossa jossa on välillä päivämatkat niin pitkiä että latausasemilla (jos on matkan varrella) joutuisi viettämään liiaksi aikaa.
    Liikenne tehostuisi parhaiten jos E4:n rakennettaisiin nelikaistaiseksi Rovaniemeltä Helsinkiin ja nopeusrajoitukseksi 130 kmh. Tällöin tuskin kulutus kasvaisi autoissa nykyisestä laisinkaan, koska jäisi turhat ohittelut täyskaasukiihytyksineen rekoista tai muista hitaammista ajoneuvoista tekemättä ja matka taittuisi tasaista vauhtia tehden. Sivutuotteena saisimme positiivisen vaikutuksen turvallisuuteen. Säästöä myös kertyisi joukkoliikenteen liiallisesta kehittämisestä suurien taajamien ulkopuolelle.
    Autojen päästöt pienenevät muiden isompien tahojen paineesta autonvalmistajia kohtaan ja nähdäkseni meillä ei omana kansakuntana tarvitse tehdä siitä itsellemme ohjenuoraa vaan nauttia lopputuloksista. Toki nykyisen mukaisella (ei tiukemmalla) verotuksen ohjauksella voidaan toki kannustaa kansalaisia hieman johonkin suuntaan.
    16.06.2016 - 08:34Julkisella vallalla ei ole mitään oikeutta ohjata liikenteen polttoainekäyttöä ja liikennemuotoja. Markkinat ratkaisevat.
    16.06.2016 - 07:38Liikenne on jo tappiin verotettu. Mihinkään lisäkustannuksiin ei ole varaa.
    15.06.2016 - 21:20Liikennejärjestelmä ja asuminen tulee suunnitella samalla viherverkoston kanssa (ilmastonmuutokseen sopeutumistoimi). Keskeinen asia MRL:n uudistuksessa.
    15.06.2016 - 16:16Miten CO2-rajat liittyvät energiatehokkuuteen? Yritetään käyttää tarvittava polttoaine mahdollisimman tehokkaasti hyväksi.
    15.06.2016 - 15:23Toimet pitää ohjata kustannustehokkaimpiin, eli missä saavutetaan alhaisin kustannus per CO2-vähenemä
    15.06.2016 - 14:57Missä sähköisen liikenteen edistäminen?
    15.06.2016 - 14:42Tavoite on myös se, että meillä on liikenteessä sähköautoja ja automaattisia akkuladattavia sähkö robottiautoja, kuten sekä myös biokaasu autoja. Raskaassa liikenteessä meillä tulee myös olla sähkörekkoja (sähkö kuorma-auto, sähkö roska-auto esim.) ja biokaasu polttoaineella kulkevia rekkoja. Lentoliikenteessä sähkölentokoneita ja biokaasu lentokoneita samoin.
    15.06.2016 - 14:34Lähes kaikki keskeiset toimet puuttuvat: Ruuhkamaksut kaupunkialueille (-20 % kulutus), nopeusrajoitusten alentaminen moottoriteillä 110 km/h yhdessä peltipoliisien kanssa (kulutus -10%), Norjan tapaan nestemäisillä poltoaineilla kulkevien autojen verojen nostaminen ja vastaavalla summalla sähköautojen hinnan pudottaminen, kilometrikorvausten selkeä alentaminen, työmatkakulujen verovähennysoikeuden merkittävä alentaminen
    15.06.2016 - 13:39Liikenteessäkin pitäisi mennä puhtaus edellä. Kulutetun energian määrän pienentäminen on toki tärkeää, mutta suorat ympäristövaikutukset tulisi ottaa tarkasteluun. Vilkkaasti liikennöidyillä alueilla ilmanlaatu on haitallisen heikko ja altistaa erilaisille terveysongelmille. Henkilöauton voisi tehdä tarpeettomammaksi, jolloin yksityisautoilun tuomat haitat pienenisivät.
    15.06.2016 - 13:27Öljyn käytön vähentämisessä liikennesektorilla olennaista on edistää liikenteen sähköistymistä.
  • Nostetaan liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttiin

    Tavoite määritellään samalla tavalla kuin biopolttoaineiden jakeluvelvoitelaissa. Ns. kehittyneet biopolttoaineet huomioidaan tavoitteen laskennassa kaksinkertaisina. Tavoitteeseen huomioidaan myös liikenteen uusiutuva sähkö ja vety.

    Valitse esitetyistä vaihtoehdoista äänestyspainikkeella mielestäsi tärkeimmät. Voit myös antaa miinuksia eri vaihtoehdoille jos tahdot. Listan lopussa voit myös esittää muita toimenpiteitä ja kommentoida.

    • 7345
      Jakeluvelvoitelain jatkaminen ja tavoitetason kiristäminen (nestemäiset biopolttoaineet ja biokaasu).
    • 13819
      Uusiutuvien polttoaineiden käytön mahdollistaminen henkilöautokannassa (sähköautot, kaasuautot, FFV-autot eli flexfuel-autot, muut korkeille uusiutuvien polttoaineiden seoksille soveltuvat autot).

    Kommentoi toimenpiteitä tai esitä uusia toimenpiteitä.

    Lähetä kommentti

    Huomaa, että muut näkevät kommenttisi.

    Kommentit

    01.09.2016 - 10:23Edulliset kotimaiset sähköautot mahdollisimman nopeasti ! Meillä on jo sähkömoottoriteknologia ja akkuteknologia.
    Siirtymä kaudella halvat moottorin muutospaketit vanhoihin bensa-autoihin ( tekniikka on jo olemassa) sekä hybridiautot (bensa/sähkö) taajamien ulkopuolella asuville.
    Autoveroakaan ei enää tarvita jos ulkomailta ei osteta polttoainetta (muuta kuin kalliille luxus tuotteille).
    Kaupunkien pyöräilyn mahdollisuuksia on edistettävä voimakkaasti.
    31.08.2016 - 23:59Tärkeintä olisi liikenteen ja siten energiankulutuksen vähentäminen.
    31.08.2016 - 11:36Sähköautot ovat julkisen liikenteen ja yksityisautoilun tulevaisuutta. Biopolttoaineista puhuminen tässä yhteydessä on jopa vaarallista. Jos säkki päässä uskottelemme itsellemme, että em. tulevaisuus maailmalla on biopolttoaineiden, tuhlaamme valtavan määrän rahaa ja energiaa omaan jääräpäisyyteemme.

    Ratkaisuni on, että kaikki biopolttoaineiden kehitystyö kohdistetaan raskaisiin polttoaineisiin (rahtialukset ja lentoliikenne). Ei ole nähtävissä, että raskas liikenne voisi sähköistyä kovinkaan nopeasti. llmastotavoitteet tulevat kuitenkin velvoittamaan myös tätä raskasta puolta ja tämä voisi olla Suomelle todellinen valttikortti.
    31.08.2016 - 10:59Hyvä tavoite, mutta ei tarpeeksi kunnianhimoinen. Yksityisautoilua on vähennettävä määrätietoisesti, alkaen kaupunkikeskuksista ja siitä yhä pidemmälle ympäröiviin alueisiin. Kun yksityisautojen osuus vähenee, pienee myös liikennepolttoaineiden kulutus ja uusiutuvien osuus nousee. Myös tuontiöljyn käyttö vähenee.

    Yksityisauto on poikkeuksellisen tehoton tapa liikkua:
    -Auto on suunniteltu yli 200 km/h nopeuksille, vaikka keskimääräinen nopeus varsinkin taajamissa on alle 40km/h ja koko Suomessa lain sallima maksimikin vain 120km/h
    -Auton paino on 2 tonnia, mutta hyötykuormaa keskimäärin alle 100kg
    -Auton kuljetuskapasiteetti on 5 henkilöä, mutta keskimääräinen matkustajamäärä alle 1,5
    -Autoa käytetään vain noin 1 tunti päivässä, muun aikaa se on tientukkeena.
    Käyttöasteeltaan yksityisauto on siis erittäin heikko, eikä tilannetta paranna siirtyminen sähköautoiluun tai biopolttoaineisiin.

    Yksityisautoilulla on merkittäviä epäsuoria kustannusvaikutuksia, joista useimmat koskevat myös sähkö- ja biokaasuautoja:
    -200 liikennekuolemaa per vuosi, kymmeniä tuhansia loukkaantuneita
    -Liikenteen pienhiukkaspäästöt aiheuttavat enemmän terveysongelmia kuin onnettomuudet
    -Liikenteen melupäästöt aiheuttavat 2% sydänpysähdyskuolemista. Melun vuoksi Suomessa menetään 8 100
    tervettä elinvuotta vuosittain.
    -Sydän- ja verisuonitaudit, sekä liikuntaelinsairaudet ovat seurausta liikkumattomuudesta, joka osittain johtuu yksityisautoilusta.
    -Autojen tilantarve on varsinkin kaupunkikeskustoissa vakava ongelma

    Yksityisautoilu lisää väestön eriarvoistumista, kun palvelut siirtyvät tieliikenteen solmukohtiin (automarketien yhteyteen) ja nuoriso, vammaiset ja vanhukset jäävät ilman näitä palveluja. Elinkeinoelämällä ei ole syytä puuttua eriarvoistumiseen, koska paras kate saadaan autoilevilta kuluttajilta.
    Yksityisautoilu pienentää suomalaisten ostovoimaa. Henkilöauton kayttökustannukset ovat noin 2000 euroa vuodessa, ja pääomakulut voivat olla huomattavasti suuremmat. Suurin osa autoista, polttoaineista ja varaosista ovat tuontitavaraa, joten yksityisautoilu heikentää vaihtotasetta.

    Yksityisautoilua voidaan hallitusti vähentää ilman lisäkustannuksia valtiolle, mm. purkamalla autoilua suosivia käytäntöjä ja etuisuuksia:

    KAAVOITUS
    -Poistetaan velvoite järjestää autopaikkoja asuinnoille ja työpaikoille
    -Päivittäistavarakauppojen sijainti ja liikennejärjestelyt on suunniteltava joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä suosien.
    -Myös muut palvelurakennukset, erityisesti lasten ja nuorten käyttämät tilat (liikuntasalit, kirjastot) on sijoitettava siten, että kevyen liikenteen väylältä tai bussipysäkiltä pääsee helpommin sisään kuin autopaikoilta.
    -Parkkipaikat sijoitettava kiinteistön taakse siten, ettei esim bussilla saapuvien lasten tarvitse pujotella autojen välistä etuovelle.

    30.08.2016 - 16:21Komissio on asettanut Suomelle 39 % päästövähennystavoitteen ei-päästökauppasektorille. ENERGIATEOLLISUUS RY katsoo, että tavoitteeseen pääsemiseksi olisi mm. öljyn käyttöä liikenteessä voimakkaasti vähennettävä. Koska vähennyspotentiaalia löytyy erityisen paljon nimenomaan liikenteestä (vrt. esim. maatalous, erillislämmitys), tulisi uusiutuvien polttoaineiden (tai teknologianeutraalisti vaihtoehtoisten käyttövoimien) osuus olla huomattavasti yli 40 % vuonna 2030. Biopolttoaineet ovat hyvä keino tavoitteen saavuttamisessa, mutta ne eivät yksin riitä, vaan sähköistymistä on myös edistettävä. ENERGIATEOLLISUUS RY korostaa, että jakeluvelvoite ei nykymuodossaan ole teknogianeutraali, vaan suosii yksinomaan nestemäisiä biopolttoaineita. Jakeluvelvoite pitää voida täyttää myös muilla vaihtoehtoisilla käyttövoimilla tai muille vaihtoehdoille kuten sähköiselle liikenteelle pitää tarjota vaihtoehtoisia edistämiskeinoja.
    29.08.2016 - 23:51Ehdotetuissa toimissa sähköisen liikenteen edistämiseksi unohdetaan sähköpolkupyörät. Energiansäästötoimissa oli huomioitu liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen ja kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen kaupunkiseuduilla. Polkupyörällä liikkuminen vähenee selvästi, kun matka on pidempi kuin n. 5km. Sähköavustus tuo polkupyörän jokamiehen ja -naisen vaihtoehdoksi myös 10-20km matkoille. Tämä kattaa jo merkittävä osan suomalaisten liikkumistarpeista. Sähköpyörä ei poista tarvetta panostaa autojen uusiutuviin energialähteisiin, mutta 15-30% kulkutapaosuus olisi aivan mahdollinen ja vaikutuksiltaan merkittävä tavoite. Toisin kuin autojen suhteen, polkupyörien sähkötekniikka on jo kypsässä vaiheessa, joten tuloksia voidaan saada nopeammin.
    29.08.2016 - 20:48Tässä ajatuksessa ei ole huomioitu esimerkiksi polkupyöräliikennettä. Nyt kuljetaan hyvinkin lyhyitä matkoja hyvinkin vanhoilla ja suuripäästöisillä autoilla, kyydissä varmaankin vain se yksi henkilö.
    29.08.2016 - 20:19Miksi liikenteen osalta puhutaan vain autoista? Miksei puhuta kulkutapaosuuden radikaalista muutoksesta? Kävely ja pyöräily edistävät ilmaston lisäksi terveyttä. Joukkoliikenne taas lisää tehokkuutta. Muutos on mahdollinen, tämän huomaa kun vertaa suomalaisia kaupunkeja: Helsingissä vain 22 % matkoista tehdään yksityisautolla kun taas Oulussa lähes 60 %.
    Muutos saadaan aikaan tiivistämällä kaavoituksen keinoin, tekemällä kävelyä ja pyöräilyä sekä joukkoliikennettä suosivaa infraa ja lopettamalla kalliiden parkkihallien tekemisen keskustoihin. Lisäksi uudet autojen jakotekniikat mahdollistavat auton käytön sitten kun se on tarpeen - mutta ohjaavat tekemään esim. työmatkan muuten.
    26.08.2016 - 15:32Yksityisautojen määrää ja tarvetta liikennöidä niillä tulisi kuitenkin pyrkiä vähentämään, ei lisäämään. Tämä onnistuu tiheällä kaavoituksella ja vähentämällä panostuksia moottoriteihin ja muuhun tieverkkoon.
    19.08.2016 - 13:10Sähkön siirtohinnat pidettävä kuluttajille kohtuullisina.
    18.08.2016 - 19:38Pitkät välimatkat ja sähköauto ei ole ongelmaton yhdistelmä. Kuinka monella on rahaa laittaa uusi auto?
    16.08.2016 - 15:48Tässä on suurin ongelma, mikä luetaan uusiutuvaksi polttoaineeksi. Nykyinen hallitus on sitä mieltä, että biopolttoaineisiin kaadettavat suuret runkopuut (toimivat nieluna) ovat hyvä asia, vaikka monet tiedeyhteisöt ovat eri mieltä. Jos nyt ajatellaan hetken, kumpi näistä tietää paremmin. Hallitus, jossa on sisällä ihmisiä, joilla ei ole paljoa koulutusta vai koulutuksen saaneet tohtorit ja professorit, jotka ovat tämän alan asiantuntijoita,. On ihmeelistä miten Suomen kansa esim. menee tähän liirumlaarumiin. SUomen kansa on sitä mieltä, että hallitus tietää enemmän, järki käteen oikeasti!!! Biopolttoaineet olisivat kestäviä, jos niihin käytettäisiin nopeakasvuisia puita, esim. pajua. Näin saataisiin vähän hiilidioksidia nieleviä puita biopolttoaienisiin, ja suurina hiilinieluina toimivat runkopuut säilymään tai käytettynä rakennusmateriaaleihin,.
    ps. OIKEASTI JÄRKI KÄTEEN SUOMI
    12.08.2016 - 19:20Päästövähennysten näkökulmasta nopein tapa toteuttaa tämä on lisätä sähköistä liikennettä, koska suomalainen sähkö on erittäin vähäpäästöistä.
    05.08.2016 - 14:46Biopolttoaineiden tuotanto voi toisaalta kuluttaa liikaa meidän uusiutuvia luonnonvaroja, jos liikenne vana kasvaa ja kasvaa. Myös liikenteen määrää pitäisi pyrkiä rajoittamaan. Esimerkiksi turhan liikenteen määrää voisi rajoittaa (etätyömahdollisuuksia enemmän, etäkokouksia enemmän, ym.). Myös henkilöliikenteen liikkumistapoja olisi tärkeä kehittää kohti kevyempiä liikennevälineitä (moottoriavustettu pyöräily, skootterit yms.), joka vähentäisi polttoaineen kulutusta.
    25.07.2016 - 17:00Liian alhainen tavoite. Miten olisi fossiaitojen kieltäminen vuonna 2030.
    24.07.2016 - 16:58Ei bioautoja vaan sähköautot!
    24.07.2016 - 10:23Vaatimaton tavoite, kun jopa Intia aikoo kieltää polttomoottorit tuohon mennessä. Jos sähköautojen myynti kehittyy nykyvauhtia (harvoin teknologiamurroksessa vauhti pysyy samana), niin 2030 mennessä ei muuta myydäkään. Vety tulee rinnalle, mutta siinäkin huomioitava, että vetyauto on sähkö(moottori)auto. Energiavarasto on eri.
    Oslon lentokenttä jakelee jo Nesteen biokerosiinia, miksei Helsinki-Vantaa? Paljonko lisäkustannusta, jos Finnair siirtyisi bioon? Miten volyymi vaikuttaisi Nesteen kustannusrakenteeseen? Riittäisikö kapasiteetti?
    Raideliikenteen kehittäminen ja sähköistäminen. Tunneli Tallinnaan lisäisi raideliikennettä. Erityisesti yhdistettynä Rail Balticaan. Miten koillisväylän yhdistäminen raiteilla vaikuttaisi Euroopan logistiikkapäästöihin?
    Venevero päästöpohjaiseksi.
    Lentokoulutusta sähkölle. Nykyään peruskoulutuskoneita jo sähkömoottoreilla. Sopisi hyvin modernille kaupunkikentälle.



    24.07.2016 - 09:56Oletteko päättäjät kuulleet Direct Air Capture menetelmästä. Voisiko semmoista osaamista luoda Suomeen, jos biopolttoaineet on se ainoa oikea teille.
    24.07.2016 - 00:35Biopolttoaineiden lobbaus

    Yksi syy sähköautoilun vähäiselle suosiolle Suomessa on Pöyryn mielestä biopolttoaineiden voimakas lobbaaminen.

    ”Sanomalla biopolttoaineiden olevan ympäristöteko yritetään saada jatkoaikaa nykyiselle autokannalle. Käytännössä biopolttoaineet käyttävät samaa dieselteknologiaa, eli eivät ne päästöjä vähennä”, Pöyry sanoo.

    LAINATTU Helsingin Sanomista
    23.07.2016 - 17:40Älytön ajatus. 2030 mennessä lähipäästöjä tuottavat polttomoottorit pitää olla kielletty jo aikoja sitten ja siirrytty sähköön. Biopolttoaineen tukeminen on kaivoon heitettyä rahaa. Jäämme yksin, eikä kokonaishyötyä ole. Jätteetkin kannattaa polttaa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa talvikulutushuippuina. Akuilla ja sahköautoilla päästään monikertaiseen kokonaishyötysuhteeseen ja lähipäästöttömyteen, vieläpä halvemmalla. Biopolttoaineet saattaisi kannattaa lentoliikenteessä, muussa ei.
    23.07.2016 - 15:41Sähköautojen (henkilöautot, pakettiautot, jakeluautot, linja-autot) käyttöä täytyy edistää voimakkaasti
    1. Poistetaan autovero täyssähköautoilta
    2. Rakennetaan mahdollisimman nopeasti sähköautojen pikalatausintra pääteille koko maan kattavaksi (kts.Viron malli)
    3. Kielletään dieselautojen käyttö kaupunkikeskuksissa
    4. Vaaditaan maahan tuotavista autoista minimiosuus, aluksi 10 % ja 2030 alkaen 100 % sähkökäyttöisinä
    5. Sähköautojen kotilataukseen liittyvä säännöstö kuntoon (pitää olla oikeus ladata maksua vastaan asumistavasta riippumatta)
    6. Biopolttoaineiden käyttö saadaan puhtaimmaksi sähkö- ja lämpövoimalaitoksissa, ei ajoneuvoissa
    22.07.2016 - 22:21Veroa niille jotka eivät liiku. Taloudellinen toimeliasuus riippuu liikenteestä, niinkuin maantie-,rautatie ja tietoliikenteestä. Näitä ei saisi verottaa vaan paikallaanpysym,istä.
    22.07.2016 - 21:18Alennetaan biopolttoaineiden valmisteveroa ja nostetaan vastaavasti fossiilisten polttoaineiden valmisteveroa, siten että biopolttoaineiden käytöstä tulee 15% fossiilisia polttoaineita edullisempaa kuljetussuoritetta kohden. Näin yksittäisille autoilijoille syntyy riittävä taloudellinen kannuste siirtyä ja mahdollisesti säätää ajoneuvonsa käyttämään biopolttoainetta fossiilisten polttoaineiden sijaan. Tällä hetkellä ei ole sanottavaa taloudellista hyötyä valita biopolttoainetta (esim. E85-bensiiniä tai biodieseliä) perinteisten fossilisten vaihtoehtojen sijaan.
    22.07.2016 - 16:02Kuulostaa hienolta mutta pidettävä mielessä, että olemme EU:ssa. Tällaista tavoitetta voidaan ajaa, mutta ei pelkästään Suomeen vaan sitten sen pitäisi koskea koko EU:a. Emme voi kohtuuttomasti heikentää täällä yritysten ja kansalaisten kilpailukykyä ja ostovoimaa asettamalla pelkästään Suomea koskevia määräyksiä.
    19.07.2016 - 00:28Ei riitä! Miksi ei nosteta 80%iin?
    18.07.2016 - 09:28Tämä koskee aikaisempiakin toimenpiteitä: Mitä eroa on "2020 luvun aikana" ja "2030 mennessä". Eikö se ole sama asia jos on sisällöllisesti kysymys samalla tavalla asteittaisesta muutoksesta. Siirtyminen rahayksikössä tai jossain jäsenyydessä voisi olla "mennessä" ja tapahtua nopeasti, mutta eikö esim. liikenteen uusiutuvien osuus ole samalla tavalla 2020 aikana vai varastoidaanko uusiutuvaa jossain massiivisesti ja sekoitussuhteet muutetaan vaikka joulukuun viimeisenä päivänä vuonna 2029? Toimenpiteistä: uusiutuvien polttoaineiden käytön mahdollistaminen? Eikö se ole jo nyt mahdollista. Kysymys on varmaan kannustamisesta (taloudellisesti)? Jakeluvelvoitelaki on toteuttava toimenpide, tavoitetason kiristäminen ei. Kumpikaan toimenpide ei vaikuta oikein loppuun asti ajatellulta.
    14.07.2016 - 18:53Täysin riittämätöntä. Missä kunnianhimo?
    14.07.2016 - 12:51FINGRID: Liikenteen uusiutuviin polttoaineisiin tulisi suhtautua teknologianeutraalisti. Biopolttoaineiden suosiminen vääristää eri energialajien keskinäistä kilpailua samalla kun sähköenergiasta on ylitarjontaa. Sähköautot ovat polttomoottoriautoja energiatehokkaampia, ympäristöystävällisempiä ja tukevat sähköjärjestelmän toimitusvarmuutta, ja sähköautojen ympärille on syntymässä myös uutta teknologiaa.
    11.07.2016 - 09:36Traktorit ja muut maa- ja metsätalouskoneet voidaan pakottaa käyttämään uusiutuvia polttoaineita, koska ala toimii vahvasti tuilla. Vapaa liikenne, joka kilpailee muun vapaan maailman kanssa kannattaa siirtyä edullisiin sähköautoihin. Meidän tulee edistää sähköautoiluun siirtymistä tekemällä helpoksi muuttaa ruosteeton polttomoottoriauto sähköautoksi rakennussarjoilla. Kaikkien betonisten autohallien ja tallien lämmitystolppien syötöt voidaan varustaa yhtä kokoluokkaa suuremmalla johdonsuoja sulakkeella. Näin saadaan edullisesti lämmitystolppien tehoa lisätyksi.
    05.07.2016 - 17:33Trafi mahdollisti jo päätöksella 62630 (hain tämän) etanolin käyttämisen vanhemmissa autoissa, niin koskahan verotustakin muutetaan sen mukaisesti?

    Omassa rekisteriotteessani lukee seuraavasti: ”Muutettu käyttämään pääosin etanolista koostuvaa
    polttoainetta”.

    Todelliset päästöni ovat nykyisin pienemmät kuin missään muussa uudessa (vm. 2016) bensiini/diesel-ajoneuvossa mutta veroa maksan silti 2 tonnin kokonaispainon mukaan vaikka päästöt ovat pienentyneet merkittävästi.

    Pakolla ei tavoitteita saavuteta, vaan mahdollisuuksilla. Ne, jotka haluavat, voivat nykyisinkin muuntaa autonsa toimimaan etanolipolttoaineella ja moni on muutoksen tehnytkin, vaikkei olekkaan muutoskatsastanut autoaan siksi, ettei siitä saa mitään kiitosta millään muotoa yhteiskunnalta.
    02.07.2016 - 15:16Ei piiskaverotuksella saada mitään aikaiseksi. Kansa on jo verotettu niin köyhäksi, ettei tekniikka liikenteessä uusiudu sen vuoksi. Ihan varmaan moni hommais uudemman auton, mutta se on tehty kaikin puolin toivottoman kalliiksi.

    Kevyen liikenteen väylät voisi jo vihdoin myös yhdistää kaupunkeja, eikä loppua urbanisaation rajalle. Pelkkää 30cm leveetä piennarta tarjolla kaupunkien välillä. Sotke siinä sitten tukkirekkojen lokasuojia hinkaten.
    30.06.2016 - 12:26Voisiko pohtia esim. kotitalousvähennyksen mahdollisuutta autojen muuntamisessa monipolttoaineille sopiviksi, tällöin tulisi mahdollisesti vauhtia myös vanhojen ajoneuvojen muutoksiin.
    25.06.2016 - 11:49Muutetaan ajoneuvoveron perusvero jyrkän progressiiviseksi päästöjen mukaan. Sähkökäyttöiseltä ajoneuvolta sen voisi kokonaan silloin poistaa.
    23.06.2016 - 15:31Käyttövoimavero pois metaaniautoilta, ei veroa biokaasulle.
    23.06.2016 - 15:20Ilmastopäästöjen vähentämisen näkökulmasta olisi keskeistä liikenteen sähköistäminen, joka Suomessa junnaa pahasti esim. muita Pohjoismaita jäljessä. Pelkkä biopolttoaineiden / uusiutuvien osuuden lisääminen ei toimisi, sillä se perustuisi herkästi kestämättömiin vaihtoehtoihin, kuten palmuöljypohjaiseen bioetanoliin tai puupohjaisiin liikenteen polttoaineisiin. Puulle ensisijaisia käyttömuotoja tulisi olla muu kuin energiakäyttö (osaa metsäteollisuuden sivuvirroista voi käyttää energiaksi).
    22.06.2016 - 14:07Ymmärrän, että Suomen vahvuuksia ovat olleet biopohjaiset polttoaineet. Tämä osaaminen pitäisi kuitenkin nopeasti kohdentaa raskaisiin polttoaineisiin ja lentopolttoaineisiin. Suomen on turha uida vastavirtaan muun maailman kanssa jättämällä sähköinen liikenne pois kuvioista. Selkeä globaali trendi on, että sähköautot tulevat vastaamaan kaikesta henkilö- ja joukkoliikenteestä. On erittäin huolestuttavaa, että Suomi ohittaisi sähköautot ja päättäisi keskittyä pelkästään biopolttoaineisiin vasten selkeää kehityssuuntaa. On vain ajan kysymys kun muutkin Euroopan maat asettavat samankaltaisia tavoitteita sähköiselle liikenteella kuin Norja ja Hollanti jo tekivät.
    21.06.2016 - 17:32Järkevämpää on jatkossa tukea täysin bioa käyttäviä ratkaisuja, varsinkin sähköautoja. Sähköautojen yölatauksella saisi tasattua sähköverkon kulutuspiikkejä. Jakeluvelvoitteen biokomponentin mahdollinen nosto pilaa massiivisen määrän autoja ja kuka korvaa? Energia-assari
    20.06.2016 - 08:58Päästöjen minimoimisen kannalta täällä tavoite pitää olla selvästi tuota 40% korkeammalla. Ongelma on vain siinä, että jos me poltamme lämmöksi meidän biopolttoainevaramme, niin meillä ei ole tarpeeksi raaka-ainetta tähän. On lisäksi muistettava, että Suomessa tarvitsemme poltettavia liikennepolttoaineita vain 30-40 vuotta, jolloin liikenne on jo sähkökäyttöistä.
    Pertti Rantala
    16.06.2016 - 12:26Ensisijaisesti joustavia ja markkinaehtoisia ratkaisuja. Annetaan kuluttajien päättää.
    16.06.2016 - 12:10Poistetaan vähäpäästöisten työsuhdeautojen korkeampi verotusarvo verrattuna samaan kokonaiskustannustasoon olevaan suuremman päästön autoon. T.s. sähköauton (tai muun vähäpäästöisen auton) kalliimpi hankintahinta ja matalammat käyttökustannukset ei olisi peruste korkeammalle työsuhdeauton verotusarvolle kuin halvempi auto jolla on korkeammat käyttökustannukset. Tällä hetkellä verotus ohjaa päästöjen kannalta väärään suuntaan. Lisäksi sama tukimahdollisuus työsuhdesähköautojen leasing- ja ostovaihtoehtoihin.
    16.06.2016 - 08:36Tavoite on väärä. Biopolttoaineiden jakeluvelvoite on poistettava ja tähän mennessä aiheututetut vahingot on korvatttava autoilijoille.
    15.06.2016 - 21:21Pienhiukkaset otettava huomioon, samoin sähköautot.
    15.06.2016 - 21:20Sähköiseen liikenteeseen satsaaminen lienee tehokkaampi tapa vähentää liikenteen päästöjä sekä tuontiöljyriippuvuutta.
    15.06.2016 - 18:49Eli Suomi polttaa edelleen vaikka liike ei vaadi lämpöä.. EV on ainut oikea suunta ... myötähäpeää....
    15.06.2016 - 18:32Sähköisen liikenteen edistäminen puuttuu.
    15.06.2016 - 16:38Mistä löytyisi nestemäisiä biopolttoaineita, jotka ihan oikeasti vähentäisivät päästöjä?
    15.06.2016 - 16:18Luodaan mahdollisuuksia, ei rajoitteita. Kyllä markkinatalous ohjaa oikeaan suuntaan, jos vain lainsäätäjä ja verottaja sen mahdollistaa.
    15.06.2016 - 14:54Missä sähköisen liikenteen edistäminen? Vrt. globaali kehitys.
    15.06.2016 - 14:45Keskeisin uusiutuvan energian osuutta nostava keino on sähköisen liikenteen tukeminen. Pohjoismaissa noin puolet sähköstä on uusiutuvaa ja lisäksi kulutus sähköautoilla vain 1/3 verrattuna polttomoottoriautoihin. Sähköautojen hinnan subventoiminen ja rahoituksen kerääminen polttomoottoriautoilta olisi varmasti Norjan tapaan paras keino toteuttaa tämä. Jo ensi vuonna tulee Teslan lisäksi useita eri automalleja joilla pääsee 350 km sähköllä.
    15.06.2016 - 13:26Liikenteen tulevaisuuden kannalta olennaisempi tavoite olisi ohjata liikenteen sähköistymistä. Polttomoottoriautot ovat jo menneisyyden teknologiaa.
  • Toimitusvarma, kustannustehokas sähköjärjestelmä ja toimivat markkinat

    Tavoitteena on sähköjärjestelmän hyvän toimivuuden varmistaminen sähköjärjestelmän ja energiantuotannon muutoksessa. Haasteena on sähkötehon riittävyys huippukulutuksen aikana, hetkellisten tuotannon ja kulutuksen muutosten hallinta ja tasapainon ylläpitäminen.

    Valitse esitetyistä vaihtoehdoista äänestyspainikkeella mielestäsi tärkeimmät. Voit myös antaa miinuksia eri vaihtoehdoille jos tahdot. Listan lopussa voit myös esittää muita toimenpiteitä ja kommentoida.

    • 10888
      Jatketaan yhteispohjoismaisten vähittäismarkkinoiden edellytysten luomista ja edistetään sähkön myyjien tasapuolista kohtelua vähittäismarkkinoilla siirtymällä kaikkien myyjien osalta yhden laskun malliin.
    • 17311
      Edistetään kulutuksen ja tuotannon joustavuutta ja aktiivista osallistumista sähkömarkkinoille älykkäiden ratkaisuiden avulla esimerkiksi mahdollistamalla pienten kulutuskohteiden ja varastojen helpomman osallistumisen markkinoille.
    • 14121
      Säilytetään edelläkävijäasema älyverkkojen kehityksessä. Otetaan käyttöön älyverkkoratkaisuja tukeva datahub-tiedonvaihtoratkaisu.
    • 13129
      Määritellään sähkön toimitusvarmuustavoite.
    • 1605
      Sähköjärjestelmän kyberturvallisuudesta huolehtiminen.
    • 11713
      Varmistetaan jakeluverkkojen toimitusvarmuustavoitteen toteutuminen ja verkkojen toimitusvarmuuden hyvä taso ja korvausinvestoinnit.
    • 15725
      CHP (yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto) tuotannon edellytysten säilyttäminen.

    Kommentoi toimenpiteitä tai esitä uusia toimenpiteitä.

    Lähetä kommentti

    Huomaa, että muut näkevät kommenttisi.

    Kommentit

    01.09.2016 - 11:13Hajautettua (kotitaloudet) aurinkoenergian käyttöä on tuettava voimakkaasti. Sähkö omaan lämpöpumppukäyttöön (vain panelit, akut ja invertteri) tai suoraan lämminvesivaraajan vastuksille, ilman kalliita verkkoon liittymislaitteistoja (lyhyt takaisinmaksuaika).

    Kannatan tätä : "Kun auringonenergiaa muutetaan kaasuksi, saadaan myös CHP laitokset toimimaan "puhtaalla" polttoaineella." Sama pätee tuulienergian varastointiin talvipakkasille.
    31.08.2016 - 15:10Pudotetaan toimitusvarmuustavoitetta jakeluverkoissa jotta investointeja voidaan kohdentaa fiksummin esim. älyverkkoihin. Turvataan sähkön tuotantoa omistavien sähkönmyyjien asemaa puhtaasti pörssisähköä välittävien myyjien kustannuksella toimitusvarmuustavoitteen avulla - kevennetään huipputeho-ongelmaa.
    31.08.2016 - 11:43On ihan turha haaveilla "edelläkävijäasemasta älyverkkojen kehityksessä" mikäli meillä ei ole ratkaisuja vaihtelevan uusiutuvan tuotannon haasteisiin. Nämä ratkaisut taas vaativat toimivaa kotimarkkinaa. Sinä hetkenä kun Suomesta loppuu tuuli- ja aurinkovoiman merkittävä lisärakentaminen, tippuu myös suomalainen älyverkkoteollisuus globaalista junasta.
    30.08.2016 - 20:00Kaikenlaiset sähkön ja sähkön siirron hintoihin liittyvät perus- ja tehomaksut tulisi poistaa, suorastaan kieltää. Esimerkiksi sähkön myynnissä perusmaksua on perusteltu mittaus- ja laskutuskustannuksilla. Omituinen perustelu, koska sähkön mittaus suoritetaan verkon puolella ja luulisi olevan hintaan kuuluvaa se, että toimitetusta tavarasta tehdään lasku.

    Sähkön jakeluverkko on monopolin aluetta, jossa sen mitoitus ja investoinnit on laskutettu mahdollisesti hyvinkin korkeina liittymistehosta riippuvina maksuina. Käytössä ovat etäluettavat energian käytön tuntimittarit, jotka ovat myös tehomittareita, koska yhden tunnin energia-arvo on myös tuon tunnin keskiteho kilowatteina.

    Kaikenlaiset kiinteät toimitetusta energiasta riippumattomat kiinteät maksut heikentävät hintojen hintajoustokehotusta ja lisäksi ne kohdistuvat epäoikeudenmukaisesti juuri kaikkein pienimpiin kuluttajiin verkkojen pääasiallisen mitoituksen aiheuttaneiden suurkuluttajien sijasta, eli etenkin pieneen yrittäjä-, asumis- ja omakotikulutukseen ja vähävaraisiin maksajiin aiheuttaen turhaa asumis- ja toimeentulotuen lisätarvetta.

    Kun koko sähkön toimitus perustuu vain toimitetun energian kilowattitunteihin, suurimmiksi maksajiksi joutuvat ne, jotka eivät voi tai halua muuttaa sähkön käyttönsä rakennetta, tai he saavat kunnon perusteen energiankäyttönsä tehostamisinvestoinneille. Kuormituskäyttäytymistään paremmaksi muuttavat saavat toisaalta heti hyödyn toimistaan.

    Eero Pere, dipl.ins. seniorikonsultti
    30.08.2016 - 16:30ENERGIATEOLLISUUS RY kannattaa älyverkkojen kehittämistä edelleen. Meillä älyverkon perusteet ovat mm. etäluettavan mittauksen ja siihen perustuvan taseselvityksen ansiosta kansainvälisesti vertailtuna erittäin hyvät. TEM:n työtään aloittava älyverkkotyöryhmä on hyvä paikka etsiä vielä tarvittavia kehityskohteita, joten tässä yhteydessä ei ole tarvetta määritellä täsmällisiä toimia.

    Kysyntäjouston rooli sähkömarkkinoilla kasvaa entisestään tulevaisuudessa. Kysyntäjoustopalveluiden laajamittainen toteutuminen, erityisesti pienten kulutuskohteiden kysyntäjouston osallistuminen markkinoille, edellyttää kulutuksen automaattista ohjautumista ja siihen liittyvien erilaisten palvelumallien kehittymistä. Tämä edellyttää, että eri toimijoiden roolit ovat selkeästi ja avoimesti määritelty ja laajasti kaikkien tiedossa. Markkinamallin tulee kohdella kaikki osapuolia tasapuolisesti ja tarjota syrjimätön markkinapaikka kysyntäjouston tarjoajille.
    Varastojen markkinoille osallistumisen suuri tunnistettu ongelma on riski sähkön kaksinkertaisesta verotuksesta, joka ongelma on ratkaistava. Tämän käsittely ei kuulu älyverkkoryhmälle annettuihin tehtäviin, mutta asia on jo kiireellinen. Myös energiaverodirektiivin tulkinta voi tulla tarpeelliseksi.

    Sähkövarastojen omistukseen ja hallintaan joudutaan jollain aikavälillä ottamaan kantaa. Kysymykseen on jo muodostunut erilaisia näkökulmia. Mahdollisesti asian käsittelyä voisi helpottaa analyyttinen tarkastelu siinä suhteessa, että varastoja on jatkossa erikokoisia, erilaisiin tarpeisiin ja ne sijoittuvat järjestelmän eri kohtiin. Pienet varastot ovat lähellä kulutusta ja pienimuotoista tuotantoa sekä sähköautoissa on akut. Keskisuuret ovat jakeluverkossa, jossa ne tukevat jakeluverkon käyttövarmuutta. Suuret sijoittuvat kantaverkkoon ja ovat todennäköisesti aktiivisia sähkömarkkinoilla. Erilaiset varastot voisivat tekniikan puolesta osallistua myös mm. kaikkein lyhyimmän aikavälin markkinoille, kuten taajuudensäätöön, mistä voi aiheutua markkinoiden roolitukseen liittyviä ongelmia. Asia on nousemassa esille EU-tasolla, joten kansallista sääntelyä ei kannata valmistella, mutta Suomen kanta tulisi muodostaa. Voisiko uusi älyverkkoryhmä auttaa tässä?

    Osana tasehallinnan sääntöjen eurooppalaista harmonisointia käydään vilkasta keskustelua taseselvitysjakson harmonisoimisesta alle tunnin mittaiseen jaksoon. Jos taseselvitys siirtyisi 15 minuutin jaksoihin, koko arvoketjun tukkumarkkinoista vähittäismarkkinoihin tulisi toimia neljännestunnin jaksoissa. Tällöin myös päivää edeltävän kaupankäynnin tulee siirtyä 15 minuuttiin ja kulutus mitata 15 minuutin jaksoilla. Vähittäismarkkinoiden kannalta 15 minuutin kulutusten mallinnus tuntimittauksista ei ole tarkoituksenmukaista, koska tällöin menetetään pienasiakkaiden kysyntäjouston ja automaattisen kulutuksen ohjauksen merkitys markkinoiden toiminnassa. Taseselvitysjakson, mittauksen ja kaupankäyntijaksojen muuttaminen 15 mi
    26.08.2016 - 15:39Energiateollisuuden lausunnoista huolimatta tuulivoiman osuus on Suomen tuotannosta niin pieni, ettei se todellakaan määrää markkinahintoja. Kun oma lehmä on ojassa huudetaan koviten, TVO ja PVO ne siellä kiljuvat taustalla.

    "Varmistetaan jakeluverkkojen toimitusvarmuustavoitteen toteutuminen ja verkkojen toimitusvarmuuden hyvä taso ja korvausinvestoinnit." kuulostaa kuin ET:n lobbarin kynästä: sallikaa meidän yhä nostaa siirtohintoja ja piilottaa tuotto taseen kasvattamiseen. Jakeluverkkoyhtiöt on laitettava kovemmalle valvonnalle ja Energiavirastoon on saatava vähemmän teollisuusmielinen ohjaus. Sähköt voivat olla joskus poikki, jos 100 % varmistamisen kustannus olisi muuten kovin suuri.

    On myös ymmärrettävä, että kulutuspuoli voi joustaa ja siihen ei tarvita jakeluverkkoyhtiön kallista infraa avuksi välttämättä lainkaan. Hyvin yksinkertaisillakin teknisillä ratkaisuilla voidaan signaali välittää kulutuspaikkaan, josta kulutusta voidaan väliaikaisesti laskea. Tästä korvaus kuuluu myöskin kulutuspisteelle, ei jakeluverkkoyhtiölle.

    CHP:n tuotannon edellytykset kannattaa säilyttää, mutta polttoaine on vaihdettava: Jyväskylän turvenuijat ja Helsingin hiilipatut on ohjattava uusiutuviin polttoaineisiin.
    25.08.2016 - 07:28Kaleva 25.8.2016: Suomen pitää luopua uusiutuvan energian tuotantotuista, vaatii Energiateollisuuden uusi toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

    – Tuulivoima on nyt edullisin tapa tuottaa uutta sähköä pohjoisessa Euroopassa. Sen tukien jatkaminen tarkoittaisi väistämättä sitä, että kaikkea muutakin täytyy tukea, hän sanoo Lännen Median lehdissä.

    Energiayhtiöiden edunvalvojan mukaan jättiläismäiset tuet ovat tärvelleet koko Euroopan sähkömarkkinat.



    – Valtavalla tuotannon lisäämisellä on romahdutettu sekä sähkön tukkuhinnat että päästökauppajärjestelmä. Samalla tukidraiverit ovat kehityksen jarruja, vaikka usein kuvitellaan päinvastaista.

    Vaihtuviin sääolosuhteisiin perustuvan sähkön ylimitoitettu suosiminen uhkaa Leskelän mukaan myös Suomen sähköntuotantokapasiteetin riittävyyttä, sillä ylituotannosta johtuvat polkuhinnat ovat rapauttaneet vakaan perusvoiman kilpailukyvyn.

    Tuulivoimaloita rakennetaan Suomeen nyt ennätystahtia, sillä ensi vuoden marraskuuhun mennessä valmistuvat laitokset ehtivät vielä nykyisen syöttötariffijärjestelmän piiriin.

    – Olemassa olevia tuulivoimatukia ei tietenkään voi jälkikäteen muuttaa, mutta valtion pitää ymmärtää, että ne sitoumukset maksavat veronmaksajille seuraavat kymmenen vuotta 300 miljoonaa euroa vuodessa. Vastaavia tukimalleja ei enää pitäisi keksiä, Leskelä sanoo.

    Hallituksen uusi energia- ja ilmastostrategia esitellään vuoden loppuun mennessä. Siinä ratkaistaan myös tukipolitiikka, jota koskevan lakiesityksen odotetaan valmistuvan ensi vuoden alkupuolella.

    – Nyt ollaan tienhaarassa. Valitaanko markkinat vai tukimekanismit? Tuotantotukien sijaan yhteiskunnan satsausten pitäisi kohdistua koulutukseen, tutkimukseen, tuotekehitykseen ja demonstraatiohankkeisiin, joilla uusia teknologioita saadaan markkinoille.

    Leskelä korostaa, että ”kansallisen näpertelyn” sijaan energiapolitiikkaa tulisi tehdä ensisijaisesti yhdessä muiden Pohjoismaiden ja EU:n kanssa.
    24.08.2016 - 21:15Jatkossa Eurooppalaista päästökauppamekanismin ohjaavuutta tulisi vahvistaa. Mikäli päästökaupan hintoja ei saada nousemaan investointeja rohkaisevalle tasolle, olisi esimerkiksi pohjoismaisilla energiamarkkinoilla hyvä ottaa käyttöön yhteinen pohjahinta päästöille. Toimissa tulisi ottaa huomioon että kuulumme alueelliseen sähkömarkkinaan, ja tukitoimet tulisi koordinoida yhdessä muiden pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa siten että sähkömarkkinat voivat jatkossakin toimia.

    Laaja-alaisella vähäpäästöisellä perusvoiman tuotannolla tulee olemaan arvonsa jatkossakin, joten nykyistä sähköntuotantoinfrastruktuuria, erityisesti vähäpäästöistä ydinvoimaa, ei tule ajaa tieten tahtoen alas.
    24.08.2016 - 19:03CO2-päästöjen torjunnan hinnaksi tuulivoimalla tulee noin 100 e/t_CO2.

    Pörssissä päästöoikeus maksaa 7 e/t_CO2.
    24.08.2016 - 18:27Mikä on pilannut toimivat sähkömarkkinat? - Poliittisilla päätöksillä aikaansaadut tukiaiset tietenkin!

    Jos saastuttaminen on ongelma, niin silloin pitää puuttua siihen saastuttamiseen ja tehdä saastuttamisesta kallista. Eli saastuttamiselle pitää asettaa hinta ja antaa markkinavoimien huolehtia, että saastuttaminen loppuu. Näin se tapahtuu sekä tehokkaasti, että kustannustehokkaasti.

    Kuten olemme nähneet, tämä nykyinen tukiaispolitiikka on osoittautunut erittäin kalliiksi, eikä se edes näytä vähentävän saastuttamista juuri yhtään.

    Ei ole poliitikkojen asia puuttua energiantuotannon keinoihin, mutta silti yhteiskunta voi asettaa saastuttamiselle rajat.

    21.08.2016 - 20:35Tuulivoimaa ei enää pidä rakentaa lisää, koska se sekoittaa täysin sähkömarkkinat, epätasaisen tuoton takia.
    18.08.2016 - 19:44Turvallisuus täytyy olla nro 1. Luovutaan suuren riskin tuotannosta, eli ydinvoimasta.
    17.08.2016 - 00:35Teollisen tuulivoiman rakentaminen ja tukeminen pitää lopettaa heti!!! Sillä nämä suuret tuulivoimalat pilaavat Suomen kauniin luonnon ja aiheuttavat lähialueen asukkaille suunnattomat haitat! Tuulivoimalat eivät myöskään tuota sähköä silloin kun on suurin tarve eli kovilla pakkasilla, jolloin ei tuule. Suurin osa näistä tuulivoimatoimioista on ulkomaalaisia pääoma sijoittajia, eli käytännössä tämä on suora tulonsiirto Suomen veronmaksajilta heille. Tuulivoima ei tuo yhtään työpaikkaa tänne!
    12.08.2016 - 19:23Akkujen omistamisen esteet (lainsäädännölliset ja verotukselliset) on poistettava. Niitä ei ole tarkoituksellisesti luotu, mutta esimerkiksi verkkoyhtiöt eivät voi investoida akkuihin, vaikka haluaisivat. Tämä voisi olla kaapelointia kustannustehokkaampi tapa päästä toimitusvarmuustavoitteisiin!
    05.08.2016 - 13:36Tässä puuttuu jaajamittaisten energiavarastojen mahdollistaminen. Pienet on nimettynä mutta puhutaan yli 50MW varastoista tukemaan uusiutuvan energiantuotantoon
    25.07.2016 - 08:23Siirtomaksut enemmän kapasiteettipohjaisiksi
    25.07.2016 - 08:18Loviisan CHP-ydinvoimala olisi parasta mitä Suomen ilmastopolitiikassa voisi tehdä, mutta Helsingin Vihreät torppaavat sen aina ideologisista syistä.
    23.07.2016 - 16:51CHP-ydinvoimalat mahdollisiksi. Polttoöljyn lämmityskäytön tilalle aggregaatit kulutushuippujen tasaamiseen lämmön talteenotolla.
    23.07.2016 - 00:39Teollisten tuulivoimaloiden rakentaminen on pysäytettävä, sillä tuhot asukkaille, luonnolle, sähkön jakelulle ja jo toimiville järjestelmille ovat käsittämättömät, rahassakin mitaten. Tätä menoa Suomi ja suomalaiset saadaan haudata, tästä tulee pelkkä muiden maiden energiantuotantoalue.

    Jos kotitalouksien pientarvevoimalat mahdollistettaisiin verotuksenkin puolesta, toiminta olisi paljon järkevämpää: investoinnit pysyisivät Suomessa, se loisi toimeliaisuutta, pyörittäisi taloutta ja *pienet* aurinkovoimalat ja tuulimyllyt eivät myöskään aiheuttaisi haittoja, kuten suuret yksiköt aina tekevät. Eihän Suomen energiantarve ole kasvussa - päinvastoin.
    22.07.2016 - 21:25Sähkön siirtohinnoissa tulisi siirtyä tuntikohtaisiin spot-hintoihin. Tämä kannustaisi vähentämään siirtoverkon kuormitusta siirtämällä kulutusta verkon huippukuormituksen ajalta hiljaisempiin ajankohtiin.
    20.07.2016 - 18:03Tuulivoimaloita ei missään nimessä tule tehdä asutuksen läheisyyteen . Asumatonta korpea on kyllä suomessa siihen tarkoitukseen,ettei kenenkään tarvitse kärsiä melu ,terveys ym. haitoista. Asukkaiden mielipiteet otettava vakavasti. Pienessä kunnassa ei edes 105 vastustajan adressi vaikuttanut,uskotaan liikaa tuulivoiman toimittajiin eikä oteta ulkopuolisilta arvioita asiasta. Eihän kukaan halua voimalaa talonsa viereen !!!
    18.07.2016 - 09:37Kulutushuippujen tasaaminen tärkeää ja siihen kannustaminen myös kulutuspuolella. Nyt (ja edellisen energiatodistuslain aikana erityisesti) kannustetaan laskennallisesti maalämmön käyttöön ja "rangaistaan" suorasta sähkölämmityksestä vaikka maalämpökin käyttää sähköä ja varsinkin silloin kun tehon tarpeet ovat muutenkin suurimmillaan. Asumispuolella pellettitakat ja muut biomassalla tai -kaasulla toimivat järjestelmät pitäisivät olla tehokkaassa käytössä silloin kun sähköä tarvitaan sellaisiin tarpeisiin, mitä ei voi helposti biomassalla korvata eli johonkin muuhun kuin lämpöön.
    18.07.2016 - 09:24Tuulivoimaloiden rakentaminen asutusten lähelle lopetettava välittömästi. Tuet on suunnattava biopolttoaineisiin. Jakeluverkontoimintavarmuutta on kehitettävä samoin kuin yhteispohjoismaisia vähittäismarkkinoita. Tuurivoimaloita emme halua enää lisää.
    14.07.2016 - 12:52FINGRID: Sähkötehon riittävyys Suomessa on heikentynyt viime vuosina. Yhteismarkkinoilla kotimaisella sähköntuotannolla ei kuitenkaan tarvitse kattaa kaikkea Suomen sähköntarvetta. Toimiva markkinamekanismi ohjaa sähkön sinne missä sille on eniten kysyntää ja varmistaa, että sähkö tuotetaan tehokkaimmalla tavalla. Toimivat sähkömarkkinat tuottavat markkinoiden riittävänä pitämän toimitusvarmuuden tason. On ensiarvoisen tärkeää, että sähkön markkinaehtoinen hinta voi aidosti heijastella niukkuustilanteita.
    Suomessa ei ole poliittisesti määritelty tavoitetasoa sähkötehon riittävyydelle eli sähkön toimitusvarmuustavoitetta. Fingrid pitää tärkeänä, että tällainen toimitusvarmuustavoite määriteltäisiin ja että hallinnolliset toimet sähkötehon riittävyyden varmistamiseksi, kuten tehoreservijärjestelyn mitoitus, perustuisivat tähän tavoitetasoon.
    Siirryttäessä vähähiiliseen sähköjärjestelmään, kulutuksen ja tuotannon joustavuuden merkitys lisääntyy, sillä sähkönkäytön ja muun sähköntuotannon on mukauduttava sään mukaan vaihtelevaan tuotantoon. Fingrid pitää tärkeänä, että myös pienten kulutuskohteiden ja varastojen joustopotentiaali pystytään hyödyntämään täysimääräisesti sähkömarkkinoilla ja sähköjärjestelmän tasapainottamisessa. On kuitenkin erityisen tärkeää, että sähkömarkkinoiden pelisäännöt oleellisilta osin koskevat tasapuolisesti kaikkia markkinatoimijoita. Eri sähkömarkkinatoimijoiden rooleja joustotoiminnassa tulisikin selkeyttää nykyisestä.
    Fingridin tehtäviin kuuluu sähkökaupan tiedonvaihdon kehittäminen ja olemme keväällä 2015 aloittaneet vähittäismarkkinoiden keskitetyn tiedonvaihtoratkaisun, datahubin, toteuttamisen. Datahub nopeuttaa, yksinkertaistaa, parantaa ja tehostaa kaikkien osapuolten toimintaa kun sähkön käyttöön liittyvät ydintiedot sijaitsevat vain yhdessä paikassa. Jatkossa myös reaaliaikaisen tiedonvaihdon merkitys sähkömarkkinoilla korostuu.
    Tulevaisuuden sähköjärjestelmässä pienkuluttajien ja vähittäismarkkinan merkitys lisääntyy järjestelmän tehotasapainon hallinnassa. Fingrid pitää tärkeänä että sähkön vähittäismarkkinoiden käytännöt ja prosessit tukevat esimerkiksi sähkön kysyntäjouston laajamittaista osallistumista sähkömarkkinoille, ja siten tukevat toimitusvarmuutta kustannustehokkaasti. Tämä olisi hyödyksi sekä sähkön kotitalouskäyttäjille että sähköjärjestelmälle ja lisäisi sähkön kotitalouskuluttajien valinnanmahdollisuuksia.
    03.07.2016 - 22:50Nykyinen käytäntö on seuraavan lainen. Kun pilipali sähköyhtiö hoitaa sähköverkkoa siten, että asiakkaan sähkökatko ylittää lain määräämän rajan on pilipaliyhtiön palautettava siirtomaksun vuotuisesta perusmaksusta osa asiakkaalle, riippuen vuoden aikana olleiden katkojen pituudesta. Seuraavana vuonna pilipalisähköyhtiö nostaa kaikkien asiakkaiden siirron perusmaksua, kun ne edellisenä vuonna hoitivat laittoman huonosti sähköverkkoa ja joutuvat palauttamaan asiakkailleen em. maksuja. Eli asiakkaat maksavat huonon hoidon vuoksi syntyneet siirtomaksujen palautukset kollektiivisesti seuraavana vuonna!!!???? Pilipali sähköyhtiön omistajat nauravat kippurassa veroparatiiseissaan Suomalaisten hienolle lainsäädäntötaidoille. Mielestäni sanktiot pitää kohdistaa omistajille ei asiakkaille, eli ne on otettava pilipali sähköyhtiön omistajille maksamista voitoista.

    Lahden Arska
    03.07.2016 - 10:32Julkisten rakennusten, liikehuoneistojen, supermarkettien ym. lämpötilaa laskemalla talvella 20 C asteeseen saadaan mittavat säästöt sähkön kulutukseen.

    Suomessa on aivan liian korkea lämpötila talvisin edellä mainituissa tiloissa. Seurauksena kuiva sisäilma, joka aiheuttaa huonovointisuutta ja sairastumista. Viileämpi sisäilma vähentää sairastumisien määrää, joten lämpötilaa laskemalla saataisiin tuplahyöty.
    02.07.2016 - 10:39Kun auringonenergiaa muutetaan kaasuksi, saadaan myös CHP laitokset toimimaan "puhtaalla" polttoaineella. Nykyinen siirtomaksu on liian yksinkertainen. Siirto vaatii yhteyden eli yksi yhteydenvarmistusmaksu ja toinen tehomaksu. Pienen energian siirto ei juuri maksa. Kaksi laskua!
    23.06.2016 - 15:34Hajautettua energiantuotantoa on lisättävä. Yhteisöille mahdollisuus tuottaa itse liikennepolttoaine, sähkö ja lämpö. Ei enää kalliita ydinvoimaloita toiselle puolen maata.
    23.06.2016 - 11:37Toimitusvarmuustavoite on hyvä määritellä, mutta se ei saa olla liian tiukka (100%), jotteivät kustannukset karkaa liian suuriksi.
    23.06.2016 - 11:221. Sähköverkon ei pitäisi olla australialaisen firman omisatuksessa. Osta takaisin, ja laske taksat.
    2. itse tuotettu sähkö saatava verkkoon samoilla edellytyksillä kuin isot yhtiöt. Nyt oman tuulivoimala ja aurinkokennon takaisinmaksuaika mahdoton yksityiselle kuluttajalle.
    22.06.2016 - 10:59Kun sähkön myyjiltä ei edellytetä edes toimilupaa, niin miten voi olla mahdollista, että siirtoyhtiö pakotetaan antamaan oma liiketoimintansa kenen tahansa laskutettavaksi! Alalla on jo nyt nähty se tosiasia, että myyjien joukossa on väärinkäytöksiä, joita ei saada loppumaan pelkällä sormen heristämisellä, kun ei ole mitään pakkotoimia käytettävissä. Kuinka voidaan luottaa siihen että siirtoyhtiö saa itselleen kuuluvat tulot/kassavirran. Kaksi erillistä liiketoimintaa, kaksi laskua. Silloin ei mene puurot ja vellit ja rahat sekaisin. Kahden laskun malli myös tehokkaimmin edistää asiakkaan todellista valinnan vapautta. Laskutuksen väitetyt "tupla"-kustannukset ovat tuulesta temmattuja, sillä olemme Suomessa jo hyvin pitkällä sähköisessä laskutuksessa, ja kehitys vain kiihtyy.
    22.06.2016 - 10:51Tehoperusteisemmat siirtotariffit kannustaisivat nykyisiä paremmin kysyntäjoustoon ja kulutuspiikkien leikkaamiseen. Teho-optimoinnilla saavutetaan edullisempi energiajärjestelmä eikä ylimitoitusta muutamien tuntien piikkikulutuksia varten tarvita.
    22.06.2016 - 08:26CHP on tehokas tapa tuottaa polttamalla saatavaa energiaa. Koska päästöminimimme edellyttää, että polttamalla energiaa ei enää tuoteta niin CHP menettää merkityksensä. CHP:n oikea-aikainen sähköenergian tuotanto korvataan:

    1. Rakentamalla sähköenergian perusvoimakapasiteettia lisää niin, että kulutuksen perustasolla olemme omavaraisia. Se vähentää nykyisen huippukulutuksen tuontitarvetta enemmän kuin mitä meidän huipputarpeen ja perustarpeen erotus on.
    2. Siirtoyhteyksiä erityisesti Norjan ja Ruotsin kanssa tulee edelleen kasvattaa. Ne tasaavat kaikissa Pohjoismaissa myös tuulivoiman epätasaisuutta (sääilmiöt tulevat eri maihin usein muutaman vuorokauden vaihesiirrossa)
    3. Sähköenergian varastointimenetelmien tutkimusta jatketaan ponnekkaasti. Siirtoyhteyksien kasvattaminen antaisi myös mahdollisuuden varastoida sähköenergiaamme vaikkapa Norjan suuriin vesialtaisiin (vaatii tietysti sopimuksen Norjan kanssa)

    Pertti Rantala
    21.06.2016 - 17:39-Sähkön toimitusvarmuustavoite laskentakaavalla on vain tapa selittää jos sähkö loppuu. Jos nykyistä sähköjärjestelmää ei uudisteta tai fingridin varavoimajärjestelmän kapasiteettia ei nosteta merkittävästi tulee sähkö loppumaan paukkupakkasilla mahdollisesti jo lähivuosina sähköverkko- tai ydinvoimalaitoshäiriön takia. Ja juuri ennen häiriötä Suomen sähkön pörssihinta on edelleenkin vain noin 30..40 €/MWh.
    - CHP:n edellytykset ovat tärkeät, sillä CHP säästää polttoainetta vähintäänkin 40 % erillistuotantoon (eli todelliseen sähköntuotantovaihtoehtoon talvipakkasilla) nähden. Energia-assari
    21.06.2016 - 10:58- Kansallisesti turvattava sähkön toimitus, jotta kriisitilanteissa sähkön riittävyys voidaan turvata.
    - Yhteiskunnallisesti välttämättömät toiminnot, kuten sähkön jakelu/tuotanto on pidettävä kansallisissa käsissä, jotta ulkomaiset toimivat eivät pääse kiristämään suomalaisia voiton tavoittelullaan.
    - Kansalaisia voidaan kannustaa kokonaisuuden kannalta järkevämpään sähkönkulutukseen muuttamalla hinnoittelua. Kulutuspiikkejä voidaan ehkäistä kannustamalla kotona olevia kuluttamaan sähköä muina aikoina kuin ruuhkahuippuina.
    20.06.2016 - 16:56Kuten alla oli jo mainittu niin sähkövero ja siirtomaksu eivät tällä hetkellä kannusta kulutusjoustoon ja ne muodostavat yhdessä suurimman osan spottiasiakkaan sähkölaskusta. Sähkövero voi myös olla kiinteä siten että halvin spot tunti => sähkövero 0.4snt ... kallein spot tunti => sähkövero 5snt. Samalla periaatteella myös siirtomaksut.
    20.06.2016 - 11:57Jos sähkönmyyjä myös laskuttaa siirron (kun vain yksi lasku), niin helppo homma tienata rahaa epärehellisesti on perustaa myyntiyhtiö, hankkia asiakkaita suomen halvimmilla hinnoilla (tappiolla) ja sitten tehdä konkurssi ja jättää viimeiset siirtoyhtiöiden laskut maksamatta.
    20.06.2016 - 11:44Yhteispohjoismaiset loppuasiakasmarkkinat ml. yhden laskun malli ei ole järkevä lähitulevaisuuden tavoite koska; 1. Siirtoyhteydet eivät ole riittäviä 2. Naapurimaissa liian monta hinta-aluetta 3. Maissa eri valuutat, kuluttajansuoja ja tukimekanismit 4. Sähkölaskuihin kohdistivat viranomaisvaatimukset ulkonäon ja tietosisällön suhteen eivät ole samoja 5. Sähköveron keruu; Suomessa siirtoyhtiö kerää ja ruotsissa myyntiyhtiö kerää verot. 6. Mihin maahan sähköverot ja ALV menee yhteisillä markkinoilla, myyjän vai asiakkaan maahan? 7. Kilpailu vähenee koska pienillä sähkönmyyjillä ei ole riittävästi rahkeita toimita yhteispohjoismaisilla markkinoilla. 8. Missä maassa , millä kielellä ja millä hinnalla riidellään kun ongelmia esiintyy? Jo nyt esiintyy epämääräistä puhelinmyyntiä jossa suoraan valehdellaan että nykyinen sähkönmyyjä on lopettamassa myynnin ja asiakkaan on pakko vaihtaa. Suoraselkäistä toimintaako?

    Yhteenveto: Sähkönsiirto ja myynti on eriytetty jo kohta 20 vuotta sitten. Näita ei kannata sekoittaa uudestaan yhteen (yhden laskun malli) vaan pitää visusti erillään siten että myynnin puoli on mahdollisimman yksinkertainen ja siirron puolella (monopoli) hoidetaan välttämättömät veronkeruut yms.

    t. Nykymenoa ihmettelevä
    19.06.2016 - 14:49Nykyisin kuluttajan siirtomaksu muodostuu pääsulakekoon ja käytetyn sähkömäärän mukaan. Sähköyhtiöt ovat määritelleet, että pienin perusmaksun määräävä sulakekoko on 25 A (amperia) riippumatta käyttötarpeesta. Käytännössä sulakekokoja on olemassa 6 A:sta ylöspäin. Nykyinen sähkön mittausjärjestelmä mahdollistaa perusmaksun laskutuksen käytetyn tehon mukaan, joka olisi oikeudenmukainen systeemi. Jos siirron vuotuinen perusmaksun laskutusteho määriteltäisiin talvikuukausien huipputehon mukaan sillä olisi mm. seuraavia vaikutuksia:
    - sähkölämmittäjänä käyttäisin puuta huippupakkasilla.
    - laittaisin lattialämmitykset yö-käyttöön
    - siirtäisin saunomisajankohtaa edullisempaan aikaan ja pienentäisin kiukaan kokoa
    - lämmittäisin talvella mökkiä, kiuasta ja vettä puilla
    - rajoittaisin mökin peruslämmön mahdollisimman alhaiseksi talvella
    - säätäisin autotallin lämmityksen pois päältä pakkasten aikaan
    - öljylämmittäjät ja vastaavat laittaisivat puukiukaan
    - pienentää valtakunnanverkon huipputehon tarvetta
    - parantaa huoltovarmuutta, kun on puunkäyttömahdollisuus
    - voidaan kriisitilanteessa rajoittaa sähkönkäyttöä, määrittelemällä max. teho jota voidaan valvoa jälkikäteen.

    Lahden Arska
    16.06.2016 - 12:27Tukien poistaminen sähkömarkkinoilta välittömästi.
    16.06.2016 - 12:18Sähkön verotus ja siirtomaksu ei kannusta tällä hetkellä ollenkaan kulutusjoustoon. Sähköveron pitäisi olla määritelty prosenttina tuntikohtaisesta energiahinnasta (esim. spot). Sama asia siirtomaksun osalta. Tämä kannustaisi kuluttamaan sähköä silloin kuin sitä on tarjolla edullisesti ja rajoittamaan kulutusta kun sähköenergia on kallista. Siirtoverkkomaksun muuttaminen kapasiteettimaksuksi ei ratkaise ongelmaa, koska se rankaisee suuren kulutuksen esim. keskellä yöllä kun sähkö on edullista.
    16.06.2016 - 12:05Onko kansa valmis maksamaan tarvittavat muutokset? Tänä keväänä on nähty, että maksuhalukkuutta ei oikein tahdo löytyä, kun sähkönsiirtoyhtiöt ovat nostaneet hintojaan. Lainsäädännön pitäisi uudistus pikaista vauhtia, jotta asioita voidaan kehittä eteenpäin. Kun jotain uutta yritetään kehittää, niin ensimmäisenä on viranomaiset ja laki vastaan. Esim. akkuhankkeet, kuituverkot yms.
    16.06.2016 - 10:43Yhteispohjoismaiset vähittäismarkkinat toimivat jo nyt ja esteitä markkinoille tulolle ei ole. Tämä on tutkittua tietoa. Kotimarkkinoiden toimintaedellytysten turvaaminen tulisi TEM ottaa ensisijaisesti huomioon. Lisäksi huomioksi on otettava laskujen lukumäärästä seuraava seikka. Suomessa on vuodesta 1995 lähtien siirrytty sähkön myynnin ja siirron eriyttämiseen sekä sähkön kilpailutuksen vapautukseen. Ei ole mitään syytä hämärryttää tätä myynnin ja siirron kahtiajakoa, varsinkin kun vastuualueet kahdella osapuolella ovat selkeät. Toinen vastaa sähkön toimituksesta ja kerää verot sekä toinen vastaa varsinaisen kulutukseen menevän sähkön hankinnasta ja myynnistä. Mikäli tulevaisuudessa sähkövero entisestään nousee, on siirron osuus ja osapuoli oltava erittäin selkeästi laskuilla näkyvissä.
    16.06.2016 - 10:02Kaikilla markkinaosapuolilla on oikeus olla markkinoilla. Näin myös sähkön siirtoyhtiöillä. Yhden laskun mallissa on haaste, miten asiakkaille tulee tietoon, kuka on sähkön siirtoyhtiö. Tätä ei voi, eikä saa hämärtää. Lisäksi, mitä väliä on sillä, montako sähkölaskua tulee, kun pitäisi keskittyä siihen että laskut saa sähköisesti! Toimitusvarmuustavoite on ehdottomasti määritettävä. Hajautetun ja sääriippuvan tuotannon yleistyessä voi tulla tilanne, missä tehon saatavuus on uhattuna. Määritetty ja julkistettu raja kun on tiedossa, ei asia pääse yllättämään. Jälleen on verkkoyhtiön oltava näkyvillä, myyjä ei tee tehon rajoittamisen kanssa yhtään mitään.
    16.06.2016 - 08:37Nämä toimenpiteeet ovat järkeviä.
    15.06.2016 - 21:24Keskitettyjen järjestelmien aika on ohi.
    15.06.2016 - 18:05CHP on useamman vuoden aikavälillä perin olennainen kylmien talvipäivien sähkön riittävyydelle. Lämmöntarpeen takia CHP-sähkön tuotanto ajoittuu sopivasti. Kysyntäjoustolla ja varastoilla ei saada ainakaan vuosikymmeniin hoidettua kausittaista kysynnän ja tarjonnan tasapainottamista pimeään ja kylmään talveen (jolloin vielä kaikki ovat töissä) selviämiseen.
    15.06.2016 - 16:22Säätövoiman tarve on jatkossa merkittävämpi kuin nykyään. Kapasiteettipula tulee ratkaista jollain markkinaehtoisella tavalla. Toivottavasti ei mennä suunnitelmatalouteen vaan sallitaan markkinan hintapiikit ja negatiiviset hinnat. Niiltä suojautumiseksi pitää olla toimivat ja likvidit johdannaismarkkinat.
    15.06.2016 - 14:33Tietojärjestelmässä kotitalouksilla (omakotitalo, erillistalo, paritalo, rivitalo, pienkerrostalo, kerrostalo), mökeillä ja vapaa-ajan asunnoilla, yrityksillä, kouluilla, hallinnoilla, liikenteellä, teollisuuksilla tehtailla on käytössä sähkömittari kWh, joka mittaa sähkön ja lämmön kulutuksen tietokoneella. Kulutuksen kWh valvonnassa tietojärjestelmässä sähkömittari lähettää realiaikaiset tiedot välittömästi energiayhtiölle valvomoon, jossa tulee tietona myös osoite, käyttöpaikka, lämmitysjärjestelmä, jne. Tieto sähkön ja lämmön kulutuksesta pystytään näkemään myös nopealla ajallakin.
    15.06.2016 - 14:00Plussien ja miinusten antaminen ei toimi, kun painaa kerran väärin, ei vastausta voi enää korjata. Lisäksi jossain olisi kannattanut informoida mitä alta paljastuvat numerot tarkoittavat.

    Kotimainen omistus säilytettävä, jotta kriisin tullen ei jouduta ongelmiin eikä hintoja voi nostaa pilviin. Mikäli kotitalouksilla ei ole varaa maksaa sähkölaskujaan, kaatuu se yhteiskunnan maksettavaksi. On siis kaikkien etu, että sähköfirmat eivät voi tässä turhaan rahastaa.
    15.06.2016 - 13:46Energiaomavaraisuus on taattava kaikissa olosuhteissa. Suomessa ei saa tulla tilannetta, että hirmupakkasien aikaan meillä ei ole riittävästi sähköä saatavilla. Sen varaan ei pidä laskea, että sitä voidaan ostaa muualta.
    15.06.2016 - 13:25CHP:n tuotantoedellytysten säilyttäminen ei voi olla tavoite, jos sen polttoaineen ekologista kestävyyttä ei pystytä takaamaan. Fossiilisista polttoaineista on luovuttava nopealla aikataululla, eikä edes metsäisestä Suomesta löydy tarpeeksi puuta kattamaan koko uusiutuvan energian lisäystä puun polton lisäyksellä.
  • Toimitusvarma, kustannustehokas kaasujärjestelmä ja kilpailuun perustuvat markkinat

    Valitse esitetyistä vaihtoehdoista äänestyspainikkeella mielestäsi tärkeimmät. Voit myös antaa miinuksia eri vaihtoehdoille jos tahdot. Listan lopussa voit myös esittää muita toimenpiteitä ja kommentoida.

    • 2855
      Rakennetaan Balticconnector maakaasuputki edellyttäen että siihen saadaan merkittävä investointituki.
    • 3946
      Edistetään Suomen ja Baltian maiden yhteisten maakaasumarkkinoiden syntymistä.
    • 5433
      Avataan maakaasumarkkinat kilpailulle maakaasumarkkinalakityöryhmän ehdotusten mukaisesti.
    • 3941
      Eritytetään maakaasun siirtoliiketoiminta maakaasun myynnistä ja tuonnista.

    Kommentoi toimenpiteitä tai esitä uusia toimenpiteitä.

    Lähetä kommentti

    Huomaa, että muut näkevät kommenttisi.

    Kommentit

    31.08.2016 - 12:40On turha takertua maakaasuun, joka on fossiilinen polttoaine siinä missä öljykin. Paukut pitäisi ennemminkin laittaa älykkäisiin sähköverkkoihin ja hajautettuun uusiutuvan energian tuotantoon.
    30.08.2016 - 16:33ENERGIATEOLLISUUS RY kannattaa aktiivisia toimenpiteitä polttoainemarkkinoiden parantamiseksi – myös kaasumarkkinoiden kehittäminen Suomessa on hyvin tervetullutta.
    29.08.2016 - 07:44Mikään esitetyistä toimenpiteistä ei luo meille lisää kotimaista biokaasua. Mikään esitetyistä toikenpiteistä ei auta korvaamaan yhteistuotannossa kivihiiltä maa/biokaasulla. LNGllä voidaan korvata saastuttavampia nestekaasuja ja se on merenkulun ja rekkaliikenteen mahdollisuus vähentää päästöjä, mutta eipä ole siitäkään tässä mainintaa. Todella surullista, jos virkamiesten näkemys kaasunkäytön edistämisestä on tässä!!
    24.08.2016 - 21:32Pariisin ilmastokokouksen päätökset tulevat ajamaan kaiken fossiilisen käytön ahtaalle, myös maakaasun. Tämän takia panostukset kaasuinfrastruktuuriin tulevat jäämään lyhytikäisiksi, jos niitä ei voi käyttää synteettisen kaasun välitykseen ja säilöntään. Tämä käyttökohde tulisikin ottaa huomioon tarkastellessa mahdollisia investointeja kaasumarkkinoihin.
    19.08.2016 - 13:12Maakaasun siirtohinnat pidettävä kuluttajille kohtuullisina.
    12.08.2016 - 19:24Maatilojen biokaasua kannattaa edistää ja esim kaupunkibussien ratkaisuna on vaihtoehto sähköbusseille. Kuitenkaan biokaasu tai biopolttoaineet eivät riitä ollakseen suuren kokoluokan ratkaisu Suomessa (max 40% kestävästi) tai varsinkaan globaalisti.
    24.07.2016 - 10:26Paikalliset biokaasuratkaisut ok.
    23.07.2016 - 14:14Paikalliseen tuotantoon ja -kulutukseen perustuvien toimien edistäminen. Kevyt infra, paikallinen vaurastuminen ja kestävä kehitys. Kukaan ei halua tuottaa saastuttavaa energiaa itse omalla kylällä itsellle. Yhteisöllisten toiminta- ja ansaintamallien kannustaminen ja edelleenkehittäminen lainsäädännön ja ELY:n toimin.
    14.07.2016 - 09:11MÄDÄTYS (Biokaasutuotanto). Mädätyksessä syntyvät kasvihuonekaasut (CH4, CO2) kiihdyttävät ilmaston lämpenemistä. Jäte pellolle levitettynä vähentää satoa. Biokaasutuotannolla yhdestä ongelmasta syntyy kolme uutta ongelmaa. Negatiivinen aine- ja energiatase varmistaa, ettei menetelmä voi olle edes teoreerrisesti kannattava. Ihmettelen, että eikö tässä maassa ole yhtään kemistiä, joka tämän sanoo ääneen!
    05.07.2016 - 10:12Biokaasu ok, maakaasulle ei.
    02.07.2016 - 10:41Maakaasuun on tietenkin laskettava mukaan biokaasu ja mahdollinen auringonenergialla aikaansaatu kaasu.
    30.06.2016 - 18:00Jätevedenpuhdistamoille lisättävä lakiin perustuva velvoite tuottaa biokaasua lietteestä. Nykyisin menee jätökset pääosin täysin hukkaan.
    28.06.2016 - 09:37Eri toimijoille avoin, kustannusneutraali biokaasun syöttöverkosto ja liikenteen jakeluasemaverkosto. Mahdollistaa erilaisten liiketoimintamallien kilpailun liikenteen biokaasumarkkinoilla.
    23.06.2016 - 15:36Luovutaan ulkomaisesta maakaasusta ja korvataan se kotimaisella pientuotannolla.
    23.06.2016 - 11:44Suomen kaasumarkkina poikkeaa muusta Euroopan kaasumarkkinasta, joten direktiivin poikkeuksista on hyvä pitää kiinni. Muuten aiheutetaan turhia lisäkustannuksia kaasun käyttäjille eli kaasun kilpailukyky heikentyisi edelleen.
    21.06.2016 - 17:45Kaasu on jo pelattu verotuksella pois Suomen CHP-voimalaitosten polttoainevalikoimasta. Biokaasun materiaalitehokkaita lähteitä ei ole riittävästi nykyisen kaasuinfran ylläpitämiseen vaikka kaikki sian p**ka kaasutettaisiin. Myös kaatopaikkakaasun määrä vähenee kun kaatopaikat suljetaan ja jätteet poltetaan (eikä mädätetä kaasuksi kaatopaikalla) Kaasuinfraan ei kannata panostaa enempää. Energia-assari
    21.06.2016 - 09:31Biokaasulle rooli kaasujärjestelmässä. Biokaasun tuotantoa ei mainita mitenkään. Eri lähteistä tuotettu biokaasu voidaan syöttää siirtojärjestelmään tai käyttää paikallisesti.
    Nesteytetyn maakaasun (LNG) rooli?
    18.06.2016 - 11:05Agrobiokaasun tuotannon tulee olla osana kaasujärjestelmää. Maataloudessa on mittava biokaasun tuotantopotentiaali.
    16.06.2016 - 15:02Missä tässä on biokaasu? Se pitäisi käsitellä omana kokonaisuutenaan koska kyse on selkeästi kasvihuonekaasupäästöjä vähentävästä prosessista kun metaanipäästöjä muunnetaan hiilidioksidipäästöiksi. Esim. biojätteistä tehty kaasu tulisi vapauttaa veroista ja kaasuautot käyttövoimaverosta.
    16.06.2016 - 08:38Nämä OK.
    15.06.2016 - 16:23Laajennetaan kaasupörssin toiminta sähköpörssin suuntaan. Meillä on jo toimiva malli. Kopioidaan se myös siirtopuolelle.
  • EU:n 2030 päästökaupan ulkopuolisten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoite

    EU:ssa on päätetty että vuoden 2030 ei-päästökauppasektorin EU tavoite on 30 % päästöjen vähentämistavoite vuoden 2005 tasosta. Suomelle ja muillekin EU maille jyvitettävästä tavoitteesta komissio antaa esityksen heinäkuussa 2016. Merkittävimmät sektorit ovat liikenne, maatalous sekä päästökaupan ulkopuolinen energian käyttö kuten talokohtainen öljylämmitys.

    Valitse esitetyistä vaihtoehdoista äänestyspainikkeella mielestäsi tärkeimmät. Voit myös antaa miinuksia eri vaihtoehdoille jos tahdot. Listan lopussa voit myös esittää muita toimenpiteitä ja kommentoida.

      Liikenne

      Liikenteen toimia on esitetty muiden tavoitteiden alla kohdissa jotka liittyvät uusiutuvan energian käytön lisäämiseen, tuontiöljyn käytön puolitukseen, liikenteen uusiutuviin polttoaineisiin ja energiatehokkuuteen. Kaikki liikenteen toimet vähentävät liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä.

      Jätesektori

    • 1113
      Kaatopaikkakaasun keräämisen tehostaminen.
    • 10313
      Orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoittamisen lopettaminen.
    • 9714
      Yhdyskuntajätteelle kierrätystavoite.
    • 6125
      Jätteenpolton päästöjen siirtäminen päästökaupan piiriin.

      • Maatalous

    • 4226
      Eloperäisten peltojen pinta-alan kasvua rajoitetaan jatkamalla käytäntöä, jonka mukaan uudet raivatut alat jäävät LFA- ja ympäristötukien ulkopuolelle.
    • 914
      Kehitetään lannan prosessointia. Lannan prosessoinnin tavoitteena on saada ravinteet kannattavasti kuljetettua alueille, joilla on kasvinviljelyssä tai muussa käytössä tarvetta ravinteille. Tällöin raivaustarve lannanlevitysalaksi vähenee. Biomassojen ravinteiden kierrätystä edistävään tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan sekä investointeihin kohdistetaan erityistä rahoitusta vuosina 2016─2018.
    • 6811
      Jatketaan nykyisiä investointitukia maatalouden käyttöön tulevan uusiutuvan energian edistämisessä. Biokaasun tuotannossa toimet liittyvät myös hallitusohjelman kiertotalouden edistämistä ja lannan prosessointia koskeviin toimiin.

      • F-kaasut (fluoratut kasvihuonekaasut)

    • 6615
      Kriteerien laatiminen julkisille vihreille hankinnoille F-kaasuille vaihtoehtoisten luonnollisten kylmäaineiden käytön edistämiseksi.
    • 6310
      Vaihtoehtoisten kylmäaineiden käyttöönoton edistäminen kylmäalan koulutusta kehittämällä.
    • 6110
      F-kaasujen talteenoton tehostaminen informaatio-ohjauksella.
    • 599
      Paikallisiin oloihin soveltuvien F-kaasuille vaihtoehtoisten energiatehokkaiden ja turvallisten teknologioiden kehittäminen ja demonstrointi tutkimushankkeessa.
    • 5914
      Taloudelliset ohjauskeinojen käyttömahdollisuuksien selvittäminen F-kaasujen käytön ja päästöjen vähentämisessä (tuottajavastuu, tuontimaksu, pantti).

    Kommentoi toimenpiteitä tai esitä uusia toimenpiteitä.

    Lähetä kommentti

    Huomaa, että muut näkevät kommenttisi.

    Kommentit

    31.08.2016 - 23:17Mielestäni maatalouden osuuteen olisi hyvä nostaa mukaan valkuaisomavaraisuuden kaksinkertaistamisen tavoite
    http://news.cision.com/fi/vtt-info/r/suomen-tavoitteena-kaksinkertaistaa-proteiiniomavaraisuus,c9731787

    Mielestäni valkuaisomavaraisuuden kasvattaminen olisi monesta syystä viisasta suomalaisen maatalouden ja maaseudun kannalta. Ilmastonäkökulmasta katsoen valkuaisomavaraisuuden kasvattaminen palkokasvien viljelyä ja käyttöä lisäämällä tarjoaisi typpilannoitusvaikutusta ja vähentäisi näin lannoitteiden ja energiankulutuksen tarvetta. Typpilannoitusvaikutuksen lisäksi palkokasvit parantavat maan rakennetta ja lisäävät maan humuspitoisuutta, ilmastonäkökulmasta tärkeitä seikkoja nekin (maaperän vedenpidätyskyvyn ja vedenläpäisevyyden, muokkauksen helppouden ja maaperän hiilivaraston kannalta). Palkokasvien avulla voidaan monipuolistaa viljelykiertoa ja helpottaa kasvitautien ja -tuholaisten hallintaa. Palkokasvit olisivat viljelykasvivalikoimaa monipuolistaessaan hyväksi myös luonnon monimuotoisuudelle (esim.pölyttäjille). Valkuaisomavaraisuuden nostaminen myös parantaisi ruokaturvaa ja huoltovarmuutta. Jos lisäisimme sekä ihmisravinnoksi että eläinten rehuksi sopivien valkuaiskasvien kasvattamista täällä, niin samalla globaali oikeudenmukaisuus voisi parantua, käyttäisimme täällä omia resursseja viisaasti, sen sijaan, että riistämme muiden seutujen viljelymaata omaan käyttöömme, esim. vähentäisimme omaa painetta soijanviljelyyn ja sademetsätuhoon.
    31.08.2016 - 15:14Jätteenpolton siirtäminen päästökaupan piiriin olisi hulluutta. Jätteen päästöt vapautuvat jokatapauksessa, järkevää energiakäyttöä ei saisi missään nimessä hankaloittaa päästökauppaan sitomalla. Jos jäte verotetaan, tulisi se verottaa syntypisteessä - ei käsittelyssä.
    31.08.2016 - 14:59Haja-asutusalueiden jätevesiratkaisuissa edistetään erillisviemäröintiä ja vähävetisiä tai alipaine WC-ratkaisuja. WC-liete biokaasutetttaisiin paikallisissa laitoksissa yhdessä paikallisen biomassan ja muun biojätteen kanssa.
    30.08.2016 - 16:39Suomelle esitetty tavoite vähentää kansallisen sektorin päästöjä 39 % vuodesta 2005 vuoteen 2030 on erittäin vaativa. ENERGIATEOLLISUUS RY katsoo, että tavoitteen saavuttaminen edellyttää toimien keskittämistä johdannossakin mainituille merkittäville aloille, erityisesti liikenteen ja lämmityksen öljyn käytön vähentämiseen. Yksi merkittävä keino vähentää näiden alojen päästöjä on siirtää niitä päästökaupan piiriin. Tämä voi tapahtua korvaamalla polttoaineiden käyttöä sähkön ja kaukolämmön käytöllä. Vaihtoehtoinen keino on laajentaa päästökaupan kattavuutta esimerkiksi pienlämmitysöljyn jakeluun. ET on julkaissut selvityksen päästökaupan laajentamisesta.
    29.08.2016 - 13:15Maatalouden ympäristötukia tulisi vahvemmin suunnata biokaasutuotantoon. Ilmastohyödyn lisäksi tällä edistetään vesiensuojelua; mädätetyn lannan levittäminen peltoon vähentää ravinnevalumia verrattuna tavalliseen lannan levitykseen.

    Muovin materiaalikierrätystä on tehostettava ja laajennettava. Tässä tarvitaan myös tiedotusta ja ohjausta kuluttajille (houkuttimena sekajätteen määrän väheneminen ja siitä seuraavat alentuneet jätemaksut).
    Ylipäätään jätteiden suhteen on varottava, ettei ratkaisusta tule itsetarkoitus; kierrätyskelpoista jätettä ei saa päätyä jätteenpolttolaitoksiin vain siksi, että niihin tarvitaan polttoainetta.
    24.08.2016 - 21:52Pariisin hengen mukaisesti, päästöjä pitää vähentää myös maataloudessa. Suomessa päästöjä syntyy varsinkin, kun peltoalaa laajennetaan vanhoille turvemaille. Tämä aiheuttaa typpidioksidi päästöjä, jotka ovat erittäin haitallisia ilmaston lämpenemisen kannalta. Siksi lannan hyötykäyttöä täytyy tehostaa. Peltojen ja metsien käytössä tulisi panostaa keinoihin joiden tiedetään lisäävän maaperän hiilivarantoa. Myös tämän varannon määrittämiseen liittyvää tutkimusta tulee rahoittaa. Kestävän kehityksen hengessä, myös ravinteiden kiertoa voisi tehostaa ja varautua hyönteisproteiinin ja keinolihan tulemiseen markkinoille.

    Öljyn käyttö mm. talojen lämmityksessä voidaan nykyään korvata esimerkiksi lämpöpumpuilla ja tätä muutosta on syytä nopeuttaa verotuksen avulla.
    16.08.2016 - 15:51Tämä 2030 tavoite on huuhaata. 2030 pitäisi olla sähköautot ja energiatehokkaat ratkaisut, mutta tällä menolla kuljemme vielä vuoden 2010 autoilla. Cmon!!!!
    12.08.2016 - 19:27Maataloudessa tulee liukuvasti siirtyä suosimaan ihmisen ravinnoksi tuotettavien kasvituotteiden viljelyä, ja verotettava tuotantoeläintuotantoa. Tämän voi toki toteuttaa myös kuluttajahintoihin, jolloin valinnan saa tehdä kuluttaja, eikä kurjisteta maanviljelijöiden asemaa. Lihansyöntiä on vähennettävä, jos ruoan kasvihuonekaasupäästöjä halutaan vähentää. Halutaanko?
    25.07.2016 - 16:57Alla hyvä kommentti kantojen rauhaanjättämisen puolesta. Turve on fossiilinen polttoaine ja se on syytä jättää soihin.
    18.07.2016 - 09:46Yksinkertaiset ja edulliset tekniset ratkaisut lannan käsittelyyn tärkeitä. Hukkalämpö esim. biokaasu-CHP-laitoksista mädätteen jalostukseen, kuivaukseen tms. (typpeä säästävällä tavalla).
    23.06.2016 - 11:59Mahdolliset tuet olisi kohdistettava päästökauppasektorin sijasta taakanjakosektorien päästövähennystoimenpiteisiin, joissa Suomella on EU:n velvoitteet.
    21.06.2016 - 17:51-Kaatopaikkakaasun määrä vähenee kun kaatopaikat suljetaan ja jätteet poltetaan (eikä mädätetä kaasuksi kaatopaikalla).
    -Jätevoimaloita ei hiilidioksidikaupan piiriin. Jätteiden poltto on julkinen palvelu ja velvoite. Ei jätevoimalaa voi muuttaa polttamaan puupolttoainetta taloudellisesti järkevästi ja jätteet on kuitenkin hävitettävä turvallisesti.
    - Lannan käyttö lannoitteena tulee hoitaa hygieenisesti ja materiaaliturvallisesti. Energia-assari
    21.06.2016 - 11:14- Eikö takkoihin ole olemassa mitään kohtuuhintaista hiukkassuodatinta, jolla voitaisi ehkäistä päästöjä? Tälle luulisi olevan sauna/puulämmitysrikkaassa maassamme käyttöä.
    - Kantojen korjaus energiakäyttöön olisi syytä lopettaa. Metsään jäävät kannot hajoavat hitaasti ja toimivat hiilivarastoina, energiakäyttöön korjattujen kantojen sisältämä hiili sen sijaan päätyy ilmakehään parin vuoden kuluessa. Kantojen kerääminen heikentää lahopuu- ja maaperäeliöstön elinympäristöjä. Lahopuun vähyys on merkittävin syy metsälajiemme uhanalaisuuteen. On myös huomioitava, että kantojen keräämisen vaikutuksista maaperään ja vesistöihin ei tiedetä riittävästi.

    18.06.2016 - 11:09Peltopinta-alan kasvun rajoittamisella ei paranneta ilmaston tilaa, vaan päinvastoin heikennetään maamme energiantuotantopotentiaalia ja huoltovarmuutta.
    16.06.2016 - 08:39Turhia toimenpitetä, jotka vain lisäävät kustannuksia.
    15.06.2016 - 21:26Turvemaiden raivauksen pysäyttäminen on tärkein toimi.
  • Energiatehokkuustoimet

    Energiatehokkuustoimenpiteellä vaikutetaan tyypillisesti usean tavoitteen saavuttamiseen. Energiatehokkuus auttaa voimakkaasti muiden tavoitteiden saavuttamisessa.

    Valitse esitetyistä vaihtoehdoista äänestyspainikkeella mielestäsi tärkeimmät. Voit myös antaa miinuksia eri vaihtoehdoille jos tahdot. Listan lopussa voit myös esittää muita toimenpiteitä ja kommentoida.

    • 5624
      Voidaan lisätä vapaaehtoisia energiakatselmuksia PK-yrityksissä energiatuen tukiprosentteja kasvattamalla (jakoperusteet).
    • 7911
      Juuri solmittujen, vapaaehtoisten energiatehokkuussopimusten näkyvyyttä ja tiedottamista tulee lisätä, jotta liittyminen ja pysyminen sopimuksissa paranevat entisestään. Samoin tulee kehittää sopimuksen mukainen raportointi edelleen kevyemmäksi, mutta riittäväksi.
    • 8125
      Energiatuki: Energiatehokkuusinvestointeja ja vapaaehtoisia energiakatselmuksia tuetaan harkinnanvaraisella energiatuella. Energiatukea olisi lisättävä ja tukiprosentteja energiatehokkuudelle tarkistettava mahdollisuuksien mukaan. Samoin vastaavia tukia maatalouden ja korjausrakentamisen puolella olisi lisättävä.
    • 8128
      Tuotteiden energiatehokkuus: EU-tasolla tuotteille säädetään yhteisiä minimivaatimuksia (ekosuunnittelu) ja kuluttajia ohjaavia energiamerkintöjä. EU-neuvotteluissa Suomi ajaa yleensä tiukkoja energiatehokkuusvaatimuksia ja tätä linjaa on syytä jatkaa.
    • 7825
      Tiedotus: Energiatehokkuuden ja energiansäätön tiedottamiseen on lisättävä määrärahoja ja painopistettä voimakkaasti kaikilla sektoreilla.
    • 5657
      Energiaverotus: Korkeampi energianhinta parantaa energiatehokkuustoimien kannattavuutta.
    • 8521
      Yhdistetty lämmön- ja sähkön tuotanto (CHP) ja kaukolämpö- ja jäähdytys: energiaverotuksella varmistetaan, että CHP sekä kaukolämpö- ja jäähdytys säilyttävät kilpailukykynsä.

      • Alueidenkäyttö

    • 8817
      Kasvavilla kaupunkiseuduilla uudisrakentaminen ohjataan ensisijaisesti olemassa olevien palveluiden ja joukkoliikenteen piiriin.
    • 7015
      Kasvavien keskusten ulkopuolella maankäytön ohjausta kehitetään huomioiden alueiden kehittämistarve, luonnonvaratalouden uudet kehityssuunnat ja pyrkimys paikalliseen energiatuotantoon.
    • 7721
      Maaseutujen keskuksia ja kyliä vahvistetaan palveluiden paikallisen saatavuuden turvaamiseksi.
    • 874
      Täydennysrakentamisella hyödynnetään olemassa olevaa infrastruktuuria, edistetään resurssitehokkuutta sekä tuetaan joukkoliikenteen ja muiden palvelujen järjestämistä.
    • 766
      Täydennysrakentamisen yhteydessä parannetaan elinympäristön laatua sekä hyödynnetään viherympäristön mahdollisuuksia osana ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista.
    • 6510
      Maankäyttö- ja rakennuslain kehittämisessä painotetaan kaupunkiseutujen kokonaisvaltaista, strategista suunnittelua sekä täydennysrakentamista ja hyvää elinympäristön laatua.
    • 718
      Toteutetaan kuntien ja valtion yhteistyönä kokeiluhankkeita koskien alueidenkäytön suunnittelun kehittämistä, ilmastonmuutoksen hillintää ja digitalisaatiota.

      • Uudisrakentamiseen liittyvät toimet

    • 5226
      Annetaan energiatehokkuuden vaatimustason rinnalla suositustaso ennakoimaan tulevia muutostarpeita.
    • 10725
      Edistetään aurinkosähkön ja -lämmön tuotantoa.
    • 998
      Edistetään rakennusten sähkön huipputehon pienentämistä.
    • 9913
      Edistetään energiatehokasta puurakentamista.
    • 6920
      Edistetään digitalisaatiota rakennusten olosuhteiden, järjestelmien ja rakenteiden. (+/-) toiminnan mallintamisessa, seurannassa ja ohjauksessa.
    • 9017
      Edistetään älykkäiden järjestelmien ja kysyntäjouston käyttöönottoa.
    • 5530
      Edistetään rakennusten ja rakennustuotteiden energiatehokkuutta EU-lainsäädännössä.
    • 4625
      Edistetään Arktisen yhteistyön kehittämistä rakennusten energiatehokkuudessa.

      • Korjausrakentaminen

    • 7719
      Uudistavan peruskorjauksen yhteydessä selvitetään mahdollisuudet parantaa rakennuksen energiatehokkuus merkittävästi minimivaatimuksia parempaan tasoon kustannustehokkaasti.
    • 6418
      Lisätään cleantech -ratkaisujen määrää mahdollisuuksien mukaan.
    • 7124
      Otetaan käyttöön kaikki mahdolliset passiiviset ratkaisut, kuten esimerkiksi aurinkosuojaus, vähentämään jäähdytyksen tarvetta.
    • 7418
      Suunnittelun etenemisjärjestys ns. Kioton pyramidin mukaisesti: 1. lämpöhäviöiden ja jäähdytystarpeen pienentäminen. 2. sähkönkäytön tehostaminen. 3. ilmaisenergioiden hyödyntäminen. 4. kulutuksen ohjaus ja näyttö. 5. energiamuodon valinta.
    • 6114
      Mahdolliset taloudelliset kannustimet pitkäjänteisiä ja ennakoitavia kohdistettuna korjausten yhteydessä saavutettuun vaatimustasoa parempaan todennettuun energiatehokkuuden tasoon.
    • 806
      Säädöksiin luodaan joustavuutta läpimurtoteknologioiden testausta varten.
    • 829
      Uudistavassa peruskorjaamisessa varaudutaan sähköautojen latauspisteiden järjestämiseen sekä rakennuskohtaiseen energiamittaukseen.

      • Muut rakennuksiin vaikuttavat toimet

    • 4127
      Laaditaan tiekartta rakennusmateriaalien ja -tuotteiden hiilijalanjäljen kytkemiseksi rakentamisen ohjaukseen vuoteen 2025 mennessä.
    • 877
      Edistetään hyvää sisäilmastoa ja rakennusten energiatehokasta käyttöä sekä materiaalitehokkuutta informaatio-ohjauksella.
    • 3542
      Edistetään rakennusten energiatodistusten täysimittaista hyödyntämistä ja vaikuttavuutta.
    • 7412
      Vähennetään rakennusten käytön hiilijalanjälkeä edistämällä energiankulutuksen seurantaa ja laskutusta sekä kehittämällä kulutuksen vähentämistä tukevia laskureita, toimintatapoja ja liiketoimintamalleja.

      • Liikennejärjestelmään ja ajoneuvoihin liittyvät toimet

    • 9811
      Liikenteen ja maankäytön yhteensovittaminen ja kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen kaupunkiseuduilla.
    • 8026
      Joukkoliikenteen edistäminen pitkillä matkoilla (henkilöautojen sijaan)
    • 7110
      Liikenteen uudet palvelut ja liikenteen energiatehokkuuden parantaminen digitalisaatiota ja muita ratkaisuja hyödyntämällä.
    • 7112
      Raskaan liikenteen energiatehokkuustoimet.
    • 6921
      Henkilö- ja pakettiautojen energiatehokkuuden parantaminen (autovalmistajia koskevat sitovat CO2-raja-arvot).
    • 5616
      Raskaan kaluston energiatehokkuuden parantaminen (CO2-päästöjä koskeva ilmoittamismenettely ja autovalmistajia koskevat sitovat CO2-raja-arvot).

    Kommentoi toimenpiteitä tai esitä uusia toimenpiteitä.

    Lähetä kommentti

    Huomaa, että muut näkevät kommenttisi.

    Kommentit

    31.08.2016 - 23:45Toivoisin selvitystä ekotehokkaan "maaseutumaisen" asumisen keinoista (nykyisin ilmastonäkökulmalla perusteellaan helposti kaupunkisuunnittelun tarpeisiin tehtyjä linjauksia, keskittämisideologiaa ja taloudellista etua kunnalle, mutta se, mikä toimii pääkaupunkiseudulla ei välttämättä toimi samoin maaseutumaisemmissa olosuhteissa vaan maaseudulla paremmat ratkaisut voivat olla hajautettuja, biokaasuautot ja etätyö voivat muuttaa näkökulman toiseksi ja sosiaalinen kestävyys voi parantua rakentamisen onnistuessa kotiseudulle. On olemassa hyviä esimerkkejä maaseutumaisemmista kunnista, kun lasketaan ilmastopäästöt/asukas.)
    31.08.2016 - 12:51Yleisesti ottaen energiatehokkuutta pitäisi lisätä vero-ohjauksella tukien sijaan. Markkinat hoitavat asian paremmin, kuin byrokraattiset kohdennetut tuet, joissa virkamies toimii portinvartijana tukirahoille.
    31.08.2016 - 11:25Lämmönkulutuksen laskutus on määrättävä todellista kulutusta vastaavaksi. Lämmönkulutuksen mittaus esim vesikiertoisissa lämmitysjärjestelmissä edellyttää lukuisia virtausmittauksia, jotka voivat uuden mittaustekniikan myötä tulla hyvinkin halvaksi ja sitä kautta suomalaiseksi vientivaltiksi. On epäoikeudenmukaista, jos muut asukkaat joutuvat kustantamaan yhden naapurin trooppisen sisäilmaston.
    Myös vesilaskun pitää perustua todelliseen kulutukseen, nykymääräys edellyttää vain mittariasennusta joka usein toteutetaan niin halvalla kuin mahdollista ja mittari piilotetaan rakenteisiin, missä sitä ei ole mahdollista käydä lukemassa.
    31.08.2016 - 11:22Sähköveroa koskeva kirjoitus alla (E.Pere) on hyvin perusteltu. Sähkövero on epäoikeudenmukainen, koska suurimmat kuluttajat saavat veroetuja. Sähkövero ja huoltovarmuusmaksu voidaan yhdistää, jolloin se voi muuttua reaaliaikaisesti sähköjärjestelmän tasapainon mukaan. Jokaiselle kuluttajalle on turvattava perustoimeentulon edellyttämä sähkönkulutus (ns life line -tariffi), jonka ylitse menevä kulutus verotetaan fiskaalisin perustein ja huoltovarmuutta korostaen. Suomessa sähkö on kuitenkin eurooppalaisen vertailun halvimmasta päästä, joten energiatehokkuuteen on kannustettava markkinaehtoisesti juuri sähkön yksikköhintaa nostaen.
    30.08.2016 - 21:04Sähköverosta tulee luopua. Se on kaikista veroista haitallisin, joka kohdistuu aivan erityisesti pienimpiin ja vähävaraisimpiin kuluttajiin, pienyritystoimintaan sekä asumiskuluihin kaupungeissa sekä omakotiasumiseenkoko maassa. Se nostaa todella rakentamiskustannuksia, vuokria ja tuotantokustannuksia. Niinpä sitä usein annetaankin kilpailukyvyn varmistamiseksi anteeksi suurille kulutuksille. Se on siitäkin huvittava vero, että siitä maksetaan myös arvonlisävero. Mitähän arvoa siinä on luotu, se on vain lisäkustannus asumiselle ja yrittämiselle sekä asumis- ja toimeentulotuen lisätarve osalle sähkön loppukäyttäjiä. Vakiosuuruisena energiamaksuna se laimentaa sähkön hintojen kysynnänhallinta vaikutusta ja sen avulla yhdessä sähkön siirtomaksujen kanssa syntyy lämpöpumppujen ja aurinkokennojen "taloudellinen" kannattavuus, joka ei kuitenkaan ole kansantaloudellinen kannattavuus.
    Eero Pere, dipl.ins., seniorikonsultti, joka kirjoitti myös energiatodistuksia kritisoivan kommentin 30.8.2016-20:36, mutta unohti laitta nimensä sen loppuun.
    30.08.2016 - 20:36Nykymuotoiset energiatodistukset ovat todella omituinen ja kallis järjestelmä, jonka hyötyä ei kukaan ole pystynyt erottamaan siitä, että uudis- ja korjausrakentamista on jo hyvin kauan ohjattu rakennustarkastuksella ja rakentamismääräyksillä. Nykyisillä energiatodistuksilla laaditaan samaan perustietoon koskeva ennuste rakennuksen "hyvyydestä" ja tulevasta kulutuksesta. Sanotaan, että noiden lukujen avulla voidaan noita rakennuksia verrata keskenään ja laittaa paremmuusjärjestykseen. Kuka sitä tarvitsee, kun omistajan, ostajan tai vuokralaisen kannalta olisi tärkeätä tietää mikä on kyseisen kiinteistön energian vuosikulutus ja paljonko siitä on rahassa maksettava. Sitä tietoa ei energiatodistuksista saada ja kyseinen energiaennustekin on osoittautunut peräti epäluotettavaksi. Asialle on myös ominaista, ettei välitetä siitä mitä energiaa ja minkä hintaista on ennusteen taustalla.
    Energiatodistukset voidaan laatia toisellakin tavalla EU:n määräykset täyttäviksi. Energiatehokkuusluku E (kWh/m2/a) tulisi muuttaa luvuksi e (€/m2/a), joka lasketaan vasta jälkikäteen tuntimitatusta spot-hinnoin arvotetusta sähkökustannuksesta ja siihen lisätystä muiden energioiden ja polttoaineiden vuotuisesta ostohinnasta. Tulevasta vuodesta lähtien Suomessa on käytössä Fingridin toteuttama Datahub, jonne tallennetaan Suomen kaikkien tuntikulutusta mittaavien mittareiden keräämä aineisto tuntitietoina. Yhdistämällä tuo aineisto Suomen tunnetusti hyviin kiinteistörekisteritietoihin, voidaan edellä mainittu vuosittainen e-luku laskea kalenterivuoden tai liukuvan vuoden arvona aina tarvittaessa ja vastaavia spot-hintatilastoja käyttäen se laskea vertailukelpoisena myös menneiltä vuosilta. Sellaisesta laskutavasta olisi silloin todellista hyötyä suitettujen energian säästötoimien ja investointien hyötyjä arvioitaessa. Se sisältäisi myös todellista hyötytietoa kiinteistön omistajalle sekä mahdolliselle ostajalle ja vuokralaiselle tuon kiinteistön arvoa ja hyvyyttä tarkasteltaessa.
    30.08.2016 - 16:57ENERGIATEOLLISUUS RY haluaa kiinnittää huomiota siihen, että energiakatselmus yksinään ilman toteutettavia energiatehokkuustoimia ei edistä energiatehokkuutta. Energiakatselmusten lisäksi tuleekin turvata myös katselmusten tai muiden selvitysten kautta löytyneiden energiatehokkuustoimien toteuttamisen edistäminen. Energiatukea järkeville energiatehokkuusinvestoinneille tulee lisätä ja harkinnanvaraisen energiatuen tulee olla lähtökohtaisesti saatavilla tasapuolisesti kaikille yrityksille kokoluokasta riippumatta.

    ENERGIATEOLLISUUS RY kannattaa Suomessa hyväksi todetun ja laajan kattavuuden saavuttaneen energiatehokkuussopimusjärjestelmän edelleen kehittämistä. Pidämme tärkeänä, että uuteen sopimusjärjestelmään saadaan vähintään yhtä hyvä kattavuus kuin nykyisessä sopimusjärjestelmässä. Näkyvyyden ja tiedottamisen lisäksi on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, miten sopimukseen liittyvät yritykset saavat täysimääräisen hyödyn sopimuksessa mukana olemisesta. Raportoinnin järkevöittämisen ja keventämisen lisäksi tulee kiinnittää huomiota myös raportoinnin sujuvuuteen eli raportointijärjestelmän moitteeton toimivuus ja helppokäyttöisyys ovat ensisijaisen tärkeitä. Raportoivien yritysten tulee myös saada heille käyttökelpoisessa muodossa palautetietoa. Raportointijärjestelmän kehittämiseksi tulee varata riittävästi resursseja.

    Raportoinnin lisäksi tulee kehittää sopimustoiminnassa syntyneiden parhaiden käytäntöjen laajempaa hyödyntämistä lisäämällä mm. raportoinnin kautta saatavan tiedon jalostamista ja jakamista nykyistä tehokkaammin. Lisäksi on tärkeää, että varataan rahoitusta sopimustoiminnassa tunnistettavien energiatehokkuutta edistävien hankkeiden ja erityisesti kokeilujen toteutukseen.

    ENERGIATEOLLISUUS RY kannattaa harkinnanvaraisen energiatuen lisäämistä. Lisäksi pidämme tärkeänä, että tuen suuruutta määrättäessä otetaan myönteisenä tekijänä huomioon yrityksen sitoutuminen energiatehokkuussopimukseen ja pitkäjänteinen työ energiatehokkuuden parantamiseksi.

    ENERGIATEOLLISUUS RY korostaa tuotteiden energiatehokkuudessa huomion kiinnittämistä laitteisiin, jotka ovat osana laajempaa energiajärjestelmää. Osajärjestelmän esim. yksittäisen laitteen energiatehokkuustarkastelu johtaa usein osaoptimointiin, laajojen ja hyvinkin erilaisten järjestelmien hallinta tai ymmärtäminen riittävällä tasolla tarkasteluissa on taas käytännössä mahdotonta. Taustatarkasteluissa törmätään väkisinkin siihen, että sellaista osaajaa ei löydy, joka pystyisi tasapuolisesti huomioimaan vallitsevat olosuhteet erilaisissa käytännön sovelluksissa ja vaihtelevissa ympäristöissä (ilmasto, energialähteet jne.).

    Erityisesti laitteita koskevassa sääntelyssä pelkkä energiankulutukseen tuijottaminen voi johtaa laitteisiin, jotka kuitenkin lisäävät tehopiikkejä ja näin koko järjestelmän kustannuksia ja tehottomuutta. Energiatehokkuuden erottaminen "tehotehokkuudesta" on osaoptimointia, joka ei johd
    29.08.2016 - 12:57Energiansäästö on asia, johon tulee ensisijaisesti panostaa. Tätä ei tarpeeksi huomioida, kun puhutaan ilmastonmuutoksen torjumisesta. Kun rakennusten lämmitykseen käytetty energiamäärä nykyisten säädösten ja määräysten myötä laskee, jää sähkön käyttö suuremmaksi kuluttajaksi. Tähän voi jokainen vaikuttaa omilla kulutustottumuksillaan. Sitä varten ei tarvita digitaalisia mittareita tai mobiiliohjaamoja, vaan tervettä järjenkäyttöä. Ihmisiä on koulutettava ja ohjattava energiansäästöön, kodeissaan ja työpaikoilla. Tällaisia koulutuksia järjestetään esim. Motivan toimesta, joissakin työpaikoissa on ekotukihenkilöitä, jne. Voisiko valtio edistää/tukea tämän tyyppisiä asioita? Koulujen opinto-ohjelmiin on myös sisällytettävä energiansäästöön, kierrätykseen ja kulutukseen liittyviä oppeja, joita myös on sovellettava kouluissa ja päiväkodeissa käytännössä.

    Eihän yksittäisen ihmisen teot paljoa paina, kun verrataan suuryritysten päästöihin, mutta pienistä puroistahan ne... Ja eräs maapallomme ongelma on kuitenkin ylikulutus - kaikessa.
    26.08.2016 - 09:281) Heti rakennusmääräyksiin asuinkerrostaloille aurinkosuojaus jäähdytystarpeen pienentämiseksi. Aivan kuten koko keski- ja etelä Eurooppa on täynnä näitä erilaisia ikkunoiden aurinkosuojauksia. Miksi niitä ei käytetä Suomessa? Kaikki esteet jotka estävät jo olemassa oleviin taloihin aurinkosuojauksien toteuttamisen tulisi kumota. Tällä hetkellä uusiinkin asuntoihin ihmiset ostavat ilmalämpöpumppuja kun aurinko paistaa ikkunaan ja on kuuma. Sähkön käyttö kasvaa.

    2) Jos ostan 500 € auton tulee minun katsastaa se 50 €:lä joka vuosi. Jos ostan 5 milj. € rakennuksen niin minun ei pidä koskaan katsastaa sitä. Rakennuksille pitäisi luoda vastaava katsastuskäytäntö kuin autoille. Katsastuksessa käytäisiin energiaa käyttävät järjestelmät läpi ja samalla annettaisiin korjausmääräyksiä energiaan liittyviin epäkohtiin. Katsastus voisi olla vaikka 5 v välein. Samalla annettaisiin korjausmääräyksiä kohtiin ja järjestelmiin, joista on mahdollista aiheutua laaja vesivahinko (viemärit, vesijohdot, perustukset, katto, ulkoseinä, ilmanvaihdon ylipaineisuus). Vesivahinkojen ennaltaehkäisy säästäisi sekä rahaa että kosteusvauriosairauksia. Tällä hetkellä kiinteistöjen omistajilla ei ole ymmärrystä eikä osaamisista siitä että kuinka tärkeää on huolto- ja kunnossapito. Suomessa ei ole rakennuksiin liittyvää korjausvelkaa vaan huolto- ja kunnossapito velkaa. Rakennuksen kunnossapitoa suoritetaan vasta vesivahingon jälkeen. Silloin se on jo myöhäistä. Pitäisi tehdä vastaava kampanja kuin 0-työtapaturmaa myös vesivahingoille eli kiinteistönhoidon tavoite pitäisi olla 0-vesivahinkoa.

    24.08.2016 - 21:44Toimenpiteiden tulee olla kustannustehokkaita vähentäessään CO2-päästöjä myös energiatehokkuustoimien osalta.


    Rakentamisessa yhdyskuntarakennetta olisi voitava tehostaa mahdollistamalla korvausrakentaminen entistä paremmin asunto-osakeyhtiömuotoisissa taloissa. Purkamalla vanha rakennus uuden suuremman tieltä voitaisiin lähiöihin saada lisää energiatehokkaita viihtyisiä kerrosneliöitä verrattuna siihen että nykyiset rakennuksen vain peruskorjattaisiin. Taloihin joita ei pureta, peruskorjauksien yhteydessä olisi mahdollista saavuttaa nopeutettuja energiansäästötoimenpiteitä, mikäli niihin olisi taloudellisia kannustimia.


    Lisäksi rakentamisessa pitäisi edistää mm. puurakentamista, koska se toimii hiilinieluna varsinkin syrjäyttäessään betonirakentamista.


    Myös energiankäytön ajoituksella on merkitystä CO2-päästöihin. Tällöin siirryttäessä lähes nollaenergia- tai plusenergiataloihin myös suomalaiset olosuhteet ja energiantuotanto tulisi ottaa huomioon. Esimerkiksi laskennallisesti energiatehokas talo voi paperilla siirtää aurinkopaneeleilla kesällä tuotetun sähkön talveksi. Tämä ei pienennä energiankulutusta talvella jolloin CO2-päästöt ovat korkeimmillaan, ja siksi tämänkaltainen ohjauskeino voi olla tehoton tai jopa haitallinen päästöjen pienentämisen kannalta. Tehokkaampaa olisi edistää kysyntäjoustoa (mm. sähköveron dynaamisella hinnoittelulla), siten että sähköä kuluisi enemmän esimerkiksi yöllä tai muulloin jolloin kulutus on pientä tuotantoon nähden (esim. viikonloppuisin). Yhteiskunnan sähköistämisellä on mahdollista päästä polttamisesta eroon, jolloin yleinen sähkön käytöstä rankaiseminen ei ole hyvä asia. Toimet tulisikin kohdistaa sähkön huipputehon kulutuksen hillitsemiseen.
    23.08.2016 - 22:53Konkretiaa ja kunnianhimoa toimiin, kiitos. Edelläkirjoittaneiden tavoin kannatan niin keppiä kuin porkkanaa. Tehdään suomalainen "Energiewende": irti fossiilisista kohti uusiutuvia. Tai pistetään viisaat päät yhteen vaikka Pohjoismaissa ja suunnitellaan yhdessä tuloksekas ilmastopolitiikka, joka perustuu tutkimustietoon ja sopii pohjoisiin oloihin.
    Tavoitteeksi ei riitä joidenkin minimivaatimusten täyttäminen, vaan aidosti kestävä elämäntapa. Edelläkävijän rooli luo myös innovaatioita.
    Turve ei ole uusiutuva energianlähde ja lisäksi turvetuotanto saastuttaa vesistöjä, Suomessa ei vieläkään ymmärretä, mikä arvo on puhtailla vesillä. Kansallisaarteita ei pidä uhrata halpojen raaka-aineiden tuotantoon lyhyen aikavälin etujen nimissä.
    Fossiilisille polttoaineille ei yhteiskunta saa maksaa minkäänlaisia tukia. Tuet ja verohelpotukset suunnattava täysin uusiutuvaan energiaan. Näin myös mm. autoverotuksessa. Sähköautoja ym. on suosittava selkeästi verotuksessa
    Samaa mieltä aiemman kirjoittajan kansa siitä, että rakennusmääräyksissä otettava huomioon rakennuksen elinkaari ja esim hirsirakentamisen estäminen energiansäästösäännnöksin ei vaikuta järkevältä.
    ILmastopolitiikka on paljon muutakin kuin energiapolitiikkaa.
    Ilmastonmuutos on uhka maan sisäiselle turvallisuudelle monella tasolla. Väistämättä on odotettavissa luonnonkatastrofeja ja pakolaisvirtoja. Varautumista tarvitaan puolustusvoimissa, sosiaalisektorilla, terveydenhoidossa, kansalaistoiminassa...
    Riittävä elintarvikeomavaraisuus on tärkeää. Verotuksellisesti suosittava ilmastoystävällisiä valintoja. Nyhtökauran esimerkkiä seuraten kehitetään pohjoisen tuotteista menestystuotteita, jotka aidosti vähentävät päästöjä ja kelpaavat vientituotteiksiksin. Toki pohjoisessa karjatalouttakin tarvitaan ja sen riittävät edellytykset turvattava jo omavaraisuuden nimissä.
    Pohjimmiltaan jatkuvaan kasvuun ja kulutuskulttuuriin perustuva talousjärjestelmä on epäyhteensopiva tehokkaan ilmastopolitiikan kanssa.

    23.08.2016 - 08:40Suurteollisuuden sähkönkulutusta tuetaan alhaisemmalla veroasteella noin 600 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi on veroleikkuri suurimmille teollisuuslaitoksille, joka käytännössä rohkaisee korkeampaan sähkönkulutukseen 200:ll miljoonalla eurolla vuosittain. Näiden subventioiden kautta vähennetään energiatehokkuustoimien kustannustehokkuutta. Energiatehokkuustoimia tehdään muualla kuin teollisuudessa, missä niiden vaikuttavuus on pienempi. Kuluttajat ovat eriarvoisessa asemassa. Veroleikkuri ei ole vaikuttaneet yritysten kilpailukykyyn. Näin mittavat tuet olisi parempi käyttää esimerkiksi tuotekehityksen, tutkimuksen ja koulutuksen edistämiseen.
    19.08.2016 - 09:46Toimenpiteistä puuttuu konkretia. Suurin osa toimenpiteistä on vapaaehtoisuuteen liittyviä toimenpiteitä ilman minkäänlaisia kannustimia. Tavoitteiden saavuttaminen vaatisi konkreettisia toimenpiteitä, jossa on sekä keppiä että porkkanaa.

    Esimerkki
    Porkkana: Energiatehokkuustukien ja uusiutuvan energiantukien laajentaminen taloyhtiöhin ja pientaloihin ilman tulorajaa.

    Keppi: Pakollisen kunnossapitotarveselvityksen korvaaminen pakollisella kuntoarviolla, joka laaditaan vähintään 10 vuodelle. Energiakatselmus pakolliseksi kuntoarvion yhteydessä.
    12.08.2016 - 19:34Pitkäikäinen hengittävä puurakentaminen tulee sallia myös jatkossa ottamalla huomioon _elinkaarilaskenta_ asunnon päästöissä ja/tai pientuotannon vaikutus kiinteistön energiataseeseen. Kumpi on järkevämpää, rakentaa 200 vuotta kestävä hirsitalo aurinkosähköllä ja maalämmöllä, vai 50 vuotta kestävä A-energialuokan talo, joka joudutaan rakentamaan neljä kertaa uudelleen tuona samana aikana?
    09.08.2016 - 11:23Etenkin rakennusten energiatehokkuudessa on otettava huomioon pohjoinen ilmastomme. Kaikki EU direktiivit ja toimet eivät sellaisenaan sovellu Suomessa käytettäviksi. Asian poikkitieteellisyyden takia asiaa ei myöskään tule jättää pelkätään ilmastosta huolissaan olevien ns. "vihreiden" arvojen kannattajille, vaan mukanana on oltava myös sittä tärkeimmästä asiasta huolta kantavat tahot: ihmisten hyvinvointi rakennuskannassamme!
    08.08.2016 - 10:11Lämmitysremonttien (putkisto, lämmönjako, termostaatit jne.) yhteydessä tulee selvittää älykkäisiin lämmityksenohjausratkaisuihin siirtyminen.
    08.08.2016 - 10:03Vain 1% on uudisrakentamista. Lienee selvä että resurssit tulee suunnata olemassa olevaan rakennuskantaan.
    08.08.2016 - 09:53Lainsäädäntöön huoneistokohtainen lämmitysenergian mittaus - kuten on huoneistokohtainen sähkön mittauskin.
    08.08.2016 - 09:51Energiatuki: Energiatehokkuusinvestointien tuki laajennetaan kattamaan taloyhtiötkin.
    08.08.2016 - 09:49Energiatuki: Energiatehokkuusinvestointeja tuetaan energiatuella johon on selkeä ohjeistus. Harkinnanvaraisuus jätetään pois koska se on turhaa byrokratiaa ja riski investoinnille.
    05.08.2016 - 14:13Talojen energiankäyttöä tunnutaan tarkastelevan vain talven ja lämmitystarpeen näkökulmasta. Ajattelu on siis jäänyt jälkeen todellisuudesta ja lähitulevaisuudesta, jossa lämpötilat nousevat ja talojen energiankulutuksen syöpöksi vaihtuukin viilennys. On hölmöä rakentaa nollaenergiataloja, jotka kuluttavat ehkä lähes nolla energiaa niinä lyhenevinä talvikuukausina, mutta ovat kuumia ja vain sähköllä koneellisesti viilennettävissä kesällä.

    Ehdotan, että talojen energiakäyttöä tarkastellaan kokonaisuutena, jossa otetaan huomioon myös viilennystarve. Pitäisi pyrkiä ratkaisuihin, jotka toimivat ilman lisäenergiantarvetta. Taloja voitaisiin esimerkiksi rakentaa osin maan alle, jossa talon oma massa pysyy viileämpänä ja viilentää sisätiloja. Myös talojen mekaaninen varjostaminen esim. puustolla tai muulla tavalla olisi käypä ja ekologinen ratkaisu. Nyt yleinen trendi on hakea vain high tech -ratkaisuja, ja on täysin unohdettu monet low tech -mahdollisuudet.

    Voitaisiinko tässä asiassa ajatella kokonaisuutta ja ihmisten hyvinvointia ja kestävää kehitystä ja turhan (teknisen) kuluttamisen vähentämistä sen sijaan, että kaikkien valittujen ratkaisujen taustalla vaikuttaisi tällä hetkellä olevan vain elinkeinotoiminnan etu?

    Kyllä elinkeinotoiminnankin pitäisi palvella ensisijaisesti elämää ja hyvinvointia. Näyttää siltä, että näin ei kuitenkaan tällä hetkellä ajatella. Talous menee tällä hetkellä ajattelussa kaiken edelle.
    05.08.2016 - 13:57Kaikenlaisia vapaaehtoisia toimia esitetään paljon. Ehdotan, että tehdään myös velvoittavia toimia, esim. energiakatselmus pakolliseksi kaikille yrityksille ja kolmen vuoden aikahaarukka, jossa se tulee tehdä.
    Ei hurskaita toiveita, vaan tekoja!
    25.07.2016 - 13:13Energian kokonaiskulutuksen vähentäminen on ensiarvoisen tärkeää. Uusiutuvan energian tavoitteita tai kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteita on vaikeaa saavuttaa ilman, että energian kokonaiskulutus vähenee. Jatkuvan energiansäästön toteuttaminen vaatii merkittävää asenteiden muuttumista mutta myös energiaa säästävien teknologioiden ja palvelujen kehittämistä. Energiansäästön mahdollisuuksista on Suomessa vielä paljon käyttämättä, ja energiaa voidaan säästää lähes joka yhteiskunnan alalla ilman, että elämisen tasosta tarvitsee kovin paljon tinkiä.
    24.07.2016 - 23:48Kielletään puun poltti takoissa nokeamisen takia.
    24.07.2016 - 10:40Täydennysrakentamisessa Helsinki on toistuvasti osoittanut, ettei asukkaiden mielipiteillä ole väliä.
    Tiiviin kaupunkiasumisen ekologisuuskin on väittämänä toistuvasti kumottu.
    Kaupunkiasumisen viihtyvyys vähenee tiivistämällä.
    Suomessa ei muuta olekaan, kuin tilaa.
    Nykyisillä energiaratkaisuilla omakotiasuminen saadaan energianeutraaliksi. Etätyö lisääntyy, tehostaa työntekoa ja parantaa työhyvinvointia. Sähköisen liikenteen avulla työmatkaliikenteen päästövaikutukset poistuvat. Robottiautojen avulla työmatkojen aika voidaan hyödyntää.
    23.07.2016 - 16:47Raskaan kaluston sähköistäminen, sillä säästöt korostuvat kulutuksen noustessa. Trollikkajohdot pääteille ja akuilla loput. Kehitysvaiheessa tarvitaan ohjausta ja tukea. Mm, akkujen painon huomiointi kokonaispainosäännöissä, akselipainojen rajoissa. Sähköautot on ylivoimaisesti paras, nopein ja kustannustegokkain tie tavoitteisiin. Kokemusta on vuosi ja 45 th km Leaffilla.
    22.07.2016 - 16:06Energia on Suomessa aivan liian halpaa. Säästämisintoa kasvattaisi kalliimpi sähkö. Investoinnit uusiutuvaan energiaan olisivat kannattavampia (lyhyempi takaisinmaksuaika), jos vaihtoehtoinen tapa hankkia sähköä tai lämpöenergiaa on kalliimpi.
    19.07.2016 - 07:41Tuntuu että aivan liikaa joskus keskitytään kaupunkeihin. kuten jo tuolla aikaisemmin mainittiin ei mitäänkaunista ja houkuttelevaa ole nämä uudet asuntoalueet. pakataan kaikki niin tiheään että sama olisi jo jättää ikkunatkin laittamatta kun ei sieltä mitään muuta näe kuin muutaman metrin päästä naapurin seinän tai ikkunasta sisään.
    Tulisi julkisissa keskusteluissa myös paremmin tuoda esiin että myös muualla kuin kaupungeissa voi asua ja tehdä sen ympäristöä säästäen.
    18.07.2016 - 09:57Pörssisähköön siirtyminen mahdollisesti automaattisesti ohjaa tähän (jos on sähkölämmitystalo), mutta muistetaan ne isoäidin aikaiset energiansäästötoimetkin. Talvella villatakkia ja -sukkaa päälle, paksut peitot ja raikkaan viileä makuuhuone, arkikäyttäytyminen, ruoan hauduttaminen vaikka kylmälaukussa jne.. Tämä mukaan opetussuunnitelmaan.
    15.07.2016 - 21:15Rakennusten lämmitys on Suomen energian käytöstä noin 40 %. Kaikki liikenne vienee noin 20 %. Rakennusten ikä on vähintään vuosikymmeniä, ajoneuvojen vain luokkaa 15 vuotta. Tämän kesän Asuntomesuilla taitaa olla vain yksi A-luokan talo. Rakennameko edelleen huonoa kansallisvarallisuutta parin kolmen seuraavan sukupolven vahingoksi ja harmiksi?

    Energian säästö ei siis kiinnosta suunnittelijoita ja rakentajia. Kaiken lisäksi E-lukua ei varmaan juuri kukaan ymmärrä. Suomessa on käytössä SI-mittajärjestelmä. Siinä useimmille meistä esim. sähkölaskusta tuttu energiamäärän yksikkö on kWh. SI-mittajärjestelmässä ei ole esim. yksikköä "lähes nollaenergiatalo". Miksi viranomaiset ovat ottaneet sen käyttöönsä jämtin määrittelyn kWh/asunto-m2 vuodessa sijaan?

    Ehdotan, että säädetään laki, jonka mukaan kaikista rakennettavista uusista pientaloista tai kerrostaloasunnoista on ilmoitettava ostajalle lämmitysenergian tarve kWh/asunto-m2 vuodessa. Aivan kuten autojen kulutus on ilmoitettava l/100km tai sähköautoilla kWh/100 km. Lämmitysenergian laskemiseen tarpeeksi tarkkoja ohjelmia on.

    Samalla säädetään vero euroa/energian tarve lämmitykseen kWh asuntoneliömetrille vuodessa. Kerätään siis energiasyöpöiltä taloilta saastuttamisveroa kuten nyt autoilta. Vaadittu energiatieto ilmoitetaan esim. Jyväskylän ilmasto-oloissa, koska Suomi on pitkä maa ja lämmöntarve Lapissa lienee noin 30% suurempi kuin etelä-Suomessa.

    Tekniikka ja ratkaisut lämmitysenergian tarpeen vähentämiseksi puoleen nykytasosta ovat olleet jo viime vuosituhannen lopulta. Rakentamisen lisäkustannukset lienevät nyt 2% luokkaa. Olen vanhana VTT:n tutkijana asunut lähes 20 vuotta talossa, joka toimii ympäri vuoden pelkästään uusiutuvilla energioilla (puu, tuulisähkö ja aurinkolämpö) ja jonka tilojen lämmitykseen tarvittava energia on ollut keskimäärin 83 kWh/asunto-m2 vuodessa. Rakentamisen lisäkustannukset noin 5000 € oli maksettu viiden ensimmäisen vuoden energiakulujen säästöillä. Säästöt jatkuvat niin kauan kuin talo seisoo.
    11.07.2016 - 11:32Kansallista energia- ja ilmastostrategiaa valmisteltaessa energiatehokkuustoimet tulisi ottaa huomioon merkittävänä mahdollisuutena vähentää päästöjä. Lisäksi energiatehokkuutta edistäville teknologioille ja palveluille on kysyntää vientimarkkinoilla. Esimerkiksi älyverkoilla ja -mittaroinnilla voidaan lisätä tietoisuutta energian käytöstä ja sitä kautta energian käyttö tehostuu. Lisäksi ylijäämälämmön käyttöön tulisi kannustaa nostamalla sen asemaa EU-tasollakin suhteessa uusiutuvaan energiaan.

    Ongelmallista on, että EU:n energiatehokkuustavoite perustuu absoluuttiseen primäärienergiankulutukseen, mikä ei kuvaa energian käytön tehostumista. Energiankulutushan voi kasvaa esimerkiksi siinä toivottavassa tilanteessa, että talous lähtisi voimakkaaseen kasvuun. Energiatehokkuustavoitteen tulee siis sallia energian käytön kasvu, jos tuotantomäärät kasvavat tai syntyy uutta energiaa käyttävää liiketoimintaa.

    Suomen tulisi osaltaan vaikuttaa joustavuuden lisäämisessä, kun energiatehokkuusdirektiiviä uusitaan loppuvuonna. Sitovasta 1,5 % vuosittaisesta säästötavoitteesta loppuenergian myynnistä tulisi luopua 2020 jälkeen, koska se olisi päällekkäinen sekä mahdollisen kansallisen tavoitteen että päästökaupan kanssa.

    Yritysten vapaaehtoiseen sitoutumiseen perustuvat, kattavat sopimusjärjestelmät ovat olleet energia-tehokkuustoiminnan perusta Suomessa jo 90-luvulta lähtien. Uuden sopimuskauden 2017–2025 valmistelu on loppusuoralla. Tällainen hyviä tuloksia tuottava toimintamalli tulee olla mahdollista myös jatkossa, kun EU:n energiatehokkuusdirektiiviä uudistetaan.

    Sopimustoiminnassa energiatehokkuusinvestointien kannustimia voisi kehittää edelleen.
    07.07.2016 - 16:44Joukkoliikenne joustavammaksi ja mukavammaksi käyttää. Isoihin kaupunkeihin myös ristikkäislinjoja, ettei tarvitse mennä keskustan kautta. Katettuja odotus- ja vaihtotiloja. Palveluja asemille ja pysäkeille.
    05.07.2016 - 19:43Kaikkiin asuin- ja toimistorakennuksiin, erityisesti suorasähkölämmitys rakennuksiin, lämpimänilman talteenotto lämpöpumpuilla, saadaan rakennuksesta riippuen talven kulutushuipuissa mielettömästi muuten hukkaan menevästä energiasta. Rakennuksiin älykästä energiankäyttöä: korkean sähkön hinnan aikaan lämmitetään vähemmän ja halvemmalla hinnalla lämmitetään enemmän, joskin lämpövarasto toisi lisää dynamiikkaa rakennuksen lämmittämiseen.
    03.07.2016 - 10:46Kotitalouksille tukea sähkönkulutuksen vähentämiseksi. Aurinkopaneelit, lämpöpumput ja ehdottomasti tuki paitsi näille myös maalämmölle. Kotitalousvähennyksen lisäksi muuta porkkanaa. Siinä kaikki tarvittava säästö sähkönkulutukseemme. Lisäksi vakituisia ja jatkuvia työpaikkoja koko maahan. "Många bäckar små" , eli "pienistä puroista ... "
    02.07.2016 - 15:39Kaupungistumisen haittapuolia ei näytetä koskaan otettavan huomioon näissä tutkimuksissa. Täälläkin annetaan kuva, että kaupunkiasuminen se vasta tehokasta on. Täyttä potaskaa! Onko se tehokasta kun 1 autojono liikkuu risteyksessä ja muut 3 seisoo, häh? Entä mieletön työmatkustaminen kun työpaikat ahdetaan ainoastaan kaupunkiin? Kerrostaloissa yksi viluinen mummo paahtaa muiden seinänaapurien kämpät ja pakottaa avaamaan ikkunat. Koko hiirenpaskan värisessä kolhoosissa ei näy mitään vihreetä ja sitten ihmetellään kun väki tahtoo lomalla pois kaupungista. Olisko vaikka kaavoituksessa voitu velvoittaa tiettyyn määrään isojen puiden istutukseen? Nyt nekin olemassaolevat vähän puut kaadetaan, ettei vaan kukaan joutuisi haravoimaan tai maksamaan kiinteistönhoidosta. Kaupungistuminen on syöpä jonka aiheuttamien ongelmien hoitamiseen mitkään energiaresurssit eivät riitä.
    02.07.2016 - 10:44Mihin todelliseen tarpeeseen perustuvat nykyiset ilmanvaihtomääräykset? Harakoiden lämmittäminen ei todellekaan ole järkevää. Jos rakennetaan pullo, on ilma tietenkin vaihdettava, mutta nykyisten määräysten määrät ylittävät ymmärryksen. Ihmiset pysyivät hengissä jopa sukellusveneissä. Tupakanpoltto on ratkaisevasti vähentynyt, ja aina saa ikkunan auki.
    25.06.2016 - 20:51Tiiliskiven mallisten rekkojen ilmanvastuksen laskeminen ilmanohjaimilla. Polttoaineenkulutus -30 %.
    25.06.2016 - 16:36Miten olisi jonkinlainen älypurkki, joka olisi yhdistetty nettiin ja se sitten ohjaisi automaattisesti omaa sähkön ostoa ja myyntiä? Vaikka bittorrent tyylisesti p2p. Ylijäämäsähkö verkkoon tietyn hintarajan jäkeen, jonka voisi itse määritellä tai silloin kun akut täynnä. Tai jos ei ole tilaa paneeleille, voi ostaa pelkästään akkuja, joita lataa päivän aikana edullisesti ja myy yöllä tai kalliin sähkön aikaan. Bio- ja vesivoimaa voisi myydä kalliimmalla, kun arska ei paista. Näyttäisi kovasti, että lähiaikoina pv-paneelit halpenevat edelleen, sekä akkutekniikka paranee. Jonkinlainen tuki aurinkopaneeleille varmaan pitäisi olla, jotta takaisinmaksuaika olisi kohtuullinen ja innostaisi yksityisiä sijoittamaan yli oman tarpeen tuotantoon. Eli siis markkinavetoinen dynaaminen järjestelmä. Eihän se voimaloiden pitäminen varalla fiksulta kuulosta, mutta melkein pakko, jos haluaa käyttää uusiutuvia. Ydinvoima tuottaisi tasaisesti sähköä. Haittana radioaktiivinen jäte ja onnettomuuden mahdollisuus, joka tuppaa jakamaan mielipiteitä. Onnettomuuden riski tosin on minusta minimaalinen tsunami- ja maanjäristysvapaassa Suomessa. Lämpöpumput ovat hieno asia.
    23.06.2016 - 15:34Suomen kaupungeissa on vanheneva ja osittain energiaa tuhlaava kerrostalokanta. Esimerkiksi Helsingissä on kokonaisia kaupunginosia, joissa kerrostalojen energialuokka on E tai F. Samalla rakennukset ovat tulossa linjasaneerausikään, mikä vähentää taloyhtiöiden halukkuutta ja mahdollisuuksia toteuttaa tarpeellisia energiaremontteja. Tähän tarvittaisiin tukimuotoja, esimerkiksi nyt energiaintensiivisen teollisuuden (VTT:n tehottomaksi toteama) sähköveronalennukseen uppoavat varat olisi järkevämpää suunnata rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen.
    22.06.2016 - 15:16Energiatehokkuus ja uusiutuvien lisääminen tulee käsitteinä pitää selkeinä ja erillään. Uusiutuvan lisääminen johtaa usein ostoenergian vähenemiseen, mutta ei ole energiatehokkuustoimi. On tärkeää huolehtia siitä, että uusiutuvien lisääminen nojalla ei esim. rakenneta energiatehokkuusmielessä huonompia rakennuksia. Sama pätee energiajärjestelmään laajemminkin, uusiutuvien lisääminen tulee hoitaa niin, että järjestelmän (tuotanto, siirto, jakelu, käyttö) kustannustehokkuus on aina yhtenä suunnittelukriteerinä. Energiajärjestelmän kustannustehokkuus tarkoittaa myös keinoja välttää tehopiikkeja mm. kehittämällä kysyntäjoustoa ja varastointimahdollisuuksia.
    22.06.2016 - 10:55Energiatehokkuuden rinnalla tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota kulutuksen ja tuotannon yhtäaikaisuuteen ja varastoinnin mahdollisuuksiin. Tehopiikkejä tulee voida leikata ja uusien syntymistä välttää. Erityisesti laitteita koskevassa sääntelyssä pelkkä energiankulutukseen tuijottaminen voi johtaa laitteisiin, jotka kuitenkin lisäävät tehopiikkejä ja näin koko järjestelmän kustannuksia ja tehottomuutta. Energiatehokkuuden erottaminen "tehotehokkuudesta" on osaoptimointia, joka ei johta toivottuun lopputulokseen (= päästöttömämpi ja kustannustehokas energiajärjestelmä).
    21.06.2016 - 18:15- Autojen sitovat CO2 rajat: katso mallia VW group
    - Energian säästö ykköstavoitteeksi
    - Sähkön kysyntäjousto on hölynpölyä: uudet rakennukset kuluttavat hyvin vähän lämpöä ja sähkö kulutuksen piikit tulevat talven lämmityksistä tai kahvinkeittimestä. Kuka keittää kahvia tai pesee pyykkiä keskellä yötä? Lämmön varaaminen on ainoa järkevä tapa säätää sähkön kulutusta tai sähköautojen akkujen lataaminen.
    - Rakennusten energiatehokkuuden maksimointi on lisännyt homevaurioita eli enempää ei kannata pakottaa energian säästöön. Lisäksi energiatehokkuuslukuihin käytetyt keksityt kertoimet sekoittavat asuntojen ostajat, eli silläkään pakollisella todistuksella ei ole käytännön kanssa välttämättä mitään tekemistä saati hyötyä.
    - Energiaverotuksen korottaminen on ongelmallista: jos veroa nostetaan polttoaineverossa aiheutetaan ainoastaan haittaa polttoainetehokkaille CHP voimalaitoksille kun sähkön tuotannon polttoaineet ovat verovapaita. Veron nosto lisäisi polttoaineen kulutusta, nostaisi kansallisia päästöjä ja lisäisi kuluja.
    - Aurinkosähkö on jo nyt mahdollisesti järkevää jos sähkön käyttää itse, sillä siltä osuudelta ei joudu maksamaan sähköveroa eikä siirtomaksuja. Aurinkolämpökin voi ottaa talteen suhteellisen järkevästi. Säästökohteet esim omakotiasujalla ovat kuitenkin pieniä, sillä käyttöveden kulutus on pientä eikä lisää lämpöä tarvita lämmittämiseen kesällä. Energia-assari
    21.06.2016 - 11:18Sähkön hinnoittelu siten, että kotona olevia kannustetaan käyttämään sähköä muina kuin ruuhka-aikoina, jotta kulutuspiikkejä pystytään loiventamaan. (Nämä kyselyt olisi syytä luoda siten, että yhdestä IP-osoitteesta voi vastata vain kerran tai jotenkin edellyttää sähköistä tunnistautumista, jotta vastaukset olisivat edes jotenkin relevantteja, eikä yksi henkilö voi vinouttaa lopputulosta vastamaalla monta kertaa tms. Lisäksi näitä olisi hyvä jakaa suunnitelmallisemmin, jotta vastaukset olisivat edes jotenkuten edustavia.)
    20.06.2016 - 14:27Pitää miettiä aina koko energiaketju, kohdusta hautaan. Paljonko energiaa kuluu energialähteen valmistukseen ja paljonko se elinaikanaan tuottaa energiaa. Kaikki energiatuet pois, sillä tuet kuuluvat sosialismiin eivätkä kapitalismiin.
    Rakennus ym säädöksiä määräyksiä ja tarkastuksia on purettava , eikä suinkaan enää lisättävä.
    Raha paras ohjaaja, " likaisen " energian hinta ylös niin ohjaa säästämään.
    20.06.2016 - 09:09Yleisenä energiatehokkuustoimena tulee kaikin tavoin edistää siirtymistä polttamalla tuotetun energian kulutuksesta sähköenergian kulutukseen. Sähköenergian avulla saavutetaan selvästi paras energiatehokkuus kulutuksessa. Samalla siirrytään päästöjen minimointiin.
    Pertti Rantala
    18.06.2016 - 21:44Hei! Kuinka suuri vaikutus päästöihin kullakin toimenpiteellä arvioidaan olevan ja millaisella aikajänteellä?
    18.06.2016 - 17:35Autoetu vain sähköautoille niille jotka eivät ole liikkuvassa työssä. Firmaan autoja satunnaisia pidempiä matkoja varten.
    18.06.2016 - 11:16Energiaverotusta uudistetaan liian hitaasti suhteessa teknologian kehitykseen.
    17.06.2016 - 12:20Energiatehokkuuden parantaminen vaatii resursseja neuvontaan, koulutukseen sekä asennekasvatukseen (ei vain lapsille, mutta myös aikuisille): ymmärrystä, että energiansäästö ei vähennä toimintaa tai heikennä elämänlaatua, vaan saattaa antaa parempaa laatua vähemmillä kustannuksilla. Esim. pk-yrityssektorilla toimet lasten kengissä ja osaaminen heikkoa, koska energiatehokkuus ei ole keskeinen kysymys eikä sitä mielletä säästökohteeksi. Rohkeaa viestintää hyvistä käytännöistä sekä tukia ainakin ensimmäisii toimiin.
    Energiatehokkuussopimuksiin tarpeeksi resurssia sekä kattavuutta, enemmän porkkanaa.
    17.06.2016 - 08:55Näistä ehdotuksista puuttuu kokonaan alueiden energiatehokkuuden edistäminen. Tässä ehdotetaan yksittäisiä temppuja. Olisi järkevää tarkastella koko energiaketjua tuotannosta siirron kautta kulutukseen. Jos tehdään parantavia toimenpiteitä esim. vain kulutuspäähän, mutta ei oteta huomioon koko ketjua, ei saavuteta halutunlaisia vaikutuksia alue- tai valtakuntatasoilla. Samoin jos tarkastellaan koko ketjua, yksittäisen osan tehokkuutta ei tarvitse parantaa niin paljoa.
    16.06.2016 - 15:05Ei ainakaan lisää paperinmakuista potaskaa energiatodistuksen tapaan. Siitä ovat hyötyneet vain todistusten tekijät. Nykyhinnoilla melkein minkä tahansa investoinnin takaisinmaksuaika havumajaa jykevämmässä talossa ylittää rakennuksen odotetun eliniän.
    16.06.2016 - 12:30Energiakäytön minimoiminen ei pidä olla tavoite vaan energian oikea-aikainen tuotanto ja kulutus (kulutusjousto, älyverkot) sekä fossiilisten polttoaineiden ja päästöjen minimointi. Energian käyttö sinänsä on moraalisesti yhtä hyväksyttävää kuin muu kulutus. Energian tuotanto pitää yrittää saada päästöttömäksi ja kotimaiseksi.
    16.06.2016 - 10:10Energiatehokkuustoimet tulee tähdätä säästöihin. Ei ole syytä tukea toimia, mitkä eivät itsessään tuota säästöä, vaan toteutus riippuu vain tukirahasta. Keinotekoinen toimi. Samoin energiaveron keinotekoinen toimi sähkön hinnan korottamiseksi ja sitä kautta energiatehokkuustoimien kustannustehokkuuden osoittamiseksi on keinotekoinen ja hyvin harhaanjohtava toimenpide. On löydettävä keinot saada luonnollisia kehitystoimia energiatehokkuuteen aikaiseksi. On myös havaittava, että Suomessa on jo paljon tehty. Osa tavoitteista ylireagointia.
    16.06.2016 - 08:44Julkisella sektorilla ei ole oikeutta ohjata ihmisten asumista kulutuskäyttäytymisestä puhumattakaan. Markkinoiden on annettava ratkaista valinnat. Liikennejärjestelmissä on huomioitava yksityisautoilun sujuvuuden parantaminen julkisen liikenteen aiheuttamia kustannuksia pienentämällä, eli julkisen liikenteen tuet on asteittain poistettava.
    16.06.2016 - 08:04Jo nyt asumisen eurooppalaisittainkin samankokoisiin alueisiin verrattuna täysin järjettömän asumisen hintatason kasvattaminen johtuu pitkälti täysin ylimitoitetuista kaavoitus- sekä energiavaatimuksista. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun hintataso pysyy niin kauan tolkuttomalla tasolla, kuin uusia taloja saa kaavoittaa vain hyvien joukkoliikenneyhteyksien varteen. Lisäksi nämä asuinalueet ovat totaalisen laaduttomia. Harva haluaa asua sillipurkissa, jossa "naapurin Penan" ikkuna on muutama metri omasta ikkunasta. Eikä tähän ole sitten niin pienintäkään tarvetta, koska Suomi on yksi kaikkein harvimmin asutuista maista koko Euroopassa, meillä on kyllä tilaa.

    Oikea toimi on purkaa kunnilta kaavoitusmonopoli ja vapauttaa rakentamisen kilpailua niin pitkälle kuin mahdollista sekä luopua suurimmasta osasta energiatehokkuuteen yms. liittyvistä määräyksistä kokonaan. Näitä asioita pohtimaan ei tarvita järjetöntä byrokraattilaumaa. Tämän maan talouskehitys ei tule paranemaan ennen kuin näistä asioista yksinkertaisesti päästään eroon.
    15.06.2016 - 15:25Fossiilisten energianlähteiden verotus ohjaisi energiankulutusta yhteiskunnan kannalta kustannustehokkaasti pois fossiilissita polttoaineista kohti uusiutuvia energiamuotoja
    15.06.2016 - 13:20Sähkön kysyntäjouston ja varastoinnin edistämiseen sekä liikenteen sähköistykseen liittyviä toimia on hämmästyttävän vähän. Ihan kuin meillä vieläkin uskottaisiin, että nykyisten polttoon perustuvien järjestelmien iteratiivisella parantamisella päästäisiin ilmaston kannalta riittävän radikaaleihin tuloksiin.

Ehdota uutta toimea